Stratosfäärin viilentyminen

Anonyymi

Luin muutamasta paikasta, että olisi merkkejä ja mittauksia stratosfäärin jäähtymisestä. Samalla kun alailmakehä on lämmennyt ja kasvanut korkeutta, niin stratosfääri olisi vastaavasti kutistunut ja viilennyt. Ei taida olla oikein vielä tutkijoillakaan tietoa mitä tuosta seuraa?

Syyksi jäähtymiseen on kai esitetty hiilidioksidipitoisuuden kasvua, joka olisi lisännyt lämmön säteilyä stratosfääristä avaruuteen. Mahdollisesti viilentymisen seurauksena myös otsonin muodostuminen voi alkaa yskiä, joka taas edistäisi jäähtymistä...

Nyt tietysti ilmastotoimien vastustajat intoavat, että näin se luonto hoitaa asiat kuntoon ja kaikki "ilmastohysteria" voidaan unohtaa. Itse en olisi tästä niin vakuuttunut. Ainakaan toistaiseksi tuo jäähtyminen ei ole vaikuttanut alailmakehän lämpenemiseen, ja mahdollinen otsonikato2 kuulostaa pahalta - otsonikerros ei ole vielä palautunut edellisestäkään. Tilanne Venuksella ei tietenkään ole ihan vertailukelpoinen, mutta siellähän pintalämpötila huitelee jossain 460 asteen paikkeilla, ja silti kaasukehän yläosat ovat jopa kylmempiä kuin Maan vastaavat.

41

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Stratosfääri osaksi lämpenee maan pinnan suunnasta tulevalla Auringon heijastussäteilyllä ja jos ilmakehän kasvanut hiilidioksidipitoisuus blokkaa tästä osan takaisin maan suuntaan, niin stratosfäärihän tietysti viilenee.

      Vaikutuksia on vaikea ennustaa, mutta omana käsityksenäni pidän riskialttiina suhteellisen lähekkäin pystysuunnassa olevien ilmamassojen äärimmäisiä lämpötilaeroja. Mitä jos jossain päin maailmalla tasapaino romahtaa; näemmekö samantapaisia sään "ääreytymisiä" kuin katastrofielokuvassa The Day After Tomorrow?

      Niin hurrkikaanit kuin lämpövoimakoneetkin toimivat lämpötilaeroilla, ja valloillaan lämpötilaeron energia on tuhoisa.

      • Anonyymi

        Onhan se hiilidioksidipitoisuus kasvanut stratosfäärissäkin, tosin tietysti määrät ovat ohuemmassa ilmassa pienemmät kuin alailmakehässä, eikä tarkkoja pitoisuustietoja koko stratosfäärin alueelta taida olla. Siltikin syyksi jäähtymiseen esitetään nimenomaan stratosfäärissä itsessään olevaa hiilidioksidia, joka toisin kuin troposfäärissä voimistaa jäähtymistä.


      • Anonyymi

        Uuh, tarkoitushakuinen logiikka on kaunista.

        Jos kasvihuonekaasut bloggaavat takaisin heijastunutta säteilyä viilentäen stratosfääriä, niin miksi ne saman teorian mukaan lämmittävät troposfääriä.

        Mietitkö sinä lainkaan, mitä kirjoittelet ?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Uuh, tarkoitushakuinen logiikka on kaunista.

        Jos kasvihuonekaasut bloggaavat takaisin heijastunutta säteilyä viilentäen stratosfääriä, niin miksi ne saman teorian mukaan lämmittävät troposfääriä.

        Mietitkö sinä lainkaan, mitä kirjoittelet ?

        Täysin loogista. Olen syytön siihen, ettet ymmärrä.


      • Anonyymi
        Kollimaattori kirjoitti:

        Täysin loogista. Olen syytön siihen, ettet ymmärrä.

        Niinpä niin.
        Kohdallasi aina kun asia-argumentit loppuvat, on turvallista todeta muut tyhmiksi.

        Eikö edes hävetä ?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niinpä niin.
        Kohdallasi aina kun asia-argumentit loppuvat, on turvallista todeta muut tyhmiksi.

        Eikö edes hävetä ?

