Kuinka paljon tilaa ympärillä?

Anonyymi

Minkä kokoisessa asunnossa asutte? Mahdutteko hyvin?

Itse olen tuskaillut ahtauden kanssa. Neliöitä on 45. Pitäisi kyllä riittää yhdelle ihmiselle. Säilytystilaa on tosin vähän. Ja tänne pitäisi koko tähänastisen elämän mahtua!

Poltin just 5 jätesäkillistä kaikkea vaatejätettä, jota ei kannata edes kirppikselle viedä. En ole mielestäni kova hamstraamaan, mutta mitään ei oikein raaskisi heittää pois, "jos joskus tarvii"..

Vinkkejä?

44

373

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Sotauhkan edellä ei kantsi alkaa tuhoamaan mitään. Päinvastoin, lämpimät käytännölliset vaatteet vaikka epämuodikkaat tai vaikka vähän rikki, kannattaa säilyttää ja pitää kunnossa. Sama kenkien, kumisaappaiden, nahkahanskojen, turkkien ym kanssa.

      • Anonyymi

        Voi apua.. Kuulostaa järkyttävältä. Mietin kyllä itse myös tuota samaa. Olen myös miettinyt, että pitääkö alkaa hamstrata vaikka ruokaa, tai nostaa rahaa pankista.


    • Anonyymi

      Kaksi ihmistä, 83 neliöö, pks.

    • 7 huonetta joista kaksi on kooltaan noin 7x7m, kolme kylmää eteistä, ja tosiaan tuohon seitsemään huoneeseen sisältyy viisi pienempää kamaria tuvan ja salin lisäksi. Eihän noi kaikki mulla käytössä ole, eikä aiemminkaan ole ollut talviaikaan lämpimänä, mutta hyvin tässä mahtuu elelemään 😅

      Oikeastaan pysyy käytössä oleva tupakeittiö ja pari päädyssä olevaa huonetta suht siistinä, kun muita huoneita voi käyttää jossain määrin varastoina, ja salin pidän sellaisena että sinne kehtaa päästää kahville yllätysvieraita, asiakkaita täyttämään papereita tms. Enkä siis tietenkään mitään työhöni liittyvää romua varastoi kotiin, mutta jotain saatuja huonekaluja, tyhjiä kaupasta haalittuja banaanilaatikoita, kausivaatteita, varalla olevia toimivia kodinkoneita yms.

      Mä kiinnostuin minimalismista jo varmaan kymmenisen vuotta sitten, ja olen toteuttanut sitä omalla tavallani vaikka se meinasi välillä mennä vähän ylikin ja aiheutti psykoottista oireilua joskus kuutisen vuotta sitten. Nyttemmin löytänyt kohtuullisen hyvän tasapainon siihenkin filosofiaan. Äitivainaakin siitä otti välillä kopin, ja teki jonkinlaista kuolinsiivousta sairastelujaksonsa aikana, mutta silti muistaakseni 12 jätesäkillistä hänen tavaroitaan meni kaatopaikalle toissa vuoden keväänä. Säästin valkoisen lierihatun ja muoviset valkosankaiset aurinkolasit, joilla hän löi luun kurkkuun mulle ja taksikuskille, kun totesi Prisman parkkiksella kohtuu äänekkäästi "täältä tulee Lady Gaga!" 😁 Ja lahjaksi saamansa minkkiturkin, josta hän ei itsekään pitänyt, säästin kyllä ja koitin välillä myydä salanimellä, mutta huonolla kysynnällä.

      Itse menen vaatteiden osalta nykyisin silleen, että ostan vain tarpeeseen ja ne ovat pääosin yksivärisiä, merkittömiä, käytännöllisiä ja helposti yhdisteltävissä. Omiakin vaatteita olen heittänyt pois viime vuosina paljon, ja tarkoituksella ostanut sellaisia jotka istuu hyvin ja joista tykkään. Nytkin on päällä 2018 ostetut colleget, todennäköisesti samana vuonna ostettu S-koon t-paita ja 2019 ostettu väljähkö huppari. Myöhemmin päivällä kun on työjuttuja, niin oranssimustat työhousut ja toinen yksivärinen huppari ajaa asiansa kätevästi. Vanhimmat aktiivisessa käytössä oleva vaatteeni taitaa olla 2011 ostetut talviset toppahousut, ja alkuvuodesta 2012 ostamani mustavalkoinen hyvä/siisti toppatakki.

      Joskus tuskailin sen kanssa, mikä määrä vaatteita on "oikeaoppinen" minimalistiksi itseään kutsuvalle, mutta tulin siihen tulokseen että kun on erilaisia vaatteita eri tarpeisiin, niin loppujen lopuksi ne kaikki säilyy/kestää käytössä pidempään. Määrä ei niinkään ratkaise, vaan se että onko niille kaikille säännöllisesti käyttöä, ja sellaista kertakäyttökulttuuria vaatteiden suhteen pyrin välttämään.

