oikea asianajaja

Eli sanot, että mahdollisuus nolla?

Kuinkahan ulkomailta, löytyisikö sieltä aloitukseni kaltaista?

Ymmärtääkseni tällainen olisi mahdollista.

Anonyymi kirjoitti:

Eli sanot, että mahdollisuus nolla?

Kuinkahan ulkomailta, löytyisikö sieltä aloitukseni kaltaista?

Ymmärtääkseni tällainen olisi mahdollista.

Mahdollisuus löytää itsellesi sopiva asianajaja ulkomailta on myös lähellä nollaa. Kysehän ei siis ole näistä asianajajista, vaan sinusta itsestäsi. Sinä ja mahdollinen asianajajasi ette varmuudella tule toimeen. Kyse on asenteesta.

Suosittelen edelleen, että hoidat asiasi itse.

Anonyymi kirjoitti:

Mahdollisuus löytää itsellesi sopiva asianajaja ulkomailta on myös lähellä nollaa. Kysehän ei siis ole näistä asianajajista, vaan sinusta itsestäsi. Sinä ja mahdollinen asianajajasi ette varmuudella tule toimeen. Kyse on asenteesta.

Suosittelen edelleen, että hoidat asiasi itse.

Lue lisää

Tarkoitat siis tietämättä asiaani, että ei ole rehellistä, perusoikeuksiakaan toteuttava oikeutta missään?

Entä jos sitten jää ainoaksi euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja haaste suomelle ihmisoikeusloukkauksista?

Eli tarkoitat selkeästi sitä, että suomessa ei oikeudet toteudu??

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoitat siis tietämättä asiaani, että ei ole rehellistä, perusoikeuksiakaan toteuttava oikeutta missään?

Entä jos sitten jää ainoaksi euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja haaste suomelle ihmisoikeusloukkauksista?

Eli tarkoitat selkeästi sitä, että suomessa ei oikeudet toteudu??

Lue lisää

Et sinä mihinkään EIT:een pääse, koska kansallinen tuomioistuinlinja pitää ensin kahlata asiassasi läpi. Ennen sitä ei EIT ota asiaasi käsittelyyn.

Ja se sinulta ei onnistu. Kuten edellä sinulle on kerrottu, kyse ei ole asiasi laadusta vaan sinusta itsestäsi. On aivan sama mikä asiasi on, jos koitat pyytää tarjousta kriteereillä "joka tuntee lain eikä sekoita lakiin tiedettä tai toimi muutoinkin asiakasvastaisesti". Siinä kohdin kukaan järkevä asianajaja ei ota juttuasi hoitaakseen.

Anonyymi kirjoitti:

Et sinä mihinkään EIT:een pääse, koska kansallinen tuomioistuinlinja pitää ensin kahlata asiassasi läpi. Ennen sitä ei EIT ota asiaasi käsittelyyn.

Ja se sinulta ei onnistu. Kuten edellä sinulle on kerrottu, kyse ei ole asiasi laadusta vaan sinusta itsestäsi. On aivan sama mikä asiasi on, jos koitat pyytää tarjousta kriteereillä "joka tuntee lain eikä sekoita lakiin tiedettä tai toimi muutoinkin asiakasvastaisesti". Siinä kohdin kukaan järkevä asianajaja ei ota juttuasi hoitaakseen.

Lue lisää

Laitampa teille hieman luettavaa, huomatkaa tärkeä kohta, sIis PÄÄSÄÄNTÖISESTI, EI SIIS, ETTÄ ON KÄYNEET, kansallisessa tuomioistuimessa, vaan säännöstä voidaan poiketa riippuen asiasta taikka ettei olisi kuitenkaan saanut kansallisella tasolla oikeutta kuitenkaan.

"Jokainen sopimusvaltio tai yksityinen valittaja voi valittaa EIT:een, jos kokee ihmisoikeussopimuksessa turvattujen oikeuksiensa tulleen loukatuksi. EIT:ssa osapuolina ovat aina valtio ja yksityinen valittaja, eikä kannetta voi nostaa toista yksityistä vastaan. Kaikki asiakirjat ja tuomiot ovat julkisia. Tuomioistuimen työkielet ovat ranska ja englanti, mutta valituksen voi laatia omalla kielellään.

Valitukset jaetaan osastoille, ja puheenjohtajat määräävät niille tuomarin, jonka jälkeen hän päättää siirretäänkö asia jaostoon vai komiteaan. Komitea voi yksimielisellä äänestystuloksella jättää valituksen tutkimatta tai poistaa sen asialistaltaan. ===>>Pääsääntöisesti tutkittavaksi ottamisen edellytyksenä on, että kotimaiset valitustiet ja oikeusturvakeinot on käytetty (toisin sanoen tehokkaisiin oikeusturvakeinoihin on jo vedottu kotimaassa). Nykyisin näin tapahtuu yli 90 prosentissa valituksista. Jos komitea hyväksyy valituksen, jaosto tai tuomari ohjaa valituksen suoraan sinne. Jaostot päättävät tutkittavaksi ottamisesta ja asiakysymyksistä. Jos valitukseen liittyy tärkeä ihmisoikeussopimuksen tulkintakysymys tai ratkaisu johtaa ristiriitaan aiempien tuomioiden kanssa, jaosto voi luopua valituksesta ja antaa sen suurelle jaostolle. Jaosto voi pyytää lisätodisteita, kutsua asianomaiset suulliseen käsittelyyn, kehittelemään näkökantojaan ja esittämään vaatimuksensa hyvitykseen. Puheenjohtaja voi antaa luvan tai käskyn ulkopuolisille valtioille tai henkilöille osallistua suulliseen käsittelyyn. Asiaan voidaan myös hakea luottamuksellisesti sopimusratkaisua. Päätökset tehdään äänestämällä, mutta tuomarilla on oikeus liittää mukaan eriävä mielipide.

Kolmen kuukauden kuluessa tuomiosta asianomainen voi pyytää sen uudelleenkäsittelyä suuressa jaostossa, jos kokee valituksen olleen merkittävä EIS:n kannalta. Pyynnön ratkaisee viiden tuomarin lautakunta, johon kuuluu muun muassa tuomioistuimen presidentti. Jos lautakunta hyväksyy pyynnön, asia ratkaistaan äänestämällä suuressa jaostossa. Muuten päätös tulee lainvoimaiseksi kolmen kuukauden määräajan umpeuduttua ja on vastaajavaltiota sitova. Tuomioiden toteutumista valvoo Euroopan neuvoston ministerikomitea.

Ministerikomitea voi äänten enemmistöllä pyytää tuomioistuimelta neuvoa-antavaa lausuntoa. Sen ratkaisee suuri jaosto ääntenenemmistöllä, ja tuomarilla on oikeus liittää mukaan eriävä mielipiteensä".

Laitanko tänne vielä euroopan unionin tuomioistuimen tietoja, jotka kuitenkin poikkeaa teidän ilmaisemasta, koska ilmaisemanne onkin vain teidän mielipide, ei totuus??

Lainatussa olevassa suluissa oleva on vain julkaisun suomeksi kirjoittajan mielipide, koska ei ole 100%, joka tarkoittsisi, että kaikki asiat tulee ensin olla ratkaistu kansallisella tasolla.

Anonyymi kirjoitti:

Laitampa teille hieman luettavaa, huomatkaa tärkeä kohta, sIis PÄÄSÄÄNTÖISESTI, EI SIIS, ETTÄ ON KÄYNEET, kansallisessa tuomioistuimessa, vaan säännöstä voidaan poiketa riippuen asiasta taikka ettei olisi kuitenkaan saanut kansallisella tasolla oikeutta kuitenkaan.

"Jokainen sopimusvaltio tai yksityinen valittaja voi valittaa EIT:een, jos kokee ihmisoikeussopimuksessa turvattujen oikeuksiensa tulleen loukatuksi. EIT:ssa osapuolina ovat aina valtio ja yksityinen valittaja, eikä kannetta voi nostaa toista yksityistä vastaan. Kaikki asiakirjat ja tuomiot ovat julkisia. Tuomioistuimen työkielet ovat ranska ja englanti, mutta valituksen voi laatia omalla kielellään.

Valitukset jaetaan osastoille, ja puheenjohtajat määräävät niille tuomarin, jonka jälkeen hän päättää siirretäänkö asia jaostoon vai komiteaan. Komitea voi yksimielisellä äänestystuloksella jättää valituksen tutkimatta tai poistaa sen asialistaltaan. ===>>Pääsääntöisesti tutkittavaksi ottamisen edellytyksenä on, että kotimaiset valitustiet ja oikeusturvakeinot on käytetty (toisin sanoen tehokkaisiin oikeusturvakeinoihin on jo vedottu kotimaassa). Nykyisin näin tapahtuu yli 90 prosentissa valituksista. Jos komitea hyväksyy valituksen, jaosto tai tuomari ohjaa valituksen suoraan sinne. Jaostot päättävät tutkittavaksi ottamisesta ja asiakysymyksistä. Jos valitukseen liittyy tärkeä ihmisoikeussopimuksen tulkintakysymys tai ratkaisu johtaa ristiriitaan aiempien tuomioiden kanssa, jaosto voi luopua valituksesta ja antaa sen suurelle jaostolle. Jaosto voi pyytää lisätodisteita, kutsua asianomaiset suulliseen käsittelyyn, kehittelemään näkökantojaan ja esittämään vaatimuksensa hyvitykseen. Puheenjohtaja voi antaa luvan tai käskyn ulkopuolisille valtioille tai henkilöille osallistua suulliseen käsittelyyn. Asiaan voidaan myös hakea luottamuksellisesti sopimusratkaisua. Päätökset tehdään äänestämällä, mutta tuomarilla on oikeus liittää mukaan eriävä mielipide.

Kolmen kuukauden kuluessa tuomiosta asianomainen voi pyytää sen uudelleenkäsittelyä suuressa jaostossa, jos kokee valituksen olleen merkittävä EIS:n kannalta. Pyynnön ratkaisee viiden tuomarin lautakunta, johon kuuluu muun muassa tuomioistuimen presidentti. Jos lautakunta hyväksyy pyynnön, asia ratkaistaan äänestämällä suuressa jaostossa. Muuten päätös tulee lainvoimaiseksi kolmen kuukauden määräajan umpeuduttua ja on vastaajavaltiota sitova. Tuomioiden toteutumista valvoo Euroopan neuvoston ministerikomitea.

Ministerikomitea voi äänten enemmistöllä pyytää tuomioistuimelta neuvoa-antavaa lausuntoa. Sen ratkaisee suuri jaosto ääntenenemmistöllä, ja tuomarilla on oikeus liittää mukaan eriävä mielipiteensä".

Laitanko tänne vielä euroopan unionin tuomioistuimen tietoja, jotka kuitenkin poikkeaa teidän ilmaisemasta, koska ilmaisemanne onkin vain teidän mielipide, ei totuus??

Lainatussa olevassa suluissa oleva on vain julkaisun suomeksi kirjoittajan mielipide, koska ei ole 100%, joka tarkoittsisi, että kaikki asiat tulee ensin olla ratkaistu kansallisella tasolla.

Lue lisää

Nämä nyt vaan ovat tällaisia pieniä nyansseja jotka kannattaa ottaa huomioon, ennen kuin avaa sen sanallisen pienen arkkunsa.

Unionin tuomooistiimella ei näyttänyt paljon kritteereitä olevan, mutta varmaan suhtautuvat ihmisoikeuksien eväämiseen ankarammin kuin suomen tuomioistuimet...,

Anonyymi kirjoitti:

Laitampa teille hieman luettavaa, huomatkaa tärkeä kohta, sIis PÄÄSÄÄNTÖISESTI, EI SIIS, ETTÄ ON KÄYNEET, kansallisessa tuomioistuimessa, vaan säännöstä voidaan poiketa riippuen asiasta taikka ettei olisi kuitenkaan saanut kansallisella tasolla oikeutta kuitenkaan.

"Jokainen sopimusvaltio tai yksityinen valittaja voi valittaa EIT:een, jos kokee ihmisoikeussopimuksessa turvattujen oikeuksiensa tulleen loukatuksi. EIT:ssa osapuolina ovat aina valtio ja yksityinen valittaja, eikä kannetta voi nostaa toista yksityistä vastaan. Kaikki asiakirjat ja tuomiot ovat julkisia. Tuomioistuimen työkielet ovat ranska ja englanti, mutta valituksen voi laatia omalla kielellään.

Valitukset jaetaan osastoille, ja puheenjohtajat määräävät niille tuomarin, jonka jälkeen hän päättää siirretäänkö asia jaostoon vai komiteaan. Komitea voi yksimielisellä äänestystuloksella jättää valituksen tutkimatta tai poistaa sen asialistaltaan. ===>>Pääsääntöisesti tutkittavaksi ottamisen edellytyksenä on, että kotimaiset valitustiet ja oikeusturvakeinot on käytetty (toisin sanoen tehokkaisiin oikeusturvakeinoihin on jo vedottu kotimaassa). Nykyisin näin tapahtuu yli 90 prosentissa valituksista. Jos komitea hyväksyy valituksen, jaosto tai tuomari ohjaa valituksen suoraan sinne. Jaostot päättävät tutkittavaksi ottamisesta ja asiakysymyksistä. Jos valitukseen liittyy tärkeä ihmisoikeussopimuksen tulkintakysymys tai ratkaisu johtaa ristiriitaan aiempien tuomioiden kanssa, jaosto voi luopua valituksesta ja antaa sen suurelle jaostolle. Jaosto voi pyytää lisätodisteita, kutsua asianomaiset suulliseen käsittelyyn, kehittelemään näkökantojaan ja esittämään vaatimuksensa hyvitykseen. Puheenjohtaja voi antaa luvan tai käskyn ulkopuolisille valtioille tai henkilöille osallistua suulliseen käsittelyyn. Asiaan voidaan myös hakea luottamuksellisesti sopimusratkaisua. Päätökset tehdään äänestämällä, mutta tuomarilla on oikeus liittää mukaan eriävä mielipide.

Kolmen kuukauden kuluessa tuomiosta asianomainen voi pyytää sen uudelleenkäsittelyä suuressa jaostossa, jos kokee valituksen olleen merkittävä EIS:n kannalta. Pyynnön ratkaisee viiden tuomarin lautakunta, johon kuuluu muun muassa tuomioistuimen presidentti. Jos lautakunta hyväksyy pyynnön, asia ratkaistaan äänestämällä suuressa jaostossa. Muuten päätös tulee lainvoimaiseksi kolmen kuukauden määräajan umpeuduttua ja on vastaajavaltiota sitova. Tuomioiden toteutumista valvoo Euroopan neuvoston ministerikomitea.

Ministerikomitea voi äänten enemmistöllä pyytää tuomioistuimelta neuvoa-antavaa lausuntoa. Sen ratkaisee suuri jaosto ääntenenemmistöllä, ja tuomarilla on oikeus liittää mukaan eriävä mielipiteensä".

Laitanko tänne vielä euroopan unionin tuomioistuimen tietoja, jotka kuitenkin poikkeaa teidän ilmaisemasta, koska ilmaisemanne onkin vain teidän mielipide, ei totuus??

Lainatussa olevassa suluissa oleva on vain julkaisun suomeksi kirjoittajan mielipide, koska ei ole 100%, joka tarkoittsisi, että kaikki asiat tulee ensin olla ratkaistu kansallisella tasolla.

Lue lisää

Ei tämä taas L&O ole niin vaikeaa. Valitettavasti vaan taas tulee osata muutakin kuin guuglata.
Euroopan ihmisoikeussopimus koskien EIT:a
"5 ARTIKLA
Tutkittavaksi ottamisen edellytykset
1. Tuomioistuin voi ottaa asian käsiteltäväkseen vasta kun siinä on turvauduttu kaikkiin kansallisiin oikeussuojakeinoihin yleisesti tunnustettujen kansainvälisen oikeuden sääntöjen mukaisesti ja neljän kuukauden kuluessa lopullisen kansallisen päätöksen antopäivästä."

Kyseiseen artiklaan ei ole mitään poikkeusta. Nuo 10% tapauksistasi ovat jotain sellaisia keissejä, jotka eivät voi kulkea tavanomaisen tuomioistuinlinjan läpi. Sinun asiassasi sen sijaan etsit asianajajaa auttamaan sinua kotimaisessa tuomioistuimessa. Et sinä sellaista asiaa saa ohituskaistaa EIT:hen vain siksi, että vihaat asianajajia.

