USDA häätyi miinustelemaan omaa ja Kanadan vehnäsatoa, ja myöntämään
että kireäksi on mennyt planeetan taseet.
Mutta eipä huolta, viilataan kulutusta pienemmäksi ja syödään jäämäntähteitä.
Kyllä planeetan köyhät hokeltaavatten hommeisetkin jauhot, - toivoo USDA.
Linkki aiempaan katsausletkaan.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17112071/viljan-hinnat-nousussa
http://www.usda.gov/oce/commodity/wasde/
https://apps.fas.usda.gov/psdonline/circulars/grain.pdf
https://apps.fas.usda.gov/psdonline/circulars/production.pdf
USDA häätyi viimeinkin tunnustamaan että Iranissa on ongelmia maan
ruokahuollon kanssa.
Oli vähän pakkokin, ja tämä koska Venäjän laivaustiedot kertovat
että noin 3 milj. tonnia vehnää on jo laivattu Iraniin.
Muina lähteinä myöhäiseen heräämiseen "grain" raportti mainitsee Iranin
sanomalehdet.
Sen se tekee kun ei lueta metsäveljen katsauksia, vinoilee metsäveli,
ja jatkaa että johan säätiedot kertoivat kuukausia sitten että katovuosi
on käsillä.
USDA vänkäilee kuitenkin yhä satomääräksi epärealistista määrää, - jonka
kanssa voisi tulla toimeen varsin vähällä tuonnilla.
Raportti lainaa "Tehran Times" lehden artikkelia joka kertoo että hallinto
onnistui hankkimaan tuottajilta 4,4 milj. tonnia vehnää, mikä USDAn
mielestä vastaisi yhtä kolmannesta sadon määrästä.
Eli USDA pitää kiinni siitä että sato saatiin 13,5 milj. tonnin kokoisena.
Erittäin outo arvio, - varsinkin kun asiasta kertovalta "grain" raportin
sivulta 5. löytyy Iranin viljataseet alkaen kaudesta 2011/12.
Pylväskuvaajan sininen osuus näyttää vuotusen satomaaran, mustalla on
merkattu kulutus, punaisella tuonti ja jäämäntähteet keltaisella.
Nähdään että katovuodesta ei ole mitään havaintoa, vaan sato merkataan
lähelle normaalia.
Raportissa mainitaan että hallinnon ostama määrä vastaa vain 3 kuukauden
kulutusta, ja että vehnä saatiin ostetuksi hirmuhinnalla.
Eli hankintahinta nousi kolminkertaiseksi normaalista, ja oli tasolla
1,78 dollaria kiloa kohti.
Vaikka ottaisi huomioon että hinta oli laskettu Iranin valuutan mukaan,
jonka vaihtoarvo dollariin nähden saattaa olla vähän kuin mikä ruplalla
oli neukkuaikaan, - niin peräti merkillistä jos sato olisi ollut normaali.
Kun USDA valehtelee päin näköä, niin mikäpä on tottuus metsäveljen
mielestä?
Jätän tottuuven etsimisen Saimaan luotseille, mutta esitän epäilyksen
että alkuvarasto oli syöty vähiin ja loput hamstrattu, ja sato on ollut
puolikas normaalista, - mikä tekee noin 6-8 milj. tonnia.
Asialla on tietenkin mahtikokoiset seuraukset, - varsinkin kun vastaavan
kokoinen vajaus Kazakhstanin hujakalla tulee täyttää Venäjän vehnällä.
Epäilemättä Venäjällä on asia tiedetty jo monta kuukautta, ja vähin erin
nosteltu vientivero on tästä merkkinä.
Lisäksi joitain arvioita liikkuu siitä että Venäjä joutuu asettamaan
vientikaton vehnälle, - arvelen että asettaa.
---
Kanadan vehnäsato otetaan käsittelyyn linkeistä viimeisenä olevassa
"production" raportissa.
Syyskuista arviota miinustetaan nyt 2 milj. tonnia, ja sato asetetaan
21 milj. tonniin.
Vuodentakaiseen satomäärään tuli 40 % miinus.
Satotaso asetetaan 2,47 tonniin hehtaarilta mikä tuottajien mukaan on
liian suuri, syysvehnä on kylläkin tuossa mukana.
Kuitenkin vuodentakaiseen satotasoon tuli 30 % miinus.
Kokonaan hylätty ala oli siksi suuri että korjattu ala laski 15 %
vuodentakaisesta.
Tässä kaikki tällä kertaa, lisää myöhemmin.
---
soija marras 11,98 tammi 12,10
maissi joulu 5,23 maalis 5,33
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,35----7,41----9,55
maalis 7,48---7,49----9,43
touko 7,52----7,52----9,29
heinä 7,41----7,44----9,09
Pariisi vehnä
joulu 271,50 maalis 267,75 touko 263,50 syys 240
rapsi
marras 641,25 helmi 633,25 touko 622,75 elo 527,75
maissi
marras 249 tammi 243 maalis 239,75
että kireäksi on mennyt planeetan taseet.
Mutta eipä huolta, viilataan kulutusta pienemmäksi ja syödään jäämäntähteitä.
Kyllä planeetan köyhät hokeltaavatten hommeisetkin jauhot, - toivoo USDA.
Linkki aiempaan katsausletkaan.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17112071/viljan-hinnat-nousussa
http://www.usda.gov/oce/commodity/wasde/
https://apps.fas.usda.gov/psdonline/circulars/grain.pdf
https://apps.fas.usda.gov/psdonline/circulars/production.pdf
USDA häätyi viimeinkin tunnustamaan että Iranissa on ongelmia maan
ruokahuollon kanssa.
Oli vähän pakkokin, ja tämä koska Venäjän laivaustiedot kertovat
että noin 3 milj. tonnia vehnää on jo laivattu Iraniin.
Muina lähteinä myöhäiseen heräämiseen "grain" raportti mainitsee Iranin
sanomalehdet.
