Suomalainen wicca on muoti-ilmiö

Hei!

Veteraanilla en tarkoittanut välttämättä iäkästä ihmistä, vaan ketä tahansa, jolla on kokemusta ja tuntemusta mittarissa sen verran, että voi itsevarmasti puhua oman uskon harjoittamisestaan tietäen, mitä se on ja miksi. Kakskymppinenkin voi olla veteraani. Tähän tietysti saan monilta kommentin, että jokaisella on oma polkunsa, jokaiselle wicca merkitsee eri asioita ja jokainen kokee/näkee sen eri tavalla. Jokaisen tulkinta on oma, mutta wicca on vain yksi uskonto. Sillä on omat ominaisuutensa. Olen skeptinen ns. eklektisten wiccojen suhteen, sillä jos ottaa eri suuntauksista kaikki ”kivat” ja itseä miellyttävät puolet ja hylkää ne vaikeat ja vieraantuntuiset seikat, mitä jää jäljellä kyseisestä uskonnosta. Kun sanoo olevansa wicca, määrittelee sillä tarkasti, mitä on ja mitä ei ole. Siksi olen ihmeissäni, kun keskustelufoorumeilla kysytään, että pitääkö erota kirkosta, jos on wicca. Tai voiko olla kristitty ja wicca. Kun sanot, että opit wiccan itseltäsi: ”koska siinä on sen verran paljon samaa eikä ristiriitoja”, se ei tee uskostasi wiccaa. Druidismi on aivan samoin hyvin samankaltainen eikä siinä ole ristiriitoja, mutta se ei vain ole sekään wiccaa.

Voit opiskella paljon wiccasta kirjoista, mutta et kaikkea ja luultavasti et hyödyllisimpiä asioita, sillä se on aivan kuin yrittäisi oppia uimaan kirjekurssin käymällä. Koulun oppimääränkin voit opiskella kotona, mutta keneltä kysyt neuvoa? Miten saat selville, oletko ymmärtänyt lukemasi oikein? Kaikki eivät välttämättä halua liittyä/kuulua coveniin, mutta mahdollisuus oppia on paljon parempi. Tai voit hankkia mentorin, jonka kanssa voi työskennellä ilman covenia. Metsään menemällä ei valitettavasti opi wiccasta paljon mitään ... vaikka kuinka kuuntelisi sydäntään. Wiccaa tuntemalla metsästä saa varmaan vähän enemmän irti.

Voit tietysti kutsua juhlia ja jumalia millä nimillä tahansa. Nimillä on oma merkityksensä, mikä saattaa kuullostaa itsestäänselvyydeltä, mutta näin vain on. Siksi ei ole samantekevää esim. mitkä jumalat valitset työkumppaneiksesi. Saan kirjoituksestasi sen kuvan, että olet sekä kovin nuori, että vielä patriarkaalisen uskonmaailman vaikuttama. Wicca on voimakkaasti matriarkaalinen uskonto ja hieman ihmettelen, että et ole jumalattareen kuuta paremmin vielä tutustunut. Sulla on edessä vielä monta mielenkiintoista hetkeä, kun lähdet tapaamaan häntä!

Miltähän itsestäsi tuntuu sinä päivänä, kun täytät 50-v. eikä sinua enää omien sanojesi mukaan tarvita. Jos edes enää olet wicca. Kuinka siinä menisi hukkaan koko keräämäsi kokemus, elämänviisaus (jota nuoret, kuten sinä, eivät osaa arvostaa). Eikö sinulle ole sinä päivänä enää mitään muille annettavaa, mitään arvoa? Tolla kommentilla myös osoitat, kuinka kolmoisjumalatarkäsityksestäsi puuttuu jotakin. Missä on oma elämää kunnioittava asenteesi? - Oi kunpa itselläni olisikin ollut mummo, jolta kysyä näistä asioista!

BB

Dooberry kirjoitti:

Hei!

Veteraanilla en tarkoittanut välttämättä iäkästä ihmistä, vaan ketä tahansa, jolla on kokemusta ja tuntemusta mittarissa sen verran, että voi itsevarmasti puhua oman uskon harjoittamisestaan tietäen, mitä se on ja miksi. Kakskymppinenkin voi olla veteraani. Tähän tietysti saan monilta kommentin, että jokaisella on oma polkunsa, jokaiselle wicca merkitsee eri asioita ja jokainen kokee/näkee sen eri tavalla. Jokaisen tulkinta on oma, mutta wicca on vain yksi uskonto. Sillä on omat ominaisuutensa. Olen skeptinen ns. eklektisten wiccojen suhteen, sillä jos ottaa eri suuntauksista kaikki ”kivat” ja itseä miellyttävät puolet ja hylkää ne vaikeat ja vieraantuntuiset seikat, mitä jää jäljellä kyseisestä uskonnosta. Kun sanoo olevansa wicca, määrittelee sillä tarkasti, mitä on ja mitä ei ole. Siksi olen ihmeissäni, kun keskustelufoorumeilla kysytään, että pitääkö erota kirkosta, jos on wicca. Tai voiko olla kristitty ja wicca. Kun sanot, että opit wiccan itseltäsi: ”koska siinä on sen verran paljon samaa eikä ristiriitoja”, se ei tee uskostasi wiccaa. Druidismi on aivan samoin hyvin samankaltainen eikä siinä ole ristiriitoja, mutta se ei vain ole sekään wiccaa.

Voit opiskella paljon wiccasta kirjoista, mutta et kaikkea ja luultavasti et hyödyllisimpiä asioita, sillä se on aivan kuin yrittäisi oppia uimaan kirjekurssin käymällä. Koulun oppimääränkin voit opiskella kotona, mutta keneltä kysyt neuvoa? Miten saat selville, oletko ymmärtänyt lukemasi oikein? Kaikki eivät välttämättä halua liittyä/kuulua coveniin, mutta mahdollisuus oppia on paljon parempi. Tai voit hankkia mentorin, jonka kanssa voi työskennellä ilman covenia. Metsään menemällä ei valitettavasti opi wiccasta paljon mitään ... vaikka kuinka kuuntelisi sydäntään. Wiccaa tuntemalla metsästä saa varmaan vähän enemmän irti.

Voit tietysti kutsua juhlia ja jumalia millä nimillä tahansa. Nimillä on oma merkityksensä, mikä saattaa kuullostaa itsestäänselvyydeltä, mutta näin vain on. Siksi ei ole samantekevää esim. mitkä jumalat valitset työkumppaneiksesi. Saan kirjoituksestasi sen kuvan, että olet sekä kovin nuori, että vielä patriarkaalisen uskonmaailman vaikuttama. Wicca on voimakkaasti matriarkaalinen uskonto ja hieman ihmettelen, että et ole jumalattareen kuuta paremmin vielä tutustunut. Sulla on edessä vielä monta mielenkiintoista hetkeä, kun lähdet tapaamaan häntä!

Miltähän itsestäsi tuntuu sinä päivänä, kun täytät 50-v. eikä sinua enää omien sanojesi mukaan tarvita. Jos edes enää olet wicca. Kuinka siinä menisi hukkaan koko keräämäsi kokemus, elämänviisaus (jota nuoret, kuten sinä, eivät osaa arvostaa). Eikö sinulle ole sinä päivänä enää mitään muille annettavaa, mitään arvoa? Tolla kommentilla myös osoitat, kuinka kolmoisjumalatarkäsityksestäsi puuttuu jotakin. Missä on oma elämää kunnioittava asenteesi? - Oi kunpa itselläni olisikin ollut mummo, jolta kysyä näistä asioista!

BB

Lue lisää

"Kun sanot, että opit wiccan itseltäsi: ”koska siinä on sen verran paljon samaa eikä ristiriitoja”, se ei tee uskostasi wiccaa."

Miksi ei tee?

En sanonut oppivani wiccaa itseltäni. Sanoin oppivani uskontoni itseltäni. "Sen verran paljon samaa" oli ehkä hieman harhaanjohtava ilmaisu, mutta en olisi voinut sanoa sen olevan "täysin samaa" koska en tiennyt rituaaleista, juhlapyhistä ja sensellaisesta. Tunnustin/tan jumaluuden, joka jaetaan kahteen polariteettiin (jumala ja jumalatar), samoin wicca. Teen ympyrän rituaaleissa ja energioita käsitellessä, samoin wiccat. Kunnioitan luontoa ja pidän jokaista eläväistä, ihmisen mukana lukien, samanarvoisena keskenään, samoin wicca. Pidän luontoyhteyttä tärkeänä, samoin wiccat. En koe tarpeelliseksi käännyttää, eivät myöskään wiccat. Uskon kolminkertaisuuden lakiin, samoin wiccat. Pidän redeä mainiona tavoitteena johon pyrkiä, samoin wiccat. Siinä ne, mitkä tulivat näin äkkiseltään mieleen. Miksi uskontoni ei ole wicca?

"keneltä kysyt neuvoa? Miten saat selville, oletko ymmärtänyt lukemasi oikein?"

On nykyiseltään olemassa sellaisia kuin "tapaamiset", "keskustelupalstat" ja "IRC", joissa voi, aivan niin, kysyä ja keskustella asiasta joka painaa.

"Metsään menemällä ei valitettavasti opi wiccasta paljon mitään ..."

Pointti ei ollut ihan siinä. Tiedän, ilmaisin itseäni todella epäselvästi joten tarkennan, että tarkoitin metsään menemisellä uskontonsa löytämistä ja oppimista, en wiccan. Tärkeintä uskontonsa etsimisessä ei ole se että on löytänyt wiccan, tärkeintä on se että on löytänyt uskontonsa oli sillä nimi tai ei.

"Saan kirjoituksestasi sen kuvan, että olet sekä kovin nuori, että vielä patriarkaalisen uskonmaailman vaikuttama."

Saisinko lainauksen tai pari mistä kohden jälkimmäinen käy ilmi?

"Wicca on voimakkaasti matriarkaalinen uskonto ja hieman ihmettelen, että et ole jumalattareen kuuta paremmin vielä tutustunut."

Jep, olen hyvin nuori. Eikö olekin yllättävää etten ole ehtinyt vielä opetella kaikkea, tutustua kaikkeen ja lukea kaikkea? Jostain on aloitettava ja minä aloitin jumalien nimiin tutustumisen kun sattumalta eksyin sivulle jolla kerrottiin Perkeleestä, Hiidestä ja Tapiosta. En ole opiskelijanköyhyyden takia voinut vielä investoida teokseen, joka kertoisi suomalaisista tai yleensä mistään jumaluuksista. Kirjasto palvelisi, mutta uskon etten kuitenkaan ehtisi lukea teosta loppuun ajallaan koska on kasa muitakin kirjoja kesken.

"Miltähän itsestäsi tuntuu sinä päivänä, kun täytät 50-v. eikä sinua enää omien sanojesi mukaan tarvita. "

Eikö se suluissa oleva lause kertonut sinulle mitään? Eikö sekään, että päättelin veteraani = vanha ihminen? Viittasin siis yhä viisikymppisillä veteraaneihin.

"jota nuoret, kuten sinä, eivät osaa arvostaa"

Kiitos oikein paljon tästä informaatiosta. Minä ihan luulin osaavani!

Missä on luetunymmärtämisesi? Vaikka viestini kokonaisuudessaan olikin hävettävän epäselvä, mielestäni kuitenkin hyvin selvästi ilmoitin, että sen voi käsittää väärin ja pyysin huomioimaan asiayhteyden. Uskoin että tämän palstan ihmiset, kuten sinä, osaavat päätellä mitä mahdan tarkoittaa tarvitsemisella, jos oletan puheen olevan jonkinsortin paljontietävistä ihmisistä.

Sanoit, että kaksikymppinenkin voi olla veteraani.

!! HUOM !! Oletan seuraavassa kommentissani että veteraani tarkoittaa asiasta hyvin perillä olevaa, osaavaa ja niin sanotusti lähes kaikkitietävää henkilöä. Mielestäni 20-vuotias ei tässä suhteessa voi olla veteraani, koska nimenomaan se elämänkokemus puuttuu. 20-vuotiaalla on ehkä enemmän elämänkokemusta verrattuna 16-vuotiaaseen, mutta verrattuna vaikkapa 50-vuotiaaseen hän on juuri pesästään muuttanut untuvikko vaikka olisi ollut ikänsä alansa harjoittaja. Elämänkokemus on tärkeää (äläkä nyt luule että sanon näin koska kyseenalaistit suhtautumiseni elämänkokemukseen, koska asia ei ole niin, usko pois). Miten voisi neuvoa jotakuta, joka kysyy jotain liittyen vaikkapa avioeroon jos ei ole koskaan sellaista kokenut? Anteeksi, huono esimerkki, mutta toivon pointin menneen perille.

Pitkä ikä ei takaa elämänkokemusta tietenkään, mutta on todennäköisempää että 65-vuotiaalla Elmalla on enemmän kokemusta elämästä kuin 22-vuotiaalla Maija-Liisalla (esimerkkihenkilöt keksittyjä). Huom. todennäköisempää. Elmakin on voinut istua koko elämänsä kotona tekemättä mitään sillä aikaa kun Maija-Liisa on reissannut ympäri eurooppaa, tehnyt lapsen, mennyt naimisiin, eronnut, initioitu coveniin, initioinut ihmisiä coveniin ja sensellaista. Kyse on kuitenkin todennäköisyydestä ja oletukseni perustuu nyt yleistykselle.

Toivottavasti tämä oli edes hieman selkeämpi kuin edellinen viestini ja toivon, että idea tuli selväski.

Dooberry kirjoitti:

Hei!

Veteraanilla en tarkoittanut välttämättä iäkästä ihmistä, vaan ketä tahansa, jolla on kokemusta ja tuntemusta mittarissa sen verran, että voi itsevarmasti puhua oman uskon harjoittamisestaan tietäen, mitä se on ja miksi. Kakskymppinenkin voi olla veteraani. Tähän tietysti saan monilta kommentin, että jokaisella on oma polkunsa, jokaiselle wicca merkitsee eri asioita ja jokainen kokee/näkee sen eri tavalla. Jokaisen tulkinta on oma, mutta wicca on vain yksi uskonto. Sillä on omat ominaisuutensa. Olen skeptinen ns. eklektisten wiccojen suhteen, sillä jos ottaa eri suuntauksista kaikki ”kivat” ja itseä miellyttävät puolet ja hylkää ne vaikeat ja vieraantuntuiset seikat, mitä jää jäljellä kyseisestä uskonnosta. Kun sanoo olevansa wicca, määrittelee sillä tarkasti, mitä on ja mitä ei ole. Siksi olen ihmeissäni, kun keskustelufoorumeilla kysytään, että pitääkö erota kirkosta, jos on wicca. Tai voiko olla kristitty ja wicca. Kun sanot, että opit wiccan itseltäsi: ”koska siinä on sen verran paljon samaa eikä ristiriitoja”, se ei tee uskostasi wiccaa. Druidismi on aivan samoin hyvin samankaltainen eikä siinä ole ristiriitoja, mutta se ei vain ole sekään wiccaa.

