Voi olla käsitelty aiemminkin, mutta mihin metaanin ominaisuuteen perustuu sen tehokkuus ilmaston lämmittämisessä? Hiilidioksidiin verrattuna kai kymmeniä kertoja parempi eli pahempi. Johtuuko se molekyylirakenteesta CH4, väpäjää herkemmin/tehokkaammin sopivilla taajuuksilla? Hiilidioksidia huonommin löytyy netistä tietoa, mutta sen verran kuitenkin että nappaa infrapuna-aaltoja eri taajuuksilta kuin hiilidioksidi. Ominaislämpökapasiteetti on aika iso, mutta sillä ei taida olla merkitystä?
Miksi metaani on niin hyvä "lämpöloukku"?
Anonyymi
99
779
Vastaukset
- Anonyymi
Ei metaani lämmitä yhtään sen enempää kuin hiilidioksidikaan.
Aurinko on se, joka meitä lämmittää. Ja mitä nyt uraanikin hiukan.- Anonyymi
Ei metaani tai hiilidioksiidikaan itsessään lämmitä. Ei peittosikaan sinua lämmitä. Se estää vain kehosi lämpöä karkaamasta. Lopputulos on kuitenkin se, että peitto päällä on lämpimämpi nukkua kuin ilman peittoa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei metaani tai hiilidioksiidikaan itsessään lämmitä. Ei peittosikaan sinua lämmitä. Se estää vain kehosi lämpöä karkaamasta. Lopputulos on kuitenkin se, että peitto päällä on lämpimämpi nukkua kuin ilman peittoa.
Se, onko mukavampi nukkua peitto päällä vai ei, riippuu aivan siitä, mikä on ilmaston lämpötila.
- Anonyymi
Johtuu sen absorptiospektristä ja absorption määrästä ainemäärää kohti. Nämä ovat kaasukohtaisia ominaisuuksia.
Absorption määrä kaasun pitoisuutta kohti eli kaasun "värin" tummuus pitkäaaltoisen infrapunan puolella riippuu molekyylin kvanttimekaanisista ominaisuuksista. Sama kvanttimekaniikka määrää sen, kuinka nopeasti kaasu poistuu ilmasta kemiallisten reaktioiden tai meriveteen liukenemisen kautta.- Anonyymi
Tuossa absorptiolla tarkoitetaan tietenkin lämpösäteilyn absorptiota. Kaasun "väri" taasen tarkoittaa sitä, kuinka hyvin kaasu läpäisee säteilyä. Mitä tummempi on kaasu pitkäaaltoisella infrapunalla sitä pienempi pitoisuus kyseistä kaasua tarvitaan absorboimaan ja takaisinsäteilemään kyseisen aallonpituusalueen fotoneita. Tätä mitataan kasvihuonekaasun GWP:llä (Global Warming Potential) verrattaessa hiilidioksidin ominaisuuksiin.
Kasvihuonekaasujen ominaislämpökapasiteeteilla ei ole käytännön merkitystä muutoin kuin vesihöyryn kohdalla. Se (H2O) ilmaa kevyempänä kaasuna toimii lämmön kuljettajana Maapallon pinnasta ylös ilmakehään, jossa se tiivistyessään pisaroiksi ja/tai jäätyessään luovuttaa lämpönsä törmäysten kautta ilman typpi- ja happimolekyyleille.
- Anonyymi
Ominasilämpökapasiteetti ei ole merkityksellinen. Metaanin molekyylillä on CO2:ta enemmän vapausasteita ja siksi se absorboi tehokkaammin ja kykenee siirtämään lämpöä viereisiin ilman molekyyleihin.
Onko metaanin vaikutus ilmakehässä 25 kertainen CO2:n vastaavaan määrään verrattuna, riippu esimerkiksi siitä, miten paljon tai vähän saturoituneita sen absorbtioalueet ovat jo muiden kasvihunekaasujen vaikutuksesta.- Anonyymi
Siirtyykö metaanin pyydystämä lämpö esim. happeen ja typpeen lähinnä molekyylien törmätessä toisiinsa? Nehän ei kai metaanin (tai hiilidioksidin) lähettämää fotonia pysty nappaamaan?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siirtyykö metaanin pyydystämä lämpö esim. happeen ja typpeen lähinnä molekyylien törmätessä toisiinsa? Nehän ei kai metaanin (tai hiilidioksidin) lähettämää fotonia pysty nappaamaan?
Kyllä. Vastaavasti siirtyminen tapahtuu myös toisin päin eli happi, typpi ja vesihöyry muodonmuutoksineen (tiivistyminen, jäätyminen) toimivat ilmakehän lämpövarastona ja kasvihuonekaasut (vesihöyry, CO2, metaani ja muut) toimivat antenneina, jotka kytkevät tuon lämpövaraston pitkäaaltoiseen lämpösäteilyyn.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä. Vastaavasti siirtyminen tapahtuu myös toisin päin eli happi, typpi ja vesihöyry muodonmuutoksineen (tiivistyminen, jäätyminen) toimivat ilmakehän lämpövarastona ja kasvihuonekaasut (vesihöyry, CO2, metaani ja muut) toimivat antenneina, jotka kytkevät tuon lämpövaraston pitkäaaltoiseen lämpösäteilyyn.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla#comment-95427565
Käsitelty tuossa viestissä vuonna 2018. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla#comment-95427565
Käsitelty tuossa viestissä vuonna 2018.Kiitos linkistä. Lukaisin tuota, mutta valitettavasti juttu aika äkkiä luisui taas siihen tavalliseen diibadaabaan inttäminiseen. Onneksi tarpeeksi selaamalla lopulta löytyi pari kommenttia, joissa oli erittäin hyvin ja selkeäsanaisesti kerrottu juuri siitä mitä hainkin, eli miten eri kaasumolekyylit ilmakehässä absorboivat ja emittoivat energiaa/lämpöä. Harva meistä täällä kai mitään molekyylifyysikkoja on, joten minusta tuo molekyylien toiminta kansantajuisesti esitettynä helpottaa huomattavasti kasvihuone-efektinkin ymmärtämistä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos linkistä. Lukaisin tuota, mutta valitettavasti juttu aika äkkiä luisui taas siihen tavalliseen diibadaabaan inttäminiseen. Onneksi tarpeeksi selaamalla lopulta löytyi pari kommenttia, joissa oli erittäin hyvin ja selkeäsanaisesti kerrottu juuri siitä mitä hainkin, eli miten eri kaasumolekyylit ilmakehässä absorboivat ja emittoivat energiaa/lämpöä. Harva meistä täällä kai mitään molekyylifyysikkoja on, joten minusta tuo molekyylien toiminta kansantajuisesti esitettynä helpottaa huomattavasti kasvihuone-efektinkin ymmärtämistä.
Jos tulee kysymyksiä jotka liittyvät nimenomaan pitkäaaltoisen infrapunasäteilyn rooliin liittyen niin laita tuohon keskusteluun näkyviin. Lueskelen sitä aika ajoin ja vastaan kun ehdin. Satunnaisissa keskusteluissa asialliset kysymykset jäävät helposti palstan täyttävän kohinan jalkoihin.
- Anonyymi
Metaanin puoliintumisaika on 8.6 vuotta. Metaani muuttu vedeksi ja hiilidioksidiksi, joka on tiettävästi vain 1/25 niin vaarallista kh-kaasuna kuin metaani.
- Anonyymi
-Yhdysvaltain geologinen tutkimuslaitos on arvioinut, että metaaniklatraatteihin on sitoutunut kaksi kertaa niin paljon hiiltä kuin kaikkiin tunnettuihin muihin fossiilisten polttoaineiden raaka-aineiden esiintymiin.
Pahalta näyttää lämpenemisen näkökulmasta.- Anonyymi
EU aikoo julistaa fossiilisen maakaasun ympäristöystävälliseksi vihreäksi polttoaineeksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
EU aikoo julistaa fossiilisen maakaasun ympäristöystävälliseksi vihreäksi polttoaineeksi.
-Vihreiden Atte Harjanteen mukaan EU-komission on otettava ydinvoima mukaan kestävään rahoitukseen, taksonomiaan. Hän varoittaa seuraamasta Saksaa energiapolitiikassa.
-Saksalaisen energiapolitiikan virheitä ei ole varaa toistaa Euroopan tasolla, katsoo vihreiden tuore varapuheenjohtaja, kansanedustaja Atte Harjanne blogissaan.
-Harjanne ajaa jopa ydinvoiman tuplaamista Suomessa. Hän kertoi näkemyksistään aiemmin Uuden Suomen laajassa haastattelussa.
Näin ajat muuttuvat. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
EU aikoo julistaa fossiilisen maakaasun ympäristöystävälliseksi vihreäksi polttoaineeksi.
Näin https://demokraatti.fi/macron-haluaa-ranskaan-14-uutta-ydinvoimalaa/ Ranskassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
EU aikoo julistaa fossiilisen maakaasun ympäristöystävälliseksi vihreäksi polttoaineeksi.
Metaani on tosiaan syytä muuntaa vedeksi ja hiilidioksidiksi ennen sen pääsyä ilmakehään.
Veden vaikutus kasvihuoneilmiöön on paljon pienempi ja hiilidioksidin hyvin pieni. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Metaani on tosiaan syytä muuntaa vedeksi ja hiilidioksidiksi ennen sen pääsyä ilmakehään.
Veden vaikutus kasvihuoneilmiöön on paljon pienempi ja hiilidioksidin hyvin pieni.Melkoista vähättelyä, koska ilman noita mainittuja kaasuja emme olisi tässä edes kirjoittelemassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Melkoista vähättelyä, koska ilman noita mainittuja kaasuja emme olisi tässä edes kirjoittelemassa.
...eli kasvihuoneilmiötä siis tarvitaan, mutta sen voimistumista tässä yritetään välttää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Melkoista vähättelyä, koska ilman noita mainittuja kaasuja emme olisi tässä edes kirjoittelemassa.
Ilman metaania voimme aivan hyvin tulla toimeen.
Ilman vettä ja hiilidioksidia olemme tosiaan pulassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
...eli kasvihuoneilmiötä siis tarvitaan, mutta sen voimistumista tässä yritetään välttää.
Yrittäminen on tärkeää. Ainakin tärkeää on se, että väittää yrittävänsä vaikka yrittäisi mitä tahansa todella idioottimaista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Melkoista vähättelyä, koska ilman noita mainittuja kaasuja emme olisi tässä edes kirjoittelemassa.
Määrä tekee myrkyn.
Paracelsus.
- Anonyymi
Ei metaani ole mikään peitto jossa on takaiskuventtiili.
Lämpö virtaa lämpimästä kylmempään ja peitto eristää kumpaankin suuntaan.
Jos ette usko niin sammuttakaa jääkaappi ja seuratkaa sen lämpenemistä ovi auki ja ovi kiinni. Tai arkkupakastinta, sen kansi on helpompi ymmärtää peitoksi.
Metaani on yksi ilmakehän kaasu joka lämpenee ja jäähtyy ilmakehässä muiden mukana. Ei siinä siis ole mitään lämpötarraimia tai termodynaamisia ongenkoukkuja.
