VHF-radion käyttö

Kännykkä ei kuulu kuin puolet matkasta Hki-Tallinna välillä. Palkkeja voi näkyä melkein koko matkan, mutta kokeileppa soittaa tai käyttää nettiä.

Jos ei ole sumua, niin eikös ne alukset näe ihan silmillä?

Jep, listalle vielä Turun VTS-kanava. Ahvenanmaalla yhteysalusten liikkeet satamasta lähtöineen ja tuloineen ennakoitavissa hyvissä ajoin.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ei ole sumua, niin eikös ne alukset näe ihan silmillä?

Käy joskus Suomen upeassa saaristossa niin huomaat, että näköhavaintoa voivat häiritä muutkin tekijät kuin sumu.

Anonyymi kirjoitti:

Käy joskus Suomen upeassa saaristossa niin huomaat, että näköhavaintoa voivat häiritä muutkin tekijät kuin sumu.

Liikun paljon Suomen upeassa saaristossa. En ole huomannut, että muut tekijät häiritsivät siten, että siitä olisi haittaa. Tarvitseeko tietää niistä aluksista, jotka ovat jossain saaren takana? Minulle ainakin riittää tietää ne alukset, joita ovat ns iskuetäisyydellä. Ne ovat näkyvissä.

Anonyymi kirjoitti:

Liikun paljon Suomen upeassa saaristossa. En ole huomannut, että muut tekijät häiritsivät siten, että siitä olisi haittaa. Tarvitseeko tietää niistä aluksista, jotka ovat jossain saaren takana? Minulle ainakin riittää tietää ne alukset, joita ovat ns iskuetäisyydellä. Ne ovat näkyvissä.

Lue lisää

Ainakin Föglön lähistöllä laivat saattavat tulla varsin yllättäin saaren takaa, jos ei seuraa AISilla tms. Pimeässä on vaikea arvioida kumpaan suuntaan ja mitä väylää laiva ajaa, kun ovat sellaisia valomeriä, ettei kulkuvaloja voi mitenkään nähdä.

Anonyymi kirjoitti:

Liikun paljon Suomen upeassa saaristossa. En ole huomannut, että muut tekijät häiritsivät siten, että siitä olisi haittaa. Tarvitseeko tietää niistä aluksista, jotka ovat jossain saaren takana? Minulle ainakin riittää tietää ne alukset, joita ovat ns iskuetäisyydellä. Ne ovat näkyvissä.

Lue lisää

Helsingin keskustan satamien edustalla on mukava tietää milloin Tallink on tulossa tai menossa ja sama pätee Viikkariin. Siellä ei ole liikaa tilaa.
Vuosaren satamasta ei ole niin väliksi.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ei ole sumua, niin eikös ne alukset näe ihan silmillä?

Purjevene on sen verran hidas, että ei tahdo ehtiä esim. Kustaanmiekasta karkuun kun ruotsilaivat jyrää oli. Radiolla saa vähän lisäaikaa ehtiä pois väylätlä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ei ole sumua, niin eikös ne alukset näe ihan silmillä?

No ei näe kapeikoissa tai paikoissa missä on näkemäesteitä, ja laivat tulevat näihin tilanteisiin vastuuttoman lujaa.

Anonyymi kirjoitti:

No ei näe kapeikoissa tai paikoissa missä on näkemäesteitä, ja laivat tulevat näihin tilanteisiin vastuuttoman lujaa.

Näin on. Ihme, ettei vielä ole veneitä jäänyt kunnolla alle. Moottorin sammuminen tms. sopivassa paikassa, niin laiva ajaa vain yli.

Anonyymi kirjoitti:

No ei näe kapeikoissa tai paikoissa missä on näkemäesteitä, ja laivat tulevat näihin tilanteisiin vastuuttoman lujaa.

Vastuuttoman lujaa? Niillä on aikataulut. Niillä on myös merkittävästi suurempi minimiohjailunopeus kuin pikkupurtiloilla.

Vastuuton on se huviveneilijä, joka törttöilee alle.

Anonyymi kirjoitti:

Vastuuttoman lujaa? Niillä on aikataulut. Niillä on myös merkittävästi suurempi minimiohjailunopeus kuin pikkupurtiloilla.

Vastuuton on se huviveneilijä, joka törttöilee alle.

Lue lisää

Ai joku vitun aikataulu on syy vaarantaa turvallisuus? Joo mäkin alan ajaa punaisia päin koska sattuu olemaan niin tiukat aikataulut.

Anonyymi kirjoitti:

Vastuuttoman lujaa? Niillä on aikataulut. Niillä on myös merkittävästi suurempi minimiohjailunopeus kuin pikkupurtiloilla.

Vastuuton on se huviveneilijä, joka törttöilee alle.

Lue lisää

"Niillä on myös merkittävästi suurempi minimiohjailunopeus kuin pikkupurtiloilla."

Paskat. Oletko nähnyt miten pyörittelevät aluksiaan satamassa? Jos tuulta on alle 20 m/s, niin ei noilla Viikareilla mitään minimiohjailunopeutta ole. Halutessaan voivat uittaa paatin Kustaanmiekasta vaikka puolen solmun nopeudella.

Anonyymi kirjoitti:

Ai joku vitun aikataulu on syy vaarantaa turvallisuus? Joo mäkin alan ajaa punaisia päin koska sattuu olemaan niin tiukat aikataulut.

Juttu on kuule niin, että jos huviveneilijä ei osaa pysyä poissa isojen alta, niin kuolkoon. Yksikään vastuullinen veneilijä ei mene kapeikkoihin yhtäaikaa noiden kanssa tai pysyy sitten hyvin tiukasti väylän reunassa.

Anonyymi kirjoitti:

Helsingin keskustan satamien edustalla on mukava tietää milloin Tallink on tulossa tai menossa ja sama pätee Viikkariin. Siellä ei ole liikaa tilaa.
Vuosaren satamasta ei ole niin väliksi.

Lue lisää

Kustaanmiekan kohdalla ymmärrän ajatuksen. Kaikkialla muualla näkyvyyttä on riittävästi. Kustaanmiekassa netti toimii vallan mainiosti, joten laivat näkyvät kännykästä ilman mitään veneeseen asennettavia laitteita.

Anonyymi kirjoitti:

Ai joku vitun aikataulu on syy vaarantaa turvallisuus? Joo mäkin alan ajaa punaisia päin koska sattuu olemaan niin tiukat aikataulut.

Laivat tulevat sillä nopeudella, joka on turvallista ja jonka alus vähintään tarvitsee säilyttääkseen ohjailukyvyn.

Anonyymi kirjoitti:

Kustaanmiekan kohdalla ymmärrän ajatuksen. Kaikkialla muualla näkyvyyttä on riittävästi. Kustaanmiekassa netti toimii vallan mainiosti, joten laivat näkyvät kännykästä ilman mitään veneeseen asennettavia laitteita.

Lue lisää

Netti ei välttämättä näytä ihan ajantasaista sijaintia.

Anonyymi kirjoitti:

Laivat tulevat sillä nopeudella, joka on turvallista ja jonka alus vähintään tarvitsee säilyttääkseen ohjailukyvyn.

Ei pidä paikkaansa. Laivat tulevat sillä nopeudella, jonka nopeusrajoitus niille sallii. Myrskyolosuhteita lukuun ottamatta nuo matkustajalautat ovat täysin hallittavissa nollanopeudellakin.

En sano, että mielestäni niiden pitäisi kulkea hitaammin, mutta on virheellistä väittää että suuri nopeus olisi jotenkin välttämätön muuten kuin aikataulupaineiden takia.

Olisi täysin vastuutonta ajaa Kustaanmiekan sisäpuolelle aluksella, joka ei ole hallittavissa muuten kuin suurella nopeudella. Mitä teet, jos väylälle on vaikkapa tippunut ihminen Suomenlinnan lautalta? Tai joltain hyytyy moottori keskellä väylää (vaikkapa siltä Suomenlinna lautalta)? Mitään päälleajo-oikeutta ei ole, joten jos laivasi menettää ohjauskyvyn pysähtyessään, niin olet sen kanssa äkkiä kivillä.

Anonyymi kirjoitti:

Laivat tulevat sillä nopeudella, joka on turvallista ja jonka alus vähintään tarvitsee säilyttääkseen ohjailukyvyn.

Väität siis, että Föglön mutkissa, jossa ei taatusti tutkallakaan näe onko saaren takana vene on välttämätöntä ajaa 15-17 solmua, mutta sitten kuitenkin ajetaan 10 solmua tai allekin Tukholman saariston nopeusrajoituksissa?

Anonyymi kirjoitti:

Netti ei välttämättä näytä ihan ajantasaista sijaintia.

Vai niin? Ei se kyllä montaa sekuntia ole koskaan jäljessä ollut.

Anonyymi kirjoitti:

"Niillä on myös merkittävästi suurempi minimiohjailunopeus kuin pikkupurtiloilla."

Paskat. Oletko nähnyt miten pyörittelevät aluksiaan satamassa? Jos tuulta on alle 20 m/s, niin ei noilla Viikareilla mitään minimiohjailunopeutta ole. Halutessaan voivat uittaa paatin Kustaanmiekasta vaikka puolen solmun nopeudella.

Lue lisää

Sinulla on velvollisuus pysyä poissa törttöilemästä laivojen edestä, tutustu kansainväliseen meriteiden sännöstöön.

Anonyymi kirjoitti:

Ai joku vitun aikataulu on syy vaarantaa turvallisuus? Joo mäkin alan ajaa punaisia päin koska sattuu olemaan niin tiukat aikataulut.

Vesiliikennelain mukaan pienemmän aluksen on pysyttävä pois sellaisen aluksen kulkureitiltä, jonka turvallista liikkumista sen koko ja syväys rajoittaa.

Eli jos pieni alus ajaa keskellä väylää, niin pieni alus vaarantaa suuremman turvallisen kulun. Ei toisinpäin.

Anonyymi kirjoitti:

Vesiliikennelain mukaan pienemmän aluksen on pysyttävä pois sellaisen aluksen kulkureitiltä, jonka turvallista liikkumista sen koko ja syväys rajoittaa.

Eli jos pieni alus ajaa keskellä väylää, niin pieni alus vaarantaa suuremman turvallisen kulun. Ei toisinpäin.