        Miksi häpeäisin sitä, etteivät kaikki ymmärrä? Otanko harteilleni koko ihmiskunnan kaikki synnitkin? ; )


      • Anonyymi
        Kollimaattori kirjoitti:

        Miksi häpeäisin sitä, etteivät kaikki ymmärrä? Otanko harteilleni koko ihmiskunnan kaikki synnitkin? ; )

        Et näköjään ymmärrä itse, kuinka halpahintaisesti yrität luikerrella omista 'sammakoistasi', mutta omahan asiasi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinpä niin.
        Kohdallasi aina kun asia-argumentit loppuvat, on turvallista todeta muut tyhmiksi.

        Eikö edes hävetä ?

        Tuo kommenttisi edusti juurikin tyhmyyttä.
        Jos pitkäaaltoisesta säteilystä osa "heijastuu" takaisin troposfääriin, tulee stratosfääriin vähemmän lmpötehoa.


      • Anonyymi

        Joo. Mittausten mukaan maapallo on himmentynyt eli albedo on heikentynyt. Saattaa olla selitys.


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täällä https://phys.org/news/2021-09-earth-dimming-due-climate.html aiheesta lisää.

        Säteilypakote kuvaa hiilidioksidin vaikutusta maasta ja ilmakehästä poistuvan lämpösäteilyn tehoon tropopaussin kohdalla. Se on tuolla kohdalla ulos menevän lämpösäteilytehon muutos. Tuolta ulospäin menevän tehon ei enää katsota palaavan takaisin troposfääriin. Nykyisellä CO2-pitoisuudella vaikutus on -1.9 W/m2.

        Todennäköisesti tämä ja albedon heikkeneminen ( vaikuttaa näkyvään valoon pääasiassa) selittävät toposfäärin jäähtymisen.


      • Anonyymi
        Kollimaattori kirjoitti:

        Täysin loogista. Olen syytön siihen, ettet ymmärrä.

        Syytön etkä syyllinen sinä et ole toisten ymmärtämisiin. Vastuussa olet vain omasta ymmärtämättömyydestäsi. Mitä aiot asialle tehdä?


    • Anonyymi

      Kun säteilylämpö pysähtyy nykyään tehokkaamin alailmakehään, se aiheuttaa stratosfäärin viilenemistä aivan kuten teoria olettaa. Stratosfäärissä on niin vähäisiä määriä kaasua, ettei kasvihuoneilmiötä juurikaan synny. Lämpöä tulee Maasta vähän vähemmän ja avaruuten sitä säteilee kuten ennenkin.

      Stratosfäärissä muutos on pieni, mutta juuri teorian mukainen.

      • Anonyymi

        Olkiukkoja taas liikkeellä.

        Jos stratosfäärissä on kaasua harvemmassa, eli pienemmässä paineessa, niin myös pienempikin lämpömäärä kasvattaa lämpötilaa voimakkaammin.

        Keksikää parempia teorioita, tai ainakin vähemmän fysiikan lainalaisuuksista poikkeavia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olkiukkoja taas liikkeellä.

        Jos stratosfäärissä on kaasua harvemmassa, eli pienemmässä paineessa, niin myös pienempikin lämpömäärä kasvattaa lämpötilaa voimakkaammin.

        Keksikää parempia teorioita, tai ainakin vähemmän fysiikan lainalaisuuksista poikkeavia.

        Stratosfääristä lämpä säteilee esteettömästi avaruuteen.

        "Yksi havainto, joka perustuu tiettyjen satelliittien tekemiin infrapunamittauksiin, on, että stratosfäärillä on ollut taipumus jäähtyä useita vuosikymmeniä.
        Tällä ilmiöllä on kaksi tunnettua selitystä:

        1. Troposfäärin lämpeneminen kasvihuoneimiön vaikutuksesta, jolloin stratosfaariin pääsee vähemmän lämpöä.
        2 Otsonikerroksen heikentyminen.


    • Anonyymi

      Kaikki logiikka ja fysikaaliset ilmiöt ovat kauniita kun ne sopivat omiin uskomuksiini.
      Ja varsinkin jos on tullut muutamasta paikasta luettua niin asia on 110% varmaa!

