Vuokrasopimuksen purku uhkaus pikaisia neuvoja

Joo katsoin tota lakipykälää 62 ja siinä sanotaan että v.sopimuksen voi purkaa mm:Maksulaiminlyönnit mutta siinä ei ole mainittu mitään että voiko tosiaan iskeä purun kun vuokra on maksettu 80%Ja rästi on noin vähäinen.Eikä vuokranmaksussa ole ennen ollut ongelmia.No tää asukas ei halua jatkaa vuokrausta ja on näillä näkymin saamassa vuokrayhtiöltä asunnon kesällä.

Höpiset vuokrasopimuksen purkamisesta ja linkität vuokrasopimuksen irtisanomiseen.
Voi tätä nojatuolijurismin määrää taas. Ymmärrät varmaan, että ne on kaksi eri asiaa. Eipä sitä tosin aloituksen perusteella näemmä ymmärrä vuokraisäntäkään.

Vuokranmaksun laiminlyönti on kyllä purkuperuste, ja purkaminen astuu voimaan niin tehtäessä välittömästi. On tietysti toinen juttu, että asukkaan saamiseksi tosiasiallisesti pihalle asunnosta pitää sitten viime kädessä hakea häätöä ja se kestää kyllä kuukausikaupalla. Mutta purkaminen noin juridisena toimena kyllä onnistuu vaikka samana päivänä.

Kuitenkaan vuokranmaksun laiminlyönti purkuperusteena ei vielä toteudu kertaluonteisesta osavuokran pienestä myöhästymisestä. Oikeuskäytännössä on katsottu, että purkuperusteeksi riittää kertaluonteinen vähintään kahden kuukausivuokran laiminlyönti tai useasti toistuva pienempi myöhästyminen tai muu laiminlyönti.

Jos siis nyt tuon yhden osavuokran saa maksettua kohtuullisessa ajassa, ei purkuperustetta synny.

Voi tietysti olla, että KELA:lla menee oikaisun käsittelemiseen vähän kauemmin, kuin aloittaja optimismissaan ajattelee. Kyllä tuo puuttuva osuus siis jostain kannattaa pieraista mahdollisimman pian, vaikka kaverilta pienellä korolla pummaten. Ei vuokraisännän sitä kuukausikaupalla tarvitse myöskään sietää, ennenkuin sen merkitys ei enää ole "vähäinen".

Anonyymi kirjoitti:

Höpiset vuokrasopimuksen purkamisesta ja linkität vuokrasopimuksen irtisanomiseen.
Voi tätä nojatuolijurismin määrää taas. Ymmärrät varmaan, että ne on kaksi eri asiaa. Eipä sitä tosin aloituksen perusteella näemmä ymmärrä vuokraisäntäkään.

Vuokranmaksun laiminlyönti on kyllä purkuperuste, ja purkaminen astuu voimaan niin tehtäessä välittömästi. On tietysti toinen juttu, että asukkaan saamiseksi tosiasiallisesti pihalle asunnosta pitää sitten viime kädessä hakea häätöä ja se kestää kyllä kuukausikaupalla. Mutta purkaminen noin juridisena toimena kyllä onnistuu vaikka samana päivänä.

Kuitenkaan vuokranmaksun laiminlyönti purkuperusteena ei vielä toteudu kertaluonteisesta osavuokran pienestä myöhästymisestä. Oikeuskäytännössä on katsottu, että purkuperusteeksi riittää kertaluonteinen vähintään kahden kuukausivuokran laiminlyönti tai useasti toistuva pienempi myöhästyminen tai muu laiminlyönti.

Jos siis nyt tuon yhden osavuokran saa maksettua kohtuullisessa ajassa, ei purkuperustetta synny.

Voi tietysti olla, että KELA:lla menee oikaisun käsittelemiseen vähän kauemmin, kuin aloittaja optimismissaan ajattelee. Kyllä tuo puuttuva osuus siis jostain kannattaa pieraista mahdollisimman pian, vaikka kaverilta pienellä korolla pummaten. Ei vuokraisännän sitä kuukausikaupalla tarvitse myöskään sietää, ennenkuin sen merkitys ei enää ole "vähäinen".

Lue lisää

En minä höpise, kirjoitan vain :)
Oli kyseessä purku tai irtisanominen, kumpikaan ei tapahdu sormia napsauttamalla.
Vuokralaisella on oikeutensa, samoin vuokranantajalla. Myös velvoitteet. Mitään peloteoikeutta ei ole, muuten mennään lain väärälle puolelle.

Itse sain irtisanomisilmoituksen käräjäoikeuden kautta ja haastemiehen välityksellä. Ilmoituksesta muuttopäivään meni kaksi ja puoli kuukautta. Oikeuteni olisi ollut asua 6 kuukautta ilmoituksesta, koska vuokrasuhde oli kestänyt jo kolme vuotta moitteetta.
Mutta kusipäiden kassa ei vanha jaksa elämäänsä haaskata.
Oli oma talo johon palata.

Anonyymi kirjoitti:

En minä höpise, kirjoitan vain :)
Oli kyseessä purku tai irtisanominen, kumpikaan ei tapahdu sormia napsauttamalla.
Vuokralaisella on oikeutensa, samoin vuokranantajalla. Myös velvoitteet. Mitään peloteoikeutta ei ole, muuten mennään lain väärälle puolelle.

Itse sain irtisanomisilmoituksen käräjäoikeuden kautta ja haastemiehen välityksellä. Ilmoituksesta muuttopäivään meni kaksi ja puoli kuukautta. Oikeuteni olisi ollut asua 6 kuukautta ilmoituksesta, koska vuokrasuhde oli kestänyt jo kolme vuotta moitteetta.
Mutta kusipäiden kassa ei vanha jaksa elämäänsä haaskata.
Oli oma talo johon palata.

Lue lisää

Höpisethän, etkä vieläkään selvästi ymmärrä niiden eroa.

Kumpikin, purku ja irtisanominen tapahtuu käytännössä sormia napsauttamalla, jos perusteet ovat olemassa, ainoastaan todisteellinen tiedoksianto vaatii pikku jumpan, mutta sekin on hoidettavissa nopeimmillaan vaikka samana päivänä.

Irtisanomisessa pitää noudattaa irtisanomisaikaa, jollei irtisanomisajan suojaama vapaaehtoisesti siitä luovu. Purku astuu voimaan välittömästi, ja periaatteessa samana päivänä pitää lähteä.

Käytännössä tietenkin hankalaksi heittäytyvän vuokralaisen tosiasiallisen häätäminen voi olla kuukausien jumppa, mutta sitten kun tuomioistuimen päätös on ja UO-mies poliisin avustuksella ehtii, niin lähtö tulee vaikka kesken aamukahvin.

Ja peloteoikeus on tietenkin. Ei sitä mikään laki kiellä. Kyllä vuokraisäntä voi aivan vapaasti pelotella, että jos koko vuokraa ei ala kuulua, ruvetaan pohtimaan purkamista. Se on eri asia, riittävätkö paukut vielä siinä vaiheessa ja kestääkö purkupäätös oikeudessa, mutta mitään laitonta ei "pelottelemalla" tapahdu.

