Hei olen 15 vuotias nuori joka pelkää sairastuneensa tai sairastavansa skitsofreniaa. Pelkään sitä että jos en nyt sairasta niin sairastun joskus tulevaisuudessa skitsofreniaan ja se on sairaus jolta todellakin haluan välttyä. Pelkään että sairastan skitsofreniaa tietämättäni ja todella toivon että joku osaisi auttaa minua. Minulla on raudan puute anemia johon olen aloittanut jo jokin aika sitten säännöllisen lääkityksen. Tiedän että siihen liittyy ahdistuneisuus, väsymys, masentuneisuus ja muita juttuja mutta aloin pelkäämään sairastavani skitsofreniaa eilisen jälkeen kun olin jättänyt tet paikallani ruokani sillä tavalla että kuka tahansa voisi halutessaan koskea siihen. Pelkäsin että sinne olisi laitettu myrkkyä mutta sitten kun hoksasin että ei mitenkään voi olla mahdollista niin ahdistuin siitä että edes ajattelin noin. Tänään asia kävi päässä pari kertaa mutta olen koittanut unohtaa sen. Ocd testistä sain pisteitä sen verran että testin mukaan minulla olisi pakko-oireinen häiriö. Tein testin luotettavalla sivustolla. Mutta jatkan siitä skitsofrenian pelosta. Aloin siis pelkäämään sitä heti sen jälkeen kun siskoni katsoi mädät omenat sarjaa jossa on mielisairaita naisia. Ne naiset olivat niin sekaisin että aloin pelkäämään sitä että minullekin kävisi niin jos ei ole niin käynyt. Ahdistuneisuus minulla on alkanut Ukrainan sodan alkaessa ja siitä asti jatkunut tähän päivään saakka. Pelottaa ihan helvetisti auttakaa
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Sukunimi kuuluva henkilö on sairastanut psykoosin niin pelkään että minäkin voin saada sen tai skitsofrenian ellen ole jo saanut. Luin jonkun kommentteja ja hän sanoi että jos olet totaalisesti seonnut skitsofreenikko voit pelätä sairastuvasi siihen sairauteen ja minulla on sitä sen lisäksi että pelkään sairastavani jo. Pelkään että jos sekoan jonakin päivänä niin että kadotin itseni jonnekin tietämättäni ja kukaan ei enää löydä minua.
*sukuuni
Minulla on tullut jo noin kolmen viikon ajan (ei joka päivä) mutta ainakin viikosta kolmena päivänä pakko oireisesti näitä pakko ajatuksia skitsofrenian pelosta tai sen saamisen pelosta. Olen miettinyt myös vaihtoehtona ocd:tä mutta en vain tiedä mitä minun pitäisi tehdä
Olet kirjoittanut vastaavia ja vastaavanlaista tekstiä aiemminkin.
Ja muistaakseni sinulle kyllä vastattiin jo tuolloin.
Mutta epäilen pahasti, että olet trolli.
Siksi en ainakaan enää lähde toistamaan samoja vastauksia, joita olen jo kirjoittanut.
Totta+aloituksen+trollipitoisuus+99.9%.
En ole en vaan ole saanut tarpeeksi tietoa että kärsinkö vaikka ocd:stä tai jotain
Hei rauhoitu en usko että sulla skitsofreniaa on. Tv leffa on saanut nyt turhaan pelkäämään ja mielikuvitus lähtee laukalle. Läheiseni sai psykoosin parikin kertaa muttei siitä mitään skitsofreniaa tullut. Ahdistus sulla varmasti kovaa ja siitä voi tulla pakko ajatuksia, voisitko päästä koulun kautta lääkärille tai psykologille juttelemaan peloistasi, saisit apua. Yks neuvo myöskin, rajoita medianlukua mistä seuraa ahdistusta. Voimia sulle täältä jostain:)
https://madinfinland.org/skitsofrenia/
Nykyinen skitsofreniaksi nimetty sairausmalli periytyy 1800-luvun lopulla biologista psykiatriaa luoneen Emil Kraepelinin ”dementia praecox” -sairausmallista. Sekä Kraepelin että nykyinen biolääketieteellinen psykiatrian koulukunta ovat katsoneet, että kyseessä on ensisijaisesti krooninen aivosairaus, jonka kurssi on aikaa myötä heikentyvä. Kraepelinin tutkimukset ovat sikäli hyvin vanhentuneita, että hänen aineistoonsa kuului oletettavasti runsaasti keskushermoston kuppaa sairastavia henkilöitä. Tästä johtuen nykyinen skitsofrenia ei ole vertailukelpoinen dementia praecoxin kanssa, ja skitsofrenia-sairauden perustelut vaativat päivittämistä 2000-luvulle, jolloin aivokuppa ei psykiatrisissa sairaaloissa enää ole aivan hetkeen jyllännyt.