    • Anonyymi

      Olen tämän ketjun aloittaja, ja olisi pitänyt arvata että tämä menee heti arvailuksi ja herjailuksi puolesta ja vastaan. Kiva kun edes yrittäisitte perehtyä ko. asiaan ennen kirjoittelua.

      En väitä että itsekään tietäisin varmuudella mitä stratosfäärissä on meneillään, mutta tässä mielestäni paras löytämäni selitys jäähtymiseen:

      Otsoni ja happi ovat edelleen ne kaasut jotka pääosin vastaavat stratosfäärin lämmityksestä. Lämpötila kasvaa ylöspäin mentäessä toisin kuin alailmakehässä, koska otsoni & happi absorboivat auringon lähettämää lyhytaaltoista UV-säteilyä (ehkä osin myös ilmakehän alemmista osista heijastuvaa?).

      Kun hiilidioksidin pitoisuus kasvaa, niin se pystyy stratosfäärin lämpimämmissä yläosissa emittoimaan enemmän ja tehokkaammin pitkäaaltoista IR-säteilyä. Se ei kuitenkaan pysty absorboimaan saapuvaa auringon säteilyä, koska aallonpituudet ovat liian lyhyitä. Näin ollen stratosfääriin tulee suunnilleen sama määrä lämpöenergiaa kuin aiemmin, mutta sieltä poistuu lämpöä enemmän - eli stratosfääri jäähtyy.

      • Anonyymi

        Oletetaan makuuhuone, josta lämpö ei karkaa mihinkään. Jos 37 asteinen henkilä nukuu peiton alla, peiton alla oleva ilma lämpenee. Sen sijaan huoneen ilma ei juurikaan lämpene.
        Jos henkilö nukkuu ilman peittoa, hän on 37 asteen lämpälähde, jonka lmpöenergia lämmittää koko huonetta, mutta hänellä itsellän on vähän viilempi.


      • Anonyymi

        Niin mitkä ihmeen aallonpituudet ovat eri suuria ?

        Kaasut absorboivat itselleen ominaisia aallonpituuksia, tulivat ne mistä suunnasta tahansa.

        Ja taas tullaan tähän samaan harhaluuloon, että auringosta tuleva säteily olisi jotenkin erilaista samalla taajuudellakin, ja ohitetaan totuus, että auringosta saapuvan säteilyn siirtämä energia on aivan eri asteikolla maan pinnan ja sitä ympäröivän ilmakehän välisestä säteilyenergian siirrosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin mitkä ihmeen aallonpituudet ovat eri suuria ?

        Kaasut absorboivat itselleen ominaisia aallonpituuksia, tulivat ne mistä suunnasta tahansa.

        Ja taas tullaan tähän samaan harhaluuloon, että auringosta tuleva säteily olisi jotenkin erilaista samalla taajuudellakin, ja ohitetaan totuus, että auringosta saapuvan säteilyn siirtämä energia on aivan eri asteikolla maan pinnan ja sitä ympäröivän ilmakehän välisestä säteilyenergian siirrosta.

        Eri asteikolla? Ja se tarkoittaa...

        Se energia, joka lämmittää maanpintaa, muuttuu takaisin avaruuteen säteillessään pidempiaaltoiseksi kuin avaruudesta maahan tuleva säteily on. Kasvihuonekaasut absorboivat juuri sitä pidempiaaltoista säteilyä. Näin säteily pääsee avaruudesta maahan vähän helpommin, kuin maasta takaisin araruuteen.

        Eron suuruus ei ole merkityksellinen, jos sitä yrität väittää. Oletetaan 100 000 litran allas, johon aletaan valuttaa vettä 10 000 litraa vuorokaudessa. Altaan vettä käytetään vain 9900 litraa vuorokaudessa. Vajaassa kolmessa vuodessa allas täyttyy, vaikka sisään- ja ulosvirtauksen ero on hyvin pieni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eri asteikolla? Ja se tarkoittaa...