Voit opiskella paljon wiccasta kirjoista, mutta et kaikkea ja luultavasti et hyödyllisimpiä asioita, sillä se on aivan kuin yrittäisi oppia uimaan kirjekurssin käymällä. Koulun oppimääränkin voit opiskella kotona, mutta keneltä kysyt neuvoa? Miten saat selville, oletko ymmärtänyt lukemasi oikein? Kaikki eivät välttämättä halua liittyä/kuulua coveniin, mutta mahdollisuus oppia on paljon parempi. Tai voit hankkia mentorin, jonka kanssa voi työskennellä ilman covenia. Metsään menemällä ei valitettavasti opi wiccasta paljon mitään ... vaikka kuinka kuuntelisi sydäntään. Wiccaa tuntemalla metsästä saa varmaan vähän enemmän irti.

Voit tietysti kutsua juhlia ja jumalia millä nimillä tahansa. Nimillä on oma merkityksensä, mikä saattaa kuullostaa itsestäänselvyydeltä, mutta näin vain on. Siksi ei ole samantekevää esim. mitkä jumalat valitset työkumppaneiksesi. Saan kirjoituksestasi sen kuvan, että olet sekä kovin nuori, että vielä patriarkaalisen uskonmaailman vaikuttama. Wicca on voimakkaasti matriarkaalinen uskonto ja hieman ihmettelen, että et ole jumalattareen kuuta paremmin vielä tutustunut. Sulla on edessä vielä monta mielenkiintoista hetkeä, kun lähdet tapaamaan häntä!

Miltähän itsestäsi tuntuu sinä päivänä, kun täytät 50-v. eikä sinua enää omien sanojesi mukaan tarvita. Jos edes enää olet wicca. Kuinka siinä menisi hukkaan koko keräämäsi kokemus, elämänviisaus (jota nuoret, kuten sinä, eivät osaa arvostaa). Eikö sinulle ole sinä päivänä enää mitään muille annettavaa, mitään arvoa? Tolla kommentilla myös osoitat, kuinka kolmoisjumalatarkäsityksestäsi puuttuu jotakin. Missä on oma elämää kunnioittava asenteesi? - Oi kunpa itselläni olisikin ollut mummo, jolta kysyä näistä asioista!

BB

Lue lisää

Saako esimerkkiä "vaikeista ja vieraantuntuisista seikoista" jotka olemme kuulemma näin kylmästi hyljänneet?

"Mihin näitä 50 -vuotiaita wiccoja edes tarvitaan (tiedän, tämä on todella helppo käsittää väärin mutta muistakaa asiayhteys, ei mitään fos- krhm vanhempia ihmisiä vastaan) juuri nyt"

Eikös wicca juuri olekin luonnaon uskoto ?
Eikö olekkaan luonnollistaolla kuin 20 v. ?

"Vai olemmeko tuomittuja valitsemaan joko kristinuskon tai ateismin väliltä?"

haluaisin muistuttaa että ihminen voi valita myös rakkauden tai ihmisyyden itsessään, tai jos ihmisyys ei kiinnosta niin jopa luonnon.

jokainen noista riittää elämäntavaksi / uskonnoksi ilman mitään sen kummempia dogmeja tai räippeitä, puhumattakaan että kestävät aikaa (ja ikää) huomattavasti peremmin kuin mitkään ihmisen keksimät -ismit, jotka ovat aina sidoksissa kirjoittajiensa arvomaailmaan.

itse noin 10 ihmisen keksimää -ismiä läpikäyneenä voin sanoa että ahtaaksi käyvät kaikki ajan kanssa.

Hienoa! Tarkoituksenani oli ravistaa puuta, katsoa mitä sieltä putoaa ja saada aikaan järkevää keskustelua, jopa rakentavaa väittelyä. En tullut tänne ketään tuomitsemaan tai opettamaan. Wiccaa (uskontoa) kohtaa mulla ei ole ennakkoluuloja.

Sanot, että wicca on henkilö, joka harjoittaa wiccaa. Samoin että wiccan juhlapyhät sopivat sellaisinaan Suomeen. Jos siis wiccaa harjoittava wicca asuu Australiassa, vuodenaikajuhlat menevät ihan pepulleen. Siinä tapauksessa talvella juhlitaan kesäjuhlia ja päinvastoin. Eikö silloinkaan sovitella juhlia luonnon rytmeihin? Suomalaiset wiccat antavat sen hämätä itseään, että Suomen vuodenajat ovat melkein samat kuin keski-Euroopassa. Mutta melkein ei ole kuitenkaan sama. Meillä on täällä Euroopassa Beltane ovella, puissa on lehdet, lampailla karitsat, kesä aivan hilkuillaan. Joissain Beltane rituaaleissa tuodaan kesä sisään keräämällä kukkia kotiin maljakkoon. Teillä on kuulemma juuri ja juuri bongattu ensimmäisiä valkovuokkoja. Meillä pitää ajaa nurmikko jo toiseen kertaan tänä vuonna (olemme laiskoja, naapurit ajavat useammin). Voikukkia lykkää joka laatan välistä. Väitätkö edelleen kivenkovaan, että juupas, Beltane mätsää hyvin Suomen luontoon ja vuodenaikoihin? Tulee mieleen se piru, joka lukee Raamattua. Wicca voi olla siitäkin huolimatta, että elää luonnon rytmejä tässä ja nyt, eikä sen mukaan, mitä sanotaan joku britin kirjoittamassa kirjassa. Sen siitä saa, kun oppi hankitaan pääasiassa kirjoista.

Haluaisin tietää, mitä tarkoitat niillä wiccan olennaisimmilla asioilla, jotka vaikuttavat wicca-opettajien puuttumiseen? Opettaakseen jotain toista ei tarvita muuta kuin vastuuntuntoa ja kypsyyttä edesauttaa toisen (wiccan) henkistä kasvua (riittävän tiedon lisäksi). Siinä ei ole mitään itsekästä, päinvastoin sanoisin, että se on rankka homma ja vaatii paljon. Ehkä tarkoitit, että kenelläkään tuntemallasi wiccalla ei ole riittävästi kokemusta ottaa tehtävää hoitaakseen. Jos ajattelet omia opettajia kouluvuosilta, oliko se mitä he opettivat se ainoa oikea tieto? Se oli vasta alku kaikille muille opinnoille. Jos tyrmää toisen opetuksen siinä pelossa, että oma näkemys jää sen jalkoihin, on se oma näkemys silloin heikoilla kannattimilla. Omasta mielestäni on oppia haluavan asia etsiä opettajaa eikä päinvastoin. Niin tein itsekin. Mulla on mahdollisuus opiskella Vivianne ja Chris Crowleyn harjotus-covenissa ja sen päätyttyä siitä jatkaneessa treeni-covenissa. Ellen olisi sitä kokenut, paljosta olisin jäänyt paitsi. Mistään kirjasta en olisi saanut sitä oppia. Olenko wicca? Vastaus: en. Olen pakana. Wicca rajaa oman uskoni liian ahtaalle. Oma valinta, mutta voin seistä sen takana loppuelämäni. Ja taiatkin toimivat ihan yhtä hyvin!

Yhäkin väitän (puollan puheeni ensi vuosikymmenellä, jos tilanne on toinen) wiccan olevan Suomessa trendi. Sillä ei ole oikeudenmukaisuuden kanssa mitään tekemistä. Kuten sanot, aika näyttää, onko se vai ei. Sillä vain sattuu olemaan kaikki trendin piirteet. Kun alan nähdä täällä ja muualla teidän nuorten wiccojan osoituksia vakaumuksesta, silloin voin todeta, että ette seuraa trendiä. -- Hih, kuolivatko ne kristitut roomalaisten käsissä trendin vuoksi?

Ihmiset ovat uskoneet magiaan kautta maailman syrjän. Nykyaikana tieteen ja teknologian jaloissa se on jäänyt syrjään ja siitä on tehty silkkaa satua. Ihmiset kun kuitenkin haluavat uskoa johonkin taianomaiseen, siksi kaikki tv-sarjat ja harrypotterit ovat niin suosittuja. Voitko siksi sanoa käsi sydämellä, että jokainen nuori, joka on wiccasta kiinnostunut on sitä vain ja ainoastaan sen itsensä takia? Täällä ulkomailla on pakanayhdistysten puhelinlinjat käyneet kuumina sitten harrypottereiden ja siskoni on noita -sarjan, kun nuoret haluavat tulla noidiksi. Kun nämä samat nuoret sitten saavat kaikki wicca-kirjat käsiinsä, niin onko silloin motiivi “uskoontulemisen” takana oikea?

Tiedon määrä tietysti on vaikuttanut wiccan leviämiseen. Ennen internettiä tiedon hankkiminen oli etsijän motivaation ja kiinnostuksen varassa. Silti tietoa wiccasta oli jo kauan ennen internettiäkin. Nyt kuka tahansa voi naputella hakusanan googeliin ja löytää itselleen sopivan uskonnon muutamassa illassa. Siinä kärjistys. Mutta tieto on niin helposti kaikkien ulottuvilla, että se ei karsi joukosta pois niitä, jotka eivät jaksa nähdä vaivaa sen hankkimiselle (aito kiinnostus ja motivaatio punnitaan mm. siinä, miten paljon on valmis näkemään vaivaa ja tekemään töitä).

En ymmärrä, miksi puhut tuomitsemisesta. Se kuullostaa ihan kristittyjen puheelta. Wiccat ovat oman kokemukseni perusteella hyvin suvaitsevaisia eikä heillä ole mitään tarvetta ketään tuomita. Edes itseään.

Vielä painaa kristinuskon vanha taakka, kun puhut syyllisyydestäkin. Syyllisyys ei kuulu wiccaan, jos elää sen lakien mukaan. Mistä kirjasta olet sellaisesta lukenut? Virheitä kun tekee, on turha kieriä syyllisyydessä, sillä virheistä voi ottaa opiksi tai ne voi yrittää hyvittää.

Bingo! Tätä juuri tarkoitan! “Harjoitan wiccalaisuutta niin kauan kun se vastaa näkemyksiäni ja antaa minulle mielenrauhan.” Kuin wicca olisi kiva vaate, jota pidetään niin kauan kuin se sopii ja on muodissa. Mitä sitten? Et ole ilmeisestikään todella omistautunut, vihkiytynyt tai omaksunut wiccaa omaan elämääsi. Juuri tällaista kertakäyttöelämäntyyliä. Pehmo-wiccaa. Uskonnot ovat valintoja, ei niitä tehdä kevyesti, pikaisesti tai muodin mukaan. Niitä voi opiskella, ja niihin tutustua ennen kuin tekee päätöksensä. Mutta se on joka tapauksessa Päätös. Sinä tunnut tehneen ensin päätöksen ja vasta sitten mietit, että harrastat sitä niin kauan kuin se on kivaa ja helppoa. Ellet myöskään ikinä kohtaa uskossasi ristiriitoja, vaikeuksia ja kovia aikoja, käy niitä läpi ja silti pysy uskossasi, ei kannata kutsua itseään kyseisen uskon harjoittajaksi. Sellainen kertoo pinnallisuudesta ja siitä, että et ole miettinyt asioita halki. Tämä ei tuomitsemistä, syyllistämistä, vaan sitä mitä kirjoituksesi antaa ymmärtää.

BB

Dooberry kirjoitti:

Hienoa! Tarkoituksenani oli ravistaa puuta, katsoa mitä sieltä putoaa ja saada aikaan järkevää keskustelua, jopa rakentavaa väittelyä. En tullut tänne ketään tuomitsemaan tai opettamaan. Wiccaa (uskontoa) kohtaa mulla ei ole ennakkoluuloja.

Sanot, että wicca on henkilö, joka harjoittaa wiccaa. Samoin että wiccan juhlapyhät sopivat sellaisinaan Suomeen. Jos siis wiccaa harjoittava wicca asuu Australiassa, vuodenaikajuhlat menevät ihan pepulleen. Siinä tapauksessa talvella juhlitaan kesäjuhlia ja päinvastoin. Eikö silloinkaan sovitella juhlia luonnon rytmeihin? Suomalaiset wiccat antavat sen hämätä itseään, että Suomen vuodenajat ovat melkein samat kuin keski-Euroopassa. Mutta melkein ei ole kuitenkaan sama. Meillä on täällä Euroopassa Beltane ovella, puissa on lehdet, lampailla karitsat, kesä aivan hilkuillaan. Joissain Beltane rituaaleissa tuodaan kesä sisään keräämällä kukkia kotiin maljakkoon. Teillä on kuulemma juuri ja juuri bongattu ensimmäisiä valkovuokkoja. Meillä pitää ajaa nurmikko jo toiseen kertaan tänä vuonna (olemme laiskoja, naapurit ajavat useammin). Voikukkia lykkää joka laatan välistä. Väitätkö edelleen kivenkovaan, että juupas, Beltane mätsää hyvin Suomen luontoon ja vuodenaikoihin? Tulee mieleen se piru, joka lukee Raamattua. Wicca voi olla siitäkin huolimatta, että elää luonnon rytmejä tässä ja nyt, eikä sen mukaan, mitä sanotaan joku britin kirjoittamassa kirjassa. Sen siitä saa, kun oppi hankitaan pääasiassa kirjoista.

Haluaisin tietää, mitä tarkoitat niillä wiccan olennaisimmilla asioilla, jotka vaikuttavat wicca-opettajien puuttumiseen? Opettaakseen jotain toista ei tarvita muuta kuin vastuuntuntoa ja kypsyyttä edesauttaa toisen (wiccan) henkistä kasvua (riittävän tiedon lisäksi). Siinä ei ole mitään itsekästä, päinvastoin sanoisin, että se on rankka homma ja vaatii paljon. Ehkä tarkoitit, että kenelläkään tuntemallasi wiccalla ei ole riittävästi kokemusta ottaa tehtävää hoitaakseen. Jos ajattelet omia opettajia kouluvuosilta, oliko se mitä he opettivat se ainoa oikea tieto? Se oli vasta alku kaikille muille opinnoille. Jos tyrmää toisen opetuksen siinä pelossa, että oma näkemys jää sen jalkoihin, on se oma näkemys silloin heikoilla kannattimilla. Omasta mielestäni on oppia haluavan asia etsiä opettajaa eikä päinvastoin. Niin tein itsekin. Mulla on mahdollisuus opiskella Vivianne ja Chris Crowleyn harjotus-covenissa ja sen päätyttyä siitä jatkaneessa treeni-covenissa. Ellen olisi sitä kokenut, paljosta olisin jäänyt paitsi. Mistään kirjasta en olisi saanut sitä oppia. Olenko wicca? Vastaus: en. Olen pakana. Wicca rajaa oman uskoni liian ahtaalle. Oma valinta, mutta voin seistä sen takana loppuelämäni. Ja taiatkin toimivat ihan yhtä hyvin!