Ja toisekseen, luuletko tosiaan osaavasi laatia järkevän asiakirjan EIT:hen, jos et löydä mielestäsi asianajajaa edes hoitamaan kotimaista prosessia? Eivät ne sielläkään sinun guuglailujasi ja tulkintojasi sen paremmassa arvossa pidä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tämä taas L&O ole niin vaikeaa. Valitettavasti vaan taas tulee osata muutakin kuin guuglata.
Euroopan ihmisoikeussopimus koskien EIT:a
"5 ARTIKLA
Tutkittavaksi ottamisen edellytykset
1. Tuomioistuin voi ottaa asian käsiteltäväkseen vasta kun siinä on turvauduttu kaikkiin kansallisiin oikeussuojakeinoihin yleisesti tunnustettujen kansainvälisen oikeuden sääntöjen mukaisesti ja neljän kuukauden kuluessa lopullisen kansallisen päätöksen antopäivästä."

Kyseiseen artiklaan ei ole mitään poikkeusta. Nuo 10% tapauksistasi ovat jotain sellaisia keissejä, jotka eivät voi kulkea tavanomaisen tuomioistuinlinjan läpi. Sinun asiassasi sen sijaan etsit asianajajaa auttamaan sinua kotimaisessa tuomioistuimessa. Et sinä sellaista asiaa saa ohituskaistaa EIT:hen vain siksi, että vihaat asianajajia.

Ja toisekseen, luuletko tosiaan osaavasi laatia järkevän asiakirjan EIT:hen, jos et löydä mielestäsi asianajajaa edes hoitamaan kotimaista prosessia? Eivät ne sielläkään sinun guuglailujasi ja tulkintojasi sen paremmassa arvossa pidä.

Lue lisää

Kummallista, hieno kopio 5 ARTIKLASTA, mutta kuinka ollakkaan, en löytänyt tuollaista viidettä artiklaa, tuliko ehkä joku tahalllinen virihe?

Anonyymi kirjoitti:

Kummallista, hieno kopio 5 ARTIKLASTA, mutta kuinka ollakkaan, en löytänyt tuollaista viidettä artiklaa, tuliko ehkä joku tahalllinen virihe?

Mutta kuinka ollakkaan, löysin ensimmäisestä pöytäkirjasta hienon yhdistelmän: " 34 ARTIKLA =====>>>Yksilövalitukset Tuomioistuin voi ottaa vastaan valituksia, joissa yksityishenkilö, kansalaisjärjestö tai ryhmä väittää jonkun korkeista sopimuspuolista loukanneen heidän yleissopimuksessa tai sen pöytäkirjoissa tunnustettuja oikeuksiaan<<<<<====. !!!!Korkeat sopimuspuolet eivät saa millään tavoin estää tämän oikeuden tehokasta käyttöä!!!!. 35 ARTIKLA Tutkittavaksi ottamisen edellytykset 1. Tuomioistuin voi ottaa asian käsiteltäväkseen vasta kun siinä on turvauduttu kaikkiin kansallisiin oikeussuojakeinoihin yleisesti tunnustettujen kansainvälisen oikeuden sääntöjen mukaisesti ja neljän kuukauden kuluessa lopullisen kansallisen päätöksen antopäivästä. =====>>>2. Tuomioistuin ei käsittele 34 artiklan nojalla tehtyä yksilövalitusta, joka a. on nimetön, tai b. on asiasisällöltään olennaisesti sama kuin tuomioistuimen jo tutkima asia, tai joka on jo tehty muulle kansainväliselle tutkimus- tai selvittelyelimelle eikä sisällä asiaan vaikuttavaa uutta tietoa. 3. Tuomioistuin ei ota tutkittavaksi =====>>>34 artiklan nojalla tehtyä yksilövalitusta, a. johon se ei katso yleissopimuksen tai sen pöytäkirjojen määräysten soveltuvan tai jonka se katsoo olevan ilmeisen perusteeton tai merkitsevän yksilövalitusoikeuden väärinkäyttöä; tai b. jos se ei katso valittajan kärsineen merkittävää haittaa, ellei ihmisoikeuksien kunnioittaminen sellaisena kuin siitä on määrätty yleissopimuksessa ja sen pöytäkirjoissa vaadi valituksen tutkimista asiasisällön osalta<<<<=== 4. Tuomioistuin hylkää valituksen, jonka se ei katso täyttävän tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä tämän artiklan perusteella. Se voi menetellä näin missä hyvänsä käsittelyn vaiheessa".

Jännä juttu tuo 34 artikla, eikös vain olekkin?

Mitä tästä opimme, älä usko suomalaista palstoilla pyörivää hörhöä, ota itse selvää asipista.

Mutta kaikki kunnioitus aika erikoista ja epätoivoista harhautusyritystä kohtaan

Palaisitteko tänne vasta kun olette opiskelleet tarpeeksi enemmän kieroilua?

Anonyymi kirjoitti:

Mutta kuinka ollakkaan, löysin ensimmäisestä pöytäkirjasta hienon yhdistelmän: " 34 ARTIKLA =====>>>Yksilövalitukset Tuomioistuin voi ottaa vastaan valituksia, joissa yksityishenkilö, kansalaisjärjestö tai ryhmä väittää jonkun korkeista sopimuspuolista loukanneen heidän yleissopimuksessa tai sen pöytäkirjoissa tunnustettuja oikeuksiaan<<<<<====. !!!!Korkeat sopimuspuolet eivät saa millään tavoin estää tämän oikeuden tehokasta käyttöä!!!!. 35 ARTIKLA Tutkittavaksi ottamisen edellytykset 1. Tuomioistuin voi ottaa asian käsiteltäväkseen vasta kun siinä on turvauduttu kaikkiin kansallisiin oikeussuojakeinoihin yleisesti tunnustettujen kansainvälisen oikeuden sääntöjen mukaisesti ja neljän kuukauden kuluessa lopullisen kansallisen päätöksen antopäivästä. =====>>>2. Tuomioistuin ei käsittele 34 artiklan nojalla tehtyä yksilövalitusta, joka a. on nimetön, tai b. on asiasisällöltään olennaisesti sama kuin tuomioistuimen jo tutkima asia, tai joka on jo tehty muulle kansainväliselle tutkimus- tai selvittelyelimelle eikä sisällä asiaan vaikuttavaa uutta tietoa. 3. Tuomioistuin ei ota tutkittavaksi =====>>>34 artiklan nojalla tehtyä yksilövalitusta, a. johon se ei katso yleissopimuksen tai sen pöytäkirjojen määräysten soveltuvan tai jonka se katsoo olevan ilmeisen perusteeton tai merkitsevän yksilövalitusoikeuden väärinkäyttöä; tai b. jos se ei katso valittajan kärsineen merkittävää haittaa, ellei ihmisoikeuksien kunnioittaminen sellaisena kuin siitä on määrätty yleissopimuksessa ja sen pöytäkirjoissa vaadi valituksen tutkimista asiasisällön osalta<<<<=== 4. Tuomioistuin hylkää valituksen, jonka se ei katso täyttävän tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä tämän artiklan perusteella. Se voi menetellä näin missä hyvänsä käsittelyn vaiheessa".

Jännä juttu tuo 34 artikla, eikös vain olekkin?

Mitä tästä opimme, älä usko suomalaista palstoilla pyörivää hörhöä, ota itse selvää asipista.

Mutta kaikki kunnioitus aika erikoista ja epätoivoista harhautusyritystä kohtaan

Palaisitteko tänne vasta kun olette opiskelleet tarpeeksi enemmän kieroilua?

Lue lisää

Ups, unohdin kun tuo lährtä painantakohta niin houkutteleva, mutta 34 ja 35 artiklan esiin tuoja oli siis.

T. Lawetorder

Anonyymi kirjoitti:

Ei tämä taas L&O ole niin vaikeaa. Valitettavasti vaan taas tulee osata muutakin kuin guuglata.
Euroopan ihmisoikeussopimus koskien EIT:a
"5 ARTIKLA
Tutkittavaksi ottamisen edellytykset
1. Tuomioistuin voi ottaa asian käsiteltäväkseen vasta kun siinä on turvauduttu kaikkiin kansallisiin oikeussuojakeinoihin yleisesti tunnustettujen kansainvälisen oikeuden sääntöjen mukaisesti ja neljän kuukauden kuluessa lopullisen kansallisen päätöksen antopäivästä."

Kyseiseen artiklaan ei ole mitään poikkeusta. Nuo 10% tapauksistasi ovat jotain sellaisia keissejä, jotka eivät voi kulkea tavanomaisen tuomioistuinlinjan läpi. Sinun asiassasi sen sijaan etsit asianajajaa auttamaan sinua kotimaisessa tuomioistuimessa. Et sinä sellaista asiaa saa ohituskaistaa EIT:hen vain siksi, että vihaat asianajajia.

Ja toisekseen, luuletko tosiaan osaavasi laatia järkevän asiakirjan EIT:hen, jos et löydä mielestäsi asianajajaa edes hoitamaan kotimaista prosessia? Eivät ne sielläkään sinun guuglailujasi ja tulkintojasi sen paremmassa arvossa pidä.

Lue lisää

Vain tähän: "Ja toisekseen, luuletko tosiaan osaavasi laatia järkevän asiakirjan EIT:hen, jos et löydä mielestäsi asianajajaa edes hoitamaan kotimaista prosessia? Eivät ne sielläkään sinun guuglailujasi ja tulkintojasi sen paremmassa arvossa pidä".

Niin, enhän minä mitään luule, mutta sen tiedän, että pärjään satakertaa paremmin EIT:ssä guugluileni, kuin te edes täällä ominenne ja ymmärrän miljoona kertaa paremmin lukemani ja kirjoittamani kuin te koko maapallolla ja minkä huomaamme jo teidän monista harhautus yrityksistänne täällä, ettekä osaa edes sitäkään lopettaa.

Onko narsistille noin ylivoimaista ymmärtää, että joku on satapistettä mensa-asteikolla viisaampi kuin te?

T. Lawetorder, mensapisteet 129, todistettavissa.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta kuinka ollakkaan, löysin ensimmäisestä pöytäkirjasta hienon yhdistelmän: " 34 ARTIKLA =====>>>Yksilövalitukset Tuomioistuin voi ottaa vastaan valituksia, joissa yksityishenkilö, kansalaisjärjestö tai ryhmä väittää jonkun korkeista sopimuspuolista loukanneen heidän yleissopimuksessa tai sen pöytäkirjoissa tunnustettuja oikeuksiaan<<<<<====. !!!!Korkeat sopimuspuolet eivät saa millään tavoin estää tämän oikeuden tehokasta käyttöä!!!!. 35 ARTIKLA Tutkittavaksi ottamisen edellytykset 1. Tuomioistuin voi ottaa asian käsiteltäväkseen vasta kun siinä on turvauduttu kaikkiin kansallisiin oikeussuojakeinoihin yleisesti tunnustettujen kansainvälisen oikeuden sääntöjen mukaisesti ja neljän kuukauden kuluessa lopullisen kansallisen päätöksen antopäivästä. =====>>>2. Tuomioistuin ei käsittele 34 artiklan nojalla tehtyä yksilövalitusta, joka a. on nimetön, tai b. on asiasisällöltään olennaisesti sama kuin tuomioistuimen jo tutkima asia, tai joka on jo tehty muulle kansainväliselle tutkimus- tai selvittelyelimelle eikä sisällä asiaan vaikuttavaa uutta tietoa. 3. Tuomioistuin ei ota tutkittavaksi =====>>>34 artiklan nojalla tehtyä yksilövalitusta, a. johon se ei katso yleissopimuksen tai sen pöytäkirjojen määräysten soveltuvan tai jonka se katsoo olevan ilmeisen perusteeton tai merkitsevän yksilövalitusoikeuden väärinkäyttöä; tai b. jos se ei katso valittajan kärsineen merkittävää haittaa, ellei ihmisoikeuksien kunnioittaminen sellaisena kuin siitä on määrätty yleissopimuksessa ja sen pöytäkirjoissa vaadi valituksen tutkimista asiasisällön osalta<<<<=== 4. Tuomioistuin hylkää valituksen, jonka se ei katso täyttävän tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä tämän artiklan perusteella. Se voi menetellä näin missä hyvänsä käsittelyn vaiheessa".

Jännä juttu tuo 34 artikla, eikös vain olekkin?

Mitä tästä opimme, älä usko suomalaista palstoilla pyörivää hörhöä, ota itse selvää asipista.

Mutta kaikki kunnioitus aika erikoista ja epätoivoista harhautusyritystä kohtaan

Palaisitteko tänne vasta kun olette opiskelleet tarpeeksi enemmän kieroilua?

Lue lisää

Niin mutta ennen kuin häviätte täältä kokonaan, niin puitaisko tuota 34 artiklaa hieman tarkemmin ja kuinka se liittyy 35 artiklaa,löytyisikö sen verran narsistipellessä vielå virtaa?

T. Lawetorder

Anonyymi kirjoitti:

Niin mutta ennen kuin häviätte täältä kokonaan, niin puitaisko tuota 34 artiklaa hieman tarkemmin ja kuinka se liittyy 35 artiklaa,löytyisikö sen verran narsistipellessä vielå virtaa?

T. Lawetorder

Lue lisää

Lawetti vie Suomen valtion EIT:hen vastaamaan siitä, ettei hänelle löydy mieleistään asianajajaa. Onnea vaan matkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta kuinka ollakkaan, löysin ensimmäisestä pöytäkirjasta hienon yhdistelmän: " 34 ARTIKLA =====>>>Yksilövalitukset Tuomioistuin voi ottaa vastaan valituksia, joissa yksityishenkilö, kansalaisjärjestö tai ryhmä väittää jonkun korkeista sopimuspuolista loukanneen heidän yleissopimuksessa tai sen pöytäkirjoissa tunnustettuja oikeuksiaan<<<<<====. !!!!Korkeat sopimuspuolet eivät saa millään tavoin estää tämän oikeuden tehokasta käyttöä!!!!. 35 ARTIKLA Tutkittavaksi ottamisen edellytykset 1. Tuomioistuin voi ottaa asian käsiteltäväkseen vasta kun siinä on turvauduttu kaikkiin kansallisiin oikeussuojakeinoihin yleisesti tunnustettujen kansainvälisen oikeuden sääntöjen mukaisesti ja neljän kuukauden kuluessa lopullisen kansallisen päätöksen antopäivästä. =====>>>2. Tuomioistuin ei käsittele 34 artiklan nojalla tehtyä yksilövalitusta, joka a. on nimetön, tai b. on asiasisällöltään olennaisesti sama kuin tuomioistuimen jo tutkima asia, tai joka on jo tehty muulle kansainväliselle tutkimus- tai selvittelyelimelle eikä sisällä asiaan vaikuttavaa uutta tietoa. 3. Tuomioistuin ei ota tutkittavaksi =====>>>34 artiklan nojalla tehtyä yksilövalitusta, a. johon se ei katso yleissopimuksen tai sen pöytäkirjojen määräysten soveltuvan tai jonka se katsoo olevan ilmeisen perusteeton tai merkitsevän yksilövalitusoikeuden väärinkäyttöä; tai b. jos se ei katso valittajan kärsineen merkittävää haittaa, ellei ihmisoikeuksien kunnioittaminen sellaisena kuin siitä on määrätty yleissopimuksessa ja sen pöytäkirjoissa vaadi valituksen tutkimista asiasisällön osalta<<<<=== 4. Tuomioistuin hylkää valituksen, jonka se ei katso täyttävän tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä tämän artiklan perusteella. Se voi menetellä näin missä hyvänsä käsittelyn vaiheessa".

Jännä juttu tuo 34 artikla, eikös vain olekkin?

Mitä tästä opimme, älä usko suomalaista palstoilla pyörivää hörhöä, ota itse selvää asipista.

Mutta kaikki kunnioitus aika erikoista ja epätoivoista harhautusyritystä kohtaan

Palaisitteko tänne vasta kun olette opiskelleet tarpeeksi enemmän kieroilua?

Lue lisää

Myönnän kirjoitusvirheeni, kolmonen tosiaan jäi puuttumaan. Mutta kiitos noin muuten, että vahvistit sen, että kansalliset oikeussuojakeinot on käytävä ensin läpi. Siihen asiaan ei tuo 34 art muuta mitään missään muualla kuin siinä sinun omassa tulkintautopiassasi.

Sinulle kuitenkin tuli (muiden kirjoitusvirheidesi ohella) vähän samanlainen numerovirhe: noihin pisteisiisi tuli sinne kuulumaton ykkönen siihen 29:n eteen.