Anonyymi kirjoitti:

En minä höpise, kirjoitan vain :)
Oli kyseessä purku tai irtisanominen, kumpikaan ei tapahdu sormia napsauttamalla.
Vuokralaisella on oikeutensa, samoin vuokranantajalla. Myös velvoitteet. Mitään peloteoikeutta ei ole, muuten mennään lain väärälle puolelle.

Itse sain irtisanomisilmoituksen käräjäoikeuden kautta ja haastemiehen välityksellä. Ilmoituksesta muuttopäivään meni kaksi ja puoli kuukautta. Oikeuteni olisi ollut asua 6 kuukautta ilmoituksesta, koska vuokrasuhde oli kestänyt jo kolme vuotta moitteetta.
Mutta kusipäiden kassa ei vanha jaksa elämäänsä haaskata.
Oli oma talo johon palata.

Lue lisää

Tätä ihmettelen että soppari voitais purkaa sormia napauttamalla ja purussa ei olisi mitään rajaa paljonko vuokravelkaa on kertynyt.Normisti käsittääkseni vuokrarästit lähtee haasteelle jos vuokravelkaa on 2 kuukautta tai enemmän mutta silloin se on häätöhaaste ei purku

Anonyymi kirjoitti:

Höpisethän, etkä vieläkään selvästi ymmärrä niiden eroa.

Kumpikin, purku ja irtisanominen tapahtuu käytännössä sormia napsauttamalla, jos perusteet ovat olemassa, ainoastaan todisteellinen tiedoksianto vaatii pikku jumpan, mutta sekin on hoidettavissa nopeimmillaan vaikka samana päivänä.

Irtisanomisessa pitää noudattaa irtisanomisaikaa, jollei irtisanomisajan suojaama vapaaehtoisesti siitä luovu. Purku astuu voimaan välittömästi, ja periaatteessa samana päivänä pitää lähteä.

Käytännössä tietenkin hankalaksi heittäytyvän vuokralaisen tosiasiallisen häätäminen voi olla kuukausien jumppa, mutta sitten kun tuomioistuimen päätös on ja UO-mies poliisin avustuksella ehtii, niin lähtö tulee vaikka kesken aamukahvin.

Ja peloteoikeus on tietenkin. Ei sitä mikään laki kiellä. Kyllä vuokraisäntä voi aivan vapaasti pelotella, että jos koko vuokraa ei ala kuulua, ruvetaan pohtimaan purkamista. Se on eri asia, riittävätkö paukut vielä siinä vaiheessa ja kestääkö purkupäätös oikeudessa, mutta mitään laitonta ei "pelottelemalla" tapahdu.

Lue lisää

Miksi olet noin aggressiivinen?

Anonyymi kirjoitti:

Tätä ihmettelen että soppari voitais purkaa sormia napauttamalla ja purussa ei olisi mitään rajaa paljonko vuokravelkaa on kertynyt.Normisti käsittääkseni vuokrarästit lähtee haasteelle jos vuokravelkaa on 2 kuukautta tai enemmän mutta silloin se on häätöhaaste ei purku

Lue lisää

Vuokrasopimus voidaan purkaa mm., jos vuokralainen ei maksa vuokraa, ja laiminlyönti on enemmän kuin vähäinen. Ei-vähäisenä on oikeuskäytännössä katsottu noin 2-3 kuukauden vuokrasta (kertaluonteisena rästinä) riippuen vuokranantajasta ja tämän taloudesta.

Tällöin, kun vuokranmaksun laiminlyönti on "enemmän kuin vähäinen", voi vuokranantaja purkaa vuokrasopimuksen. Tällöin vuokrasopimus lakkaa välittömästi, ja vuokralaisen on muutettava välittömästi ellei hän riitauta purkamista.

Jos vuokralainen riitauttaa purkamisen, se punnitaan oikeudessa. Jos oikeus toteaa purkamisen lainmukaiseksi, jälleen vuokralaisen on lähdettävä välittömästi.

Jos vuokralainen ei sitten kuitenkaan lähde, vaan oikeudettomasti jää asuntoon, ei vuokranantaja voi omin käsin tätä ulos kantaa. Tällöin haetaan oikeudesta häätötuomio. Häätötuomion voi sitten toimeenpanna ulosottoviranomainen tarvittaessa poliisin avustuksella, eli silloin sitten tosiasiallisesti ex-vuokralainen tarvittaessa kannetaan pihalle "kohteliaasti mutta päättäväisesti".

On siis erotettava kaksi asiaa: Purkaminen on vuokrasopimuksen päättämistä välittömästi. Samalla päättyy vuokralaisen oikeus pitää asuntoa hallinnassaan eli asua siellä.
Häätö on pakkotoimi, jolla oikeudettomasti asuntoon jäänyt ulostetaan asunnosta vaikka väkisin.

Toki usein vuokralaisen riitauttaessa purun ajan säästämiseksi purun vahvistamista ja häätöä haetaan samalla kertaa yhdellä käsittelyllä, mutta silti ne ovat kaksi eri asiaa. Häätöä (eikä edes purkutuomion vahvistamista oikeudessa) ei tarvita, jos vuokralainen hyväksyy purun ja lähtee lätkimään suosiolla.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi olet noin aggressiivinen?

Sanoisin jopa ylimielinen.

Tyhmä kysymys, tottakai on yksityinen. Ei kaupunki tai vastaava koskaan toimi noin, kaupungilla saa olla jopa 2kk vuokrat kokonaan rästissä ennen kuin alkaa mitään tapahtumaan.

Kyllä on yksityinen ja vakuusrahoja on 1640euroa maksettu vuokranantajalle.Vuokranmaksu pvä aina kuukauden toinen mutta tämä asukas on maksanut vuokran yleensä jo kuun vika pvä ja tämä on ensimmäinen kerta kun vuokrasta osa on myöhässä hän on maksanut vuokraa 600euroa mutta tämä 240e on myöhässä ja puuttuu.Tuntuu kyllä hurjalta jos purkuja voi tehdä ja saada näin

Jep

"En ole itse tiennyt että v.sopimus voidaan purkaa välittömästi jos on rästivuokraa.Purkuko tapahtuu noin vaan ilman käräjäoikeuden päätöstä?"
"Ja periaatteessa vuokravelkaa ennen kuin se lähtee haasteelle olisi kahden kuukauden vuokrat maksamatta?"

Kyllä. Siinä kohdin, kun rästivuokra on merkittävä, niin purku astuu voimaan välittömästi, kun vuokraisäntä niin haluaa ja saa todisteellisesti annettua tiedoksi.
Toki sen voi sitten riitauttaa tuomioistuimessa.
Oikeuskäytännössä tosiaan kertaluonteinen kahden kuukauden rästi on kelvannut purkuperusteeksi, mutta myös kertaa useammin toistuva muu pienempi laiminlyönti. Vuokranmaksu on loppujen loppuksi vuokralaisen tärkein sopimusvelvoite.