        Se energia, joka lämmittää maanpintaa, muuttuu takaisin avaruuteen säteillessään pidempiaaltoiseksi kuin avaruudesta maahan tuleva säteily on. Kasvihuonekaasut absorboivat juuri sitä pidempiaaltoista säteilyä. Näin säteily pääsee avaruudesta maahan vähän helpommin, kuin maasta takaisin araruuteen.

        Eron suuruus ei ole merkityksellinen, jos sitä yrität väittää. Oletetaan 100 000 litran allas, johon aletaan valuttaa vettä 10 000 litraa vuorokaudessa. Altaan vettä käytetään vain 9900 litraa vuorokaudessa. Vajaassa kolmessa vuodessa allas täyttyy, vaikka sisään- ja ulosvirtauksen ero on hyvin pieni.

        Totta kai.
        Kasvihuonekaasut siis absorboivat pitkäaaltoista säteilyä ?
        Eipä ole tullut aikaisemmin mieleenikään, joten suurkiitos selkeästä opastuksesta.

        Muuten mitä ne kasvihuonekaasut oikeastaan ovat ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin mitkä ihmeen aallonpituudet ovat eri suuria ?

        Kaasut absorboivat itselleen ominaisia aallonpituuksia, tulivat ne mistä suunnasta tahansa.

        Ja taas tullaan tähän samaan harhaluuloon, että auringosta tuleva säteily olisi jotenkin erilaista samalla taajuudellakin, ja ohitetaan totuus, että auringosta saapuvan säteilyn siirtämä energia on aivan eri asteikolla maan pinnan ja sitä ympäröivän ilmakehän välisestä säteilyenergian siirrosta.

        Auringon ja maan säteilyjen aallonpituudet ovat samalla asteikolla, mutta aivan eri kohdissa. Auringon tänne säteilemän energian huippu on näkyvän valon alueella n. 0.5 mikrometrissä ja maan lämpösäteily infrapuna-alueella n. 10 mikrometrissä. Hiilidioksidille ominainen aallonpituus on 15 mikrometriä, jota aurinko ei tuota.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Auringon ja maan säteilyjen aallonpituudet ovat samalla asteikolla, mutta aivan eri kohdissa. Auringon tänne säteilemän energian huippu on näkyvän valon alueella n. 0.5 mikrometrissä ja maan lämpösäteily infrapuna-alueella n. 10 mikrometrissä. Hiilidioksidille ominainen aallonpituus on 15 mikrometriä, jota aurinko ei tuota.

        Niistä kaavioista.
        Ne on kuvitettu saman suuruisiksi sekä maasta että auringosta tulevalle säteilyalueille, mutta ei kai kukaan edes kuvittele niiden olevan teholtaan yhtä suuria.

        Asteikolle on piirretty tiettyä lämpötilaa vastaavat mustan kappaleen teoreettiset säteilykuviot (noudattavat Wienin tilastollista siirtymälakia).
        Auringon säteily tunnetaan hyvin, se kattaa helposti havainnoitavana koko alueen, maanpinnan säteily on vain arvioitu keskilämpötilan mukaan, spektrit vaihtelevat säteilevän pinnan mukaan.

        Aallonpituudetkin ovat samoja, esin 20 THz säteilyn aallonpituus on sama, saapui se maanpinnalta tai auringosta.

        Energian siirron kannalta surin merkitys, on säteilijän ja kohteen välinen lämpötilaero, miettikää mitä se troposfäärissä voi enintään olla, ja palhonko se on auringon ja maan välillä, se antaa hieman suuntaa miten merkittävää on mesoa esimerkiksi hiilidioksidin osuudesta lämpötasapainoon.

        Niin ja älkää sekoittako koko maapallon säteilyä avaruuteen, joka on suunnilleen 258 K-> 3 K, = n. 176 PJ/s, kun taas maanpinnan säteily lähes saman lämpöiseen ilmakehän kaasuihin on, mitä on, eli puhdas arvaus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niistä kaavioista.
        Ne on kuvitettu saman suuruisiksi sekä maasta että auringosta tulevalle säteilyalueille, mutta ei kai kukaan edes kuvittele niiden olevan teholtaan yhtä suuria.