Anonyymi kirjoitti:

Myönnän kirjoitusvirheeni, kolmonen tosiaan jäi puuttumaan. Mutta kiitos noin muuten, että vahvistit sen, että kansalliset oikeussuojakeinot on käytävä ensin läpi. Siihen asiaan ei tuo 34 art muuta mitään missään muualla kuin siinä sinun omassa tulkintautopiassasi.

Sinulle kuitenkin tuli (muiden kirjoitusvirheidesi ohella) vähän samanlainen numerovirhe: noihin pisteisiisi tuli sinne kuulumaton ykkönen siihen 29:n eteen.

Lue lisää

Katsoin läpi, en löytänyt numeroa 29, voisitteko oikein viisoa kohdan 34 ja 35 artiklasta, niin korjaan?
Tiesin guon, kun ymmärryksenne loppuu, niin aletaan tutkiin virheitä kun ei muuhun kykene.

Ai tulkinta??? Missä niissä artikloissa sitä tulkintaa on, en oikein nyt ymmärrä selitystänne.

34 artikla kertoo missä asioissa otetaan tutkittavaksi suoraan eli ihmisoikeusloukkauksissa ja 35 artikla, sen missä asioissa ei oteta tutkittavaksi, eli niissä asioissa joissa sovelletaan KANSAINVÄLISEN tuomioistuimen säännöstöä eli YK-TUOMIOISTUIN ja lisäksi 34 artiklan mukaisia asioita silloin kun ne ei ei täytä annettuja ehtoja.

Ne kuule kun ovat erillisiä artikloja, mutta noinkin tietämättömänä ja kiinnostuneena, niin otappa selvää ihan vaikkapa itse strasboroughista tai eu:n sihteeristöstä, sijaitsee ihan siinä bulevardin ja erottajan risteyksessä, ihaile samalla kullalla silattuja kattokoristeita, tunnen rakennuksen erittäin hyvin..

Miksikö käydä? Niin siksi koska tämä ei ole yleinen paikka ja emme vastaa puhelin tiedusteluihin.

Voin sanoa, että olet lähtenyt sellaisen jampan kanssa väitteleen, joka tuntee tuon ensimmäisen pöytäkirjan paremmin kuin omat taskunsa.

Mutta tämä tästä, VIRHEINEEN, anna mun kaikki kestää.

Anonyymi kirjoitti:

Myönnän kirjoitusvirheeni, kolmonen tosiaan jäi puuttumaan. Mutta kiitos noin muuten, että vahvistit sen, että kansalliset oikeussuojakeinot on käytävä ensin läpi. Siihen asiaan ei tuo 34 art muuta mitään missään muualla kuin siinä sinun omassa tulkintautopiassasi.

Sinulle kuitenkin tuli (muiden kirjoitusvirheidesi ohella) vähän samanlainen numerovirhe: noihin pisteisiisi tuli sinne kuulumaton ykkönen siihen 29:n eteen.

Lue lisää

Aaa, niistä virheistä, löysin tosiaankin yhden virheen tästä: " Anonyymi
28.03.2022 10:50" lähettämästäni ja joka ns. lyöntivirhe löytyy tästä: "Mitä tästä opimme, älä usko suomalaista palstoilla pyörivää hörhöä, ota itse selvää asi p ista".

Virheiden hakeminen ja niistä selittämisen alkaminen on myöskin klassillinen harhauttaminen itse asiasta.

Tuo muuten 35 artikla tarkoittaa ihan OIKEUDEN KÄYTTÖÄ, että oikeuskohtelua eli onko saanut, onko kansainvälisen oikeussäännöstön mukaan toimittu, onko kaksoisrangaistu, ynm ynm. ja on täysin eri kuin 34 artikla.ja sieltä lopusta tämä: "Korkeat sopimuspuolet eivät saa millään tavoin estää tämän oikeuden tehokasta käyttöä". Eli tarkoittaa esim jopa henkilöä joka jollain tavoin yrittää estää/harhauttaa kansalaista hakeutumaan ihmisoikeusasioissa oikealle taholle ja kyseinen estäjä toimii vaikkapa kuntayhtymässä taikka toimii muutoinkin sellaissa vastaavissa toimissa.

Onko ymmärretty?

Anonyymi kirjoitti:

Katsoin läpi, en löytänyt numeroa 29, voisitteko oikein viisoa kohdan 34 ja 35 artiklasta, niin korjaan?
Tiesin guon, kun ymmärryksenne loppuu, niin aletaan tutkiin virheitä kun ei muuhun kykene.

Ai tulkinta??? Missä niissä artikloissa sitä tulkintaa on, en oikein nyt ymmärrä selitystänne.

34 artikla kertoo missä asioissa otetaan tutkittavaksi suoraan eli ihmisoikeusloukkauksissa ja 35 artikla, sen missä asioissa ei oteta tutkittavaksi, eli niissä asioissa joissa sovelletaan KANSAINVÄLISEN tuomioistuimen säännöstöä eli YK-TUOMIOISTUIN ja lisäksi 34 artiklan mukaisia asioita silloin kun ne ei ei täytä annettuja ehtoja.

Ne kuule kun ovat erillisiä artikloja, mutta noinkin tietämättömänä ja kiinnostuneena, niin otappa selvää ihan vaikkapa itse strasboroughista tai eu:n sihteeristöstä, sijaitsee ihan siinä bulevardin ja erottajan risteyksessä, ihaile samalla kullalla silattuja kattokoristeita, tunnen rakennuksen erittäin hyvin..

Miksikö käydä? Niin siksi koska tämä ei ole yleinen paikka ja emme vastaa puhelin tiedusteluihin.

Voin sanoa, että olet lähtenyt sellaisen jampan kanssa väitteleen, joka tuntee tuon ensimmäisen pöytäkirjan paremmin kuin omat taskunsa.

Mutta tämä tästä, VIRHEINEEN, anna mun kaikki kestää.

Lue lisää

"Katsoin läpi, en löytänyt numeroa 29"

Se oli niissä mensa-pisteissäsi ykkösen jälkeen. Siis sen turhan ykkösen. Pisteesi kun ovat oikeasti 29.

"voisitteko oikein viisoa kohdan 34 ja 35 artiklasta, niin korjaan?"
Johan se on "viisottu".
34 ja 35 artiklat eivät mitenkään liity toisiinsa. 34 artikla takaa sen, että "korkein sopimusosapuoli" (siis valtio) ei saa estää yksilöä tai yhteisöä valittamasta EIT:lle.
35 artikla puolestaan säätää milloin EIT ottaa asian tutkittavakseen.
Olet ihan oikeassa, ne ovat erillisiä artikloja, ja käsittelevät eri asioita. Siksi onkin kummallista, miksi olet edes tuonut koko 34 artiklan tähän keskusteluun.

"Voin sanoa, että olet lähtenyt sellaisen jampan kanssa väitteleen, joka tuntee tuon ensimmäisen pöytäkirjan paremmin kuin omat taskunsa."

34 ja 35 artiklat eivät ole ensimäisessä lisäpöytäkirjassa vaan varsinaisessa sopimuksessa. Muilta osin tämä kertoo vain, että tunnet taskusi äärimmäisen huonosti. Et ihan tosissasi voi kuvitella kenenkään täällä uskovan, että sinulla olisi yhtään mitään tekemistä minkään eurooppaoikeudellisen instanssin kanssa, ethän pärjää edes kotimaisessa oikeudessa.

En tiedä minkä osoitteen olet onnistunut kaivamaan, mutta EU:n sihteeristönä toimii valtioneuvoston kanslia, jolla ei näytä olevan osoitetta Erottajan ja Bulevardin risteyksessä. Snellmaninkadulla ja Ritarikadulla on VNK:n osoitteet.
Rupeat olemaan aivan erään aikaisemmin täällä melskanneen "Bussissa" ja "Pakettiautomaatti" -nimimerkin kaltainen, keksit asioita päästäsi.

Anonyymi kirjoitti:

Aaa, niistä virheistä, löysin tosiaankin yhden virheen tästä: " Anonyymi
28.03.2022 10:50" lähettämästäni ja joka ns. lyöntivirhe löytyy tästä: "Mitä tästä opimme, älä usko suomalaista palstoilla pyörivää hörhöä, ota itse selvää asi p ista".

Virheiden hakeminen ja niistä selittämisen alkaminen on myöskin klassillinen harhauttaminen itse asiasta.

Tuo muuten 35 artikla tarkoittaa ihan OIKEUDEN KÄYTTÖÄ, että oikeuskohtelua eli onko saanut, onko kansainvälisen oikeussäännöstön mukaan toimittu, onko kaksoisrangaistu, ynm ynm. ja on täysin eri kuin 34 artikla.ja sieltä lopusta tämä: "Korkeat sopimuspuolet eivät saa millään tavoin estää tämän oikeuden tehokasta käyttöä". Eli tarkoittaa esim jopa henkilöä joka jollain tavoin yrittää estää/harhauttaa kansalaista hakeutumaan ihmisoikeusasioissa oikealle taholle ja kyseinen estäjä toimii vaikkapa kuntayhtymässä taikka toimii muutoinkin sellaissa vastaavissa toimissa.

Onko ymmärretty?

Lue lisää

Ainiin, ja kun kerran esität olevasi, niin kovan luokan oikeudellinen asiantuntija niin kotimaisen kuin kansainvälisen oikeudenkin saralla, niin mihin ihmeeseen muuten tarvitset aloituksessasi hakemaasi asianajajaa?

Anonyymi kirjoitti:

"Katsoin läpi, en löytänyt numeroa 29"

Se oli niissä mensa-pisteissäsi ykkösen jälkeen. Siis sen turhan ykkösen. Pisteesi kun ovat oikeasti 29.

"voisitteko oikein viisoa kohdan 34 ja 35 artiklasta, niin korjaan?"
Johan se on "viisottu".
34 ja 35 artiklat eivät mitenkään liity toisiinsa. 34 artikla takaa sen, että "korkein sopimusosapuoli" (siis valtio) ei saa estää yksilöä tai yhteisöä valittamasta EIT:lle.
35 artikla puolestaan säätää milloin EIT ottaa asian tutkittavakseen.
Olet ihan oikeassa, ne ovat erillisiä artikloja, ja käsittelevät eri asioita. Siksi onkin kummallista, miksi olet edes tuonut koko 34 artiklan tähän keskusteluun.

"Voin sanoa, että olet lähtenyt sellaisen jampan kanssa väitteleen, joka tuntee tuon ensimmäisen pöytäkirjan paremmin kuin omat taskunsa."

34 ja 35 artiklat eivät ole ensimäisessä lisäpöytäkirjassa vaan varsinaisessa sopimuksessa. Muilta osin tämä kertoo vain, että tunnet taskusi äärimmäisen huonosti. Et ihan tosissasi voi kuvitella kenenkään täällä uskovan, että sinulla olisi yhtään mitään tekemistä minkään eurooppaoikeudellisen instanssin kanssa, ethän pärjää edes kotimaisessa oikeudessa.

En tiedä minkä osoitteen olet onnistunut kaivamaan, mutta EU:n sihteeristönä toimii valtioneuvoston kanslia, jolla ei näytä olevan osoitetta Erottajan ja Bulevardin risteyksessä. Snellmaninkadulla ja Ritarikadulla on VNK:n osoitteet.
Rupeat olemaan aivan erään aikaisemmin täällä melskanneen "Bussissa" ja "Pakettiautomaatti" -nimimerkin kaltainen, keksit asioita päästäsi.

Lue lisää

Ette siis osaa lukea, rttä ymmärrää lukemaanne?

Tiesinkin kyllä ettei kaltaisenne hörhö usko ja laitoinkin sanan-todistettavasti jä joka tarkoittaa yksinkertaisesti mustaa valkoisellaa.

Tuletteko katsomaan paperin??

Anonyymi kirjoitti:

Ainiin, ja kun kerran esität olevasi, niin kovan luokan oikeudellinen asiantuntija niin kotimaisen kuin kansainvälisen oikeudenkin saralla, niin mihin ihmeeseen muuten tarvitset aloituksessasi hakemaasi asianajajaa?

Lue lisää

Saatko kalaa ilman syöttiä tai houkutinta, kun ongit/perhostat?

Anonyymi kirjoitti:

Ette siis osaa lukea, rttä ymmärrää lukemaanne?

Tiesinkin kyllä ettei kaltaisenne hörhö usko ja laitoinkin sanan-todistettavasti jä joka tarkoittaa yksinkertaisesti mustaa valkoisellaa.

Tuletteko katsomaan paperin??

Lue lisää

Nyt et kyllä edes yrittänyt.

"Tiesinkin kyllä ettei kaltaisenne hörhö usko ja laitoinkin sanan-todistettavasti jä joka tarkoittaa yksinkertaisesti mustaa valkoisellaa."

Mitähän tuokin oikein on suomeksi...?

"Tuletteko katsomaan paperin??"
Kun on tylsää työpalaverissa niin jatketaan hupiarvoa.
Viittaat siis johonkin julkiseen asiakirjaan?
Julkinen sähköisesti arkistoitu asiakirja tulee toimitta aähköisenä kopiona (julkisuuslaki 16 §). Jos siis annan sähköpostiosoitteni, niin toimitatko sähköisen kopion kyseisestä paperista? Paperiasiakirjastakin voin ottaa maksullisen kopion (normaali 60 snt/sivu), jos annat minulle yhteystiedon, johon toimittaa laskutusosoitteen laskun toimittamista varten.

Jään odottamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt et kyllä edes yrittänyt.

"Tiesinkin kyllä ettei kaltaisenne hörhö usko ja laitoinkin sanan-todistettavasti jä joka tarkoittaa yksinkertaisesti mustaa valkoisellaa."

Mitähän tuokin oikein on suomeksi...?

"Tuletteko katsomaan paperin??"
Kun on tylsää työpalaverissa niin jatketaan hupiarvoa.
Viittaat siis johonkin julkiseen asiakirjaan?
Julkinen sähköisesti arkistoitu asiakirja tulee toimitta aähköisenä kopiona (julkisuuslaki 16 §). Jos siis annan sähköpostiosoitteni, niin toimitatko sähköisen kopion kyseisestä paperista? Paperiasiakirjastakin voin ottaa maksullisen kopion (normaali 60 snt/sivu), jos annat minulle yhteystiedon, johon toimittaa laskutusosoitteen laskun toimittamista varten.

Jään odottamaan.

Lue lisää

Kaikin keinoin se yrittää onkia ilman syöttiä.

Luehan nyt uudelleen myöskin julkisuuslaki, julkisuuslaki ei koske yksityistä, vain omaan käyttöön saatua todistetta jostain kyseiseen henkilöön liittyvästä ominaisuudesta, kuten mitattuun alykkyysosamäärään, tai esim. teihin ja teille/teistä annettua apukoulu määräystä eli on henkilön itsensä vallassa kenelle esitetään.

Minun dokumenttiini ei sovelleta julkisuuslakia, kun taas teidän dokumenttiin se on kiikunkaakun, mutta kuitenkin käsitellään vain määrätyissä tahoissa.

Pahoitteluni, että tämä kesti, otin yhteyttä erääseen henkilöön, mutta selvitin asiaa, että Elvis has left the building, eli sihteeristö on muuttanut ja nykyään samassa tilassa toimii alankomaiden suurlähetystö..

Työskentelin itse kyseisessä rakennuksessa, huoneeni ikkunasta näkyi svenska teatern.

Sinä poikaseni et vain yhä edelleenkään osaa, etkä ymmärrä lukemaasi.

Kerro montako ihmisoikeusrikosta on rikoslaissa eli voidaan määritellä rikokseksi ja sitten kerro määritelläänkö kyseinen rikos virkarikokseksi.

Tällöin tavallinen kansalainen voi tehdä rikosilmoituksen, mutta entäpä muut ihmisoikeudet ja niiden loukkaus, mitenkä ne saataisiin tutkittavaksi ja niihin syyllistynyt vastuuseen ja tähän antaa vastauksen juurikin 1Pk/34.