Jos metaani lämpenee ympäristöään enemmän, se luovuttaa lämpöä siinä kuin muutkin kaasut. Kyllä lehmän pierukin jäähtyy varmasti jo muutaman metrin matkalla.
Jos maapallo siitä lämpenee, se säteilee enemmän avaruuteen, ja jos se taas jostain syystä jäähtyy, niin vähemmän.
Auringosta tulevan ja maapallolta lähtevän säteilyn määrä on aikaa myöten tasapainossa, heilahtelua on puoleen ja toiseen mutta aikajaksot ovat paleoklimatologista luokkaa.
Eli sen suhteen ei tarvitse kantaa huonoa omaatuntoa että viimeisten 50 miljoonan vuoden jäähtymissykliä oltaisiin järkyttämässä vaikka Suomi ei saavuttaisikaan hiilineutraaliutta v. 2035 mennessä.- Anonyymi
On siinä ongenkoukkuja. Toki se kala aina pääsee lopulta irti, mutta saattaa tarttua kaverin tai toisenkin koukkuun ennen lopullista karkaamista.
- Anonyymi
Kun ilmakehästä lämpösäteily pääsee aiempaa huonommin ja hitaammin lävitse niin Maapallon pintalämpötila nousee. Tasapainotilanne saavutetaan sitten, kun pintalämpötilan nousun vuoksi ilmakehästä läpi pääsevän säteilyn kokonaisteho nousee aiemman suuruiseksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun ilmakehästä lämpösäteily pääsee aiempaa huonommin ja hitaammin lävitse niin Maapallon pintalämpötila nousee. Tasapainotilanne saavutetaan sitten, kun pintalämpötilan nousun vuoksi ilmakehästä läpi pääsevän säteilyn kokonaisteho nousee aiemman suuruiseksi.
Jos lämpösäteily ei pääse läpi ilmakehästä niin se kai sitten jää sitä lämmittämään, vai kuinka?
Kun ilmakehän lämpötila nousee niin sittenhän se säteilee enmmän, vai onko siihen joku mekanismi joka sen estäisi?
Entäs tuleva lämpösäteily, sekin pääsee ilmahästä läpi huonommin ja hitaammin ja näin sen maan pintaa lämmittävä vaikutus heikkenee.
Näin myös tilannetta tasapainottavia ilmiöitä on vaikuttamassa, ei pelkästään lämpenemistä lisääviä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos lämpösäteily ei pääse läpi ilmakehästä niin se kai sitten jää sitä lämmittämään, vai kuinka?
Kun ilmakehän lämpötila nousee niin sittenhän se säteilee enmmän, vai onko siihen joku mekanismi joka sen estäisi?
Entäs tuleva lämpösäteily, sekin pääsee ilmahästä läpi huonommin ja hitaammin ja näin sen maan pintaa lämmittävä vaikutus heikkenee.
Näin myös tilannetta tasapainottavia ilmiöitä on vaikuttamassa, ei pelkästään lämpenemistä lisääviä.Ns. kasvihuonekaasut nappaa nimenomaan sitä maapallon pinnasta takaisin taivaalle heijastuvaa infrapuna-alueen säteilyä johon muut kaasut ei pysty. Siksi sen heijastuvan lämmön poistuminen ilmakehästä hidastuu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos lämpösäteily ei pääse läpi ilmakehästä niin se kai sitten jää sitä lämmittämään, vai kuinka?
Kun ilmakehän lämpötila nousee niin sittenhän se säteilee enmmän, vai onko siihen joku mekanismi joka sen estäisi?
Entäs tuleva lämpösäteily, sekin pääsee ilmahästä läpi huonommin ja hitaammin ja näin sen maan pintaa lämmittävä vaikutus heikkenee.
Näin myös tilannetta tasapainottavia ilmiöitä on vaikuttamassa, ei pelkästään lämpenemistä lisääviä.Tulevassa ja lähtevässä säteilyssä on ero. Tuleva säteily on suurimmalta osaltaan ultraviolettia, näkyvää valoa ja lähi-infrapunaa jota kasvihuonekaasut eivät absorboi. Maapallon pinnasta lähtevä säteily taasen on hyvin pitkäaaltoista infrapunaa. Säteilyn aallonpituuden määrää säteilijän lämpötila, joka Auringon tapauksessa on luokkaa 5700 astetta ja Maapallon pinnan tapauksessa luokkaa 288 astetta (Kelvin).
Kasvihuonekaasut nappaavat ja säteilevät osin takaisin Maapallon pintaa kohti nimenomaan tuota pitkäaaltoista infrapunaa. Takaisin kääntynyttä säteilyä kutsutaan säteilypakotteeksi.
Jokainen kappaleen pinta lähettää lämpösäteilyä teholla, joka on suoraan verrannollinen sen absoluuttisen lämpötilan neljänteen potenssiin. Tätä kutsutaan nimellä Stefan-Boltzmannin laki. Jos pintaan tulee ulkoapäin koko ajan sama teho mutta ulospäin lähtevästä säteilystä osa palautuukin takaisin (takaisinsäteily) niin tasapainotilan saavuttaakseen tuon pinnan lämpötilan on pakko nousta. Ilmiö on ihan sama kuin vuorattaessa uunin seinät lämpöeristeellä. Ilman eristettä uunin sisällä olisi viileämpää samalla lämmitysteholla.
Tuon T^4 lain vuoksi lämpötilan nostaminen yhdellä asteella (0.35%) nostaa säteilytehoa Maapallon pinnasta ulospäin noin 1.4 prosenttia. Eli jos säteilypakote vähentää ulospäin lähtevää tehoa keskimäärin 1.4% niin Maapallon pinta lämpenee asteella.
Keskimääräisen Maapalloon osuvan tehon ja kasvihuonekaasujen lisäämisestä aiheutuneen säteilypakotteen löytää hakukoneella... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tulevassa ja lähtevässä säteilyssä on ero. Tuleva säteily on suurimmalta osaltaan ultraviolettia, näkyvää valoa ja lähi-infrapunaa jota kasvihuonekaasut eivät absorboi. Maapallon pinnasta lähtevä säteily taasen on hyvin pitkäaaltoista infrapunaa. Säteilyn aallonpituuden määrää säteilijän lämpötila, joka Auringon tapauksessa on luokkaa 5700 astetta ja Maapallon pinnan tapauksessa luokkaa 288 astetta (Kelvin).
Kasvihuonekaasut nappaavat ja säteilevät osin takaisin Maapallon pintaa kohti nimenomaan tuota pitkäaaltoista infrapunaa. Takaisin kääntynyttä säteilyä kutsutaan säteilypakotteeksi.
Jokainen kappaleen pinta lähettää lämpösäteilyä teholla, joka on suoraan verrannollinen sen absoluuttisen lämpötilan neljänteen potenssiin. Tätä kutsutaan nimellä Stefan-Boltzmannin laki. Jos pintaan tulee ulkoapäin koko ajan sama teho mutta ulospäin lähtevästä säteilystä osa palautuukin takaisin (takaisinsäteily) niin tasapainotilan saavuttaakseen tuon pinnan lämpötilan on pakko nousta. Ilmiö on ihan sama kuin vuorattaessa uunin seinät lämpöeristeellä. Ilman eristettä uunin sisällä olisi viileämpää samalla lämmitysteholla.
Tuon T^4 lain vuoksi lämpötilan nostaminen yhdellä asteella (0.35%) nostaa säteilytehoa Maapallon pinnasta ulospäin noin 1.4 prosenttia. Eli jos säteilypakote vähentää ulospäin lähtevää tehoa keskimäärin 1.4% niin Maapallon pinta lämpenee asteella.
Keskimääräisen Maapalloon osuvan tehon ja kasvihuonekaasujen lisäämisestä aiheutuneen säteilypakotteen löytää hakukoneella...Keskimäärin ilmakehään tulee Auringosta 340 W/m^2
https://en.wikipedia.org/wiki/Radiative_forcing
Säteilypakote ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista oli vuonna 2019 yhteensä 3.14W/m^2 eli 0.92%. Ilman mitään vesihöyryn kautta tapahtuvia takaisinkytkentämekanismeja ja pilvisyyden muutoksia tuosta yksin aiheutuisi luokkaa 0.23% muutos absoluuttiseen lämpötilaan eli pintalämpötila kasvaisi 288K*0.023=0.7 astetta. Tuo lämpeneminen siis tuottaisi Maapallon pinnasta ulospäin lähtevään lämpösäteilyyn tarvittavan 3.14 W/m^2 lisäyksen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Keskimäärin ilmakehään tulee Auringosta 340 W/m^2
https://en.wikipedia.org/wiki/Radiative_forcing
Säteilypakote ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista oli vuonna 2019 yhteensä 3.14W/m^2 eli 0.92%. Ilman mitään vesihöyryn kautta tapahtuvia takaisinkytkentämekanismeja ja pilvisyyden muutoksia tuosta yksin aiheutuisi luokkaa 0.23% muutos absoluuttiseen lämpötilaan eli pintalämpötila kasvaisi 288K*0.023=0.7 astetta. Tuo lämpeneminen siis tuottaisi Maapallon pinnasta ulospäin lähtevään lämpösäteilyyn tarvittavan 3.14 W/m^2 lisäyksen.Hyvä wikipedia-sivu, enpä ole tuohon aiemmin törmännytkään. Runsaasti mielenkiintoista dataa, kuvaa ja kaaviota!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ns. kasvihuonekaasut nappaa nimenomaan sitä maapallon pinnasta takaisin taivaalle heijastuvaa infrapuna-alueen säteilyä johon muut kaasut ei pysty. Siksi sen heijastuvan lämmön poistuminen ilmakehästä hidastuu.
Mistä se kasvihuonekaasu tietää sen, mistä suunnasta säteily tulee että se tietää nappailla?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tulevassa ja lähtevässä säteilyssä on ero. Tuleva säteily on suurimmalta osaltaan ultraviolettia, näkyvää valoa ja lähi-infrapunaa jota kasvihuonekaasut eivät absorboi. Maapallon pinnasta lähtevä säteily taasen on hyvin pitkäaaltoista infrapunaa. Säteilyn aallonpituuden määrää säteilijän lämpötila, joka Auringon tapauksessa on luokkaa 5700 astetta ja Maapallon pinnan tapauksessa luokkaa 288 astetta (Kelvin).
Kasvihuonekaasut nappaavat ja säteilevät osin takaisin Maapallon pintaa kohti nimenomaan tuota pitkäaaltoista infrapunaa. Takaisin kääntynyttä säteilyä kutsutaan säteilypakotteeksi.
Jokainen kappaleen pinta lähettää lämpösäteilyä teholla, joka on suoraan verrannollinen sen absoluuttisen lämpötilan neljänteen potenssiin. Tätä kutsutaan nimellä Stefan-Boltzmannin laki. Jos pintaan tulee ulkoapäin koko ajan sama teho mutta ulospäin lähtevästä säteilystä osa palautuukin takaisin (takaisinsäteily) niin tasapainotilan saavuttaakseen tuon pinnan lämpötilan on pakko nousta. Ilmiö on ihan sama kuin vuorattaessa uunin seinät lämpöeristeellä. Ilman eristettä uunin sisällä olisi viileämpää samalla lämmitysteholla.