https://madinfinland.org/mita-ovat-mielen-sairaudet/
Mitä ovat ”mielen sairaudet”?
Psykiatriset sairaudet perustuvat sopimuksen varaisten oireiden yhteenlaskuun, jossa potilaalla on esiinnyttävä tietty määrä oireita, jotta sairaus voitaisiin diagnosoida. Toisinaan diagnoosi tehdään pelkän lääkärin intuition perusteella, mikä tekee diagnoosista luonnollisesti vieläkin epävarmemman. Konsensukseen perustuvien diagnoosien tekeminen onkin osoittautunut odotetun vaikeaksi. Tästä klassinen esimerkki on psykologi David Rosenhanin johtaman tutkijaryhmän 70-luvulla tekemä koe.5 Rosenhanin tutkimus osoitti, että psykiatriseen hoitoon lähetettyä ihmistä tulkitaan siinä roolissa ja asiayhteydessä, missä hän sattuu olemaan. Tutkimuksessa Rosenhan ja seitsemän muuta tutkijaa hakeutuivat psykiatrisen sairaalan vastaanottoon väittäen kuulevansa ääniä. Muuten he käyttäytyivät täysin normaalisti. Kaikki tutkijat otettiin sairaalaan, missä he lopettivat väittämästä kuulevansa ääniä. Tutkijoita pidettiin kuitenkin mielisairaina, koska he olivat potilaan roolissa psykiatrisessa sairaalassa. Heitä pidettiin sairaalahoidossa keskimäärin 19 päivää ja heille määrättiin tuona aikana 2100 pilleriä psyykenlääkkeitä, jotka he kuitenkin jättivät salaa syömättä. Kaikki kotiutuivat diagnoosilla oireettomassa vaiheessa oleva skitsofrenia.
Kokeen jälkeen eräässä sairaalassa ei uskottu Rosenhanin tutkimustulosta. Rosenhan kertoi lähettävänsä kyseiseen sairaalaan seuraavan kolmen kuukauden aikana valepotilaita. Sairaala raportoikin pian tunnistaneensa 40 Rosenhanin lähettämää valepotilasta. Rosenhan vastasi, että todellisuudessa valepotilaita ei oltu lähetetty yhtäkään.
Kuten edellinen esimerkki osoittaa, psykiatrinen diagnostiikka on niin epämääräistä, että se jättää paljon tulkinnan varaa lääkärille. Esimerkkinä voidaan käyttää skitsofreniadiagnoosista tuttua määrettä: ”esiintyy suurimman osan ajasta tai jonkin aikaa useimpien päivien ajan”. Ilmiöitä, joita psykiatriassa nimitetään sairauden oireiksi, esiintyy jokaisella ihmisellä ja myös tämä seikka tekee psykiatrisesta sairausluokittelusta hyvin kyseenalaista. Tätä havainnollistaa 70-luvulla tehty tutkimus, jossa tutkijat haastattelivat 463 terveeksi luokiteltua ihmistä, ja heistä jokaiselta löytyi ajatuksia, uskomuksia, mielialoja tai fantasioita, jotka olisi voitu tulkita sopivassa asiayhteydessä tukemaan mielisairausdiagnoosia.5
https://madinfinland.org/diagnostiikka_relativismi/
Tulkinnanvaraisuus onkin jännä juttu sen takia, koska kukaan ei voi tietää vähänkään tuntemattomammasta ihmisestä, minkälainen hän on luonteeltaan, miten hän on tottunut käyttäytymään, jne.