Yhäkin väitän (puollan puheeni ensi vuosikymmenellä, jos tilanne on toinen) wiccan olevan Suomessa trendi. Sillä ei ole oikeudenmukaisuuden kanssa mitään tekemistä. Kuten sanot, aika näyttää, onko se vai ei. Sillä vain sattuu olemaan kaikki trendin piirteet. Kun alan nähdä täällä ja muualla teidän nuorten wiccojan osoituksia vakaumuksesta, silloin voin todeta, että ette seuraa trendiä. -- Hih, kuolivatko ne kristitut roomalaisten käsissä trendin vuoksi?

Ihmiset ovat uskoneet magiaan kautta maailman syrjän. Nykyaikana tieteen ja teknologian jaloissa se on jäänyt syrjään ja siitä on tehty silkkaa satua. Ihmiset kun kuitenkin haluavat uskoa johonkin taianomaiseen, siksi kaikki tv-sarjat ja harrypotterit ovat niin suosittuja. Voitko siksi sanoa käsi sydämellä, että jokainen nuori, joka on wiccasta kiinnostunut on sitä vain ja ainoastaan sen itsensä takia? Täällä ulkomailla on pakanayhdistysten puhelinlinjat käyneet kuumina sitten harrypottereiden ja siskoni on noita -sarjan, kun nuoret haluavat tulla noidiksi. Kun nämä samat nuoret sitten saavat kaikki wicca-kirjat käsiinsä, niin onko silloin motiivi “uskoontulemisen” takana oikea?

Tiedon määrä tietysti on vaikuttanut wiccan leviämiseen. Ennen internettiä tiedon hankkiminen oli etsijän motivaation ja kiinnostuksen varassa. Silti tietoa wiccasta oli jo kauan ennen internettiäkin. Nyt kuka tahansa voi naputella hakusanan googeliin ja löytää itselleen sopivan uskonnon muutamassa illassa. Siinä kärjistys. Mutta tieto on niin helposti kaikkien ulottuvilla, että se ei karsi joukosta pois niitä, jotka eivät jaksa nähdä vaivaa sen hankkimiselle (aito kiinnostus ja motivaatio punnitaan mm. siinä, miten paljon on valmis näkemään vaivaa ja tekemään töitä).

En ymmärrä, miksi puhut tuomitsemisesta. Se kuullostaa ihan kristittyjen puheelta. Wiccat ovat oman kokemukseni perusteella hyvin suvaitsevaisia eikä heillä ole mitään tarvetta ketään tuomita. Edes itseään.

Vielä painaa kristinuskon vanha taakka, kun puhut syyllisyydestäkin. Syyllisyys ei kuulu wiccaan, jos elää sen lakien mukaan. Mistä kirjasta olet sellaisesta lukenut? Virheitä kun tekee, on turha kieriä syyllisyydessä, sillä virheistä voi ottaa opiksi tai ne voi yrittää hyvittää.

Bingo! Tätä juuri tarkoitan! “Harjoitan wiccalaisuutta niin kauan kun se vastaa näkemyksiäni ja antaa minulle mielenrauhan.” Kuin wicca olisi kiva vaate, jota pidetään niin kauan kuin se sopii ja on muodissa. Mitä sitten? Et ole ilmeisestikään todella omistautunut, vihkiytynyt tai omaksunut wiccaa omaan elämääsi. Juuri tällaista kertakäyttöelämäntyyliä. Pehmo-wiccaa. Uskonnot ovat valintoja, ei niitä tehdä kevyesti, pikaisesti tai muodin mukaan. Niitä voi opiskella, ja niihin tutustua ennen kuin tekee päätöksensä. Mutta se on joka tapauksessa Päätös. Sinä tunnut tehneen ensin päätöksen ja vasta sitten mietit, että harrastat sitä niin kauan kuin se on kivaa ja helppoa. Ellet myöskään ikinä kohtaa uskossasi ristiriitoja, vaikeuksia ja kovia aikoja, käy niitä läpi ja silti pysy uskossasi, ei kannata kutsua itseään kyseisen uskon harjoittajaksi. Sellainen kertoo pinnallisuudesta ja siitä, että et ole miettinyt asioita halki. Tämä ei tuomitsemistä, syyllistämistä, vaan sitä mitä kirjoituksesi antaa ymmärtää.

BB

Lue lisää

tuo mistä puhut on keskiaikaista monoteismia, ei tämän ajan värikästä uskonnollisuutta.

tuntuu että itse olet jämähtänyt aikaan, ajat muuttuvat, ihmiset ja uskonnollisuus niiden mukana. sen takia vanhoilliset, keskitetysti opetetut uskonnot eivät toimi enää nykysukupolvilla.

niin hasulta kun se kuulostaakin harry potter nimenomaan on tämän ajan uskonnollisuutta, pirstoutunutta ja yksilöllistä, kevyttä ja iloista. kukaan ei halua enää ryppyotsaisia vanhoja ukkoja / akkoja siteeraamassa pyhän kirjan tekstejä ja pakottamssa ihmisiä samaan muottiin, oli sitten kristittyjä tai wiccoja, se kuului eri aikaan.

tuo on ensimmäinen asia joka nähdäkseni täytyy ymmärtää ymmärtääkseen tämän päivän uskonnollisuutta, mitä vanhemmat ihmiset eivät yleensä koskaan tee, koska he ajattelevat omaa aikaansa (sukupolvien välinen kuilu).

Dooberry kirjoitti:

Hienoa! Tarkoituksenani oli ravistaa puuta, katsoa mitä sieltä putoaa ja saada aikaan järkevää keskustelua, jopa rakentavaa väittelyä. En tullut tänne ketään tuomitsemaan tai opettamaan. Wiccaa (uskontoa) kohtaa mulla ei ole ennakkoluuloja.

Sanot, että wicca on henkilö, joka harjoittaa wiccaa. Samoin että wiccan juhlapyhät sopivat sellaisinaan Suomeen. Jos siis wiccaa harjoittava wicca asuu Australiassa, vuodenaikajuhlat menevät ihan pepulleen. Siinä tapauksessa talvella juhlitaan kesäjuhlia ja päinvastoin. Eikö silloinkaan sovitella juhlia luonnon rytmeihin? Suomalaiset wiccat antavat sen hämätä itseään, että Suomen vuodenajat ovat melkein samat kuin keski-Euroopassa. Mutta melkein ei ole kuitenkaan sama. Meillä on täällä Euroopassa Beltane ovella, puissa on lehdet, lampailla karitsat, kesä aivan hilkuillaan. Joissain Beltane rituaaleissa tuodaan kesä sisään keräämällä kukkia kotiin maljakkoon. Teillä on kuulemma juuri ja juuri bongattu ensimmäisiä valkovuokkoja. Meillä pitää ajaa nurmikko jo toiseen kertaan tänä vuonna (olemme laiskoja, naapurit ajavat useammin). Voikukkia lykkää joka laatan välistä. Väitätkö edelleen kivenkovaan, että juupas, Beltane mätsää hyvin Suomen luontoon ja vuodenaikoihin? Tulee mieleen se piru, joka lukee Raamattua. Wicca voi olla siitäkin huolimatta, että elää luonnon rytmejä tässä ja nyt, eikä sen mukaan, mitä sanotaan joku britin kirjoittamassa kirjassa. Sen siitä saa, kun oppi hankitaan pääasiassa kirjoista.

Haluaisin tietää, mitä tarkoitat niillä wiccan olennaisimmilla asioilla, jotka vaikuttavat wicca-opettajien puuttumiseen? Opettaakseen jotain toista ei tarvita muuta kuin vastuuntuntoa ja kypsyyttä edesauttaa toisen (wiccan) henkistä kasvua (riittävän tiedon lisäksi). Siinä ei ole mitään itsekästä, päinvastoin sanoisin, että se on rankka homma ja vaatii paljon. Ehkä tarkoitit, että kenelläkään tuntemallasi wiccalla ei ole riittävästi kokemusta ottaa tehtävää hoitaakseen. Jos ajattelet omia opettajia kouluvuosilta, oliko se mitä he opettivat se ainoa oikea tieto? Se oli vasta alku kaikille muille opinnoille. Jos tyrmää toisen opetuksen siinä pelossa, että oma näkemys jää sen jalkoihin, on se oma näkemys silloin heikoilla kannattimilla. Omasta mielestäni on oppia haluavan asia etsiä opettajaa eikä päinvastoin. Niin tein itsekin. Mulla on mahdollisuus opiskella Vivianne ja Chris Crowleyn harjotus-covenissa ja sen päätyttyä siitä jatkaneessa treeni-covenissa. Ellen olisi sitä kokenut, paljosta olisin jäänyt paitsi. Mistään kirjasta en olisi saanut sitä oppia. Olenko wicca? Vastaus: en. Olen pakana. Wicca rajaa oman uskoni liian ahtaalle. Oma valinta, mutta voin seistä sen takana loppuelämäni. Ja taiatkin toimivat ihan yhtä hyvin!

Yhäkin väitän (puollan puheeni ensi vuosikymmenellä, jos tilanne on toinen) wiccan olevan Suomessa trendi. Sillä ei ole oikeudenmukaisuuden kanssa mitään tekemistä. Kuten sanot, aika näyttää, onko se vai ei. Sillä vain sattuu olemaan kaikki trendin piirteet. Kun alan nähdä täällä ja muualla teidän nuorten wiccojan osoituksia vakaumuksesta, silloin voin todeta, että ette seuraa trendiä. -- Hih, kuolivatko ne kristitut roomalaisten käsissä trendin vuoksi?

Ihmiset ovat uskoneet magiaan kautta maailman syrjän. Nykyaikana tieteen ja teknologian jaloissa se on jäänyt syrjään ja siitä on tehty silkkaa satua. Ihmiset kun kuitenkin haluavat uskoa johonkin taianomaiseen, siksi kaikki tv-sarjat ja harrypotterit ovat niin suosittuja. Voitko siksi sanoa käsi sydämellä, että jokainen nuori, joka on wiccasta kiinnostunut on sitä vain ja ainoastaan sen itsensä takia? Täällä ulkomailla on pakanayhdistysten puhelinlinjat käyneet kuumina sitten harrypottereiden ja siskoni on noita -sarjan, kun nuoret haluavat tulla noidiksi. Kun nämä samat nuoret sitten saavat kaikki wicca-kirjat käsiinsä, niin onko silloin motiivi “uskoontulemisen” takana oikea?

Tiedon määrä tietysti on vaikuttanut wiccan leviämiseen. Ennen internettiä tiedon hankkiminen oli etsijän motivaation ja kiinnostuksen varassa. Silti tietoa wiccasta oli jo kauan ennen internettiäkin. Nyt kuka tahansa voi naputella hakusanan googeliin ja löytää itselleen sopivan uskonnon muutamassa illassa. Siinä kärjistys. Mutta tieto on niin helposti kaikkien ulottuvilla, että se ei karsi joukosta pois niitä, jotka eivät jaksa nähdä vaivaa sen hankkimiselle (aito kiinnostus ja motivaatio punnitaan mm. siinä, miten paljon on valmis näkemään vaivaa ja tekemään töitä).

En ymmärrä, miksi puhut tuomitsemisesta. Se kuullostaa ihan kristittyjen puheelta. Wiccat ovat oman kokemukseni perusteella hyvin suvaitsevaisia eikä heillä ole mitään tarvetta ketään tuomita. Edes itseään.

Vielä painaa kristinuskon vanha taakka, kun puhut syyllisyydestäkin. Syyllisyys ei kuulu wiccaan, jos elää sen lakien mukaan. Mistä kirjasta olet sellaisesta lukenut? Virheitä kun tekee, on turha kieriä syyllisyydessä, sillä virheistä voi ottaa opiksi tai ne voi yrittää hyvittää.

Bingo! Tätä juuri tarkoitan! “Harjoitan wiccalaisuutta niin kauan kun se vastaa näkemyksiäni ja antaa minulle mielenrauhan.” Kuin wicca olisi kiva vaate, jota pidetään niin kauan kuin se sopii ja on muodissa. Mitä sitten? Et ole ilmeisestikään todella omistautunut, vihkiytynyt tai omaksunut wiccaa omaan elämääsi. Juuri tällaista kertakäyttöelämäntyyliä. Pehmo-wiccaa. Uskonnot ovat valintoja, ei niitä tehdä kevyesti, pikaisesti tai muodin mukaan. Niitä voi opiskella, ja niihin tutustua ennen kuin tekee päätöksensä. Mutta se on joka tapauksessa Päätös. Sinä tunnut tehneen ensin päätöksen ja vasta sitten mietit, että harrastat sitä niin kauan kuin se on kivaa ja helppoa. Ellet myöskään ikinä kohtaa uskossasi ristiriitoja, vaikeuksia ja kovia aikoja, käy niitä läpi ja silti pysy uskossasi, ei kannata kutsua itseään kyseisen uskon harjoittajaksi. Sellainen kertoo pinnallisuudesta ja siitä, että et ole miettinyt asioita halki. Tämä ei tuomitsemistä, syyllistämistä, vaan sitä mitä kirjoituksesi antaa ymmärtää.

BB

Lue lisää

haluan vain todeta ytimekkäästi;
Maailma ei ole mustavalkoinen

Dooberry kirjoitti:

Hienoa! Tarkoituksenani oli ravistaa puuta, katsoa mitä sieltä putoaa ja saada aikaan järkevää keskustelua, jopa rakentavaa väittelyä. En tullut tänne ketään tuomitsemaan tai opettamaan. Wiccaa (uskontoa) kohtaa mulla ei ole ennakkoluuloja.