        Asteikolle on piirretty tiettyä lämpötilaa vastaavat mustan kappaleen teoreettiset säteilykuviot (noudattavat Wienin tilastollista siirtymälakia).
        Auringon säteily tunnetaan hyvin, se kattaa helposti havainnoitavana koko alueen, maanpinnan säteily on vain arvioitu keskilämpötilan mukaan, spektrit vaihtelevat säteilevän pinnan mukaan.

        Aallonpituudetkin ovat samoja, esin 20 THz säteilyn aallonpituus on sama, saapui se maanpinnalta tai auringosta.

        Energian siirron kannalta surin merkitys, on säteilijän ja kohteen välinen lämpötilaero, miettikää mitä se troposfäärissä voi enintään olla, ja palhonko se on auringon ja maan välillä, se antaa hieman suuntaa miten merkittävää on mesoa esimerkiksi hiilidioksidin osuudesta lämpötasapainoon.

        Niin ja älkää sekoittako koko maapallon säteilyä avaruuteen, joka on suunnilleen 258 K-> 3 K, = n. 176 PJ/s, kun taas maanpinnan säteily lähes saman lämpöiseen ilmakehän kaasuihin on, mitä on, eli puhdas arvaus.

        Juurikin noin ja tulee myös muistaa, että matalissa lämpötiloissa säteily on huono lämmönsiirtäjä. Maanpinnan lämpötiloissa suurin osa lämmöstä poistuu johtumalla ja kuljettumalla. Kun vähäinen määrä lämpöä säteilee ilmaan ja vielä vähäisempi määrä siitä saattaa osua hiilidioksidiin niin sillä ei ole käytännössä merkitystä maapallon lämpötasapainossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Auringon ja maan säteilyjen aallonpituudet ovat samalla asteikolla, mutta aivan eri kohdissa. Auringon tänne säteilemän energian huippu on näkyvän valon alueella n. 0.5 mikrometrissä ja maan lämpösäteily infrapuna-alueella n. 10 mikrometrissä. Hiilidioksidille ominainen aallonpituus on 15 mikrometriä, jota aurinko ei tuota.

        Täällä on useaan otteeseen todettu, että aurinko ei säteile 15 µ säteilyä lainkaan.
        Se kyllä kai kaikille on tiedossa, että kyllä se säteilee, mutta useimmilla on käsitys että niin vähän, että sillä ei ole merkitystä.

        Nyt olisi tärkeää tietää, millä teholla aurinko säteilee kyseistä taajuutta, se antaisi selvän kuvan sen mahdollisesta vaikutuksesta.

        Joten lukemia näkyviin, niin selitykset loppuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juurikin noin ja tulee myös muistaa, että matalissa lämpötiloissa säteily on huono lämmönsiirtäjä. Maanpinnan lämpötiloissa suurin osa lämmöstä poistuu johtumalla ja kuljettumalla. Kun vähäinen määrä lämpöä säteilee ilmaan ja vielä vähäisempi määrä siitä saattaa osua hiilidioksidiin niin sillä ei ole käytännössä merkitystä maapallon lämpötasapainossa.

        Nyt ollaan kyllä aika kaukana aloituksen stratosfääristä, mutta maan pinta luovuttaa suurimman osan lämmöstään haihduttamalla, eli kun vesi muuttaa olomuotoa nesteestä vesihöyryksi.

        Siinä vaiheessa kun lämpö on siirtynyt ilmaan, niin se hiilidioksidille aivan sama miten se on tapahtunut - se ottaa kyllä energian vastaan, tuli se sitten muihin molekyyleihin törmäilemällä tai lämpösäteilynä. Vesihöyryn tapaan se pystyy sekä vastaanottamaan että lähettämään lämpösäteilyä, mihin kumpaankaan typpi ja happi eivät pysty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt ollaan kyllä aika kaukana aloituksen stratosfääristä, mutta maan pinta luovuttaa suurimman osan lämmöstään haihduttamalla, eli kun vesi muuttaa olomuotoa nesteestä vesihöyryksi.

        Siinä vaiheessa kun lämpö on siirtynyt ilmaan, niin se hiilidioksidille aivan sama miten se on tapahtunut - se ottaa kyllä energian vastaan, tuli se sitten muihin molekyyleihin törmäilemällä tai lämpösäteilynä. Vesihöyryn tapaan se pystyy sekä vastaanottamaan että lähettämään lämpösäteilyä, mihin kumpaankaan typpi ja happi eivät pysty.

