viljan hinnat nousussa

Iranin myllytoimen edustaja kertoo Reuterin mukaan että maa tarvitsee 8 milj.
tonnin vehnämäärän tuonnin.
Määrä on siksi suuri että Iranin kyky tuoda soijaa ja maissia joutuu koetukselle.

Vehnän tuontitarvetta tuskin tullaan virallisesti tunnustamaan, joskin eräs
puolivirallinen hallintolähde on jo maininnut 5 - 7 milj. tonnin määrän.
USDAn uusin raportti pompsautti tuontiarvion 2,5 milj. tonnista 4,5 milj. tonniin.

Rehuviljojen tuonniksi raportti asettaa 8,2 milj. tonnia, mikä on epäloogisesti
1,1 milj. t. edellisen kauden tuonia pienempi.
Linkin artikkelin mukaan Iranissa kuivuus oli pahin 50 vuoteen.
https://www.agriculture.com/markets/newswire/iran-buying-record-volume-of-wheat-after-worst-drought-in-50-years-sources

Ranskassa arvellaan että lannoitteiden hintojen nousu ja epävarma saatavuus muuttaa
kylvöaikeita.
Rypsi ja syysviljat on ehditty jo kylvää mutta paljon typpeä vaativan maissin
kylvöala tuskin säilyy entisenä.
Lannoitteiden hinnat ovat yli kolminkertaistuneet, - nyt lasketaan että kustannus
hehtaaria kohti on 300-350 euroa kun viljellään jyväviljoja.
Noin 200 euron lisäkustannus vehnän osalta vaatisi kompensaatioksi 33 - 40 euroa
lisähintaa vehnälle.
Eipä tässä kaikki kustannusnousut ole, eli energian hintanousun vaikutus
tulee monta muuta kautta rasittamaan tuotantoa, ja tietenkin myös jakelua
kauppoihin, ruuan säilyttämistä syöntikelpoisena ynnä muuta lisäksi.
Kaikki kerrannasvaikutukset huomioiden ei tule ihmetellä jos kuluttaja maksaa
ruuasta toisen puolen lisää.
Varsinkin kun lannoitteiden puute romahduttaa satotason.
Mitä voidaan tehdä tämän estämiseksi ?
Eipåä juuri mitään käytettävissä olevana aikana ja se mitä tarvitaan jatkossa
tulee siksi kalliiksi että kuluttajalta pääsee parku.
Asiasta on varoiteltu jo aikaa sitten, - Malthus jo toista sataa vuotta sitten,
Rooman klubi 70- luvulla, Pimentel, Lester Brown ja koko joukko muita kaukonäköisiä
aina näihin päiviin saakka.
Ei vaan mene perille, ei niin millään.

soija marras 11,96 tammi 12,07
maissi joulu 5,11 maalis 5,21
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,17----7,21----9,48
maalis 7,30---7,29----9.38
touko 7,36----7,33----9,23
heinä 7,26----7,28----9,04
Pariisi vehnä
joulu 264,75 maalis 261,75 touko 257,50 syys 234,50
rapsi
marras 647 helmi 639 touko 627,25 elo 531,75
maissi
marras 240 tammi 233,25 maalis 230,75

Loppuu aamupuuron syöminen.

Viikolla 24-30.9. myytiin Usasta 333 200 t. vehnää ja laivattiin 543 400 t.
Kauden myynti kasvoi 11,4 milj. tonniin, josta laivaamatta 3,65 milj. t.
Myynti alittaa 3,1 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
Laivatuksi on saatu 1,73 milj. t. vuodentakaista vähemmän, ja vaisusta
myynnistä johtuen laivaamatonkin osuus on 1,37 milj. t. pienempi.
---
Maissia myytiin 1,265 milj. t. ja laivattiin 974 600 t.
Kauden myynti kasvoi 26,58 milj. tonniin, josta laivaamatta 24 milj. t.
Myynti ylittää 0,7 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
Laivattu määrä taas alittaa vuodentakaisen 1,18 milj. tonnilla.
Laivaamaton määrä on 1,94 milj. t. suurempi, eli alkukauden maissipula
näyttäytyy vientitilastossa yhteensä 3 milj. tonnin suuruisena.
Tätä suurempaa vajausta voi povata olevan etanolin tuotannossa ja muussa
kulutuksessa.
---
Soijaa myytiin 1,041 milj. t. ja laivattiin 940 200 t.
Kauden myynti kasvoi 25,3 milj. tonniin, josta laivaamatta 23,3 milj. t.
Myynti alittaa 15,2 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
---
Argentiinan vehnästä noin puolet on tähkällä, mutta alle 10 % jyvän täyttymisen
vaiheessa.
Vehnästä suuri osa kasvaa etelässä, ja se ei ole vielä tähkällä.
Vehnästä 23 % osuus on luokissa huono tai erittäin huono, ja tämä kuivuuden
vuoksi.
Tilanne on kuitenkin vielä huomattavasti parempi kuin vuosi sitten jolloin
vastaava osuus oli 55 %.
La Nina säätyyppi näyttää kuitenkin jatkuvan, mikä yleensä tuottaa kuivat olot.
---
Jordania osti 60 000 t. ohraa tammikuun laivauksiin hintaan 329 doll. t. jossa
rahti.
Egyptin ostotarjoukseen vehnästä vastattiin FOB hintoina 327 - 330 doll. t.
---
soija marras 12,05 tammi 12,14
maissi joulu 5,16 maalis 5,25
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,24----7,31---9,60
maalis 7,36---7,39---9,48
touko 7,41----7,42---9,32
heinä 7,29----7,35---9,11
Pariisi vehnä
joulu 270,50 maalis 266,75 touko 262,50 syys 237,50
rapsi
marras 660 helmi 652,25 touko 637,25 elo 539,25
maissi
marras 241 tammi 233 maalis 231,50

Viikolla 10. vietiin Kanadasta 205 300 t. tavallista vehnää ja 73 300 t.
durumia, - viikko aiemmin 126 100 t. ja 22 100 t.
Tavallisen osalta vientiä on karttunut 2,67 milj. t. - vastaan 3,93 vuosi
sitten, eli 1,26 milj. t. miinusta.
Durumia on viety 0,67 milj. t. , vastaan 0,58 vuosi sitten.
Rypsiä on viety 0,98 milj. t., - vastaan vuodentakainen 2,28 milj. t. , eli
miinusta vuodentakaiseen 1,3 milj. tonnia.

Viikolla toimitettiin alkupään varastoista satamiin 136 100 tonnia kevätvehnän
myllylaatuja, ja niistä laivattiin tätä laatua 183 500 tonnia.
Viikon loppuessa varastoissa oli kevätvehnän myllylaatuja 822 500 tonnia.
Määrästä vain 160 300 t. oli länsirannikolla, - niimpä laivauksetkin olivat
sieltä vähäisiä, - vain 91 200 t. laivattiin.
---
Ukrainan maissisadon korjuu on edennyt vasta 22 % tasolle kylvöalasta ja
saaliiksi on saatu 6,9 milj. tonnia.
Ukrainan maissilla on siksi suuri kysyntä että EU-riepu on jäänyt jalkoihin.
Turkki ja lukuinen joukko ei-geenimanipuloitua maissia vaativat ostajat
pitävät hintatason siksi korkealla että Pariisin maisifutuuritkin ovat
pompsahtaneet.
Viimeisin Turkin ostama maissikauppa hinnoiteltiin haarukassa 307 - 317 doll.
tonnilta rahteineen.