"Olen luullut että vuokrarästi asioissa ne on haasteelle meneviä häätöhakemuksia."
Häätöä haetaan sitten, kun tiedetään tai on odotettavissa, että vuokralainen ei lähde suosiolla. Häädöstä päättää tuomioistuin, ja sen toimeenpanee ulosottomies tarvittaessa poliisin virka-avulla. Vuokrasopimuksen purku ja häätö ovat siis eri asioita, vaikka usein purkua seuraa häädön hakeminen.
Vuokrarästiä voidaan sitten tarvittaessa myös vaatia riita-asiana tuomioistuimessa. Kun siitä on tuomioistuimen päätös, sekin voidaan viedä ulosottoon.
Usein tiedetään jo valmiiksi, että kyse on ongelmavuokralaisesta, ja vuokrasaatavien vahvistusta oikeudessa ja häätötuomioa haetaan samalla kertaa. Samalla kertaa sitten viedään vuokrarästi ulosottomiehelle ja haetaan UO-mieheltä häädön toimeenpanoa.

"Purkua vuokrayhtiöt ei taida vuokravelkoihin käyttää?
Mutta ilmeisesti yksityiset käyttelee välitöntä purkua?"
Tottakai vuokrayhtiötkin käyttävät purkua ja häädön hakemista. Vai meinaatko, että vain pitävät asunnoissaan vuokralaisia, jotka eivät maksa vuokria?

Anonyymi kirjoitti:

"En ole itse tiennyt että v.sopimus voidaan purkaa välittömästi jos on rästivuokraa.Purkuko tapahtuu noin vaan ilman käräjäoikeuden päätöstä?"
"Ja periaatteessa vuokravelkaa ennen kuin se lähtee haasteelle olisi kahden kuukauden vuokrat maksamatta?"

Kyllä. Siinä kohdin, kun rästivuokra on merkittävä, niin purku astuu voimaan välittömästi, kun vuokraisäntä niin haluaa ja saa todisteellisesti annettua tiedoksi.
Toki sen voi sitten riitauttaa tuomioistuimessa.
Oikeuskäytännössä tosiaan kertaluonteinen kahden kuukauden rästi on kelvannut purkuperusteeksi, mutta myös kertaa useammin toistuva muu pienempi laiminlyönti. Vuokranmaksu on loppujen loppuksi vuokralaisen tärkein sopimusvelvoite.

"Olen luullut että vuokrarästi asioissa ne on haasteelle meneviä häätöhakemuksia."
Häätöä haetaan sitten, kun tiedetään tai on odotettavissa, että vuokralainen ei lähde suosiolla. Häädöstä päättää tuomioistuin, ja sen toimeenpanee ulosottomies tarvittaessa poliisin virka-avulla. Vuokrasopimuksen purku ja häätö ovat siis eri asioita, vaikka usein purkua seuraa häädön hakeminen.
Vuokrarästiä voidaan sitten tarvittaessa myös vaatia riita-asiana tuomioistuimessa. Kun siitä on tuomioistuimen päätös, sekin voidaan viedä ulosottoon.
Usein tiedetään jo valmiiksi, että kyse on ongelmavuokralaisesta, ja vuokrasaatavien vahvistusta oikeudessa ja häätötuomioa haetaan samalla kertaa. Samalla kertaa sitten viedään vuokrarästi ulosottomiehelle ja haetaan UO-mieheltä häädön toimeenpanoa.

"Purkua vuokrayhtiöt ei taida vuokravelkoihin käyttää?
Mutta ilmeisesti yksityiset käyttelee välitöntä purkua?"
Tottakai vuokrayhtiötkin käyttävät purkua ja häädön hakemista. Vai meinaatko, että vain pitävät asunnoissaan vuokralaisia, jotka eivät maksa vuokria?

Lue lisää

Menee hieman sivuun, mutta eikö vuokranantajan kannattaisi käyttää irtisanomista purkamisen sijasta, se kun ei vaadi kummoisia perusteluita? Siis jos purkuedellytykset ovat epävarmoja.

Anonyymi kirjoitti:

Menee hieman sivuun, mutta eikö vuokranantajan kannattaisi käyttää irtisanomista purkamisen sijasta, se kun ei vaadi kummoisia perusteluita? Siis jos purkuedellytykset ovat epävarmoja.

Lue lisää

Ei irtisanominenkaan ole aivan täysin vapaata. Irtisanottaessa määräaikainen asuinhuoneiston vuokrasopimus vuokranantajantajan toimesta tulee hänen esittää sille muu kuin hyvän tavan vastainen syy.
Kertaluonteista osittaista vuokranmaksun viivästystä tuskin katsottaisiin hyvän tavan mukaiseksi syyksi varsinkin jos vuokralainen korjaisi puutteen pikaisesti. Kyllä tuollaisella irtisanomisella olisi hyvä mahku kaatua, jos vuokralainen sen riitauttaisi. Pitäisi siis keksiä jokin muu hyväksyttävä syy, mikä sitten olisi helppo osoittaa puutaheinäksi, kun vuokranantaja seuraavalla viikolla ottaisi seuraavan vuokralaisen sisään.

Lainsäätäjä on selvästi tarkoittanut vuokranmaksun laiminlyöntitapauksessa vuokrasuhteen olevan nimenomaan purettavissa.

Ja jos nyt irtisanomista käytettäisiinkin eikä sitä katsottaisi hyvän tavan vastaiseksi, niin siinä pitäisi mahdollisesti hankalaa vuokralaista sietää ensin jopa lähes seitsemän kuukautta (irtisanominen lasketaan ilmoituskuukauden viimeisestä päivästä maksimi 6kk irtisanomisaika) ja sitten vasta voitaisiin edes laittaa häätökanne vireille.

Jos käytetään purkua, voi häätökanteen jättää vaikka samana päivänä, kun ilmoitus on mennyt perille, jolloin hyvässä lykyssä 6kk sisällä häätökin on jo toimitettu siinäkin tapauksessa, että vuokralainen heittäytyy hankalaksi.

Vuokranantajan tarkoitushan yleensä on saada pidettyä vuokransa maksava (ja muuten normaali) vuokralainen vuokralla. Jos vuokranantaja saa kuitenkin vuokransa vaikka pikku viiveellä, niin kannattaahan sitä ainakin kerran sietää sen sijaan, että irtisanoo, odottelee aikansa ja sitten yrittää etsiä uuden vuokralaisen. Jos taas vuokralainen osoittautuu epäluotettavaksi ja vuokria jää maksamatta pahemmin, on purkaminen nopein tapa päästä eroon ja saada uusi parempi sisälle aiemmin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei irtisanominenkaan ole aivan täysin vapaata. Irtisanottaessa määräaikainen asuinhuoneiston vuokrasopimus vuokranantajantajan toimesta tulee hänen esittää sille muu kuin hyvän tavan vastainen syy.
Kertaluonteista osittaista vuokranmaksun viivästystä tuskin katsottaisiin hyvän tavan mukaiseksi syyksi varsinkin jos vuokralainen korjaisi puutteen pikaisesti. Kyllä tuollaisella irtisanomisella olisi hyvä mahku kaatua, jos vuokralainen sen riitauttaisi. Pitäisi siis keksiä jokin muu hyväksyttävä syy, mikä sitten olisi helppo osoittaa puutaheinäksi, kun vuokranantaja seuraavalla viikolla ottaisi seuraavan vuokralaisen sisään.

