Koko ajan kun en päässyt tekemään asioita mitä muut ovat saaneet tehdä (kuten päästä armeijaan koska moni on hehkuttanut siitä), tunnen itseni arvottomaksi ja kuolema on ainut keino päästä siitä. Ihmiset kun eivät aevosta niitä jotka eivät pysty tekemään joitain asioita mutta minä haluaisin. Kunpa en olisi koskaan syntynyt.
Tunnen arvottomuutta ja kuoleman halua.
Anonyymi
8
84
Vastaukset
- Anonyymi
Sinulta puuttuu oma itsesi arvostus.
Yritä opetella arvostamaan itseäsi, huolimatta siitä, ettet ole päässyt tekemään kaikkea haluamaasi.
Voi kuinka paljon on ihmisiä, jotka haluaisivat tehdä vaikka mitä, mutta jostain syystä eivät pysty tai pääse tekemään.
Toiset pystyvät/pääsevät tekemään jotain, mitä toiset eivät, ja sitten taas toisinpäin.
Kaikkeen ei edes tarvitse pystyä.
Et ole ainoa, joka ei ole armeijaa käynyt, ja tiedän, että jotkut kokevat sen alentavan omaa arvoaan ihmisenä.
Mutta ei elämä yhteen armeijan käyntiin tai käymättömyyteen kaadu.
Ehkä sinä olet tehnyt jotain, mitä nämä armeijalla hehkuttavat eivät ole tehneet, tai ainakin tulet joskus tekemään.
Arvosta niitä asioita, joihin pystyt ja joista tykkäät, älä keskity sellaisiin, joihin et pysty.
Aina on ihmisiä, jotka sinuakin arvostavat juuri sellaisena kuin olet, ja tulee aina arvostamaankin.
Jos tuntisin sinut, niin varmaankin arvostaisin sinua ihmisenä, arvosta siis itsekin itseäsi. Kivaa viikonloppua.- Anonyymi
En usko ettö olet tota mieltä. Sanot vain sen mitä haluat mun lukevan. Kuitenkin oot niitä ihmisiä jotka alentaa vammaisia ihmisiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En usko ettö olet tota mieltä. Sanot vain sen mitä haluat mun lukevan. Kuitenkin oot niitä ihmisiä jotka alentaa vammaisia ihmisiä.
Täytyy sanoa, että olen juurikin tota mieltä.
En ole ihminen, joka alentaisi muita, en vamman, enkä minkään muunkaan takia.
Tiedätkös, mistä se johtuu ?
Johtuu siitä, kun olen itse ollut täysin rappiolla, alkoholisti-sekakäyttäjä, paininut suurimman osan elämästäni mielenterveysongelmien kanssa, tuntenut ja tunnen edelleen näistä ongelmista kärsiviä/kärsineitä ihmisiä.
Mulla ei ole mitään tarvetta alentaa muita, eikä edes oikeutta alentamiseen, kuten ei olisi kyllä kenelläkään ( valitettavasti sitä tapahtuu ).
Olin nuorempana itse tilanteessa, jossa tunsin tosi suurta arvottomuutta ja ehkä kenties jonkinlaista kuoleman haluakin.
Tilanteet ja elämä kuitenkin kulkee eteenpäin, kaikki muuttuu ajan myötä johonkin suuntaan, useimmiten jopa parempaan, vaikka aina ei siltä tunnukaan.
Vaikka nykyään osaan itseäni arvostaa, silti on edelleen niitä vähän vaikeampiakin aikoja ja ajatuksia. Kaikilla on elämässään ylä- ja alamäkiä, jos joku toisin väittäisi, hän valehtelisi.
Omalta kohdaltani ainakin pystyn sanomaan, että en tule koskaan valmiiksi, jos niin voi sanoa. Koko elämäni ( loppuelämäni ) menee itseeni tutustumiseen, ja mietin, ehtiikö koskaan täysin tutuksi tullakkaan.
En sano sitä, mitä haluaisin jonkun lukevan, vaan sanon sen, mitä haluan sanoa, alentamatta yhtään ketään.
Jokaisella on ihmisarvo, riippumatta siitä millainen on. Kunpa vain jokainen osaisi tätä tärkeintä arvoa kunnioittaa.
- Anonyymi
Arvottomuuden tunne on asia, jonka joku on laittanut sinuun, ei asia jonka kanssa olet syntynyt tai joka perustuisi johonkin objektiiviseen tosiseikkaan.
Tunnen kiukkua sinun puolestasi siitä, että lähelläsi on ollut ihminen, joka on sinulle tämän teon tehnyt.