Turkin viimeisin vehnän ostotarjous sai vastaansa myyntitarjoukset haarukassa
388 - 399 doll. tonnilta jolla vehnä olisi toimitettu perille.
Turkin ostohemmoilta loppuivat valtuudet ja osto peruuntui.
---
soija marras 12,18 tammi 12,27
maissi joulu 5,27 maalis 5,36
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,33----7,44----9,68
maalis 7,46---7,50----9,57
touko 7,50----7,53----9,39
heinä 7,46----7,45----9,17
Pariisi vehnä
joulu 276 maalis 270,25 touko 265,75 syys 240,25
rapsi
marras 672,50 helmi 663,75 touko 649,25 elo 549,25
maissi
marras 245,75 tammi 237,25 maalis 237,25

Usan kevätvehnän taseita laskeskelin edellisessä katsausletkassa, mutta
jätin loppurähinän myöhemmäksi kunnes USDAn uusin pasianssi julkaistaan.
Se löytyy tuosta alta.

6,39 alkuvarasto kesä 1.
8,08 kevätvehnän satomäärä
14,47 yhteensä käytettävissä
6,91 tässä vähennetään Usan kulutus
6,12 tässä vähennetään vienti
1,44 milj. t. jäisi loppuvarastoon

Mistäpä USDA tietää alkuvaraston koon ?
Eipä niin mistään, vaan kyse on arvauksesta.
Syys 1. tason varastotiedot olivat Usdallakin käytettävissä, ja näyttääpä
että kevätvehnää tuottavien osavaltojen varastomäärä kesä 1. tasolla on
ollut arvauksen perustana.
Niissä oli 6,78 milj. tonnia eli lähes tarkkaan arvauksen mukainen määrä.
Niissä oli kuitenkin melkoinen osuus HRW vehnää, eli kevätvehnää oli
vastaavasti vähemmän.

USDA kertoo käytettävissä olevaksi määräksi 14,47 milj. t. - mikä kannattaa
jo hylätä kokonaan.
Sensijaan viisainta on käyttää kevätvehnää tuottavien osavaltojen syys 1.
tason varastomääriä, joissa oli yhteensä 11,92 milj. t. HRW vehnän sekaista
tavaraa.
Kuitenkin merkittävin luku on uudesta sadosta saatu lisä, mitä oli vain
5,14 milj. tonnia ja sekin HRW vehnän sekaista tavaraa.

Tietenkään ei voida kuluttaa ja viedä enemmän kuin mitä on saatu kasaan,
mutta mikä on todellisuudessa on kevätvehnän osuus jää kovin hämäräksi.
USDAn povaus Usan omaksi kulutukseksi sekä vienniksi on tiedossa, eli
yhteensä 13,03 milj. tonnia.
Osa tuosta on jo kulutettu kesän aikana, joten miinustetaan se ensin pois.

13,03 Usan kulutus plus vienti
1,67 tässä vähennetään alkukauden vienti
1,72 tässä vähennetään Usan kulutus alkukauden 3 kuukauden ajalta.
9,64 milj. tonnia tulisi löytyä loppukauden ajaksi kevätvehnää.

Mistäpä löytyy varsinkin koska laadun tulee olla myllyvehnää ?
Alkukauden kulutus ja vienti nollasivat alkuvarastossa ollen myllyvehnän
määrän, joten loppukauden viennin ja kulutuksen määrittelee sadosta saatu
lisä.
Sitähän oli jäljellä noin 5 milj. tonnia, mikä on lähes sama määrä kuin
mikä tulee löytyä loppukaudeksi Usan omaan käyttöön.

Eipä mene USDAn pasianssi alkuunkaan läpi.
Jos nyt ennustaa pelkästään vehnäpulaa Usaan on se asian aliarviointia.

Mitenkä hinnat kehittyvät ?
Edellisen ranttalikauden aikana futuurihintojen ennätys oli 24,25 dollaria
bushelilta, ja tämä helmikuussa 2008.
Tonnihintana tuo olisi 891 dollaria.
Mainittakoon että pohjois-Amerikan kevätvehnän sato on vuoden 2008 satoa
pienempi.
Hintojen nousu tuskin näkyy samanlaisena futuuripelissä, ja tämä koska
perusteellisesti säikähtäneet viljajatit aloittivat hetimiten mädättämään
futuurisysteemiä lisäämällä instrumentiksi mahtikokoiset rahastot, joiden
omistus ja määräysvalta on viljajättien hallussa.
Edellisen ranttalin aikana hinnat määräytyivät futuurimarkkinoilla , mutta
nyt rahastojen kuristusote sen estää.
Hinnat määräytyvät nyt toisaalla, joita sitten futuurit seurailevat.

soija marras 12,20 maalis 12,28
maissi joulu 5,32 maalis 5,41
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,36----7,48----9,67
maalis 7,48---7,55----9,55
touko 7,52----7,58----9,38
heinä 7,40----7,49----9,15
Pariisi vehnä
joulu 274 maalis 268,75 touko 264,75 syys 238,75
rapsi
marras 673,75 helmi 662,50 touko 648 elo 549,25
maissi
marras 245,25 tammi 236,50 maalis 236

Vuoden 2008 kevätvehnän hirmuhinnat alkoivat kiinnostaa senverran että
etsin esille kyseisen vuoden arviot helmikuun wasde raportista.
Alla taulukko jossa ensin kuluvan kauden pasianssi lokakuulta, mutta vuoden
2008 on peräisin helmikuulta kun tilanne oli paremmin selvillä.
Mainittakoon että USDA häätyi helmikuussa pudottamaan kevätvehnän loppuvarastoa
0,41 milj. t. pienemmäksi, - millä lienee ollut vaikutusta hintapompsaukseen.

2021 ------2008

6,39 ----- 3,18 kevätvehnän alkuvarasto
8,08 -----12,22 satomäärä
14,47 ----16,41 yhteensä käytettävissä
6,91 ----- 6,39 tässä vähennetään Usan kulutus
6,12 ----- 8,02 tässä vähennetään vienti
1,44 ----- 1,98 tämä ennustettiin loppuvarastoksi

Eli nyt ennustetaan loppuvarastoksi 0,5 milj. tonnia pienempää, eikä tuota
pienemmäksi kannata ennustaa helmikuussakaan, - ilman kirvestä ja moottorisahaa.
Kannattaa huomata että kyseessä on kesä 1. tason määrä, - josta se koukkaa
elokuussa alemmalle tasolle sadonkorjuun edellä.
Eli jo USDAn huumoripovauksen mukaan nyt ollaan menossa vuoden 2008 tilannetta kireämpään suuntaan.
Se minkä kautta USDAn kirjoitukset käyvät toteen onkin asia erikseen, sotaa
vaille kilvoitus lienee sopivin määritelmä.