Sen se tekee kun ei lueta metsäveljen katsauksia, vinoilee metsäveli,
ja jatkaa että johan säätiedot kertoivat kuukausia sitten että katovuosi
on käsillä.
USDA vänkäilee kuitenkin yhä satomääräksi epärealistista määrää, - jonka
kanssa voisi tulla toimeen varsin vähällä tuonnilla.
Raportti lainaa "Tehran Times" lehden artikkelia joka kertoo että hallinto
onnistui hankkimaan tuottajilta 4,4 milj. tonnia vehnää, mikä USDAn
mielestä vastaisi yhtä kolmannesta sadon määrästä.
Eli USDA pitää kiinni siitä että sato saatiin 13,5 milj. tonnin kokoisena.
Erittäin outo arvio, - varsinkin kun asiasta kertovalta "grain" raportin
sivulta 5. löytyy Iranin viljataseet alkaen kaudesta 2011/12.
Pylväskuvaajan sininen osuus näyttää vuotusen satomaaran, mustalla on
merkattu kulutus, punaisella tuonti ja jäämäntähteet keltaisella.
Nähdään että katovuodesta ei ole mitään havaintoa, vaan sato merkataan
lähelle normaalia.
Raportissa mainitaan että hallinnon ostama määrä vastaa vain 3 kuukauden
kulutusta, ja että vehnä saatiin ostetuksi hirmuhinnalla.
Eli hankintahinta nousi kolminkertaiseksi normaalista, ja oli tasolla
1,78 dollaria kiloa kohti.
Vaikka ottaisi huomioon että hinta oli laskettu Iranin valuutan mukaan,
jonka vaihtoarvo dollariin nähden saattaa olla vähän kuin mikä ruplalla
oli neukkuaikaan, - niin peräti merkillistä jos sato olisi ollut normaali.
Kun USDA valehtelee päin näköä, niin mikäpä on tottuus metsäveljen
mielestä?
Jätän tottuuven etsimisen Saimaan luotseille, mutta esitän epäilyksen
että alkuvarasto oli syöty vähiin ja loput hamstrattu, ja sato on ollut
puolikas normaalista, - mikä tekee noin 6-8 milj. tonnia.
Asialla on tietenkin mahtikokoiset seuraukset, - varsinkin kun vastaavan
kokoinen vajaus Kazakhstanin hujakalla tulee täyttää Venäjän vehnällä.
Epäilemättä Venäjällä on asia tiedetty jo monta kuukautta, ja vähin erin
nosteltu vientivero on tästä merkkinä.
Lisäksi joitain arvioita liikkuu siitä että Venäjä joutuu asettamaan
vientikaton vehnälle, - arvelen että asettaa.
---
Kanadan vehnäsato otetaan käsittelyyn linkeistä viimeisenä olevassa
"production" raportissa.
Syyskuista arviota miinustetaan nyt 2 milj. tonnia, ja sato asetetaan
21 milj. tonniin.
Vuodentakaiseen satomäärään tuli 40 % miinus.
Satotaso asetetaan 2,47 tonniin hehtaarilta mikä tuottajien mukaan on
liian suuri, syysvehnä on kylläkin tuossa mukana.
Kuitenkin vuodentakaiseen satotasoon tuli 30 % miinus.
Kokonaan hylätty ala oli siksi suuri että korjattu ala laski 15 %
vuodentakaisesta.
Tässä kaikki tällä kertaa, lisää myöhemmin.
---
soija marras 11,98 tammi 12,10
maissi joulu 5,23 maalis 5,33
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,35----7,41----9,55
maalis 7,48---7,49----9,43
touko 7,52----7,52----9,29
heinä 7,41----7,44----9,09
Pariisi vehnä
joulu 271,50 maalis 267,75 touko 263,50 syys 240
rapsi
marras 641,25 helmi 633,25 touko 622,75 elo 527,75
maissi
marras 249 tammi 243 maalis 239,75
Vastaukset 22
Vanhimmat
Iranin myllytoimen edustaja kertoo Reuterin mukaan että maa tarvitsee 8 milj.
tonnin vehnämäärän tuonnin.
Määrä on siksi suuri että Iranin kyky tuoda soijaa ja maissia joutuu koetukselle.
Vehnän tuontitarvetta tuskin tullaan virallisesti tunnustamaan, joskin eräs
puolivirallinen hallintolähde on jo maininnut 5 - 7 milj. tonnin määrän.
USDAn uusin raportti pompsautti tuontiarvion 2,5 milj. tonnista 4,5 milj. tonniin.
Rehuviljojen tuonniksi raportti asettaa 8,2 milj. tonnia, mikä on epäloogisesti
1,1 milj. t. edellisen kauden tuonia pienempi.
Linkin artikkelin mukaan Iranissa kuivuus oli pahin 50 vuoteen.
https://www.agriculture.com/markets/newswire/iran-buying-record-volume-of-wheat-after-worst-drought-in-50-years-sources
Ranskassa arvellaan että lannoitteiden hintojen nousu ja epävarma saatavuus muuttaa
kylvöaikeita.
Rypsi ja syysviljat on ehditty jo kylvää mutta paljon typpeä vaativan maissin
kylvöala tuskin säilyy entisenä.
Lannoitteiden hinnat ovat yli kolminkertaistuneet, - nyt lasketaan että kustannus
hehtaaria kohti on 300-350 euroa kun viljellään jyväviljoja.
Noin 200 euron lisäkustannus vehnän osalta vaatisi kompensaatioksi 33 - 40 euroa
lisähintaa vehnälle.
Eipä tässä kaikki kustannusnousut ole, eli energian hintanousun vaikutus
tulee monta muuta kautta rasittamaan tuotantoa, ja tietenkin myös jakelua
kauppoihin, ruuan säilyttämistä syöntikelpoisena ynnä muuta lisäksi.
Kaikki kerrannasvaikutukset huomioiden ei tule ihmetellä jos kuluttaja maksaa
ruuasta toisen puolen lisää.
Varsinkin kun lannoitteiden puute romahduttaa satotason.