        Kun se lämpö on siirtynyt ilmaan niin siellä kaikki kaasut ovat saman lämpöisiä. Ei se hiilidioksidimolekyyli ota mitään vastaan toisilta kaasumolekyyleiltä ei törmäilemällä eikä säteilemällä. Lämpö ei siirry kahden saman lämpöisen välillä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun se lämpö on siirtynyt ilmaan niin siellä kaikki kaasut ovat saman lämpöisiä. Ei se hiilidioksidimolekyyli ota mitään vastaan toisilta kaasumolekyyleiltä ei törmäilemällä eikä säteilemällä. Lämpö ei siirry kahden saman lämpöisen välillä.

        Ahaa, kerro lisää tästä teoriastasi!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täällä on useaan otteeseen todettu, että aurinko ei säteile 15 µ säteilyä lainkaan.
        Se kyllä kai kaikille on tiedossa, että kyllä se säteilee, mutta useimmilla on käsitys että niin vähän, että sillä ei ole merkitystä.

        Nyt olisi tärkeää tietää, millä teholla aurinko säteilee kyseistä taajuutta, se antaisi selvän kuvan sen mahdollisesta vaikutuksesta.

        Joten lukemia näkyviin, niin selitykset loppuu.

        Mustan kappaleen laskurilla saa hyvän arvion asiasta, sillä Auringon spektri ilmakehän ulkopuolella on suunnilleen sama kuin noin 5800 K lämpötilassa olevalla mustalla kappaleella.

        https://www.spectralcalc.com/blackbody_calculator/blackbody.php

        Tuon mukaan 0.01 - 300 mikrometrin välille osuu 20426100 W/m2/sr
        ... ja esimerkiksi 14.5 - 15.5 mikrometrin välille osuu 875.257 W/m2/sr

        Eli 14.5-15.5 mikrometrin välille osuvan tehon suhde koko tehoon on noin 0.0000425 eli alle kahdeskymmenestuhannesosa koko Auringon tehosta.

        Asian voi halutessaan myös tarkistaa ilmakehän ulkopuolella mitatusta Auringon spektristä, jonka lataamiseen löytyvät ohjeet täältä:

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla#comment-112962193

        Tuon karkean spektrin perusteella 15 µm aallonpituudella tulee tehoa 4.69E-2 wattia per neliömetri yhtä mikrometrin levyistä kaistaa kohti. Kun koko Auringon säteilyteho on noin 1361 W per neliömetri niin tuo vastaisi osuutta 0.0000344 koko tehosta.

        Tuo on siis edelleenkin vähemmän kuin kahdeskymmenestuhannes osa Auringon säteilytehosta Maapallon ilmakehän yläosassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mustan kappaleen laskurilla saa hyvän arvion asiasta, sillä Auringon spektri ilmakehän ulkopuolella on suunnilleen sama kuin noin 5800 K lämpötilassa olevalla mustalla kappaleella.

        https://www.spectralcalc.com/blackbody_calculator/blackbody.php

        Tuon mukaan 0.01 - 300 mikrometrin välille osuu 20426100 W/m2/sr
        ... ja esimerkiksi 14.5 - 15.5 mikrometrin välille osuu 875.257 W/m2/sr

        Eli 14.5-15.5 mikrometrin välille osuvan tehon suhde koko tehoon on noin 0.0000425 eli alle kahdeskymmenestuhannesosa koko Auringon tehosta.

        Asian voi halutessaan myös tarkistaa ilmakehän ulkopuolella mitatusta Auringon spektristä, jonka lataamiseen löytyvät ohjeet täältä:

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla#comment-112962193

        Tuon karkean spektrin perusteella 15 µm aallonpituudella tulee tehoa 4.69E-2 wattia per neliömetri yhtä mikrometrin levyistä kaistaa kohti. Kun koko Auringon säteilyteho on noin 1361 W per neliömetri niin tuo vastaisi osuutta 0.0000344 koko tehosta.