Ehkä lääkäreiden mielestä pienetkin " poikkeavuudet " on sitten helppo tulkita sairaudeksi ja sen oireiksi.
Omalla kohdallani psykiatri oli kerran kirjoittanut lausuntoa hoitoonmääräämispäätöstä jatkaakseen, ja maininnut yhdeksi ongelmaksi sen, että olisin malttamaton.
Koko lausuntoa päästessäni oikaisemaan, vastasin asiaan, että malttamattomuus oikeastaan kuuluu luonteeseeni, eikä sen pitäisi olla mikään ongelma.
Lausunnossa oli muitakin epäkohtia, jotka oli tehty hyvinkin tulkinnanvaraisesti.
Vaikkakin valheelliset tiedot eivät ole edes tulkintaa. Oli keksitty jotain, mitä olin muka sanonut johonkin jota ei oltu edes kysytty. Ja kun olin vastannut joihinkin kysymyksiin, niin lausuntoon oli vastaus käännetty päinvastoin.
Oli omaksi onnekseni, että sain silloin mahdollisuuden tehdä oikaisun.
Joskus on tullut ajateltua, että pakollako ihmiset halutaan saada diagnosoiduiksi jollain tavoin, alkaa olla niin yleistä, että suurella osalla ihmisiä on jonkinlainen psykiatrinen diagnoosi. Ja aika herkästi sellaisen näköjään saa, turhan heppoisin perustein.
No, tämä nyt ei aloitukseen liittynyt oikeastaan millään tavalla.
Edelliselle kommentoijalle, joka toit esille tuon tulkinnanvaraisuuden. Että ihmisestä tehdään havaintoja ja arvioidaan ominaisuuksia. Juuri tämä sama asia minuakin on aina mietityttänyt. Että kuinka paljon psykiatrit ja tk: n lääkärit tekevät potilaistaan päätelmiä, joita itse pitävät sairauden oireina, vaikka ne olisivatkin henkilön omaan persoonaan, persoonallisuudenpiirteisiin, käytökseen ja luonteeseen olennaisesti kuuluvia ominaisuuksia.
Kuinka paljon tehdään potilaista, eli ihmisistä diagnooseja piirteistä ja ominaisuuksista, jotka
kuitenkin ovat kunkin henkilön identiteettiin kuuluvia, jo synnynnäisiä, tai jo valmiina olevia?
Eli aika pitkälti kaikki lääkäreiden tekemät diagnoosit ovat ja perustuvat vain lääkärin omiin tekemiin käsityksiin. Eikä välttämättä sairauden diagnoosit täyttäviin kriteereihin. Itselleni, eli omalla kohdallanikin kävi nimenomaan näin.
Minnekäs se tyttö katosi? Ei ainakaan vastannut moneenkaan hänelle kirjoitettuun viestiin.
Lisäksi tässä kohtaa on pakko todeta, että hänen etenkin aloituskirjoituksessa on joitakin selviä merkkejä leimaavasta suhtautumisesta skitsofreniaan ja kyseisestä sairaudesta kärsiviä kohtaan.
Kun otetaan esille joku sarja, jossa käsitellään mt- ongelmista kärsiviä. Ja olevinaan "pelätään" sairastumista omalla kohdalla. Lisäksi kaikista psyykkisistä sairauksista löytyy kyllä tietoa niin kirjallisuudesta, kuin netistäkin. Joten miksi niitä pelkoja nyt sitten täällä tuodaan esille ja vähän erikoiseen tyyliin. Enpä nyt tiedä tuollaiseen. Että onko kyseinen aloittaja oikealla asialla. Epäilen, että ei. Koska siinä tavassa, millä hän kirjoittaa, on silmiinpistäviä piirteitä ja tietty leimaava sävy; ja tapa suhtautua asiaan. Joten epäilen pahasti, että kyseessä on vain jokin elämässään parempaa tekemistä keksimätön trolli.