Mitä voidaan tehdä tämän estämiseksi ?
Eipåä juuri mitään käytettävissä olevana aikana ja se mitä tarvitaan jatkossa
tulee siksi kalliiksi että kuluttajalta pääsee parku.
Asiasta on varoiteltu jo aikaa sitten, - Malthus jo toista sataa vuotta sitten,
Rooman klubi 70- luvulla, Pimentel, Lester Brown ja koko joukko muita kaukonäköisiä
aina näihin päiviin saakka.
Ei vaan mene perille, ei niin millään.
soija marras 11,96 tammi 12,07
maissi joulu 5,11 maalis 5,21
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,17----7,21----9,48
maalis 7,30---7,29----9.38
touko 7,36----7,33----9,23
heinä 7,26----7,28----9,04
Pariisi vehnä
joulu 264,75 maalis 261,75 touko 257,50 syys 234,50
rapsi
marras 647 helmi 639 touko 627,25 elo 531,75
maissi
marras 240 tammi 233,25 maalis 230,75
Loppuu aamupuuron syöminen.
Viikolla+24-30.9.+myytiin+Usasta+333+200+t.+vehnää+ja+laivattiin+543+400+t.
Viikolla+10.+vietiin+Kanadasta+205+300+t.+tavallista+vehnää+ja+73+300+t.
Usan kevätvehnän taseita laskeskelin edellisessä katsausletkassa, mutta
jätin loppurähinän myöhemmäksi kunnes USDAn uusin pasianssi julkaistaan.
Se löytyy tuosta alta.
6,39 alkuvarasto kesä 1.
8,08 kevätvehnän satomäärä
14,47 yhteensä käytettävissä
6,91 tässä vähennetään Usan kulutus
6,12 tässä vähennetään vienti
1,44 milj. t. jäisi loppuvarastoon
Mistäpä USDA tietää alkuvaraston koon ?
Eipä niin mistään, vaan kyse on arvauksesta.
Syys 1. tason varastotiedot olivat Usdallakin käytettävissä, ja näyttääpä
että kevätvehnää tuottavien osavaltojen varastomäärä kesä 1. tasolla on
ollut arvauksen perustana.
Niissä oli 6,78 milj. tonnia eli lähes tarkkaan arvauksen mukainen määrä.
Niissä oli kuitenkin melkoinen osuus HRW vehnää, eli kevätvehnää oli
vastaavasti vähemmän.
USDA kertoo käytettävissä olevaksi määräksi 14,47 milj. t. - mikä kannattaa
jo hylätä kokonaan.
Sensijaan viisainta on käyttää kevätvehnää tuottavien osavaltojen syys 1.
tason varastomääriä, joissa oli yhteensä 11,92 milj. t. HRW vehnän sekaista
tavaraa.
Kuitenkin merkittävin luku on uudesta sadosta saatu lisä, mitä oli vain
5,14 milj. tonnia ja sekin HRW vehnän sekaista tavaraa.
Tietenkään ei voida kuluttaa ja viedä enemmän kuin mitä on saatu kasaan,
mutta mikä on todellisuudessa on kevätvehnän osuus jää kovin hämäräksi.
USDAn povaus Usan omaksi kulutukseksi sekä vienniksi on tiedossa, eli
yhteensä 13,03 milj. tonnia.
Osa tuosta on jo kulutettu kesän aikana, joten miinustetaan se ensin pois.
13,03 Usan kulutus plus vienti
1,67 tässä vähennetään alkukauden vienti
1,72 tässä vähennetään Usan kulutus alkukauden 3 kuukauden ajalta.
9,64 milj. tonnia tulisi löytyä loppukauden ajaksi kevätvehnää.
Mistäpä löytyy varsinkin koska laadun tulee olla myllyvehnää ?
Alkukauden kulutus ja vienti nollasivat alkuvarastossa ollen myllyvehnän
määrän, joten loppukauden viennin ja kulutuksen määrittelee sadosta saatu
lisä.
Sitähän oli jäljellä noin 5 milj. tonnia, mikä on lähes sama määrä kuin
mikä tulee löytyä loppukaudeksi Usan omaan käyttöön.
Eipä mene USDAn pasianssi alkuunkaan läpi.
Jos nyt ennustaa pelkästään vehnäpulaa Usaan on se asian aliarviointia.
Mitenkä hinnat kehittyvät ?
Edellisen ranttalikauden aikana futuurihintojen ennätys oli 24,25 dollaria
bushelilta, ja tämä helmikuussa 2008.
Tonnihintana tuo olisi 891 dollaria.
Mainittakoon että pohjois-Amerikan kevätvehnän sato on vuoden 2008 satoa
pienempi.
Hintojen nousu tuskin näkyy samanlaisena futuuripelissä, ja tämä koska
perusteellisesti säikähtäneet viljajatit aloittivat hetimiten mädättämään
futuurisysteemiä lisäämällä instrumentiksi mahtikokoiset rahastot, joiden
omistus ja määräysvalta on viljajättien hallussa.
Edellisen ranttalin aikana hinnat määräytyivät futuurimarkkinoilla , mutta
nyt rahastojen kuristusote sen estää.
Hinnat määräytyvät nyt toisaalla, joita sitten futuurit seurailevat.
soija marras 12,20 maalis 12,28
maissi joulu 5,32 maalis 5,41
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,36----7,48----9,67
maalis 7,48---7,55----9,55
touko 7,52----7,58----9,38
heinä 7,40----7,49----9,15
Pariisi vehnä
joulu 274 maalis 268,75 touko 264,75 syys 238,75
rapsi
marras 673,75 helmi 662,50 touko 648 elo 549,25
maissi
marras 245,25 tammi 236,50 maalis 236
Vuoden 2008 kevätvehnän hirmuhinnat alkoivat kiinnostaa senverran että
etsin esille kyseisen vuoden arviot helmikuun wasde raportista.
Alla taulukko jossa ensin kuluvan kauden pasianssi lokakuulta, mutta vuoden
2008 on peräisin helmikuulta kun tilanne oli paremmin selvillä.