Tuon T^4 lain vuoksi lämpötilan nostaminen yhdellä asteella (0.35%) nostaa säteilytehoa Maapallon pinnasta ulospäin noin 1.4 prosenttia. Eli jos säteilypakote vähentää ulospäin lähtevää tehoa keskimäärin 1.4% niin Maapallon pinta lämpenee asteella.
Keskimääräisen Maapalloon osuvan tehon ja kasvihuonekaasujen lisäämisestä aiheutuneen säteilypakotteen löytää hakukoneella..."Tulevassa ja lähtevässä säteilyssä on ero."
Nyt on käytössä ihan tasan tarkkaan APH:n fysiikka. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Keskimäärin ilmakehään tulee Auringosta 340 W/m^2
https://en.wikipedia.org/wiki/Radiative_forcing
Säteilypakote ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista oli vuonna 2019 yhteensä 3.14W/m^2 eli 0.92%. Ilman mitään vesihöyryn kautta tapahtuvia takaisinkytkentämekanismeja ja pilvisyyden muutoksia tuosta yksin aiheutuisi luokkaa 0.23% muutos absoluuttiseen lämpötilaan eli pintalämpötila kasvaisi 288K*0.023=0.7 astetta. Tuo lämpeneminen siis tuottaisi Maapallon pinnasta ulospäin lähtevään lämpösäteilyyn tarvittavan 3.14 W/m^2 lisäyksen.Nuo konditionaalit ja arvaukset ovat ilmastoteologiaa parhaimmillaan.
Kopioi lisää samantasoista tiedettä niin sitten me taas nauretaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä se kasvihuonekaasu tietää sen, mistä suunnasta säteily tulee että se tietää nappailla?
Se on tuossa aiemmin selitetty.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on tuossa aiemmin selitetty.
Selvä. Uudempaa fysiikkaa alarmistilta. Tuommoinen voittaa APH:n fysiikan mennen tullen.
- Anonyymi
Turve kannattaa poltaa vedeksi ja hiilidioksidiksi ennenkuin siitä muodostuu mädäntyessä metaania ja selvitään ihan puhtaalla ja vihreällä kotimaisella energialla tuontihiilen sijasta.
- Anonyymi
Kasvihuonekaasut eivät poikkea muista kaasuista muuten kuin että ne absorboivat SM-säteilyn IR alueen joitain osia.
Esimerkiksi CO2 absorboi heikosti vain paria kapeaa taajuutta alle 15 µ, metaani vielä kapeampia.
Kumpikaan ei ymmärrä, mistä suunnasta säteily tulee, ja emissionkin on yhtäläinen joka suuntaan.
Auringon säteily kohtaa yläilmakehän täysimääräisenä, ja sen tehosta yli puolet on IR alueella.
Maan pinnalle pääsee tehosta vajaa puolet, ja siitäkin takaisin ilmakehään palautuu lämpösäteilynä alle 30%, joten vaikuttaa varsin todennäköiseltä että absorptio on monin verroin suurempaa yläilmakehässä kuin maan pinnalta lähtevään säteilyyn, eli vaikutus olisi selvästi alailmakehää viilentävä.
Kun puhutaan globaalista lämpötilasta, tarkoitetaan alailmakehän, eli troposfäärin alaosan ilmakerroksen lämpötilaa.
IPCC esimerkiksi tulkitsee omilla kriteereillään satelliittien ja maamittausten painoarvon omiin tulkintoihinsa, kuten myös toivottavasti maamittauspaikkojen UHI vaikutukset, eroa nimittäin on, miten lähellä asutusta, tai lentoasemien mittalaitteet sijaitsevat asfaltoiduista kohteista.
Nyt kuitenkin, IPCC itse kertoo haluamallaan janoluhdalla ns. säteilypakotteen, joka ilmoituksensa mukaan on saapuvan ja lähtevän säteilytehon erotus, ja perustuu vain heidän omiin arvioihinsa, ilman mitään muuta tieteellistä pohjaa,
Huvittavinta näissä "säteilypakoteilmoituksissa" on vielä se, että lisämainintana todetaan sen olevan hiilidioksidin aiheuttamaa.
Katsokaa joskus jostain lähteestä ilmakehän lämpötilaa eri korkeuksilla, ja miettikää, mikä mahdollistaa että alailmakehässä lämpötila laskee korkeammalle noustessa, mutta riittävän korkealla se lämpenee voimakkaasti ! !
Metaanin maine alkoi jostain kevyesri heitetystä oletuksesta, ensin se oli 200 kertainen ja typpioksiduuli 300 kertainen CO2 verrattuna ujo kysely tiedon taustasta on pudottanut vaikutuksen "vain" 20 kertaiseksi,i, selitystä ei tosin tuollekaan kukaan ole osannut kertoa.
Kaasuseoksessa metaani käyttäytyy energiansa suhteen tasavertaisena, sen absorptioalue on suorastaan mitätön jopa CO2 verrattuna, ja jos vapausasteiden määrää pidetään ratkaisevana absorptiotehoon, se on metaanilla vain n. 1.5 kertainen, eli vahva vaikutelma on tarinasta, jonka totuusarvo on kasvanut aina sen edetessä.- Anonyymi
Epäselvästi ja monimutkaisesti selittelet asian jonka varmasti itse uskot, mutta keskiverto lukija ei tuosta hirveästi saa irti. Mikä esim. on janoluhta, ikinä kuullutkaan?
- Anonyymi
Todella mielenkiintoinen ilmiö tuo ylimmän ilmakehän korkea lämpötila.
Selityksenä ei voi olla muu kuin että ilmakehä absorboi auringon säteilyä selvästi.
Jos vain kasvihuonekaasut absorboisivat säteilyä, ne olisivat CO2 ja CH4, vesihöyryä tuskin päätyy lisääntyvästi kylmän kerroksen ohi, ja tällöin kasvihuonekaasujen lisäys selvästi viilentäisi alailmakehää.
Jos taas kaikki kaasut absorboivat säteilyä, niin miksi syy kaadetaan vain kasvihuonekaasujen päälle ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Todella mielenkiintoinen ilmiö tuo ylimmän ilmakehän korkea lämpötila.
Selityksenä ei voi olla muu kuin että ilmakehä absorboi auringon säteilyä selvästi.
Jos vain kasvihuonekaasut absorboisivat säteilyä, ne olisivat CO2 ja CH4, vesihöyryä tuskin päätyy lisääntyvästi kylmän kerroksen ohi, ja tällöin kasvihuonekaasujen lisäys selvästi viilentäisi alailmakehää.
Jos taas kaikki kaasut absorboivat säteilyä, niin miksi syy kaadetaan vain kasvihuonekaasujen päälle ?Mistä tässä nyt puhutaan, stratosfäärin yläosistako? Esim. Wikipedia kertoo että yläosan otsoni absorboi auringon uv-säteilyä, josta syystä stratosfäärin yläosa on lämpimämpi kuin alaosa. Onhan tuo tavallaan mielenkiintoista, mutta kertoo siis sen että otsonikerros suojaa meitä liialliselta uv-säteilyltä. Ja liittyykö tämä kasvihuoneilmiöön - ei minusta?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä tässä nyt puhutaan, stratosfäärin yläosistako? Esim. Wikipedia kertoo että yläosan otsoni absorboi auringon uv-säteilyä, josta syystä stratosfäärin yläosa on lämpimämpi kuin alaosa. Onhan tuo tavallaan mielenkiintoista, mutta kertoo siis sen että otsonikerros suojaa meitä liialliselta uv-säteilyltä. Ja liittyykö tämä kasvihuoneilmiöön - ei minusta?
Niin, myös otsoni, tarkemmin happi, absorboi, ja kasvihuonekaasut omia taajuuksiaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, myös otsoni, tarkemmin happi, absorboi, ja kasvihuonekaasut omia taajuuksiaan.
Tarkemmmin se on otsoni joka stratosfäärissä absorboi pitempiaaltoista UV:tä (jonka alueella auringon säteily on voimakkaampaa) ja pilkkoutuu sen seurauksena O2- ja O-muotoon. Tuo vapaa O yhtyy taas happimolekyyliin, ja siinä yhteydessä vapautuu lämpöä joka lämmittää stratosfäärin yläosaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä tässä nyt puhutaan, stratosfäärin yläosistako? Esim. Wikipedia kertoo että yläosan otsoni absorboi auringon uv-säteilyä, josta syystä stratosfäärin yläosa on lämpimämpi kuin alaosa. Onhan tuo tavallaan mielenkiintoista, mutta kertoo siis sen että otsonikerros suojaa meitä liialliselta uv-säteilyltä. Ja liittyykö tämä kasvihuoneilmiöön - ei minusta?
Korjaus otsonin sijaintiin stratosfäärissä (12-50km): otsonikerros on keskellä stratosfääriä n. 25 kilometrissä. Otsonin aiheuttama lämpö kohoaa stratosfäärin yläosaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarkemmmin se on otsoni joka stratosfäärissä absorboi pitempiaaltoista UV:tä (jonka alueella auringon säteily on voimakkaampaa) ja pilkkoutuu sen seurauksena O2- ja O-muotoon. Tuo vapaa O yhtyy taas happimolekyyliin, ja siinä yhteydessä vapautuu lämpöä joka lämmittää stratosfäärin yläosaa.
Niin, kierto tapahtuu noin, sen jälkeen kun auringon säteily on ajoittanut hapen -> O -> O3... jne, tästä syystä navoille syntyy otsonikatoa, kun maan asento on sellainen että napa-alue jää varjoon.
- Anonyymi
Kuinka suuri osa Maapallon ilmakehään osuvasta Auringon säteilystä sinun mielestäsi on pitkäaaltoista yli 2.5 mikrometrin aallonpituudella olevaa infrapunaa?
https://www.spectralcalc.com/blackbody_calculator/blackbody.php
Tuon avulla asia on kenen tahansa helppo laskea. Laittaa mustan kappaleen lämpötilaksi 5700K ja katsoo kuinka paljon säteilyä tulee 0.01...50 mikrometrin välillä mihin mahtuu koko säteilyn määrä. Vertaa sitten kuinka paljon säteilyä tulee 2.5....50 mikrometrin kaistalle. Auringon tulevasta säteilystä vain noin 3.5% eli luokkaa kolmaskymmenesosa on pitkäaaltoista infrapunaa.
Kasvihuonekaasut absorboivat ulos lähtevästä pitkäaaltoisesta infrapunasta kaistoja. Siksi puhe "infrapunasta" ilman tarkempaa erottelua aallonpituuden suhteen näyttää tarkoituksellisen harhaanjohtavalta. Siinä yritetään hämätä lukijaa kuvittelemaan, että myös kaikki Auringon tänne lähettämä lyhytaaltoisen infrapunan aallonpituuksille osuva lämpösäteily käyttäytyisi samalla lailla kuin Maapallon pinnasta lähtevä pitkäaaltoisen infrapunan alueelle osuva lämpösäteily.