Sanot, että wicca on henkilö, joka harjoittaa wiccaa. Samoin että wiccan juhlapyhät sopivat sellaisinaan Suomeen. Jos siis wiccaa harjoittava wicca asuu Australiassa, vuodenaikajuhlat menevät ihan pepulleen. Siinä tapauksessa talvella juhlitaan kesäjuhlia ja päinvastoin. Eikö silloinkaan sovitella juhlia luonnon rytmeihin? Suomalaiset wiccat antavat sen hämätä itseään, että Suomen vuodenajat ovat melkein samat kuin keski-Euroopassa. Mutta melkein ei ole kuitenkaan sama. Meillä on täällä Euroopassa Beltane ovella, puissa on lehdet, lampailla karitsat, kesä aivan hilkuillaan. Joissain Beltane rituaaleissa tuodaan kesä sisään keräämällä kukkia kotiin maljakkoon. Teillä on kuulemma juuri ja juuri bongattu ensimmäisiä valkovuokkoja. Meillä pitää ajaa nurmikko jo toiseen kertaan tänä vuonna (olemme laiskoja, naapurit ajavat useammin). Voikukkia lykkää joka laatan välistä. Väitätkö edelleen kivenkovaan, että juupas, Beltane mätsää hyvin Suomen luontoon ja vuodenaikoihin? Tulee mieleen se piru, joka lukee Raamattua. Wicca voi olla siitäkin huolimatta, että elää luonnon rytmejä tässä ja nyt, eikä sen mukaan, mitä sanotaan joku britin kirjoittamassa kirjassa. Sen siitä saa, kun oppi hankitaan pääasiassa kirjoista.

Haluaisin tietää, mitä tarkoitat niillä wiccan olennaisimmilla asioilla, jotka vaikuttavat wicca-opettajien puuttumiseen? Opettaakseen jotain toista ei tarvita muuta kuin vastuuntuntoa ja kypsyyttä edesauttaa toisen (wiccan) henkistä kasvua (riittävän tiedon lisäksi). Siinä ei ole mitään itsekästä, päinvastoin sanoisin, että se on rankka homma ja vaatii paljon. Ehkä tarkoitit, että kenelläkään tuntemallasi wiccalla ei ole riittävästi kokemusta ottaa tehtävää hoitaakseen. Jos ajattelet omia opettajia kouluvuosilta, oliko se mitä he opettivat se ainoa oikea tieto? Se oli vasta alku kaikille muille opinnoille. Jos tyrmää toisen opetuksen siinä pelossa, että oma näkemys jää sen jalkoihin, on se oma näkemys silloin heikoilla kannattimilla. Omasta mielestäni on oppia haluavan asia etsiä opettajaa eikä päinvastoin. Niin tein itsekin. Mulla on mahdollisuus opiskella Vivianne ja Chris Crowleyn harjotus-covenissa ja sen päätyttyä siitä jatkaneessa treeni-covenissa. Ellen olisi sitä kokenut, paljosta olisin jäänyt paitsi. Mistään kirjasta en olisi saanut sitä oppia. Olenko wicca? Vastaus: en. Olen pakana. Wicca rajaa oman uskoni liian ahtaalle. Oma valinta, mutta voin seistä sen takana loppuelämäni. Ja taiatkin toimivat ihan yhtä hyvin!

Yhäkin väitän (puollan puheeni ensi vuosikymmenellä, jos tilanne on toinen) wiccan olevan Suomessa trendi. Sillä ei ole oikeudenmukaisuuden kanssa mitään tekemistä. Kuten sanot, aika näyttää, onko se vai ei. Sillä vain sattuu olemaan kaikki trendin piirteet. Kun alan nähdä täällä ja muualla teidän nuorten wiccojan osoituksia vakaumuksesta, silloin voin todeta, että ette seuraa trendiä. -- Hih, kuolivatko ne kristitut roomalaisten käsissä trendin vuoksi?

Ihmiset ovat uskoneet magiaan kautta maailman syrjän. Nykyaikana tieteen ja teknologian jaloissa se on jäänyt syrjään ja siitä on tehty silkkaa satua. Ihmiset kun kuitenkin haluavat uskoa johonkin taianomaiseen, siksi kaikki tv-sarjat ja harrypotterit ovat niin suosittuja. Voitko siksi sanoa käsi sydämellä, että jokainen nuori, joka on wiccasta kiinnostunut on sitä vain ja ainoastaan sen itsensä takia? Täällä ulkomailla on pakanayhdistysten puhelinlinjat käyneet kuumina sitten harrypottereiden ja siskoni on noita -sarjan, kun nuoret haluavat tulla noidiksi. Kun nämä samat nuoret sitten saavat kaikki wicca-kirjat käsiinsä, niin onko silloin motiivi “uskoontulemisen” takana oikea?

Tiedon määrä tietysti on vaikuttanut wiccan leviämiseen. Ennen internettiä tiedon hankkiminen oli etsijän motivaation ja kiinnostuksen varassa. Silti tietoa wiccasta oli jo kauan ennen internettiäkin. Nyt kuka tahansa voi naputella hakusanan googeliin ja löytää itselleen sopivan uskonnon muutamassa illassa. Siinä kärjistys. Mutta tieto on niin helposti kaikkien ulottuvilla, että se ei karsi joukosta pois niitä, jotka eivät jaksa nähdä vaivaa sen hankkimiselle (aito kiinnostus ja motivaatio punnitaan mm. siinä, miten paljon on valmis näkemään vaivaa ja tekemään töitä).

En ymmärrä, miksi puhut tuomitsemisesta. Se kuullostaa ihan kristittyjen puheelta. Wiccat ovat oman kokemukseni perusteella hyvin suvaitsevaisia eikä heillä ole mitään tarvetta ketään tuomita. Edes itseään.

Vielä painaa kristinuskon vanha taakka, kun puhut syyllisyydestäkin. Syyllisyys ei kuulu wiccaan, jos elää sen lakien mukaan. Mistä kirjasta olet sellaisesta lukenut? Virheitä kun tekee, on turha kieriä syyllisyydessä, sillä virheistä voi ottaa opiksi tai ne voi yrittää hyvittää.

Bingo! Tätä juuri tarkoitan! “Harjoitan wiccalaisuutta niin kauan kun se vastaa näkemyksiäni ja antaa minulle mielenrauhan.” Kuin wicca olisi kiva vaate, jota pidetään niin kauan kuin se sopii ja on muodissa. Mitä sitten? Et ole ilmeisestikään todella omistautunut, vihkiytynyt tai omaksunut wiccaa omaan elämääsi. Juuri tällaista kertakäyttöelämäntyyliä. Pehmo-wiccaa. Uskonnot ovat valintoja, ei niitä tehdä kevyesti, pikaisesti tai muodin mukaan. Niitä voi opiskella, ja niihin tutustua ennen kuin tekee päätöksensä. Mutta se on joka tapauksessa Päätös. Sinä tunnut tehneen ensin päätöksen ja vasta sitten mietit, että harrastat sitä niin kauan kuin se on kivaa ja helppoa. Ellet myöskään ikinä kohtaa uskossasi ristiriitoja, vaikeuksia ja kovia aikoja, käy niitä läpi ja silti pysy uskossasi, ei kannata kutsua itseään kyseisen uskon harjoittajaksi. Sellainen kertoo pinnallisuudesta ja siitä, että et ole miettinyt asioita halki. Tämä ei tuomitsemistä, syyllistämistä, vaan sitä mitä kirjoituksesi antaa ymmärtää.

BB

Lue lisää

" En tullut tänne ketään tuomitsemaan tai opettamaan. Wiccaa (uskontoa) kohtaa mulla ei ole ennakkoluuloja. "

Wiccaa harjoittavia henkilöitä vastaan kylläkin...


"Sanot, että wicca on henkilö, joka harjoittaa wiccaa. Samoin että wiccan juhlapyhät sopivat sellaisinaan Suomeen. Jos siis wiccaa harjoittava wicca asuu Australiassa, vuodenaikajuhlat menevät ihan pepulleen. Siinä tapauksessa talvella juhlitaan kesäjuhlia ja päinvastoin. //snip snip// Wicca voi olla siitäkin huolimatta, että elää luonnon rytmejä tässä ja nyt, eikä sen mukaan, mitä sanotaan joku britin kirjoittamassa kirjassa."

Voit vastata itse omaan kysymykseesi. Suomessa ollessasi pystyitkö huomaamaan eron Ostaran, Beltanen ja Lithan aikaan pelkästään katsomalla ikkunasta? Erotat maaliskuun lopun toukokuusta ja kesäkuusta vain katsomalla ikkunasta ulos, eikö? Ja näilläkö mielestäsi ei ole täällä Pohjolassa mitään eroa?


"Haluaisin tietää, mitä tarkoitat niillä wiccan olennaisimmilla asioilla, jotka vaikuttavat wicca-opettajien puuttumiseen? Opettaakseen jotain toista ei tarvita muuta kuin vastuuntuntoa ja kypsyyttä edesauttaa toisen (wiccan) henkistä kasvua (riittävän tiedon lisäksi). //snip snip snip// Olenko wicca? Vastaus: en. Olen pakana. Wicca rajaa oman uskoni liian ahtaalle. Oma valinta, mutta voin seistä sen takana loppuelämäni. Ja taiatkin toimivat ihan yhtä hyvin! "

Voit olla olematta wicca, mutta voisit myös antaa muille oikeuden olla wiccoja. Kaikki kukat kukkii ja sitä rataa. Jotkut ovat pakanoita koska he ovat löytäneet pakanuudesta itselleen hyvän näkemyksen, jotkut ovat wiccoja koska he omaavat kyseisen näkemyksen. Se mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle.

Kirjat ovat yhtä hyviä opettajia kuin elävät ihmisetkin. Ihmiset vain ovat interaktiivisia, eli voit kysyä suoraan jos et jotain asiaa ymmärrä. Tässä on yksi iso miinus: saat vain yhden version kaikesta. Kirjojen kohdalla tiedonhaun voi hoitaa itse; vertailemalla muiden kirjoittajien sanoja ja miettimällä asioita itse. Tuskin wiccassa on mitään asiaa, jota ei itse hoksaa. Tuskin kenelläkään elävällä ihmisellä on alkuperäistä ideaa, jonka hän olisi hoksannut itse eikä kenelläkään muulla ole kykyä hoksata samaa asiaa. Paras opetus kun ei tule yhdeltä opettajalta, vaan joukolta monia.

Wicca.fi:n foorumilla oli muutama päivä sitten mainio viestiketju, jossa selitettiin samaa asiaa. http://www.wicca.fi/forum/viewtopic.php?t=450


"Yhäkin väitän (puollan puheeni ensi vuosikymmenellä, jos tilanne on toinen) wiccan olevan Suomessa trendi. //snip snipeti snip// -- Hih, kuolivatko ne kristitut roomalaisten käsissä trendin vuoksi?"

Useimmat tutkijat tekevät reilusti johtopäätöksensä vasta todisteet saatuaan. Eihän sitä tutkimusta kannattaisi tehdä jos voisi tulokset päättää tuosta vain omien luulojensa perusteella...


"Voitko siksi sanoa käsi sydämellä, että jokainen nuori, joka on wiccasta kiinnostunut on sitä vain ja ainoastaan sen itsensä takia? Täällä ulkomailla on pakanayhdistysten puhelinlinjat käyneet kuumina sitten harrypottereiden ja siskoni on noita -sarjan, kun nuoret haluavat tulla noidiksi. Kun nämä samat nuoret sitten saavat kaikki wicca-kirjat käsiinsä, niin onko silloin motiivi “uskoontulemisen” takana oikea? "

Mitä mitä? Onko jossain oikein Wicca Hotline? "Kaikki mitä olet halunnut tietää wiccasta. Soita 1-800-WITCH (8€/min ppm)"

Tuo pitää nähdä omin silmin. :)

Tosissaan nuo TV:n katselijat ovat niitä, jotka tutustuvat wiccaan telkun välityksellä, tekevät muutaman loitsun ja jättävät koko asian sikseen.

Sitten on niitä, jotka ovat hakeneet olemassa olevalle näkemykselleen nimen ja harjoittavat uskontoaan aktiivisesti. He uskovat jumalaan ja jumalattareen, luonnon pyhyyteen, kiertokulkuun, jne. Tätä ei voi oppia tv-sarjoista. Tämä on sisäinen mielenrauhan ja uskon asia.

Taisin jo kertaalleen sanoa, viihde ja uskonto on eri asioita.



"En ymmärrä, miksi puhut tuomitsemisesta. Se kuullostaa ihan kristittyjen puheelta. Wiccat ovat oman kokemukseni perusteella hyvin suvaitsevaisia eikä heillä ole mitään tarvetta ketään tuomita. Edes itseään.

Vielä painaa kristinuskon vanha taakka, kun puhut syyllisyydestäkin. Syyllisyys ei kuulu wiccaan, jos elää sen lakien mukaan. Mistä kirjasta olet sellaisesta lukenut? Virheitä kun tekee, on turha kieriä syyllisyydessä, sillä virheistä voi ottaa opiksi tai ne voi yrittää hyvittää. "

No voi elämän kevät. Sanoin, ettei ole kenenkään tehtävä tuomita toista, eikä kenenkään tarvitse tuntea syyllisyyttä näkemyksistään. Eli päinvastoin mitä väität minun sanoneen.



"Bingo! Tätä juuri tarkoitan! “Harjoitan wiccalaisuutta niin kauan kun se vastaa näkemyksiäni ja antaa minulle mielenrauhan.” Kuin wicca olisi kiva vaate, jota pidetään niin kauan kuin se sopii ja on muodissa. Mitä sitten? Et ole ilmeisestikään todella omistautunut, vihkiytynyt tai omaksunut wiccaa omaan elämääsi. Juuri tällaista kertakäyttöelämäntyyliä. Pehmo-wiccaa. Uskonnot ovat valintoja, ei niitä tehdä kevyesti, pikaisesti tai muodin mukaan. Niitä voi opiskella, ja niihin tutustua ennen kuin tekee päätöksensä. "


Bingo. Tuossa on juuri ennakkoluulosi.

Entäpä jos wiccoille asennettaisiin mikrosiru, joka aiheuttaisi infarktin heti jos vähänkään harkitsisi mitään muuta näkemystä? Entäpä jos kerran viikossa olisi tapaaminen, jossa jokainen wiccaa harjoittava joutuisi lausumaan uskontunnustuksen, allekirjoittamaan sopimuksen verellään ja panttaisi oman pään lisäksi myös perheensä. Ettei missään tapauksessa ikinä kukaan wicca enää harkitsisi mitään muuta uskontoa.

Kuulostaako vähänkään kultilta?

On wiccoja, jotka harjoittavat ja ovat harjoittaneet uskontoaan jo vuosikymmeniä. Sitten on niitä, jotka vasta tutustuvat aiheeseen. Nuo wiccan harjoittajat tietävät jo, että tämä on heidän polkunsa loppuelämän ajan. Samoin kun sinä tiedät, että olet todennäköisesti pakana loppuelämäsi. Samoin kun minä tiedän, että olen todennäköisesti wicca loppuelämäni ajan. Tarkoittaako tuo myös sitä, että myös aloittelevien harjoittajien pitää sitoutua sydänverellään uskontoon loppuelämäksi? Ei tietenkään.