Lue lisää

Mikään ei kiellä ajamasta keskellä väylää, jos se laiva ei ole juuri siihen tulossa. Ennemmin tai myöhemmin jollain sammuu kone tms. ja juuttuu siihen keskelle väylää. Tai ei tiedä, että ko. väylällä edes liikkuu laivoja. Ulkomaisten lienee aika vaikea arvata, että Föglön tai vaikkapa Porkkalaniemen mutkikkailla väylillä ajelee 200 m laivat 17 solmua.

Laiva siis voi tulla yllättäin tai juuri silloin kun ei saisi koneen sammuttua. Kyllä minun logiikan mukaan laivaakin pitäisi koskea turvallisen nopeuden määrittely eli vauhtia on liikaa, jos ei pysty väistämään mutkan takana keskellä väylää syystä tai toisesta olevaa alusta.

Yksi ulkomaisen moottoripurren (ajoi koneella) ja laivan törmäys on tapahtunut Föglön lähistöllä. Se ei ollut läheskään vaikeimmassa paikassa, mutta oli sumua.

Anonyymi kirjoitti:

Mikään ei kiellä ajamasta keskellä väylää, jos se laiva ei ole juuri siihen tulossa. Ennemmin tai myöhemmin jollain sammuu kone tms. ja juuttuu siihen keskelle väylää. Tai ei tiedä, että ko. väylällä edes liikkuu laivoja. Ulkomaisten lienee aika vaikea arvata, että Föglön tai vaikkapa Porkkalaniemen mutkikkailla väylillä ajelee 200 m laivat 17 solmua.

Laiva siis voi tulla yllättäin tai juuri silloin kun ei saisi koneen sammuttua. Kyllä minun logiikan mukaan laivaakin pitäisi koskea turvallisen nopeuden määrittely eli vauhtia on liikaa, jos ei pysty väistämään mutkan takana keskellä väylää syystä tai toisesta olevaa alusta.

Yksi ulkomaisen moottoripurren (ajoi koneella) ja laivan törmäys on tapahtunut Föglön lähistöllä. Se ei ollut läheskään vaikeimmassa paikassa, mutta oli sumua.

Lue lisää

Ei kiellä, mutta määrittelee ajelemaan väylän oikeata reunaa ja koskee pursiakin jos niiden on mahdollista edetä, tuulen suunasta tietysti kiinni

Anonyymi kirjoitti:

Mikään ei kiellä ajamasta keskellä väylää, jos se laiva ei ole juuri siihen tulossa. Ennemmin tai myöhemmin jollain sammuu kone tms. ja juuttuu siihen keskelle väylää. Tai ei tiedä, että ko. väylällä edes liikkuu laivoja. Ulkomaisten lienee aika vaikea arvata, että Föglön tai vaikkapa Porkkalaniemen mutkikkailla väylillä ajelee 200 m laivat 17 solmua.

Laiva siis voi tulla yllättäin tai juuri silloin kun ei saisi koneen sammuttua. Kyllä minun logiikan mukaan laivaakin pitäisi koskea turvallisen nopeuden määrittely eli vauhtia on liikaa, jos ei pysty väistämään mutkan takana keskellä väylää syystä tai toisesta olevaa alusta.

Yksi ulkomaisen moottoripurren (ajoi koneella) ja laivan törmäys on tapahtunut Föglön lähistöllä. Se ei ollut läheskään vaikeimmassa paikassa, mutta oli sumua.

Lue lisää

Ei ole logikkaa. Se on meriteiden säännöt joka velvoittaa huviveneet väistämään laivoja ahtaissa kulkuväylissä.

Ahtaat kulkuväylät ova käytännössä vesialueidemme kaikki väylät, näin trafin henkilö kertonut koulutus tilanteessa

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole logikkaa. Se on meriteiden säännöt joka velvoittaa huviveneet väistämään laivoja ahtaissa kulkuväylissä.

Ahtaat kulkuväylät ova käytännössä vesialueidemme kaikki väylät, näin trafin henkilö kertonut koulutus tilanteessa

Lue lisää

Todennäköisesti olet ymmärtänyt väärin trafin henkilön kertoman. Jos et, niin sitten trafin henkilö on ollut väärässä. Sinäkin ymmärtänet sen, että trafin virkamiesten sanomiset eivät mene lainsäädännön ylitse. Parempi vain itse tutustua lakitekstiin kuin kuunnella yksittäisten ihmisten käsityksiä. Missään voimassa olevassa vesilllä väistämistä koskevassa laissa, säännössä tai määräyksessä ei oteta kantaa siihen, onko kyseessä huvialus. Miten voisikaan, kun eihän se mitenkään näy päällepäin. Toki voimme arvata joidenkin alusten kohdalla, mutta mistäs tiedät vaikkapa vastaantulevasta purkkarista, että onko kyseessä charter-alus vai huvialus?

Anonyymi kirjoitti:

Jos ei ole sumua, niin eikös ne alukset näe ihan silmillä?

Kyllä näkee, mutta saarien katveessa joskus yllättävänkin myöhään. Etukäteisvarautumistahan tuo vain on. Ihan hyvin pärjäsi ennenkin, kun VHF oli alhaalla karttapöydän päällä.

Anonyymi kirjoitti:

Mikään ei kiellä ajamasta keskellä väylää, jos se laiva ei ole juuri siihen tulossa. Ennemmin tai myöhemmin jollain sammuu kone tms. ja juuttuu siihen keskelle väylää. Tai ei tiedä, että ko. väylällä edes liikkuu laivoja. Ulkomaisten lienee aika vaikea arvata, että Föglön tai vaikkapa Porkkalaniemen mutkikkailla väylillä ajelee 200 m laivat 17 solmua.

Laiva siis voi tulla yllättäin tai juuri silloin kun ei saisi koneen sammuttua. Kyllä minun logiikan mukaan laivaakin pitäisi koskea turvallisen nopeuden määrittely eli vauhtia on liikaa, jos ei pysty väistämään mutkan takana keskellä väylää syystä tai toisesta olevaa alusta.

Yksi ulkomaisen moottoripurren (ajoi koneella) ja laivan törmäys on tapahtunut Föglön lähistöllä. Se ei ollut läheskään vaikeimmassa paikassa, mutta oli sumua.

Lue lisää

Se Föglön tapaus taisi olla se, jossa (ulkomaiset) purjehtijat eivät kai olleet tajunneet väylän tekevän jyrkän mutkan ja väistivät itse asiassa suoraan laivan kulkureitille.

Jos hyvään merimiestapaan kuuluu pitää radio auki, jos sellainen on, niin loogisesti hyvään merimiestapaan kuuluu myös asentaa radio, jos se puuttuu.

Joo olisi hyvä oikein innostaa väkeä pitämään VHF päällä. Se voi olla ns minä itse, joka joskus on merihädässä eikä kännyn kuuluvuutta ole. Ei se VHF välttämättä silloin kanna viranomaisille tai Meripelastukseen saakka, mutta joku lähimmäinen voi apuihin tulla jos on kantaman sisällä ja VHF päällä.

Anonyymi kirjoitti:

Joo olisi hyvä oikein innostaa väkeä pitämään VHF päällä. Se voi olla ns minä itse, joka joskus on merihädässä eikä kännyn kuuluvuutta ole. Ei se VHF välttämättä silloin kanna viranomaisille tai Meripelastukseen saakka, mutta joku lähimmäinen voi apuihin tulla jos on kantaman sisällä ja VHF päällä.

Lue lisää

Monikohan käyttäjä osaisi ihan oikeasti toimia "mayday relay" tilanteessa? Taitaa suurimmalla osalla olla taidot hakusessa ja säännölliset kuuluvuustestit tekemättä.

Ei ole huviveneillä laissa velvollisuutta vhf-päivystykseen. "Hyvän merimiestavan" voit tunkea perseeseesi.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole huviveneillä laissa velvollisuutta vhf-päivystykseen. "Hyvän merimiestavan" voit tunkea perseeseesi.

Kiitos asiantuntevasta ja rakentavasta kommentistasi. Toivottavasti emme koskaan kohtaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole huviveneillä laissa velvollisuutta vhf-päivystykseen. "Hyvän merimiestavan" voit tunkea perseeseesi.

Ei kauppa-aluksillakaan ole velvollisuutta päivystää VHF -kanavia. Aikoinaan oli.

Siinä mielessä se ei voi kuulua enää kuin vanhoihin tapoihin

Anonyymi kirjoitti:

Monikohan käyttäjä osaisi ihan oikeasti toimia "mayday relay" tilanteessa? Taitaa suurimmalla osalla olla taidot hakusessa ja säännölliset kuuluvuustestit tekemättä.

Kun moottori on käynnissä, sen yli ei VHF edes kuulu. Kun moottori ei ole läynnissä, ei ole VHF päällä. Tosi hyödyllinen kapistus.

Luotan enemmän EPIRBiin ja satelliityipuhelimeen.

Anonyymi kirjoitti:

Joo olisi hyvä oikein innostaa väkeä pitämään VHF päällä. Se voi olla ns minä itse, joka joskus on merihädässä eikä kännyn kuuluvuutta ole. Ei se VHF välttämättä silloin kanna viranomaisille tai Meripelastukseen saakka, mutta joku lähimmäinen voi apuihin tulla jos on kantaman sisällä ja VHF päällä.

Lue lisää

Shit happens.
Et ole ajatellut lauttaa ja satellittihälyä?

Anonyymi kirjoitti:

Ei kauppa-aluksillakaan ole velvollisuutta päivystää VHF -kanavia. Aikoinaan oli.

Siinä mielessä se ei voi kuulua enää kuin vanhoihin tapoihin

Onko noin? Traficomin radioliikenneopas nimittäin sanoo edelleen, että "Kauppa-alusten radiopäivystys on säädösten mukaan
pakollista. "
Löysin myös 2018 voimaantulleen Traficomin (silloin Trafin) määräyksen, jossa nimenomaan on päivystysvelvoite useassa kohdassa mainittuna.

Eli jos olet sitä mieltä, ettei sitä enää olisi, löytyisikö lähdeviite?

Huvialuksillahan velvoitetta ei ole ikinä ollutkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Monikohan käyttäjä osaisi ihan oikeasti toimia "mayday relay" tilanteessa? Taitaa suurimmalla osalla olla taidot hakusessa ja säännölliset kuuluvuustestit tekemättä.