Lainsäätäjä on selvästi tarkoittanut vuokranmaksun laiminlyöntitapauksessa vuokrasuhteen olevan nimenomaan purettavissa.

Ja jos nyt irtisanomista käytettäisiinkin eikä sitä katsottaisi hyvän tavan vastaiseksi, niin siinä pitäisi mahdollisesti hankalaa vuokralaista sietää ensin jopa lähes seitsemän kuukautta (irtisanominen lasketaan ilmoituskuukauden viimeisestä päivästä maksimi 6kk irtisanomisaika) ja sitten vasta voitaisiin edes laittaa häätökanne vireille.

Jos käytetään purkua, voi häätökanteen jättää vaikka samana päivänä, kun ilmoitus on mennyt perille, jolloin hyvässä lykyssä 6kk sisällä häätökin on jo toimitettu siinäkin tapauksessa, että vuokralainen heittäytyy hankalaksi.

Vuokranantajan tarkoitushan yleensä on saada pidettyä vuokransa maksava (ja muuten normaali) vuokralainen vuokralla. Jos vuokranantaja saa kuitenkin vuokransa vaikka pikku viiveellä, niin kannattaahan sitä ainakin kerran sietää sen sijaan, että irtisanoo, odottelee aikansa ja sitten yrittää etsiä uuden vuokralaisen. Jos taas vuokralainen osoittautuu epäluotettavaksi ja vuokria jää maksamatta pahemmin, on purkaminen nopein tapa päästä eroon ja saada uusi parempi sisälle aiemmin.

Lue lisää

Kuluttajansuojalakikin on vuokralaisen puolella. Ja jos on vuokranantajalla niin PA-tilanne, ettei paria satasta pysty oottelemaan Kelan käsittelyn aikana, onhan hänellä vakuus- tai takuuvuokrarahat käytössään. Jos maksu on laitettu yhteishallintatilille (land lord ja hyrare), sitä tiliä sitten rokottamaan.

Itse maksoi vakuusrahan suoraan vuokranantajan tilille ja sinne se sitten hävisi lopullisesti ku pieru saharaan. Edes irtisanomistilanteessa, jossa toimi täysin lain vastaisesti, senttiäkään en saanut takaisin. Vuokraaja pitäköön leuan pystyssä ja mustamaalatkoon somessa veemäisen vuokranantajan heti kun on tarpeen mukaista se. Haha :)

Anonyymi kirjoitti:

Kuluttajansuojalakikin on vuokralaisen puolella. Ja jos on vuokranantajalla niin PA-tilanne, ettei paria satasta pysty oottelemaan Kelan käsittelyn aikana, onhan hänellä vakuus- tai takuuvuokrarahat käytössään. Jos maksu on laitettu yhteishallintatilille (land lord ja hyrare), sitä tiliä sitten rokottamaan.

Itse maksoi vakuusrahan suoraan vuokranantajan tilille ja sinne se sitten hävisi lopullisesti ku pieru saharaan. Edes irtisanomistilanteessa, jossa toimi täysin lain vastaisesti, senttiäkään en saanut takaisin. Vuokraaja pitäköön leuan pystyssä ja mustamaalatkoon somessa veemäisen vuokranantajan heti kun on tarpeen mukaista se. Haha :)

Lue lisää

Minkäs pykälän kuluttajansuojalaista ajattelit tähän vetää vuokralaisen puolesta?

Ei kyse ole siitä kauanko vuokranantaja pystyy olemaan ilman täyttä vuokranmaksua, vaan kauanko hänen tarvitsee.

Anonyymi kirjoitti:

Minkäs pykälän kuluttajansuojalaista ajattelit tähän vetää vuokralaisen puolesta?

Ei kyse ole siitä kauanko vuokranantaja pystyy olemaan ilman täyttä vuokranmaksua, vaan kauanko hänen tarvitsee.

Lue lisää

Vuokraamisessa on kyse kaupankäynnistä. Ostaja ostaa asunnon käyttöönsä ja vuokranantaja sitä myy. Kuukausi kerrallaan. On hyvän tavan mukaista pysyä välilöissä ostajan kanssa, muuten voi tulla vaikeita aikoja myyjäpuolelle.
Mistä ihmeestä olet vetänyt ajatusmallin, että ostaja (ja maksaja) olisi jotenkin syyllinen?
Viallinen? Huonompi?

Olen asunut itse vuokralla suurimman ajan elämästäni. Olen vuokrannut kakkoskämppiä, firmalle toimitiloja, merenranta-asunnon harrastusten vuoksi, saarilomamökin... ja omistanut useita kiinteistöjä pitkin Suomenmaata. Ikinä ennen en ole törmännyt sellaisiin kusipäihin (vuokranantajiin, maksun vastaanottajiin) kuin nykyaikana.
Joo, olen vanhuuseläkeläinen ja paljon nähnyt.

Anonyymi kirjoitti:

Vuokraamisessa on kyse kaupankäynnistä. Ostaja ostaa asunnon käyttöönsä ja vuokranantaja sitä myy. Kuukausi kerrallaan. On hyvän tavan mukaista pysyä välilöissä ostajan kanssa, muuten voi tulla vaikeita aikoja myyjäpuolelle.
Mistä ihmeestä olet vetänyt ajatusmallin, että ostaja (ja maksaja) olisi jotenkin syyllinen?
Viallinen? Huonompi?

Olen asunut itse vuokralla suurimman ajan elämästäni. Olen vuokrannut kakkoskämppiä, firmalle toimitiloja, merenranta-asunnon harrastusten vuoksi, saarilomamökin... ja omistanut useita kiinteistöjä pitkin Suomenmaata. Ikinä ennen en ole törmännyt sellaisiin kusipäihin (vuokranantajiin, maksun vastaanottajiin) kuin nykyaikana.
Joo, olen vanhuuseläkeläinen ja paljon nähnyt.

Lue lisää

"Vuokraamisessa on kyse kaupankäynnistä. Ostaja ostaa asunnon käyttöönsä ja vuokranantaja sitä myy. Kuukausi kerrallaan. "

Väärin. Omistusoikeus pysyy kokonaan ja koko ajan vuokranantajalla. Kyse ei ole kaupasta, vaan vuokrauksesta, jossa vain hallintaoikeus luovutetaan. Kyse ei ole kaupasta, myyjästä eikä ostajasta. Omistajalla säilyvät omistajan velvollisuudet, lisäksi tulevat vuokranantajan velvollisuudet. Vuokralaiselle tulevat vuokralaisen velvollisuudet.

"Mistä ihmeestä olet vetänyt ajatusmallin, että ostaja (ja maksaja) olisi jotenkin syyllinen?
Viallinen? Huonompi?"