Sitten selvennys sinne 34 ja 35 niin meneppäs nyt tutkiin ensinnäkin ne säännöt, eli oikeuden mukaiseen oikeuden käyntiin, sillä niistä tarkoitetaan juurikin 35 ja tästä teidän täysin väärästä informoinnista joka estää viemästä oikeudenloukkauksen EIT:hen tekee sen, että 90%, vähän yli valituksista johtuu juurikin oikeustoimista ja alta 10% varsinaisista ihmisoikeusloukkauksista, koska tavallisista kansalaisista 99% luulee että, ihmisoikeusloukkaus tulee ensin käsitellä kansallisella tasolla, mikä on vaikeaa koska vain muutama asia on määritelty rikokseksi (kunnianloukkaus on yksi niistä, mutta taas liikkumisvapauden estäminen muilla keinoin kuin laillisella vangisemisella viranomaisen taholta niin ei ole rikos ollenkaan, mutta on kuitenkin ihmisoikeus),

Niin tällaisten ihmisoikeuksien loukkauksien viemisen EIT:hen te estätte erittäin hyvin täysin valheellisella informaatiollanne.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikin keinoin se yrittää onkia ilman syöttiä.

Luehan nyt uudelleen myöskin julkisuuslaki, julkisuuslaki ei koske yksityistä, vain omaan käyttöön saatua todistetta jostain kyseiseen henkilöön liittyvästä ominaisuudesta, kuten mitattuun alykkyysosamäärään, tai esim. teihin ja teille/teistä annettua apukoulu määräystä eli on henkilön itsensä vallassa kenelle esitetään.

Minun dokumenttiini ei sovelleta julkisuuslakia, kun taas teidän dokumenttiin se on kiikunkaakun, mutta kuitenkin käsitellään vain määrätyissä tahoissa.

Pahoitteluni, että tämä kesti, otin yhteyttä erääseen henkilöön, mutta selvitin asiaa, että Elvis has left the building, eli sihteeristö on muuttanut ja nykyään samassa tilassa toimii alankomaiden suurlähetystö..

Työskentelin itse kyseisessä rakennuksessa, huoneeni ikkunasta näkyi svenska teatern.

Sinä poikaseni et vain yhä edelleenkään osaa, etkä ymmärrä lukemaasi.

Kerro montako ihmisoikeusrikosta on rikoslaissa eli voidaan määritellä rikokseksi ja sitten kerro määritelläänkö kyseinen rikos virkarikokseksi.

Tällöin tavallinen kansalainen voi tehdä rikosilmoituksen, mutta entäpä muut ihmisoikeudet ja niiden loukkaus, mitenkä ne saataisiin tutkittavaksi ja niihin syyllistynyt vastuuseen ja tähän antaa vastauksen juurikin 1Pk/34.

Sitten selvennys sinne 34 ja 35 niin meneppäs nyt tutkiin ensinnäkin ne säännöt, eli oikeuden mukaiseen oikeuden käyntiin, sillä niistä tarkoitetaan juurikin 35 ja tästä teidän täysin väärästä informoinnista joka estää viemästä oikeudenloukkauksen EIT:hen tekee sen, että 90%, vähän yli valituksista johtuu juurikin oikeustoimista ja alta 10% varsinaisista ihmisoikeusloukkauksista, koska tavallisista kansalaisista 99% luulee että, ihmisoikeusloukkaus tulee ensin käsitellä kansallisella tasolla, mikä on vaikeaa koska vain muutama asia on määritelty rikokseksi (kunnianloukkaus on yksi niistä, mutta taas liikkumisvapauden estäminen muilla keinoin kuin laillisella vangisemisella viranomaisen taholta niin ei ole rikos ollenkaan, mutta on kuitenkin ihmisoikeus),

Niin tällaisten ihmisoikeuksien loukkauksien viemisen EIT:hen te estätte erittäin hyvin täysin valheellisella informaatiollanne.

Lue lisää

Edellinen kommenttini oli kyllä pitkä, mutta hyvin ymmärrettävä, mutta olen huomannut että teille joo-henkilölle jo neljän rivin pituinen on käsittämätön, siksi tämä vaain 3 ½ R.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikin keinoin se yrittää onkia ilman syöttiä.

Luehan nyt uudelleen myöskin julkisuuslaki, julkisuuslaki ei koske yksityistä, vain omaan käyttöön saatua todistetta jostain kyseiseen henkilöön liittyvästä ominaisuudesta, kuten mitattuun alykkyysosamäärään, tai esim. teihin ja teille/teistä annettua apukoulu määräystä eli on henkilön itsensä vallassa kenelle esitetään.

Minun dokumenttiini ei sovelleta julkisuuslakia, kun taas teidän dokumenttiin se on kiikunkaakun, mutta kuitenkin käsitellään vain määrätyissä tahoissa.

Pahoitteluni, että tämä kesti, otin yhteyttä erääseen henkilöön, mutta selvitin asiaa, että Elvis has left the building, eli sihteeristö on muuttanut ja nykyään samassa tilassa toimii alankomaiden suurlähetystö..

Työskentelin itse kyseisessä rakennuksessa, huoneeni ikkunasta näkyi svenska teatern.

Sinä poikaseni et vain yhä edelleenkään osaa, etkä ymmärrä lukemaasi.

Kerro montako ihmisoikeusrikosta on rikoslaissa eli voidaan määritellä rikokseksi ja sitten kerro määritelläänkö kyseinen rikos virkarikokseksi.

Tällöin tavallinen kansalainen voi tehdä rikosilmoituksen, mutta entäpä muut ihmisoikeudet ja niiden loukkaus, mitenkä ne saataisiin tutkittavaksi ja niihin syyllistynyt vastuuseen ja tähän antaa vastauksen juurikin 1Pk/34.

Sitten selvennys sinne 34 ja 35 niin meneppäs nyt tutkiin ensinnäkin ne säännöt, eli oikeuden mukaiseen oikeuden käyntiin, sillä niistä tarkoitetaan juurikin 35 ja tästä teidän täysin väärästä informoinnista joka estää viemästä oikeudenloukkauksen EIT:hen tekee sen, että 90%, vähän yli valituksista johtuu juurikin oikeustoimista ja alta 10% varsinaisista ihmisoikeusloukkauksista, koska tavallisista kansalaisista 99% luulee että, ihmisoikeusloukkaus tulee ensin käsitellä kansallisella tasolla, mikä on vaikeaa koska vain muutama asia on määritelty rikokseksi (kunnianloukkaus on yksi niistä, mutta taas liikkumisvapauden estäminen muilla keinoin kuin laillisella vangisemisella viranomaisen taholta niin ei ole rikos ollenkaan, mutta on kuitenkin ihmisoikeus),

Niin tällaisten ihmisoikeuksien loukkauksien viemisen EIT:hen te estätte erittäin hyvin täysin valheellisella informaatiollanne.

Lue lisää

Aa, kysymys olikin siitä mensa-paperistasi, eikä jostain ihmisoikeussopimukseen liittyvästä paperista, jota olisi pitänyt tulla Bulevardin ja Erottajan risteykseen siellä olemattomaan valtioneuvoston kansliaan tulla katsomaan.
My bad, ymmärsin huonon viestintäsi väärin.
Noh, jos kyse on henkilökohtaisesta asiakirjastasi, niin saat toki tehdä sillä mitä haluat. Voit vaikka julkaista sen ihan Internetissä, jos se on noin imarteleva kuin valehtelet. Mutta missä sitä sitten pitäisi käydä katsomassa, kun kerran toivotat tervetulleeksi? Siellä Bulevardin ja Erottajan kulmassa?

Entä mistä minun asiakirjastani oikein puhut ("kun taas teidän dokumenttiin se on kiikunkaakun, mutta kuitenkin käsitellään vain määrätyissä tahoissa.")...
Aika sekavaa tekstiä tulee taas.

Siitä puheen ollen. Erottajan ja Bulevardin kulmassa ei ole edes Alankomaiden suurlähetystöä, Se on Erottajan ja Eteläesplanadin kulmassa. Jos googlaa valehtelunsa tueksi, pitää olla huolellinen.
En tiedä miksi koitat jatkaa tätä valehteluasi, kun se on niin naurettavan helppoa puhaltaa puhki.

Sekoilusi rikoslain parissa on täysin epärelevanttia. Tietenkin EIT:een voi mennä muitakin asioita, kuin rikosasioita, mutta se ei poista sitä, että kansallinen oikeussuojakeinot on katsottava esin. Mutta tietenkään sinä et ymmärrä asiaa, koska et tajua, että oikeussuojakeinoja on lukuisia muitankin kuin yleisissä tuomioistuimissa ajettavat rikossyytteet.

"1PK/34"
En ymmärrä miksi jankkaat koko ajan ensimmäisestä pöytäkirjasta. Ensimmäinen pöytäkirja sisältää kuusi artiklaa ja on vuodelta 1952. EIT alkuperäisessä muodossaan on jo vuoden 1950 sopimuksessa, vaikka se aloittikin toimintansa vasta vuonna 1959, ja muutettiin ainoaksi valituksia käsitteleväksi elimeksi 11. pöytäkirjalla vuonna 1998.

Noh, eipä sepustuksestasi muutenkaan nyt läheskään aina selvää meinaa saada.

Anonyymi kirjoitti:

Aa, kysymys olikin siitä mensa-paperistasi, eikä jostain ihmisoikeussopimukseen liittyvästä paperista, jota olisi pitänyt tulla Bulevardin ja Erottajan risteykseen siellä olemattomaan valtioneuvoston kansliaan tulla katsomaan.
My bad, ymmärsin huonon viestintäsi väärin.
Noh, jos kyse on henkilökohtaisesta asiakirjastasi, niin saat toki tehdä sillä mitä haluat. Voit vaikka julkaista sen ihan Internetissä, jos se on noin imarteleva kuin valehtelet. Mutta missä sitä sitten pitäisi käydä katsomassa, kun kerran toivotat tervetulleeksi? Siellä Bulevardin ja Erottajan kulmassa?

Entä mistä minun asiakirjastani oikein puhut ("kun taas teidän dokumenttiin se on kiikunkaakun, mutta kuitenkin käsitellään vain määrätyissä tahoissa.")...
Aika sekavaa tekstiä tulee taas.

Siitä puheen ollen. Erottajan ja Bulevardin kulmassa ei ole edes Alankomaiden suurlähetystöä, Se on Erottajan ja Eteläesplanadin kulmassa. Jos googlaa valehtelunsa tueksi, pitää olla huolellinen.
En tiedä miksi koitat jatkaa tätä valehteluasi, kun se on niin naurettavan helppoa puhaltaa puhki.

Sekoilusi rikoslain parissa on täysin epärelevanttia. Tietenkin EIT:een voi mennä muitakin asioita, kuin rikosasioita, mutta se ei poista sitä, että kansallinen oikeussuojakeinot on katsottava esin. Mutta tietenkään sinä et ymmärrä asiaa, koska et tajua, että oikeussuojakeinoja on lukuisia muitankin kuin yleisissä tuomioistuimissa ajettavat rikossyytteet.

"1PK/34"
En ymmärrä miksi jankkaat koko ajan ensimmäisestä pöytäkirjasta. Ensimmäinen pöytäkirja sisältää kuusi artiklaa ja on vuodelta 1952. EIT alkuperäisessä muodossaan on jo vuoden 1950 sopimuksessa, vaikka se aloittikin toimintansa vasta vuonna 1959, ja muutettiin ainoaksi valituksia käsitteleväksi elimeksi 11. pöytäkirjalla vuonna 1998.

Noh, eipä sepustuksestasi muutenkaan nyt läheskään aina selvää meinaa saada.

Lue lisää

Kysyttäisiinkö asiaa niiltä jotka, joko seuraavat taikka ovat katsoneet tätä ketjua, että kenen ulosanti sekavempaa ja harhaanjohtavempaa valehtelua ja toista kirjoittajaa kohtaan kierosti sanailtua halventamista?

Sana on vapaa kaikille joten nyt kirjoittamaan, kiimaiset haukkujat eroitetaan oikeista kommenteista kyllä.

Anonyymi kirjoitti:

Aa, kysymys olikin siitä mensa-paperistasi, eikä jostain ihmisoikeussopimukseen liittyvästä paperista, jota olisi pitänyt tulla Bulevardin ja Erottajan risteykseen siellä olemattomaan valtioneuvoston kansliaan tulla katsomaan.
My bad, ymmärsin huonon viestintäsi väärin.
Noh, jos kyse on henkilökohtaisesta asiakirjastasi, niin saat toki tehdä sillä mitä haluat. Voit vaikka julkaista sen ihan Internetissä, jos se on noin imarteleva kuin valehtelet. Mutta missä sitä sitten pitäisi käydä katsomassa, kun kerran toivotat tervetulleeksi? Siellä Bulevardin ja Erottajan kulmassa?

Entä mistä minun asiakirjastani oikein puhut ("kun taas teidän dokumenttiin se on kiikunkaakun, mutta kuitenkin käsitellään vain määrätyissä tahoissa.")...
Aika sekavaa tekstiä tulee taas.

Siitä puheen ollen. Erottajan ja Bulevardin kulmassa ei ole edes Alankomaiden suurlähetystöä, Se on Erottajan ja Eteläesplanadin kulmassa. Jos googlaa valehtelunsa tueksi, pitää olla huolellinen.
En tiedä miksi koitat jatkaa tätä valehteluasi, kun se on niin naurettavan helppoa puhaltaa puhki.

Sekoilusi rikoslain parissa on täysin epärelevanttia. Tietenkin EIT:een voi mennä muitakin asioita, kuin rikosasioita, mutta se ei poista sitä, että kansallinen oikeussuojakeinot on katsottava esin. Mutta tietenkään sinä et ymmärrä asiaa, koska et tajua, että oikeussuojakeinoja on lukuisia muitankin kuin yleisissä tuomioistuimissa ajettavat rikossyytteet.

"1PK/34"
En ymmärrä miksi jankkaat koko ajan ensimmäisestä pöytäkirjasta. Ensimmäinen pöytäkirja sisältää kuusi artiklaa ja on vuodelta 1952. EIT alkuperäisessä muodossaan on jo vuoden 1950 sopimuksessa, vaikka se aloittikin toimintansa vasta vuonna 1959, ja muutettiin ainoaksi valituksia käsitteleväksi elimeksi 11. pöytäkirjalla vuonna 1998.

Noh, eipä sepustuksestasi muutenkaan nyt läheskään aina selvää meinaa saada.

Lue lisää

Kuinka niin, euroopanihmisoikeussopimuksesta koko ajan kyse, ei eurooppasopimuksesta,

Lisäksi teidän mielestänne 'sekoilut' on teille osoitettuja kysymyksiä ja esittämisvaatimuksia ja olikin odotettavissa ettette kykene asiallisuuteenkaan edes siinäkään ja joka kertoo vastaanväittäjäm hätätilan kun argumentointi ja faktakyky loppuu.

Anonyymi kirjoitti:

Kysyttäisiinkö asiaa niiltä jotka, joko seuraavat taikka ovat katsoneet tätä ketjua, että kenen ulosanti sekavempaa ja harhaanjohtavempaa valehtelua ja toista kirjoittajaa kohtaan kierosti sanailtua halventamista?

Sana on vapaa kaikille joten nyt kirjoittamaan, kiimaiset haukkujat eroitetaan oikeista kommenteista kyllä.

Lue lisää

Tämä sopii minulle oikein hyvin.
Noin aiempiin ketjuihin peilaten, sekoilusi on kyllä saanut runsaasti palautetta muiltakin kuin minulta.
Asiallisuuteen viittaat myös. Myönnän käyttäväni nokkelaa kieltä esittääkseni rivien välistä mielipiteitäni osaamisesi ja ulosantisi tasosta. Mutta jos olet omasta mielestäsi asiallisemmalla linjalla, niin lainataanpa ihan tästä ketjusta muutama otos

"olen huomannut että teille joo-henkilölle jo neljän rivin pituinen on käsittämätön, siksi tämä vaain 3 ½ R."
"Mitä tästä opimme, älä usko suomalaista palstoilla pyörivää hörhöä, ota itse selvää asipista."
"Sinä poikaseni [en ole poikanen enkä sinun poikasi] et vain yhä edelleenkään osaa, etkä ymmärrä lukemaasi."
"Tiesinkin kyllä ettei kaltaisenne hörhö usko"
"löytyisikö sen verran narsistipellessä vielå virtaa?"
"Onko narsistille noin ylivoimaista ymmärtää, että joku on satapistettä mensa-asteikolla viisaampi kuin te"

Jep, L&O, asiallisuuden perikuva...

Anonyymi kirjoitti:

Kuinka niin, euroopanihmisoikeussopimuksesta koko ajan kyse, ei eurooppasopimuksesta,

Lisäksi teidän mielestänne 'sekoilut' on teille osoitettuja kysymyksiä ja esittämisvaatimuksia ja olikin odotettavissa ettette kykene asiallisuuteenkaan edes siinäkään ja joka kertoo vastaanväittäjäm hätätilan kun argumentointi ja faktakyky loppuu.