Maapallon pinta ei ilmaston kannalta katsottuna merkittävissä määrin lähetä ulospäin lyhytaaltoista alle 2.5 mikrometrin aallonpituista säteilyä ylöspäin muuten kuin tulevan säteilyn heijastuksina. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuinka suuri osa Maapallon ilmakehään osuvasta Auringon säteilystä sinun mielestäsi on pitkäaaltoista yli 2.5 mikrometrin aallonpituudella olevaa infrapunaa?
https://www.spectralcalc.com/blackbody_calculator/blackbody.php
Tuon avulla asia on kenen tahansa helppo laskea. Laittaa mustan kappaleen lämpötilaksi 5700K ja katsoo kuinka paljon säteilyä tulee 0.01...50 mikrometrin välillä mihin mahtuu koko säteilyn määrä. Vertaa sitten kuinka paljon säteilyä tulee 2.5....50 mikrometrin kaistalle. Auringon tulevasta säteilystä vain noin 3.5% eli luokkaa kolmaskymmenesosa on pitkäaaltoista infrapunaa.
Kasvihuonekaasut absorboivat ulos lähtevästä pitkäaaltoisesta infrapunasta kaistoja. Siksi puhe "infrapunasta" ilman tarkempaa erottelua aallonpituuden suhteen näyttää tarkoituksellisen harhaanjohtavalta. Siinä yritetään hämätä lukijaa kuvittelemaan, että myös kaikki Auringon tänne lähettämä lyhytaaltoisen infrapunan aallonpituuksille osuva lämpösäteily käyttäytyisi samalla lailla kuin Maapallon pinnasta lähtevä pitkäaaltoisen infrapunan alueelle osuva lämpösäteily.
Maapallon pinta ei ilmaston kannalta katsottuna merkittävissä määrin lähetä ulospäin lyhytaaltoista alle 2.5 mikrometrin aallonpituista säteilyä ylöspäin muuten kuin tulevan säteilyn heijastuksina.Kirjoituksesi sisältö vaikuttaa hieman tarkoitushakuiselta.
Kasvihuonekaasujenkin kohdalla tilanne on juuri se, että ne absorboivat vain tiettyjä kapeita kaistoja ja aivan taatusti tulipa säteily sitten mistä suunnasta tahansa.
Stefan-Boltzmannin ja Wienin säteilykaavat eivät sovi auringolle, lämpötila on niin korkea, että se poikkeaa liiaksi mustan kappaleen vastaavasta,.
Säteilyenergian suuruus ja jakauma maan pinnalta ja auringosta, ovat helposti mitattavissa, ei niihin tarvita laskureita eikä arvailuja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kirjoituksesi sisältö vaikuttaa hieman tarkoitushakuiselta.
Kasvihuonekaasujenkin kohdalla tilanne on juuri se, että ne absorboivat vain tiettyjä kapeita kaistoja ja aivan taatusti tulipa säteily sitten mistä suunnasta tahansa.
Stefan-Boltzmannin ja Wienin säteilykaavat eivät sovi auringolle, lämpötila on niin korkea, että se poikkeaa liiaksi mustan kappaleen vastaavasta,.
Säteilyenergian suuruus ja jakauma maan pinnalta ja auringosta, ovat helposti mitattavissa, ei niihin tarvita laskureita eikä arvailuja.Tällaisella keskustelupalstalla kirjoitukset usein ovat tarkoitushakuisia, kuten omasikin.
Hiilidioksidi tosiaan absorboi alailmakehässä aallonpituuksia neljältä kapealta alueelta, joita esim. happi ja typpi eivät noteeraa. Näitä aallonpituuksia muodostuu kun auringosta tullut energia säteilee/heijastuu takaisin taivaalle. Jos hiilidioksidimolekyyli ehtii emittoida fotonin ennen kuin törmäilee muihin molekyyleihin, niin on 50% mahdollisuus että fotoni ei suuntaudu ulommas kohti avaruutta. Sen energia lämmittää ilmakehää kunnes viimein säteilee avaruuteen. Tähänhän kasvihuonekaasujen vaikutus perustuu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tällaisella keskustelupalstalla kirjoitukset usein ovat tarkoitushakuisia, kuten omasikin.
Hiilidioksidi tosiaan absorboi alailmakehässä aallonpituuksia neljältä kapealta alueelta, joita esim. happi ja typpi eivät noteeraa. Näitä aallonpituuksia muodostuu kun auringosta tullut energia säteilee/heijastuu takaisin taivaalle. Jos hiilidioksidimolekyyli ehtii emittoida fotonin ennen kuin törmäilee muihin molekyyleihin, niin on 50% mahdollisuus että fotoni ei suuntaudu ulommas kohti avaruutta. Sen energia lämmittää ilmakehää kunnes viimein säteilee avaruuteen. Tähänhän kasvihuonekaasujen vaikutus perustuu.Mutta, eihän tästä ole ollut erimielisyyttä, vaan kumpi vaikuttaa lämpötilaan enemmän, absorptio yläpulmakehässä, auringon täysi teho, vai maanpinnalta tulevan.1/6 tehosta, luonnollisesti kummassakin absorboi samoja kaistoja.
Lisäksi, koska lämpötilariippuvuus energiamäärään on 4 potenssiin, joten hetkellinenkin voimakas säteily nostaa lämpötilan keskiarvoa
Jokin nostaa ilmakehän yläosalla runsaasti lämpötilaa, konvektio tai vesihöyry on laskettava ulos, joten kyse on vain absorptiosta ja siitä, millä perusteella voidaan muut kasvihuonekaasut olettaa viattomiksi.
Ja kuten edellä jo esitettiin otsonin absorptio on paljon matalammalla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta, eihän tästä ole ollut erimielisyyttä, vaan kumpi vaikuttaa lämpötilaan enemmän, absorptio yläpulmakehässä, auringon täysi teho, vai maanpinnalta tulevan.1/6 tehosta, luonnollisesti kummassakin absorboi samoja kaistoja.
Lisäksi, koska lämpötilariippuvuus energiamäärään on 4 potenssiin, joten hetkellinenkin voimakas säteily nostaa lämpötilan keskiarvoa
Jokin nostaa ilmakehän yläosalla runsaasti lämpötilaa, konvektio tai vesihöyry on laskettava ulos, joten kyse on vain absorptiosta ja siitä, millä perusteella voidaan muut kasvihuonekaasut olettaa viattomiksi.
Ja kuten edellä jo esitettiin otsonin absorptio on paljon matalammalla.Se jokin "yläpulmakehää" runsaasti lämmittävä on edelleen se otsoni, joka absorboi siellä suurimman osan UV-säteilystä. Stratosfääri toimii eri tavalla kuin troposfääri (alailmakehä) ja lämpimin ilma on yläosassa.
Troposfäärin lämpeneminen on muuten johtanut siihen, että se on laajentunut ylöspäin - vastaavasti stratosfääri on samalla viilentynyt ja kaventunut ~400 metriä 40 vuodessa. Otsonikadosta johtunut notkahdus voi osin selittää stratosfäärin muutoksia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se jokin "yläpulmakehää" runsaasti lämmittävä on edelleen se otsoni, joka absorboi siellä suurimman osan UV-säteilystä. Stratosfääri toimii eri tavalla kuin troposfääri (alailmakehä) ja lämpimin ilma on yläosassa.
Troposfäärin lämpeneminen on muuten johtanut siihen, että se on laajentunut ylöspäin - vastaavasti stratosfääri on samalla viilentynyt ja kaventunut ~400 metriä 40 vuodessa. Otsonikadosta johtunut notkahdus voi osin selittää stratosfäärin muutoksia.Ymmärsin että voimakas lämpeneminen tarkoitti ilmakehän ylintä n. 100 km korkeutta.
Otsonikerros on alle 25 km, eikä vaikuta kun stratosfäärin alueella.
Ns. otsonikatoa ei viimeisten tutkimusten mukaan koskaan ollutkaan, vaan varjopuolella muodostuvan aukon normaalia vaihtelua. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ymmärsin että voimakas lämpeneminen tarkoitti ilmakehän ylintä n. 100 km korkeutta.
Otsonikerros on alle 25 km, eikä vaikuta kun stratosfäärin alueella.
Ns. otsonikatoa ei viimeisten tutkimusten mukaan koskaan ollutkaan, vaan varjopuolella muodostuvan aukon normaalia vaihtelua.Eli oletkin koko ajan puhunut termosfääristä etkä stratosfääristä? Helpottaisi jos käyttäisit sen ilmakehän kerroksen nimeä johon viittaat. Termosfääri absorboi hyvin lyhytaaltoista UV:tä ja lämpötila voi nousta jopa 2000°C:een. Ilma on kuitenkin todella harvaa ja molekyylit etäällä toisistaan, joten lämpö ei johdu mihinkään.
Otsonikerros on lähinnä alueella 25km /-10km. Mistähän lähteestä olet saanut tiedon että mitään otsonikatoa ei ole ollutkaan??? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli oletkin koko ajan puhunut termosfääristä etkä stratosfääristä? Helpottaisi jos käyttäisit sen ilmakehän kerroksen nimeä johon viittaat. Termosfääri absorboi hyvin lyhytaaltoista UV:tä ja lämpötila voi nousta jopa 2000°C:een. Ilma on kuitenkin todella harvaa ja molekyylit etäällä toisistaan, joten lämpö ei johdu mihinkään.
Otsonikerros on lähinnä alueella 25km /-10km. Mistähän lähteestä olet saanut tiedon että mitään otsonikatoa ei ole ollutkaan???Otsonikadot tulevat ja menevät aivan niinkuin vuorovesi ja ilmastonmuutokset.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Otsonikadot tulevat ja menevät aivan niinkuin vuorovesi ja ilmastonmuutokset.
Otsonikato saatiin pysäytettyä, ja kaikki YK:n jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet otsonia tuhoavien yhdisteiden käytön kieltävän sopimuksen. Samaa yhteishenkeä tarvitaan nyt ilmastonmuutoksen kanssa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli oletkin koko ajan puhunut termosfääristä etkä stratosfääristä? Helpottaisi jos käyttäisit sen ilmakehän kerroksen nimeä johon viittaat. Termosfääri absorboi hyvin lyhytaaltoista UV:tä ja lämpötila voi nousta jopa 2000°C:een. Ilma on kuitenkin todella harvaa ja molekyylit etäällä toisistaan, joten lämpö ei johdu mihinkään.
Otsonikerros on lähinnä alueella 25km /-10km. Mistähän lähteestä olet saanut tiedon että mitään otsonikatoa ei ole ollutkaan???Hyvin lyhytaaltoisen säteilyn energiasisältö on sangen vähäinen (vrt. UV-hell / Planck), ja oletus että kasvihuonekaasut eivät absorboisi lainkaan auringon suunnasta tulevaa säteilyä, vaikuttaa kummalliselta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvin lyhytaaltoisen säteilyn energiasisältö on sangen vähäinen (vrt. UV-hell / Planck), ja oletus että kasvihuonekaasut eivät absorboisi lainkaan auringon suunnasta tulevaa säteilyä, vaikuttaa kummalliselta.
Kuinka paljon arvioit että kasvihuonekaasuista edes on ylemmissä ilmakehän kerroksissa (itse en tällaista lukemaa ole toistaiseksi löytänyt)? Alailmakehässä on 75-80% koko ilmakehän massasta, ja se on se kerros missä kasvihuone-efekti pääasiassa tapahtuu. Normaalitilanteessa eri kerrosten välillä ei juuri tapahdu sekoittumista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuinka paljon arvioit että kasvihuonekaasuista edes on ylemmissä ilmakehän kerroksissa (itse en tällaista lukemaa ole toistaiseksi löytänyt)? Alailmakehässä on 75-80% koko ilmakehän massasta, ja se on se kerros missä kasvihuone-efekti pääasiassa tapahtuu. Normaalitilanteessa eri kerrosten välillä ei juuri tapahdu sekoittumista.