Mainittakoon että USDA häätyi helmikuussa pudottamaan kevätvehnän loppuvarastoa
0,41 milj. t. pienemmäksi, - millä lienee ollut vaikutusta hintapompsaukseen.
2021 ------2008
6,39 ----- 3,18 kevätvehnän alkuvarasto
8,08 -----12,22 satomäärä
14,47 ----16,41 yhteensä käytettävissä
6,91 ----- 6,39 tässä vähennetään Usan kulutus
6,12 ----- 8,02 tässä vähennetään vienti
1,44 ----- 1,98 tämä ennustettiin loppuvarastoksi
Eli nyt ennustetaan loppuvarastoksi 0,5 milj. tonnia pienempää, eikä tuota
pienemmäksi kannata ennustaa helmikuussakaan, - ilman kirvestä ja moottorisahaa.
Kannattaa huomata että kyseessä on kesä 1. tason määrä, - josta se koukkaa
elokuussa alemmalle tasolle sadonkorjuun edellä.
Eli jo USDAn huumoripovauksen mukaan nyt ollaan menossa vuoden 2008 tilannetta kireämpään suuntaan.
Se minkä kautta USDAn kirjoitukset käyvät toteen onkin asia erikseen, sotaa
vaille kilvoitus lienee sopivin määritelmä.
Vuoden 2008 löppuvarastoksi Usan kaikki vehnälajit mukaanlukien ennustettiin
7,4 milj. tonnia.
Nyt ennustetaan vielä 15,79 milj. tonnia, mutta helmikuussa jo vähemmän.
Teen asiasta myöhemmin laskelman.
---
soija marras 12,28 tammi 12,37
maissi joulu 5,30 maalis 5,29
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,38-----7,50----9,74
maalis 7,50----7,57----9,61
touko 7,54-----7,59----9,42
heinä 7,42-----7,51----9,18
Pariisi vehnä
joulu 273,75 maalis 268,25 touko 264 syys 238,50
rapsi
marras 689,25 helmi 667,75 touko 652,25 elo 555
maissi
marras 245,50 tammi 238 maalis 237
EU:n tavallisen vehnän vientiä oli viikolla 16. vain 80 409 tonnia, viennin
oltua edellisellä viikolla 213 458 tonnia.
Markkinapuheissa kerrotaan että Ranskan osalta tilastoinnissa on ongelmia.
Jospa Ranskan vehnään pitää lisätä siksi paljon muualta tuotua parempaa vehnää
että viejät kyselevät pitääkö vehnä ilmoittaa saksalaiseksi vaiko ranskalaiseksi.
Tavallisen vehnän vientiä on karttunut 8,67 milj. tonnia, vastaan 6,37 vuosi
sitten.
Romania on ykköspaikalla 3,17 milj. tonnin määrällä, toisena Bulgaria 1,45 milj.t.
Saksa 1,01 milj. t. , Ranska 0,71 milj. t. ja Liettua samoin 0,71 milj. t.
Romania ja Bulgaria edustavat edelleen noin puolikasta EU:n viennistä.
Maissin tuontia on kertynyt 3,91 milj. t. , - vastaan 4,93 vuosi sitten ja
6,17 milj. t. kaudella 2019/20.
Tuonti takistaa edelleen, eli viikolla onnistui vain 131 041 tonnin tuonti.
Ukrainan hallinto ja vehnän viejät ovat sopineet vientikaton 25,3 milj. tonniin.
Viime kaudella katto oli 17,5 milj. tonnissa.
Ukrainan vehnänvientiä on karttunut tähän mennessä 10,7 milj. tonnia.
---
Venäjän vehnänvientiä on karttunut 13,6 milj. t.
Vienti on hieman alle vuodentakaisen tason, eli kovat hinnat eivät ole
haitanneet.
Loka 18. tason FOB hinnat olivat vehnällä tasossa 314,75 doll. t.
---
soija marras 12,46 tammi 12,55
maissi joulu 5,39 maalis 5,48
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,49----7,59----9,89
maalis 7,61---7,66----9,75
touko 7,64----7,66----9,53
heinä 7,52----7,58----9,26
Pariisi vehnä
joulu 278,25 maalis 271,50 touko 267,25 syys 241
rapsi
marras 698,25 helmi 682,75 touko 664 elo 568,75
maissi
marras 247,25 tammi 240,25 maalis 240
Viikolla 8-14.10. myytiin Usasta 362 400 t. vehnää ja laivattiin 160 200 t.
Kauden myynti kasvoi 12,33 milj. tonniin, josta laivaamatta 3,96 milj. t.
Myynti alittaa 3,07 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
---
Maissia myytiin 1,273 milj. t. ja laivattiin 1,041 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 28,89 milj. tonniin, josta laivaamatta 24,43 milj. t.
Myynti on lähes tasoissa vuodentakaisen kanssa.
---
Soijaa myytiin 2,878 milj. t. ja laivattiin 2,207 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 29,26 milj. tonniin, josta laivaamatta 23,4 milj. t.
Myynti alittaa 16 milj. tonnilla vuodentakaisen.
---
Viikon vehnäkauppa painottui HRW vehnään, jota myytiin 206 600 t.
Kevätvehnää myytiin 62 300 t. ja määräkin jakautui Thaimaan ja Japanin
kesken.
SRW vehnää myytiin 50 900 t. ja WW vehnää 60 900 t.
Ufomiehille myyty 18 100 tonnin durum erä ostettiin takaisin Usaan.
Kevätvehnän kireät taseet näkyvät myyntimäärässä vasta 1,07 milj. tonnin
miinuksena vuodentakaiseen verraten, - laivausten miinus on 0,56 milj. t.
Syys 1. tason varastoraportin jälkeen on kevätvehnää laivattu 0,66 milj. t.
ja laivaamatta on 1 milj. t. , eli vientiin on sitoutunut 1,66 milj. t.
kevätvehnää.