Lue lisää

"Kuinka niin, euroopanihmisoikeussopimuksesta koko ajan kyse, ei eurooppasopimuksesta"

Mistä hemmetin eurooppasopimuksesta. Ei sellaista ole olemassa. On esimerkiksi Euroopan unionin perussopimukset, jotka ovat Rooman sopimus (myöhemmin sopimus Euroopan uionin toiminnasta), Maastrichtin sopimus (sopimus Euroopan unionista), Amsterdamin sopimus, Nizzan sopimus ja Lissabonin sopimus.
Nyt oli kyse Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta, joka on Euroopan ihmisoikeussopimukseen sitoutuneiden Euroopan neuvoston maiden instituutio.

Mitään "eurooppasopimusta" ei ole olemassakaan.
Mitä puhuimmekaan siitä sekoilusta?

Anonyymi kirjoitti:

Tämä sopii minulle oikein hyvin.
Noin aiempiin ketjuihin peilaten, sekoilusi on kyllä saanut runsaasti palautetta muiltakin kuin minulta.
Asiallisuuteen viittaat myös. Myönnän käyttäväni nokkelaa kieltä esittääkseni rivien välistä mielipiteitäni osaamisesi ja ulosantisi tasosta. Mutta jos olet omasta mielestäsi asiallisemmalla linjalla, niin lainataanpa ihan tästä ketjusta muutama otos

"olen huomannut että teille joo-henkilölle jo neljän rivin pituinen on käsittämätön, siksi tämä vaain 3 ½ R."
"Mitä tästä opimme, älä usko suomalaista palstoilla pyörivää hörhöä, ota itse selvää asipista."
"Sinä poikaseni [en ole poikanen enkä sinun poikasi] et vain yhä edelleenkään osaa, etkä ymmärrä lukemaasi."
"Tiesinkin kyllä ettei kaltaisenne hörhö usko"
"löytyisikö sen verran narsistipellessä vielå virtaa?"
"Onko narsistille noin ylivoimaista ymmärtää, että joku on satapistettä mensa-asteikolla viisaampi kuin te"

Jep, L&O, asiallisuuden perikuva...

Lue lisää

On, koska pitää paikkansa, ensiksi, narsistin piirre on olla joka paikassa aina oikeassa, vähätellä toista, ei perustele kantaansa millään tavoin ja lisäksi kun on häviöllä asiassa, vaihtaa aiheen ihan toiseen niin kuin tässäkin).

Sitten se eu:n sihteeristö/alankomaidenvsuurlähetystö sijaitsee osoitteessa erottaja 19B, Helsinki, bulevardi päättyy erottajan oikeaan laitaan kun tullaan erottajaa mannerheimintietä kohti ja josta alkaa vasta etelä-esblanadi (tarkista google-kartasta.

Lue 34 artiklan alku oikein jotta ymmärrät,
"====>!!!Yksilövalitukset Tuomioistuin voi ottaa vastaan valituksia, joissa yksityishenkilö, kansalaisjärjestö tai ryhmä ===>>väittää jonkun korkeista sopimuspuolista<<<<==loukanneen heidän yleissopimuksessa tai sen pöytäkirjoissa tunnustettuja oikeuksiaan~" eli otetaan vastaan VÄITE, joka tutkitaan pitääkö pailkansa.

Eli ei ole MILLÄÄN TAVOIN RIIPPUVAINEN SIITÄ onko asia käsiteltyja pitääkö käsitellä ensin kansallisella tasolla oikeusistuimessa tai muussa kansallisessa instituutiossa.

Tämän sanoo 35 artiklan kohdat 2 ja 3,. Ymmärsitkö??

Anonyymi kirjoitti:

"Kuinka niin, euroopanihmisoikeussopimuksesta koko ajan kyse, ei eurooppasopimuksesta"

Mistä hemmetin eurooppasopimuksesta. Ei sellaista ole olemassa. On esimerkiksi Euroopan unionin perussopimukset, jotka ovat Rooman sopimus (myöhemmin sopimus Euroopan uionin toiminnasta), Maastrichtin sopimus (sopimus Euroopan unionista), Amsterdamin sopimus, Nizzan sopimus ja Lissabonin sopimus.
Nyt oli kyse Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta, joka on Euroopan ihmisoikeussopimukseen sitoutuneiden Euroopan neuvoston maiden instituutio.

Mitään "eurooppasopimusta" ei ole olemassakaan.
Mitä puhuimmekaan siitä sekoilusta?

Lue lisää

Lisään tähän: ".Mitään "eurooppasopimusta" ei ole olemassakaan.
Mitä puhuimmekaan siitä sekoilusta?", Niin, kukahan täällä ns. sekoileekaan asioita ihan toiseksi jotta ei pysytä aiheessa eli hämärretäån ja johdetaan väittely itselle vaarattomimmille vesille?


Kokonaisuus hyvä 'veli' se kokonaisuus on yhteensä eurooppasopimus, eli ei tuijoteta vain yhtä asiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Lisään tähän: ".Mitään "eurooppasopimusta" ei ole olemassakaan.
Mitä puhuimmekaan siitä sekoilusta?", Niin, kukahan täällä ns. sekoileekaan asioita ihan toiseksi jotta ei pysytä aiheessa eli hämärretäån ja johdetaan väittely itselle vaarattomimmille vesille?


Kokonaisuus hyvä 'veli' se kokonaisuus on yhteensä eurooppasopimus, eli ei tuijoteta vain yhtä asiaa.

Lue lisää

"Kokonaisuus hyvä 'veli' se kokonaisuus on yhteensä eurooppasopimus, eli ei tuijoteta vain yhtä asiaa."

Ai siis, että kaikkia Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston ja vaikka minkä muun eurooppainstituution kaikkia sopimuksia käsiteltäisiin yhtenä "eurooppasopimus"-kokonaisuutena? Nyt meni jo vähän epätoivoiseksi sekoiluksi.
Sitä paitsi vaikka niin tehtäisiin, sillä ei olisi keskusteluun mitään vaikutusta. EIT:tä käsitellään nimenomaan ihmisoikeussopimuksessa.

"Sitten se eu:n sihteeristö/alankomaidenvsuurlähetystö sijaitsee osoitteessa erottaja 19B, Helsinki, bulevardi päättyy erottajan oikeaan laitaan kun tullaan erottajaa mannerheimintietä kohti ja josta alkaa vasta etelä-esblanadi (tarkista google-kartasta."

Väärin. Et näemmä osaa edes googlea käyttää.
Kyseinen lähetystö ei sijaitse Erottajan ja Bulevardin kulmassa (kuten alunperin 29.03.2022 07:20 väitit).
Se sijaitsee rakennuksessa, joka on Erottajan ja Eteläesplanadin kulmassa. Kyseisen rakennuksen osoitteet ovat Erottajankatu 19 ja Eteläesplanadi 24.
Tämän saat selville ihan noin sinunkin taidoillasi, katsomalla google mapsin streetviewistä, mutta tietenkin jokainen järkevä ihminen katsoo esimerkiksi Maanmittauslaitoksen aineistosta.


Kiitos, että myönsit myös olleesi väärässä 34 ja 35 artiklojen suhteen.

34 artikla tosiaan sääntelee siitä, KENELTÄ ja MILLAISIA valituksia tuomioistuin voi OTTAA VASTAAN.

35 artikla sitten sääntelee MILLÄ EDELLYTYKSILLÄ tuomioistuin voi ottaa asian KÄSITELTÄVÄKSEEN. Ja se edellytys on se, että käytettävissä olevat kansalliset oikeussuojakeinot on käytetty.

Anonyymi kirjoitti:

"Kokonaisuus hyvä 'veli' se kokonaisuus on yhteensä eurooppasopimus, eli ei tuijoteta vain yhtä asiaa."

Ai siis, että kaikkia Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston ja vaikka minkä muun eurooppainstituution kaikkia sopimuksia käsiteltäisiin yhtenä "eurooppasopimus"-kokonaisuutena? Nyt meni jo vähän epätoivoiseksi sekoiluksi.
Sitä paitsi vaikka niin tehtäisiin, sillä ei olisi keskusteluun mitään vaikutusta. EIT:tä käsitellään nimenomaan ihmisoikeussopimuksessa.

"Sitten se eu:n sihteeristö/alankomaidenvsuurlähetystö sijaitsee osoitteessa erottaja 19B, Helsinki, bulevardi päättyy erottajan oikeaan laitaan kun tullaan erottajaa mannerheimintietä kohti ja josta alkaa vasta etelä-esblanadi (tarkista google-kartasta."

Väärin. Et näemmä osaa edes googlea käyttää.
Kyseinen lähetystö ei sijaitse Erottajan ja Bulevardin kulmassa (kuten alunperin 29.03.2022 07:20 väitit).
Se sijaitsee rakennuksessa, joka on Erottajan ja Eteläesplanadin kulmassa. Kyseisen rakennuksen osoitteet ovat Erottajankatu 19 ja Eteläesplanadi 24.
Tämän saat selville ihan noin sinunkin taidoillasi, katsomalla google mapsin streetviewistä, mutta tietenkin jokainen järkevä ihminen katsoo esimerkiksi Maanmittauslaitoksen aineistosta.


Kiitos, että myönsit myös olleesi väärässä 34 ja 35 artiklojen suhteen.

34 artikla tosiaan sääntelee siitä, KENELTÄ ja MILLAISIA valituksia tuomioistuin voi OTTAA VASTAAN.

35 artikla sitten sääntelee MILLÄ EDELLYTYKSILLÄ tuomioistuin voi ottaa asian KÄSITELTÄVÄKSEEN. Ja se edellytys on se, että käytettävissä olevat kansalliset oikeussuojakeinot on käytetty.

Lue lisää

Vastataanpa nyt, vaikkei edes mieli tee.

Ensiksi, bulevardi päättyy siihen kulmaan, mihin päättyy erottajakin, eli kun tullaan erottajaa kohti mannerheimintietä, niin muodostuu tähän lulma, etelä esplanadi ei ole kulmassa erottajan kanssa vaan biuevardin jatke, vedä nyt vaan vaikka kaksi viivaa paperille, vedä yhtenäisellä viivalla poikki nuo kaksi viivaa. Siitä viivasta lähtee esblanadi ja kirjoita vaikka, sitten vedä toinen viiva joka lähteekin kaksoisviivan ylemmästä viivasta samaan suuntaan kuin yhtenäinen viiva, tajusitko?



Muodostaako yhtenäinen viiva kulman kuvitellun esblanadin kanssa?

Ei vaan bulevardi ja erottaja muodostaa kulman, koska erottajan jalkakäytävän jatkeesta, eli suojatiestä vasta alkaa esblanadi ja bulevardi päättyy samaan suojatiehen mistä esblanadi alkaa, olisin ratakiskosta vääntäen piirtänyt teille kuinka se katsotaan katuhoidollisista ja liikennesuunnitelman mukaan.

Lisäksi esblanadin puolella katukerroksessa ei ole portaikko ovea, vaan pari kolme liikehuoneistoa, käy vaikka tarkistamassa, joten rakennuksessa ei ole muta osoitteita esblanadille kuin noihin liikkeisiin, ei myöskään bulevardille koska portaikko ovet ovat erottajalle ja erottaja päättyy bulevardiin eli erottajja ja bulevardi muodostaa kulman, koska erottaja ei jatku bulevardin yli.

Taitaa olla narsistille liian vaikea ymmärtää, laittakaa työsähköpostinne, osoit, niin ähetän paremman selvityksen ihan ratakiskosta väännetyn.

Anonyymi kirjoitti:

Vastataanpa nyt, vaikkei edes mieli tee.

Ensiksi, bulevardi päättyy siihen kulmaan, mihin päättyy erottajakin, eli kun tullaan erottajaa kohti mannerheimintietä, niin muodostuu tähän lulma, etelä esplanadi ei ole kulmassa erottajan kanssa vaan biuevardin jatke, vedä nyt vaan vaikka kaksi viivaa paperille, vedä yhtenäisellä viivalla poikki nuo kaksi viivaa. Siitä viivasta lähtee esblanadi ja kirjoita vaikka, sitten vedä toinen viiva joka lähteekin kaksoisviivan ylemmästä viivasta samaan suuntaan kuin yhtenäinen viiva, tajusitko?



Muodostaako yhtenäinen viiva kulman kuvitellun esblanadin kanssa?

Ei vaan bulevardi ja erottaja muodostaa kulman, koska erottajan jalkakäytävän jatkeesta, eli suojatiestä vasta alkaa esblanadi ja bulevardi päättyy samaan suojatiehen mistä esblanadi alkaa, olisin ratakiskosta vääntäen piirtänyt teille kuinka se katsotaan katuhoidollisista ja liikennesuunnitelman mukaan.

Lisäksi esblanadin puolella katukerroksessa ei ole portaikko ovea, vaan pari kolme liikehuoneistoa, käy vaikka tarkistamassa, joten rakennuksessa ei ole muta osoitteita esblanadille kuin noihin liikkeisiin, ei myöskään bulevardille koska portaikko ovet ovat erottajalle ja erottaja päättyy bulevardiin eli erottajja ja bulevardi muodostaa kulman, koska erottaja ei jatku bulevardin yli.

Taitaa olla narsistille liian vaikea ymmärtää, laittakaa työsähköpostinne, osoit, niin ähetän paremman selvityksen ihan ratakiskosta väännetyn.

Lue lisää

Lisään. Kait minä tunnen nuo paikat paremmin kuin joku pöriläinen, koska työni liittyi juurikin erottajankatu 19 olevaan rakennukseen ja ei ikinä sanottu, etelä-esblanadi osoitteeksi,ei ohjattu kulkua sen mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Lisään. Kait minä tunnen nuo paikat paremmin kuin joku pöriläinen, koska työni liittyi juurikin erottajankatu 19 olevaan rakennukseen ja ei ikinä sanottu, etelä-esblanadi osoitteeksi,ei ohjattu kulkua sen mukaan.

Lue lisää

Seliseliseliseli ja höpöhöpö jatkuu.

Niin google maps, rakennusten seiniin tehdyt merkinnät kuin Kiinteistötietojärjestelmäkin varsin yksiselitteisesti kertovat, paitsi, että Eteläesplanadi ja Erottajankatu ovat keskenään kulmassa, myös että nyt kyseessä olevan rakennuskompleksin osoitteet sijaitsevat Erottajankadulla ja Eteläesplanadilla (ja ei ole mitään esblanadia ainakaan Helsingissä).
Bulevardin osoitteet alkavat vasta risteyksen länsipuolelta, jossa Erottajankadun ja Bulevardin kulmassa oleva rakennus on Bulevardi 2-4.

Toisin sanoen kyseinen suurlähetystö sijaitsee Erottajankadun ja Eteläesplanadin kulmassa olevassa rakennuksessa, ei Erottajankadun ja Bulevardin kulmassa.

Se on aivan sama minne sinä kuvitelmissasi olet jotain ihmisiä ohjannut. Tietenkään Erottajankatu 19:ään haluttavia ihmisiä ei ohjata Eteläesplanadin osoitteella, mutta jos ne ohjataan tulemaan Erottajankadun ja Bulevardin kulmaan, niin väärään rakennukseen ovat menossa väärälle puolelle Erottajaa.

Käsittämättömillä selostuksillasi jostain "lulmista" ja "biuevardin jatkeista" ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

Tee nyt vielä vaikka yksi koe asian suhteen. Katso siitä ainoasta työkalustasi googlesta streetviewistä Eteläesplanadin suunnalta sitä rakennusta. Näet Erottajan kulmassa paitsi katukyltin Eteläesplanadi, myös osoitenumeron 24.
Tuo 24 viittaa tietenkin Eteläesplanadi 24:ään, koskapa Bulevardi 24 on Fredrikinkadun kulmassa.
Miksi siis kyseisessä rakennuksessa olisi Eteläesplanadi 24:n osoitemerkinnät, jos rakennus sijaitsisi Erottajan ja Bulevardin kulmassa? Silloinhan sillä pitäisi olla Erottajan ja Bulevardin katukyltit ja numerointi.

Et ole tainnut vielä koskaan tällä foorumilla myöntää olevasi väärässä, mutta kyllä kun se nyt taas on niin tuskallisen ilmeistä ja kiistatta osoitettua, niin voisit vaikka harjoitella.

Anonyymi kirjoitti:

Lisään. Kait minä tunnen nuo paikat paremmin kuin joku pöriläinen, koska työni liittyi juurikin erottajankatu 19 olevaan rakennukseen ja ei ikinä sanottu, etelä-esblanadi osoitteeksi,ei ohjattu kulkua sen mukaan.