Wicca kannustaa kaikkia löytämään oman henkilökohtaisesti parhaan tien onnellisuuteen ja mielenrauhaan. Joillekin se on wicca, joillekin se on joku muu. Ei se kuitenkaan tarkoita, ettei koskaan saa raottaa yhtään wicca-aiheista kirjaa, ellei aio sitoutua siihen loppuelämänsä ajan. Saa harkita, saa valita. Saa opiskella ja harjoitella, muuten ei koskaan tiedä, mistä on kysymys.

Olishan se mukavaa jos maailma olisi mustavalkoinen, itse olisi aina oikeassa ja kaikki muut luonnollisesti väärässä, eikä kukaan muu saisi tehdä mitään jos ei sitä itse sallisi. Jokaisessa meissä on pieni diktaattori, mutta useimmat pitää sen lukittuna kellarissa. :)

Dooberry kirjoitti:

Hienoa! Tarkoituksenani oli ravistaa puuta, katsoa mitä sieltä putoaa ja saada aikaan järkevää keskustelua, jopa rakentavaa väittelyä. En tullut tänne ketään tuomitsemaan tai opettamaan. Wiccaa (uskontoa) kohtaa mulla ei ole ennakkoluuloja.

Sanot, että wicca on henkilö, joka harjoittaa wiccaa. Samoin että wiccan juhlapyhät sopivat sellaisinaan Suomeen. Jos siis wiccaa harjoittava wicca asuu Australiassa, vuodenaikajuhlat menevät ihan pepulleen. Siinä tapauksessa talvella juhlitaan kesäjuhlia ja päinvastoin. Eikö silloinkaan sovitella juhlia luonnon rytmeihin? Suomalaiset wiccat antavat sen hämätä itseään, että Suomen vuodenajat ovat melkein samat kuin keski-Euroopassa. Mutta melkein ei ole kuitenkaan sama. Meillä on täällä Euroopassa Beltane ovella, puissa on lehdet, lampailla karitsat, kesä aivan hilkuillaan. Joissain Beltane rituaaleissa tuodaan kesä sisään keräämällä kukkia kotiin maljakkoon. Teillä on kuulemma juuri ja juuri bongattu ensimmäisiä valkovuokkoja. Meillä pitää ajaa nurmikko jo toiseen kertaan tänä vuonna (olemme laiskoja, naapurit ajavat useammin). Voikukkia lykkää joka laatan välistä. Väitätkö edelleen kivenkovaan, että juupas, Beltane mätsää hyvin Suomen luontoon ja vuodenaikoihin? Tulee mieleen se piru, joka lukee Raamattua. Wicca voi olla siitäkin huolimatta, että elää luonnon rytmejä tässä ja nyt, eikä sen mukaan, mitä sanotaan joku britin kirjoittamassa kirjassa. Sen siitä saa, kun oppi hankitaan pääasiassa kirjoista.

Haluaisin tietää, mitä tarkoitat niillä wiccan olennaisimmilla asioilla, jotka vaikuttavat wicca-opettajien puuttumiseen? Opettaakseen jotain toista ei tarvita muuta kuin vastuuntuntoa ja kypsyyttä edesauttaa toisen (wiccan) henkistä kasvua (riittävän tiedon lisäksi). Siinä ei ole mitään itsekästä, päinvastoin sanoisin, että se on rankka homma ja vaatii paljon. Ehkä tarkoitit, että kenelläkään tuntemallasi wiccalla ei ole riittävästi kokemusta ottaa tehtävää hoitaakseen. Jos ajattelet omia opettajia kouluvuosilta, oliko se mitä he opettivat se ainoa oikea tieto? Se oli vasta alku kaikille muille opinnoille. Jos tyrmää toisen opetuksen siinä pelossa, että oma näkemys jää sen jalkoihin, on se oma näkemys silloin heikoilla kannattimilla. Omasta mielestäni on oppia haluavan asia etsiä opettajaa eikä päinvastoin. Niin tein itsekin. Mulla on mahdollisuus opiskella Vivianne ja Chris Crowleyn harjotus-covenissa ja sen päätyttyä siitä jatkaneessa treeni-covenissa. Ellen olisi sitä kokenut, paljosta olisin jäänyt paitsi. Mistään kirjasta en olisi saanut sitä oppia. Olenko wicca? Vastaus: en. Olen pakana. Wicca rajaa oman uskoni liian ahtaalle. Oma valinta, mutta voin seistä sen takana loppuelämäni. Ja taiatkin toimivat ihan yhtä hyvin!

Yhäkin väitän (puollan puheeni ensi vuosikymmenellä, jos tilanne on toinen) wiccan olevan Suomessa trendi. Sillä ei ole oikeudenmukaisuuden kanssa mitään tekemistä. Kuten sanot, aika näyttää, onko se vai ei. Sillä vain sattuu olemaan kaikki trendin piirteet. Kun alan nähdä täällä ja muualla teidän nuorten wiccojan osoituksia vakaumuksesta, silloin voin todeta, että ette seuraa trendiä. -- Hih, kuolivatko ne kristitut roomalaisten käsissä trendin vuoksi?

Ihmiset ovat uskoneet magiaan kautta maailman syrjän. Nykyaikana tieteen ja teknologian jaloissa se on jäänyt syrjään ja siitä on tehty silkkaa satua. Ihmiset kun kuitenkin haluavat uskoa johonkin taianomaiseen, siksi kaikki tv-sarjat ja harrypotterit ovat niin suosittuja. Voitko siksi sanoa käsi sydämellä, että jokainen nuori, joka on wiccasta kiinnostunut on sitä vain ja ainoastaan sen itsensä takia? Täällä ulkomailla on pakanayhdistysten puhelinlinjat käyneet kuumina sitten harrypottereiden ja siskoni on noita -sarjan, kun nuoret haluavat tulla noidiksi. Kun nämä samat nuoret sitten saavat kaikki wicca-kirjat käsiinsä, niin onko silloin motiivi “uskoontulemisen” takana oikea?

Tiedon määrä tietysti on vaikuttanut wiccan leviämiseen. Ennen internettiä tiedon hankkiminen oli etsijän motivaation ja kiinnostuksen varassa. Silti tietoa wiccasta oli jo kauan ennen internettiäkin. Nyt kuka tahansa voi naputella hakusanan googeliin ja löytää itselleen sopivan uskonnon muutamassa illassa. Siinä kärjistys. Mutta tieto on niin helposti kaikkien ulottuvilla, että se ei karsi joukosta pois niitä, jotka eivät jaksa nähdä vaivaa sen hankkimiselle (aito kiinnostus ja motivaatio punnitaan mm. siinä, miten paljon on valmis näkemään vaivaa ja tekemään töitä).

En ymmärrä, miksi puhut tuomitsemisesta. Se kuullostaa ihan kristittyjen puheelta. Wiccat ovat oman kokemukseni perusteella hyvin suvaitsevaisia eikä heillä ole mitään tarvetta ketään tuomita. Edes itseään.

Vielä painaa kristinuskon vanha taakka, kun puhut syyllisyydestäkin. Syyllisyys ei kuulu wiccaan, jos elää sen lakien mukaan. Mistä kirjasta olet sellaisesta lukenut? Virheitä kun tekee, on turha kieriä syyllisyydessä, sillä virheistä voi ottaa opiksi tai ne voi yrittää hyvittää.

Bingo! Tätä juuri tarkoitan! “Harjoitan wiccalaisuutta niin kauan kun se vastaa näkemyksiäni ja antaa minulle mielenrauhan.” Kuin wicca olisi kiva vaate, jota pidetään niin kauan kuin se sopii ja on muodissa. Mitä sitten? Et ole ilmeisestikään todella omistautunut, vihkiytynyt tai omaksunut wiccaa omaan elämääsi. Juuri tällaista kertakäyttöelämäntyyliä. Pehmo-wiccaa. Uskonnot ovat valintoja, ei niitä tehdä kevyesti, pikaisesti tai muodin mukaan. Niitä voi opiskella, ja niihin tutustua ennen kuin tekee päätöksensä. Mutta se on joka tapauksessa Päätös. Sinä tunnut tehneen ensin päätöksen ja vasta sitten mietit, että harrastat sitä niin kauan kuin se on kivaa ja helppoa. Ellet myöskään ikinä kohtaa uskossasi ristiriitoja, vaikeuksia ja kovia aikoja, käy niitä läpi ja silti pysy uskossasi, ei kannata kutsua itseään kyseisen uskon harjoittajaksi. Sellainen kertoo pinnallisuudesta ja siitä, että et ole miettinyt asioita halki. Tämä ei tuomitsemistä, syyllistämistä, vaan sitä mitä kirjoituksesi antaa ymmärtää.

BB

Lue lisää

Hmm. Itse törmäsin wiccalaisuuteen Suomessa ensimmäisen kerran 1976. Olen tuntenut suomalaisia wiccoja lähemmin vuodesta 1987. Siis omalta osaltani "trendi" on kestänyt runsaat 18 vuotta!

Australiassa wiccat seuraavat lähinnä kelttiperinteen mukaista vuodenkiertoa, MUTTA - jota olen hieman suomalaisissa ihmetellyt - paikallinen wiccalaisuus oli erittäin synkretististä suhteessa aboriginaalien uskontoihin ja juhliin. Siis paikalliset olosuhteet oli sulautettu osaksi uskontoa. Aivan yhtälailla Suomen oloissa wiccalaisuus voisi lähestyä suomalaista luonnonuskoa. Miksi ei?

Dooberry kirjoitti:

Hienoa! Tarkoituksenani oli ravistaa puuta, katsoa mitä sieltä putoaa ja saada aikaan järkevää keskustelua, jopa rakentavaa väittelyä. En tullut tänne ketään tuomitsemaan tai opettamaan. Wiccaa (uskontoa) kohtaa mulla ei ole ennakkoluuloja.

Sanot, että wicca on henkilö, joka harjoittaa wiccaa. Samoin että wiccan juhlapyhät sopivat sellaisinaan Suomeen. Jos siis wiccaa harjoittava wicca asuu Australiassa, vuodenaikajuhlat menevät ihan pepulleen. Siinä tapauksessa talvella juhlitaan kesäjuhlia ja päinvastoin. Eikö silloinkaan sovitella juhlia luonnon rytmeihin? Suomalaiset wiccat antavat sen hämätä itseään, että Suomen vuodenajat ovat melkein samat kuin keski-Euroopassa. Mutta melkein ei ole kuitenkaan sama. Meillä on täällä Euroopassa Beltane ovella, puissa on lehdet, lampailla karitsat, kesä aivan hilkuillaan. Joissain Beltane rituaaleissa tuodaan kesä sisään keräämällä kukkia kotiin maljakkoon. Teillä on kuulemma juuri ja juuri bongattu ensimmäisiä valkovuokkoja. Meillä pitää ajaa nurmikko jo toiseen kertaan tänä vuonna (olemme laiskoja, naapurit ajavat useammin). Voikukkia lykkää joka laatan välistä. Väitätkö edelleen kivenkovaan, että juupas, Beltane mätsää hyvin Suomen luontoon ja vuodenaikoihin? Tulee mieleen se piru, joka lukee Raamattua. Wicca voi olla siitäkin huolimatta, että elää luonnon rytmejä tässä ja nyt, eikä sen mukaan, mitä sanotaan joku britin kirjoittamassa kirjassa. Sen siitä saa, kun oppi hankitaan pääasiassa kirjoista.

Haluaisin tietää, mitä tarkoitat niillä wiccan olennaisimmilla asioilla, jotka vaikuttavat wicca-opettajien puuttumiseen? Opettaakseen jotain toista ei tarvita muuta kuin vastuuntuntoa ja kypsyyttä edesauttaa toisen (wiccan) henkistä kasvua (riittävän tiedon lisäksi). Siinä ei ole mitään itsekästä, päinvastoin sanoisin, että se on rankka homma ja vaatii paljon. Ehkä tarkoitit, että kenelläkään tuntemallasi wiccalla ei ole riittävästi kokemusta ottaa tehtävää hoitaakseen. Jos ajattelet omia opettajia kouluvuosilta, oliko se mitä he opettivat se ainoa oikea tieto? Se oli vasta alku kaikille muille opinnoille. Jos tyrmää toisen opetuksen siinä pelossa, että oma näkemys jää sen jalkoihin, on se oma näkemys silloin heikoilla kannattimilla. Omasta mielestäni on oppia haluavan asia etsiä opettajaa eikä päinvastoin. Niin tein itsekin. Mulla on mahdollisuus opiskella Vivianne ja Chris Crowleyn harjotus-covenissa ja sen päätyttyä siitä jatkaneessa treeni-covenissa. Ellen olisi sitä kokenut, paljosta olisin jäänyt paitsi. Mistään kirjasta en olisi saanut sitä oppia. Olenko wicca? Vastaus: en. Olen pakana. Wicca rajaa oman uskoni liian ahtaalle. Oma valinta, mutta voin seistä sen takana loppuelämäni. Ja taiatkin toimivat ihan yhtä hyvin!

Yhäkin väitän (puollan puheeni ensi vuosikymmenellä, jos tilanne on toinen) wiccan olevan Suomessa trendi. Sillä ei ole oikeudenmukaisuuden kanssa mitään tekemistä. Kuten sanot, aika näyttää, onko se vai ei. Sillä vain sattuu olemaan kaikki trendin piirteet. Kun alan nähdä täällä ja muualla teidän nuorten wiccojan osoituksia vakaumuksesta, silloin voin todeta, että ette seuraa trendiä. -- Hih, kuolivatko ne kristitut roomalaisten käsissä trendin vuoksi?

Ihmiset ovat uskoneet magiaan kautta maailman syrjän. Nykyaikana tieteen ja teknologian jaloissa se on jäänyt syrjään ja siitä on tehty silkkaa satua. Ihmiset kun kuitenkin haluavat uskoa johonkin taianomaiseen, siksi kaikki tv-sarjat ja harrypotterit ovat niin suosittuja. Voitko siksi sanoa käsi sydämellä, että jokainen nuori, joka on wiccasta kiinnostunut on sitä vain ja ainoastaan sen itsensä takia? Täällä ulkomailla on pakanayhdistysten puhelinlinjat käyneet kuumina sitten harrypottereiden ja siskoni on noita -sarjan, kun nuoret haluavat tulla noidiksi. Kun nämä samat nuoret sitten saavat kaikki wicca-kirjat käsiinsä, niin onko silloin motiivi “uskoontulemisen” takana oikea?