Usan taseet olivat liian kireät ilman tätäkin määrää, ja tuskin myyntejä
vielä tyystin lopetetaan.
Raportin jälkeen Usan oma kulutus on ollut tasaisen vauhdin taulukon mukaan
0,85 milj. t. , joten syöty ja vientiin sitoutunut osuus tekee yhteensä
2,51 milj. tonnia.
Jos uudesta sadosta saatua lisää oli syyskuun alussa 5 milj. t. , niin tuosta
puolet on jo poissa.
Jos lisämyynnit pantaisiin poikki ja hieman viilattaisiin kulutusta, niin
Usan tarpeisiin riittäisi kevätvehnää maaliskuun puoliväliin saakka.
Seuraava sato saataisiin tuosta 5 kuukauden kuluttua.
Usassa tuskin tullaan tyrkkäämään potkukelkkaa laput silmillä kevätvehnän
loppumiseen saakka, mutta minkäs teet, - loppuu se silti vaikka asiasta meteli
nostettaisiin.
---
Turkki osti 300 000 t. vehnää hintaan joka rahteineen tekee 339 - 359 doll. t.
Laivaukset tulee hoitaa joulukuussa.
---
soija marras 12,23 tammi 12,32
maissi joulu 5,32 maalis 5,41
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,41----7,48----9,85
maalis 7,53---7,54----9,67
touko 7,57----7,56----9,46
heinä 7,46----7,47----9,19
Pariisi vehnä
joulu 276,50 maalis 271,25 touko 267 syys 239,75
rapsi
marras 686,25 helmi 672,75 touko 657,25 elo 563,50
maissi
marras 247,25 tammi 241,25 maalis 240,75
Viikolla+11.+vietiin+Kanadasta+95+800+t.+tavallista+vehnää+ja+64+100+t.durumia.
Eräässä+markinapuheessa+epäiltiin+että+Usan+kevätvehnän+kylvöistä+jopa
Tällä kertaa katsastetaan Usan HRW vehnän taseita.
Alla syys 1. varastomäärät joita verrataan vuodentakaisiin.
--------- 2021 ----- 2020
Kansas--- 11,03 ---- 11,67
Oklahoma-- 3,46 ----- 3,63
Teksas---- 2,37 ----- 2,54
Colorado-- 1,72 ----- 1,35
Nebraska-- 1,57 ----- 1,42
yhteensä--20,57 ---- 20,61
Varastoissa oli syys 1. tasolla sama määrä kuin vuosi sitten, - seuraavaksi
katsotaan paljonko oli uudesta sadosta saaatua lisää jäljellä, mikä saadaan
näkyville kun syys 1. varastomäärästä miinustetaan alkuvarasto kesä 1.
varasoissa syys 1. -- kesä 1. -- uudesta sadosta jäljellä
Kansas--- 11,03 ---- 5,76 ----- 5,27
Oklahoma-- 3,46 ---- 1,89 ----- 1,57
Teksas---- 2,37 ---- 1,56 ----- 0,81
Colorado-- 1,72 ---- 0,50 ----- 1,22
Nebraska-- 1,57 ---- 0,82 ----- 0,75
yhteensä--20,57 --- 10,53 ----- 9,62
Uudesta sadosta saatua lisää näyttäisi olevan vain 9,62 milj. tonnia.
Vaikka laskuharjoitus koskee vain lueteltuja osavaltoja niin suurin
osa kesän HRW sadosta saatiin näistä.
Tällainen taseiden tarkastelu on osoittautunut kelvolliseksi ennustamaan
hintojen kehitystä, vientimääriä ja muuta hälinää ja ranttalia.
Varsinkin tällä kertaa kauden alkuvarastossa ollut 10,53 milj. tonnin määrä
koostui suurelta osalta rehulaadusta.
Jonkin verran sitä kului kesän aikana vientiin maissipulan vauhdittaessa ja
Usassa rehukäytössä normaalia enemmän.
Niimpä syys 1. varastomäärässä oleva HRW vehnä on hieman suuremmalta osalta
kotoisin uudesta sadosta.
Kuitenkin tuo laskelmassa oleva 9,62 milj. tonnin osuus kelpaa kuvaamaan
riittävällä tarkkuudella Usan vientiin ja kulutukseen tarjolla olevaa
myllyvehnää.
Miten riittää ?
Tässä on epävarmuutena se että Usan omaa käyttöä varten tarvittavaa HRW vehnää
on häipynyt kesän aikana muualle Usaan myllyjen varastoihin ja jauhoina
kulutukseen.
Suurta virhettä ei kuitenkaan tästä synny, - kunhan kulutus otetaan huomioon
vain 9 kuukaudelta.
Tehdään ensi laskelma USDAn pasianssin tavoin, eli alkaen syys 1. varastomäärästä,
jossa siis on mukana myös rehulaatuiset jäämäntähteet.
20,57 HRW vehnää varastoissa syys 1.
10,04 tässä vähennetään Usan kulutus 9 kuukauden ajalta.
7,68 tässä vähennetään USDAn vientiarvion täyttymiseen vielä vaadittava määrä.
2,85 tämä jäisi loppuvarastoon
USDA povaa HRW vehnän loppuvarastoksi 8,46 milj. tonnia, joten viraston
pasianssi on enempi huumoria.
Vielä merkillisemmäksi muuttuu jos lasketaan alkaen uudesta sadosta jäljellä
olevasta määrästä.
9,62 uuden sadon osuutta jäljellä syys 1.
10,4 tässä vähennetään HRW vehnän kulutus Usassa 9 kuukauden ajalta
1,04 tässä vähennetään syys 1. jälkeen laivattu HRW määrä
1,64 tässä vähennetään myyty vaan ei vielä laivattu määrä
- 3,1 milj. t.
Pakkasen puolella jo nyt ilman lisämyyntejä vientiin, mutta tuskin
niitäkään vielä lopetetaan.
Eli laski tavalla taikka toisella, niin pulaa ja ranttalia tyrkkää.
Kaikenlaista säätöä voidaan toki yrittää, eli vaikka vehnän tuontia
Australiasta tai Argentiinasta.