Vuoden 2008 löppuvarastoksi Usan kaikki vehnälajit mukaanlukien ennustettiin
7,4 milj. tonnia.
Nyt ennustetaan vielä 15,79 milj. tonnia, mutta helmikuussa jo vähemmän.
Teen asiasta myöhemmin laskelman.
---
soija marras 12,28 tammi 12,37
maissi joulu 5,30 maalis 5,29
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,38-----7,50----9,74
maalis 7,50----7,57----9,61
touko 7,54-----7,59----9,42
heinä 7,42-----7,51----9,18
Pariisi vehnä
joulu 273,75 maalis 268,25 touko 264 syys 238,50
rapsi
marras 689,25 helmi 667,75 touko 652,25 elo 555
maissi
marras 245,50 tammi 238 maalis 237

EU:n tavallisen vehnän vientiä oli viikolla 16. vain 80 409 tonnia, viennin
oltua edellisellä viikolla 213 458 tonnia.
Markkinapuheissa kerrotaan että Ranskan osalta tilastoinnissa on ongelmia.
Jospa Ranskan vehnään pitää lisätä siksi paljon muualta tuotua parempaa vehnää
että viejät kyselevät pitääkö vehnä ilmoittaa saksalaiseksi vaiko ranskalaiseksi.

Tavallisen vehnän vientiä on karttunut 8,67 milj. tonnia, vastaan 6,37 vuosi
sitten.
Romania on ykköspaikalla 3,17 milj. tonnin määrällä, toisena Bulgaria 1,45 milj.t.
Saksa 1,01 milj. t. , Ranska 0,71 milj. t. ja Liettua samoin 0,71 milj. t.
Romania ja Bulgaria edustavat edelleen noin puolikasta EU:n viennistä.

Maissin tuontia on kertynyt 3,91 milj. t. , - vastaan 4,93 vuosi sitten ja
6,17 milj. t. kaudella 2019/20.
Tuonti takistaa edelleen, eli viikolla onnistui vain 131 041 tonnin tuonti.

Ukrainan hallinto ja vehnän viejät ovat sopineet vientikaton 25,3 milj. tonniin.
Viime kaudella katto oli 17,5 milj. tonnissa.
Ukrainan vehnänvientiä on karttunut tähän mennessä 10,7 milj. tonnia.
---
Venäjän vehnänvientiä on karttunut 13,6 milj. t.
Vienti on hieman alle vuodentakaisen tason, eli kovat hinnat eivät ole
haitanneet.
Loka 18. tason FOB hinnat olivat vehnällä tasossa 314,75 doll. t.
---
soija marras 12,46 tammi 12,55
maissi joulu 5,39 maalis 5,48
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,49----7,59----9,89
maalis 7,61---7,66----9,75
touko 7,64----7,66----9,53
heinä 7,52----7,58----9,26
Pariisi vehnä
joulu 278,25 maalis 271,50 touko 267,25 syys 241
rapsi
marras 698,25 helmi 682,75 touko 664 elo 568,75
maissi
marras 247,25 tammi 240,25 maalis 240

Viikolla 8-14.10. myytiin Usasta 362 400 t. vehnää ja laivattiin 160 200 t.
Kauden myynti kasvoi 12,33 milj. tonniin, josta laivaamatta 3,96 milj. t.
Myynti alittaa 3,07 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
---
Maissia myytiin 1,273 milj. t. ja laivattiin 1,041 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 28,89 milj. tonniin, josta laivaamatta 24,43 milj. t.
Myynti on lähes tasoissa vuodentakaisen kanssa.
---
Soijaa myytiin 2,878 milj. t. ja laivattiin 2,207 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 29,26 milj. tonniin, josta laivaamatta 23,4 milj. t.
Myynti alittaa 16 milj. tonnilla vuodentakaisen.
---

Viikon vehnäkauppa painottui HRW vehnään, jota myytiin 206 600 t.
Kevätvehnää myytiin 62 300 t. ja määräkin jakautui Thaimaan ja Japanin
kesken.
SRW vehnää myytiin 50 900 t. ja WW vehnää 60 900 t.
Ufomiehille myyty 18 100 tonnin durum erä ostettiin takaisin Usaan.

Kevätvehnän kireät taseet näkyvät myyntimäärässä vasta 1,07 milj. tonnin
miinuksena vuodentakaiseen verraten, - laivausten miinus on 0,56 milj. t.
Syys 1. tason varastoraportin jälkeen on kevätvehnää laivattu 0,66 milj. t.
ja laivaamatta on 1 milj. t. , eli vientiin on sitoutunut 1,66 milj. t.
kevätvehnää.
Usan taseet olivat liian kireät ilman tätäkin määrää, ja tuskin myyntejä
vielä tyystin lopetetaan.

Raportin jälkeen Usan oma kulutus on ollut tasaisen vauhdin taulukon mukaan
0,85 milj. t. , joten syöty ja vientiin sitoutunut osuus tekee yhteensä
2,51 milj. tonnia.
Jos uudesta sadosta saatua lisää oli syyskuun alussa 5 milj. t. , niin tuosta
puolet on jo poissa.
Jos lisämyynnit pantaisiin poikki ja hieman viilattaisiin kulutusta, niin
Usan tarpeisiin riittäisi kevätvehnää maaliskuun puoliväliin saakka.
Seuraava sato saataisiin tuosta 5 kuukauden kuluttua.
Usassa tuskin tullaan tyrkkäämään potkukelkkaa laput silmillä kevätvehnän
loppumiseen saakka, mutta minkäs teet, - loppuu se silti vaikka asiasta meteli
nostettaisiin.
---
Turkki osti 300 000 t. vehnää hintaan joka rahteineen tekee 339 - 359 doll. t.
Laivaukset tulee hoitaa joulukuussa.
---
soija marras 12,23 tammi 12,32
maissi joulu 5,32 maalis 5,41
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,41----7,48----9,85
maalis 7,53---7,54----9,67
touko 7,57----7,56----9,46
heinä 7,46----7,47----9,19
Pariisi vehnä
joulu 276,50 maalis 271,25 touko 267 syys 239,75
rapsi
marras 686,25 helmi 672,75 touko 657,25 elo 563,50
maissi
marras 247,25 tammi 241,25 maalis 240,75

Viikolla 11. vietiin Kanadasta 95 800 t. tavallista vehnää ja 64 100 t.durumia.
Viennistä vain 18 200 t. oli kevätvehnän myllylaatua.
Harvemmin vietyä CW RW syysvehnää vietiin 16,4 milj. t. ja vajaalaatuista
"other" vehnää 48 300 t. , - eli eniten.

Tuottajat toimittivat alkupään varastoihin 288 800 t. vehnää ja niistä
kuljetettiin satamiin 212 500 t.
Että toimitukset ovat vielä tällä tasolla johtuu tuottajien tekemien sopimusten
täyttämisestä.
Ne alkavat olla jo täytetyt ainakin erään tuottajan mukaan, ja vehnälle tulee
keksiä paremmat hinnat että loput vähät lähtisivät liikkeelle.
Tuottajien mielialat ovat kuitenkin synkät, - halpamaiseen hintaan sovitut toimitushinnat kaduttavat, ja vähät jäljellä olevat vehnät eivät taloutta
suuresti paranna vaikka hinnat nousisivat toisen puolen lisää.

Viikon loppuessa kaupallisissa varastoissa oli 2,69 milj. t. tavallisen vehnän
monia lajikkeita ja niiden laatuja.
Alkupään varastoissa oli 1,26 milj. t. tuntematonta laatua olevaa vehnää ja
satamissa 1,39 milj. t.
Kuitenkin satamissa oli kevätvehnän myllylaatuja vain 0,91 milj. t. , joten
vienti pysyy edelleen vaisuna.

