Minulla ja avopuolisollani ei ole yhteisiä eikä omia lapsia kummallakaan, mutta meillä on yhteisomistuksessa oleva asunto, jossa asumme varmaan vielä useita vuosia jollemme loppuelämää. En silti oikein usko, että voisimme jatkaa yhteiselämää vanhoina ja sairaina, vaan ero tulee viimeistään toisen sairastuessa vakavasti. Minulla onkin ollut vaihtoehtoisissa suunnitelmissa - ainakin eron sattuessa -omaisuuteni testamenttaaminen eräälle kolmannelle taholle. Kannattaisiko tässäkin tilanteessa silti yrittää tehdä avopuolison kanssa jonkinlainen keskinäinen testamentti asumisen turvaamiseksi, kun ainakin toistaiseksi yhteiselo jatkuu, ajoittain ihan hyvissä merkeissä?
Hän itse ei ole juuri koskaan halunnut suunnitella tulevaisuutta viikkoa pidemmälle mikäli se edellyttää jonkinlaista sitoutumista, ja luulen, että tulevaisuudessa meidän on entistäkin vaikeampi sopia yhteisistä asioista, sillä hänessä on tapahtunut huolestuttavaa persoonallisuuden muuttumista. Itse hän ei sitä näe puhumattakaan että suostuisi tutkimuksiin.
Millainen testamentti - vai muu ratkaisu?
10
70
Vastaukset
- Anonyymi
Avopuoliso ei ole lain mukaan puolisonsa perillinen. Avopuoliso perii vain, jos hänen hyväkseen on tehty testamentti.
Ilmeisesti avioliitto on nyt pois suljettu vaihtoehto, vaikka silloin puolison asumisoikeus olisikin automaattisesti turvattu. Avopuolison asumisoikeuden voi aina halutessaan turvata testamentissa. Jos näin ei tehdä ja vainajan omaiset perivät asunnon tai osan siitä, he voivat vaatia asunnon myymistä.
Jos asunto on avopuolisoiden yhteisomistuksessa, ei leskellä ole automaattisesti oikeutta jäädä asumaan siihen. Kun testamentilla myönnetään asumisoikeus, omistusoikeus menee perillisille tai testamentilla määrätylle henkilölle. Koska asumisoikeuden saaja ei saa omistusoikeutta, ei hänelle määrätä perintöveroa. Ko. asunnon hallintaoikeus päättyy joko kuolemaan tai kirjatun määräajan tai tapahtuman toteutuessa.
Jos avoliitto on kestänyt vähintään viisi vuotta, on avolesken mahdollista saada harkinnanvaraista avustusta kuolinpesältä. Avustus voi olla esimerkiksi määräaikainen käyttöoikeus asuntoon. Avopuoliso voi vaatia kuolleen avopuolison jäämistöstä avustusta, jos hänen toimeentulonsa on huomattavasti heikentynyt avopuolison kuoleman johdosta ja hänen toimeentulonsa voidaan vain avustuksella turvata. Avopuoliso ei ole oikeutettu automaattisesti avustukseen.- Anonyymi
JA siis millainen testamentti? Avaajan ajatuksia täysin tietämättä kysymykseen voisi siis tulla avaajan itsensäkin ehdottama keskinäinen hallintaoikeustestamentti, rajoituksia tai ilman rajoituksia.
- Anonyymi
"Avopuolison asumisoikeuden voi ->aina<- halutessaan turvata testamentissa."
Tuo on vähän liikaa luvattu siinä tapauksessa, että vainajalta jää rintaperillinen.
Esimerkkitapauksessa rintaperillisellä olisi oikeus lakiosaan, joka on puolet perintöosasta. Jollei siis perittävältä jäisi asunto-osuuden lisäksi muuta varallisuutta lakiosaan riittävää määrää, avolesken tulisi - jos haluaisi testamenttiin vedota - omista varoistaan luovuttaa perilliselle tuo lakiosa tai siitä puuttuva osa. Jollei avoleski tähän kykenisi tai haluaisi, testamentti tältä osin raukeaisi, ja asunto voitaisiinn määrätä yhteisomistussuhteen purkamiseksi myytäväksi. (Jolloin kauppahinta vainajan osuudelta menisi kokonaan perilliselle, jollei siitä määrättäisi avustusta avoleskelle). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Avopuolison asumisoikeuden voi ->aina<- halutessaan turvata testamentissa."
Tuo on vähän liikaa luvattu siinä tapauksessa, että vainajalta jää rintaperillinen.