Kasvihuoneilmiö on nimitys tietylle kuvitteelliselle tapahtumalle, kasvihuonekaasu taas on määritelmä kaasuille, jotka absorboivat tietyntaajuista säteilyä.
Ilmakehän koostumus on suunnilleen vakio, vesihöyryä lukuun ottamatta (faasimuutos), kaasuseokset eivät konsentroidu nesteen tavoin eri massakerroksiin.
Tämä terminologia, tai johonkin tarkoitukseen nimetty kaasun ominaisuus ei kai vaikuta kysymykseen, miksi kasvihuonekaasut eivät muka absorboisi auringosta saapuvaa säteilyä, vakka sieltä saapuu kaikkia taajuuksia moninkertainen energiamäärä maan pinnan lämpösäteilyyn verrattuna ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kasvihuoneilmiö on nimitys tietylle kuvitteelliselle tapahtumalle, kasvihuonekaasu taas on määritelmä kaasuille, jotka absorboivat tietyntaajuista säteilyä.
Ilmakehän koostumus on suunnilleen vakio, vesihöyryä lukuun ottamatta (faasimuutos), kaasuseokset eivät konsentroidu nesteen tavoin eri massakerroksiin.
Tämä terminologia, tai johonkin tarkoitukseen nimetty kaasun ominaisuus ei kai vaikuta kysymykseen, miksi kasvihuonekaasut eivät muka absorboisi auringosta saapuvaa säteilyä, vakka sieltä saapuu kaikkia taajuuksia moninkertainen energiamäärä maan pinnan lämpösäteilyyn verrattuna ?Kuka on sanonut että kasvihuonekaasut eivät absorboisi auringosta saapuvaa (infrapuna-alueen) säteilyä? Mutta samalla tavalla ne absorboivat niitä samojen kaistojen IR-aaltoja jotka säteilee takaisin maapallon pinnasta. Aiemmin on jo todettu, että ei se kaasumolekyyli tosiaankaan välitä mistä suunnasta sille sopiva säteily tulee.
Maan pinta säteilee taivaalle lähinnä IR-alueella. Jotta tämä takaisinheijastuva lämpösäteily jäisi lämmittämään ilmakehää tarvitaan kasvihuonekaasuja - valtakaasut typpi ja happi päästävät infrapunan ohitseen. Tämäkin tosin tuli jo aiemmin sanottua.
Ilman "kuvitteellista tapahtumaa" kasvihuoneilmiö maapallon keskilämpötila olisi liki -20°C, kun se nyt on 15°C. Maapallo olisi jääplaneetta ilman kasvihuonekaasuja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kirjoituksesi sisältö vaikuttaa hieman tarkoitushakuiselta.
Kasvihuonekaasujenkin kohdalla tilanne on juuri se, että ne absorboivat vain tiettyjä kapeita kaistoja ja aivan taatusti tulipa säteily sitten mistä suunnasta tahansa.
Stefan-Boltzmannin ja Wienin säteilykaavat eivät sovi auringolle, lämpötila on niin korkea, että se poikkeaa liiaksi mustan kappaleen vastaavasta,.
Säteilyenergian suuruus ja jakauma maan pinnalta ja auringosta, ovat helposti mitattavissa, ei niihin tarvita laskureita eikä arvailuja.Auringon säteilyspektri on mitattu sen seitsemänsataa kertaa Ilmakehän ulkopuolella ja se täsmää varsin riittävällä tavalla 5700 K lämpötilassa olevan mustan kappaleen spektrin kanssa. Joka siis riittää yllä mainittuun johtopäätökseen.
- Anonyymi
Edelleenkin ylivoimaisesti suurin vaikutus on sellaisella kasvihuonekaasulla jonka rajoittamista tai verottamista on hiukan vaikeampaa järjestää.
Eli tavallinen vesihöyry on lähes yhtä vahva kasvihuonekaasuominaisuuksiltaan mutta sen määrä vain on megalomaaninen verrattuna vaikka hiilidiksidiin.
Vesi on se jäähdytysneste joka kiertää maapallon ilmastokoneessa ja sen kierto säätelee lämpenemisiä ja jäähtymisiä niinkuin sateita ja kuivuuksia.
Eli vesi verolle jos verotus maailman pelastaa.- Anonyymi
Kannattaako puhua asiasta mitä et selvästikään ymmärrä. Vesi on huomattavasti tehokkaampi kasvihuonekaasuna kuin hiilidioksidi. Veden määrään ilmakehässä ihminen ei pysty suoraan vaikuttamaan, mutta hiilidioksidin määrä pystyy.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kannattaako puhua asiasta mitä et selvästikään ymmärrä. Vesi on huomattavasti tehokkaampi kasvihuonekaasuna kuin hiilidioksidi. Veden määrään ilmakehässä ihminen ei pysty suoraan vaikuttamaan, mutta hiilidioksidin määrä pystyy.
Vesi on tosiaan huomattavasti tehokkaampi kasvihunekaasu kuin hiilidioksidi, jonka vähäisen määrän vuoksi sen vaikutuksen pystyy todentamaan vain ajatuskokeilla edellyttäen tietysti että tutkijalla on riittävästi mielikuvitusta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vesi on tosiaan huomattavasti tehokkaampi kasvihunekaasu kuin hiilidioksidi, jonka vähäisen määrän vuoksi sen vaikutuksen pystyy todentamaan vain ajatuskokeilla edellyttäen tietysti että tutkijalla on riittävästi mielikuvitusta.
Vesi ei ole kasvihuonekaasu, mutta vesihöyry on. Ilmakehässä H2O esiintyy jäänä, vetenä ja kaasuna. Kiinteät aineet absorboivat ja emittoivat säteilyä eri spektrillä kuin kaasut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vesi ei ole kasvihuonekaasu, mutta vesihöyry on. Ilmakehässä H2O esiintyy jäänä, vetenä ja kaasuna. Kiinteät aineet absorboivat ja emittoivat säteilyä eri spektrillä kuin kaasut.
Jos vesi ei ole kasvihuonekaasu, niin sitten eivät ole hiilidioksidi tai metaanikaan, koska ne voivat esiintyä kiinteänä, nesteenä tai kaasuna.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos vesi ei ole kasvihuonekaasu, niin sitten eivät ole hiilidioksidi tai metaanikaan, koska ne voivat esiintyä kiinteänä, nesteenä tai kaasuna.
Kyllä vesi (pilvet) toki aiheuttaa kasvihuoneilmiötä, mutta se ei ole kaasu. Pilvillä on myös heijastusta (albedo) lisäävä vaikutus.
Vesihöyry ja hiilidioksidi toimivat kasvihuonekaasuina samalla mekanismilla. Absorptiospektrissä on tietysti eroja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä vesi (pilvet) toki aiheuttaa kasvihuoneilmiötä, mutta se ei ole kaasu. Pilvillä on myös heijastusta (albedo) lisäävä vaikutus.
Vesihöyry ja hiilidioksidi toimivat kasvihuonekaasuina samalla mekanismilla. Absorptiospektrissä on tietysti eroja.Pilvien albedovaikutus on keskimäärin noin 20 %-yksikköä. Ilman pilviä pallolle tuleva auringon teho olisi tuon verran suurempi. Ero on huomattava. Pienempi teho kompensoituu sitten pilvien kasvihuonevaikutuksella niin, että pilvien nettovaikutus on hieman jäähdyttävä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä vesi (pilvet) toki aiheuttaa kasvihuoneilmiötä, mutta se ei ole kaasu. Pilvillä on myös heijastusta (albedo) lisäävä vaikutus.
Vesihöyry ja hiilidioksidi toimivat kasvihuonekaasuina samalla mekanismilla. Absorptiospektrissä on tietysti eroja.Huuhaajutut sinun kannattaa kirjoitella huuhaapalstalle.
Vesi voi olla kiintä tai neste tai kaasu. Aivan niinkuin hiilidioksidi tai metaani.
- Anonyymi
"Maan pinta säteilee taivaalle lähinnä IR-alueella. Jotta tämä takaisinheijastuva lämpösäteily jäisi lämmittämään ilmakehää tarvitaan kasvihuonekaasuja - valtakaasut typpi ja happi päästävät infrapunan ohitseen. Tämäkin tosin tuli jo aiemmin sanottua."
Tämä on tullut sanottua loputtoman monesti aiemmin mutta kasvihuonekaasuteoria on juuttunut sellaiseen silmukkaan että siitä ei ole ulospääsyä.
Mutta sanotaan nyt vielä kerran.
Kaasu jolla on merkitystä on vesihöyry.
Selvimmin sen vaikutus tuntuu ns. autiomaailmiönä eli päivällä aurinko paahtaa maan pinnan polttavan kuumaksi ja yöllä tapahtuu jäähtyminen pakkasen puolelle.
Tämä on mahdollista kuivissa olosuhteissa, vaikkapa Saharassa, kun yllä ei ole pilvikattoa joka pidättelee lämmön karkaamista suoraan avaruuteen.
Mutta entä hiilidiksidi ja metaani yms?
Niitäkin on siellä mutta niillä ei juuri ole vaikutusta koska niitä on niiin vähän.
Ja ne pilvetkin siellä ylhäällä, ne jotka siis säteilevät lämpöä takaisin maahan, ne säteilevät sitä kyllä kaikkiin suuntiin.
Siis myös avaruuteen. Mitä lämpimämpiä, sitä enemmän säteilevät.
Mitään sellaisia kaasuja jotka vain ottaisivat vastaan lämpöä mutta eivät sitä luovuttaisi, ei ole olemassa.
Kasvihuonekaasut hidastavat lämmön karkaamista, mutta eivät ainoastaan lämpene tai itsestään lämmitä mitään.
Lämpöä tulee ja lämpöä menee. Mitään lämpöloukkua ei sille voida kaasuilla ilmakehään tehdä. Ei vaikka yritettäisiin.- Anonyymi
Toistetaan kun et ymmärrä: Mittausten ja havaintojen perusteella vesihöyryn lisäksi myös hiilidioksidilla, metaanilla ja muilla kasvihuonekaasuilla on vaikutusta Maapallon pinnalle ylhäältäpäin tulevan säteilyn määrään. Asiaa käsittelee esimerkiksi tämä jo ylempänä mainittu Wikipedian sivu:
https://en.wikipedia.org/wiki/Radiative_forcing
Mitä ilmeisimmin et halua kuulla näitä vastauksia joten miksi siis niiden perään edes kyselet? Tyydy siihen että olet aihetta työkseen tutkineiden kanssa eri mieltä kasvihuoneilmiön mekanismista ja sen merkityksestä ja jatka elämääsi käyttämättä aikaasi kinasteluun aiheesta. En minäkään aio kanssasi tästä kinastella kun en tietenkään pysty muuttamaan mielipidettäsi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toistetaan kun et ymmärrä: Mittausten ja havaintojen perusteella vesihöyryn lisäksi myös hiilidioksidilla, metaanilla ja muilla kasvihuonekaasuilla on vaikutusta Maapallon pinnalle ylhäältäpäin tulevan säteilyn määrään. Asiaa käsittelee esimerkiksi tämä jo ylempänä mainittu Wikipedian sivu:
https://en.wikipedia.org/wiki/Radiative_forcing
Mitä ilmeisimmin et halua kuulla näitä vastauksia joten miksi siis niiden perään edes kyselet? Tyydy siihen että olet aihetta työkseen tutkineiden kanssa eri mieltä kasvihuoneilmiön mekanismista ja sen merkityksestä ja jatka elämääsi käyttämättä aikaasi kinasteluun aiheesta. En minäkään aio kanssasi tästä kinastella kun en tietenkään pysty muuttamaan mielipidettäsi.Jopa rönsyää !