---
soija marras 12,37 tammi 12,46
maissi joulu 5,42 maalis 5,50
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,50----7,74-----10,21
maalis 7,62---7,77-----10,02
touko 7,66----7,77------9,74
heinä 7,57----7,64------9,38
Pariisi vehnä
joulu 284,75 maalis 279,75 touko 276,75 syys 248
rapsi
marras 692,75 helmi 682 touko 667 elo 575,75
maissi
marras 244 tammi 242,50 maalis 243
Markkinapuheissa+kerrotaan+että+Usassa+viljajätti+ADM+on+ostanut+viime
Miten Metsäveli ohran hinnannousu vaikuttaa esim. sikatalouteen?
Asiantuntemus sikatalouden kustannusrakenteesta puuttuu, joten pystyn asiaa
arvioimaan vain yleisellä tasolla.
Vanhaan tapaan tapahtunut tuotanto oli pääosin oman tilan viljojen jalostamista
paremmin kaupaksi käyvään muotoon, ja tällöin oli mahdollista suureen joustoon
tuotannossa.
Eli sikala tyhjäksi jos lihan hinta ei tuonut viljalle tarpeeksi lisäarvoa.
Tällainen itsenäinen äkkiliikkeisiin kykenevä tuottaja oli samalla tukemassa yleistä
sianlihan hintatasoa, - eli moni ukko olisi joutunut etsimään uusia töitä jos jussia
liikaa kyykytettiin.
Tällainen lienee jo mennyttä, eli mitenkäs lopetat jos tuotat velkalastissa ja ostoviljalla.
Metsäveljen selkosilla parikymmentä vuotta sitten tuottajat perustivat yhteissikalan,
olivat siellä töissä ja tuottivat omilla tiloillaan sinne viljaa.
Saivat velat maksetuksi ja lopettivat.
Tuottajan asemaa luonnehtii parhaiten laulun sanat joiden aihepiiri oli erään toisen
maahanlyödyn ryhmän tilanne:
"Taivaalta laaksoon lapsiansa katsoo kylmä tyly kuu"
Kylmin silmin katsotaan käytännössäkin ja peräti maataloustutkimuksen tuloksia
täysimittaisesti hyödyntäen.
Niiden avulla kyylätään tuottajaa että eikös tuon työpalkasta joutaisi vielä
muutama sentti sivistyksen pariin.
En usko että tähän tulee mitään parannusta edes sen jälkeen kun nyt saattohoidossa
oleva tuotanto päätyy kansalliseen katastrofiin.
Ja kuten monesti olen saarnannut, - ilman lihantuotannon antamaa tukea ei Suomessa tuoteta leipäviljaakaan.
Eihän näin voi Suomessa tapahtua joku saattaa parkaista.
Kyllä saattaa ja on jo hyvän matkaa tapahtunutkin.
Se että mitään ei tulla asialle tekemään näkyy myös vaisuista puheista joita muodon
vuoksi ja viran puolesta on alettu viritellä.
Tuottajien heikkoa neuvotteluasemaa ja muuta itsestäänselvyyttä on tuotu esille.
Näille puheille ei pidä antaa mitään painoarvoa, niitä on kuultu tasaisin väliajoin vuosikymmenten ajan, ja että edes tätäkään vähää on esiintynyt, johtuu vain siitä
että syöttiläiden pitää perustella edes itselleen että mistä erinomaisesta heille
palkka lankeaa.
Onko mitään tehtävissä ?
Ei tässä EU:ssa.
Viikolla 15-21.10. myytiin Usasta 269 300 t. vehnää ja laivattiin 185 600 t.
Kauden myynti kasvoi 12,6 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,04 milj. t.
Myynti alittaa 3,55 milj. tonnilla vuodentakaisen tason-
---
Maissia myytiin 890 400 t. ja laivattiin 688 500 t.
Kauden myynti kasvoi 29,78 milj. tonniin, josta laivaamatta 24,63 milj. t.
Myynti on lähellä vuodentakaista tasoa.
---
Soijaa myytiin 1,183 milj. t. ja laivattiin 2,405 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 30,45 milj. tonniin, josta laivaamatta 22,2 milj. t.
Myynti alittaa 16,4 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
--
Viikon vehnäkaupasta yli puolet tehtiin HRW vehnällä jota myytiin 145 900 t.
Meksiko osti tästä suurimman osan eli 137 800 t.
Kevätvehnää myytiin 42 300 t josta 18 000 tonnia Hondurasiin.
WW vehnää heltisi 27 700 t. , mikä jakaantui Singaporen ja Etelä-Korean
kesken.
Italia sai vielä 15 900 t. durumia mikä sinne myös laivattiin.
Ufomiehille myytiin 30 000 t, durumia, jonka hintataso huitelee jo päälle
20 taalan bushelilta eli yli 700 dollarin tonnilta.
---
Planeetan ruokahuollon koeponnistus on edennyt jo sille tasolle että jopa
ADM viljajätin palkollinen puhelee levottomia.
Linkin artikkelissa tunnustetaan että pelivaraa ei ole vehnän osalta yhtään,
ja että Kanadasta saattaa myytävä loppua tyystin ja Usassakaan ei ole
riittävästi.
EU:n tulisi erään haastatellun mielestä alkaa jarruttaa vientiä, koska
nykyisestä vauhdista seuraisi loppuvaraston päätyminen nollaksi.
Venäjän sisäisten hintojen kerrotaan olevan jo päälle viennistä saatavien.
Haastateltava spekuloi vientikaton tulolla, mutta huomauttaa että jos
sisämarkkinoiden hinnat edelleen ylittävät vientihinnat, niin kattoa ei
välttämättä tarvita.
Kaiken tämän päälle manataan että la Nina säätyyppi jatkuessaan aiheuttaa
kuivuutta monella suunnalla seurauksena huonot sadot.
https://www.world-grain.com/articles/16035-wheat-futures-how-high-can-they-go
---
Miksipä nyt aletaan puhella tosia ?
