Jos lähdetään siitä, että Neuvostoliiton tavoite oli kesällä 1944 saada Suomi antautumaan ehdoitta , niin sen onnistuminen olisi johtanut Suomen miehitykseen, tai valtaukseen ,miten vaan halutaan sanoa.
Ehdoitta antautuneet maat yleensä miehitetään.
Neuvostoliitolla ei kirjaimellisesi ollut tavoitteena vallata Suomi mutta ehdoton antautuminen olisi siihen johtanut.
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016102922535001
I
Ehdoitta antautuneet maat yleensä miehitetään.
Neuvostoliitolla ei kirjaimellisesi ollut tavoitteena vallata Suomi mutta ehdoton antautuminen olisi siihen johtanut.
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016102922535001
I
Vastaukset 16
Vanhimmat
Irinncheev ei puhukaan mitään ehdottoman antautumisen vaatimuksesta joka Suomelle annettiin 9.6.1944. Siitä luovuttiin kun hyökkäys oli pysäytetty Ihantalassa.
"Irinncheev ei puhukaan mitään ehdottoman antautumisen vaatimuksesta joka Suomelle annettiin 9.6.1944"
Ei varmasti puhukaan, koska sinä olet ainut, joka tietää tästä vaatimuksesta 9.6.1944.
päivämäärässä tuli virhe mutta ei asiassa.
Irincheev on siinä oikeassa ettei Neuvostoliitto kirjaimellisesti sanonut valtaavansa koko Suomen.
Mutta ehdottomaan antautumiseen suostuminen olisi johtanut miehitykseen.
Kliment Voroshilov asetti antautumisen ehdot saamiensa ohjeiden mukaan, yhdentekevää, miten joku ne on tulkinnut jälkeenpäin. Merkittävää on se, että Klim ei vaatinut halllituksen tai johdon vaihtoa, mutta uhkasi tätä pakkokeinoilla, mikäli miehitystä vastustetaan eli Suomi olisi miehitetty, jos suhteita Saksaan ei olisi katkaistu.
" Merkittävää on se, että Klim ei vaatinut halllituksen tai johdon vaihtoa, mutta uhkasi tätä pakkokeinoilla, mikäli miehitystä vastustetaan eli Suomi olisi miehitetty, jos suhteita Saksaan ei olisi katkaistu."
Vaatinut keneltä?
Sitä Voroshilovin muistiota kun ei koskaan Stalin hyväksynyt, eikä sitä koskaan esitetty suomalaisille.
Stalin teetti lisäehdot Vorosholovilla heti Viipurin jälkeen. Molotov tiesi näistä, Suomi toimi viisaasti, koska Moskovan välirauhan solmimisen aikaan joukkoja olisi taas ollut runsaasti siirrettävissä Suomeen, puuttui vain tekosyy ja Mannerheim tiesi tämän heti Tallinnan mentyä, että apua ei tule enää.
Neuvostoliitolla ei kirjaimellisesi ollut tavoitteena vallata Suomi mutta ehdoton antautuminen olisi siihen johtanut.
Jos N-liitto ei halunnut vallata Suomea niin mikä sen siihen olisi pakottanut jos Suomi olisi antautunut.
Vallanhimo ja halu levittää valtapiiriään! Se poltti Stalinin mieltä koko eliniän!
No miksi ei sitten levittänyt? Monta tilaisuutta jätti käyttämättä.
Kesän 1944 torjuntavoittoa yritetään taas hämärtää.
venäläisen kirjailijan Bair Irinchejevin näkemyksiä, joiden mukaan Suomen armeija ei pysäyttänyt venäläisiä kesän 1944 verisissä taisteluissa, vaan kyse on ”myytistä”.
Säännöllisesti väitetään, että ”puna-armeijan tavoite kesäkuun suurhyökkäyksen toisessa vaiheessa ei ollut Suomen armeijan murskaaminen ja Suomen valloitus, vaan Suomen irroittaminen sodasta. Ja että tämä tavoite saavutettiin.”
