Alder Lake -suorittimet ovat suorituskykyisempiä Windows 11:ssä verrattuna Linux-käyttöjärjestelmään

Kyllä ja hitsaavat prosessoria vimmatusti heikon koodin takia..

Tuollaisia linkkejä, hyi!
"uBlock₀ on estänyt seuraavaa sivua lataamasta: .... ... "

Linuxit ovat tämän päivän tekniikkaa, ei siis mitään 1970-luvun tekniikkaa! Joten puhut hölynpölyä!

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä ja hitsaavat prosessoria vimmatusti heikon koodin takia..

Linuxit EI hitsaa prossua eikä linuxit ole heikkoa koodia!

Ja kuvan sumennus peleissä!

Sitten joudut poistamaan Windowsin niin samalla Windowsin Linux-jutut poistuvat.
Muuta Linuxia ei osaamattoman koneella kuitenkaan ole eikä taida olla edes Win dowas 11.

Anonyymi kirjoitti:

Sitten joudut poistamaan Windowsin niin samalla Windowsin Linux-jutut poistuvat.
Muuta Linuxia ei osaamattoman koneella kuitenkaan ole eikä taida olla edes Win dowas 11.

Lue lisää

Taitaa osaamattomuus olla teidän päässä. WSL ei ole Windows Home versioissa valmiina vaan se pitää asentaa erikseen..

Anonyymi kirjoitti:

Taitaa osaamattomuus olla teidän päässä. WSL ei ole Windows Home versioissa valmiina vaan se pitää asentaa erikseen..

WSL:N voi myös poistaa helposti
Step one: Uninstall Linux distros from WSL2
To uninstall a distro of Linux, use these steps:
Open Settings.
Click on Apps.
Click on Apps & features.
Select the Windows Subsystem for Linux update item and click the Uninstall button. Uninstall WSL2 kernel update.
Click the Uninstall button again.

Anonyymi kirjoitti:

Taitaa osaamattomuus olla teidän päässä. WSL ei ole Windows Home versioissa valmiina vaan se pitää asentaa erikseen..

Enpä ole Win 10 home versiota käyttänyt.

Anonyymi kirjoitti:

Sitten joudut poistamaan Windowsin niin samalla Windowsin Linux-jutut poistuvat.
Muuta Linuxia ei osaamattoman koneella kuitenkaan ole eikä taida olla edes Win dowas 11.

Lue lisää

Elf-binäärit toimivat wsl1:ssä paljon nopeammin kuin linux-kernelillä, koska niiden ajamisessa käytetään win11:n scheduleria. Ei wsl:ää ole tarpeen poistaa.

Sinulla menee tuo kirjoittaminen koko ajan huonompaan suuntaan..
Oletko ajatellut lobotomiaa?

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla menee tuo kirjoittaminen koko ajan huonompaan suuntaan..
Oletko ajatellut lobotomiaa?

Jos ei ole mitään järkevää sanottavaa niin ei kannata mainostaa lobotomiaansa täällä.

HUOM! Linuxin kehittäjätkin saavat palkkaa!

Anonyymi kirjoitti:

HUOM! Linuxin kehittäjätkin saavat palkkaa!

Säkillisen perunoita!

Anonyymi kirjoitti:

Säkillisen perunoita!

Äläpä poitsu jauha potaskaa, ihan rahapalkkaa niille linux-kehittäjille maksetaan!

Anonyymi kirjoitti:

Äläpä poitsu jauha potaskaa, ihan rahapalkkaa niille linux-kehittäjille maksetaan!

Linux Foundation -säätiö maksaa palkkaa joillekin Linuxin kehittäjille, kuten Linus Torvaldsille.
Microsoft on yksi suurimpia Linux Foundationin rahoittajia ollut 2016 lähiten, ja rahoittaa sitä vuosittain ainakin $ 500 000:lla. MS:n ansiosta myös Linus saa palkkaa, ja mahdollisesti jotkin muutkin linux-kehittäjät, eikä näiden tarvitse enää mennä muualle töihin ja kehittää linuxia sivutoimisena harrastuksena kuten Gatesin ja Ballmerin aikaan.

Rahat linuxin kehitykseen tulevat Windowsin myynnistä ja MS:n yrityspalveluista.