Se on käytännössä jo pakkokin, ja tämä koska viljajätit ovat menettämässä
kyvyn hillitä jatkossa hintatasoa.
Ei voida pitää ikkunassa alehintoja, mutta samaan aikaan kieltäytyä niihin
hintoihin myymästä.
Arvelen että viljajätit jättävät pörssin hillinnän vähiin, ja nielevät
tappionsa ostamalla panokset pois pörssistä.
Ei se niitä kaada ja menetykset saadaan kyllä takaisin oikean viljan kaupassa.
Tämä koska Usan varastoraportin luvuista näkee että vehnät on jo puijattu
pois tuottajilta sivistyksen pariin.
---
Egypti osti 360 000 t. vehnää mikä rahteineen osuu haarukkaan 356,5 - 361 doll.
tonnilta, - FOB hintahaarukka oli 327 - 328,70 doll. tonnilta.
Venäjältä myytiin puolet ja loput Ukrainasta ja Romaniasta, - vehnä tulee
laivata joulukuun alkupuoliskolla.
---
soija marras 12,34 tammi 12,45
maissi joulu 5,63 maalis 5,71
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,73----7,89----10,37
maalis 7,86---7,93----10,18
touko 7,89----7,91-----9,89
heinä 7,79----7,78-----9,45
Pariisi vehnä
joulu 283 maalis 278,50 touko 274,50 syys 246,75
rapsi
marras 688 helmi 669,25 touko 653,75 elo 569,25
maissi
marras 242,50 tammi 241,50 maalis 241,50
Viikolla 12. vietiin Kanadasta 185 500 t. tavallista vehnää ja 4 100 t.
durumia.
Kauden vienti kasvoi tavallisen osalta 2,95 milj. tonniin ja durumin
0,73 milj. tonniin.
Tavallisen vienti jää 1,84 milj.t. vuodentakaisesta ja durumin 0,17 milj.t.
Kevätvehnän osuus viennistä oli vain 100 300 tonnia ja muuta osuutta
kannatteli "other" laadun 70 900 tonnin vientimäärä.
Tähän mennessä kevätvehnää on viety 2,33 milj. t. josta enimmät kauden
alussa.
Vuosi sitten vastaava vienti oli tasossa 3,79 milj. tonnia, eli jo nyt
on kertynyt 1,46 milj. tonnin miinus.
---
Usassa bensiinin kulutus on palannut epidemiaa edeltävälle tasolle ja
etanolin tuotantoa on lisätty vastaavasti.
---
soija marras 12,35 tammi 12,49
maissi joulu 5,69 maalis 5,77
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,73----7,85----10,52
maalis 7,85---7,89----10,33
touko 7,87----7,88----10,01
heinä 7,76----7,75-----9,53
Pariisi vehnä
joulu 283,25 maalis 279 touko 274,75 syys 276,75
rapsi
helmi 678,25 touko 661,50 elo 579 marras 568
maissi
marras 239,50 tammi 240,50 maalis 240,50
Planeetan+nälkäongelma+hoituu+erään+pönäkän+täinpesän+mukaan+sillä+että
Australiassa vehnän sadonkorjuu on edistynyt pisimmälle Queenslandin maakunnassa
josta vehnää ostava GrainCorp on saanut kasaan hieman yli 1 milj. t.
Vehnän laaduksi kehutaan hyvää valkuaisen ja muun osalta, ja satokin on
ollut kohtalainen.
NSW:n pohjoisosassakin on aloiteltu.
Tässä vaiheessa Australiassa povataan määrältään lähelle viime kauden satoa.
Kuivuus on vaivannut lähinnä Etelä-Australian maakuntaa, jossa arviodaan
alle vuodentakaista satoa, mutta kuitenkin 5 vuoden keskiarvon suuruista.
Vientimahdollisuudet ovat vielä näkymiltään hyvät, mutta satamien kapasiteetti
ei salli kuluvan kauden vientiä suurempaa.
Sadonkorjuun ollessa alussa ei vehnän laadusta voi sanoa vielä mitään.
Tuorein tammikuulle ulottuva ennuste povaa normaalia suurempaa sateisuutta
mantereen itälaidan sadonkorjuun ajaksi.
Tämä tietäisi noin 35-50 millin kertymää, josta melkoinen osa saataisiin marraskuussa.
Tähän mennessä kuiva Etelä-australian maakuntakin saisi osansa sateista, mutta
Länsi-Australiassa sadonkorjuu saisi edetä sateiden puolesta vaikeuksitta.
---
soija marras 12,44 tammi 12,54
maissi joulu 5,72 maalis 5,80
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,90----7,97----10,75
maalis 8,02---8,01----10,56
touko 8,95----8,01----10,28
heinä 7,91----7,89-----9,80
Pariisi vehnä
joulu 292,75 maalis 286,75 touko 281,75 syys 252
rapsi
helmi 695,75 touko 678,75 elo 595,50 marras 582,75
maissi
marras 235,50 tammi 244 maalis 243,50
Venäjän hallinto asetti lannoitteiden viennille rajoitteita kuuden kuukauden
ajaksi
Seoslannoiteille tuli 5,35 milj. tonnin vientikatto ja typpilannoitteille
5,9 milj. t.
Venäjän lannoitevienti ylsi 2018 noin 12,5 milj. tonniin, ja oli 2020 tasossa
noin 11,6 milj. tonnia.
Nämä luvut kuitenkin ovat osavuodelta eli vienti välillä marras- huhtikuu.
Kuukausittaiset vientimäärät ovat pomppineet hujakoilla 1,2 - 2,5 milj. t.
Viimeisin julkaistu kuukauden tilastoluku on 2,1 milj. tonnia.
Niimpä vientikatto tulee vastaan jo 2-3 kuukauden kuluttua.
Viennin määrää on tähän mennessä rajoittanut vain hintataso, mutta nyt on
ajauduttu tilanteeseen jossa ostetaan lähes "maksoi mitä maksoi" tyylillä.