Juuri ennen kesäkuun -44 suurhyökkäyksiä Kreml oli vastannut suomalaisten kysymyksiin rauhanehdoista: Ehdoton antautuminen.
Rintaman pysähdyttyä VKT-linjalle, ja kahden kaartindivisioonan tuhouduttua Talin ja Ihantalan suurtaistelussa, vaatimukset Suomelle alkoivat lientymään, eikä antautumisvaatimusta enää esitetty.
Neuvostoliiton rauhanehdot Suomelle eri ajankohtina ovat dokumentoituja asioita, eivät spekulaatiota. Rauhanehtojen muuttuminen, joka on eksaktisti todettavissa, kertoo myös sotilaallisten tavoitteiden muuttumisesta. Kun ehdottoman antautumisen vaatimus oli olemassa, ja Suomen valloittamiseen riittävä määrä divisioonia oli tuotu Kannakselle, on loogistä nähdä tavoitteen olleen koko maan haltuuntotto.
https://nykysuomi.com/2016/10/29/kesan-1944-torjuntavoittoa-yritetaan-taas-hamartaa/
"Juuri ennen kesäkuun -44 suurhyökkäyksiä Kreml oli vastannut suomalaisten kysymyksiin rauhanehdoista: Ehdoton antautuminen."
Ja näistä kysymyksistä ja vastauksesta on tieto ainoastaan sinulla omassa mielikuvituksessasi!
"En väitä, ettei Suomi saanut sotilaallisesti torjuntavoittoa, vaan sitä, ettei Neuvostoliitolla ollut aikomusta vallata koko Suomea, perustelee Irincheev väitettään torjuntavoiton myytistä HS:lle."
Bair Irincheevin myöntää artikkelissa, että Suomi sai sotilaallisen torjuntavoiton.
Kyllä SNTL:n suunnitelmista näkyy selkeästi, että tavoitteeseen pyrittiin asteittain, tällä tavalla vaiheittain edettäessä saavutettiin eniten, ikäänkuin käyttäen hyväksi kaikki vastustajan ja liittolaisten virheet. Kyllä Stalin ymmärsi, että kaikki sivunäyttämöt voidaan vallata, kun päävihollinen tuhotaan. Hänellä vain ei ollut voimaa toteuttaaa tavoitettaan kertarysäyksellä, koska se perustui länsiapuun ja siihen, että natsit eivät luopuneet vallasta. Saksan oppositio olisi luontevasti liittoutunut amerikkalaisten kanssa Stalinia vastaan ja saanut tarvittavat panssarinsa siltä.
Suomelta vaadittiin ehdotonta antautumista useammankin kerran, viimeksi Viipurin luhistuttua Nevostoliiton sodanjonhdon uskoessa hetken, että Suomen armeija olisi menettänyt taisteukykynsä.
Nykyisin pyrkii unohtumaan, että yksi Neuvostoliiton keskeisimmistä tavoitteista oli kommunismin levittäminen. Balkanin, Romanian, Unkarin, Tsekkoslovakian, Puolan ja Baltian kohdalla se onnistuikin. Sitävastoin ei Suomessa vaikka täpärällä olikin.
Bair Irincheev on tehnyt hyvää, ahkeraa ja objektiivista työtä sodan muiston säilyttämiseksi. Hän on kuitenkin venäläinen ja nykyhallinto on kriminalisoinut historian ”vääräentämisen”. Historian narratiivi Venäjällä on yhä pitkälti Neuvostoajalta perityvää.
Neuvostoliitto salasi suurhyökkäyksen tavoiteet ja rakensi kuvaa, että tavoitteena olisi ollut vuoden 1940 rajat. Alkuperäisiä, vaiheittaisia tavoitteita ei vieläkään ole avattu arkistoista (miksiköhän?).
Erityisen arkoja aiheita Venäjällä ovat toiseen maailmansotaan johtanut kehitys, Neuvostoliiton sotarikokset sekä kaikkinainen puna-armeijan saavutusten vähättely. Vaikeuksien välttämiseksi Irincheevkin toistaa ”oikeaa” narratiivia.
Kertoisitko tai joku muukin käy milloin ne muut kerrat olivat.