Tiedon määrä tietysti on vaikuttanut wiccan leviämiseen. Ennen internettiä tiedon hankkiminen oli etsijän motivaation ja kiinnostuksen varassa. Silti tietoa wiccasta oli jo kauan ennen internettiäkin. Nyt kuka tahansa voi naputella hakusanan googeliin ja löytää itselleen sopivan uskonnon muutamassa illassa. Siinä kärjistys. Mutta tieto on niin helposti kaikkien ulottuvilla, että se ei karsi joukosta pois niitä, jotka eivät jaksa nähdä vaivaa sen hankkimiselle (aito kiinnostus ja motivaatio punnitaan mm. siinä, miten paljon on valmis näkemään vaivaa ja tekemään töitä).

En ymmärrä, miksi puhut tuomitsemisesta. Se kuullostaa ihan kristittyjen puheelta. Wiccat ovat oman kokemukseni perusteella hyvin suvaitsevaisia eikä heillä ole mitään tarvetta ketään tuomita. Edes itseään.

Vielä painaa kristinuskon vanha taakka, kun puhut syyllisyydestäkin. Syyllisyys ei kuulu wiccaan, jos elää sen lakien mukaan. Mistä kirjasta olet sellaisesta lukenut? Virheitä kun tekee, on turha kieriä syyllisyydessä, sillä virheistä voi ottaa opiksi tai ne voi yrittää hyvittää.

Bingo! Tätä juuri tarkoitan! “Harjoitan wiccalaisuutta niin kauan kun se vastaa näkemyksiäni ja antaa minulle mielenrauhan.” Kuin wicca olisi kiva vaate, jota pidetään niin kauan kuin se sopii ja on muodissa. Mitä sitten? Et ole ilmeisestikään todella omistautunut, vihkiytynyt tai omaksunut wiccaa omaan elämääsi. Juuri tällaista kertakäyttöelämäntyyliä. Pehmo-wiccaa. Uskonnot ovat valintoja, ei niitä tehdä kevyesti, pikaisesti tai muodin mukaan. Niitä voi opiskella, ja niihin tutustua ennen kuin tekee päätöksensä. Mutta se on joka tapauksessa Päätös. Sinä tunnut tehneen ensin päätöksen ja vasta sitten mietit, että harrastat sitä niin kauan kuin se on kivaa ja helppoa. Ellet myöskään ikinä kohtaa uskossasi ristiriitoja, vaikeuksia ja kovia aikoja, käy niitä läpi ja silti pysy uskossasi, ei kannata kutsua itseään kyseisen uskon harjoittajaksi. Sellainen kertoo pinnallisuudesta ja siitä, että et ole miettinyt asioita halki. Tämä ei tuomitsemistä, syyllistämistä, vaan sitä mitä kirjoituksesi antaa ymmärtää.

BB

Lue lisää

"Jos siis wiccaa harjoittava wicca asuu Australiassa, vuodenaikajuhlat menevät ihan pepulleen." totesi Doorberry.

Niin, eteläisellä pallonpuoliskolla juhlat menevät eri rytmissä kuin meillä. Esim google-haulla asiasta voi löytää näppärästi tietoa, mutta eteläisellä pallonpuoliskolla juhlitaan beltanea silloin kuin meillä samhainia ja päinvastoin. Johtuen juurikin siitä, että siellä on kesä silloin kuin meillä talvi, ja toisin päin :)

Mikään ei myöskään estä soveltamasta suomalaista perinnettä wiccaan. Onhan muitakin wiccatraditioita jotka liittyvät tiiviisti jonkin kansan/vast kulttuuriin. Mutta jostain kulttuuriperimästä ammentava wiccalaisuus ja varsinainen ko. kulttuurin (yleensä rekonstruoitu) vanha uskonto ovat kuitenkin hyvin eri asioita.

-Tyrni

harmaavaris kirjoitti:

" En tullut tänne ketään tuomitsemaan tai opettamaan. Wiccaa (uskontoa) kohtaa mulla ei ole ennakkoluuloja. "

Wiccaa harjoittavia henkilöitä vastaan kylläkin...


"Sanot, että wicca on henkilö, joka harjoittaa wiccaa. Samoin että wiccan juhlapyhät sopivat sellaisinaan Suomeen. Jos siis wiccaa harjoittava wicca asuu Australiassa, vuodenaikajuhlat menevät ihan pepulleen. Siinä tapauksessa talvella juhlitaan kesäjuhlia ja päinvastoin. //snip snip// Wicca voi olla siitäkin huolimatta, että elää luonnon rytmejä tässä ja nyt, eikä sen mukaan, mitä sanotaan joku britin kirjoittamassa kirjassa."

Voit vastata itse omaan kysymykseesi. Suomessa ollessasi pystyitkö huomaamaan eron Ostaran, Beltanen ja Lithan aikaan pelkästään katsomalla ikkunasta? Erotat maaliskuun lopun toukokuusta ja kesäkuusta vain katsomalla ikkunasta ulos, eikö? Ja näilläkö mielestäsi ei ole täällä Pohjolassa mitään eroa?


"Haluaisin tietää, mitä tarkoitat niillä wiccan olennaisimmilla asioilla, jotka vaikuttavat wicca-opettajien puuttumiseen? Opettaakseen jotain toista ei tarvita muuta kuin vastuuntuntoa ja kypsyyttä edesauttaa toisen (wiccan) henkistä kasvua (riittävän tiedon lisäksi). //snip snip snip// Olenko wicca? Vastaus: en. Olen pakana. Wicca rajaa oman uskoni liian ahtaalle. Oma valinta, mutta voin seistä sen takana loppuelämäni. Ja taiatkin toimivat ihan yhtä hyvin! "

Voit olla olematta wicca, mutta voisit myös antaa muille oikeuden olla wiccoja. Kaikki kukat kukkii ja sitä rataa. Jotkut ovat pakanoita koska he ovat löytäneet pakanuudesta itselleen hyvän näkemyksen, jotkut ovat wiccoja koska he omaavat kyseisen näkemyksen. Se mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle.

Kirjat ovat yhtä hyviä opettajia kuin elävät ihmisetkin. Ihmiset vain ovat interaktiivisia, eli voit kysyä suoraan jos et jotain asiaa ymmärrä. Tässä on yksi iso miinus: saat vain yhden version kaikesta. Kirjojen kohdalla tiedonhaun voi hoitaa itse; vertailemalla muiden kirjoittajien sanoja ja miettimällä asioita itse. Tuskin wiccassa on mitään asiaa, jota ei itse hoksaa. Tuskin kenelläkään elävällä ihmisellä on alkuperäistä ideaa, jonka hän olisi hoksannut itse eikä kenelläkään muulla ole kykyä hoksata samaa asiaa. Paras opetus kun ei tule yhdeltä opettajalta, vaan joukolta monia.

Wicca.fi:n foorumilla oli muutama päivä sitten mainio viestiketju, jossa selitettiin samaa asiaa. http://www.wicca.fi/forum/viewtopic.php?t=450


"Yhäkin väitän (puollan puheeni ensi vuosikymmenellä, jos tilanne on toinen) wiccan olevan Suomessa trendi. //snip snipeti snip// -- Hih, kuolivatko ne kristitut roomalaisten käsissä trendin vuoksi?"

Useimmat tutkijat tekevät reilusti johtopäätöksensä vasta todisteet saatuaan. Eihän sitä tutkimusta kannattaisi tehdä jos voisi tulokset päättää tuosta vain omien luulojensa perusteella...


"Voitko siksi sanoa käsi sydämellä, että jokainen nuori, joka on wiccasta kiinnostunut on sitä vain ja ainoastaan sen itsensä takia? Täällä ulkomailla on pakanayhdistysten puhelinlinjat käyneet kuumina sitten harrypottereiden ja siskoni on noita -sarjan, kun nuoret haluavat tulla noidiksi. Kun nämä samat nuoret sitten saavat kaikki wicca-kirjat käsiinsä, niin onko silloin motiivi “uskoontulemisen” takana oikea? "

Mitä mitä? Onko jossain oikein Wicca Hotline? "Kaikki mitä olet halunnut tietää wiccasta. Soita 1-800-WITCH (8€/min ppm)"

Tuo pitää nähdä omin silmin. :)

Tosissaan nuo TV:n katselijat ovat niitä, jotka tutustuvat wiccaan telkun välityksellä, tekevät muutaman loitsun ja jättävät koko asian sikseen.

Sitten on niitä, jotka ovat hakeneet olemassa olevalle näkemykselleen nimen ja harjoittavat uskontoaan aktiivisesti. He uskovat jumalaan ja jumalattareen, luonnon pyhyyteen, kiertokulkuun, jne. Tätä ei voi oppia tv-sarjoista. Tämä on sisäinen mielenrauhan ja uskon asia.

Taisin jo kertaalleen sanoa, viihde ja uskonto on eri asioita.



"En ymmärrä, miksi puhut tuomitsemisesta. Se kuullostaa ihan kristittyjen puheelta. Wiccat ovat oman kokemukseni perusteella hyvin suvaitsevaisia eikä heillä ole mitään tarvetta ketään tuomita. Edes itseään.

Vielä painaa kristinuskon vanha taakka, kun puhut syyllisyydestäkin. Syyllisyys ei kuulu wiccaan, jos elää sen lakien mukaan. Mistä kirjasta olet sellaisesta lukenut? Virheitä kun tekee, on turha kieriä syyllisyydessä, sillä virheistä voi ottaa opiksi tai ne voi yrittää hyvittää. "

No voi elämän kevät. Sanoin, ettei ole kenenkään tehtävä tuomita toista, eikä kenenkään tarvitse tuntea syyllisyyttä näkemyksistään. Eli päinvastoin mitä väität minun sanoneen.



"Bingo! Tätä juuri tarkoitan! “Harjoitan wiccalaisuutta niin kauan kun se vastaa näkemyksiäni ja antaa minulle mielenrauhan.” Kuin wicca olisi kiva vaate, jota pidetään niin kauan kuin se sopii ja on muodissa. Mitä sitten? Et ole ilmeisestikään todella omistautunut, vihkiytynyt tai omaksunut wiccaa omaan elämääsi. Juuri tällaista kertakäyttöelämäntyyliä. Pehmo-wiccaa. Uskonnot ovat valintoja, ei niitä tehdä kevyesti, pikaisesti tai muodin mukaan. Niitä voi opiskella, ja niihin tutustua ennen kuin tekee päätöksensä. "


Bingo. Tuossa on juuri ennakkoluulosi.

Entäpä jos wiccoille asennettaisiin mikrosiru, joka aiheuttaisi infarktin heti jos vähänkään harkitsisi mitään muuta näkemystä? Entäpä jos kerran viikossa olisi tapaaminen, jossa jokainen wiccaa harjoittava joutuisi lausumaan uskontunnustuksen, allekirjoittamaan sopimuksen verellään ja panttaisi oman pään lisäksi myös perheensä. Ettei missään tapauksessa ikinä kukaan wicca enää harkitsisi mitään muuta uskontoa.

Kuulostaako vähänkään kultilta?

On wiccoja, jotka harjoittavat ja ovat harjoittaneet uskontoaan jo vuosikymmeniä. Sitten on niitä, jotka vasta tutustuvat aiheeseen. Nuo wiccan harjoittajat tietävät jo, että tämä on heidän polkunsa loppuelämän ajan. Samoin kun sinä tiedät, että olet todennäköisesti pakana loppuelämäsi. Samoin kun minä tiedän, että olen todennäköisesti wicca loppuelämäni ajan. Tarkoittaako tuo myös sitä, että myös aloittelevien harjoittajien pitää sitoutua sydänverellään uskontoon loppuelämäksi? Ei tietenkään.

Wicca kannustaa kaikkia löytämään oman henkilökohtaisesti parhaan tien onnellisuuteen ja mielenrauhaan. Joillekin se on wicca, joillekin se on joku muu. Ei se kuitenkaan tarkoita, ettei koskaan saa raottaa yhtään wicca-aiheista kirjaa, ellei aio sitoutua siihen loppuelämänsä ajan. Saa harkita, saa valita. Saa opiskella ja harjoitella, muuten ei koskaan tiedä, mistä on kysymys.

Olishan se mukavaa jos maailma olisi mustavalkoinen, itse olisi aina oikeassa ja kaikki muut luonnollisesti väärässä, eikä kukaan muu saisi tehdä mitään jos ei sitä itse sallisi. Jokaisessa meissä on pieni diktaattori, mutta useimmat pitää sen lukittuna kellarissa. :)

Lue lisää

Hyvää Beltanea!

Kukas se nyt tekee johtopäätöksiä, kun arvuuttelee mulle olevan wiccaa harjoittavia henkilöitä kohtaan ennakkoluuloja!

Tottahan vuodenajat osasin erottaa Suomessa – kyllä yksi vuodenaika poikkeaa toisesta. En toisin ole väittänyt. Sen sijaan Suomen Beltane eroaa aika paljon Euroopan Beltanesta, enkä voi olla sitäkään näkemättä.

En näe mitään miinusta siinä, että alottelijalla/nuorella wiccalla olisi opettaja tai mentori. Ei ole tarkoitus pureksimatta niellä toisen ihmisen näkemystä eikä mentorin pidä toisille omaa näkemystään tuputtaakaan. Aivan kuin jos menet luennolle, et varmasti tule sieltä ulos ajatellen identtisesti luennoitsijan kanssa. Sen sijaan olet kenties oppinut uutta, huomannut sellaisen eri näkökannan omaasi, jota haluat miettiä ja jos olet esittänyt kysymyksiä, olet saanut niihin vastaukset. Voit edelleen ajatella ihan omalla persoonallisella tavalla, mutta joku toinen ihminen on lisännyt tietojasi, ehkä taitojakin. Onko siinä jossain iso miinus? Kirjoja voi lukea lisäksi/ohessa.

Vastaan tässä samassa ylempänä ketjussa olleeseen kysymykseesi. Hyvä Harmaavaris, et toivottavasti todellakaan odottanut, että minä voin kertoa sinulle – tai jollekin toiselle – mitkä asiat wiccassa ovat sinulle vaikeita tai vieraantuntuisia. Eri asiat ovat vaikeita eri ihmisille. Jos sen sijaan aiot sanoa, että wiccassa ei ole sinulle mitään vaikeeta tai vieraantuntuista, olet ilmeisesti henkisesti/hengellisesti paljon kehittyneempi kuin mitä kirjoituksesi antaa ymmärtää. Kaikki kunnioitus siitä sinulle.