Kukaan ei ole kiistänyt että kasvihuonekaasut eivät absorboisi IR alueen säteilyä, sehän on jo itsessään kasvihuonekaasujen määritelmä.
Väite että kaasukehä ei sido lämpöä ilman kasvihuonekaasuja on pelkkä harha, suurin osa pinnan lämmöstä siirtyy ilmakehään johtumalla ja siirtymällä ilman kasvihuonekaasujakin, ja kuten jo aiemmin mainittu, ilma on hyvä eriste ja absorboi auringon säteilyenergiaakin monikymmenkertaisesti CH4 ja CO2 verrattuna.
Kuvitelma että kasvihuonekaasut absorboivat vain maan pinnalta tulevaa IR säteilyä on myös harhaa, ja keskustelua on käyty siitä että kumpi lämpövaikutus on suurempi, yläilmakehän viilentävä, vai alailmakehän lämmittävä.
Säteilypakote IPCC n käyttämänä on lähes farssi, se leimataan kokonaan CO2 .n syyksi, ja perustuu sovellettuihin lämpötilamittauksiin.
Kysymyksiin miksi IPCC julkistamat lämpötilat poikkeavat niin paljon satelliittimittauksista, vastauksena on oikea selitysten äiti, "satelliiteissa on kalibroimattomat mittarit ", huh, ja kutsuvatpa vielä touhuaan tieteelliseksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jopa rönsyää !
Kukaan ei ole kiistänyt että kasvihuonekaasut eivät absorboisi IR alueen säteilyä, sehän on jo itsessään kasvihuonekaasujen määritelmä.
Väite että kaasukehä ei sido lämpöä ilman kasvihuonekaasuja on pelkkä harha, suurin osa pinnan lämmöstä siirtyy ilmakehään johtumalla ja siirtymällä ilman kasvihuonekaasujakin, ja kuten jo aiemmin mainittu, ilma on hyvä eriste ja absorboi auringon säteilyenergiaakin monikymmenkertaisesti CH4 ja CO2 verrattuna.
Kuvitelma että kasvihuonekaasut absorboivat vain maan pinnalta tulevaa IR säteilyä on myös harhaa, ja keskustelua on käyty siitä että kumpi lämpövaikutus on suurempi, yläilmakehän viilentävä, vai alailmakehän lämmittävä.
Säteilypakote IPCC n käyttämänä on lähes farssi, se leimataan kokonaan CO2 .n syyksi, ja perustuu sovellettuihin lämpötilamittauksiin.
Kysymyksiin miksi IPCC julkistamat lämpötilat poikkeavat niin paljon satelliittimittauksista, vastauksena on oikea selitysten äiti, "satelliiteissa on kalibroimattomat mittarit ", huh, ja kutsuvatpa vielä touhuaan tieteelliseksi.Viestissäsi on useita virheitä, joita selvästikään et halua korjattaviksi. En siis käytä siihen aikaani joten saat sanoa viimeisen sanan.
Suosittelisin sinulle ja muillekin oman tiensä kulkijoille sitä, että käyttäisitte selvästi tunnistettavissa olevia nimimerkkejä. Säästyisi aikaa molemmin puolin kun jo alusta asti tietäisi vastailun olevan turhaa.
Jos joku muu haluaa lähteä juoksemaan heitetyn kepin perässä niin olkaa hyvät vaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viestissäsi on useita virheitä, joita selvästikään et halua korjattaviksi. En siis käytä siihen aikaani joten saat sanoa viimeisen sanan.
Suosittelisin sinulle ja muillekin oman tiensä kulkijoille sitä, että käyttäisitte selvästi tunnistettavissa olevia nimimerkkejä. Säästyisi aikaa molemmin puolin kun jo alusta asti tietäisi vastailun olevan turhaa.
Jos joku muu haluaa lähteä juoksemaan heitetyn kepin perässä niin olkaa hyvät vaan.Tällaista se aina on.
Kaltaisesi "tee se itse neron" on helppo nimettömänä huudella puskista mitä vaan ja dissata mitä vaan.
Yleisin tapa tietenkin väittää muita tyhmiksi, esittämättä itse mitään asiaan liittyvää oikaisua tai perustelua omille väitteilleen.
Kuitenkin kaikkien tiedossa on, että palstan osallistujilla kellään ei ole mitään muuta tietoa tästä ilmastonmuutoksesta, kuin mitä on saanut lukea runsaasta AGW propagandatiedotuksesta ja niitä myötäilevästä mediasta.
Tietosi ilmastonmuutossyistä on siis kanssani samalla pohjalla, fysiikasta yleensä, et yllä edes kanssani keskustelemaan.
Toivoisin myös hartaasti, että käyttäisit jotain nimimerkkiä, jotta osaisi olla puuttumatta typeriin mitäänsanomattomiin kommentteihisi, eli hitaat fotonit ei jaksa enää kiinnostaa - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jopa rönsyää !
Kukaan ei ole kiistänyt että kasvihuonekaasut eivät absorboisi IR alueen säteilyä, sehän on jo itsessään kasvihuonekaasujen määritelmä.
Väite että kaasukehä ei sido lämpöä ilman kasvihuonekaasuja on pelkkä harha, suurin osa pinnan lämmöstä siirtyy ilmakehään johtumalla ja siirtymällä ilman kasvihuonekaasujakin, ja kuten jo aiemmin mainittu, ilma on hyvä eriste ja absorboi auringon säteilyenergiaakin monikymmenkertaisesti CH4 ja CO2 verrattuna.
Kuvitelma että kasvihuonekaasut absorboivat vain maan pinnalta tulevaa IR säteilyä on myös harhaa, ja keskustelua on käyty siitä että kumpi lämpövaikutus on suurempi, yläilmakehän viilentävä, vai alailmakehän lämmittävä.
Säteilypakote IPCC n käyttämänä on lähes farssi, se leimataan kokonaan CO2 .n syyksi, ja perustuu sovellettuihin lämpötilamittauksiin.
Kysymyksiin miksi IPCC julkistamat lämpötilat poikkeavat niin paljon satelliittimittauksista, vastauksena on oikea selitysten äiti, "satelliiteissa on kalibroimattomat mittarit ", huh, ja kutsuvatpa vielä touhuaan tieteelliseksi.Vaihdat näköjään mielipidettä viestiesi välillä. Edellisessä totesit (aivan oikein), että vesihöyry on tärkein kaasu lämmönsitomisen kannalta. Se on siis tärkein kasvihuonekaasu, mutta nyt väität ettei kasvihuonekaasuilla ole merkitystä!
Ei ole mitään kuvitelmaa, että kasvihuonekaasut päästävät ohi suurimman osan alailmakehään tulevasta auringon säteilystä (joka on siis valtaosin näkyvää valoa), mutta eivät maasta palautuvaa lämpösäteilyä. Mitä enemmän vesihöyryä on ilmassa, sitä paremmin IR-säteily ja lämpö jää lähelle pintaa alailmakehään ja lämpenemiskierre on valmis. Toki myös mm. sateet silloin lisääntyvät mikä vähentänee vesihöyrynkin määrää, mutta pienetkin lisäykset muihin kasvihuonekaasuihin vain pahentavat kehitystä. Tämän ilmiön karkaaminen käsistä on se mitä nyt koitetaan hillitä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaihdat näköjään mielipidettä viestiesi välillä. Edellisessä totesit (aivan oikein), että vesihöyry on tärkein kaasu lämmönsitomisen kannalta. Se on siis tärkein kasvihuonekaasu, mutta nyt väität ettei kasvihuonekaasuilla ole merkitystä!
Ei ole mitään kuvitelmaa, että kasvihuonekaasut päästävät ohi suurimman osan alailmakehään tulevasta auringon säteilystä (joka on siis valtaosin näkyvää valoa), mutta eivät maasta palautuvaa lämpösäteilyä. Mitä enemmän vesihöyryä on ilmassa, sitä paremmin IR-säteily ja lämpö jää lähelle pintaa alailmakehään ja lämpenemiskierre on valmis. Toki myös mm. sateet silloin lisääntyvät mikä vähentänee vesihöyrynkin määrää, mutta pienetkin lisäykset muihin kasvihuonekaasuihin vain pahentavat kehitystä. Tämän ilmiön karkaaminen käsistä on se mitä nyt koitetaan hillitä.Taitaa mennä keskustelijatkin sekaisin.
En toki ole missään yhteydessä edes vähätellyt vesihöyryn osuutta, ainoa asia jossa tähän puutuin, oli oikaisu virheelliseen käsitykseen, että ilmakehä ei muka voisi absorboida lämpöpä ja olla eristeenä ilman kasvihuonekaasuja.
Kommentistasi taas, että kenelle kuvittelet osoittavasi neuvojasi, ei absorption alkeita tarvinne toistaa jokaisessa vastineessaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taitaa mennä keskustelijatkin sekaisin.
En toki ole missään yhteydessä edes vähätellyt vesihöyryn osuutta, ainoa asia jossa tähän puutuin, oli oikaisu virheelliseen käsitykseen, että ilmakehä ei muka voisi absorboida lämpöpä ja olla eristeenä ilman kasvihuonekaasuja.
Kommentistasi taas, että kenelle kuvittelet osoittavasi neuvojasi, ei absorption alkeita tarvinne toistaa jokaisessa vastineessaan.Anteeksi, en tiennyt että keskustelija vaihtui. Olihan noiden viestien välillä tosiaan monta tuntia, pahoittelen erehdystä. En tosin nytkään ihan tiedä kumpi sitten minulle vastasi, mutta liekö tuolla niin väliäkään. Ethän sinäkään voi tietää että juuri minä olisin kirjoittanut useamman vastineen ja vielä jokaisessa toistanut absorbtion alkeita.
- Anonyymi
Tätä se keskustelu on kun ei käytetä nimimerkkejä puolin eikä toisin.
Itse lähden siitä monivuotisiin havaintoihin perustuvasta oletuksesta, että jos joku viestissään esittää selkeitä virhekuvitelmia niin mikään tuon toisen kirjoittajan valistaminen ei johda virheen korjautumiseen. Kirjoittajien (julistajien) mielipiteet ovat muuttumattomia. Vastauksissa annettu tieto ei ole julistajia varten vaan niille, jotka ehkä tänne myöhemmin eksyvät.