Mistä ihmeestä vedät ajatusmallin, että minä olisin vetänyt tuollaisen ajatusmallin? Sisälukutaitoa kannattaa harjoitella. Sitä ennen kannattaa ottaa etäisyyttä omaan viitekehykseensä asian suhteen, jotta ei tulkitse muiden kirjoituksia väärin.

"Ennen oli kaikki paremmin".
Niin varmaan oli, aika kultaa muistot. Eiköhän vuokrasuhteissa ole riidelty kautta historian.

Anonyymi kirjoitti:

"En ole itse tiennyt että v.sopimus voidaan purkaa välittömästi jos on rästivuokraa.Purkuko tapahtuu noin vaan ilman käräjäoikeuden päätöstä?"
"Ja periaatteessa vuokravelkaa ennen kuin se lähtee haasteelle olisi kahden kuukauden vuokrat maksamatta?"

Kyllä. Siinä kohdin, kun rästivuokra on merkittävä, niin purku astuu voimaan välittömästi, kun vuokraisäntä niin haluaa ja saa todisteellisesti annettua tiedoksi.
Toki sen voi sitten riitauttaa tuomioistuimessa.
Oikeuskäytännössä tosiaan kertaluonteinen kahden kuukauden rästi on kelvannut purkuperusteeksi, mutta myös kertaa useammin toistuva muu pienempi laiminlyönti. Vuokranmaksu on loppujen loppuksi vuokralaisen tärkein sopimusvelvoite.

"Olen luullut että vuokrarästi asioissa ne on haasteelle meneviä häätöhakemuksia."
Häätöä haetaan sitten, kun tiedetään tai on odotettavissa, että vuokralainen ei lähde suosiolla. Häädöstä päättää tuomioistuin, ja sen toimeenpanee ulosottomies tarvittaessa poliisin virka-avulla. Vuokrasopimuksen purku ja häätö ovat siis eri asioita, vaikka usein purkua seuraa häädön hakeminen.
Vuokrarästiä voidaan sitten tarvittaessa myös vaatia riita-asiana tuomioistuimessa. Kun siitä on tuomioistuimen päätös, sekin voidaan viedä ulosottoon.
Usein tiedetään jo valmiiksi, että kyse on ongelmavuokralaisesta, ja vuokrasaatavien vahvistusta oikeudessa ja häätötuomioa haetaan samalla kertaa. Samalla kertaa sitten viedään vuokrarästi ulosottomiehelle ja haetaan UO-mieheltä häädön toimeenpanoa.

"Purkua vuokrayhtiöt ei taida vuokravelkoihin käyttää?
Mutta ilmeisesti yksityiset käyttelee välitöntä purkua?"
Tottakai vuokrayhtiötkin käyttävät purkua ja häädön hakemista. Vai meinaatko, että vain pitävät asunnoissaan vuokralaisia, jotka eivät maksa vuokria?

Lue lisää

En tietenkään meinaa että pitävät vuokralaisia jotka ei maksa vuokria vaan sitä että vuokrayhtiöt laittavat häätöhakemuksen vireille pääsääntöisesti mikäli vuokraa on 2 kuun vuokrat maksamatta.En ole kuullut koskaan että vuokrayhtiöt käyttäisi rästivuokrien takia purkua.

Anonyymi kirjoitti:

En tietenkään meinaa että pitävät vuokralaisia jotka ei maksa vuokria vaan sitä että vuokrayhtiöt laittavat häätöhakemuksen vireille pääsääntöisesti mikäli vuokraa on 2 kuun vuokrat maksamatta.En ole kuullut koskaan että vuokrayhtiöt käyttäisi rästivuokrien takia purkua.

Lue lisää

Kukaan (tai ainakaan minä) ei ole väittänyt, että vuokrayhtiöt laittaisivat pääsääntöisesti häätöhakemuksen vireille, jos kahden kuun vuokrat ovat maksamatta. Mutta se on mahdollista ja oikeuskäytännössä jo kahden kuun vuokra on katsottu riittävän painavaksi laiminlyönniksi.

Mitä siihen tulee, että sinä et ole kuullut, niin ottaen huomioon, että meillä ei ole aavistustakaan kuka olet ja mikä on perehtyneisyytesi aiheesta "kentällä" vallitsevaan tilanteeseen, se ei välttämättä merkitse yhtään mitään.

Tässä nyt kolme esimerkkiä. Kahdessa ensimmäisessä kyse on kunnallisesta vuokrataloyhtiöstä, mutta kolmannessa VVO (nyk. Kojamo) on täysin yksityinen.
KKO:2020:57
KKO:2003:71
KKO:2005:102

Nämä siis vain KKO:een päätyneitä juttuja, eli aivan varmasti lainvoiman saaneita tapauksia. Varmasti lisää löytyy moninkertainen määrä, jotka eivät ole päätyneet oikeuteen lainkaan tai ainakaan korkeimpaan asteeseen.

Ja sinä tunnet lain?

Ilmeisesti kuitenkin joku pykälä on jäänyt lukematta.

Et voi olla ihan tosissasi väittäessäsi, että irtisanominen tapahtuu aina oikeuden kautta. Meinaat siis ihan tosissasi, että tässä maassa ei yhtäkään toistaiseksi voimassa olevaa vuokrasopimusta irtisanota käyttämättä sitä tuomioistuimessa? Jännää, että laki asuinhuoneiston vuokrauksesta ei mainitse mitään siitä
"54 §
Vuokranantajan irtisanoessa vuokrasopimuksen on vuokralaiselle annettava kirjallinen irtisanomisilmoitus, jossa mainitaan vuokrasuhteen päättymisajankohta ja irtisanomisen peruste"

Ja että aina olisi irtisanomisaika eikä vuokrasopimusta voi päättää ilman irtisanomisaikaa?
Jännää, että taas laki sanoo jotain ihan muuta.

"61 §
Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus
Vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus:
1) jos vuokralainen laiminlyö suorittaa vuokran säädetyssä tai sovitussa ajassa;"

"66 §
Vuokrasopimuksen purkamisilmoitus
Vuokranantajan tai vuokralaisen, joka haluaa käyttää tässä laissa säädettyä oikeutta purkaa vuokrasopimus, on annettava kirjallinen purkamisilmoitus. Siinä on mainittava purkamisperuste ja vuokrasuhteen päättymisen ajankohta, jos vuokrasuhde halutaan päättyväksi myöhemmin kuin välittömästi purkamisilmoituksen tiedoksiannosta."

Miten meni noin omasta mielestäsi nojatuolijuristi? Tunsitko mielestäsi lain hyvinkin?

Anonyymi kirjoitti:

Ja sinä tunnet lain?

Ilmeisesti kuitenkin joku pykälä on jäänyt lukematta.

