Kiitos Jungnerille näkökulmasta

Ottamatta sen kummemmin kantaa henkilöön yleensä, kiitän nöyrästi Mikael Jungneria itsetutkistelusta ja näkökulmiensa päivittämisestä.

Sama ongelma suhtautumisessa maatalouteen vaikuttaa hyvin yleiseltä. Parjataan ja parjataan, kunnes ymmärretään faktat, ja sitten saattaakin olla jo liian myöhäistä.

Mutta Mikael sanoi hyvin myös:

"Käsillä olevan kannattavuuskriisin vaikutukset voivat olla kauaskantoisia myös ilmastomuutoksen torjunnan ja hiilensidonnan näkökulmasta.

"Uusiin viljelytekniikoihin siirtyminen vaatii pääomia, eivätkä kannattavuusrajalla horjuvat tilat pysty investoimaan kun pankit eivät uskalla antaa lainaa."

Yhdyn tähän täysin. Nuorena tuottajana olen seurannut tätä lehmänhännän laskua omien vanhempieni ajoista. Lapsuudessani, laman ajan jälkeisessä Suomessa maataloustekniikan kehitykseen käytettävissä olevat taloudelliset ylijäämät olivat huipussaan. Myös tällaisilla, ns. kehittyvillä keskikokoisilla tiloilla, joita kuitenkin suurin osa Suomen tiloista on, investointiin parhaaseen mahdolliseen aikansa tekniikkaan. Ihan nyt esimerkkinä tarkemmat kylvö- ja lannoituskoneet, sekä paremmalla hyötysuhteella toimivat leikkuupuimurit.
Ympäristötekoja tehtiin, vaikka ne olivat yhtälailla investointeja pienempiin hävikkeihin.
Jo tuolloin jokainen pihaan tuotu uutta tekniikkaa oleva uusi kiiltävä pankin rahoilla ostettu kone herätti äärimmäistä kateutta ja katkeruutta kanssaihmisissä.

Nyt pihassa on yksi velaksi käytettynä ostettu paljon ajettu dieseltraktori, jossa satelliitti katolla. Senkin ostamisen mahdollistamiseksi jouduttiin pankin kanssa vääntää kättä oikein tosissaan, vaikka itse koen oman tilamme taloudellisen tilanteen verrattain kohtuulliseksi.

Jos markkinoilta saataisiin sama osuus lopputuotteen hinnoista kuin lapsuudessani, esimerkiksi kaasulaitos ja kaasukäyttöiset traktorit olisivat meillä jo pihassa. Ei ympäristötekojen teko sen vaikeampaa ole.

Mutta, kauppa kuristaa teollisuutta, teollisuus alkutuottajaa. Valtio ei muuta keksi kuin tukiatukiatukia. Ja lisää katkeruutta ja vastakkainasettelua, ilman mitään muuta pitkäaikaista vaikutusta.