        Tuo on siis edelleenkin vähemmän kuin kahdeskymmenestuhannes osa Auringon säteilytehosta Maapallon ilmakehän yläosassa.

        Jostain luin että Maan lämpötalouden kannalta Aurinko säteilee lähinnä aaltoalueella 0.1-4.0 mikrometriä, joten nähtävästi tuo on se alue jolla on käytännön merkitystä. Mutta riippumatta tulevan säteilyn spektrijakaumasta, eikö tässä oleellista ole kuitenkin se, kuinka tehokkaasti tai tehottomasti Maa luovuttaa vastaanottamaansa lämpöenergiaa? Esim. tuota mainittua 15 mikrometriä koko ilmakehän hiilidioksidi absorboi yhtä hyvin mistä suunnasta tahansa, ja alailmakehässä tuo suunta on Maasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jostain luin että Maan lämpötalouden kannalta Aurinko säteilee lähinnä aaltoalueella 0.1-4.0 mikrometriä, joten nähtävästi tuo on se alue jolla on käytännön merkitystä. Mutta riippumatta tulevan säteilyn spektrijakaumasta, eikö tässä oleellista ole kuitenkin se, kuinka tehokkaasti tai tehottomasti Maa luovuttaa vastaanottamaansa lämpöenergiaa? Esim. tuota mainittua 15 mikrometriä koko ilmakehän hiilidioksidi absorboi yhtä hyvin mistä suunnasta tahansa, ja alailmakehässä tuo suunta on Maasta.

        Mikä mahtaa olla todennäköisyys, että maan pinnasta lähtevä 15 mikrometrin fotoni selviää ulos ilmakehästä absorboitumatta kertaakaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jostain luin että Maan lämpötalouden kannalta Aurinko säteilee lähinnä aaltoalueella 0.1-4.0 mikrometriä, joten nähtävästi tuo on se alue jolla on käytännön merkitystä. Mutta riippumatta tulevan säteilyn spektrijakaumasta, eikö tässä oleellista ole kuitenkin se, kuinka tehokkaasti tai tehottomasti Maa luovuttaa vastaanottamaansa lämpöenergiaa? Esim. tuota mainittua 15 mikrometriä koko ilmakehän hiilidioksidi absorboi yhtä hyvin mistä suunnasta tahansa, ja alailmakehässä tuo suunta on Maasta.

        Siitä juuri kai on kysymys.

        Säteilyn intensiteetti on verrannollinen aallonpituuteen, ja mainitsemasi 15 µ alueen intensiteetti on n. 4.2 W/m², siis hyvin vähäinen.

        Hiilidioksidi absorboi osin myös aallonpituusalueella 2/4 µ, jossa säteilyteho on jo yli 40 W/m², ja käytännöllisesti koko säteily on auringosta saapuvaa, maan pinnan (288 K) spektri ei enää yllä näin lyhyille alueille.
        Nettoenergian siirron määrään vaikuttaa myös säteilylähteen ja kohteen lämpötilaero, joten vertailu hiilidioksidin vaikutuksesta ei taida olla aivan niin yksinkertaista kuin on annettu ymmärtää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siitä juuri kai on kysymys.

        Säteilyn intensiteetti on verrannollinen aallonpituuteen, ja mainitsemasi 15 µ alueen intensiteetti on n. 4.2 W/m², siis hyvin vähäinen.

        Hiilidioksidi absorboi osin myös aallonpituusalueella 2/4 µ, jossa säteilyteho on jo yli 40 W/m², ja käytännöllisesti koko säteily on auringosta saapuvaa, maan pinnan (288 K) spektri ei enää yllä näin lyhyille alueille.
        Nettoenergian siirron määrään vaikuttaa myös säteilylähteen ja kohteen lämpötilaero, joten vertailu hiilidioksidin vaikutuksesta ei taida olla aivan niin yksinkertaista kuin on annettu ymmärtää.

        No tuo nyt ei ainakaan selventänyt mitään...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä mahtaa olla todennäköisyys, että maan pinnasta lähtevä 15 mikrometrin fotoni selviää ulos ilmakehästä absorboitumatta kertaakaan?