Et voi olla ihan tosissasi väittäessäsi, että irtisanominen tapahtuu aina oikeuden kautta. Meinaat siis ihan tosissasi, että tässä maassa ei yhtäkään toistaiseksi voimassa olevaa vuokrasopimusta irtisanota käyttämättä sitä tuomioistuimessa? Jännää, että laki asuinhuoneiston vuokrauksesta ei mainitse mitään siitä
"54 §
Vuokranantajan irtisanoessa vuokrasopimuksen on vuokralaiselle annettava kirjallinen irtisanomisilmoitus, jossa mainitaan vuokrasuhteen päättymisajankohta ja irtisanomisen peruste"

Ja että aina olisi irtisanomisaika eikä vuokrasopimusta voi päättää ilman irtisanomisaikaa?
Jännää, että taas laki sanoo jotain ihan muuta.

"61 §
Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus
Vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus:
1) jos vuokralainen laiminlyö suorittaa vuokran säädetyssä tai sovitussa ajassa;"

"66 §
Vuokrasopimuksen purkamisilmoitus
Vuokranantajan tai vuokralaisen, joka haluaa käyttää tässä laissa säädettyä oikeutta purkaa vuokrasopimus, on annettava kirjallinen purkamisilmoitus. Siinä on mainittava purkamisperuste ja vuokrasuhteen päättymisen ajankohta, jos vuokrasuhde halutaan päättyväksi myöhemmin kuin välittömästi purkamisilmoituksen tiedoksiannosta."

Miten meni noin omasta mielestäsi nojatuolijuristi? Tunsitko mielestäsi lain hyvinkin?

Lue lisää

Luulisi että purussakin joku kohtuus olisi eli tässä tapauksessa tämän kuukauden vuokrasta puuttuu ja on maksamatta pelkästään noin 20%Vuokraa on siis maksettu yli puolet vuokrasta ja rästissä oleva summa on 240euroa.

Anonyymi kirjoitti:

Luulisi että purussakin joku kohtuus olisi eli tässä tapauksessa tämän kuukauden vuokrasta puuttuu ja on maksamatta pelkästään noin 20%Vuokraa on siis maksettu yli puolet vuokrasta ja rästissä oleva summa on 240euroa.

Lue lisää

Huokaus.

Se kohtuus on täällä kerrottu jo varmaan viidesti. Väännetään vielä kerran rautalangasta, kun koko ketjun lukeminen on ilmeisesti liian paljon vaadittu.

Pieni kertaluonteinen osavuokran lyhyt viivästyminen ei riitä purkuperusteeksi.

Avainasia on asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain tarkoittama "vähäinen merkitys" vuokraisännälle. Jos vuokranmaksun laiminlyönnillä on vain "vähäinen merkitys", ei siitä ole purkuperusteeksi

Oikeuskäytännössä on katsottu, että kertaluonteinen 2-3 kuukauden kokoinen vuokrarästi pääsääntöisesti riittää perusteeksi. Vastaavasti useammin toistunut pienempi laiminlyönti voi riittää.
Tämä kuitenkin tulkitaan tapauskohtaisesti. Vuokranantajan ollessa yksityishenkilö pienemmälläkin laiminlyönnillä voi olla nopeammin "vähäistä suurempi" merkitys. Vastaavasti ison, ehkä kunnallisen vuokrataloyhtiön katsotaan voivan sietää vähän enemmän ennen kuin sillä on vähäistä suurempi merkitys.

Anonyymi kirjoitti:

Huokaus.

Se kohtuus on täällä kerrottu jo varmaan viidesti. Väännetään vielä kerran rautalangasta, kun koko ketjun lukeminen on ilmeisesti liian paljon vaadittu.

Pieni kertaluonteinen osavuokran lyhyt viivästyminen ei riitä purkuperusteeksi.

Avainasia on asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain tarkoittama "vähäinen merkitys" vuokraisännälle. Jos vuokranmaksun laiminlyönnillä on vain "vähäinen merkitys", ei siitä ole purkuperusteeksi

Oikeuskäytännössä on katsottu, että kertaluonteinen 2-3 kuukauden kokoinen vuokrarästi pääsääntöisesti riittää perusteeksi. Vastaavasti useammin toistunut pienempi laiminlyönti voi riittää.
Tämä kuitenkin tulkitaan tapauskohtaisesti. Vuokranantajan ollessa yksityishenkilö pienemmälläkin laiminlyönnillä voi olla nopeammin "vähäistä suurempi" merkitys. Vastaavasti ison, ehkä kunnallisen vuokrataloyhtiön katsotaan voivan sietää vähän enemmän ennen kuin sillä on vähäistä suurempi merkitys.

Lue lisää

Onko sinulla huonot hermot, kun pitää huokailla ja leikkiä ilmaista oikeusapua? Rauhoitu, hyvä ihminen.

Minä tiedän montakin. Mutta jos nyt vuokranantajia voidaan pitää ammattikuntana, niin mikä mielestäsi on se toinen?

Anonyymi kirjoitti:

Minä tiedän montakin. Mutta jos nyt vuokranantajia voidaan pitää ammattikuntana, niin mikä mielestäsi on se toinen?

Ulosottohenkilö.
Palkkaa noin 4000-5000 euroa kuussa. Ei opinto- tai pääsyvaatimuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Ulosottohenkilö.
Palkkaa noin 4000-5000 euroa kuussa. Ei opinto- tai pääsyvaatimuksia.

Kerro lisää tuosta. Suuri osa heistä ja heidän esihenkilöistään on koulutukseltaan juristeja.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro lisää tuosta. Suuri osa heistä ja heidän esihenkilöistään on koulutukseltaan juristeja.

Wiki kertokoon.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ulosottomies

Anonyymi kirjoitti:

Wiki kertokoon.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ulosottomies

Ministereilläkään ei ole tutkintovaatimuksia, heidän on vain oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia. Presidentin ei tarvitse olla rehelliseksi tai taitavaksi tunnettu Suomen kansalainen, kuten ei kansanedustajankaan, eli heillä on vielä vähemmän vaatimuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Wiki kertokoon.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ulosottomies

Wiki kertoo varsin selvästi:

"Kihlakunnanulosottomiehen virkaan vaaditaan joko alempi oikeustietellinen korkeakoulututkinto tai opistotason tutkinto.[3] Kihlakunnanvoudin kelpoisuusvaatimuksiin kuuluu ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto."

Lisäksi on vielä ulosottotarkastajia ja ulosottoylitarkastajia, joille on omat tutkintovaatimuksensa.

Asiasta on ihan oma laki ja asetus.

On siis puutaheinää väittää, että "ulosottohenkilöiden ammattikunnalle" ei olisi tutkintovaatimuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Wiki kertoo varsin selvästi:

"Kihlakunnanulosottomiehen virkaan vaaditaan joko alempi oikeustietellinen korkeakoulututkinto tai opistotason tutkinto.[3] Kihlakunnanvoudin kelpoisuusvaatimuksiin kuuluu ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto."

Lisäksi on vielä ulosottotarkastajia ja ulosottoylitarkastajia, joille on omat tutkintovaatimuksensa.

Asiasta on ihan oma laki ja asetus.

On siis puutaheinää väittää, että "ulosottohenkilöiden ammattikunnalle" ei olisi tutkintovaatimuksia.

Lue lisää

Hän lienee tarkoittanut ulosottohenkilöillä ulosottomiehiä eli kihlakunnanulosottomiehiä.