Vaarana on että Venäjällä ajaudutaan pulaan mikä romahduttaisi seuraavan
sadon.
---
Ammoniakkia on kokeiltu myös laivadieseleiden polttoaineena, ja tämä koska
tällöin palokaasuina on vain typpi ja vesihöyry, eli ikäänkuin ilmastoneutraali
voimantuotanto olisi tarjolla.
Eipä tietenkään ole, koska maakaasusta lähtevä vedyn tuotanto ammoniakkisynteesiä
varten tuottaa runsaasti hiilidioksidia ilmakehään.
Noin 10 vuotta sitten yriteltiin amerikoissa manata käyntiin tuulienergialla
veden elekrolyysillä tuotetun vedyn käyttöä synteesissä, mutta maksajien
puute esti.
Metsäveljen kanta ilmastonmuutoksen estoon on että täysin tuhoon tuomittu
yritys.
Väestönkasvulle ei aiota tehdä mitään, ja se estää kaiken nettovaikutuksen
käytettävissä olevien keinojen avulla yritettäessä.
Kaikin mokomin tulee kuitenkin yrittää keinoa ja toistakin, ja tämä koska
fossiilisten polttoaineiden hinnat tulevat nousemaan lopulta murhatasolle.
Valitettavasti turpeesta tuotettu dieselpolttoaine on jo ajatuksenakin
mahdoton nykyisellä "lasten ristiretkellä" taapertaville.
Nykytekniikalla se olisi helppoa kuin heinänteko, eikä hintakaan olisi esteenä.
Täällä Suomessa turpeen käyttöä synteetisten polttoaineiden tuotannossa
kokeili jo ennen sotia proffa nimeltä Gustaf Komppa, - raaka-aineena oli
turveterva ja menetelmänä korkeapainehydraus eli sama jolla Saksassa tuotettiin
sodan aikana suurin osa synteettisistä polttoaineista.
Bergius menetelmä tällöin oli kyseessä, ja vaihtoehtoinen Fischer-Tropsch
menetelmä ei ehtinyt sodan aikana muutamaa laitosta pitemmälle.
---
Kiinan hallinto on ollut aina hamstrausta ja hintaodotusten vuoksi tapahtuvaa
varastojen kasvua vastaan.
Nyt kuitenkin kuluttajia neuvotaan varautumaan mahdollisiin vaikeuksiin
varastoilla.
Myös paikallisia viranomaisia kannustetaan hankintaoimiin ja varastointiin.
Kiinassa oli kesän aikana pahoja tulvia, jotka kohdistuivat vihannesten,
juurikasvien ja muiden kesällä kasvatettavien tuotantoon.
Hinnat ovat nousseet siinä määrin että voi arvata kuluttajien jo hermoilevan.
---
Cargillin karvainen käsi piteli ohjaussauvaa kun Usassa yriteltiin viimeisiä
syöksykierteitä.
soija marras 12,31 tammi 12,44
maissi joulu 5,63 maalis 5,71
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,81----7,90----10,44
maalis 7,92---7,93----10,27
touko 7,96----7,93----10,02
heinä 7,86----7,83-----9,61
Pariisi vehnä
joulu 289,50 maalis 285,50 touko 280,75 syys 250,50
rapsi
helmi 692 touko 674 elo 593,50 marras 580,50
maissi
marras 219,50 tammi 243,75 maalis 242,75
Viikolla+22-28.10.+myytiin+usasta+400+100+t.+vehnää+ja+laivattiin+136+400+t.
Viikolla+17.+vietiin+EU:sta+60+993+tonnia+tavallista+vehnää,+mikä
Planeetan lannoitetilanne on ajautumassa pulaan ja ranttaliin, mikä
sitten jatkossa tuottaisi laajan nälänhädän.
Tälläisiä puheita on esiintynyt jo melkoisen laajalti, ja niissä onkin
perää.
Varsinkin typpilannoitteiden niukka saatavuus keväällä iskee jo
pahasti satonäkymiin ja aikaa on vähän jäljellä saatavuuden parantamiseen
koska lisälannoitteiden levityksen aika on käsillä vajaassa kuukaudessa.
Talvi olisi vielä aikaa tuottaa, mutta milläs tuotat kun maakaasu
tarvitaan lämmityskäyttöön ja monessa maassa myös sähköntuotantoon.
Monet "hyvät" teot ovat tulossa rankaisuvaiheeseen, mutta aina ei
tuomio osu syylliseen.
Esimerkiksi Saksan vihreiden pitkäaikainen meteli ydinvoimaa vastaan
on johtanut riippuvuuteen Venäjän maakaasusta.
Kivihiilestä luopuminen lisää maakaasun tarvetta myöskin, -mikä on
sitten nostanut hintoja ja estänyt lannoitteiden tuotantoa tästäkin
syystä.
Nyt esiin tullut tilanne olisi ollut edessä ilman ituhippien katalysoimaa
hulluuttakin fossiilisten energialähteiden ehtymisen myötä.
Nyt edessä oleva tilanne tulee valitettavasti valepuvussa, - mikä takaa
että mitään ei opita.
---
Australiassa on esitetty arvio että jos aiotaan korjata nykyinen epäsuhta
vehnän tuotantokustannusten ja vehnästä saadun tuottajahinnan välillä,
niin vehnän hinnan tulisi nousta 725 aussitaalaa tonnilta.
Nythän se on hieman päälle 300 aussitaalaa.
---
Huomenna tulee uudet raportit ja aloitan uuden katsausletkan.
soija marras 11,78 tammi 11,87
maissi joulu 5,52 maalis 5,61
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,67-----7,80----10.08
maalis 7,81----7,84-----9,96
touko 7,85-----7,85-----9,96
heinä 7,74-----7,74-----9,42
Pariisi vehnä
joulu 283,75 maalis 279 touko 274 syys 247,75
rapsi
helmi 678,50 touko 655,50 elo 578,25 marras 568,25
maissi
tammi 234,75 maalis235 heinä 235,25