Kauden vienti kasvoi 2,77 milj. tonniin tavallista, josta kevätvehnän
myllylaatujen osuus oli 2,23 milj. t.
Vuosi sitten oli viety 4,49 milj. tonnia.
---
Tunisia osti 50 000 t. 11,5 % vehnää hintaan joka rahteineen tekee 373,85 doll.
tonnilta, myyjänä esiintyy myös GrainCorp, eli aussivehnästä on kyse.
Ohraa ostettiin myös sama määrä, jossa myyjänä Viterra hintaan 349,22 doll. t.
---
soija marras 12,19 tammi 12,29
maissi joulu 5,38 maalis 5,46
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,58----7,74----10,13
maalis 7,69---7,76-----9,88
touko 7,71----7,74-----9,62
heinä 7,57----7,61-----9,34
Pariisi vehnä
joulu 280 maalis 275 touko 270,75 syys 243
rapsi
marras 674,50 helmi 669,75 touko 656,25 elo 585
maissi
marras 249 tammi 243,50 maalis 242,75

Eräässä markinapuheessa epäiltiin että Usan kevätvehnän kylvöistä jopa
25 % on jäänyt korjaamatta.
Tätä spekuloitiin piakkoin julkaistavassa raportissa jossa asiaa käsitellään.
Suuri korjaamaton osuus pudottaisi aiemmin povattua keskisatoa.
Kanadassa kevätvehnästä hylättiin noin 15 % vaikka kuivuus oli lievempi.
---
Irakin seuraava vehnäsato on jäämässä kasteluveden puutteen vuoksi noin
puoleen normaalista.
Hallinto säätelee veden kulutusta maataloudessa ja on nyt pienentänyt
maatalouden kiintiötä.
---
Pakistanin asettamaan 90 000 tonnin ostotarjoukseen vehnästä vastattiin
hintaan joka rahteineen tekee 396,5 - 399,69 doll. tonnilta.
---
soija marras 12,36 tammi 12,45
maissi joulu 5,38 maalis 5,47
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,60----7,78----10,27
maalis 7,72---7,80----10,03
touko 7,74----7,80-----9,75
heinä 7,63----7,66-----9,42
Pariisi vehnä
joulu 282 maalis 276,50 touko 272,75 syys 244,75
rapsi
marras 685 helmi 680,50 touko 605,50 elo 571,25
maissi
marras 247,25 tammi 242,50 maalis 241,50

Tällä kertaa katsastetaan Usan HRW vehnän taseita.

Alla syys 1. varastomäärät joita verrataan vuodentakaisiin.
--------- 2021 ----- 2020
Kansas--- 11,03 ---- 11,67
Oklahoma-- 3,46 ----- 3,63
Teksas---- 2,37 ----- 2,54
Colorado-- 1,72 ----- 1,35
Nebraska-- 1,57 ----- 1,42

yhteensä--20,57 ---- 20,61

Varastoissa oli syys 1. tasolla sama määrä kuin vuosi sitten, - seuraavaksi
katsotaan paljonko oli uudesta sadosta saaatua lisää jäljellä, mikä saadaan
näkyville kun syys 1. varastomäärästä miinustetaan alkuvarasto kesä 1.

varasoissa syys 1. -- kesä 1. -- uudesta sadosta jäljellä
Kansas--- 11,03 ---- 5,76 ----- 5,27
Oklahoma-- 3,46 ---- 1,89 ----- 1,57
Teksas---- 2,37 ---- 1,56 ----- 0,81
Colorado-- 1,72 ---- 0,50 ----- 1,22
Nebraska-- 1,57 ---- 0,82 ----- 0,75

yhteensä--20,57 --- 10,53 ----- 9,62

Uudesta sadosta saatua lisää näyttäisi olevan vain 9,62 milj. tonnia.
Vaikka laskuharjoitus koskee vain lueteltuja osavaltoja niin suurin
osa kesän HRW sadosta saatiin näistä.

Tällainen taseiden tarkastelu on osoittautunut kelvolliseksi ennustamaan
hintojen kehitystä, vientimääriä ja muuta hälinää ja ranttalia.
Varsinkin tällä kertaa kauden alkuvarastossa ollut 10,53 milj. tonnin määrä
koostui suurelta osalta rehulaadusta.
Jonkin verran sitä kului kesän aikana vientiin maissipulan vauhdittaessa ja
Usassa rehukäytössä normaalia enemmän.
Niimpä syys 1. varastomäärässä oleva HRW vehnä on hieman suuremmalta osalta
kotoisin uudesta sadosta.
Kuitenkin tuo laskelmassa oleva 9,62 milj. tonnin osuus kelpaa kuvaamaan
riittävällä tarkkuudella Usan vientiin ja kulutukseen tarjolla olevaa
myllyvehnää.

Miten riittää ?
Tässä on epävarmuutena se että Usan omaa käyttöä varten tarvittavaa HRW vehnää
on häipynyt kesän aikana muualle Usaan myllyjen varastoihin ja jauhoina
kulutukseen.
Suurta virhettä ei kuitenkaan tästä synny, - kunhan kulutus otetaan huomioon
vain 9 kuukaudelta.
Tehdään ensi laskelma USDAn pasianssin tavoin, eli alkaen syys 1. varastomäärästä,
jossa siis on mukana myös rehulaatuiset jäämäntähteet.

20,57 HRW vehnää varastoissa syys 1.
10,04 tässä vähennetään Usan kulutus 9 kuukauden ajalta.
7,68 tässä vähennetään USDAn vientiarvion täyttymiseen vielä vaadittava määrä.
2,85 tämä jäisi loppuvarastoon

USDA povaa HRW vehnän loppuvarastoksi 8,46 milj. tonnia, joten viraston
pasianssi on enempi huumoria.
Vielä merkillisemmäksi muuttuu jos lasketaan alkaen uudesta sadosta jäljellä
olevasta määrästä.

9,62 uuden sadon osuutta jäljellä syys 1.
10,4 tässä vähennetään HRW vehnän kulutus Usassa 9 kuukauden ajalta
1,04 tässä vähennetään syys 1. jälkeen laivattu HRW määrä
1,64 tässä vähennetään myyty vaan ei vielä laivattu määrä
- 3,1 milj. t.