        Hiilidioksidin vuoksi todennäköisyys tuolle on varsin pieni. Pelkkä vesihöyry aiheuttaa luokkaa 50% absorbtiotodennäköisyyden ja hiilidioksidin tuottama absorptiovaikutus tuolla aallonpituudella on pienten ja huonoresoluutioisten kuvien perusteella hyvin lähellä sataa prosenttia.

        Todennäköisyys sille että Maapallon pinnasta lähtevä 15 mikrometrin fotoni selviää ulos ilmakehästä absorboitumatta kertaakaan on selvästi pienempi kuin 1%.


    • Anonyymi

      Tuollainen allasvertaus ei sovi maapallon energiatasetta kuvaamaan.
      Mutta jos nyt roikutaan siinä, niin asiaa kuvaisi säiliö jonka kyljessä olisi pohjasta lähtien V:n muotoinen aukko jonka kautta vesi pääsee valumaan pois.
      Koska aukko levenee ylöspäin mennessä, ulosvirtaus kasvaa veden pinnan noustessa säiliössä ja pienenee pohjaa lähestyttäessä.
      Jos säiliöön sitten valutetaan vettä, sen pinta nousee kunnes ulosvirtaus on yhtä suuri kuin sisäänvirtaus.
      Jos sisäänvirtaus siitä kasvaa, veden pinta nousee vastaavalle tasolle ja päinvastoin laskee jos sisäänvirtaus pienenee.
      Näin ollen vedenpinta asettuu aina itsestään tasapainoon tulovirtauksen edellyttämälle korkeudelle.
      Jos säiliössä pinta väreilee tai aaltoilee, ne ovat vain mikroilmiöitä ylös- ja alaspäin koko suuren astian keskivedenpinnan suhteen.

      • Anonyymi

        Ja olisivatko kasvihuonekaasut tuossa vertauksessa sitten esim. sokeria, jota joku idiootti koko ajan lisää veteen?


      • Anonyymi

        Kun tuo aukko vastaa reittiä jota kautta Maapallon pinta lähettää saamansa energian takaisin ulos avaruuteen lämpösäteilynä niin jatketaan analogiaa. Kasvihuonekaasujen lisääminen kaventaa aukkoa niin, että osa siihen yrittävästä vedestä heijastuu takaisin säiliöön (takaisinsäteily). Kun aukko on kapeampi niin saman ulosvirtaaman saavuttaminen edellyttää että säiliössä veden pinta (lämpötila) nousee aiempaa ylemmäs.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun tuo aukko vastaa reittiä jota kautta Maapallon pinta lähettää saamansa energian takaisin ulos avaruuteen lämpösäteilynä niin jatketaan analogiaa. Kasvihuonekaasujen lisääminen kaventaa aukkoa niin, että osa siihen yrittävästä vedestä heijastuu takaisin säiliöön (takaisinsäteily). Kun aukko on kapeampi niin saman ulosvirtaaman saavuttaminen edellyttää että säiliössä veden pinta (lämpötila) nousee aiempaa ylemmäs.

        Säiliövertaukselta katoaa sen todenmukaisuus kun siihenkin keksitään mielikuvituksellista muuttumista.
        Mutta sellaista tarvitaan että saadaan se mielikuvituksellista teoriaa vastaavaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Säiliövertaukselta katoaa sen todenmukaisuus kun siihenkin keksitään mielikuvituksellista muuttumista.
        Mutta sellaista tarvitaan että saadaan se mielikuvituksellista teoriaa vastaavaksi.

        Kuten joku aiemmin totesi, niin allas- tai säiliövertaus ei kai sitten sovi kuvaamaan maapallon energiatasetta.


      • Anonyymi

        Varmaan voit mennä sinne jatkamaan.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      159
      6710
    2. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      36
      4007
    3. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      25
      2035
    4. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      18
      1989
    5. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      27
      1829
    6. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      77
      1656
    7. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      17
      1573
    8. Armi Aavikko Malmin hautausmaa

      Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      27
      1548
    9. Haluisin suudella ja huokailla

      ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni
      Ikävä
      18
      1535
    10. Miksi näin?

      Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi
      Maailman menoa
      36
      1398
    Aihe