Anonyymi kirjoitti:

Linux Foundation -säätiö maksaa palkkaa joillekin Linuxin kehittäjille, kuten Linus Torvaldsille.
Microsoft on yksi suurimpia Linux Foundationin rahoittajia ollut 2016 lähiten, ja rahoittaa sitä vuosittain ainakin $ 500 000:lla. MS:n ansiosta myös Linus saa palkkaa, ja mahdollisesti jotkin muutkin linux-kehittäjät, eikä näiden tarvitse enää mennä muualle töihin ja kehittää linuxia sivutoimisena harrastuksena kuten Gatesin ja Ballmerin aikaan.

Rahat linuxin kehitykseen tulevat Windowsin myynnistä ja MS:n yrityspalveluista.

Lue lisää

Microsoft tekeekin suurimmat voittonsa nykyisin muilla toiminnoilla kuin Windowsilla.
Halvalla saavat Linuxiin ja Opensourceen perustuvat jutut.

Osaamattomien osaamattomuus estää kaiken järkevän tekemisen.

"Mitä eroa on windows-assemblerilla ja linux-assemblerilla ajettuna samassa suorittimessa?"
Onhan sillä eroa jos koodi on eri! Voi pyhä pölvästi!

"Nyt joku on keksinyt käyttää funktiossaan assembler-komentoa, jota kääntäjä ei tee"
Mitä ei tee??? Et taida ymmärtää mitään ohjelmoinnista.

Tuossa testissä oli 104 benchmarkkia, jotka kaikki olivat vanhoille prossuille käännettyjä ohjelmia. Mikään niistä ei ollut kääntäjän puolesta optimoitu alder lakelle.
Myös nopeuserot eivät olleet lieviä 0,1% eroja, vaan cpu-intensiivisissä ohjelmissa ennemmin 20% luokkaa win11:n eduksi. Nopeusero ei ole yhtä iso jos pullonkaula on jossain muualla.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa testissä oli 104 benchmarkkia, jotka kaikki olivat vanhoille prossuille käännettyjä ohjelmia. Mikään niistä ei ollut kääntäjän puolesta optimoitu alder lakelle.
Myös nopeuserot eivät olleet lieviä 0,1% eroja, vaan cpu-intensiivisissä ohjelmissa ennemmin 20% luokkaa win11:n eduksi. Nopeusero ei ole yhtä iso jos pullonkaula on jossain muualla.

Lue lisää

Taitaa olla vieras käsite käyttöjärjestelmäkutsu? Se, että käyttöjärjestelmä on muutettu käyttämään jotakin assembler-tason optimointia nopeuttaa ohjelmia, jotka käyttävät käyttöjärjestelmän palveluja!
Nimenomaa cpu-intensiivinen on taikasana, jolla 20% saadaan. Muissa tapauksissa hyöty on kosmeettinen.
jos suorittimelle antaa saman assembler-pätkän linuxissa ja windowsissa - suoritin tekee saman asian. Ei ole mahdollista, että tapahtuisi mitään muuta! Järjestelmäkutsut on ne, missä on eroa. Assembler-tason optimoinnit menee usein ohi kääntäjästä - ne on joku insinööri sinne väkertänyt assembler-makrojen avulla. Kääntäjään ominaisuus tulee sitten kun tulee - eli joskus hamassa tulevaisuudessa. Yleensä kestää n. 2-5 vuotta, riippuu ominaisuuden "tärkeydestä" eli jos ominaisuudesta hyötyy joka miljoonas käyttäjä - niin paljon prosessoreja on tällä hetkellä markkinoilla - kääntäjän ominaisuuden toteuttaminen ei ehkä ole vielä ykkös-prioriteetilla.
Toisekseen, nykyään 20% ero nopeudessa voi olla ero siinä, että ohjelma käynnistyy 0,01s asemesta 0,012 sekunnissa eli sillä ei ole enää merkitystä! jos ero on keskimäärin 200%, alan minä vasta harkitsemaan edes järjestelmän päivittämistä. Nyt siis prosessori on 120% ja keskimääräinen hyöty on tuota vähäisempi.