Pakkasen puolella jo nyt ilman lisämyyntejä vientiin, mutta tuskin
niitäkään vielä lopetetaan.
Eli laski tavalla taikka toisella, niin pulaa ja ranttalia tyrkkää.
Kaikenlaista säätöä voidaan toki yrittää, eli vaikka vehnän tuontia
Australiasta tai Argentiinasta.
---
soija marras 12,37 tammi 12,46
maissi joulu 5,42 maalis 5,50
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,50----7,74-----10,21
maalis 7,62---7,77-----10,02
touko 7,66----7,77------9,74
heinä 7,57----7,64------9,38
Pariisi vehnä
joulu 284,75 maalis 279,75 touko 276,75 syys 248
rapsi
marras 692,75 helmi 682 touko 667 elo 575,75
maissi
marras 244 tammi 242,50 maalis 243

Markkinapuheissa kerrotaan että Usassa viljajätti ADM on ostanut viime
vikon torstaina pois futuuripelistä 1314 asettamaansa futuuria.
Kyse on ollut kevät- ja HRW vehnästä, mikä sitten pompsautti hintoja.
Halpamaiseen hintaan asetetut futuurit ostettiin kalliilla takaisin.
Miksipä nyt häädyttiin moiseen kun asia olisi voitu hoitaa vähin äänin
viljajätin rahastojen kautta niinkuin tähänkin asti ?
Arvelen että Usan pörssit ovat vieläkin siksi massiivisesti tulvitettu
tyhjän päällä olevilla futuureilla että oli jo pakkokin.
---
Asiasta mainittiin lyhyesti linkin tuoreessa raportissa jossa päivitetään
Usan ja Kanadan näkökulmasta vehnämarkkinoiden tilannetta.

Raportin alussa muistutetaan pitemmän ajan huonosta kehityksestä vehnän
tuotannossa joka ei ole seurannut kulutuksen kasvua.
Asiasta on mainittu joskus aiemmin näissä katsauksissakin, mutta huomaan
että olisi jo aika tehdä uusi katsastus.
Nyt kuitenkin suomentelen raporttia.

Viiden vuoden jaksoa käydään läpi, ja kerrotaan että planeetan tuotanto
on kasvanut 14 milj. tonnia, eli 1,9 % plussaa, - kulutus taas on kasvanut
44 milj. tonnia, missä 6 % plussaa.
Asiaa tarkennetaan vielä tuomalla esiin että vientiin kykenevien maiden
tuotanto ei ole kasvanut, - vaan on miinuksella 6,6 milj. tonnia.
Vieläkin enemmän miinusta on vuodentakaiseen verraten, johon tulee 12,4 milj.
tonnin miinus.
Tässä huomataan huomauttaa että vaikka miinusta lieventää EU:n 13,4 milj. t.
plussa, - niin se tuli laadun kustannuksella.

Rapakontakaisista hinnoista mainitaan Usan kevätvehnän FOB hinnaksi lännessä
431 doll. t. ja HRW vehnä Meksikonlahdella 341,6 doll. t.
Australian APW vehnä 330 doll. t.
Ranskalaisen 11,5% vehnän FOB hinnaksi kerotaan 329,3 doll. t. ja Saksan sekä
Baltian vehnälle 331 doll, t. FOB

Venäjän vientiveron määräksi kerrotaan 90 doll. tonnilta ja että Venäjän
sisämarkkinoilla vehnän ja jauhojen hinnat ovat silti nousseet ennätykseen.
FOB hinnaksi satamissa kerrotaan 12,5 % vehnälle 320 doll. t.
Yleisemmin raportti näkee hintojen nousun jatkuvan ja että nousun tarpeena
on vehnän kireän saatavuuden vuoksi myös kulutuksen hillintä.

https://saskwheat.ca/wheat-market-outlook-and-prices

soija marras 12,38 tammi 12,49
maissi joulu 5,57 maalis 5,66
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,60----7,82----10,22
maalis 7,60---7,85----10,05
touko 7,76----7,85-----9,80
heinä 7,69----7,74-----9,42
Pariisi vehnä
joulu 284,75 maalis 279,75 touko 276 syys 248,25
rapsi
marras 691,25 helmi 676,75 touko 661,25 elo 574,75
maissi
marras 244 tammi 242,50 maalis 243,50

Miten Metsäveli ohran hinnannousu vaikuttaa esim. sikatalouteen?

Viikolla 15-21.10. myytiin Usasta 269 300 t. vehnää ja laivattiin 185 600 t.
Kauden myynti kasvoi 12,6 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,04 milj. t.
Myynti alittaa 3,55 milj. tonnilla vuodentakaisen tason-
---
Maissia myytiin 890 400 t. ja laivattiin 688 500 t.
Kauden myynti kasvoi 29,78 milj. tonniin, josta laivaamatta 24,63 milj. t.
Myynti on lähellä vuodentakaista tasoa.
---
Soijaa myytiin 1,183 milj. t. ja laivattiin 2,405 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 30,45 milj. tonniin, josta laivaamatta 22,2 milj. t.
Myynti alittaa 16,4 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
--
Viikon vehnäkaupasta yli puolet tehtiin HRW vehnällä jota myytiin 145 900 t.
Meksiko osti tästä suurimman osan eli 137 800 t.
Kevätvehnää myytiin 42 300 t josta 18 000 tonnia Hondurasiin.
WW vehnää heltisi 27 700 t. , mikä jakaantui Singaporen ja Etelä-Korean
kesken.
Italia sai vielä 15 900 t. durumia mikä sinne myös laivattiin.
Ufomiehille myytiin 30 000 t, durumia, jonka hintataso huitelee jo päälle
20 taalan bushelilta eli yli 700 dollarin tonnilta.
---
Planeetan ruokahuollon koeponnistus on edennyt jo sille tasolle että jopa
ADM viljajätin palkollinen puhelee levottomia.
Linkin artikkelissa tunnustetaan että pelivaraa ei ole vehnän osalta yhtään,
ja että Kanadasta saattaa myytävä loppua tyystin ja Usassakaan ei ole
riittävästi.
EU:n tulisi erään haastatellun mielestä alkaa jarruttaa vientiä, koska
nykyisestä vauhdista seuraisi loppuvaraston päätyminen nollaksi.

Venäjän sisäisten hintojen kerrotaan olevan jo päälle viennistä saatavien.
Haastateltava spekuloi vientikaton tulolla, mutta huomauttaa että jos
sisämarkkinoiden hinnat edelleen ylittävät vientihinnat, niin kattoa ei
välttämättä tarvita.
Kaiken tämän päälle manataan että la Nina säätyyppi jatkuessaan aiheuttaa
kuivuutta monella suunnalla seurauksena huonot sadot.
https://www.world-grain.com/articles/16035-wheat-futures-how-high-can-they-go
---
Miksipä nyt aletaan puhella tosia ?
Se on käytännössä jo pakkokin, ja tämä koska viljajätit ovat menettämässä
kyvyn hillitä jatkossa hintatasoa.
Ei voida pitää ikkunassa alehintoja, mutta samaan aikaan kieltäytyä niihin
hintoihin myymästä.
Arvelen että viljajätit jättävät pörssin hillinnän vähiin, ja nielevät
tappionsa ostamalla panokset pois pörssistä.
Ei se niitä kaada ja menetykset saadaan kyllä takaisin oikean viljan kaupassa.
Tämä koska Usan varastoraportin luvuista näkee että vehnät on jo puijattu
pois tuottajilta sivistyksen pariin.
---
Egypti osti 360 000 t. vehnää mikä rahteineen osuu haarukkaan 356,5 - 361 doll.
tonnilta, - FOB hintahaarukka oli 327 - 328,70 doll. tonnilta.
Venäjältä myytiin puolet ja loput Ukrainasta ja Romaniasta, - vehnä tulee
laivata joulukuun alkupuoliskolla.
---
soija marras 12,34 tammi 12,45
maissi joulu 5,63 maalis 5,71
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,73----7,89----10,37
maalis 7,86---7,93----10,18
touko 7,89----7,91-----9,89
heinä 7,79----7,78-----9,45
Pariisi vehnä
joulu 283 maalis 278,50 touko 274,50 syys 246,75
rapsi
marras 688 helmi 669,25 touko 653,75 elo 569,25
maissi
marras 242,50 tammi 241,50 maalis 241,50

Viikolla 12. vietiin Kanadasta 185 500 t. tavallista vehnää ja 4 100 t.
durumia.
Kauden vienti kasvoi tavallisen osalta 2,95 milj. tonniin ja durumin
0,73 milj. tonniin.
Tavallisen vienti jää 1,84 milj.t. vuodentakaisesta ja durumin 0,17 milj.t.