Siksi kannattaakin ohjeistaa aluksen radioseman käyttäjän ominaisuudessa oman veneen miehistöä painamaan hätätilanteessa sitä punaista nappia, ja samalla painottaa että esimerkiksi pissahätä ja ei ole vessaa, hirveän isot allot tai polttoaineen loppuminen jonka seurauksena ei pääse tärkeään tapaamiseen, tms ole välttämättä hätätila.

Anonyymi kirjoitti:

Monikohan käyttäjä osaisi ihan oikeasti toimia "mayday relay" tilanteessa? Taitaa suurimmalla osalla olla taidot hakusessa ja säännölliset kuuluvuustestit tekemättä.

Monikaan ei varmaan osaisi toimia oppikirjan mukaisesti. Sillä ei kuitenkaan ole mitään väliä. Siellä meripelastuskeskuksessa on radion äärellä ihan ihminen, joka ymmärtää kuulemaansa fraseologiasta riippumatta ja osaa kysyä lisäkysymyksiä tarvittaessa. Ei tehdä asioista vaikeampia kuin ne ovat.

Radion kuuntelulla pito ei ole oikeastaan kovin oleellista tuon mayday relayn takia, sillä rannikollamme se hätäkutsu todennäköisesti tavoittaa suoraan meripelastuskeskuksen. Oleellista se on siksi, että viranomaisen pelastusaluksia ei ole kovin tiheästi, eli se lähin auttaja voisi olla toinen huvivene. Se taas ei tiedä hädästä, jos ei kuuntele radiota.

Anonyymi kirjoitti:

Kun moottori on käynnissä, sen yli ei VHF edes kuulu. Kun moottori ei ole läynnissä, ei ole VHF päällä. Tosi hyödyllinen kapistus.

Luotan enemmän EPIRBiin ja satelliityipuhelimeen.

Lue lisää

"Kun moottori ei ole käynnissä, ei ole VHF päällä"
Miksi? Eipä se VHF:n kuuntelu paljon sähköä vie. Ja päällä se kannattaa pitää myös itsekkäistä syistä - on sitten valmiiksi päällä ja gps-sijainti haettuna, kun tulee tarve kutsua apua.

EPIRB ja satelliittipuhelin ovat tietysti hienoja. Ne eivät kuitenkaan korvaa VHF:ää. Ne kun eivät kumpikaan saata tietoosi kanssaveneilijän hätää, etkä niillä saa kerrottua hädästäsi kanssaveneilijöille, vaan joudut odottamaan mahdollisesti hyvinkin kaukaa tulevaa viranomaista.

Anonyymi kirjoitti:

"Kun moottori ei ole käynnissä, ei ole VHF päällä"
Miksi? Eipä se VHF:n kuuntelu paljon sähköä vie. Ja päällä se kannattaa pitää myös itsekkäistä syistä - on sitten valmiiksi päällä ja gps-sijainti haettuna, kun tulee tarve kutsua apua.

EPIRB ja satelliittipuhelin ovat tietysti hienoja. Ne eivät kuitenkaan korvaa VHF:ää. Ne kun eivät kumpikaan saata tietoosi kanssaveneilijän hätää, etkä niillä saa kerrottua hädästäsi kanssaveneilijöille, vaan joudut odottamaan mahdollisesti hyvinkin kaukaa tulevaa viranomaista.

Lue lisää

Minä en luota "kanssaveneilijöihin" tällaisissa asioissa vaan pelkästään viranomaisiin.

Anonyymi kirjoitti:

Minä en luota "kanssaveneilijöihin" tällaisissa asioissa vaan pelkästään viranomaisiin.

Minulla ei ole kummankaan nopeaan paikalle saapumiseen niin kovaa luottoa, että vapaaehtoisesti sulkisin jommankumman pois. Usein se on se toinen huvivene, joka sattuu olemaan lähellä.

Anonyymi kirjoitti:

Minä en luota "kanssaveneilijöihin" tällaisissa asioissa vaan pelkästään viranomaisiin.

Ihan sama, kehen luottaa, jos viranomaista ei ole kuin liian pitkän matkan päässä. Minä ainakin paljon mieluummin siirryn palavasta veneestä toiseen huvialukseen kuin odotan uiden viranomaista, joka tulee tunnin tai parin kuluttua.

Onko sulla patissa myös vanhat ja märät hätäraketit? Eihän niitäkään kannata pitää kunnossa.
; ))

Kytkeminen antenniin olis auttanut.

Eikö ne epämääräiset äänet just oo homman suola, lapsille voi kertoa että upposikohan joku justiin ja siks kuuluu noin outoa suhinaa ja pulputusta :D no mutta oikeesti, ihan hauskoja ne tausta äänet mun mielestä

Anonyymi kirjoitti:

Eikö ne epämääräiset äänet just oo homman suola, lapsille voi kertoa että upposikohan joku justiin ja siks kuuluu noin outoa suhinaa ja pulputusta :D no mutta oikeesti, ihan hauskoja ne tausta äänet mun mielestä

Lue lisää

Hippanen kohinasalpaa tiukemmalle ja hauskoja taustaääniä ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Hippanen kohinasalpaa tiukemmalle ja hauskoja taustaääniä ei ole.

Kohinasälpä ei auta, jos ihmiset vain murahtelevat. Nyt kytkin antenniin AISin. Tarttis saada jostain halpa splitteri, ehkä jopa dsc-radio, niin olisi jotain hyötyä lupakirjoista. Dsc-radioissa ei varmaan ole sisäänrakennettua splitteriä? Ilman splitteriä niitä ei voi kytkeä samaan antenniin.

Perustelepa, miksi tässä olisi mielestäsi trolli asialla (paitsi ehkä sinä itse ja tuo Face/Insta-kaveri)?

Jaa. Meikäläinen on kierrellyt Itämerta kohtalaisen laajalti jo yli 25 kesänä eikä vielä ole tullut vastaan tilannetta, jossa VHF olisi tarpeen muuhun kuin VTS-kanavan kuunteluun ja AIS-tietojen saantiin plotterin näytölle.
Säätiedotuksia en ikinä kuuntele sitä kautta vaan luen netistä. Ei niitä ihan keskellä Itämerta tarvitsekaan, ne katsotaan aamulla liikkeellelähtiessä.

Anonyymi kirjoitti:

Jaa. Meikäläinen on kierrellyt Itämerta kohtalaisen laajalti jo yli 25 kesänä eikä vielä ole tullut vastaan tilannetta, jossa VHF olisi tarpeen muuhun kuin VTS-kanavan kuunteluun ja AIS-tietojen saantiin plotterin näytölle.
Säätiedotuksia en ikinä kuuntele sitä kautta vaan luen netistä. Ei niitä ihan keskellä Itämerta tarvitsekaan, ne katsotaan aamulla liikkeellelähtiessä.

Lue lisää

Pitäisikö tuohon nyt sitten sanoa, että toivottavasti joudut ensi kesänä merihätään...? Vai mitä? Vai oliko pointti enemmän, että et tee VTS:llä etkä AIS:llä mitään? Minulla on matkassa mukana vaikka mitä turvavarusteita, enkä ole valtaosaa koskaan tarvinnut. Sama koskee muuten autoni turva-varusteita.

Ei tarvitse mennä kauas, riittää, kun menee korkean kallion taakse, niin kännykästä häviää kenttä. Tietysti auttaa, jos kiipeää toppiin puhelimensa kanssa, mutta vhf-antenni olisi siellä jo valmiiksi.

Ihan kännykän kuuluvuusalueellakin saa avun varmasti nopeammin VHF:llä. Kännykän kuuluvuusalueella olet myös rannikkoasemien kuuluvuusalueella, jolloin hätäkutsusi tarkkoine koordinaatteineen menee välittömästi ilman välikäsiä meripelastuskeskukseen. Lisäksi se menee suoraan merivartioston ja meripelastus ry:n aluksiin ja tukikohtiin, mikäli ovat VHF:n kuuluvuusalueella. Hätäkeskukseen kännykällä soittamalla tieto kulkeutuu oikealle taholle paljon hitaammin.

Ennen kaikkea VHF:llä tavoitat myös lähellä olevat siviilialukset. Siihen ei kännykkä pysty, ellet satu tietämään ketä lähistöllä liikkuu.

Anonyymi kirjoitti:

Jaa. Meikäläinen on kierrellyt Itämerta kohtalaisen laajalti jo yli 25 kesänä eikä vielä ole tullut vastaan tilannetta, jossa VHF olisi tarpeen muuhun kuin VTS-kanavan kuunteluun ja AIS-tietojen saantiin plotterin näytölle.
Säätiedotuksia en ikinä kuuntele sitä kautta vaan luen netistä. Ei niitä ihan keskellä Itämerta tarvitsekaan, ne katsotaan aamulla liikkeellelähtiessä.

Lue lisää

Ei tarvitse olla kovinkaan kaukana rannikosta 15-20nm, niin ei ole kännykkää vaikka ruotsin rannikkoa myötäillen.

Toiseksi tuolla samalla alueella sää ennusteet muuttuvat päivänkuluessa useinkin ja mukavaa on tietää mitä odotettavissa.

Itsellä windy maksullinen sää apsi, AI päivittää tarkasti tunnin välein, mutta, kun ei ole kenttää, niin ei aamulla katsottu kerro mitä iltapäivällä tai yöksi luvassa. VHF kertoo.

Imeisesti olemme liikkuneet eripaikoissa, kun et 25 vuoden aikana Itämerellä ole tarvinnut VHF puhelinta mihinkään?

Anonyymi kirjoitti:

Ei tarvitse olla kovinkaan kaukana rannikosta 15-20nm, niin ei ole kännykkää vaikka ruotsin rannikkoa myötäillen.

Toiseksi tuolla samalla alueella sää ennusteet muuttuvat päivänkuluessa useinkin ja mukavaa on tietää mitä odotettavissa.

Itsellä windy maksullinen sää apsi, AI päivittää tarkasti tunnin välein, mutta, kun ei ole kenttää, niin ei aamulla katsottu kerro mitä iltapäivällä tai yöksi luvassa. VHF kertoo.

Imeisesti olemme liikkuneet eripaikoissa, kun et 25 vuoden aikana Itämerellä ole tarvinnut VHF puhelinta mihinkään?

Lue lisää

Oletan, että käytämme eri tekniikoita. Sääennusteen saa radiosta, siihen ei tarvitse VHF-puhelinta. Myös NAVTEXista saa tietoa.