Yleensä arvottomuuden kokemus siirtyy ihmisestä toiselle ("lahjana") siksi, että henkilö haluaa päästä siitä itse eroon. Hetkeksi hän voikin päästä, mutta ei pysyvästi. Se joka on sinulle tämän katkeroittavan lahjan antanut, joutuu jonain päivänä katsomaan silmiin sitä muistoa, jossa on itse vastaanottanut lahjan, jota ei olisi halunnut.
Yleensä ne ovat vanhemmat, jotka tällaista "lahjaa" kantavat mukanaan ja haluavat jossain vaiheessa nakata sen lapselleen. Prosessi voi olla tiedostamaton. Hei,
Hyvä, että kirjoitit tänne. Et viestissäsi kertonut oletko hakenut/saanut keskusteluapua. Ulkopuolisen tahon kanssa keskusteleminen voisi auttaa jäsentämään omia ajatuksia ja tuoda myös uusia näkökulmia.
On olemassa monenlaisia auttavia tahoja, joihin voi olla yhteydessä anonyymisti ja matalalla kynnyksellä.
- Tukinet.net - Tukipisteesti netissä https://tukinet.net/
Tukinetistä saa itselleen tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken mistä tahansa hankalasta elämäntilanteesta tai mielessä olevasta huolesta. Tukihenkilö löytyy mm. Mieli Tukisuhteesta. https://tukinet.net/teemat/mieli-tukisuhde/tukisuhteet/
Tukinetissä on myös monenlaisia keskusteluryhmiä ja chattejä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja. Joka viikko maanantaista torstaihin klo 15-19 on myös Solmussa-chat päivystys, jossa voi jutella kahden kesken päivystäjän kanssa. Tukinet on avoinna kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä.
- Valtakunnallinen kriisipuhelin
Jos soittaminen tuntuu omimmalta vaihtoehdolta, niin valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää24/7 numerossa 09 2525 0111.
- Kriisikeskukset
Ympäri Suomea toimii myös kriisikeskuksia, joihin voi mennä keskustelemaan paikan päälle. Osassa yksiköistä myös etävastaanotto on mahdollinen. Yhteystiedot löytyvät mm. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n nettisivuilta: https://mieli.fi/tukea-ja-apua/keskusteluapua-kriisivastaanotoilla/
Ystävällisin terveisin
SOS-kriisikeskus/Kata- Anonyymi
Niin mullakin, haluan vaan kuolla, maata arkussa... Ainoa on pieni poikani, minkä takia pitää elää, muuten olisin jo haudassa.
- Anonyymi
Itse olin armeijassa keskivertoa kovemmassa paikassa. Mitään kiitosta en siitä koskaan saanut. Epäuskoa ja palkkaa kyllä monesti. Haet ihmisten arvostusta ja itsesi arvostusta. Uskon että olisit aika helposti ohjattavissa parempaan suuntaan. Tarvitset vain hyviä neuvoja ja halun seurata niitä. Älä ota yli inhimillisen vaikeita tavoitteita vaan ole armollinen itsellesi!
- Anonyymi
Te vaan sanotte mitö teidän pitää sanoa, ei teitä oikeasti kiinnosta. Ette mua oikeesti arvosta ihmisenä, itse arvostan muita ihmisiä mutta minua kohdellaan jonkin sortin "työvoimana", ei ihmisenä. Tajuatteko miten paljon jotain höiritsee ettei halunnut tulla sellaiseksi kuin nyt on? En usko, te "normaalit" ihmiset olette muka korkealla tasolla ja me vammaiset alempaa ihmiskastia!
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1636512
- 1165886
Olen miettinyt kauan
miten reagoisin, kun näen sinut taas. Ehkä ladannut tuohon hetkeen liikaa odotuksia. Ja sitten kun lopulta olit siinä, h465377Vanhempi mies
Jos yritän ajatella sinut pois sydämestäni, ikävä ja surullinen kaipuu tulee kaksin verroin kovempana. Olit mun unessa323475- 603149
Ostiko maailma sinut minulta?
Kun et enää resonoi kuin ennen. Kun et enää ihmetellen katso ympärillesi ja pohdi mitä mäen takana on? Ymmärrän ja tue252671- 272432
- 432380
Minne sä aina välillä joudut
Kun pitää hakemalla hakea sut sieltä ja sitten oot hetken aikaa esillä kunnes taas menet piiloon, en ymmärrä 🤔❤️ Oot ta132080On niin vaikea olla lähelläsi
En saa ottaa kädestäsi kiinni, en saa halata. En saa silittää hiuksiasi. Enkä saa sinua koskaan omakseni. ☔ Miehelle na162020