Kevätvehnän osuus viennistä oli vain 100 300 tonnia ja muuta osuutta
kannatteli "other" laadun 70 900 tonnin vientimäärä.
Tähän mennessä kevätvehnää on viety 2,33 milj. t. josta enimmät kauden
alussa.
Vuosi sitten vastaava vienti oli tasossa 3,79 milj. tonnia, eli jo nyt
on kertynyt 1,46 milj. tonnin miinus.
---
Usassa bensiinin kulutus on palannut epidemiaa edeltävälle tasolle ja
etanolin tuotantoa on lisätty vastaavasti.
---
soija marras 12,35 tammi 12,49
maissi joulu 5,69 maalis 5,77
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,73----7,85----10,52
maalis 7,85---7,89----10,33
touko 7,87----7,88----10,01
heinä 7,76----7,75-----9,53
Pariisi vehnä
joulu 283,25 maalis 279 touko 274,75 syys 276,75
rapsi
helmi 678,25 touko 661,50 elo 579 marras 568
maissi
marras 239,50 tammi 240,50 maalis 240,50

Planeetan nälkäongelma hoituu erään pönäkän täinpesän mukaan sillä että
ameriikan patu Elon Musk myypi pikkuisen omaisuuttaan ja jakaa rahat käsi
ojossa oleville, mutta tarkemmin ei kerrota että keille.
Elon Muskin omaisuus on osakkeina hemmon perustamissa yrityksissä, ja niiden
osakearvo on hirmuinen koska Elon ei niitä myy, - kun ei tarvitse.
Jos alkaisi myydä niin hinta tippuu heti ja paljon.
Musk lupasikin jo rahat, - jos löytyy pitävä suunnitelma miten asia hoituu.
Täysin riskitön lupaus, ei tule suunnitelmaa vaan onnetonta huttua.

Näitä pöljiä puheita voi odottaa lisääkin, ja syynä on se että pelkällä
rahalla uskotaan saatavan vaikka mitä.
Nyt meneillään olevassa planeetan ruokahuollon koeponnistuksessa rahalla
ei saa yhtään lisää syötävää.
Se mitä korkeintaan voitaisiin saada aikaan on pulan siirtely hujakalta
toiselle, - tyylillä hölmöläisten peiton jatkaminen.

Planeetan peltoala on jo täyskäytössä ja nytkö saadaan siunaus loppujen
sademetsien raivaamiseen pelloksi, tai lannoiteteollisuusden tuplaamiseen
mikä käy sitten ilmaston päälle kuin valtakunnansyyttäjä uskovaisten.

Väestönkasvun aiheuttaman planeetan pilaamisen ratkaisuksi ei rahasta ole
mitään apua.
Päinvastoin, - asiat etenevät yhä huonompaan suuntaan rahan voitelemana.

Otetaan esimerkiksi vaikka vuosikymmenten takainen "vihreä vallankumous".
Sehän alkoi joskus 60 luvulla kasvinjalostuksen keinoin, jolla saatiin
aikaan suurtuottoisia lajikkeita varsinkin risille ja vehnälle.
Nämä tuottivat kuitenkin vain aiempaan nähden mahtikokoisella lannoituksella,
mikä vaati fossiilisen energiankäytön suurta lisäystä, ja rajallisen fosforin
vauhdikasta kuluttamista.
Nälkä näipyikin vähiin monesta valtiosta, mutta väestötkin alkoivat rivakan
kasvun.
Nälkä on jo tästä syystä tullut takaisin, ja sitä hoidellaan pääosin
vehnän tuonnilla.
Mitäpä voitettiin vallankumouksella ?
Eipä niin mitään, ja tämän vallankumouksen juhlitut sankarit ovat loppupeleissä
Hitlerin, Stalinin, Mao:n ja Polpotin joukossa jos ruumiiden määriä lasketaan.
Tie helvettiin on kivetty hyvillä teoilla, ja näilläkin herroilla lienee
ollut hyvät ja jalot päämäärät.
Yksikään hyvä teko ei jää rankaisematta, - muistuttaa metsäveli rahan valtaan
uskovia.
---
Ukrainan vehnän vientikiintiöstä yli puolet on jo seilannut kohti horisonttia.
Tähän mennessä on viety 12,4 milj. t. vehnää, 4,5 milj. t. ohraa ja
2,3 milj. t. maissia.
---
Egypti osti Venäjältä 180 000 t. vehnää rahteineen hinnalla 263-264,48
doll. tonni, - FOB hinnat 331,9 - 332,5 doll. t.
---
Saudi-Arabia asetti ostotarjouksen 655 000 tonnista vehnää, mutta osti
1,268 milj. tonnia, - laivaukset tammi- huhtikuussa.
Vehnän laatuvaatimus oli 12,5 % valkuaista, paitsi Ukrainasta ostetulla
erällä 11-12 %
Vehnä haalitaan kasaan mistä löytyy.
Hintaa tuli rahteineen keskimäärin 377,5 doll. tonnilta, missä 22 taalan
plussa edelliseen ostokseen verraten.
Vuosi aiemmin osto onnistui 245 taalan hinnalla.
---
soija marras 12,37 tammi 12,48
maissi joulu 5,79 maalis 5,87
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,98----8,05----10,75
maalis 8,09---8,10----10,56
touko 8,11----8,09----10,26
heinä 7,95----7,94-----9,75
Pariisi vehnä
joulu 291,25 maalis 284,50 touko 279,50 syys 251,75
rapsi
helmi 689,25 touko 669,50 elo 585,25 marras 572,75
maissi
marras 225 tammi 242,50 maalis 242,25

Australiassa vehnän sadonkorjuu on edistynyt pisimmälle Queenslandin maakunnassa
josta vehnää ostava GrainCorp on saanut kasaan hieman yli 1 milj. t.
Vehnän laaduksi kehutaan hyvää valkuaisen ja muun osalta, ja satokin on
ollut kohtalainen.
NSW:n pohjoisosassakin on aloiteltu.
Tässä vaiheessa Australiassa povataan määrältään lähelle viime kauden satoa.
Kuivuus on vaivannut lähinnä Etelä-Australian maakuntaa, jossa arviodaan
alle vuodentakaista satoa, mutta kuitenkin 5 vuoden keskiarvon suuruista.
Vientimahdollisuudet ovat vielä näkymiltään hyvät, mutta satamien kapasiteetti
ei salli kuluvan kauden vientiä suurempaa.