Anonyymi kirjoitti:

Taitaa olla vieras käsite käyttöjärjestelmäkutsu? Se, että käyttöjärjestelmä on muutettu käyttämään jotakin assembler-tason optimointia nopeuttaa ohjelmia, jotka käyttävät käyttöjärjestelmän palveluja!
Nimenomaa cpu-intensiivinen on taikasana, jolla 20% saadaan. Muissa tapauksissa hyöty on kosmeettinen.
jos suorittimelle antaa saman assembler-pätkän linuxissa ja windowsissa - suoritin tekee saman asian. Ei ole mahdollista, että tapahtuisi mitään muuta! Järjestelmäkutsut on ne, missä on eroa. Assembler-tason optimoinnit menee usein ohi kääntäjästä - ne on joku insinööri sinne väkertänyt assembler-makrojen avulla. Kääntäjään ominaisuus tulee sitten kun tulee - eli joskus hamassa tulevaisuudessa. Yleensä kestää n. 2-5 vuotta, riippuu ominaisuuden "tärkeydestä" eli jos ominaisuudesta hyötyy joka miljoonas käyttäjä - niin paljon prosessoreja on tällä hetkellä markkinoilla - kääntäjän ominaisuuden toteuttaminen ei ehkä ole vielä ykkös-prioriteetilla.
Toisekseen, nykyään 20% ero nopeudessa voi olla ero siinä, että ohjelma käynnistyy 0,01s asemesta 0,012 sekunnissa eli sillä ei ole enää merkitystä! jos ero on keskimäärin 200%, alan minä vasta harkitsemaan edes järjestelmän päivittämistä. Nyt siis prosessori on 120% ja keskimääräinen hyöty on tuota vähäisempi.

Lue lisää

Siitähän se ero tulee. Käyttöjärjestelmäfunktiota kutsutaan hyppäämällä muistiosoitteeseen jossa kyseinen funktio sijaitsee ja jos siellä on erilaista koodia riippuen käyttöjärjestelmästä, niin suoritusaikakin on eri!

Eli funktion argumentit asetetaan prosessorin rekistereihin speksien mukaan, funktion osoite osoiterekisteriin, ensin tietysti rekisterit on tallennettu pinoon josta ne luetaan takaisin funktion suorittamisen jälkeen.

Varsinkin linulkseissa koodi on hutoen tehtyä joten prosessori jää usein executen jälkeen ikuiseen luuppiin hitsautuen joka ajokerralla!

Anonyymi kirjoitti:

Siitähän se ero tulee. Käyttöjärjestelmäfunktiota kutsutaan hyppäämällä muistiosoitteeseen jossa kyseinen funktio sijaitsee ja jos siellä on erilaista koodia riippuen käyttöjärjestelmästä, niin suoritusaikakin on eri!

Eli funktion argumentit asetetaan prosessorin rekistereihin speksien mukaan, funktion osoite osoiterekisteriin, ensin tietysti rekisterit on tallennettu pinoon josta ne luetaan takaisin funktion suorittamisen jälkeen.

Varsinkin linulkseissa koodi on hutoen tehtyä joten prosessori jää usein executen jälkeen ikuiseen luuppiin hitsautuen joka ajokerralla!

Lue lisää

Nopeuserot olivat suurimpia sellaisissa sovelluksissa, jotka eivät juurikaan tarvitse järjestelmäkutsuja vaan laskevat jotain sellaista cpu-intensiivistä tehtävää johon käyttis ei tarjoa mitään palveluita. Esim. blenderissä.
Sama valmiiksi käännetty ja vanhoille prossuille optimoitu koodi toimii nopeammin win11:llä kuin linuxilla. Syy on win11:n paremmassa schedulerissa kuten jo aloitusviestissä sanotaan.

Anonyymi kirjoitti:

Taitaa olla vieras käsite käyttöjärjestelmäkutsu? Se, että käyttöjärjestelmä on muutettu käyttämään jotakin assembler-tason optimointia nopeuttaa ohjelmia, jotka käyttävät käyttöjärjestelmän palveluja!
Nimenomaa cpu-intensiivinen on taikasana, jolla 20% saadaan. Muissa tapauksissa hyöty on kosmeettinen.
jos suorittimelle antaa saman assembler-pätkän linuxissa ja windowsissa - suoritin tekee saman asian. Ei ole mahdollista, että tapahtuisi mitään muuta! Järjestelmäkutsut on ne, missä on eroa. Assembler-tason optimoinnit menee usein ohi kääntäjästä - ne on joku insinööri sinne väkertänyt assembler-makrojen avulla. Kääntäjään ominaisuus tulee sitten kun tulee - eli joskus hamassa tulevaisuudessa. Yleensä kestää n. 2-5 vuotta, riippuu ominaisuuden "tärkeydestä" eli jos ominaisuudesta hyötyy joka miljoonas käyttäjä - niin paljon prosessoreja on tällä hetkellä markkinoilla - kääntäjän ominaisuuden toteuttaminen ei ehkä ole vielä ykkös-prioriteetilla.
Toisekseen, nykyään 20% ero nopeudessa voi olla ero siinä, että ohjelma käynnistyy 0,01s asemesta 0,012 sekunnissa eli sillä ei ole enää merkitystä! jos ero on keskimäärin 200%, alan minä vasta harkitsemaan edes järjestelmän päivittämistä. Nyt siis prosessori on 120% ja keskimääräinen hyöty on tuota vähäisempi.