Lue lisää

Ja vielä sinetiksi asialle sinun tapaasi googlella haettuna tällainen mukava löydös.

https://helsinginkaupunginmuseo.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003ygv

Huomaatko, mitkä osoitteet rakennukselle on annettu? Lainaan ne tähän
- Eteläesplanadi 24
- Erottajankatu 19

Joko riittää?

Anonyymi kirjoitti:

Seliseliseliseli ja höpöhöpö jatkuu.

Niin google maps, rakennusten seiniin tehdyt merkinnät kuin Kiinteistötietojärjestelmäkin varsin yksiselitteisesti kertovat, paitsi, että Eteläesplanadi ja Erottajankatu ovat keskenään kulmassa, myös että nyt kyseessä olevan rakennuskompleksin osoitteet sijaitsevat Erottajankadulla ja Eteläesplanadilla (ja ei ole mitään esblanadia ainakaan Helsingissä).
Bulevardin osoitteet alkavat vasta risteyksen länsipuolelta, jossa Erottajankadun ja Bulevardin kulmassa oleva rakennus on Bulevardi 2-4.

Toisin sanoen kyseinen suurlähetystö sijaitsee Erottajankadun ja Eteläesplanadin kulmassa olevassa rakennuksessa, ei Erottajankadun ja Bulevardin kulmassa.

Se on aivan sama minne sinä kuvitelmissasi olet jotain ihmisiä ohjannut. Tietenkään Erottajankatu 19:ään haluttavia ihmisiä ei ohjata Eteläesplanadin osoitteella, mutta jos ne ohjataan tulemaan Erottajankadun ja Bulevardin kulmaan, niin väärään rakennukseen ovat menossa väärälle puolelle Erottajaa.

Käsittämättömillä selostuksillasi jostain "lulmista" ja "biuevardin jatkeista" ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

Tee nyt vielä vaikka yksi koe asian suhteen. Katso siitä ainoasta työkalustasi googlesta streetviewistä Eteläesplanadin suunnalta sitä rakennusta. Näet Erottajan kulmassa paitsi katukyltin Eteläesplanadi, myös osoitenumeron 24.
Tuo 24 viittaa tietenkin Eteläesplanadi 24:ään, koskapa Bulevardi 24 on Fredrikinkadun kulmassa.
Miksi siis kyseisessä rakennuksessa olisi Eteläesplanadi 24:n osoitemerkinnät, jos rakennus sijaitsisi Erottajan ja Bulevardin kulmassa? Silloinhan sillä pitäisi olla Erottajan ja Bulevardin katukyltit ja numerointi.

Et ole tainnut vielä koskaan tällä foorumilla myöntää olevasi väärässä, mutta kyllä kun se nyt taas on niin tuskallisen ilmeistä ja kiistatta osoitettua, niin voisit vaikka harjoitella.

Lue lisää

tataanpa nyt, vaikkei edes mieli tee.

Huooh, tiedän jo ettei aivokapasiteettinne riitä ymmärtämään.

Tie kyltti/kadunviitta rakennuksen seinässä ei osoita muuta kun alkavan kadun, se ei osoita sitä miltä kohtaa se alkaa, vaan suoja tie ja mahdollinen keskijakaja, koska risteävän kadun suojatie on aina jatke jalkakäytävälle.
Myöskään rakennuksen numerointi ei osoita mitään päättymistä/kadun alkamista (täytyy sanoa, että hörähdytti epätoivoinen oljenkortenne).

Katu/tie päättyy aina suojatien kulkusuunnan eli tulosuunnan etureunaan

Esblanadin puolelta ei tule jatkavaa suojatietä ollenkaan erottajan yli, vaan ainoastaan bulevardilta tulevat, mannerheimin ja erottajan ylittävät ja päättyy erottajan ylitettyään ns. seinään, ei jatku esblanadille

Huomaa, ettette ymmärrä edes katujen/teiden rakenne, suunnitelma ja liittymä piirroksista mitään, vsan eihän kinttupolunvarressa asuvan tarvikkaan.

Etelä-esblanadin numero 24 on ainoastaan sen kadun VIIMEISIN JAETTAVA postin osoitenumero ja on liikehiuneisto ja sitä ennen on numero 22 (ei se tuo , omasta mielestänne, "Myönnän käyttäväni nokkelaa kieltä esittääkseni rivien välistä mielipiteitäni ", nokkelaa ole ollenkaan).

Katso sitä rakennusta, se 24 on sen liikehuoneiston oven yläpuolella ns. ulkovalon yhteydessä, ei siis rakennuksen nurkassa, olen siitä kulkenut monet kerrat, lisäksi erottajaa ylittävää suojatetä kahville benin "baariin".

Mutta asiaan.

Lue nyt edes ymmärtäen ihmisoikeus sopimuksen 34 artikla, "Yksilövalitukset ===>>>Tuomioistuin voi ottaa vastaan<<=== ( eli ASIAN PÄÄTTÄÄ TUOMIOISTUIN, ei artikla) valituksia, joissa yksityishenkilö, kansalaisjärjestö tai ryhmä väittää jonkun korkeista sopimuspuolista loukanneen heidän yleissopimuksessa tai sen pöytäkirjoissa tunnustettuja oikeuksiaan" ja 35 artikla olisi tällöin vastoin 34 artiklaa kumoten ja sen takia artikla 35 on 2 ja 3 kohdat, koska on ihmisoikeuksia joita ei ole määritelty rikoslaissa rikokseksi, ja yhtäkään noista rikoslain pykäliä ei edes käsitellä ihmisoikeusrikoksena ja yksi noista ihmisoikeuksista on vapaa liikkumisoikeus ja asuinpaikan valinta oikeus, niin esitä rikoslaista kohta jossa on asuinpaikan valinnan estäminen rikos.

Aivan ei ole, no mihin syyllistyy julkisenvallan edustaja estäen sen?

Ei mihinkään, kuin ihmisoikeusloukkaukseen.

No mikä tuomioistuin käsittelee ei rikoksena tehdyn ihmisoikeusloukkauksen suomessa?

Ei yksikään, eli voitko viedä asian käsitetäväksi kansalliselka tasolla oikeusistuimeen??

Virkarikoksia on vain määrätyt asiat ja määritelty mikä on virka-aseman väärin käyttö.

Tämähän on tietenkin teidän mielestä vain sekoilua, mutta ihan sama minulle minä pidätte, mutta vastaatte henkilökohtaisesti omasta sekoilustanne.

Jk. Esitä kysymysmerkeillä olreviin vastaukse js ssmslla siihen tiedr-kysymykseenkin (minulla on täällä jo vastauksia valmiina, oi teidän viisautenne)..

Anonyymi kirjoitti:

tataanpa nyt, vaikkei edes mieli tee.

Huooh, tiedän jo ettei aivokapasiteettinne riitä ymmärtämään.

Tie kyltti/kadunviitta rakennuksen seinässä ei osoita muuta kun alkavan kadun, se ei osoita sitä miltä kohtaa se alkaa, vaan suoja tie ja mahdollinen keskijakaja, koska risteävän kadun suojatie on aina jatke jalkakäytävälle.
Myöskään rakennuksen numerointi ei osoita mitään päättymistä/kadun alkamista (täytyy sanoa, että hörähdytti epätoivoinen oljenkortenne).

Katu/tie päättyy aina suojatien kulkusuunnan eli tulosuunnan etureunaan

Esblanadin puolelta ei tule jatkavaa suojatietä ollenkaan erottajan yli, vaan ainoastaan bulevardilta tulevat, mannerheimin ja erottajan ylittävät ja päättyy erottajan ylitettyään ns. seinään, ei jatku esblanadille

Huomaa, ettette ymmärrä edes katujen/teiden rakenne, suunnitelma ja liittymä piirroksista mitään, vsan eihän kinttupolunvarressa asuvan tarvikkaan.

Etelä-esblanadin numero 24 on ainoastaan sen kadun VIIMEISIN JAETTAVA postin osoitenumero ja on liikehiuneisto ja sitä ennen on numero 22 (ei se tuo , omasta mielestänne, "Myönnän käyttäväni nokkelaa kieltä esittääkseni rivien välistä mielipiteitäni ", nokkelaa ole ollenkaan).

Katso sitä rakennusta, se 24 on sen liikehuoneiston oven yläpuolella ns. ulkovalon yhteydessä, ei siis rakennuksen nurkassa, olen siitä kulkenut monet kerrat, lisäksi erottajaa ylittävää suojatetä kahville benin "baariin".

Mutta asiaan.

Lue nyt edes ymmärtäen ihmisoikeus sopimuksen 34 artikla, "Yksilövalitukset ===>>>Tuomioistuin voi ottaa vastaan<<=== ( eli ASIAN PÄÄTTÄÄ TUOMIOISTUIN, ei artikla) valituksia, joissa yksityishenkilö, kansalaisjärjestö tai ryhmä väittää jonkun korkeista sopimuspuolista loukanneen heidän yleissopimuksessa tai sen pöytäkirjoissa tunnustettuja oikeuksiaan" ja 35 artikla olisi tällöin vastoin 34 artiklaa kumoten ja sen takia artikla 35 on 2 ja 3 kohdat, koska on ihmisoikeuksia joita ei ole määritelty rikoslaissa rikokseksi, ja yhtäkään noista rikoslain pykäliä ei edes käsitellä ihmisoikeusrikoksena ja yksi noista ihmisoikeuksista on vapaa liikkumisoikeus ja asuinpaikan valinta oikeus, niin esitä rikoslaista kohta jossa on asuinpaikan valinnan estäminen rikos.

Aivan ei ole, no mihin syyllistyy julkisenvallan edustaja estäen sen?

Ei mihinkään, kuin ihmisoikeusloukkaukseen.

No mikä tuomioistuin käsittelee ei rikoksena tehdyn ihmisoikeusloukkauksen suomessa?

Ei yksikään, eli voitko viedä asian käsitetäväksi kansalliselka tasolla oikeusistuimeen??

Virkarikoksia on vain määrätyt asiat ja määritelty mikä on virka-aseman väärin käyttö.

Tämähän on tietenkin teidän mielestä vain sekoilua, mutta ihan sama minulle minä pidätte, mutta vastaatte henkilökohtaisesti omasta sekoilustanne.

Jk. Esitä kysymysmerkeillä olreviin vastaukse js ssmslla siihen tiedr-kysymykseenkin (minulla on täällä jo vastauksia valmiina, oi teidän viisautenne)..

Lue lisää

Olipa tuossa paljon virheitä.

Anonyymi kirjoitti:

Olipa tuossa paljon virheitä.

Teidän kaltaisten syntymisissä vielä enemmän virheitä.

Anonyymi kirjoitti:

tataanpa nyt, vaikkei edes mieli tee.

Huooh, tiedän jo ettei aivokapasiteettinne riitä ymmärtämään.

Tie kyltti/kadunviitta rakennuksen seinässä ei osoita muuta kun alkavan kadun, se ei osoita sitä miltä kohtaa se alkaa, vaan suoja tie ja mahdollinen keskijakaja, koska risteävän kadun suojatie on aina jatke jalkakäytävälle.
Myöskään rakennuksen numerointi ei osoita mitään päättymistä/kadun alkamista (täytyy sanoa, että hörähdytti epätoivoinen oljenkortenne).

Katu/tie päättyy aina suojatien kulkusuunnan eli tulosuunnan etureunaan

Esblanadin puolelta ei tule jatkavaa suojatietä ollenkaan erottajan yli, vaan ainoastaan bulevardilta tulevat, mannerheimin ja erottajan ylittävät ja päättyy erottajan ylitettyään ns. seinään, ei jatku esblanadille

Huomaa, ettette ymmärrä edes katujen/teiden rakenne, suunnitelma ja liittymä piirroksista mitään, vsan eihän kinttupolunvarressa asuvan tarvikkaan.

Etelä-esblanadin numero 24 on ainoastaan sen kadun VIIMEISIN JAETTAVA postin osoitenumero ja on liikehiuneisto ja sitä ennen on numero 22 (ei se tuo , omasta mielestänne, "Myönnän käyttäväni nokkelaa kieltä esittääkseni rivien välistä mielipiteitäni ", nokkelaa ole ollenkaan).

Katso sitä rakennusta, se 24 on sen liikehuoneiston oven yläpuolella ns. ulkovalon yhteydessä, ei siis rakennuksen nurkassa, olen siitä kulkenut monet kerrat, lisäksi erottajaa ylittävää suojatetä kahville benin "baariin".

Mutta asiaan.

Lue nyt edes ymmärtäen ihmisoikeus sopimuksen 34 artikla, "Yksilövalitukset ===>>>Tuomioistuin voi ottaa vastaan<<=== ( eli ASIAN PÄÄTTÄÄ TUOMIOISTUIN, ei artikla) valituksia, joissa yksityishenkilö, kansalaisjärjestö tai ryhmä väittää jonkun korkeista sopimuspuolista loukanneen heidän yleissopimuksessa tai sen pöytäkirjoissa tunnustettuja oikeuksiaan" ja 35 artikla olisi tällöin vastoin 34 artiklaa kumoten ja sen takia artikla 35 on 2 ja 3 kohdat, koska on ihmisoikeuksia joita ei ole määritelty rikoslaissa rikokseksi, ja yhtäkään noista rikoslain pykäliä ei edes käsitellä ihmisoikeusrikoksena ja yksi noista ihmisoikeuksista on vapaa liikkumisoikeus ja asuinpaikan valinta oikeus, niin esitä rikoslaista kohta jossa on asuinpaikan valinnan estäminen rikos.

Aivan ei ole, no mihin syyllistyy julkisenvallan edustaja estäen sen?

Ei mihinkään, kuin ihmisoikeusloukkaukseen.

No mikä tuomioistuin käsittelee ei rikoksena tehdyn ihmisoikeusloukkauksen suomessa?

Ei yksikään, eli voitko viedä asian käsitetäväksi kansalliselka tasolla oikeusistuimeen??

Virkarikoksia on vain määrätyt asiat ja määritelty mikä on virka-aseman väärin käyttö.

Tämähän on tietenkin teidän mielestä vain sekoilua, mutta ihan sama minulle minä pidätte, mutta vastaatte henkilökohtaisesti omasta sekoilustanne.

Jk. Esitä kysymysmerkeillä olreviin vastaukse js ssmslla siihen tiedr-kysymykseenkin (minulla on täällä jo vastauksia valmiina, oi teidän viisautenne)..

Lue lisää

Ahaa, siis yrität nyt esittää, että suojatien "tulosuunnalla" olisi jotain merkitystä rakennuksen osoitteen tai katujen nimien kanssa.
Ja loppu sepustuksesta seuraisi siis, että tuon ko. rakennuksen pohjoissivun suurin osa olisi Eteläesplanadilla, mutta aivan sen kulma olisikin KOLMEN tien kulmassa: Bulevardin, Espan ja Erottajan.
Mitähän yrittäisit, jos paikalla ei olisi suojateitä?

"Tie kyltti/kadunviitta rakennuksen seinässä ei osoita muuta kun alkavan kadun, se ei osoita sitä miltä kohtaa se alkaa, vaan suoja tie ja mahdollinen keskijakaja, "

Sinne päin, mutta ei aivan. Risteävän tien keskilinja on todellakin hyvä lähtökohta meille siitä, milloin tien/kadun nimi vaihtuu. Ja keskilinjahan menee tässä tapauksessa Marskilta tulevan ja Erottajana etelään menevän ja Erottajalta tulevan Marskina pohjoiseen kulkevan ajoradan välissä, missä on sen ylityksen levein keskijakajakin.

Kuitenkin se on tässä tapauksessa epätarkka ja väärä tulkinta.

Nimittäin Helsingin ihka omien virallisten karttojen mukaan Bulevardi (paikallinen kokoojakatu) päättyy Erottajan ETELÄÄNPÄIN menevän ajoradan keskilinjaan. Syykin on selvä: nimittäin Bulevardiltahan ei ole edes mahdollista ajaa suoraan risteyksen yli Eteläesplanadille, vaan ainoastaan kääntyä pohjoiseen Marskille, joten miten ihmeessä tästä itään päin risteyksen yli moinen kadunnimi (Bulevardi) voisi edes jatkua koko risteyksen yli, jalkakäytävän yli, ja rakennuksen kulmalle asti?