Edelliseen korjaus, unohtui lisätä yhteen lauseeseen. Että enpä tiedä, miten suhtautua tuollaiseen aloitukseen.
Muuten kuin, että todennäköisesti asialla on pelkkä trolli. Erikoisten piirteiden ja kirjoituksen leimaavan sävyn takia.
Mä voin luvata että en todellakaan ole! Harmi et muille on tullu tämmönen fiilis:( Mä oon lukenu netistä vaikka mitä ja alko pelottaa kaikki mitä luin ja ihan perus psykiatritkin sanoo et netistä tai lääkärikirjoista ei kannata lukea. Mua ahdisti tätä tekstiä kirjoittaessa niin paljon et pelkäsin vaan oman tilanteen puolesta. Siinä ohjelmassa mitä sisko katto oli oikeesti aika ahistavasti kuvattu sairauksia ja todella pelottaa että jos en oo jo ihan lopullisesti seonnu niin joutuisin kokemaan jotain tommosta joskus:(
Mä uskoin ja uskon, että pelkosi on aivan todellista juuri sulle itsellesi.
Ei kannata katsoa sellasia ohjelmia, jotka saavat ahdistusta aikaiseksi.
Yritä keskittyä joihinkin edes vähän iloisempiin juttuihin, jotka saa sut tuntemaan mielihyvää eikä ahdistusta.
Onko sulla ketään, kenen kanssa voit jutella peloistasi? Se olisi tärkeää, ettei niitä tarvitsisi hautoa yksin siellä omassa mielessä.
Et sä kovin sekaisin voi olla, kun osaat ihan hyvin kirjoittaa pelostasi, ja siitä miltä susta tuntuu.
Aloittajan kannattais pelätä mielummin syöpää johon voi kuolla.Syöpään kuolee yleisemmin kuin skitsofreniaan.
Miksi ylipäänsä pitäisi pelätä mitään sairauksia, jos ei ole kummoisempia oireita?
Pelkää mieluummin sitä, kuin tätä.....Ei oo järin fiksua.
Tapaatte tämän trollin päivittäin terveyspalstalla. Seniili miekkonen. Saa eläkettä vanhemman opettajanvakanssin perusteella.
Tiedän naapurinaan hänen olevan 1940 luvun alkupuolella syntyneitä. Syntymäkunta Lumivaara Laatokan pohjoispuolella.
. est.
Mitä hittoa sä seuraat häntä täällä.Eikö sulla ole muuta tekemistä kuin seurata hänen tekemisiään.Kysyn onko hän tehnyt sulle jotain kauheeta kun pitää vahtia kuin pientä lasta ,että missä hän liikkuu.oletko hänen huoltajansa?
Miksi täällä terveys palstalla sitten pitää päivittäin hokea trollitrollia vastauksena aloittajille. Ap älä välitä noista asiattomista vastauksista,osalla on ihan kunnon asiaa onneksi. Muista että se tv ohjelma on fiktiota ja täysin viihteeksi luokiteltua se ei kuvaa tätä päivää todellisuudessa. En tiedä onko siinä ikärajaa mutta tämmöset ohjelmat voi järkyttää mieltä kun on herkkä ihminen.
http://akukopakkala.fi/hyva-tietaa-skitsofreniasta/
Mielen pulmiin on suhtauduttu hyvin vaihtelevasti eri kulttuureissa, eri aikoina.
Länsimaista ajattelutapaa hahmottaa hyvin aatehistorioitsija Petteri Pietikäisen teos “Hulluuden historia”. Siinä hän toteaa: ”Hulluuden kasvot ovat alati muuttuvat. Samalla ne ovat tunnistettavissa eri aikoina siitä, että hulluksi todetaan tai luokitellaan ihminen, jonka käytös poikkeaa niin sanotusta keskivertokäyttäytymisestä enemmän kuin normaaliuden rajat sallivat”.