“Tuskin kenelläkään elävällä ihmisellä on alkuperäistä ideaa, jonka hän olisi hoksannut itse eikä kenelläkään muulla ole kykyä hoksata samaa asiaa.” - Tuskin? Uskotko itse hoksaavasi kaikki sen, mitä muut ihmiset ovat sinua ennen hoksanneet? Tarkoitatko ehkä, että kun luet sen kirjasta, ymmärrät saman minkä hekin? Eikö kenelläkään – kirjojen ulkopuolella – ole sinulle enää mitään opetettavaa?

Anteeksi, annoin hieman väärää tietoa. Pagan Federationin puhelinnumero on pääasiassa mediatiedusteluille. Sen sijaan heille voi kirjoittaa ja lähettää kyselyt sähköpostitse. Kyllä he kertovat sinulle ”kaiken mitä olet halunnut tietää wiccasta”. Ovat oikein mukavia ihmisiä, monet wiccoja. http://www.paganfed.demon.co.uk

Kun tekee päätöksen kuulua johonkin uskontoon, ei silloin jätetä takaovea auki siltä varalta, että jos alkaa uskonto ahistaa parin vuoden kuluttua niin sitten sieltä pääsee pois. Jotain muuta näkemystä, muita oppeja, muita uskontoja pitää aloittelevien harjoittajien harkita *ennen* kuin päättää olevansa wicca. Ellei niin tee, mistä voi todellakaan tietää olevansa wicca. Muita uskontoja voi wiccana ollessa silti samanaikaisesti tutkia ja opiskella, voi ajatella, että onpas samankaltaisia ajatuksia ja oppeja tuossa toisessa kuin omassani. Niistä voi jopa omaksua piirteitä, jotka sopivat wiccan periaatteisiin. Wiccaa voi tosiaan harjoittaa olematta ”virallisesti” wicca ja tehdä päätöksensä sitten, kun tietää mistä siinä on kysymys. Mutta miksi joku wicca harkitsisi jotain muuta uskontoa, jos on tehnyt päätöksensä ja wiccan jo havainnut vastaavan omia arvojaan, omia näkemyksiään? Ei siinä ole mitään kulttimaista.

Maailma ei ole mustavalkoinen, kuten itse hyvin tiedät, eikä wiccoja merkitä mikrosiruilla. Itse olen oppinut elämässä parhaiten olemalla väärässä, se ei vain ole se helpoin tie mutta tehokkain. Olen aina nauttinut siitä, että muilla on eri mielipiteitä (varsinkin jos hyvin perusteltuja), koska olen oppinut niistä paljon, ne rikastavat ja tuovat eri näkökulmia omiin mielipiteisiini.

Siksi otan nyt askeleen taaksepäin, koska aloittamani keskusteluketju on mennyt niin kielteiseksi. Tulin tänne ajatellen, että provosoin keskustelun alkuun omista mielipiteistäni ja pääsen väittelemään ei-henkilökohtaisella tasolla siitä, miksi itse ja monet muut ajattelevat wiccojen olevan muoti-ilmiö. Aloitin ihan uuden keskustelun enkä mennyt ”häiriköimään” muiden keskusteluihin. Ei seurannut alkuunkaan, että oltaisiin keskusteltu mistä olen saanut sen vaikutelman, että se on pelkästään muoti-ilmiö. Eikä mietitty, mitä voisi tehdä, että ihmiset eivät pitäisi wiccaa vain muoti-ilmiönä. Ja niin edelleen. Sen sijaan moni karahti takajaloilleen puolustamaan omaa henkilökohtaista näkemystään. Itsekin olen valumassa/nut mukaan samaan nahisteluun, mikä ei todellakaan ollut tarkoitukseni (aikuista kävi kai lapsettamaan). En halua hyökätä kenenkään henkilökohtaista uskoa vastaan: se on melkein sama kuin yrittäisi väittää oman lempivärinsä olevan parempi kuin toisen lempivärin. Pyydän anteeksi, jos olen loukannut sinua tai muita.

Pysyn silti mielipiteissäni.

Kronos kirjoitti:

Hmm. Itse törmäsin wiccalaisuuteen Suomessa ensimmäisen kerran 1976. Olen tuntenut suomalaisia wiccoja lähemmin vuodesta 1987. Siis omalta osaltani "trendi" on kestänyt runsaat 18 vuotta!

Australiassa wiccat seuraavat lähinnä kelttiperinteen mukaista vuodenkiertoa, MUTTA - jota olen hieman suomalaisissa ihmetellyt - paikallinen wiccalaisuus oli erittäin synkretististä suhteessa aboriginaalien uskontoihin ja juhliin. Siis paikalliset olosuhteet oli sulautettu osaksi uskontoa. Aivan yhtälailla Suomen oloissa wiccalaisuus voisi lähestyä suomalaista luonnonuskoa. Miksi ei?

Lue lisää

Tätä juuri olen yrittänyt sanoa! Itseilmaisunkurssille tästä on varmaan mentävä.

Miksi Suomessa ei voisi hieman mukauttaa wiccan vuodenaikarituaaleja, jolloin ne napsahtaisivat kohdalleen sopivasti. Ei siinä wicca ollenkaan pilalle menisi. Olen ollut kummissani siitä, että oman maan olosuhteet ja perinteet heitetään romukoppaan.

Kiva kuulla, että teitä pitkän linjan wiccoja todella on Suomessa. Ettei wicca ihan ole Suomessa viimevuosien uutuus. Uskoni suomalaisiin wiccoihin palaa pätkittäin kuin uuno turhapuron muisti!

harmaavaris kirjoitti:

" En tullut tänne ketään tuomitsemaan tai opettamaan. Wiccaa (uskontoa) kohtaa mulla ei ole ennakkoluuloja. "

Wiccaa harjoittavia henkilöitä vastaan kylläkin...


"Sanot, että wicca on henkilö, joka harjoittaa wiccaa. Samoin että wiccan juhlapyhät sopivat sellaisinaan Suomeen. Jos siis wiccaa harjoittava wicca asuu Australiassa, vuodenaikajuhlat menevät ihan pepulleen. Siinä tapauksessa talvella juhlitaan kesäjuhlia ja päinvastoin. //snip snip// Wicca voi olla siitäkin huolimatta, että elää luonnon rytmejä tässä ja nyt, eikä sen mukaan, mitä sanotaan joku britin kirjoittamassa kirjassa."

Voit vastata itse omaan kysymykseesi. Suomessa ollessasi pystyitkö huomaamaan eron Ostaran, Beltanen ja Lithan aikaan pelkästään katsomalla ikkunasta? Erotat maaliskuun lopun toukokuusta ja kesäkuusta vain katsomalla ikkunasta ulos, eikö? Ja näilläkö mielestäsi ei ole täällä Pohjolassa mitään eroa?


"Haluaisin tietää, mitä tarkoitat niillä wiccan olennaisimmilla asioilla, jotka vaikuttavat wicca-opettajien puuttumiseen? Opettaakseen jotain toista ei tarvita muuta kuin vastuuntuntoa ja kypsyyttä edesauttaa toisen (wiccan) henkistä kasvua (riittävän tiedon lisäksi). //snip snip snip// Olenko wicca? Vastaus: en. Olen pakana. Wicca rajaa oman uskoni liian ahtaalle. Oma valinta, mutta voin seistä sen takana loppuelämäni. Ja taiatkin toimivat ihan yhtä hyvin! "

Voit olla olematta wicca, mutta voisit myös antaa muille oikeuden olla wiccoja. Kaikki kukat kukkii ja sitä rataa. Jotkut ovat pakanoita koska he ovat löytäneet pakanuudesta itselleen hyvän näkemyksen, jotkut ovat wiccoja koska he omaavat kyseisen näkemyksen. Se mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle.

Kirjat ovat yhtä hyviä opettajia kuin elävät ihmisetkin. Ihmiset vain ovat interaktiivisia, eli voit kysyä suoraan jos et jotain asiaa ymmärrä. Tässä on yksi iso miinus: saat vain yhden version kaikesta. Kirjojen kohdalla tiedonhaun voi hoitaa itse; vertailemalla muiden kirjoittajien sanoja ja miettimällä asioita itse. Tuskin wiccassa on mitään asiaa, jota ei itse hoksaa. Tuskin kenelläkään elävällä ihmisellä on alkuperäistä ideaa, jonka hän olisi hoksannut itse eikä kenelläkään muulla ole kykyä hoksata samaa asiaa. Paras opetus kun ei tule yhdeltä opettajalta, vaan joukolta monia.

Wicca.fi:n foorumilla oli muutama päivä sitten mainio viestiketju, jossa selitettiin samaa asiaa. http://www.wicca.fi/forum/viewtopic.php?t=450


"Yhäkin väitän (puollan puheeni ensi vuosikymmenellä, jos tilanne on toinen) wiccan olevan Suomessa trendi. //snip snipeti snip// -- Hih, kuolivatko ne kristitut roomalaisten käsissä trendin vuoksi?"

Useimmat tutkijat tekevät reilusti johtopäätöksensä vasta todisteet saatuaan. Eihän sitä tutkimusta kannattaisi tehdä jos voisi tulokset päättää tuosta vain omien luulojensa perusteella...


"Voitko siksi sanoa käsi sydämellä, että jokainen nuori, joka on wiccasta kiinnostunut on sitä vain ja ainoastaan sen itsensä takia? Täällä ulkomailla on pakanayhdistysten puhelinlinjat käyneet kuumina sitten harrypottereiden ja siskoni on noita -sarjan, kun nuoret haluavat tulla noidiksi. Kun nämä samat nuoret sitten saavat kaikki wicca-kirjat käsiinsä, niin onko silloin motiivi “uskoontulemisen” takana oikea? "

Mitä mitä? Onko jossain oikein Wicca Hotline? "Kaikki mitä olet halunnut tietää wiccasta. Soita 1-800-WITCH (8€/min ppm)"

Tuo pitää nähdä omin silmin. :)

Tosissaan nuo TV:n katselijat ovat niitä, jotka tutustuvat wiccaan telkun välityksellä, tekevät muutaman loitsun ja jättävät koko asian sikseen.

Sitten on niitä, jotka ovat hakeneet olemassa olevalle näkemykselleen nimen ja harjoittavat uskontoaan aktiivisesti. He uskovat jumalaan ja jumalattareen, luonnon pyhyyteen, kiertokulkuun, jne. Tätä ei voi oppia tv-sarjoista. Tämä on sisäinen mielenrauhan ja uskon asia.

Taisin jo kertaalleen sanoa, viihde ja uskonto on eri asioita.



"En ymmärrä, miksi puhut tuomitsemisesta. Se kuullostaa ihan kristittyjen puheelta. Wiccat ovat oman kokemukseni perusteella hyvin suvaitsevaisia eikä heillä ole mitään tarvetta ketään tuomita. Edes itseään.

Vielä painaa kristinuskon vanha taakka, kun puhut syyllisyydestäkin. Syyllisyys ei kuulu wiccaan, jos elää sen lakien mukaan. Mistä kirjasta olet sellaisesta lukenut? Virheitä kun tekee, on turha kieriä syyllisyydessä, sillä virheistä voi ottaa opiksi tai ne voi yrittää hyvittää. "

No voi elämän kevät. Sanoin, ettei ole kenenkään tehtävä tuomita toista, eikä kenenkään tarvitse tuntea syyllisyyttä näkemyksistään. Eli päinvastoin mitä väität minun sanoneen.



"Bingo! Tätä juuri tarkoitan! “Harjoitan wiccalaisuutta niin kauan kun se vastaa näkemyksiäni ja antaa minulle mielenrauhan.” Kuin wicca olisi kiva vaate, jota pidetään niin kauan kuin se sopii ja on muodissa. Mitä sitten? Et ole ilmeisestikään todella omistautunut, vihkiytynyt tai omaksunut wiccaa omaan elämääsi. Juuri tällaista kertakäyttöelämäntyyliä. Pehmo-wiccaa. Uskonnot ovat valintoja, ei niitä tehdä kevyesti, pikaisesti tai muodin mukaan. Niitä voi opiskella, ja niihin tutustua ennen kuin tekee päätöksensä. "


Bingo. Tuossa on juuri ennakkoluulosi.

Entäpä jos wiccoille asennettaisiin mikrosiru, joka aiheuttaisi infarktin heti jos vähänkään harkitsisi mitään muuta näkemystä? Entäpä jos kerran viikossa olisi tapaaminen, jossa jokainen wiccaa harjoittava joutuisi lausumaan uskontunnustuksen, allekirjoittamaan sopimuksen verellään ja panttaisi oman pään lisäksi myös perheensä. Ettei missään tapauksessa ikinä kukaan wicca enää harkitsisi mitään muuta uskontoa.

Kuulostaako vähänkään kultilta?

On wiccoja, jotka harjoittavat ja ovat harjoittaneet uskontoaan jo vuosikymmeniä. Sitten on niitä, jotka vasta tutustuvat aiheeseen. Nuo wiccan harjoittajat tietävät jo, että tämä on heidän polkunsa loppuelämän ajan. Samoin kun sinä tiedät, että olet todennäköisesti pakana loppuelämäsi. Samoin kun minä tiedän, että olen todennäköisesti wicca loppuelämäni ajan. Tarkoittaako tuo myös sitä, että myös aloittelevien harjoittajien pitää sitoutua sydänverellään uskontoon loppuelämäksi? Ei tietenkään.

Wicca kannustaa kaikkia löytämään oman henkilökohtaisesti parhaan tien onnellisuuteen ja mielenrauhaan. Joillekin se on wicca, joillekin se on joku muu. Ei se kuitenkaan tarkoita, ettei koskaan saa raottaa yhtään wicca-aiheista kirjaa, ellei aio sitoutua siihen loppuelämänsä ajan. Saa harkita, saa valita. Saa opiskella ja harjoitella, muuten ei koskaan tiedä, mistä on kysymys.

Olishan se mukavaa jos maailma olisi mustavalkoinen, itse olisi aina oikeassa ja kaikki muut luonnollisesti väärässä, eikä kukaan muu saisi tehdä mitään jos ei sitä itse sallisi. Jokaisessa meissä on pieni diktaattori, mutta useimmat pitää sen lukittuna kellarissa. :)

Lue lisää

Wiccan ja muinaissuomalaisten perinteiden yhdistämisestä:

Yhtäjaksoisesti elossa pysyneiden alkuperäisuskontojen edustajat eivät ole koskaan olleet järin ilahtuneita siitä, että muut käyvät napsimassa paloja heidän uskonnoistaan ja sitten vähän "soveltavat". Jos en aivan erehdy, niin etenkin wiccoja on syytetty ja syyllistetty tästä borgimaisesta käyttäytymisestä ("we are the Wiccans, your cultures will be assimilated") niin että raikuu. Vaikka suomalainen muinaisusko ei olekaan säilynyt yhtäjaksoisesti voimissaan, sillä (tai sen henkiin herätetyillä versioilla) on kuitenkin harjoittajansa, jotka eivät taatusti riemastuisi, jos wiccat kävisivät heiltä hieman lainailemassa. Enkä oikeastaan tiedä, miksi wiccojen loppujen lopuksi pitäisikään. Ikään kuin wicca ei olisi tarpeeksi hyvä uskonto sellaisenaan, ikään kuin sitä pitäisi epätoivoisesti yrittää jotenkin parannella, jotta voisi tulla sen kanssa toimeen... Jos tältä tuntuu, niin kannattaako hampaat irvessä yrittääkään mahtua wiccan raameihin?