Nykyäänhän pidetään -mies-päätteisiä ammattinimiä usein epäkorrekteina, aivan turhaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ulosottohenkilö.
Palkkaa noin 4000-5000 euroa kuussa. Ei opinto- tai pääsyvaatimuksia.

Olipa typerä kommentti.

Anonyymi kirjoitti:

Wiki kertoo varsin selvästi:

"Kihlakunnanulosottomiehen virkaan vaaditaan joko alempi oikeustietellinen korkeakoulututkinto tai opistotason tutkinto.[3] Kihlakunnanvoudin kelpoisuusvaatimuksiin kuuluu ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto."

Lisäksi on vielä ulosottotarkastajia ja ulosottoylitarkastajia, joille on omat tutkintovaatimuksensa.

Asiasta on ihan oma laki ja asetus.

On siis puutaheinää väittää, että "ulosottohenkilöiden ammattikunnalle" ei olisi tutkintovaatimuksia.

Lue lisää

JHL
"Ammatillista koulutusta ulosottomiehen virkaan ei ole olemassa, mutta esimerkiksi Valtakunnanvoudinvirasto sekä sidosryhmät järjestävät koulutusta/kursseja, joilla voi täydentää osaamistaan."

Kun koulutusvaatimuksia ei ole eikä tutkintoa, uo-henkilöiden ammatillinen taso tehdä päätöksiä on kirjavaa. Siksi on niitä ylilyöntejä ja väärintehtyjä ratkaisuja.
Omaa uo-historiaani ajatellen, olen tavannut näistä virkahenkilöistä vain yhden naamakkain. Mukava ja asiallinen nuori nainen, jonka kanssa yhteistyö sujui moitteetta. Sitten on ollut yrmeä ukko, joka ei edes ajatellut olevansa velallisen asiantuntija, päinvastoin oli kuin vastakkainen toimija ja kapuloiden heittäjä. Ei myöntänyt mm. vapaakuukautta hajonneen kodintekniikan korjaukseen. Seuraavaa en tavannut, en edes puhelinyhteyttä saanut ja nykyinenkin on sellainen hiljainen virkamies, joka pysyy etäällä eikä vastaa kun kysytään.

Anonyymi kirjoitti:

JHL
"Ammatillista koulutusta ulosottomiehen virkaan ei ole olemassa, mutta esimerkiksi Valtakunnanvoudinvirasto sekä sidosryhmät järjestävät koulutusta/kursseja, joilla voi täydentää osaamistaan."

Kun koulutusvaatimuksia ei ole eikä tutkintoa, uo-henkilöiden ammatillinen taso tehdä päätöksiä on kirjavaa. Siksi on niitä ylilyöntejä ja väärintehtyjä ratkaisuja.
Omaa uo-historiaani ajatellen, olen tavannut näistä virkahenkilöistä vain yhden naamakkain. Mukava ja asiallinen nuori nainen, jonka kanssa yhteistyö sujui moitteetta. Sitten on ollut yrmeä ukko, joka ei edes ajatellut olevansa velallisen asiantuntija, päinvastoin oli kuin vastakkainen toimija ja kapuloiden heittäjä. Ei myöntänyt mm. vapaakuukautta hajonneen kodintekniikan korjaukseen. Seuraavaa en tavannut, en edes puhelinyhteyttä saanut ja nykyinenkin on sellainen hiljainen virkamies, joka pysyy etäällä eikä vastaa kun kysytään.

Lue lisää

Tuo lainaamasi kappale ei tarkoita sitä, minkä johtopäätöksen siitä vedät.
Se tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, mitä siinä sanotaan.

Ulosottotoimeen erityisesti suuntautunutta ammatillista koulutusta ei ole. Moneen muuhunkaan ammattiin ei ole omaa spesifiä varsinaisen valtakunnallisen koulutusjärjestelmän mukaista koulutustaan, vaan vaatimus on usein muotoa "soveltuva ammatillinen tutkinto" tai "soveltuva (ylempi) korkeakoulututkinto).

Se ei tarkoita sitä, etteikö ulosoton virkoihin olisi mitään tutkintovaatimuksia. Tutkintovaatimukset on määritelty ulosottokaaressa (705/2007) ja valtioneuvoston asetuksessa ulosottotoimen hallinnosta (1321/2007).
Eri virkoihin ulosotossa tarvitaan virasta riippuen joko ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto, muu soveltuva korkeakoulututkinto tai opistotutkinto tai alimmalla portaalla soveltuva ammatillinen tutkinto tai ylioppilastutkinto ja pätevöityminen muissa tehtävissä.

Peruskoulupohjalta ei siis pääse yhteenkään pakkokeinoja käyttävään ulosottotoimen virkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo lainaamasi kappale ei tarkoita sitä, minkä johtopäätöksen siitä vedät.
Se tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, mitä siinä sanotaan.

Ulosottotoimeen erityisesti suuntautunutta ammatillista koulutusta ei ole. Moneen muuhunkaan ammattiin ei ole omaa spesifiä varsinaisen valtakunnallisen koulutusjärjestelmän mukaista koulutustaan, vaan vaatimus on usein muotoa "soveltuva ammatillinen tutkinto" tai "soveltuva (ylempi) korkeakoulututkinto).

Se ei tarkoita sitä, etteikö ulosoton virkoihin olisi mitään tutkintovaatimuksia. Tutkintovaatimukset on määritelty ulosottokaaressa (705/2007) ja valtioneuvoston asetuksessa ulosottotoimen hallinnosta (1321/2007).
Eri virkoihin ulosotossa tarvitaan virasta riippuen joko ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto, muu soveltuva korkeakoulututkinto tai opistotutkinto tai alimmalla portaalla soveltuva ammatillinen tutkinto tai ylioppilastutkinto ja pätevöityminen muissa tehtävissä.

Peruskoulupohjalta ei siis pääse yhteenkään pakkokeinoja käyttävään ulosottotoimen virkaan.

Lue lisää

Tuo mainitsemasi asetus on vanhentunut. Nyt on voimassa asetus 285/2020, jossa sanotaan alimman portaan tutkintovaatimuksista:

"Ulosottotarkastajaksi voidaan nimittää henkilö, joka on suorittanut virkaan soveltuvan ammatillisen tutkinnon taikka ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon ja jolla on käytännön kokemusta virkaan kuuluvissa tehtävissä tai joka muissa tehtävissä on saavuttanut viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämän taidon."

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2020/20200285#P4

Eli yo-pohjalta ei enää ulosottotarkastajaksi pääse.

Mielenkiintoista muuten, että ulosottokaaren mukaan myös valtakunnanvouti on ulosottomies. Ulosottomies on siis yleisnimitys eikä vain ulosottotarkastajan vanhentunut synonyymi. Ulosttokaari ei tunne ulosottohenkilö-nimitystä.

"Ulosottomiehinä toimivat valtakunnanvouti, apulaisvaltakunnanvouti, johtavat kihlakunnanvoudit, kihlakunnanvoudit ja heidän alaisinaan ulosottoylitarkastajat ja ulosottotarkastajat. Ahvenanmaan maakunnassa ulosottomiehinä toimivat maakunnanvouti ja hänen alaisinaan ulosottoylitarkastajat. Maakunnanvoutiin sovelletaan, mitä kihlakunnanvoudista säädetään."