Lue lisää

"Toisekseen, nykyään 20% ero nopeudessa voi olla ero siinä, että ohjelma käynnistyy 0,01s asemesta 0,012 sekunnissa eli sillä ei ole enää merkitystä!"

Blenderissä ero tarkoittaa sitä, että linux laskee samaa tehtävää viikon ja windows suoriutuu siitä 5 päivässä. Lähes kahden päivän säästö laskenta-ajassa kun valitsee kernelin jossa on paremmin toimiva scheduler.

Anonyymi kirjoitti:

Nopeuserot olivat suurimpia sellaisissa sovelluksissa, jotka eivät juurikaan tarvitse järjestelmäkutsuja vaan laskevat jotain sellaista cpu-intensiivistä tehtävää johon käyttis ei tarjoa mitään palveluita. Esim. blenderissä.
Sama valmiiksi käännetty ja vanhoille prossuille optimoitu koodi toimii nopeammin win11:llä kuin linuxilla. Syy on win11:n paremmassa schedulerissa kuten jo aloitusviestissä sanotaan.

Lue lisää

Niin ja joo. Blender kyllä osaa käyttää näytönohjaintakin renderöintiin. Ainakin Cyclesissä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin ja joo. Blender kyllä osaa käyttää näytönohjaintakin renderöintiin. Ainakin Cyclesissä.

Phoronixin käyttämässä Blender Compute CPU-only benchmarkissa ei varmasti käytetä gpu:ta. Win11 on nopea nimenomaan cpu-only laskennassa.
Isoja eroja tuskin syntyy sellaisissa benchmarkeissa joissa gpu on pullonkaula.

Anonyymi kirjoitti:

Niin ja joo. Blender kyllä osaa käyttää näytönohjaintakin renderöintiin. Ainakin Cyclesissä.

CPU:ta pitää käyttää paljon muistia vaativissa töissä. Gpu-renderöintiä rajoittaa vram-muistin vähäisyys eikä sinne mahdu kuin rajoitettu määrä tekstuureita. Lisäksi gpu ei tue kaikkia valaistuksen tekniikoita joita cpu-renderöinnissä voi käyttää.

Anonyymi kirjoitti:

CPU:ta pitää käyttää paljon muistia vaativissa töissä. Gpu-renderöintiä rajoittaa vram-muistin vähäisyys eikä sinne mahdu kuin rajoitettu määrä tekstuureita. Lisäksi gpu ei tue kaikkia valaistuksen tekniikoita joita cpu-renderöinnissä voi käyttää.

Lue lisää

8Gt alkaa olla jo vakio muistimäärä näytönohjaimissa. Sitäpaitsi However, the GPU is much more powerful and, unlike CPU technology they can process the instructions of many cores from start to finish at the same time. This will allow your render times to be 10 times faster.

Omassa näytönohjaimessani on 3072 CUDA ydintä. Ja mitäs shadereita ei voi käyttää GPU-renderöinnissä?

Anonyymi kirjoitti:

Siitähän se ero tulee. Käyttöjärjestelmäfunktiota kutsutaan hyppäämällä muistiosoitteeseen jossa kyseinen funktio sijaitsee ja jos siellä on erilaista koodia riippuen käyttöjärjestelmästä, niin suoritusaikakin on eri!

Eli funktion argumentit asetetaan prosessorin rekistereihin speksien mukaan, funktion osoite osoiterekisteriin, ensin tietysti rekisterit on tallennettu pinoon josta ne luetaan takaisin funktion suorittamisen jälkeen.

Varsinkin linulkseissa koodi on hutoen tehtyä joten prosessori jää usein executen jälkeen ikuiseen luuppiin hitsautuen joka ajokerralla!