Satelliittipuhelimella on helppo pitää yhteyttä paljon kauemmaksi kuin VHF kantaa. Jos turvallisuuden luo yhteyden häiriöttömyys ja kantavuus, niin VHF ei ole ensimmäinen hankinta.

Satelliitin avulla pystyy myös lähettämään hätäsignaalin nappia painamalla.

VHF on tavallaan ihan kiva, kun siinä palaa nätti valo ja se rusahtelee aika-ajoin, mutta ei siitä mitää todellista hyötyä ole. Ajankulua lahjattomille ehkä.

VTS:n kuuntelua voi harrastaa, mutta satamien lähellä toimii netti ja laivojen kulun näkee kartalla. Plotterille ne saa kivasti AISilla,

Anonyymi kirjoitti:

Pitäisikö tuohon nyt sitten sanoa, että toivottavasti joudut ensi kesänä merihätään...? Vai mitä? Vai oliko pointti enemmän, että et tee VTS:llä etkä AIS:llä mitään? Minulla on matkassa mukana vaikka mitä turvavarusteita, enkä ole valtaosaa koskaan tarvinnut. Sama koskee muuten autoni turva-varusteita.

Lue lisää

Onko sinulla lukutaidossa vikaa? Vai aivot muuten vain pehmenneet, tai olet vajakki jo alkujasi? Siihen tuo AIS/VTS -tulkintasi viittaa...

Anonyymi kirjoitti:

Onko sinulla lukutaidossa vikaa? Vai aivot muuten vain pehmenneet, tai olet vajakki jo alkujasi? Siihen tuo AIS/VTS -tulkintasi viittaa...

Osui ja upposi! JIIIHAAAAA!!!!!

Anonyymi kirjoitti:

Oletan, että käytämme eri tekniikoita. Sääennusteen saa radiosta, siihen ei tarvitse VHF-puhelinta. Myös NAVTEXista saa tietoa.

Satelliittipuhelimella on helppo pitää yhteyttä paljon kauemmaksi kuin VHF kantaa. Jos turvallisuuden luo yhteyden häiriöttömyys ja kantavuus, niin VHF ei ole ensimmäinen hankinta.

Satelliitin avulla pystyy myös lähettämään hätäsignaalin nappia painamalla.

VHF on tavallaan ihan kiva, kun siinä palaa nätti valo ja se rusahtelee aika-ajoin, mutta ei siitä mitää todellista hyötyä ole. Ajankulua lahjattomille ehkä.

VTS:n kuuntelua voi harrastaa, mutta satamien lähellä toimii netti ja laivojen kulun näkee kartalla. Plotterille ne saa kivasti AISilla,

Lue lisää

Mikset ole luopunut siitä, kun sulla on parempia laitteita, koska "ihan turha"

Anonyymi kirjoitti:

Oletan, että käytämme eri tekniikoita. Sääennusteen saa radiosta, siihen ei tarvitse VHF-puhelinta. Myös NAVTEXista saa tietoa.

Satelliittipuhelimella on helppo pitää yhteyttä paljon kauemmaksi kuin VHF kantaa. Jos turvallisuuden luo yhteyden häiriöttömyys ja kantavuus, niin VHF ei ole ensimmäinen hankinta.

Satelliitin avulla pystyy myös lähettämään hätäsignaalin nappia painamalla.

VHF on tavallaan ihan kiva, kun siinä palaa nätti valo ja se rusahtelee aika-ajoin, mutta ei siitä mitää todellista hyötyä ole. Ajankulua lahjattomille ehkä.

VTS:n kuuntelua voi harrastaa, mutta satamien lähellä toimii netti ja laivojen kulun näkee kartalla. Plotterille ne saa kivasti AISilla,

Lue lisää

Kiva lukea, kun runsaasti lahjoja omaava analysoi huviveneilyä.

Toivottavasti avaisit uuden aloituksen jossa opetat meitä lahjattomia ihan perus jutuista.

Terkut sulle
Lahjaton

Juuri näin, meitä on moneksi ja tehkööt kaikki kuten parhaaksi näkevät.

VHF voi toimii hätälähettimenä, mutta se ei ole paras vaihtoehto. Kannattaa siirtyä suoraan satelliittitekniikkaan.

Vastausten laaja kirjo johtuu siitä, että aika moni ei ymmärrä tuon taivaallista siitä, mitä vesillä liikkumisessa on oleellista.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin, meitä on moneksi ja tehkööt kaikki kuten parhaaksi näkevät.

Ei käy! Minua vituttaa naapurini veneessä oleva VHF, ja naapuri on muutenkin lukeneempi ja paremman näköinen kuin minä. Toivottavasti veharit kielletään huviveneilijöiltä kokonaan niin loppuu teidän elvistelyt. Sitäpaitsi asettaahan tuo veneilijät keskenään eriarvoiseen asemaan. Tähän tarvitaan nyt muutos!

Anonyymi kirjoitti:

Vastausten laaja kirjo johtuu siitä, että aika moni ei ymmärrä tuon taivaallista siitä, mitä vesillä liikkumisessa on oleellista.

Sinäkö muka ymmärrät sen kaikkien muiden puolesta?

VTS-kanavan kuuntelu on ylivoimaisesti todennäköisin hyöty, jonka VHF:n kuuntelusta voi saada (tarkoitan tässä kuuntelulla ihan sitä perinteistä, puheliikenteen seurantaa). AIS-vastaanotto on tietysti tärkein hyöty, mutta ihan kaikilla ei vielä ole plotteria, joka osaisi näyttää sitä tietoa.

Se on hiukan huolestuttavaa, että jotkut näköjään uskovat saavansa netin kautta ajantasaista AIS-tietoa. He eivät ilmeisesti tiedä, miten AIS toimii.

Anonyymi kirjoitti:

VTS-kanavan kuuntelu on ylivoimaisesti todennäköisin hyöty, jonka VHF:n kuuntelusta voi saada (tarkoitan tässä kuuntelulla ihan sitä perinteistä, puheliikenteen seurantaa). AIS-vastaanotto on tietysti tärkein hyöty, mutta ihan kaikilla ei vielä ole plotteria, joka osaisi näyttää sitä tietoa.

Se on hiukan huolestuttavaa, että jotkut näköjään uskovat saavansa netin kautta ajantasaista AIS-tietoa. He eivät ilmeisesti tiedä, miten AIS toimii.

Lue lisää

"Se on hiukan huolestuttavaa, että jotkut näköjään uskovat saavansa netin kautta ajantasaista AIS-tietoa. He eivät ilmeisesti tiedä, miten AIS toimii."

Tiedän miten AIS toimii, ja veneessäni on AIS vastaanotin, joka on yhdistetty plotteriin siten, että alukset näkyvät plotterin näytöllä. Kun vertaan tällä saatua tilannekuvaa netin kautta saatuun AIS-dataan, niin eroa on korkeimmillaan noin 10 sekuntia, mikä on täysin merkityksetöntä. Tämä siis Suomen rannikolla, jossa on hyvät nettiyhteydet. Tiedon siirtyminen internetissä tapahtuu nykyään aika vikkelään. Ehkä huomaat, jos otat vaikkapa videopuhelun maapallon toiselle puolelle.

Anonyymi kirjoitti:

"Se on hiukan huolestuttavaa, että jotkut näköjään uskovat saavansa netin kautta ajantasaista AIS-tietoa. He eivät ilmeisesti tiedä, miten AIS toimii."

Tiedän miten AIS toimii, ja veneessäni on AIS vastaanotin, joka on yhdistetty plotteriin siten, että alukset näkyvät plotterin näytöllä. Kun vertaan tällä saatua tilannekuvaa netin kautta saatuun AIS-dataan, niin eroa on korkeimmillaan noin 10 sekuntia, mikä on täysin merkityksetöntä. Tämä siis Suomen rannikolla, jossa on hyvät nettiyhteydet. Tiedon siirtyminen internetissä tapahtuu nykyään aika vikkelään. Ehkä huomaat, jos otat vaikkapa videopuhelun maapallon toiselle puolelle.

Lue lisää

Ongelma/riski on siinä, että ketjussa on aika monta linkkiä sen sinun käyttämäsi mobiiliverkkopalveluntarjoajan takanakin. Heikoin lenkki on se verkkosivusto, jolta haet tiedot.
Sinun oma AIS-vastaanottimesi ottaa vastaan suoraan "näkemänsä" aluksen lähettämää signaalia. Tilanne on siis periaatteessa sama kuin jos puhuisit (millä tahansa laitteella) suoraan toisen aluksen kanssa. Mutta nuo netin AIS-palvelut keräävät tietoa erilaisia ketjuja pitkin eri vastaanottajilta. Netin tiedonsiirtonopeus sinänsä ei ole ongelma vaan se, onko jokainen lenkki ketjussa (signaalin vastaanottava laite, n kappaletta palvelimia, jotka siirtävät ja muokkaavat vastaanotettua tietoa matkalla vastaanottimesta netinkäyttäjälle, mobiiliverkon elementit sekä lopuksi käyttäjän oma mobiililaite) iskussa ja "työpaikalla". Tässä on sellainkin juttu, että MIKÄÄN netissä AIS-tietoa jakavista palveluista ei toimi virkavastuulla eli ei ole velvollinen takaamaan, että toimittaa tiedon ja että se tieto on oikea.
Noiden palveluiden ansaintalogiikkahan on (kuten merenkulussa yleisestikin) rahtiliikenteen toimijoissa, jotka haluavat seurata, miten ne laivat liikkuvat, jotka heidän rahtejaan kuljettavat.

Anonyymi kirjoitti:

Vastausten laaja kirjo johtuu siitä, että aika moni ei ymmärrä tuon taivaallista siitä, mitä vesillä liikkumisessa on oleellista.

Voisitko valaista top 5 oleelisinta vesillä liikumiseen?

Anonyymi kirjoitti:

Sinäkö muka ymmärrät sen kaikkien muiden puolesta?

Missä näin väitettiin?

Anonyymi kirjoitti:

Voisitko valaista top 5 oleelisinta vesillä liikumiseen?

Vesillä liikkumisessa ei tarvita viittä oleellisinta asiaa.

Kaikki kulminoituu vesiliikennelain tärkeimpään kohtaan: "Yhteentörmäys on pyrittävä välttämään kaikin käytettävissä olevin keinoin."