Esimerkkitapauksessa rintaperillisellä olisi oikeus lakiosaan, joka on puolet perintöosasta. Jollei siis perittävältä jäisi asunto-osuuden lisäksi muuta varallisuutta lakiosaan riittävää määrää, avolesken tulisi - jos haluaisi testamenttiin vedota - omista varoistaan luovuttaa perilliselle tuo lakiosa tai siitä puuttuva osa. Jollei avoleski tähän kykenisi tai haluaisi, testamentti tältä osin raukeaisi, ja asunto voitaisiinn määrätä yhteisomistussuhteen purkamiseksi myytäväksi. (Jolloin kauppahinta vainajan osuudelta menisi kokonaan perilliselle, jollei siitä määrättäisi avustusta avoleskelle).Avauksessa ei ole rintaperillisiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Avauksessa ei ole rintaperillisiä.
Ei niin. Mutta sana "aina" ei ollut kohdallaan, sillä jos olisi ollut rintaperillinen - kuten konditionaalissa kirjoitin -, testamentti ei olisi taannut asumisoikeutta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei niin. Mutta sana "aina" ei ollut kohdallaan, sillä jos olisi ollut rintaperillinen - kuten konditionaalissa kirjoitin -, testamentti ei olisi taannut asumisoikeutta.
Jatkamme hieman saivartelulla:
"Ilmeisesti avioliitto on nyt pois suljettu vaihtoehto, vaikka silloin puolison asumisoikeus olisikin automaattisesti turvattu. Avopuolison asumisoikeuden voi aina halutessaan turvata testamentissa."
On haitallista irrottaa lauseita asiayhteydestään. NYT avauksesta on oletettu, että avioliitto on pois suljettu vaihtoehto. AINA se ei ole pois suljettu vaihtoehto. NYT avauksesta on oletettu, että asumisoikeuden voi AINA halutessaan turvata testamentissa.
Aina avioliitto ei ole pois suljettu vaihtoehto. Aina asumisoikeutta ei voi turvata testamentissa. Avauksessa ja mainitussa kappaleessa tilanne on juuri kuten se kerrottiin.
- Anonyymi
Kiitos! :)
Mitä vastauksessa mainituilla rajoituksilla tarkoitetaan?- Anonyymi
Täsmennä kysymystä, siis millä rajoituksilla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täsmennä kysymystä, siis millä rajoituksilla.
Toisessa vastauksessa kohta ”hallintaoikeustestamentti, rajoituksia tai ilman rajoituksia”
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toisessa vastauksessa kohta ”hallintaoikeustestamentti, rajoituksia tai ilman rajoituksia”
Esim. määräaikaikainen hallinta vs. normaali elinikäinen, avopuolisen kuoleman jälkeinen tilanne jne. Hallintaoikeus lakkaa, kun hallintaoikeuden haltija kuolee tai määräaikaisen hallintaoikeuden määräaika kuluu umpeen ja hallintaoikeus siirtyy omaisuuden omistajalle. Jos hallintaoikeudelle on määrätty toissijainen saaja, hallintaoikeus ei lakkaa, vaan siirtyy toissijaiselle saajalle. Kun hallintaoikeus lakkaa, eikä toissijaista saajaa ole määrätty, hallintaoikeus siirtyy omaisuuden omistajalle.
Hallintaoikeuden rajoitus voi olla testamenttiin perustuva asunnon käyttöoikeus ja lesken oikeus hallita asuntoa. Hallintaoikeuden rajoituksen rekisteröimistä voi hakea, jos osakehuoneistolla on sähköinen omistajamerkintä. Testamenttiin perustuva käyttöoikeus perustuu testamentissa olevaan ehtoon. Käyttöoikeuden rekisteröimistä huoneistoon voi hakea myös, jos saman osakehuoneiston omistus ja hallinta eli käyttöoikeus on määrätty testamentilla.
Määräaikainen hallintaoikeus arvostetaan siihen pääoma-arvoon, joka sillä on verovelvollisuuden alkaessa laskettuna etuuden voimassaoloajasta jäljellä olevien täysien vuosien luvun ja 8 prosentin korkokannan mukaan. Hallintaoikeuden haltija voi luopua elinikäisestä hallintaoikeudestaan elinaikanaan tai määräaikaisesta hallintaoikeudestaan ennen määräajan päättymistä. Tällainen hallintaoikeudesta luopuminen omaisuuden omistajan hyväksi on veronalainen lahja. (vero.fi)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskalla lähestyä minua
Mitä siinä menetät? Vai tyydytkö kirjoittelemaan täällä? Minä olen jo tehnyt aloitteen. Paitsi jos sinua ei kiinnosta. S617820- 1334504
Oulaskankaan päätöksistä
https://www.facebook.com/share/v/1BSCFTMTyX/ Nyt tuli kova päätös, arvostan tätä Kuoppamäen suoraselkäisyyttä.323757- 213118
- 232662
- 282586
- 502296
- 252170
Mitä toivot Suomi24:ltä? Osallistu sivuston kehitykseen!
Moikka keskustelijat! Terveisiä Suomi24:n kehitystiimiltä. Vuosi lähenee loppuaan, mutta ennen kuin rauhoitumme joulun3922123- 322059