Toimeksiantajan kiinnostuksen lopahtaminen

Tuo työelämän kehittämistehtävä on jonkinlainen linjauskysymys AMK:n puolella. Sinällään ajatuksena hyvä, koska oikeita työelämän kehittämistehtäviä vartenhan näitä kouluja käydään. Kuitenkin tilanteet voi kehittyä aloitusviestissä kuvatunlaiseksi, jos tähtimerkit ei mene kohdalleen. Oikeasti nimittäin on varmaan varsin yleinen ongelma, että kohdeorganisaation ohjaajan a) sitoutuminen ja b) osaaminen eivät riitä opinnäytetyön ohjaamiseen. Pahimmillaan se näkyy juuri puutteena ihan perus projektin asetannassa.

Periaatteessahan jo pelkästään sen, että organisaation jonkun prosessin lähtötilanne on X, ja se tahdottaisiin saada tilanteeseen Y, pitäisi (toki tiettyjen muidenkin ehtojen täyttyessä) riittää siihen, että siitä voidaan asettaa kehittämistyö, joka voidaan puolestaan tehdä opinnäytetyönä. Jos sitten kohdeorganisaatio ei kykene määrittelemään tilannetta Y, eli suomeksi, ei tiedä mitä kehitystyöltä haluaa, aletaan olla aika heikoilla vesillä. Ja sitten jos tähän yhdistetään vielä haluttomuus kommentoida opinnäytetyötä menetelmien tai ehdotettujen tavoitteiden osalta, ollaan äkkiä tilanteessa, jossa olisi sama kuin ei toimeksiantajaa tai aihetta ollenkaan.

Itse olen ohjannut kaksi AMK-opinnäytetyötä. Molemmat ovat menneet kehittämistyön osalta nappiin, ja valmistuneetkin oikea-aikaisesti organisaation toiminnan kannalta. Silti kumpikin on vaatinut sen, että opinnäytetyön tekijöiden kanssa on pidetty säännöllisesti tilannepalavereja, ohjattu säännöllisesti, ja alkuun tehty melko tarkat tutkimussuunnitelmat kehittämishankkeista. Näitä tutkimussuunnitelmia on sitten myös pyritty noudattamaan, tai mikäli niihin on ollut tarve tehdä muutoksia, ne on tehty yhdessä keskustellen. Pelkällä aiheen antamisella töitä tuskin olisi hyviksi saatu, tai eivät ainakaan olisi palvelleet tarkoitustaan kohdeorganisaation osalta. Ja näistä kahdesta opinnäytetyöstä olen itse oppinut, kuinka työlästä opinnäytetyön ohjaaminen on, varsinkin kun sitä tekee alalle vielä valmistumaton "ammattilainen", ja että oikeasti töitä ei ohjata kuin se yksi kerrallaan, kun sitä tehdään muun toimenkuvan ohella.

Organisaation kannaltahan opinnäytetyön ohjaaminen keskittyy nimenomaan organisaatiolle saatavan hyödyn ohjaamiseen, joka sitten yhdessä muun opiskelijan tekemän taustatyön kanssa poikii opiskelijaa itseään hyödyttävän valmiin opinnäytetyön. Kieliopilliset asiat, viitekehys, teoreettinen tausta, jne. ovat sitä koulun ohjaajan toimialaa, josta hänen tulisi puolestaan olla kiinnostunut.

Ps. ylemmän AMK:n puolella opettajat ovat monesti koulutukseltaan tohtoreita. Näin ainakin meillä oli. Mutta mikään yksiselitteinen laadun tae tämäkään ei toki ole.