Jos tämän sisäistää oikein, niin muuta ei tarvita, sillä tähän käsitteeseen mahtuvat kaikki väistämisestä tekniikkaan. Hyvä merimiestapa on myös asia, joka kattaa aika paljon. Kaikki eivät näitä tule koskaan ymmärtämään, mutta jos edes puolet asian tajuavat, niin sen toisen puolen edesottamukset eivät vielä aiheuta ongelmia, sillä toisen törttöilyn pystyy se oikean asenteen omaava paikkaamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Vesillä liikkumisessa ei tarvita viittä oleellisinta asiaa.

Kaikki kulminoituu vesiliikennelain tärkeimpään kohtaan: "Yhteentörmäys on pyrittävä välttämään kaikin käytettävissä olevin keinoin."

Jos tämän sisäistää oikein, niin muuta ei tarvita, sillä tähän käsitteeseen mahtuvat kaikki väistämisestä tekniikkaan. Hyvä merimiestapa on myös asia, joka kattaa aika paljon. Kaikki eivät näitä tule koskaan ymmärtämään, mutta jos edes puolet asian tajuavat, niin sen toisen puolen edesottamukset eivät vielä aiheuta ongelmia, sillä toisen törttöilyn pystyy se oikean asenteen omaava paikkaamaan.

Lue lisää

Minun mielestäni olisi myös hyvä tietää missä on ja mihin on menossa.
Ihan hyvä tietenkin on sekin, ettei törmäile muihin ympyrää ajellessa.

Anonyymi kirjoitti:

Ongelma/riski on siinä, että ketjussa on aika monta linkkiä sen sinun käyttämäsi mobiiliverkkopalveluntarjoajan takanakin. Heikoin lenkki on se verkkosivusto, jolta haet tiedot.
Sinun oma AIS-vastaanottimesi ottaa vastaan suoraan "näkemänsä" aluksen lähettämää signaalia. Tilanne on siis periaatteessa sama kuin jos puhuisit (millä tahansa laitteella) suoraan toisen aluksen kanssa. Mutta nuo netin AIS-palvelut keräävät tietoa erilaisia ketjuja pitkin eri vastaanottajilta. Netin tiedonsiirtonopeus sinänsä ei ole ongelma vaan se, onko jokainen lenkki ketjussa (signaalin vastaanottava laite, n kappaletta palvelimia, jotka siirtävät ja muokkaavat vastaanotettua tietoa matkalla vastaanottimesta netinkäyttäjälle, mobiiliverkon elementit sekä lopuksi käyttäjän oma mobiililaite) iskussa ja "työpaikalla". Tässä on sellainkin juttu, että MIKÄÄN netissä AIS-tietoa jakavista palveluista ei toimi virkavastuulla eli ei ole velvollinen takaamaan, että toimittaa tiedon ja että se tieto on oikea.
Noiden palveluiden ansaintalogiikkahan on (kuten merenkulussa yleisestikin) rahtiliikenteen toimijoissa, jotka haluavat seurata, miten ne laivat liikkuvat, jotka heidän rahtejaan kuljettavat.

Lue lisää

Minulla ei ole ongelmaa. Se on sinun päässäsi.
Minä en työpöytäni ääressä tarvitse Kustaanmiekassa kulkevien alusten tietoja.

Anonyymi kirjoitti:

VTS-kanavan kuuntelu on ylivoimaisesti todennäköisin hyöty, jonka VHF:n kuuntelusta voi saada (tarkoitan tässä kuuntelulla ihan sitä perinteistä, puheliikenteen seurantaa). AIS-vastaanotto on tietysti tärkein hyöty, mutta ihan kaikilla ei vielä ole plotteria, joka osaisi näyttää sitä tietoa.

Se on hiukan huolestuttavaa, että jotkut näköjään uskovat saavansa netin kautta ajantasaista AIS-tietoa. He eivät ilmeisesti tiedä, miten AIS toimii.

Lue lisää

AIS-tietoa ei voi käyttää navigointii. Se on sääli, kun et sitä tiedä.
Se on mukava lisä, muttei mikään peruste ajaa toisen kylkeen purjeveneellä.

Anonyymi kirjoitti:

"Se on hiukan huolestuttavaa, että jotkut näköjään uskovat saavansa netin kautta ajantasaista AIS-tietoa. He eivät ilmeisesti tiedä, miten AIS toimii."

Tiedän miten AIS toimii, ja veneessäni on AIS vastaanotin, joka on yhdistetty plotteriin siten, että alukset näkyvät plotterin näytöllä. Kun vertaan tällä saatua tilannekuvaa netin kautta saatuun AIS-dataan, niin eroa on korkeimmillaan noin 10 sekuntia, mikä on täysin merkityksetöntä. Tämä siis Suomen rannikolla, jossa on hyvät nettiyhteydet. Tiedon siirtyminen internetissä tapahtuu nykyään aika vikkelään. Ehkä huomaat, jos otat vaikkapa videopuhelun maapallon toiselle puolelle.

Lue lisää

Kyllä minä olen usein huomannut, että kaikki laivat eivät näy AISissa netissä, vaikka näkyisivät plotterilla.

Anonyymi kirjoitti:

Ongelma/riski on siinä, että ketjussa on aika monta linkkiä sen sinun käyttämäsi mobiiliverkkopalveluntarjoajan takanakin. Heikoin lenkki on se verkkosivusto, jolta haet tiedot.
Sinun oma AIS-vastaanottimesi ottaa vastaan suoraan "näkemänsä" aluksen lähettämää signaalia. Tilanne on siis periaatteessa sama kuin jos puhuisit (millä tahansa laitteella) suoraan toisen aluksen kanssa. Mutta nuo netin AIS-palvelut keräävät tietoa erilaisia ketjuja pitkin eri vastaanottajilta. Netin tiedonsiirtonopeus sinänsä ei ole ongelma vaan se, onko jokainen lenkki ketjussa (signaalin vastaanottava laite, n kappaletta palvelimia, jotka siirtävät ja muokkaavat vastaanotettua tietoa matkalla vastaanottimesta netinkäyttäjälle, mobiiliverkon elementit sekä lopuksi käyttäjän oma mobiililaite) iskussa ja "työpaikalla". Tässä on sellainkin juttu, että MIKÄÄN netissä AIS-tietoa jakavista palveluista ei toimi virkavastuulla eli ei ole velvollinen takaamaan, että toimittaa tiedon ja että se tieto on oikea.
Noiden palveluiden ansaintalogiikkahan on (kuten merenkulussa yleisestikin) rahtiliikenteen toimijoissa, jotka haluavat seurata, miten ne laivat liikkuvat, jotka heidän rahtejaan kuljettavat.

Lue lisää

Toki netin kautta tuleva AIS data on hieman epävarmempaa kuin suora. Mitä sitten? Pahinta mitä voi tapahtua on se, että joudut tekemään väistöliikkeen. Et varmaan sen suorankaan AIS-datan perusteella aja paikkaan, josta et ehdi väistää näkyviin putkahtavaa alusta? Mitään takuuta kun ei ole siitä, että lähestyvä alus ylipäänsä lähettää mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Ongelma/riski on siinä, että ketjussa on aika monta linkkiä sen sinun käyttämäsi mobiiliverkkopalveluntarjoajan takanakin. Heikoin lenkki on se verkkosivusto, jolta haet tiedot.
Sinun oma AIS-vastaanottimesi ottaa vastaan suoraan "näkemänsä" aluksen lähettämää signaalia. Tilanne on siis periaatteessa sama kuin jos puhuisit (millä tahansa laitteella) suoraan toisen aluksen kanssa. Mutta nuo netin AIS-palvelut keräävät tietoa erilaisia ketjuja pitkin eri vastaanottajilta. Netin tiedonsiirtonopeus sinänsä ei ole ongelma vaan se, onko jokainen lenkki ketjussa (signaalin vastaanottava laite, n kappaletta palvelimia, jotka siirtävät ja muokkaavat vastaanotettua tietoa matkalla vastaanottimesta netinkäyttäjälle, mobiiliverkon elementit sekä lopuksi käyttäjän oma mobiililaite) iskussa ja "työpaikalla". Tässä on sellainkin juttu, että MIKÄÄN netissä AIS-tietoa jakavista palveluista ei toimi virkavastuulla eli ei ole velvollinen takaamaan, että toimittaa tiedon ja että se tieto on oikea.
Noiden palveluiden ansaintalogiikkahan on (kuten merenkulussa yleisestikin) rahtiliikenteen toimijoissa, jotka haluavat seurata, miten ne laivat liikkuvat, jotka heidän rahtejaan kuljettavat.

Lue lisää

Jos ei ole koskaan huomannut netin välittämässä AIS-tiedosssa 10 s suurempaa viivettä, on samanlainen asia kuin purjehtia ikänä tarvitsematta turvavarusteita. Tosin nettivälityksen virheet ovat tuhat kertaa yleisempiä kuin oma turvavarusteiden tarve. Onhan netti-AIS parempi kuin ei mitään, mutta ei siihen voi luottaa.

Laivat näkyvät enimmäkseen satelliittivälittesesti, mikä maksaa varustamolle kohtalaisen paljon. Kaikki muu on harrastelijapohjaista ja näkyvyys ihan mitä sattuu.

Anonyymi kirjoitti:

Minun mielestäni olisi myös hyvä tietää missä on ja mihin on menossa.
Ihan hyvä tietenkin on sekin, ettei törmäile muihin ympyrää ajellessa.

Yhteentörmäämisen välttämiseen kaikin mahdollisin keinoin sisältyy aika luonnollisesti sijaintinsa ja määränpäänsä tiedostaminen, sillä muutoin törmäilee sinne tänne.

Sisälukutaitoa tarvitaan...

Anonyymi kirjoitti:

Voisitko valaista top 5 oleelisinta vesillä liikumiseen?

Aloitan kolmesta tärkeimmästä: tähystys, tähystys ja tähystys.

Huvialuksilla ei ole mitään velvollisuutta (tai muutakaan syytä) pitää radiopäiväkirjaa. Tuskin kukaan pitääkään. Jotkut perinneharrastajat pitävät aluksen lokikirjaa, useimmat veneilijät eivät sitäkään.

Minun mielestäni olisi myös yhtä rakentavaa väittää, että reikien poraaminen pohjaan lisää turvallisuutta ja paukutella henkseleitä, jos joku sanoo, ettei harrasta sitä eikä ymmärrä sen päälle.

