Ottamatta sen kummemmin kantaa henkilöön yleensä, kiitän nöyrästi Mikael Jungneria itsetutkistelusta ja näkökulmiensa päivittämisestä.
Sama ongelma suhtautumisessa maatalouteen vaikuttaa hyvin yleiseltä. Parjataan ja parjataan, kunnes ymmärretään faktat, ja sitten saattaakin olla jo liian myöhäistä.
Mutta Mikael sanoi hyvin myös:
"Käsillä olevan kannattavuuskriisin vaikutukset voivat olla kauaskantoisia myös ilmastomuutoksen torjunnan ja hiilensidonnan näkökulmasta.
"Uusiin viljelytekniikoihin siirtyminen vaatii pääomia, eivätkä kannattavuusrajalla horjuvat tilat pysty investoimaan kun pankit eivät uskalla antaa lainaa."
Yhdyn tähän täysin. Nuorena tuottajana olen seurannut tätä lehmänhännän laskua omien vanhempieni ajoista. Lapsuudessani, laman ajan jälkeisessä Suomessa maataloustekniikan kehitykseen käytettävissä olevat taloudelliset ylijäämät olivat huipussaan. Myös tällaisilla, ns. kehittyvillä keskikokoisilla tiloilla, joita kuitenkin suurin osa Suomen tiloista on, investointiin parhaaseen mahdolliseen aikansa tekniikkaan. Ihan nyt esimerkkinä tarkemmat kylvö- ja lannoituskoneet, sekä paremmalla hyötysuhteella toimivat leikkuupuimurit.
Ympäristötekoja tehtiin, vaikka ne olivat yhtälailla investointeja pienempiin hävikkeihin.
Jo tuolloin jokainen pihaan tuotu uutta tekniikkaa oleva uusi kiiltävä pankin rahoilla ostettu kone herätti äärimmäistä kateutta ja katkeruutta kanssaihmisissä.
Nyt pihassa on yksi velaksi käytettynä ostettu paljon ajettu dieseltraktori, jossa satelliitti katolla. Senkin ostamisen mahdollistamiseksi jouduttiin pankin kanssa vääntää kättä oikein tosissaan, vaikka itse koen oman tilamme taloudellisen tilanteen verrattain kohtuulliseksi.
Jos markkinoilta saataisiin sama osuus lopputuotteen hinnoista kuin lapsuudessani, esimerkiksi kaasulaitos ja kaasukäyttöiset traktorit olisivat meillä jo pihassa. Ei ympäristötekojen teko sen vaikeampaa ole.
Mutta, kauppa kuristaa teollisuutta, teollisuus alkutuottajaa. Valtio ei muuta keksi kuin tukiatukiatukia. Ja lisää katkeruutta ja vastakkainasettelua, ilman mitään muuta pitkäaikaista vaikutusta.
Kiitos Jungnerille näkökulmasta
5
102
Vastaukset
- Anonyymi
Nyt raha ohjataan asuntotukiin.
- Anonyymi
Maatalous ei tarvitse lisää tukea. Sukutila veruke on käytetty MTK:n puolesta jo monta kertaa. Jos tila on suvulle kallis niin se rahoittaa sitä yhteiskunnan ei sitä kuulu tehdä.
Nyt kun konkurssit oikeasti ulotetaan myös maatiloihin niin se antaa mahdollisuuden laajentaa niile jotka asiansa hoitavat kunnnolla.- Anonyymi
Höpönhöpö....
- Anonyymi
Eihän maatalous tukea tarvitse vaan duunarit. Tuet valuvat teollisuuteen ostopanoksina.
- Anonyymi
Olen täysin samaa mieltä ettei tarvitsisi lisää tukea. Ei tarvitsisi tukia ollenkaan, ellei nykypäivän ihmisille kaikki muu olisi ruokaa tärkeämpää. Ennen suurin osa palkasta meni ruokaan, enää naurettavan pieni osa ja sekin on liikaa.
Sukutiloja ei tokikaan yhteiskunnan kuulu rahoittaa, mutta eikö se jotain kerro jos edes sellaiset velattomat tilat eivät kannata? Kuinka sitten konkurssin jälkeen ne kirjoittajan kaltaiset? "kunnolla tilaa hoitavat", koska konkurssitilankin joutuu yleensä velaksi ostaa, ja jollain sitäkin täytyisi maksaa?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2514535Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1272971Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit412732Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?741700Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1051553Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn201451- 541302
- 921216
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2031072- 471065