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070705#L1P7

Anonyymi kirjoitti:

Tuo lainaamasi kappale ei tarkoita sitä, minkä johtopäätöksen siitä vedät.
Se tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, mitä siinä sanotaan.

Ulosottotoimeen erityisesti suuntautunutta ammatillista koulutusta ei ole. Moneen muuhunkaan ammattiin ei ole omaa spesifiä varsinaisen valtakunnallisen koulutusjärjestelmän mukaista koulutustaan, vaan vaatimus on usein muotoa "soveltuva ammatillinen tutkinto" tai "soveltuva (ylempi) korkeakoulututkinto).

Se ei tarkoita sitä, etteikö ulosoton virkoihin olisi mitään tutkintovaatimuksia. Tutkintovaatimukset on määritelty ulosottokaaressa (705/2007) ja valtioneuvoston asetuksessa ulosottotoimen hallinnosta (1321/2007).
Eri virkoihin ulosotossa tarvitaan virasta riippuen joko ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto, muu soveltuva korkeakoulututkinto tai opistotutkinto tai alimmalla portaalla soveltuva ammatillinen tutkinto tai ylioppilastutkinto ja pätevöityminen muissa tehtävissä.

Peruskoulupohjalta ei siis pääse yhteenkään pakkokeinoja käyttävään ulosottotoimen virkaan.

Lue lisää

Jos ylioppilastutkinnon perusteella pääsee virkaan, se on sitten melkoista hapuilua. Joo, oli kaverini kerran passintarkistuksessa yo:na :)
Itselläni on kymmenen vuoden koulutuspohja, korkeakoulututkinto ja ura 40v, joten vaadin (vaadin!) vastaavaa vastapelurilta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo mainitsemasi asetus on vanhentunut. Nyt on voimassa asetus 285/2020, jossa sanotaan alimman portaan tutkintovaatimuksista:

"Ulosottotarkastajaksi voidaan nimittää henkilö, joka on suorittanut virkaan soveltuvan ammatillisen tutkinnon taikka ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon ja jolla on käytännön kokemusta virkaan kuuluvissa tehtävissä tai joka muissa tehtävissä on saavuttanut viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämän taidon."

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2020/20200285#P4

Eli yo-pohjalta ei enää ulosottotarkastajaksi pääse.

Mielenkiintoista muuten, että ulosottokaaren mukaan myös valtakunnanvouti on ulosottomies. Ulosottomies on siis yleisnimitys eikä vain ulosottotarkastajan vanhentunut synonyymi. Ulosttokaari ei tunne ulosottohenkilö-nimitystä.

"Ulosottomiehinä toimivat valtakunnanvouti, apulaisvaltakunnanvouti, johtavat kihlakunnanvoudit, kihlakunnanvoudit ja heidän alaisinaan ulosottoylitarkastajat ja ulosottotarkastajat. Ahvenanmaan maakunnassa ulosottomiehinä toimivat maakunnanvouti ja hänen alaisinaan ulosottoylitarkastajat. Maakunnanvoutiin sovelletaan, mitä kihlakunnanvoudista säädetään."

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070705#L1P7

Lue lisää

Huomasin saman ja pahoittelen huonoa oikeudellista tiedonhakuani ja esitämääni väärää tietoa.

Joka tapauksessa bottom line pysyy samana, ilman tutkintoa ei pääse "ulosottamaan".

Anonyymi kirjoitti:

Jos ylioppilastutkinnon perusteella pääsee virkaan, se on sitten melkoista hapuilua. Joo, oli kaverini kerran passintarkistuksessa yo:na :)
Itselläni on kymmenen vuoden koulutuspohja, korkeakoulututkinto ja ura 40v, joten vaadin (vaadin!) vastaavaa vastapelurilta.

Lue lisää

Kuten ohessa jo ehdittiin todetakin, ei pelkkä YO-tutkinto enää riitä.

Minulla on muuten omalla alallani sinua pidempi koulutusputki ja koulutustasokin on ylempi korkeakoulututkinto.
Toivottavasti emme siis koskaan joudu asioimaan keskenämme, koska sinun periaatteidesi mukaan et ole tarpeeksi koulutettu asioimaan kanssani.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten ohessa jo ehdittiin todetakin, ei pelkkä YO-tutkinto enää riitä.

Minulla on muuten omalla alallani sinua pidempi koulutusputki ja koulutustasokin on ylempi korkeakoulututkinto.
Toivottavasti emme siis koskaan joudu asioimaan keskenämme, koska sinun periaatteidesi mukaan et ole tarpeeksi koulutettu asioimaan kanssani.

Lue lisää

Haha. Minäpä toimin alalla, johon vaaditaan erikoispätevyyttä maailman tason luokituksella. Ja tekijöitä on vain kourallinen. Et pärjää.

Anonyymi kirjoitti:

Haha. Minäpä toimin alalla, johon vaaditaan erikoispätevyyttä maailman tason luokituksella. Ja tekijöitä on vain kourallinen. Et pärjää.

Kumma ettei sinulle makseta palkkaa sen vertaa, että pystyisit välttämään ulosoton.

Anonyymi kirjoitti:

Kumma ettei sinulle makseta palkkaa sen vertaa, että pystyisit välttämään ulosoton.

En ole enää työelämässä. Olen vanhus ja haudan partaalla keikun.

Anonyymi kirjoitti:

Haha. Minäpä toimin alalla, johon vaaditaan erikoispätevyyttä maailman tason luokituksella. Ja tekijöitä on vain kourallinen. Et pärjää.

Niinhän me kaikki anonyymit Suomi24:ssä, harvinaisia maailmanluokan osaajia, joita on vain kourallinen...

Anonyymi kirjoitti:

Niinhän me kaikki anonyymit Suomi24:ssä, harvinaisia maailmanluokan osaajia, joita on vain kourallinen...

Ehkä hän oli väärinymmärretty keksijä, jonka yritys joutui vaikeuksiin heti synnyttyään?

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä hän oli väärinymmärretty keksijä, jonka yritys joutui vaikeuksiin heti synnyttyään?

Sisälukutaitoa. 40 vuotta uraa takana. Sekin on itse asiassa alakanttiin laskettu, koska vain firman elossaoloa tuo. Kokonaisuus työelämässä on jo 55 vuotta.

Anonyymi kirjoitti:

Sisälukutaitoa. 40 vuotta uraa takana. Sekin on itse asiassa alakanttiin laskettu, koska vain firman elossaoloa tuo. Kokonaisuus työelämässä on jo 55 vuotta.

Selvä. Sillä, että olet ppm-tason erityisosaaja ei kuitenkaan ole väliä. Maksat eläkkeestäsi ulosottoon oli ulosottoviranomaisena sitten vaikka sitten se ylioppilas, joka pysyy hommissaan uuden asetuksen 9 pykälän siirtymäsäännöksen turvin.