Mitä useampi toteaisi reikein poraamisen turhaksi tai jopa haitalliseksi, sitä enemmän kehuisi itseään turvallisuuden lisääjänä ja ainoan oikean totuuden airueena.

Reikien poraamisen pohjaan voi korvata paperikartalla, laivakellolla, VHF:llä tai millä tahansa muulla tavalla, jonka on korvannut viimeisen 20 vuoden aikana tapahtunut muutos.

Vapaus valita mitä laitteita käyttää on vähän kiikun kaakun.

Jos sattuu haveri, niin oikeudessa punnitaan oliko kippari tilanteen tasalla. Jos veneessä on tutka tai vaikkapa se meri-vhf ja ne eivät ole päällä haverin sattuessa, niin pyrkikö kippari kaikin käytettävissä olevin keinoin olemaan selvillä tilanteesta?

Veneessssä ei ole toki pakko olla kuin lain vaatimat varusteet, mutta jos on hankittu ylimääräisiä turvallisuuteen vaikuttavaia järjestelmä, niin niiden käyttämättä jättäminen saatetaan katsoa jossain määrin laiminlyönniksi.

Anonyymi kirjoitti:

Huvialuksilla ei ole mitään velvollisuutta (tai muutakaan syytä) pitää radiopäiväkirjaa. Tuskin kukaan pitääkään. Jotkut perinneharrastajat pitävät aluksen lokikirjaa, useimmat veneilijät eivät sitäkään.

Lue lisää

Lokikirjan pitäminen tuli uuden veneliikennelain myötä tarpeeliseksi, sillä se on käytännössä ainoa keino, jolla voi luotettavasti osoittaa kuka on veneen päällikkö.
Veneen omistajahan on käytännössä aina veneen päällikkö, mutta hän voi myös luovuttaa päällikkyyden jollekin toiselle. Jos asia täytyy jälkikäteen pystyä luotettavasti todistamaan, niin lokikirjaan tehty erkintä pätee oikeudessa.
Uuden vesiliikennelain mukaan veneessä on aina oltava päällikkö. Veneen sen hetkinen ruorimies ei ole välttämättä veneen päällikkö, jolla on vastuu koko toiminnasta. Jos satutaan piipahtamaan rantakuppilaan ja veneen omistaja kumoaa muutaman lasillisen ja veneen kuljettaminen annetaan tämän jälkeen toisen henkilön vastuulle, joka on porukan selvin, niin haverin sattuessa oikeus voi tulkita päällikön syyllistyneen ruorijuopumukseen, vaikka venettä ajoi toinen henkilö.
Veneen omistaja voi siirtää päällikkyyden toiselle henkilölle, mutta samalla hänen on oltava varma, että uusi päällikkö on riittävän kokenut niissä olosuhteissa takaamaan turvallisuuden. Jos uuden päällikön suurin meriitti on "nolla promillea", niin oikeus katsoo hyvin helposti veneen päällikön olevan yhä juopotellut kippari.

Anonyymi kirjoitti:

Lokikirjan pitäminen tuli uuden veneliikennelain myötä tarpeeliseksi, sillä se on käytännössä ainoa keino, jolla voi luotettavasti osoittaa kuka on veneen päällikkö.
Veneen omistajahan on käytännössä aina veneen päällikkö, mutta hän voi myös luovuttaa päällikkyyden jollekin toiselle. Jos asia täytyy jälkikäteen pystyä luotettavasti todistamaan, niin lokikirjaan tehty erkintä pätee oikeudessa.
Uuden vesiliikennelain mukaan veneessä on aina oltava päällikkö. Veneen sen hetkinen ruorimies ei ole välttämättä veneen päällikkö, jolla on vastuu koko toiminnasta. Jos satutaan piipahtamaan rantakuppilaan ja veneen omistaja kumoaa muutaman lasillisen ja veneen kuljettaminen annetaan tämän jälkeen toisen henkilön vastuulle, joka on porukan selvin, niin haverin sattuessa oikeus voi tulkita päällikön syyllistyneen ruorijuopumukseen, vaikka venettä ajoi toinen henkilö.
Veneen omistaja voi siirtää päällikkyyden toiselle henkilölle, mutta samalla hänen on oltava varma, että uusi päällikkö on riittävän kokenut niissä olosuhteissa takaamaan turvallisuuden. Jos uuden päällikön suurin meriitti on "nolla promillea", niin oikeus katsoo hyvin helposti veneen päällikön olevan yhä juopotellut kippari.

Lue lisää

Voiko veneen päällikkö toimia yhä ruorimiehenä kun on siirtänyt pällikkyyden sille selvänä olevalle?

Anonyymi kirjoitti:

Vapaus valita mitä laitteita käyttää on vähän kiikun kaakun.

Jos sattuu haveri, niin oikeudessa punnitaan oliko kippari tilanteen tasalla. Jos veneessä on tutka tai vaikkapa se meri-vhf ja ne eivät ole päällä haverin sattuessa, niin pyrkikö kippari kaikin käytettävissä olevin keinoin olemaan selvillä tilanteesta?

Veneessssä ei ole toki pakko olla kuin lain vaatimat varusteet, mutta jos on hankittu ylimääräisiä turvallisuuteen vaikuttavaia järjestelmä, niin niiden käyttämättä jättäminen saatetaan katsoa jossain määrin laiminlyönniksi.

Lue lisää

Tutkan suhteen noin voisikin periaatteessa käydä, jos oikeus löytää perusteet arvioida, että tutkan käyttämättömyys on ollut myötävaikuttamassa onnettomuuteen. Mutta se pätisi käytännössä vain törmäykseen toisen aluksen kanssa tai saaren rantaan ajamiseen.
Meri-VHF:n kuuntelu tai kuuntelemattomuus ei vaikuta navigointiin samalla tavoin, joten tuskin niin kieroa juristia löytyykään, joka saisi oikeuden vakuuttumaan, että onnettomuus johtui siitä, ettei oltu kuunnelty radiota.

Anonyymi kirjoitti:

Minun mielestäni olisi myös yhtä rakentavaa väittää, että reikien poraaminen pohjaan lisää turvallisuutta ja paukutella henkseleitä, jos joku sanoo, ettei harrasta sitä eikä ymmärrä sen päälle.

Mitä useampi toteaisi reikein poraamisen turhaksi tai jopa haitalliseksi, sitä enemmän kehuisi itseään turvallisuuden lisääjänä ja ainoan oikean totuuden airueena.

Reikien poraamisen pohjaan voi korvata paperikartalla, laivakellolla, VHF:llä tai millä tahansa muulla tavalla, jonka on korvannut viimeisen 20 vuoden aikana tapahtunut muutos.

Lue lisää

En kyllä vieläkään ymmärrä miten toisesta aluksesta saadaan yhteys toiseen alukseen ilman VHF:ää, lippumerkeillä tai kenties:
"020202 kuinka voi auttaa"
"Voisitteko yhdistää keltaiseen autolauttaan jonka sijainti on 65°6'34.3"N 25°5'57.9"E"
.....
"Olettekohan eksyksissä kun olette noin kaukana reitiltänne"
"Ei ollaan tällä kertaa matkalla Ruotsiin asti"

Anonyymi kirjoitti:

Voiko veneen päällikkö toimia yhä ruorimiehenä kun on siirtänyt pällikkyyden sille selvänä olevalle?

Kysyt sekavia. Päällikköjä on vain yksi. Jos päällikkyys on siirretty, ei edellinen päällikkö enää ole päällikkö.

Päällikkö päättää, kuka ruosissa on. Jos päällikkö laittaa ruoriin esim. humalaisen syyllistyy tämä rikkeeseen.

Anonyymi kirjoitti:

En kyllä vieläkään ymmärrä miten toisesta aluksesta saadaan yhteys toiseen alukseen ilman VHF:ää, lippumerkeillä tai kenties:
"020202 kuinka voi auttaa"
"Voisitteko yhdistää keltaiseen autolauttaan jonka sijainti on 65°6'34.3"N 25°5'57.9"E"
.....
"Olettekohan eksyksissä kun olette noin kaukana reitiltänne"
"Ei ollaan tällä kertaa matkalla Ruotsiin asti"

Lue lisää

Huviveneilijällä ei käytännössä koskaan ole mitään todellista tarvetta ottaa yhteyttä toiseen alukseen, jonka porukalle ei tiedä yhtään kännykkänumeroa. Unohtakaa nyt jo nuo wannabe-merimies -jutut!

Ja muuten: tuon kuvitteellisen esimerkin mukainen keskustelu on tiukasti tulkiten lainvastaista, koska liikenne meri-VHF -kanavilla tulisi rajoittaa tarpeelliseen ja asialliseen keskusteluun. Höpöttely ei siis kuulu sinne.

Anonyymi kirjoitti:

Lokikirjan pitäminen tuli uuden veneliikennelain myötä tarpeeliseksi, sillä se on käytännössä ainoa keino, jolla voi luotettavasti osoittaa kuka on veneen päällikkö.
Veneen omistajahan on käytännössä aina veneen päällikkö, mutta hän voi myös luovuttaa päällikkyyden jollekin toiselle. Jos asia täytyy jälkikäteen pystyä luotettavasti todistamaan, niin lokikirjaan tehty erkintä pätee oikeudessa.
Uuden vesiliikennelain mukaan veneessä on aina oltava päällikkö. Veneen sen hetkinen ruorimies ei ole välttämättä veneen päällikkö, jolla on vastuu koko toiminnasta. Jos satutaan piipahtamaan rantakuppilaan ja veneen omistaja kumoaa muutaman lasillisen ja veneen kuljettaminen annetaan tämän jälkeen toisen henkilön vastuulle, joka on porukan selvin, niin haverin sattuessa oikeus voi tulkita päällikön syyllistyneen ruorijuopumukseen, vaikka venettä ajoi toinen henkilö.
Veneen omistaja voi siirtää päällikkyyden toiselle henkilölle, mutta samalla hänen on oltava varma, että uusi päällikkö on riittävän kokenut niissä olosuhteissa takaamaan turvallisuuden. Jos uuden päällikön suurin meriitti on "nolla promillea", niin oikeus katsoo hyvin helposti veneen päällikön olevan yhä juopotellut kippari.

Lue lisää

Toisaalta tuotakaan tarvetta ei ole, jos on vastuullinen asenne eikä kumoile muutamaa lasillista tuossa tilanteessa.