Jos asia on kertaalleen selitetty palstalla ja tuohon selitykseen löytyy linkki niin se riittäköön. Samaan ei aikaa tarvitse tuhlata useaan kertaan vaikka trollit yrittävätkin teettää viesteihin vastaajilla turhaa työtä.- Anonyymi
Se ainoa hyvä puoli ilmastonmuutoksen kieltäjien vänkäämisessä on, että jos jotain älytöntä väitettä ilmastosta alkaa tarkistamaan, niin löytää ja oppii samalla uuttakin tietoa. Se ei vain kumoa esitettyä väitettä, vaan myös vahvistaa omaa tietämystä jostain ilmakehän ilmiöstä tai tapahtumasta.
- Anonyymi
"...kasvihuonekaasut päästävät ohi suurimman osan alailmakehään tulevasta auringon säteilystä (joka on siis valtaosin näkyvää valoa), mutta eivät maasta palautuvaa lämpösäteilyä. Mitä enemmän vesihöyryä on ilmassa, sitä paremmin IR-säteily ja lämpö jää lähelle pintaa alailmakehään ja lämpenemiskierre on valmis."
Heppoinen on teoria on että auringosta tulisi energia valona joka se muuttuisi lämmöksi joka ei pääse poistumaan kun on kasvihuonekaasuja ilmassa.
-Auringon säteilyn spektri on lähellä 5 800 K mustan kappaleen säteilyä. Noin puolet säteilystä on näkyvää valoa ja toinen puoli infrapunasäteilyä. Siinä on myös jonkin verran ultraviolettisäteilyä.
Ei siis valtaosin näkyvää valoa.
Kun auringon säteilyn tielle osuu kasvihuonekaasua jota ilmakehäsä on eniten eli vesihöyryä, ja joka havaitaan pilvinä, se estää samalla tavalla niin lämmön kuin valonkin pääsyä maanpinnalle.
Tämän voi jokainen itse todeta omakohtaisesti tilanteessa kun pilvi purjehtii auringon eteen. Minkä paksumpi ja mustempi, sitä viileämmäksi ja hämärämmäksi vetää.
Jos auringon tiellä sitten on niitä vain lämpösäteilyä sieppaavia kasvihuonekaasuja niin niiden läpi tulevasta auringonsäteilystä jää sitten pois sitä infrapunasäteilyä.
Ja jos nyt kuvitellaan että se läpi päässyt näkyvä valo maanpinnalla muuttuu lämmöksi (miten?) niin se siis vain korvaisi sitä tulematta jäänyttä lämpösäteilyä.
Se, että sille keksitään jokin nimi -"säteilypakote" - ei sitä todista.
Jos sellainen lämpöräikkä todella toimisi vain sisäänpäin, niinkuin väitetään, täällä ei olisi mitään toivoa pelastua. Ei sähköautoilla, päästökaupalla, Suomen hiilineutraaliudella etuajassa - eikä millään muillakaan uhrauksilla.- Anonyymi
Miksi pitemmän matkaa ilmakehän läpi tuleva auringon säteily lämmittää täällä meillä huonommin kuin suoraan esimerkiksi päiväntasaajalla keskipäivällä tuleva auringon säteily? Jos kasvihuonekaasut ei sieppaa tulevaa säteilyä niin mikä sen sieppaa? Auringon lämmitystehosta lähes puolet häviää matkalla kun se tulee ilmakehän läpi.
- Anonyymi
Ok, myönnän että maininta näkyvän valon osuudesta oli väärin ilmaistu. Auringon valon spektrijakauma on kyllä voimakkaimmillaan näkyvän valon alueella. UV:sta suurin osa suodattuu ennen alailmakehää, UV-C kokonaan ja UV-B:kin valtaosin. Vesihöyry suodattaa IR-aallonpituuksia koko ilmakehän alueella, ja maahan asti varsinkin muutamia pidempiä aaltoalueita ei juuri tule.
Suurin osa maasta lähtevästä/heijastuvasta säteilystä on pitkäaaltoista lämpösäteilyä eli IR-säteilyä. Käsittääkseni heijastuessaan säteily muuttuu pitkäaaltoisemmaksi.
Kaasumainen vesihöyry ei näy pilvinä, vaan pilvet ovat oikeastaan veden tiivistymiä. Toki pilvien sisällä on myös vesihöyryä. - Anonyymi
Auringon infrapunasäteily on lyhytaaltoista, joka ei absorboidu kasvihuonekaasuihin.
Maapallon pinnan infrapunasäteily on pitkäaaltoista, joka absorboituu kasvihuonekaasuihin.
Nämä kaksi tietenkin tarkoituksellisesti sekoitetaan keskenään denialistien viesteissä. Samalla lailla kuin APH tarkoituksellisesti sekoittaa lämmön absorboitumisen ja lämpösäteilyn absorboitumisen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Auringon infrapunasäteily on lyhytaaltoista, joka ei absorboidu kasvihuonekaasuihin.
Maapallon pinnan infrapunasäteily on pitkäaaltoista, joka absorboituu kasvihuonekaasuihin.
Nämä kaksi tietenkin tarkoituksellisesti sekoitetaan keskenään denialistien viesteissä. Samalla lailla kuin APH tarkoituksellisesti sekoittaa lämmön absorboitumisen ja lämpösäteilyn absorboitumisen."Auringon infrapunasäteily on lyhytaaltoista, joka ei absorboidu kasvihuonekaasuihin."
No mihin se auringon säteily absorboituu ilmakehässä kun siitä ei tule maahan asti kuin puolet? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Auringon infrapunasäteily on lyhytaaltoista, joka ei absorboidu kasvihuonekaasuihin.
Maapallon pinnan infrapunasäteily on pitkäaaltoista, joka absorboituu kasvihuonekaasuihin.
Nämä kaksi tietenkin tarkoituksellisesti sekoitetaan keskenään denialistien viesteissä. Samalla lailla kuin APH tarkoituksellisesti sekoittaa lämmön absorboitumisen ja lämpösäteilyn absorboitumisen.Kuinka suuri osa maanpinnan lämmöstä poistuu säteilynä? Eikös suurin osa lämmöstä poistu veden haihtumisena, johtumisena ja kuljettumisena.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Auringon infrapunasäteily on lyhytaaltoista, joka ei absorboidu kasvihuonekaasuihin."
No mihin se auringon säteily absorboituu ilmakehässä kun siitä ei tule maahan asti kuin puolet?Sen joudut itse selvittämään lukemalla aiheesta laadittuja sivustoja eli jää sinulle kotitehtäväksi. Mutta kasvihuonekaasuihin se ei absorboidu kun kasvihuonekaasut eivät lyhytaaltoista infrapunaa juurikaan absorboi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Auringon infrapunasäteily on lyhytaaltoista, joka ei absorboidu kasvihuonekaasuihin.
Maapallon pinnan infrapunasäteily on pitkäaaltoista, joka absorboituu kasvihuonekaasuihin.
Nämä kaksi tietenkin tarkoituksellisesti sekoitetaan keskenään denialistien viesteissä. Samalla lailla kuin APH tarkoituksellisesti sekoittaa lämmön absorboitumisen ja lämpösäteilyn absorboitumisen."Auringon infrapunasäteily on lyhytaaltoista, joka ei absorboidu kasvihuonekaasuihin."
Ketä oikein yrität sumuttaa, ja miksi, vai oletko itse manipulaation uhri. ?
Auringon säteilyspektri kattaa koko tunnetun aaltoalueen aina radiotaajuuksiin asti, ja kasvihuonekaasujen absorptioalueetkin paljon voimakkaampana kuin maan pinnan lämpösäteily. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ok, myönnän että maininta näkyvän valon osuudesta oli väärin ilmaistu. Auringon valon spektrijakauma on kyllä voimakkaimmillaan näkyvän valon alueella. UV:sta suurin osa suodattuu ennen alailmakehää, UV-C kokonaan ja UV-B:kin valtaosin. Vesihöyry suodattaa IR-aallonpituuksia koko ilmakehän alueella, ja maahan asti varsinkin muutamia pidempiä aaltoalueita ei juuri tule.
Suurin osa maasta lähtevästä/heijastuvasta säteilystä on pitkäaaltoista lämpösäteilyä eli IR-säteilyä. Käsittääkseni heijastuessaan säteily muuttuu pitkäaaltoisemmaksi.
Kaasumainen vesihöyry ei näy pilvinä, vaan pilvet ovat oikeastaan veden tiivistymiä. Toki pilvien sisällä on myös vesihöyryä."Käsittääkseni heijastuessaan säteily muuttuu pitkäaaltoisemmaksi."
Ei fotonien taajuus heijastuksessa miksikään muutu. Vilkaise vaikka peiliin jos et asiaa muuten tajua. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Auringon infrapunasäteily on lyhytaaltoista, joka ei absorboidu kasvihuonekaasuihin."
Ketä oikein yrität sumuttaa, ja miksi, vai oletko itse manipulaation uhri. ?
Auringon säteilyspektri kattaa koko tunnetun aaltoalueen aina radiotaajuuksiin asti, ja kasvihuonekaasujen absorptioalueetkin paljon voimakkaampana kuin maan pinnan lämpösäteily.Olisiko kirjoittaja tarkoittanut sitä, että aurinko on todella kuuma säteilylähde, joten sen spektri painottuu lyhytaaltoiseen säteilyyn. Maan säteilemä lämpö on paljon viileämpää, joten aallonpituudet ovat pidempiä (olikohan välillä 3-100 mikrometriä).
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisiko kirjoittaja tarkoittanut sitä, että aurinko on todella kuuma säteilylähde, joten sen spektri painottuu lyhytaaltoiseen säteilyyn. Maan säteilemä lämpö on paljon viileämpää, joten aallonpituudet ovat pidempiä (olikohan välillä 3-100 mikrometriä).
Kyllä. Tuossahan tuo on jo tämän keskustelun puitteissa käsitelty kertaalleen viestissä, joka on lähetetty 17.02.2022 klo 20:47
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17315094/miksi-metaani-on-niin-hyva-quotlampoloukkuquot#comment-112874858
"Auringon tulevasta säteilystä vain noin 3.5% eli luokkaa kolmaskymmenesosa on pitkäaaltoista infrapunaa."
Pitkäaaltoisen infrapunan rajana tuossa pidetty 2.5 µm. Maapallon pinta puolestaan keskimäärin 288 K lämpöisenä lähettää lämpösäteilynään erittäin vähän lyhytaaltoista (alle 2.5 µm) infrapunaa. Viestissä olevan linkin takaa löytyvällä laskurilla noita voi itse kokeilla. Auringon mitattu spektrikin löytyy tarvittaessa josta asian voi tarkistaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä. Tuossahan tuo on jo tämän keskustelun puitteissa käsitelty kertaalleen viestissä, joka on lähetetty 17.02.2022 klo 20:47
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17315094/miksi-metaani-on-niin-hyva-quotlampoloukkuquot#comment-112874858
"Auringon tulevasta säteilystä vain noin 3.5% eli luokkaa kolmaskymmenesosa on pitkäaaltoista infrapunaa."
Pitkäaaltoisen infrapunan rajana tuossa pidetty 2.5 µm. Maapallon pinta puolestaan keskimäärin 288 K lämpöisenä lähettää lämpösäteilynään erittäin vähän lyhytaaltoista (alle 2.5 µm) infrapunaa. Viestissä olevan linkin takaa löytyvällä laskurilla noita voi itse kokeilla. Auringon mitattu spektrikin löytyy tarvittaessa josta asian voi tarkistaa.Mikä teitä nyt oikein viiraa.?