Ehei. Siinä kohdin, missä Bulevardi törmää Erottajaan, loppuu Bulevardi. Suurin osa risteysaluetta on Erottajaa ja Marskia, ja Espa puolestaan alkaa siitä, missä Espa ja Erottaja kohtaavat.

Näin ollen de facto kyseisen rakennuksen sijainti on edelleen Erottajankadun ja Eteläesplanadin kulmassa, eikä Bulevardi jatku lähellekään sitä kulmaa.

Minun argumenttini ovat nyt siis:
- Maanmittauslaitoksen kartta-aineisto
- Helsingin kaupungin kartta-aineisto
- Tosiasialliset osoite merkinnät rakennuksissa

Sinun argumenttisi ovat:
- Epämääräinen tulkintasi suojatien merkityksestä kadun nimelle, vaikka kyseistä katua ei saa edes ajaa sinun tulkitsemaasi Bulevardin jatkumislinjaa pitkin.

Tästä meni hupiarvo, jankkaa lisää jos haluat, minä en enää jankkaa tästä. Kuten jo aiemmin totesit, muut lukijat voivat tehdä omat johtopäätöksensä, kumman uskovat olevan oikeassa.


Siihen toiseen asiaan:

" ja 35 artikla olisi tällöin vastoin 34 artiklaa kumoten ja sen takia artikla 35 on 2 ja 3 kohdat"

Ahaa, nyt päästiin siis siihen, että ihmisoikeussopimus on osittain sisäisesti ristiriitainen sopimus, jonka kaikkia artikloja ei ole mahdollista noudattaa yhtä aikaa.

On se kumma, että "korkeimmista sopimusosapuolista", jotka jokainen varmasti ovat ajaneet sopimusluonnoksen läpi melkoisella juristiarmeijalla, ei mikään ole tätä ristiriitaa huomannut, vaan tarvittiin Law&Order Suomi24:ssä se huomaamaan. Milloinkohan mahtavat korjata sen?

"koska on ihmisoikeuksia joita ei ole määritelty rikoslaissa rikokseksi, ja yhtäkään noista rikoslain pykäliä ei edes käsitellä ihmisoikeusrikoksena ja yksi noista ihmisoikeuksista on vapaa liikkumisoikeus ja asuinpaikan valinta oikeus, niin esitä rikoslaista kohta jossa on asuinpaikan valinnan estäminen rikos."

Ihmisoikeuksia määritelty rikoslaissa rikokseksi? Öh, siis miten?

Oikeasti koko 35 artikla on sitä samaa, otsikkonsa mukaista "tutkittavaksi ottamisen edellytykset", edellytyksiksi kääntäen:
1. kansalliset oikeussuojakeinot on käytetty
2. valitus tehdään omalla nimellä eikä se ole oleellisesti samanlainen kuin aiemmin tutkittu tai muualla tutkittavana oleva asia
3. valitus koskee sopimuksen soveltamisalueella olevaa asiaa ja asiassa on kyseessä merkittävä haitta
Ja neloskohta, jonka mukaan tuomioistuin hylkää valituksen, joka ei täytä näitä kriteerejä, siis myös kriteeriä 1.

"Aivan ei ole, no mihin syyllistyy julkisenvallan edustaja estäen sen?"
Miksi oletat minun olevan julkisen vallan edustaja? Tuskin ainakaan toimiessani nimettömänä Suomi24- palstalla. Entä estäen mitä? En minä mitään ole estänyt. Vie vain tässä ketjussa spekuloimasi asia EIT:een. Mutta ei sitä siellä käsitellä, koska et ole ensin käynyt läpi käytettävissä olevia asiasta riippuvia oikeussuojakeinoja.

"No mikä tuomioistuin käsittelee ei rikoksena tehdyn ihmisoikeusloukkauksen suomessa?"
No esimerkiksi jos kyseessä on hallintoasia, meillä on hallintotuomioistuinlinja. Tällaisia hallinto-oikeudellisia asioita EIT on käsitellyt lukuisia pitkin tätä vuosituhatta, esimerkiksi viimeisin vuoden 2019 tapaus karkoitetusta turvapaikanhakijasta, joka väitetysti oli sittemmin tapettu kotimaassaan.
Lisäksi kyse voi olla riita-asioista, kuten perheoikeudesta, joissa mennään yleisten tuomioistuinten linjaa, mutta kyse ei ole rikosasiasta, esimerkiksi RÖMAN v. FINLAND tai LAAKSO v. FINLAND molemmat vuodelta 2013.

Koita nyt jo käsittää, että "kansalliset oikeussuojakeinot" eivät tyhjene rikosprosessiin. Kunnes sen ymmärrät, enempi jankkaaminen on turhaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ahaa, siis yrität nyt esittää, että suojatien "tulosuunnalla" olisi jotain merkitystä rakennuksen osoitteen tai katujen nimien kanssa.
Ja loppu sepustuksesta seuraisi siis, että tuon ko. rakennuksen pohjoissivun suurin osa olisi Eteläesplanadilla, mutta aivan sen kulma olisikin KOLMEN tien kulmassa: Bulevardin, Espan ja Erottajan.
Mitähän yrittäisit, jos paikalla ei olisi suojateitä?

"Tie kyltti/kadunviitta rakennuksen seinässä ei osoita muuta kun alkavan kadun, se ei osoita sitä miltä kohtaa se alkaa, vaan suoja tie ja mahdollinen keskijakaja, "

Sinne päin, mutta ei aivan. Risteävän tien keskilinja on todellakin hyvä lähtökohta meille siitä, milloin tien/kadun nimi vaihtuu. Ja keskilinjahan menee tässä tapauksessa Marskilta tulevan ja Erottajana etelään menevän ja Erottajalta tulevan Marskina pohjoiseen kulkevan ajoradan välissä, missä on sen ylityksen levein keskijakajakin.

Kuitenkin se on tässä tapauksessa epätarkka ja väärä tulkinta.

Nimittäin Helsingin ihka omien virallisten karttojen mukaan Bulevardi (paikallinen kokoojakatu) päättyy Erottajan ETELÄÄNPÄIN menevän ajoradan keskilinjaan. Syykin on selvä: nimittäin Bulevardiltahan ei ole edes mahdollista ajaa suoraan risteyksen yli Eteläesplanadille, vaan ainoastaan kääntyä pohjoiseen Marskille, joten miten ihmeessä tästä itään päin risteyksen yli moinen kadunnimi (Bulevardi) voisi edes jatkua koko risteyksen yli, jalkakäytävän yli, ja rakennuksen kulmalle asti?

Ehei. Siinä kohdin, missä Bulevardi törmää Erottajaan, loppuu Bulevardi. Suurin osa risteysaluetta on Erottajaa ja Marskia, ja Espa puolestaan alkaa siitä, missä Espa ja Erottaja kohtaavat.

Näin ollen de facto kyseisen rakennuksen sijainti on edelleen Erottajankadun ja Eteläesplanadin kulmassa, eikä Bulevardi jatku lähellekään sitä kulmaa.

Minun argumenttini ovat nyt siis:
- Maanmittauslaitoksen kartta-aineisto
- Helsingin kaupungin kartta-aineisto
- Tosiasialliset osoite merkinnät rakennuksissa

Sinun argumenttisi ovat:
- Epämääräinen tulkintasi suojatien merkityksestä kadun nimelle, vaikka kyseistä katua ei saa edes ajaa sinun tulkitsemaasi Bulevardin jatkumislinjaa pitkin.

Tästä meni hupiarvo, jankkaa lisää jos haluat, minä en enää jankkaa tästä. Kuten jo aiemmin totesit, muut lukijat voivat tehdä omat johtopäätöksensä, kumman uskovat olevan oikeassa.


Siihen toiseen asiaan:

" ja 35 artikla olisi tällöin vastoin 34 artiklaa kumoten ja sen takia artikla 35 on 2 ja 3 kohdat"

Ahaa, nyt päästiin siis siihen, että ihmisoikeussopimus on osittain sisäisesti ristiriitainen sopimus, jonka kaikkia artikloja ei ole mahdollista noudattaa yhtä aikaa.

On se kumma, että "korkeimmista sopimusosapuolista", jotka jokainen varmasti ovat ajaneet sopimusluonnoksen läpi melkoisella juristiarmeijalla, ei mikään ole tätä ristiriitaa huomannut, vaan tarvittiin Law&Order Suomi24:ssä se huomaamaan. Milloinkohan mahtavat korjata sen?

"koska on ihmisoikeuksia joita ei ole määritelty rikoslaissa rikokseksi, ja yhtäkään noista rikoslain pykäliä ei edes käsitellä ihmisoikeusrikoksena ja yksi noista ihmisoikeuksista on vapaa liikkumisoikeus ja asuinpaikan valinta oikeus, niin esitä rikoslaista kohta jossa on asuinpaikan valinnan estäminen rikos."

Ihmisoikeuksia määritelty rikoslaissa rikokseksi? Öh, siis miten?

Oikeasti koko 35 artikla on sitä samaa, otsikkonsa mukaista "tutkittavaksi ottamisen edellytykset", edellytyksiksi kääntäen:
1. kansalliset oikeussuojakeinot on käytetty
2. valitus tehdään omalla nimellä eikä se ole oleellisesti samanlainen kuin aiemmin tutkittu tai muualla tutkittavana oleva asia
3. valitus koskee sopimuksen soveltamisalueella olevaa asiaa ja asiassa on kyseessä merkittävä haitta
Ja neloskohta, jonka mukaan tuomioistuin hylkää valituksen, joka ei täytä näitä kriteerejä, siis myös kriteeriä 1.

"Aivan ei ole, no mihin syyllistyy julkisenvallan edustaja estäen sen?"
Miksi oletat minun olevan julkisen vallan edustaja? Tuskin ainakaan toimiessani nimettömänä Suomi24- palstalla. Entä estäen mitä? En minä mitään ole estänyt. Vie vain tässä ketjussa spekuloimasi asia EIT:een. Mutta ei sitä siellä käsitellä, koska et ole ensin käynyt läpi käytettävissä olevia asiasta riippuvia oikeussuojakeinoja.

"No mikä tuomioistuin käsittelee ei rikoksena tehdyn ihmisoikeusloukkauksen suomessa?"
No esimerkiksi jos kyseessä on hallintoasia, meillä on hallintotuomioistuinlinja. Tällaisia hallinto-oikeudellisia asioita EIT on käsitellyt lukuisia pitkin tätä vuosituhatta, esimerkiksi viimeisin vuoden 2019 tapaus karkoitetusta turvapaikanhakijasta, joka väitetysti oli sittemmin tapettu kotimaassaan.
Lisäksi kyse voi olla riita-asioista, kuten perheoikeudesta, joissa mennään yleisten tuomioistuinten linjaa, mutta kyse ei ole rikosasiasta, esimerkiksi RÖMAN v. FINLAND tai LAAKSO v. FINLAND molemmat vuodelta 2013.

Koita nyt jo käsittää, että "kansalliset oikeussuojakeinot" eivät tyhjene rikosprosessiin. Kunnes sen ymmärrät, enempi jankkaaminen on turhaa.

Lue lisää

Niin on ymmärrys kuin tierakennustekniikka täysin hukassa.

Tiellä tai kadulla ei ole rakennusteknisessä mielessä keskviivaa, mutta oiva aasinsilta asiaan jotta luulisitte olevanne oikeassa.

Suomessa on käytössä risteysaluemääritelmä, gulguttele jollette usko.

Tämä on kaikkein paras ja paljastaakin teidät: "===>>>Aivan ei ole, !!!no mihin syyllistyy ===>>>julkisenvallan edustaja<<<==estäen sen !!!!===>>?<<<===!!!"
Miksi oletat minun olevan julkisen vallan edustaja? Tuskin ainakaan toimiessani nimettömänä Suomi24- palstalla. Entä estäen mitä? En minä mitään ole estänyt. Vie vain tässä ketjussa spekuloimasi asia EIT:een. Mutta ei sitä siellä käsitellä, koska et ole ensin käynyt läpi käytettävissä olevia asiasta riippuvia oikeussuojakeinoja".

KRÖH KRÖÖÖH, TÄHÄN EI LÖYDY SANOJA, JOLLEI edes tajuta asia yleiseksi kysymykseksi, eikä itse henkilöön liittyväksi.

Jokainen voi tästä erittäin hyvästä esimerkistä päätellä paljon.

Vedätte muuten asioissa melkein yhtä hyvin kuin näyttelijä zelensky.

Anonyymi kirjoitti:

Ahaa, siis yrität nyt esittää, että suojatien "tulosuunnalla" olisi jotain merkitystä rakennuksen osoitteen tai katujen nimien kanssa.
Ja loppu sepustuksesta seuraisi siis, että tuon ko. rakennuksen pohjoissivun suurin osa olisi Eteläesplanadilla, mutta aivan sen kulma olisikin KOLMEN tien kulmassa: Bulevardin, Espan ja Erottajan.
Mitähän yrittäisit, jos paikalla ei olisi suojateitä?

"Tie kyltti/kadunviitta rakennuksen seinässä ei osoita muuta kun alkavan kadun, se ei osoita sitä miltä kohtaa se alkaa, vaan suoja tie ja mahdollinen keskijakaja, "

Sinne päin, mutta ei aivan. Risteävän tien keskilinja on todellakin hyvä lähtökohta meille siitä, milloin tien/kadun nimi vaihtuu. Ja keskilinjahan menee tässä tapauksessa Marskilta tulevan ja Erottajana etelään menevän ja Erottajalta tulevan Marskina pohjoiseen kulkevan ajoradan välissä, missä on sen ylityksen levein keskijakajakin.

Kuitenkin se on tässä tapauksessa epätarkka ja väärä tulkinta.

Nimittäin Helsingin ihka omien virallisten karttojen mukaan Bulevardi (paikallinen kokoojakatu) päättyy Erottajan ETELÄÄNPÄIN menevän ajoradan keskilinjaan. Syykin on selvä: nimittäin Bulevardiltahan ei ole edes mahdollista ajaa suoraan risteyksen yli Eteläesplanadille, vaan ainoastaan kääntyä pohjoiseen Marskille, joten miten ihmeessä tästä itään päin risteyksen yli moinen kadunnimi (Bulevardi) voisi edes jatkua koko risteyksen yli, jalkakäytävän yli, ja rakennuksen kulmalle asti?

Ehei. Siinä kohdin, missä Bulevardi törmää Erottajaan, loppuu Bulevardi. Suurin osa risteysaluetta on Erottajaa ja Marskia, ja Espa puolestaan alkaa siitä, missä Espa ja Erottaja kohtaavat.

Näin ollen de facto kyseisen rakennuksen sijainti on edelleen Erottajankadun ja Eteläesplanadin kulmassa, eikä Bulevardi jatku lähellekään sitä kulmaa.

Minun argumenttini ovat nyt siis:
- Maanmittauslaitoksen kartta-aineisto
- Helsingin kaupungin kartta-aineisto
- Tosiasialliset osoite merkinnät rakennuksissa

Sinun argumenttisi ovat:
- Epämääräinen tulkintasi suojatien merkityksestä kadun nimelle, vaikka kyseistä katua ei saa edes ajaa sinun tulkitsemaasi Bulevardin jatkumislinjaa pitkin.

Tästä meni hupiarvo, jankkaa lisää jos haluat, minä en enää jankkaa tästä. Kuten jo aiemmin totesit, muut lukijat voivat tehdä omat johtopäätöksensä, kumman uskovat olevan oikeassa.


Siihen toiseen asiaan:

" ja 35 artikla olisi tällöin vastoin 34 artiklaa kumoten ja sen takia artikla 35 on 2 ja 3 kohdat"

Ahaa, nyt päästiin siis siihen, että ihmisoikeussopimus on osittain sisäisesti ristiriitainen sopimus, jonka kaikkia artikloja ei ole mahdollista noudattaa yhtä aikaa.

On se kumma, että "korkeimmista sopimusosapuolista", jotka jokainen varmasti ovat ajaneet sopimusluonnoksen läpi melkoisella juristiarmeijalla, ei mikään ole tätä ristiriitaa huomannut, vaan tarvittiin Law&Order Suomi24:ssä se huomaamaan. Milloinkohan mahtavat korjata sen?

"koska on ihmisoikeuksia joita ei ole määritelty rikoslaissa rikokseksi, ja yhtäkään noista rikoslain pykäliä ei edes käsitellä ihmisoikeusrikoksena ja yksi noista ihmisoikeuksista on vapaa liikkumisoikeus ja asuinpaikan valinta oikeus, niin esitä rikoslaista kohta jossa on asuinpaikan valinnan estäminen rikos."