Sen sijaan terveen maalaisjärjen käyttäminen vuodenaikajuhlien vietossa on toki sallittua ja suositeltavaa - ja on vaikea uskoa, että kukaan ihan oikeasti ja tosissaan niitä viettävä ei tätä olisi itsekin havainnut. Esimerkiksi Beltanen juhlinnan fokus ei yksinkertaisesti voi Suomen oloissa olla tanssiminen alasti kukkakedolla, joten ylipäätään juhliakseen on keksittävä jotain muuta, jolla ilmentää sitä energiaa ja perusajatusta, joka Beltanessa on.

Opettajista ja opettamisesta:

"Kirjat ovat yhtä hyviä opettajia kuin elävät ihmisetkin. Ihmiset vain ovat interaktiivisia, eli voit kysyä suoraan jos et jotain asiaa ymmärrä. Tässä on yksi iso miinus: saat vain yhden version kaikesta. Kirjojen kohdalla tiedonhaun voi hoitaa itse; vertailemalla muiden kirjoittajien sanoja ja miettimällä asioita itse."

Siis luettua asiaa voi pohtia ja tehdä siitä omat johtopäätöksensä, mutta kuultua asiaa ei voi mitenkään käsitellä, vaan se menee automaattisesti aivoihin sellaisenaan? Melko... erikoinen näkemys, samoin kuin se, että jos kerran kysyy jonkun ihmisen mielipidettä asiasta, se on sitten siinä, eikä sitä voi kysyä keneltäkään toiselta ja vertailla saamiaan vastauksia.

"Tuskin wiccassa on mitään asiaa, jota ei itse hoksaa."

Kirjoittajan wiccassa ei ehkä olekaan - joidenkin wiccassa on. ;) Tai no, itsehän ne asiat täytyy viime kädessä hoksata, mutta voidakseen sekä hoksata ne että ymmärtää ne ja hahmottaa ne jonkinlaiseksi järkeväksi kokonaisuudeksi tarvitaan tietty prosessi, jota ei pysty saamaan aikaan nojatuolissa kirjan kanssa.

Nojatuolissa kirjan kanssa kyllä oppii, eikä se oppi ole mitenkään "vähäarvoisempaa", mutta se sisältää pakostakin eri asioita kuin käytännön prosessien kautta saatu oppi. Ne eivät yksi yhteen vastaa toisiaan eikä toisella voi korvata niitä toisia.

"Paras opetus kun ei tule yhdeltä opettajalta, vaan joukolta monia."

Totta. Mutta jos ei kultti- ja aivopesukammon takia koskaan uskalla kuunnella yhtäkään opettajaa, niin kuinka niitä voi kertyä monia?

Sulwen kirjoitti:

"Jos siis wiccaa harjoittava wicca asuu Australiassa, vuodenaikajuhlat menevät ihan pepulleen." totesi Doorberry.

Niin, eteläisellä pallonpuoliskolla juhlat menevät eri rytmissä kuin meillä. Esim google-haulla asiasta voi löytää näppärästi tietoa, mutta eteläisellä pallonpuoliskolla juhlitaan beltanea silloin kuin meillä samhainia ja päinvastoin. Johtuen juurikin siitä, että siellä on kesä silloin kuin meillä talvi, ja toisin päin :)

Mikään ei myöskään estä soveltamasta suomalaista perinnettä wiccaan. Onhan muitakin wiccatraditioita jotka liittyvät tiiviisti jonkin kansan/vast kulttuuriin. Mutta jostain kulttuuriperimästä ammentava wiccalaisuus ja varsinainen ko. kulttuurin (yleensä rekonstruoitu) vanha uskonto ovat kuitenkin hyvin eri asioita.

-Tyrni

Lue lisää

Päiväntasajan tuolla puolen myötäpäivään on eri suuntaan kuin täällä.

Miksikö juhlat ovat niillä paikoilla kuin ovat. No siksi, että setä Gardner on niin päättänyt Englannin horisontista käsin ja näin ollen ne olen ne on pyhiä, eikä niihin saa koskea. Wicca menettää jotain olennaista jos näitä pyhiä asioita menee muuttamaan.

Dooberry kirjoitti:

Hienoa! Tarkoituksenani oli ravistaa puuta, katsoa mitä sieltä putoaa ja saada aikaan järkevää keskustelua, jopa rakentavaa väittelyä. En tullut tänne ketään tuomitsemaan tai opettamaan. Wiccaa (uskontoa) kohtaa mulla ei ole ennakkoluuloja.

Sanot, että wicca on henkilö, joka harjoittaa wiccaa. Samoin että wiccan juhlapyhät sopivat sellaisinaan Suomeen. Jos siis wiccaa harjoittava wicca asuu Australiassa, vuodenaikajuhlat menevät ihan pepulleen. Siinä tapauksessa talvella juhlitaan kesäjuhlia ja päinvastoin. Eikö silloinkaan sovitella juhlia luonnon rytmeihin? Suomalaiset wiccat antavat sen hämätä itseään, että Suomen vuodenajat ovat melkein samat kuin keski-Euroopassa. Mutta melkein ei ole kuitenkaan sama. Meillä on täällä Euroopassa Beltane ovella, puissa on lehdet, lampailla karitsat, kesä aivan hilkuillaan. Joissain Beltane rituaaleissa tuodaan kesä sisään keräämällä kukkia kotiin maljakkoon. Teillä on kuulemma juuri ja juuri bongattu ensimmäisiä valkovuokkoja. Meillä pitää ajaa nurmikko jo toiseen kertaan tänä vuonna (olemme laiskoja, naapurit ajavat useammin). Voikukkia lykkää joka laatan välistä. Väitätkö edelleen kivenkovaan, että juupas, Beltane mätsää hyvin Suomen luontoon ja vuodenaikoihin? Tulee mieleen se piru, joka lukee Raamattua. Wicca voi olla siitäkin huolimatta, että elää luonnon rytmejä tässä ja nyt, eikä sen mukaan, mitä sanotaan joku britin kirjoittamassa kirjassa. Sen siitä saa, kun oppi hankitaan pääasiassa kirjoista.

Haluaisin tietää, mitä tarkoitat niillä wiccan olennaisimmilla asioilla, jotka vaikuttavat wicca-opettajien puuttumiseen? Opettaakseen jotain toista ei tarvita muuta kuin vastuuntuntoa ja kypsyyttä edesauttaa toisen (wiccan) henkistä kasvua (riittävän tiedon lisäksi). Siinä ei ole mitään itsekästä, päinvastoin sanoisin, että se on rankka homma ja vaatii paljon. Ehkä tarkoitit, että kenelläkään tuntemallasi wiccalla ei ole riittävästi kokemusta ottaa tehtävää hoitaakseen. Jos ajattelet omia opettajia kouluvuosilta, oliko se mitä he opettivat se ainoa oikea tieto? Se oli vasta alku kaikille muille opinnoille. Jos tyrmää toisen opetuksen siinä pelossa, että oma näkemys jää sen jalkoihin, on se oma näkemys silloin heikoilla kannattimilla. Omasta mielestäni on oppia haluavan asia etsiä opettajaa eikä päinvastoin. Niin tein itsekin. Mulla on mahdollisuus opiskella Vivianne ja Chris Crowleyn harjotus-covenissa ja sen päätyttyä siitä jatkaneessa treeni-covenissa. Ellen olisi sitä kokenut, paljosta olisin jäänyt paitsi. Mistään kirjasta en olisi saanut sitä oppia. Olenko wicca? Vastaus: en. Olen pakana. Wicca rajaa oman uskoni liian ahtaalle. Oma valinta, mutta voin seistä sen takana loppuelämäni. Ja taiatkin toimivat ihan yhtä hyvin!

Yhäkin väitän (puollan puheeni ensi vuosikymmenellä, jos tilanne on toinen) wiccan olevan Suomessa trendi. Sillä ei ole oikeudenmukaisuuden kanssa mitään tekemistä. Kuten sanot, aika näyttää, onko se vai ei. Sillä vain sattuu olemaan kaikki trendin piirteet. Kun alan nähdä täällä ja muualla teidän nuorten wiccojan osoituksia vakaumuksesta, silloin voin todeta, että ette seuraa trendiä. -- Hih, kuolivatko ne kristitut roomalaisten käsissä trendin vuoksi?

Ihmiset ovat uskoneet magiaan kautta maailman syrjän. Nykyaikana tieteen ja teknologian jaloissa se on jäänyt syrjään ja siitä on tehty silkkaa satua. Ihmiset kun kuitenkin haluavat uskoa johonkin taianomaiseen, siksi kaikki tv-sarjat ja harrypotterit ovat niin suosittuja. Voitko siksi sanoa käsi sydämellä, että jokainen nuori, joka on wiccasta kiinnostunut on sitä vain ja ainoastaan sen itsensä takia? Täällä ulkomailla on pakanayhdistysten puhelinlinjat käyneet kuumina sitten harrypottereiden ja siskoni on noita -sarjan, kun nuoret haluavat tulla noidiksi. Kun nämä samat nuoret sitten saavat kaikki wicca-kirjat käsiinsä, niin onko silloin motiivi “uskoontulemisen” takana oikea?

Tiedon määrä tietysti on vaikuttanut wiccan leviämiseen. Ennen internettiä tiedon hankkiminen oli etsijän motivaation ja kiinnostuksen varassa. Silti tietoa wiccasta oli jo kauan ennen internettiäkin. Nyt kuka tahansa voi naputella hakusanan googeliin ja löytää itselleen sopivan uskonnon muutamassa illassa. Siinä kärjistys. Mutta tieto on niin helposti kaikkien ulottuvilla, että se ei karsi joukosta pois niitä, jotka eivät jaksa nähdä vaivaa sen hankkimiselle (aito kiinnostus ja motivaatio punnitaan mm. siinä, miten paljon on valmis näkemään vaivaa ja tekemään töitä).

En ymmärrä, miksi puhut tuomitsemisesta. Se kuullostaa ihan kristittyjen puheelta. Wiccat ovat oman kokemukseni perusteella hyvin suvaitsevaisia eikä heillä ole mitään tarvetta ketään tuomita. Edes itseään.

Vielä painaa kristinuskon vanha taakka, kun puhut syyllisyydestäkin. Syyllisyys ei kuulu wiccaan, jos elää sen lakien mukaan. Mistä kirjasta olet sellaisesta lukenut? Virheitä kun tekee, on turha kieriä syyllisyydessä, sillä virheistä voi ottaa opiksi tai ne voi yrittää hyvittää.

Bingo! Tätä juuri tarkoitan! “Harjoitan wiccalaisuutta niin kauan kun se vastaa näkemyksiäni ja antaa minulle mielenrauhan.” Kuin wicca olisi kiva vaate, jota pidetään niin kauan kuin se sopii ja on muodissa. Mitä sitten? Et ole ilmeisestikään todella omistautunut, vihkiytynyt tai omaksunut wiccaa omaan elämääsi. Juuri tällaista kertakäyttöelämäntyyliä. Pehmo-wiccaa. Uskonnot ovat valintoja, ei niitä tehdä kevyesti, pikaisesti tai muodin mukaan. Niitä voi opiskella, ja niihin tutustua ennen kuin tekee päätöksensä. Mutta se on joka tapauksessa Päätös. Sinä tunnut tehneen ensin päätöksen ja vasta sitten mietit, että harrastat sitä niin kauan kuin se on kivaa ja helppoa. Ellet myöskään ikinä kohtaa uskossasi ristiriitoja, vaikeuksia ja kovia aikoja, käy niitä läpi ja silti pysy uskossasi, ei kannata kutsua itseään kyseisen uskon harjoittajaksi. Sellainen kertoo pinnallisuudesta ja siitä, että et ole miettinyt asioita halki. Tämä ei tuomitsemistä, syyllistämistä, vaan sitä mitä kirjoituksesi antaa ymmärtää.

BB

Lue lisää

"Wicca voi olla siitäkin huolimatta, että elää luonnon rytmejä tässä ja nyt, eikä sen mukaan, mitä sanotaan joku britin kirjoittamassa kirjassa. Sen siitä saa, kun oppi hankitaan pääasiassa kirjoista."


Vilkaisehan vaikka Janet Farrarin ja Gavin Bonen uutukaista teosta: Progressive Witchcraft. Janet on itse pitkän linjan aleksandrialaisia ja kehoittaa kirjassaan soveltamaan juhlapäivien symboliikkaa ja viettämistä asuinalueensa vuodenkierron mukaan. Samassa kirjassa käsitellään myös päiväntasaajan alapuolen nurinkurista symboliikkaa hiukan.

Olen itse kotoisin lapista ja Etelä-Suomeen muuttaneena huomasin täällä juhlapäivien olevan lähempänä samaa kiertoa kuin Britanniassa. Sovelletaan juhlismista sitten sen mukaan. Lapissa asuessani juhlapäivien sisältö painottui erillä tavalla. Rituaalien pointti ei pitäisi olla juhlistaa rituaaleja vain rituaalien vuoksi, vaan soveltaa rituaaliensa sisältö luonnonkiertoon ja elämäntilanteeseen sopivaksi.

Mitä tulee kokeneisiin wanhoihin partoihin, niin Suomestakin heitä kyllä löytyy. Useimmat eivät vaan tee itseänsä tykö tuputtamalla opetusta ja ohjausta. Coveneidenkin lukumäärä on aika pieni ja niihin pääseminen voi olla hyvin hankalaa jo senkin vuoksi, että tarjokkaita on paljon.

Trendi-wiccojakin Suomesta löytyy varmasti paljon, muistan miten aiemmin buddhalaisuus oli miltei trendi-ilmiö. Mutta ajan kuluessa ja tietomäärän lisääntyessä ihmisillekin varmasti selviää, onko trendinä omaksuttu Wicca itselle oikea valinta, vai onko polku johtanut muualle.

Coveneiden ja vakiintuneiden wiccojen elämää tulevat ja menevät trendi-ilmiöt tuskin liikauttavat.