Keskitytte lillukanvarsiin.
Auringosta tuleva säteilyenergia absorboituu maapallollemme lämpötilojen suhteessa, eli lähes koko auringosta saapuva säteilyenergia absorboituu jonkinlaiseksi energiaksi maapallolle.
Maan pinnan lämpösäteilystä energiaa absorboituu ilmakehään kaasuihin samoin, vain lämpötilaeron suhteessa, eli jos ilmakehän inversiokerroksen lämpötila olisi sama kuin maan pinnan, säteilyenergiaa ei siirtyisi lainkaan.
Auringosta saapuvan ja maan lämpötilaero on jotain 5800/300, joten säteilysynergia absorboituu lähes täysin.
Mikä tarve on asetella joitain laskureita sekoittamaan asiaa, kasvihuonekaasut, kuten muutkin, ovat täysin ymmärtämättömiä ihmisten mielikuvista, ja emittoivat ja absorboivat energiaa omien lakiensa mukaan, eli säteilyn nettoenergiaa tulee kuumemmasta ja emittoituu kylmempään vain lämpötilaeron mukaan, tulipa säteily mistä suunnasta tahansa.
Näiden kahden säteilyabsorption käsittely tasavertaisina tapahtumina osoittaa ..., no en viitsi sanoa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä teitä nyt oikein viiraa.?
Keskitytte lillukanvarsiin.
Auringosta tuleva säteilyenergia absorboituu maapallollemme lämpötilojen suhteessa, eli lähes koko auringosta saapuva säteilyenergia absorboituu jonkinlaiseksi energiaksi maapallolle.
Maan pinnan lämpösäteilystä energiaa absorboituu ilmakehään kaasuihin samoin, vain lämpötilaeron suhteessa, eli jos ilmakehän inversiokerroksen lämpötila olisi sama kuin maan pinnan, säteilyenergiaa ei siirtyisi lainkaan.
Auringosta saapuvan ja maan lämpötilaero on jotain 5800/300, joten säteilysynergia absorboituu lähes täysin.
Mikä tarve on asetella joitain laskureita sekoittamaan asiaa, kasvihuonekaasut, kuten muutkin, ovat täysin ymmärtämättömiä ihmisten mielikuvista, ja emittoivat ja absorboivat energiaa omien lakiensa mukaan, eli säteilyn nettoenergiaa tulee kuumemmasta ja emittoituu kylmempään vain lämpötilaeron mukaan, tulipa säteily mistä suunnasta tahansa.
Näiden kahden säteilyabsorption käsittely tasavertaisina tapahtumina osoittaa ..., no en viitsi sanoa.Ääsh !
Siis säteilyenergia ei siirry lämpötilojen suhteensa, vaan niiden 4- potenssin suhteessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä teitä nyt oikein viiraa.?
Keskitytte lillukanvarsiin.
Auringosta tuleva säteilyenergia absorboituu maapallollemme lämpötilojen suhteessa, eli lähes koko auringosta saapuva säteilyenergia absorboituu jonkinlaiseksi energiaksi maapallolle.
Maan pinnan lämpösäteilystä energiaa absorboituu ilmakehään kaasuihin samoin, vain lämpötilaeron suhteessa, eli jos ilmakehän inversiokerroksen lämpötila olisi sama kuin maan pinnan, säteilyenergiaa ei siirtyisi lainkaan.
Auringosta saapuvan ja maan lämpötilaero on jotain 5800/300, joten säteilysynergia absorboituu lähes täysin.
Mikä tarve on asetella joitain laskureita sekoittamaan asiaa, kasvihuonekaasut, kuten muutkin, ovat täysin ymmärtämättömiä ihmisten mielikuvista, ja emittoivat ja absorboivat energiaa omien lakiensa mukaan, eli säteilyn nettoenergiaa tulee kuumemmasta ja emittoituu kylmempään vain lämpötilaeron mukaan, tulipa säteily mistä suunnasta tahansa.
Näiden kahden säteilyabsorption käsittely tasavertaisina tapahtumina osoittaa ..., no en viitsi sanoa.Koittapa nyt sisäistää lukemaasi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä teitä nyt oikein viiraa.?
Keskitytte lillukanvarsiin.
Auringosta tuleva säteilyenergia absorboituu maapallollemme lämpötilojen suhteessa, eli lähes koko auringosta saapuva säteilyenergia absorboituu jonkinlaiseksi energiaksi maapallolle.
Maan pinnan lämpösäteilystä energiaa absorboituu ilmakehään kaasuihin samoin, vain lämpötilaeron suhteessa, eli jos ilmakehän inversiokerroksen lämpötila olisi sama kuin maan pinnan, säteilyenergiaa ei siirtyisi lainkaan.
Auringosta saapuvan ja maan lämpötilaero on jotain 5800/300, joten säteilysynergia absorboituu lähes täysin.
Mikä tarve on asetella joitain laskureita sekoittamaan asiaa, kasvihuonekaasut, kuten muutkin, ovat täysin ymmärtämättömiä ihmisten mielikuvista, ja emittoivat ja absorboivat energiaa omien lakiensa mukaan, eli säteilyn nettoenergiaa tulee kuumemmasta ja emittoituu kylmempään vain lämpötilaeron mukaan, tulipa säteily mistä suunnasta tahansa.
Näiden kahden säteilyabsorption käsittely tasavertaisina tapahtumina osoittaa ..., no en viitsi sanoa.Tee nettiin (kuva)haku vaikkapa
Earth radiation spectrum
ja esim.
Greenhouse gas absorption spectrum
ja tutkaile ajatuksella hakutuloksia.
- Anonyymi
Varmaan kannattaisi metaanin erinomaisen absorptiokyvyn sijasta miettiä sitä, miksi hiilidioksidin absorptikyky on niin huono. Hiilidioksidi on paljon huonompi kasvihuonekaasu kuin muut ilmakehässä yleiset kaasut.
- Anonyymi
Typpi ja happi ei toimi kasvihuonekaasuina, mutta jos tarkoitat vesihöyryä, niin sen absorptiokyvyssä on aukko 10 mikrometrissä ja sen kahta puolin (ns. jäähdytysikkuna). Sattumoisin hiilidioksidin paras absorptiokyky osuu 15 mikrometrin tienoille, joten se pystyy osaltaan hyödyntämään tätä vesihöyryltä "karkkaavaa" lämpösäteilyä. Vastaava mutta pienempi H2O:ta täydentävä absorptiopiikki CO2:lla on noin 4 mikrometrin tienoilla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Typpi ja happi ei toimi kasvihuonekaasuina, mutta jos tarkoitat vesihöyryä, niin sen absorptiokyvyssä on aukko 10 mikrometrissä ja sen kahta puolin (ns. jäähdytysikkuna). Sattumoisin hiilidioksidin paras absorptiokyky osuu 15 mikrometrin tienoille, joten se pystyy osaltaan hyödyntämään tätä vesihöyryltä "karkkaavaa" lämpösäteilyä. Vastaava mutta pienempi H2O:ta täydentävä absorptiopiikki CO2:lla on noin 4 mikrometrin tienoilla.
Otsonin kyvykkyys muuten osuu just tuohon 10 mikrometrin ikkunaan, sitä vaan on aika hintsusti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Typpi ja happi ei toimi kasvihuonekaasuina, mutta jos tarkoitat vesihöyryä, niin sen absorptiokyvyssä on aukko 10 mikrometrissä ja sen kahta puolin (ns. jäähdytysikkuna). Sattumoisin hiilidioksidin paras absorptiokyky osuu 15 mikrometrin tienoille, joten se pystyy osaltaan hyödyntämään tätä vesihöyryltä "karkkaavaa" lämpösäteilyä. Vastaava mutta pienempi H2O:ta täydentävä absorptiopiikki CO2:lla on noin 4 mikrometrin tienoilla.
No tuoltahan niitä 'rakoja' voi katsella.
Kuvassa vaan intensiteetit on havainnollistamisen vuoksi kuvattu saman suuruisiksi, osaava kyllä ymmärtää todellisen eron.
https://i.imgur.com/AjoUYwC.png
Anekdoottina on mainittava että mittauksien mukaan suoraan ulossäteilyn määrä ei ole lisääntynyt vaikka CO2 pitoisuus on lisääntynyt, ja IPCC on vuosia sitten hylännyt tämän olevan perusteena CO2 vaikutuksena ilmaston lämpenemiseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No tuoltahan niitä 'rakoja' voi katsella.
Kuvassa vaan intensiteetit on havainnollistamisen vuoksi kuvattu saman suuruisiksi, osaava kyllä ymmärtää todellisen eron.
https://i.imgur.com/AjoUYwC.png
Anekdoottina on mainittava että mittauksien mukaan suoraan ulossäteilyn määrä ei ole lisääntynyt vaikka CO2 pitoisuus on lisääntynyt, ja IPCC on vuosia sitten hylännyt tämän olevan perusteena CO2 vaikutuksena ilmaston lämpenemiseen.Heh, tuon mukaan kaikki hiilidioksidin absorboimat taajuudet ovat saturoituneita, eli ei kumma että tätä ulossäteilyn teoriaa ei enää melskata syyllisenä.
No tuleva säteily ei vielä ole saturoitunut, joten kasvihuonekaasujen lisäys voisi viilentää alailmakehän lämpötilaa. D: - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Heh, tuon mukaan kaikki hiilidioksidin absorboimat taajuudet ovat saturoituneita, eli ei kumma että tätä ulossäteilyn teoriaa ei enää melskata syyllisenä.
No tuleva säteily ei vielä ole saturoitunut, joten kasvihuonekaasujen lisäys voisi viilentää alailmakehän lämpötilaa. D:Kummallinen logiikka.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kummallinen logiikka.
No missä viipyy vastaus aloitukseen.
Vain vapausaste on esitetty metaanin eduksi, kaikki muut ominaisuudet absorptioalueen niukkuus, puoltavat päinvastaisuutta.
Ellei mitään muuta järkevää selitystä kysymykseen ole, on kai tämäkin väite luokiteltava vain AGW .n liikkeelle lasketuksi tyhjäksi propaganda ja huijaus prosessiksi.
-
Joo, hyvin menee, ja tyhmiä taas talutetaan, vai ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No missä viipyy vastaus aloitukseen.
Vain vapausaste on esitetty metaanin eduksi, kaikki muut ominaisuudet absorptioalueen niukkuus, puoltavat päinvastaisuutta.
Ellei mitään muuta järkevää selitystä kysymykseen ole, on kai tämäkin väite luokiteltava vain AGW .n liikkeelle lasketuksi tyhjäksi propaganda ja huijaus prosessiksi.
-
Joo, hyvin menee, ja tyhmiä taas talutetaan, vai ?Kiitos, sain kyllä jo hyvät vastaukset aloitukseni kaikkiin kysymyksiin.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1897506- 424342
Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak262135Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O192069Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.271889Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta771706Armi Aavikko Malmin hautausmaa
Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?361695Haluisin suudella ja huokailla
ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni221639Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt171613Miksi näin?
Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi391428