On yksi asiallinen tilanne, jossa päällikkyyden siirtämisellä voisi ajatella olevan merkitystä ja asiallinen tarve: pitkät avomerilegit, joissa joudutaan järjestämään vahtivuorot. Silloin noin periaatteessa pitäisi vahdinvaihdossa tehdä lokikirjamerkinnät päällikkyyden siirrosta. Molempien, luovuttajan ja vastaanottajan, allekirjoitusten kera.

No, yhtään tosielämän oikeustapausta ei vielä ole, saa nähdä milloin, jos koskaan tulee. Mutta jos käytämme esimerkkinä yhtä tosielämän tapausta vuosien takaa: suomalainen veneilijä sai Suomessa oikeudessa sakot Saksassa tapahtuneesta rikkeestä (liittyi reittijakoalueen ylitykseen). Sakkohan määrättiin omistajalle, jonka katsottiin toimineen aluksen päällikkönä (ja joka kai ihan tosiasiallisestikin oli siinä roolissa ollut). Tässä tilanteessa käsittääkseni kävisi nykylainsäädännöllä niin, että jos omistaja olisikin nukkumassa ja lokikirjassa olisi asianmukainen merkintä päällikkyyden siirrosta, sakko menisi sen mukaan eikä omistajalle.

Anonyymi kirjoitti:

Lokikirjan pitäminen tuli uuden veneliikennelain myötä tarpeeliseksi, sillä se on käytännössä ainoa keino, jolla voi luotettavasti osoittaa kuka on veneen päällikkö.
Veneen omistajahan on käytännössä aina veneen päällikkö, mutta hän voi myös luovuttaa päällikkyyden jollekin toiselle. Jos asia täytyy jälkikäteen pystyä luotettavasti todistamaan, niin lokikirjaan tehty erkintä pätee oikeudessa.
Uuden vesiliikennelain mukaan veneessä on aina oltava päällikkö. Veneen sen hetkinen ruorimies ei ole välttämättä veneen päällikkö, jolla on vastuu koko toiminnasta. Jos satutaan piipahtamaan rantakuppilaan ja veneen omistaja kumoaa muutaman lasillisen ja veneen kuljettaminen annetaan tämän jälkeen toisen henkilön vastuulle, joka on porukan selvin, niin haverin sattuessa oikeus voi tulkita päällikön syyllistyneen ruorijuopumukseen, vaikka venettä ajoi toinen henkilö.
Veneen omistaja voi siirtää päällikkyyden toiselle henkilölle, mutta samalla hänen on oltava varma, että uusi päällikkö on riittävän kokenut niissä olosuhteissa takaamaan turvallisuuden. Jos uuden päällikön suurin meriitti on "nolla promillea", niin oikeus katsoo hyvin helposti veneen päällikön olevan yhä juopotellut kippari.

Lue lisää

Joopa joo. Aika hyviä omia tulkintoja olet keksinyt.

Lokikirja ei millään tavalla todista päällikkyyttä. Sinnehän voi kirjoittaa ihan mitä tahansa.

Esim jos olet kirjannut lokikirjaan, että mukana oleva kaverisi Pertti on tällä reissulla päällikkö, mutta sitten virkavallan sattuessa paikalle Pertti yllättyneenä väitteestäsi kiistää päällikkyytensä, eikä mukana ole muita todistajia, niin kyllä sinua veneen omistajana pidetään päällikkönä. Ei se sinun lokikirjasatusi todista yhtään sen enempää kuin se mitä itse sanot. Toki eri asia, jos Pertti on allekirjoittanut merkinnän, mutta silloinkin on ihan sama onko tämä sopimus päällikkyydestä laadittu lokikirjan sivulle vai vessapaperin kulmaan.

Anonyymi kirjoitti:

Voiko veneen päällikkö toimia yhä ruorimiehenä kun on siirtänyt pällikkyyden sille selvänä olevalle?

Voi, mutta syyllistyy silloin ruorijuopumukseen. Samoin jos opastaa vaikkapa navigoinnissa. Päihtyneenä ei saa millään tavalla osallistua tai syyllistyy ruorijuopumukseen.

Anonyymi kirjoitti:

Toisaalta tuotakaan tarvetta ei ole, jos on vastuullinen asenne eikä kumoile muutamaa lasillista tuossa tilanteessa.

On yksi asiallinen tilanne, jossa päällikkyyden siirtämisellä voisi ajatella olevan merkitystä ja asiallinen tarve: pitkät avomerilegit, joissa joudutaan järjestämään vahtivuorot. Silloin noin periaatteessa pitäisi vahdinvaihdossa tehdä lokikirjamerkinnät päällikkyyden siirrosta. Molempien, luovuttajan ja vastaanottajan, allekirjoitusten kera.

No, yhtään tosielämän oikeustapausta ei vielä ole, saa nähdä milloin, jos koskaan tulee. Mutta jos käytämme esimerkkinä yhtä tosielämän tapausta vuosien takaa: suomalainen veneilijä sai Suomessa oikeudessa sakot Saksassa tapahtuneesta rikkeestä (liittyi reittijakoalueen ylitykseen). Sakkohan määrättiin omistajalle, jonka katsottiin toimineen aluksen päällikkönä (ja joka kai ihan tosiasiallisestikin oli siinä roolissa ollut). Tässä tilanteessa käsittääkseni kävisi nykylainsäädännöllä niin, että jos omistaja olisikin nukkumassa ja lokikirjassa olisi asianmukainen merkintä päällikkyyden siirrosta, sakko menisi sen mukaan eikä omistajalle.

Lue lisää

"On yksi asiallinen tilanne, jossa päällikkyyden siirtämisellä voisi ajatella olevan merkitystä ja asiallinen tarve: pitkät avomerilegit, joissa joudutaan järjestämään vahtivuorot. Silloin noin periaatteessa pitäisi vahdinvaihdossa tehdä lokikirjamerkinnät päällikkyyden siirrosta."

Häh? Kyllähän noilla pitkilläkin pätkillä veneellä on tyypillisesti yksi päällikkö, riippumatta siitä kuka on vahtivuorossa. En ole ainakaan koskaan kuullut kenenkään vaihtavan päällikköä vahtivuoron vaihtuessa. Päällikkö ohjeistaa miehistönsä ja menee nukkumaan. Ei se päällikkyys mihinkään siirry. Usein se tärkein ohjeistus miehistölle onkin, että jos tapahtuu jotain erityistä, niin herättäkää.

Anonyymi kirjoitti:

Toisaalta tuotakaan tarvetta ei ole, jos on vastuullinen asenne eikä kumoile muutamaa lasillista tuossa tilanteessa.

On yksi asiallinen tilanne, jossa päällikkyyden siirtämisellä voisi ajatella olevan merkitystä ja asiallinen tarve: pitkät avomerilegit, joissa joudutaan järjestämään vahtivuorot. Silloin noin periaatteessa pitäisi vahdinvaihdossa tehdä lokikirjamerkinnät päällikkyyden siirrosta. Molempien, luovuttajan ja vastaanottajan, allekirjoitusten kera.

No, yhtään tosielämän oikeustapausta ei vielä ole, saa nähdä milloin, jos koskaan tulee. Mutta jos käytämme esimerkkinä yhtä tosielämän tapausta vuosien takaa: suomalainen veneilijä sai Suomessa oikeudessa sakot Saksassa tapahtuneesta rikkeestä (liittyi reittijakoalueen ylitykseen). Sakkohan määrättiin omistajalle, jonka katsottiin toimineen aluksen päällikkönä (ja joka kai ihan tosiasiallisestikin oli siinä roolissa ollut). Tässä tilanteessa käsittääkseni kävisi nykylainsäädännöllä niin, että jos omistaja olisikin nukkumassa ja lokikirjassa olisi asianmukainen merkintä päällikkyyden siirrosta, sakko menisi sen mukaan eikä omistajalle.

Lue lisää

Toinen tapaus on se, jos viinan piru ottaa miehen komentoonsa, ja kippari vetäytyy hyttiinsä viikoksi-kahdeksi viinapullojen kanssa. Ennen sitä kannattaa luovuttaa päällikköys pois ja pyytää anteeksi kaikilta.

Anonyymi kirjoitti:

Tutkan suhteen noin voisikin periaatteessa käydä, jos oikeus löytää perusteet arvioida, että tutkan käyttämättömyys on ollut myötävaikuttamassa onnettomuuteen. Mutta se pätisi käytännössä vain törmäykseen toisen aluksen kanssa tai saaren rantaan ajamiseen.
Meri-VHF:n kuuntelu tai kuuntelemattomuus ei vaikuta navigointiin samalla tavoin, joten tuskin niin kieroa juristia löytyykään, joka saisi oikeuden vakuuttumaan, että onnettomuus johtui siitä, ettei oltu kuunnelty radiota.

Lue lisää

Ais voisi olla tämä asia, ilman VHF ei toimi?

Anonyymi kirjoitti:

Huviveneilijällä ei käytännössä koskaan ole mitään todellista tarvetta ottaa yhteyttä toiseen alukseen, jonka porukalle ei tiedä yhtään kännykkänumeroa. Unohtakaa nyt jo nuo wannabe-merimies -jutut!

Ja muuten: tuon kuvitteellisen esimerkin mukainen keskustelu on tiukasti tulkiten lainvastaista, koska liikenne meri-VHF -kanavilla tulisi rajoittaa tarpeelliseen ja asialliseen keskusteluun. Höpöttely ei siis kuulu sinne.

Lue lisää

Voi sitä asiaa tulla toiseenkin suuntaan ja ainakaan minulla ei ole puhelinnumeroa maalattuna veneeni kylkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Voi sitä asiaa tulla toiseenkin suuntaan ja ainakaan minulla ei ole puhelinnumeroa maalattuna veneeni kylkeen.

Höpöhöpö. Jos kauppalaivalla sattuu olemaan asiaa huviveneelle, se hoituu viidellä torven töräytyksellä (virallinen merkitys muistaakseni "mitkä aiot tehdä", todellinen käytännön merkitys "suksi nyt jo vittuun siitä sähläämästä").

Anonyymi kirjoitti:

Ais voisi olla tämä asia, ilman VHF ei toimi?

Enpä usko. Kun suurimmalla osalla liikkujista ei ole lähetintä ja toisaalta lähetetyn signaalin perilletulo ja näkyminen plotterilla ei ole varmaa (olen huomannut, ettei ole harvinaista, että etenkin huvialuksen lähettämä signaali katoilee), niin ei vastaanoton pois päältäpitämisestä millään saa aikaan sellaista laiminlyöntiä, joka vaikuttaisi millään tavoin tapahtumien oikeudelliseen arviointiin.