Lue lisää

Linuxin koodi ei ole mitään hutoen tehtyä eikä se jää ikuiseen luuppiin saati hitsaa mitään! Joten windowsjonne puhuu taas valheitaan!

Anonyymi kirjoitti:

8Gt alkaa olla jo vakio muistimäärä näytönohjaimissa. Sitäpaitsi However, the GPU is much more powerful and, unlike CPU technology they can process the instructions of many cores from start to finish at the same time. This will allow your render times to be 10 times faster.

Omassa näytönohjaimessani on 3072 CUDA ydintä. Ja mitäs shadereita ei voi käyttää GPU-renderöinnissä?

Lue lisää

https://www.ronenbekerman.com/unbaised-gpu-rendering-what-is-the-big-deal/
8Gt vrammia ei riitä, yhden kuvan renderöintiin helposti tarvitaan 64Gt tai enemmänkin muistia.
GPU voi olla myös CPU:ta hitaampi. 4kpl 980Ti näytönohjaimilta kestää 2-4 tuntia yhden kuvan laskemiseen, kun CPU:lla saman kuvan olisi saanut nopeammin laskettua.

Anonyymi kirjoitti:

https://www.ronenbekerman.com/unbaised-gpu-rendering-what-is-the-big-deal/
8Gt vrammia ei riitä, yhden kuvan renderöintiin helposti tarvitaan 64Gt tai enemmänkin muistia.
GPU voi olla myös CPU:ta hitaampi. 4kpl 980Ti näytönohjaimilta kestää 2-4 tuntia yhden kuvan laskemiseen, kun CPU:lla saman kuvan olisi saanut nopeammin laskettua.

Lue lisää

Pöljä. Kuvan renderöinin nopeus riippuu siitä miten kuvan renderöidään ja millä resoluutiolla! Tuskin ymmärrät asiasta mitään.

Siksi kun Microsoft ei panosta niihin. Montako lisenssimaksua se niistä saisi?

Anonyymi kirjoitti:

Siksi kun Microsoft ei panosta niihin. Montako lisenssimaksua se niistä saisi?

Kai fanipojut pistäisivät viikkorahansa niihin.

Anonyymi kirjoitti:

Kai fanipojut pistäisivät viikkorahansa niihin.

Sellainenkin tutkimustulos on ettei tyhmimmät ihmiset tajua lainkaan olevansa tyhmiä. Saattavatpa luulla olevansa hyvinkin viisaita. Hyvin pätee sinuun.

Anonyymi kirjoitti:

Sellainenkin tutkimustulos on ettei tyhmimmät ihmiset tajua lainkaan olevansa tyhmiä. Saattavatpa luulla olevansa hyvinkin viisaita. Hyvin pätee sinuun.

Olenpa jo sen verran tätä palloa kiertänyt että saankin olla mielestäsi tyhmä.

Joko sulla on näytössä viallinen softa tai sitten näyttösi on todella iso! Knoppix tekee autoconfin kuitenkin näytön ilmoittamien parametrien pohjalta jos se onnistuu. Jos ei, sitten tulee default-asetuksiksi jotain, mihin suurinosa näytöistä pystyy, muistaakseni 1024x768..

Anonyymi kirjoitti:

Joko sulla on näytössä viallinen softa tai sitten näyttösi on todella iso! Knoppix tekee autoconfin kuitenkin näytön ilmoittamien parametrien pohjalta jos se onnistuu. Jos ei, sitten tulee default-asetuksiksi jotain, mihin suurinosa näytöistä pystyy, muistaakseni 1024x768..

Lue lisää

Linulks ei purkka ajureillaan pysty kuin korkeintaan 320×256 resoluutioon. Muu on feikkiä..

Anonyymi kirjoitti:

Linulks ei purkka ajureillaan pysty kuin korkeintaan 320×256 resoluutioon. Muu on feikkiä..

Älä TAAS viitsi jauhaa p*skaa, ei linuxeissa ole mitään purkka-ajureita ja kyllä linuxit pystyy PALJON suurempiin resoluutioihin!

Anonyymi kirjoitti:

Linulks ei purkka ajureillaan pysty kuin korkeintaan 320×256 resoluutioon. Muu on feikkiä..

Joillakin tuntuu olevan yksibittiset aivot ja sekin bitti poikittain.