Ihmisoikeuksia määritelty rikoslaissa rikokseksi? Öh, siis miten?

Oikeasti koko 35 artikla on sitä samaa, otsikkonsa mukaista "tutkittavaksi ottamisen edellytykset", edellytyksiksi kääntäen:
1. kansalliset oikeussuojakeinot on käytetty
2. valitus tehdään omalla nimellä eikä se ole oleellisesti samanlainen kuin aiemmin tutkittu tai muualla tutkittavana oleva asia
3. valitus koskee sopimuksen soveltamisalueella olevaa asiaa ja asiassa on kyseessä merkittävä haitta
Ja neloskohta, jonka mukaan tuomioistuin hylkää valituksen, joka ei täytä näitä kriteerejä, siis myös kriteeriä 1.

"Aivan ei ole, no mihin syyllistyy julkisenvallan edustaja estäen sen?"
Miksi oletat minun olevan julkisen vallan edustaja? Tuskin ainakaan toimiessani nimettömänä Suomi24- palstalla. Entä estäen mitä? En minä mitään ole estänyt. Vie vain tässä ketjussa spekuloimasi asia EIT:een. Mutta ei sitä siellä käsitellä, koska et ole ensin käynyt läpi käytettävissä olevia asiasta riippuvia oikeussuojakeinoja.

"No mikä tuomioistuin käsittelee ei rikoksena tehdyn ihmisoikeusloukkauksen suomessa?"
No esimerkiksi jos kyseessä on hallintoasia, meillä on hallintotuomioistuinlinja. Tällaisia hallinto-oikeudellisia asioita EIT on käsitellyt lukuisia pitkin tätä vuosituhatta, esimerkiksi viimeisin vuoden 2019 tapaus karkoitetusta turvapaikanhakijasta, joka väitetysti oli sittemmin tapettu kotimaassaan.
Lisäksi kyse voi olla riita-asioista, kuten perheoikeudesta, joissa mennään yleisten tuomioistuinten linjaa, mutta kyse ei ole rikosasiasta, esimerkiksi RÖMAN v. FINLAND tai LAAKSO v. FINLAND molemmat vuodelta 2013.

Koita nyt jo käsittää, että "kansalliset oikeussuojakeinot" eivät tyhjene rikosprosessiin. Kunnes sen ymmärrät, enempi jankkaaminen on turhaa.

Lue lisää

Minusta tuntuu, ettei se mäknen osaa tarpeeksi englantia lukeakseen tämän oppaan ja erityisesti sivulta 26 lähtie, harpoin tässä joutessani sen läpi.

Mutta muista, pitää ymmärtää lukemansa.

https://www.echr.coe.int/Pages/home.aspx?p=caselaw/analysis/admi_guide

Perustelematon, joten rtte osaa perustella.

Oletus asiassta lukematta aloitusta, vaan pelkkä kova haukkumiskiima päällänsä.

Minun virtuaalisen Pandoran lippaan ympärillä liikkuvat aprikoinnit tuskin edes hipaisevat Lavetin ajatuksenjuoksutuksia.

"Jep, L&O, asiallisuuden perikuva..."

Tuo vanha herra edustaa itseään ja kaltaisiaan parhaan kykynsä mukaan - onko se paljon vai vähän, jää toki lukijan omaan harkintaan. Hänenlaisiaan ei ole (onneksi) paljon, mutta hänelläkin on mielipiteenvapaus. Objektiivisesti tarkasteltuna L&O:n ulosanti on täysin onnetonta, asiaan kuulumatonta ja 90-%:sesti asiatonta sekavaa soossia.

Teemana L&O:lla on lain ja juristien vihaaminen, koska hänen omat kokemuksensa ovat olleet niin huonot. L&O on lain tulkitsemisen irvikuva, vaikka hän itse kuvittelee olevansa paikallinen Erin Brockovich ja Suomen lahja koko muulle maailmalle.

Anonyymi kirjoitti:

"Jep, L&O, asiallisuuden perikuva..."

Tuo vanha herra edustaa itseään ja kaltaisiaan parhaan kykynsä mukaan - onko se paljon vai vähän, jää toki lukijan omaan harkintaan. Hänenlaisiaan ei ole (onneksi) paljon, mutta hänelläkin on mielipiteenvapaus. Objektiivisesti tarkasteltuna L&O:n ulosanti on täysin onnetonta, asiaan kuulumatonta ja 90-%:sesti asiatonta sekavaa soossia.

Teemana L&O:lla on lain ja juristien vihaaminen, koska hänen omat kokemuksensa ovat olleet niin huonot. L&O on lain tulkitsemisen irvikuva, vaikka hän itse kuvittelee olevansa paikallinen Erin Brockovich ja Suomen lahja koko muulle maailmalle.

Lue lisää

Kantsii vähän miettiä mitä suoltaa näppäimistöltään tulee, ettei monet luule teitä etevämmäksi puolustaanbkansalaisten oikeuksia halvemmalla, jopa ilmaiseksi kuin kukaan ja saa pettyä täysin.

Katsos kun se lukemansa, päättely ja asioiden ymmärtäminen on kaiken a ja o.

Vai oikein lain tulkinta, taas se alkoi, satu punahilkasta ei olekkaan vaan satu Hannusta ja Keryusta, koska tulkitaan se niin, eikä niin kuin on kirjoitettu.

Nyt kysymys teille, mitä on tiede ja haluan yksiselitteisen vastauksen, jos ette vastaa tähänkään kysymykseen suoraan yksiselitteisesti, tarkoittaa se silloin sitä, että olette väärässä joka asiassa, vaan yritätte kaikin keinoin estää oikean tiedon antamisen muille.

Anonyymi kirjoitti:

Kantsii vähän miettiä mitä suoltaa näppäimistöltään tulee, ettei monet luule teitä etevämmäksi puolustaanbkansalaisten oikeuksia halvemmalla, jopa ilmaiseksi kuin kukaan ja saa pettyä täysin.

Katsos kun se lukemansa, päättely ja asioiden ymmärtäminen on kaiken a ja o.

Vai oikein lain tulkinta, taas se alkoi, satu punahilkasta ei olekkaan vaan satu Hannusta ja Keryusta, koska tulkitaan se niin, eikä niin kuin on kirjoitettu.

Nyt kysymys teille, mitä on tiede ja haluan yksiselitteisen vastauksen, jos ette vastaa tähänkään kysymykseen suoraan yksiselitteisesti, tarkoittaa se silloin sitä, että olette väärässä joka asiassa, vaan yritätte kaikin keinoin estää oikean tiedon antamisen muille.

Lue lisää

Lawetti, ihan vaan tiedoksi sinulle:
Voipi olla vaikea löytää asianajajaa joka ei sotke lakia tieteeseen. Ne asianajajat kun ovat joskus olleet oikeusTIETEEN opiskelijoita yliopiston oikeusTIETEELLISESSÄ TIEDEkunnassa.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetti, ihan vaan tiedoksi sinulle:
Voipi olla vaikea löytää asianajajaa joka ei sotke lakia tieteeseen. Ne asianajajat kun ovat joskus olleet oikeusTIETEEN opiskelijoita yliopiston oikeusTIETEELLISESSÄ TIEDEkunnassa.

Lue lisää

Ette osanneet siihen kysymykseen vastata olleenkaan.

Hylätty.

Lisäksi ymmärryksennekin on hakoteillä, selvitäppä missä asioissa, lue ketju, etsivä löytää vastauksen.

Anonyymi kirjoitti:

Kantsii vähän miettiä mitä suoltaa näppäimistöltään tulee, ettei monet luule teitä etevämmäksi puolustaanbkansalaisten oikeuksia halvemmalla, jopa ilmaiseksi kuin kukaan ja saa pettyä täysin.

Katsos kun se lukemansa, päättely ja asioiden ymmärtäminen on kaiken a ja o.

Vai oikein lain tulkinta, taas se alkoi, satu punahilkasta ei olekkaan vaan satu Hannusta ja Keryusta, koska tulkitaan se niin, eikä niin kuin on kirjoitettu.

Nyt kysymys teille, mitä on tiede ja haluan yksiselitteisen vastauksen, jos ette vastaa tähänkään kysymykseen suoraan yksiselitteisesti, tarkoittaa se silloin sitä, että olette väärässä joka asiassa, vaan yritätte kaikin keinoin estää oikean tiedon antamisen muille.

Lue lisää

Olipa lyhyessä tekstissä paljon virheitä. Mitä yritit sanoa?

Anonyymi kirjoitti:

Olipa lyhyessä tekstissä paljon virheitä. Mitä yritit sanoa?

Jumalaton olen korjaamaan lukihäiriöitänne.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetti, ihan vaan tiedoksi sinulle:
Voipi olla vaikea löytää asianajajaa joka ei sotke lakia tieteeseen. Ne asianajajat kun ovat joskus olleet oikeusTIETEEN opiskelijoita yliopiston oikeusTIETEELLISESSÄ TIEDEkunnassa.

Lue lisää

Tuonhan takia suomessa ei olekkaan yhtään asianajajaa, on ainoastaan tähtiin kurottajia.

Laita heti nyt korkki kiinni sitten ja tunge toinen suuhusi ja pikkukorkit korviisi.

Olet oikeassa, vaikka mielenterveyden ongelmille ei saisikaan nauraa.

Helppo on vain kirjoittaa teidän kaltaisten, pitää myöskin osoittaa oma kirjoittamansa pitävän paikkansa,

Kirjoittamastanne oikeellisuus ei käy ilmi mitenkäån,, jäämme odottamaan todisteita.

Anonyymi kirjoitti:

Olet oikeassa, vaikka mielenterveyden ongelmille ei saisikaan nauraa.

Siksihän en olekkaan koskaan nauranut teille.

Anonyymi kirjoitti:

Siksihän en olekkaan koskaan nauranut teille.

No me muut olemme kyllä nauraneet sinulle sen edestä.

Anonyymi kirjoitti:

No me muut olemme kyllä nauraneet sinulle sen edestä.

Aivan, tyhmän idioottimainen nauraminen kuuluukin hyvin ja hyvältä, mutta sanonta " itku pitkästä ilosta " pitää kutinsa.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan, tyhmän idioottimainen nauraminen kuuluukin hyvin ja hyvältä, mutta sanonta " itku pitkästä ilosta " pitää kutinsa.

Nauramisen jälkeen minä kyllä olen myös itkenyt saduillesi.

Anonyymi kirjoitti:

Nauramisen jälkeen minä kyllä olen myös itkenyt saduillesi.

Älä nyt viitsi satuilla, olette siihen liian vanha, ehkä.

Mutta niinhän sitä sanotaan, "mitä vanhempi juoruämmä, sitä rankemmat ja paikkansa pitämättömät jutut".

Anonyymi kirjoitti:

Olet oikeassa, vaikka mielenterveyden ongelmille ei saisikaan nauraa.

Ei kyllä saisi nauraa. Ikävää, kun tämä palsta on kääntynyt hoitomuodoksi noihin ongelmiin. Täältä saa ja täällä on voinut antaa ihan asiallisia neuvoja. Sitten tulee näitä Lawetin ja Bussissa kaltaisia trolleja, joilla ei ole muuta agendaa kuin kysyjän hämmentäminen. Jotka sitten kiertokoulun oppimäärällä "tulkitsevat" lakia.

Anonyymi kirjoitti:

Älä nyt viitsi satuilla, olette siihen liian vanha, ehkä.

Mutta niinhän sitä sanotaan, "mitä vanhempi juoruämmä, sitä rankemmat ja paikkansa pitämättömät jutut".

Lue lisää

"Mutta niinhän sitä sanotaan, "mitä vanhempi juoruämmä, sitä rankemmat ja paikkansa pitämättömät jutut"."

Ei sanota. Keksit sen itse.

Löö on pilannut foorumin.

Anonyymi kirjoitti:

"Mutta niinhän sitä sanotaan, "mitä vanhempi juoruämmä, sitä rankemmat ja paikkansa pitämättömät jutut"."

Ei sanota. Keksit sen itse.

Löö on pilannut foorumin.

Lue lisää

Niinkö, entä ohjaukset johonkin muuhun, eikö täällä anneta pätevä perusteltu neuvo/neuvoja, eikä ohjata epäselvillä vastauksilla turvautuun asiat sekaiseksi saavaan tahoon.

Montako yksiselitteistä vastausta olette antaneet?

Ei, älkää vastatko, voin vastata, ETTE YHTÄÄN, niin kukahan se foorumin pilaakin?

Anonyymi kirjoitti:

"Mutta niinhän sitä sanotaan, "mitä vanhempi juoruämmä, sitä rankemmat ja paikkansa pitämättömät jutut"."

Ei sanota. Keksit sen itse.

Löö on pilannut foorumin.

Lue lisää

JK. kun kerta tuota mieltä, niin pysykää poissa, sillähän siitä selviätte, älkääkä vinkuko kuin keskenkasvuiset kakarat hiekkalaatikolla, mami tuo teille tuttipullon.

Anonyymi kirjoitti:

JK. kun kerta tuota mieltä, niin pysykää poissa, sillähän siitä selviätte, älkääkä vinkuko kuin keskenkasvuiset kakarat hiekkalaatikolla, mami tuo teille tuttipullon.

Olipa tuossa typerä kommentti.

Anonyymi kirjoitti:

Olipa tuossa typerä kommentti.

Kirpaiseeko totuus vaiko mikä on?

Anonyymi kirjoitti:

Kirpaiseeko totuus vaiko mikä on?

"Löö on pilannut foorumin."

Ei hän ainakaan ole onnistunut nostamaan palstan tasoa, mieluummin päin vastoin. Hän ei ymmärrä laista juuri mitään.

Anonyymi kirjoitti:

"Löö on pilannut foorumin."

Ei hän ainakaan ole onnistunut nostamaan palstan tasoa, mieluummin päin vastoin. Hän ei ymmärrä laista juuri mitään.

Te ymmärrätte näemmä enemmän, mutta missähän ne neuvot ja lakipykälät, että saa julkisesti haukkua ja levittää satojen ihmisten tietoisuuteen ymmärrysvajaan olmassa olosta.

Mihinkähän pykälään nojaa toimintanne?

Anonyymi kirjoitti:

Te ymmärrätte näemmä enemmän, mutta missähän ne neuvot ja lakipykälät, että saa julkisesti haukkua ja levittää satojen ihmisten tietoisuuteen ymmärrysvajaan olmassa olosta.

Mihinkähän pykälään nojaa toimintanne?

Lue lisää

Vastaa rehellisesti äläkä vääntelehdi kuin talvesta herännyt kyykäärme: paljonko ymmärrät itse laista ja arvostatko lakia?

Anonyymi kirjoitti:

Vastaa rehellisesti äläkä vääntelehdi kuin talvesta herännyt kyykäärme: paljonko ymmärrät itse laista ja arvostatko lakia?

Ettehän ole edes esittäneet omaa kantaanne, muuta kuin että inhoatte ihmisiä, mutta rakastatte yli kaiken itseänne.

Asialliseen kysymykseen vastataan kyllä, jollei kysymys liity yksityisyyteen.

Kysypäs asiaa Lööltä, hän vihaa lakia, oikeutta ja juristeja.

Anonyymi kirjoitti:

Kysypäs asiaa Lööltä, hän vihaa lakia, oikeutta ja juristeja.

Tai sitten eilinen lopputulema on liioittelua, mutta kukaan ei jaksa nalkuttaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tai sitten eilinen lopputulema on liioittelua, mutta kukaan ei jaksa nalkuttaa.

Aloittajan kysymys oli:
"Olisiko kenelläkään tietoa siitä, että löytyykö suomesta ihan oikeaa asianajajaa, siis joka tuntee lain eikä sekoita lakiin tiedettä tai toimi muutoinkin asiakasvastaisesti.

Todellisesta tiedosta oltaisiin erittäin kiitollisia."

Selasin viestiketjun läpi, ei löytänyt yhtä ainoaa nimeä.

Tottakai Suomessa on kunnollisia ja osaavia asianajajia.
Jos ette itse tiedä sellaista, niin ei tarvitse ottaa kantaa, ja olla hiljaa.

Kysyn minäkin samaa:
"Olisiko kenelläkään tietoa siitä, että löytyykö suomesta ihan oikeaa asianajajaa, siis joka tuntee lain eikä sekoita lakiin tiedettä tai toimi muutoinkin asiakasvastaisesti.

Todellisesta tiedosta oltaisiin erittäin kiitollisia."

Jospa pysyttäisiin aiheessa.
Ihan jopa mensalaiset.