Siitä huolimatta olen sitä mieltä, että jos on AIS-vastaanottimella varustettu VHF liitettynä plotteriin, se kannattaa pitää päällä, vaikka sitten minimivolyymilla.

Ai niin, AIS-vastaanotinhan voi myös olla erillisenä, jolloin VHF-radion päälläpitoon saati kuunteluun ei ole tuotakaan perustetta.

Anonyymi kirjoitti:

Höpöhöpö. Jos kauppalaivalla sattuu olemaan asiaa huviveneelle, se hoituu viidellä torven töräytyksellä (virallinen merkitys muistaakseni "mitkä aiot tehdä", todellinen käytännön merkitys "suksi nyt jo vittuun siitä sähläämästä").

Lue lisää

Eli lippu- tai äänimerkein.

Anonyymi kirjoitti:

Minun mielestäni olisi myös yhtä rakentavaa väittää, että reikien poraaminen pohjaan lisää turvallisuutta ja paukutella henkseleitä, jos joku sanoo, ettei harrasta sitä eikä ymmärrä sen päälle.

Mitä useampi toteaisi reikein poraamisen turhaksi tai jopa haitalliseksi, sitä enemmän kehuisi itseään turvallisuuden lisääjänä ja ainoan oikean totuuden airueena.

Reikien poraamisen pohjaan voi korvata paperikartalla, laivakellolla, VHF:llä tai millä tahansa muulla tavalla, jonka on korvannut viimeisen 20 vuoden aikana tapahtunut muutos.

Lue lisää

Niinpä vain USA:n laivasto alkoi uudestaan kouluttaa morsettajia. Ja suomalainen sissi luottaa ainoastaan tuluksiin vaikka sytkäkin on keksitty. Mutta sata tai 10 tuhatta vuotta vanha tekniikka voi olla luotettavampi.

Anonyymi kirjoitti:

Joopa joo. Aika hyviä omia tulkintoja olet keksinyt.

Lokikirja ei millään tavalla todista päällikkyyttä. Sinnehän voi kirjoittaa ihan mitä tahansa.

Esim jos olet kirjannut lokikirjaan, että mukana oleva kaverisi Pertti on tällä reissulla päällikkö, mutta sitten virkavallan sattuessa paikalle Pertti yllättyneenä väitteestäsi kiistää päällikkyytensä, eikä mukana ole muita todistajia, niin kyllä sinua veneen omistajana pidetään päällikkönä. Ei se sinun lokikirjasatusi todista yhtään sen enempää kuin se mitä itse sanot. Toki eri asia, jos Pertti on allekirjoittanut merkinnän, mutta silloinkin on ihan sama onko tämä sopimus päällikkyydestä laadittu lokikirjan sivulle vai vessapaperin kulmaan.

Lue lisää

Kirjallinen merkintä on ainakin sata kertaa painavampi todiste kuin mikään suullisesti jälkikäteen esitetty väitös. Asiallisesti täytetty lokikirja on vahva dokumentti.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjallinen merkintä on ainakin sata kertaa painavampi todiste kuin mikään suullisesti jälkikäteen esitetty väitös. Asiallisesti täytetty lokikirja on vahva dokumentti.

Normiveneilijä ei lähde merelle vastuuta pakoilemaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjallinen merkintä on ainakin sata kertaa painavampi todiste kuin mikään suullisesti jälkikäteen esitetty väitös. Asiallisesti täytetty lokikirja on vahva dokumentti.

"Asiallisesti täytetty lokikirja on vahva dokumentti"

Vahva dokumentti missä käytössä? Kuten kaikilla päiväkirjatyyppisillä dokumenteilla, sillä on todistusarvoa sellaisissa tilanteissa, joissa merkinnät tiedetään tehdyn ennen kuin merkinnän tekijälle on syntynyt motiivi virheelliseen merkintään. Jos kulussa olevasta veneestä löytyy humalainen omistaja ja tämän kaveri, eikä kaveri myönnä olleensa päällikkö, niin omistaja ihan varmuudella tuomitaan ruorijuopumuksesta riippumatta siitä mitä hän on mahdollisesti kirjaillut lokikirjaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Asiallisesti täytetty lokikirja on vahva dokumentti"

Vahva dokumentti missä käytössä? Kuten kaikilla päiväkirjatyyppisillä dokumenteilla, sillä on todistusarvoa sellaisissa tilanteissa, joissa merkinnät tiedetään tehdyn ennen kuin merkinnän tekijälle on syntynyt motiivi virheelliseen merkintään. Jos kulussa olevasta veneestä löytyy humalainen omistaja ja tämän kaveri, eikä kaveri myönnä olleensa päällikkö, niin omistaja ihan varmuudella tuomitaan ruorijuopumuksesta riippumatta siitä mitä hän on mahdollisesti kirjaillut lokikirjaan.

Lue lisää

Humalainen omistaja tuskin saa asiallista lokikirjaa kirjoitetuksi. Sitten ehkä epäillään, jos käsiala on horjuvaa, eikä vastaavia merkintöjä lokikirjasta aiemmin löydy.

Anonyymi kirjoitti:

"Asiallisesti täytetty lokikirja on vahva dokumentti"

Vahva dokumentti missä käytössä? Kuten kaikilla päiväkirjatyyppisillä dokumenteilla, sillä on todistusarvoa sellaisissa tilanteissa, joissa merkinnät tiedetään tehdyn ennen kuin merkinnän tekijälle on syntynyt motiivi virheelliseen merkintään. Jos kulussa olevasta veneestä löytyy humalainen omistaja ja tämän kaveri, eikä kaveri myönnä olleensa päällikkö, niin omistaja ihan varmuudella tuomitaan ruorijuopumuksesta riippumatta siitä mitä hän on mahdollisesti kirjaillut lokikirjaan.

Lue lisää

Mistä näin pättelit, kuvaamassasi tilanteessa on yhden henkilön sana toista vastaam, millä ei ole mitään todistusarvoa. Jos lokikirja on asiallisesti täydennetty aikamerkintöineen on sillä jonkinlainen todistusarvo, mutta aina voi spekuloiida sillä onko merkinnät tehty jälkikäteen. Jos kuitenkin virnomainen saa kiinni n.s. verekseltään on kyseenalaista ehditäänkö siinä yhteydessä lokikirjaa jäljestäkäsin täydentämään.
Taitaa olla kuitenkin yhä niin, että tapahtumat veneessä jaa monessa tapauksessa todistamatta jos jotain ikävää tapahtuu.

Anonyymi kirjoitti:

"Asiallisesti täytetty lokikirja on vahva dokumentti"

Vahva dokumentti missä käytössä? Kuten kaikilla päiväkirjatyyppisillä dokumenteilla, sillä on todistusarvoa sellaisissa tilanteissa, joissa merkinnät tiedetään tehdyn ennen kuin merkinnän tekijälle on syntynyt motiivi virheelliseen merkintään. Jos kulussa olevasta veneestä löytyy humalainen omistaja ja tämän kaveri, eikä kaveri myönnä olleensa päällikkö, niin omistaja ihan varmuudella tuomitaan ruorijuopumuksesta riippumatta siitä mitä hän on mahdollisesti kirjaillut lokikirjaan.

Lue lisää

Asiallinen tapa merkitä päällikkyyden siirtyminen on se, että molemmat, luovuttaja ja vastaanottaja kuittaavat sen lokikirjaan allekirjoituksillaan.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä näin pättelit, kuvaamassasi tilanteessa on yhden henkilön sana toista vastaam, millä ei ole mitään todistusarvoa. Jos lokikirja on asiallisesti täydennetty aikamerkintöineen on sillä jonkinlainen todistusarvo, mutta aina voi spekuloiida sillä onko merkinnät tehty jälkikäteen. Jos kuitenkin virnomainen saa kiinni n.s. verekseltään on kyseenalaista ehditäänkö siinä yhteydessä lokikirjaa jäljestäkäsin täydentämään.
Taitaa olla kuitenkin yhä niin, että tapahtumat veneessä jaa monessa tapauksessa todistamatta jos jotain ikävää tapahtuu.

Lue lisää

Kyllä esim. vakuutusyhtiöt arvostavat sitä, jos lokikirjaan on merkitty tapahtumat. Samahan on jopa rikosasioissa oikeudessa. Jos nainen väittää, että miehensä pahoinpiteli ja raiskasi, niin juttu katsotaan uskottavammaksi, jos tapaukset on kirjattu kalenteriin tai päiväkirjaan, kuin että jälkikäteen muistellaan, mikä päivä mahtoi olla.

Anonyymi kirjoitti:

Humalainen omistaja tuskin saa asiallista lokikirjaa kirjoitetuksi. Sitten ehkä epäillään, jos käsiala on horjuvaa, eikä vastaavia merkintöjä lokikirjasta aiemmin löydy.

Humalainen vesiliikenteessä tarkoittaa sitä, että veren alkoholipitoisuus on yli 1 promillen. Kyllä meistä useimmat, ja erityisesti tottuneet alkoholin käyttäjät, ovat rajan ylittyessä vielä ihan kirjoitus-, kommunikointi- ja toimintakykyisiä.

Motiivi päällikön tekemään virheelliseen merkintään tietysti syntyy jo juomisen aloittaessa, ei vasta virkavallan kurvatessa paikalle. Siksi sillä omistajan yksin kirjaamalla lokikirjamerkinnällä ei ole todistusarvoa. Mutta kuten alla todetaan, muuttuu tilanne täysin, jos molemmat ovat allekirjoittaneet merkinnän. Silloinhan on tehty kirjallinen sopimus asiasta.

Anonyymi kirjoitti:

Asiallinen tapa merkitä päällikkyyden siirtyminen on se, että molemmat, luovuttaja ja vastaanottaja kuittaavat sen lokikirjaan allekirjoituksillaan.

...ja julkinen notaari vahvistaa. Sitten se vasta on asiallinen nettiurhojen mielestä.

Minä käytä VHFää vain paperikartan painona ja viivoittimena, kun teen karttaan LYIJYKYNÄLLÄ merkintöjä.
Sähkö on saatanasta!

Vähän sama juttu. Mutta tulihan palstalle aktiviteettia!

Se on sitten merivirtaa.