Sadonkorjuun ollessa alussa ei vehnän laadusta voi sanoa vielä mitään.
Tuorein tammikuulle ulottuva ennuste povaa normaalia suurempaa sateisuutta
mantereen itälaidan sadonkorjuun ajaksi.
Tämä tietäisi noin 35-50 millin kertymää, josta melkoinen osa saataisiin marraskuussa.
Tähän mennessä kuiva Etelä-australian maakuntakin saisi osansa sateista, mutta
Länsi-Australiassa sadonkorjuu saisi edetä sateiden puolesta vaikeuksitta.
---
soija marras 12,44 tammi 12,54
maissi joulu 5,72 maalis 5,80
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,90----7,97----10,75
maalis 8,02---8,01----10,56
touko 8,95----8,01----10,28
heinä 7,91----7,89-----9,80
Pariisi vehnä
joulu 292,75 maalis 286,75 touko 281,75 syys 252
rapsi
helmi 695,75 touko 678,75 elo 595,50 marras 582,75
maissi
marras 235,50 tammi 244 maalis 243,50

Venäjän hallinto asetti lannoitteiden viennille rajoitteita kuuden kuukauden
ajaksi
Seoslannoiteille tuli 5,35 milj. tonnin vientikatto ja typpilannoitteille
5,9 milj. t.
Venäjän lannoitevienti ylsi 2018 noin 12,5 milj. tonniin, ja oli 2020 tasossa
noin 11,6 milj. tonnia.
Nämä luvut kuitenkin ovat osavuodelta eli vienti välillä marras- huhtikuu.
Kuukausittaiset vientimäärät ovat pomppineet hujakoilla 1,2 - 2,5 milj. t.
Viimeisin julkaistu kuukauden tilastoluku on 2,1 milj. tonnia.
Niimpä vientikatto tulee vastaan jo 2-3 kuukauden kuluttua.

Viennin määrää on tähän mennessä rajoittanut vain hintataso, mutta nyt on
ajauduttu tilanteeseen jossa ostetaan lähes "maksoi mitä maksoi" tyylillä.
Vaarana on että Venäjällä ajaudutaan pulaan mikä romahduttaisi seuraavan
sadon.
---
Ammoniakkia on kokeiltu myös laivadieseleiden polttoaineena, ja tämä koska
tällöin palokaasuina on vain typpi ja vesihöyry, eli ikäänkuin ilmastoneutraali
voimantuotanto olisi tarjolla.
Eipä tietenkään ole, koska maakaasusta lähtevä vedyn tuotanto ammoniakkisynteesiä
varten tuottaa runsaasti hiilidioksidia ilmakehään.
Noin 10 vuotta sitten yriteltiin amerikoissa manata käyntiin tuulienergialla
veden elekrolyysillä tuotetun vedyn käyttöä synteesissä, mutta maksajien
puute esti.

Metsäveljen kanta ilmastonmuutoksen estoon on että täysin tuhoon tuomittu
yritys.
Väestönkasvulle ei aiota tehdä mitään, ja se estää kaiken nettovaikutuksen
käytettävissä olevien keinojen avulla yritettäessä.
Kaikin mokomin tulee kuitenkin yrittää keinoa ja toistakin, ja tämä koska
fossiilisten polttoaineiden hinnat tulevat nousemaan lopulta murhatasolle.
Valitettavasti turpeesta tuotettu dieselpolttoaine on jo ajatuksenakin
mahdoton nykyisellä "lasten ristiretkellä" taapertaville.
Nykytekniikalla se olisi helppoa kuin heinänteko, eikä hintakaan olisi esteenä.

Täällä Suomessa turpeen käyttöä synteetisten polttoaineiden tuotannossa
kokeili jo ennen sotia proffa nimeltä Gustaf Komppa, - raaka-aineena oli
turveterva ja menetelmänä korkeapainehydraus eli sama jolla Saksassa tuotettiin
sodan aikana suurin osa synteettisistä polttoaineista.
Bergius menetelmä tällöin oli kyseessä, ja vaihtoehtoinen Fischer-Tropsch
menetelmä ei ehtinyt sodan aikana muutamaa laitosta pitemmälle.
---
Kiinan hallinto on ollut aina hamstrausta ja hintaodotusten vuoksi tapahtuvaa
varastojen kasvua vastaan.
Nyt kuitenkin kuluttajia neuvotaan varautumaan mahdollisiin vaikeuksiin
varastoilla.
Myös paikallisia viranomaisia kannustetaan hankintaoimiin ja varastointiin.
Kiinassa oli kesän aikana pahoja tulvia, jotka kohdistuivat vihannesten,
juurikasvien ja muiden kesällä kasvatettavien tuotantoon.
Hinnat ovat nousseet siinä määrin että voi arvata kuluttajien jo hermoilevan.
---
Cargillin karvainen käsi piteli ohjaussauvaa kun Usassa yriteltiin viimeisiä
syöksykierteitä.

soija marras 12,31 tammi 12,44
maissi joulu 5,63 maalis 5,71
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,81----7,90----10,44
maalis 7,92---7,93----10,27
touko 7,96----7,93----10,02
heinä 7,86----7,83-----9,61
Pariisi vehnä
joulu 289,50 maalis 285,50 touko 280,75 syys 250,50
rapsi
helmi 692 touko 674 elo 593,50 marras 580,50
maissi
marras 219,50 tammi 243,75 maalis 242,75

Viikolla 22-28.10. myytiin usasta 400 100 t. vehnää ja laivattiin 136 400 t.
Kauden myynti kasvoi 13 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,31 milj. t.
Myynti alittaa 3,7 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
---
Maissia myytiin 1,223 milj. t. ja laivattiin 748 500 t.
Kauden myynti kasvoi 31 milj. tonniin, josta laivaamatta 25,11 milj. t.
Myynti alittaa 2,1 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
---
Soijaa myytiin 1,863 milj. t. ja laivattiin 2,650 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 32,1 milj. tonniin, josta laivaamatta 21,4 milj. t.
Myynti alittaa 16,1 milj. tonnilla vuodentakaisen.
---
Usan vehnäkaupan ykkönen oli Meksiko, joka osti 100 600 t. HRW vehnää.
Meksikon ostot kuluvalla kaudella onvat tasoissa edellisen kanssa.
HRW vehnä kannatteli kaupan tasoa josta se edusti puolikasta.

Kiina on saanut kaiken vehnän mitä se oli ostanut Usasta, mutta maissin
suuret ostot ovat vielä täyttämättä.
Laivattu on vasta 0,8 milj.t. ja laivaamatta pääosa eli 11 milj. tonnia.
---
Venäjän ollessa energiavaroiltaan rikas maa, on luonnollista että se
on planeetan mitassa suurtekijä energialla tuotettujen lannoitteiden
viennissä.
Andrey Sizov postitti twitterissä asiasta tilaston, joka kertoo että
planeetan urean viennistä Venäjän osuus on 30 %, ammoniakkina viety
osuus ylittää 50 % , urean ja ammoniumnitraatin seoksen viennistä 40 %,
pekän ammoniumnitraatin 75 %, ja NPK seoslannoitteen osuus on 58 %.
Fosforia sisältävien lannoitteiden vienti jää alle 20 % osuuteen.
https://twitter.com/sizov_andre

Taannoin Matti Vanhanen höperehti suurinpiirtein että Venäjälle käy
heikosti kun länsinmaat siirtyvät pois öljyn käytöstä.
Vanhasella nyt päristi yhtä huonosti kuin eräälläkin venäläisllä
päristimellä.
Venäjä kun on edelleenkin suurvalta energian osalta, - jolla muu
planeetta osaltaan hyrriänsä pyörittää.
Huonosti käy suomirievulle, jolta on luisunut valttikortit EU:n
pelipöydissä paskaiselle lattialle.
Kyllä tulee Kekkosta ikävä, jonka aikana sentään elämän valttikortit
kuten typpilannoitteiden tuotanto pidettiin kotimaisissa käsissä, eli
Suomen kansan omistamassa Kemira yhtiössä.
Kukas se Kemiran möikään Norjalaisille ?
---
soija marras 12,10 tammi 12,24
maissi joulu 5,59 maalis 5,67
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,74----7,86----10,17
maalis 7,86---7,90----10,01
touko 7,91----7,91-----9.78
heinä 7,80----7,79-----9,43
Pariisi vehnä
joulu 290 maalis 285,75 touko 280,50 syys 250,75
rapsi
helmi 687,50 touko 668,50 elo 588,75 marras 578
maissi
marras 239,75 tammi 241,50 maalis 241,25

Viikolla 17. vietiin EU:sta 60 993 tonnia tavallista vehnää, mikä
kauden vientimäärän 8,98 milj. tonniin.
Edellisen viikon vienti oli 136 307 t.
Ranskan vientiä ei kuitenkaan ole jostain syystä saatu kirjoihin koska
määräksi on asetettu 0,74 milj. t.
Romaniasta on viety 3,24 milj. t. tavallista ja Bulgariasta 1,57 milj. t.
Niimpä näiden vienti edustaa puolikasta EU:n viennistä.

Maissin tuonti oli tasolla 4,09 milj. t. - vastaan 5,4 vuosi sitten ja
6,49 milj. t. kaudella 2019/20 .
Tuonnista 2,58 milj. t. on Brasilian maissia ja 0,95 milj. t. Ukrainan.
---
Brasilian maatalous on lannoitteiden saatavuudesta riippuvainen niinkuin
planeetan muutkin valtiot joiden oma tuotanto ei riitä.
Brasilia tuo paljon Venäjältä joka osuus kuluvan kauden tuonnista
ajalla tammi- syyskuu on yli 20 % luokkaa määrästä.
Ammoniumfosfaatin osalta 30 % ja määränä 1,07 milj. tonnia.
Tästä on laskettavissa että päälle 2 milj. t. tuodaan tätä laatua muualta.
Ammoniumnitraatin tuonti on 1,1 milj. t. ja tämä 98 % osuudella Venäjältä.
Ureaa on tuotu 20 % osuudella samoin 1,1 milj. t. - eli lisäksi 4,4 milj. t.
muualta.
Kaliumkloridi eli 60 % kalilalannoitetta tuotiin Venäjältä 2,62 milj. t.
joka edustaa 29 % osuutta kalin tuonnista jota on ollut muualta n. 6 milj.t.

Eli venäjältä ja muualta on tarvinnut tuoda noin 17,9 milj. t. lannoitteita
syyskuuhun mennessä ja varmaan päälle 20 milj. t. joulukuun loppuun
mennessä.
Fosforilannoitteiden spot hinnat vaihtelevat riippuen mitä muuta niihin
sisältyy.
Hintahaitari on parhaillaan 312 - 408 doll. tonnilta, - aiempi huippuhinta
oli vuonna 2008 , jolloin se oli lyhyen aikaa noin 1250 doll. t. tasolla.

Venäjän vientikiintiö ei vielä näy hinnoissa, eli hintojen nousua voi
fosforilannoitteissa odottaa niinkuin typpipuolellakin.
---
Pakistanin ostotarjoukseen 90 000 tonnin vehnäerästä vastattiin hinnalla
407,38 - 411,99 doll. t. jossa rahti.
---
Venäjän vehnän ostajien järjestys on melkoisen poikkeava normaalista.
Iran on ykkösenä 4,4 milj. tonnin määrällä, Turkki toisena 3,7 milj. t. ja Egypti kolmantena 1,9 milj. t.
---
Usan pörsseissä tehtiin tilaa nousulle koska tiistaina tulee uudet raportit.
Luultavasti saavat valmiiksi raportin jossa viimeistellää kauden tilastot
kylvöalojen ja korjatun alan suhteen.
Tämä raportti on myöhässä jo kuukauden ja selitys kuuluu että ei ole saatu
valmiiksi.
---
soija marras 11,91 tammi 12,04
maissi joulu 5,52 maalis 5,61
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,67----7,78----10,09
maalis 7,80---7,82-----9,95
touko 7,84----7,84-----9,75
heinä 7,73----7,73-----9,41
Pariisi vehnä
joulu 387,75 maalis 282,75 touko 277,75 syys 250
rapsi
helmi 685 touko 664 elo 588,50 marras 579,50
maissi
tammi 238,50 maalis 238,25 kesä 238,25

Planeetan lannoitetilanne on ajautumassa pulaan ja ranttaliin, mikä
sitten jatkossa tuottaisi laajan nälänhädän.
Tälläisiä puheita on esiintynyt jo melkoisen laajalti, ja niissä onkin
perää.
Varsinkin typpilannoitteiden niukka saatavuus keväällä iskee jo
pahasti satonäkymiin ja aikaa on vähän jäljellä saatavuuden parantamiseen
koska lisälannoitteiden levityksen aika on käsillä vajaassa kuukaudessa.
Talvi olisi vielä aikaa tuottaa, mutta milläs tuotat kun maakaasu
tarvitaan lämmityskäyttöön ja monessa maassa myös sähköntuotantoon.

Monet "hyvät" teot ovat tulossa rankaisuvaiheeseen, mutta aina ei
tuomio osu syylliseen.
Esimerkiksi Saksan vihreiden pitkäaikainen meteli ydinvoimaa vastaan
on johtanut riippuvuuteen Venäjän maakaasusta.
Kivihiilestä luopuminen lisää maakaasun tarvetta myöskin, -mikä on
sitten nostanut hintoja ja estänyt lannoitteiden tuotantoa tästäkin
syystä.

Nyt esiin tullut tilanne olisi ollut edessä ilman ituhippien katalysoimaa
hulluuttakin fossiilisten energialähteiden ehtymisen myötä.
Nyt edessä oleva tilanne tulee valitettavasti valepuvussa, - mikä takaa
että mitään ei opita.
---
Australiassa on esitetty arvio että jos aiotaan korjata nykyinen epäsuhta
vehnän tuotantokustannusten ja vehnästä saadun tuottajahinnan välillä,
niin vehnän hinnan tulisi nousta 725 aussitaalaa tonnilta.
Nythän se on hieman päälle 300 aussitaalaa.
---
Huomenna tulee uudet raportit ja aloitan uuden katsausletkan.

soija marras 11,78 tammi 11,87
maissi joulu 5,52 maalis 5,61
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,67-----7,80----10.08
maalis 7,81----7,84-----9,96
touko 7,85-----7,85-----9,96
heinä 7,74-----7,74-----9,42
Pariisi vehnä
joulu 283,75 maalis 279 touko 274 syys 247,75
rapsi
helmi 678,50 touko 655,50 elo 578,25 marras 568,25
maissi
tammi 234,75 maalis235 heinä 235,25