      • Anonyymi

        Multa löytyy mm. yhdet käytössä olevat farkut vuodelta -96, nahka- ja villakangastakit vuodelta 2000 ja maiharit vuodelta 2005.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Multa löytyy mm. yhdet käytössä olevat farkut vuodelta -96, nahka- ja villakangastakit vuodelta 2000 ja maiharit vuodelta 2005.

        Ja itseasiassa löytyy vanhempaakin - pari vintagemekko jostain 70-luvulta. Äitini perintöä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ja itseasiassa löytyy vanhempaakin - pari vintagemekko jostain 70-luvulta. Äitini perintöä.

        Okei, mielenkiintoista. Mulla toki on iän takia se, että vanhimmatkaan vaatteet ei ole ihan noin vanhoja. Itse asiassa rippijuhlapukukin on liian pieni, olin 14-vuotiaana vielä joku 165cm tms. mutta nyt aikuisiällä noin 184cm. Normaalisti olen ollut noin 65-75kg painoinen, mutta silloin 2019-2020 alkoholinkäytön takia paino nousi hetkellisesti yli 95 kiloon. Hyvä sinänsä, etten hävittänyt aiempia S- ja M-koon vaatteita, sillä ne sopii jälleen päälle ihan hyvin kuten muutama vuosi sitten. Jotain XL-kokoisia t-paitoja olen nyttemmin leikannut lähinnä räteiksi.

        Äitini vaatteet eivät olleet niinkään vintagea, vaan enemmänkin Prismaa ja Tokmannia, joten se oli ihan selvää että ne heitettiin pois. Ja itse hän ehti jo karsimaan jotain ysäri-tuulipukujaan, korkokenkiä yms. joille ei ollut mitään käyttöä muutamien viimeisten vuosiensa aikana. Taitaa jossain salin 100-200 vuotta vanhassa vaatekaapissa olla jotain isoäidin jakkupukuja ja pappan kultahääpuku vuodelta 1997, mutta isovanhempieni kuoleman jälkeen myös äiti toimi aika samalla tavalla kuin mä, eli hävitti suuren osan heidän vaatteista. Parempi säästää sellaisia vaatekappaleita yms. joihin liittyy jotain tunnearvoa kuin täyttä rihkamavaatetta. Ja onhan sillä merkittävä symbolinen ja henkinen merkityskin, että tämä on nyt mun kotini.

        Mutta vaatteiden sijaan mulla on paljon varsin vanhoja huonekaluja eli talonpoikaiskalusteita, vintissä jotain rukkeja yms. vanhoja käsityökaluja, kaipa monen huoneen verhot, lamput ja matotkin lasketaan vintageksi, tapetit tai paljas hirsiseinä tietyissä huoneissa jne. Tosiaan toimistonurkan eli pöytäkoneen ympärillä mulla on kehystettynä isovanhempien hääkuva vuodelta 1947, vieressä heidän kultahääkuva vuodelta 1997, pappan armeijakuva, isoäidin aikamiespoikaveljien kuvat, sekä edesmenneen tutun taiteilijan tekemä maalaus talostani. Ja pari kirppikseltä ostettua Harrikka-aiheista canvas-taulua 😅


      • Anonyymi
        p234racing kirjoitti:

        Okei, mielenkiintoista. Mulla toki on iän takia se, että vanhimmatkaan vaatteet ei ole ihan noin vanhoja. Itse asiassa rippijuhlapukukin on liian pieni, olin 14-vuotiaana vielä joku 165cm tms. mutta nyt aikuisiällä noin 184cm. Normaalisti olen ollut noin 65-75kg painoinen, mutta silloin 2019-2020 alkoholinkäytön takia paino nousi hetkellisesti yli 95 kiloon. Hyvä sinänsä, etten hävittänyt aiempia S- ja M-koon vaatteita, sillä ne sopii jälleen päälle ihan hyvin kuten muutama vuosi sitten. Jotain XL-kokoisia t-paitoja olen nyttemmin leikannut lähinnä räteiksi.

        Äitini vaatteet eivät olleet niinkään vintagea, vaan enemmänkin Prismaa ja Tokmannia, joten se oli ihan selvää että ne heitettiin pois. Ja itse hän ehti jo karsimaan jotain ysäri-tuulipukujaan, korkokenkiä yms. joille ei ollut mitään käyttöä muutamien viimeisten vuosiensa aikana. Taitaa jossain salin 100-200 vuotta vanhassa vaatekaapissa olla jotain isoäidin jakkupukuja ja pappan kultahääpuku vuodelta 1997, mutta isovanhempieni kuoleman jälkeen myös äiti toimi aika samalla tavalla kuin mä, eli hävitti suuren osan heidän vaatteista. Parempi säästää sellaisia vaatekappaleita yms. joihin liittyy jotain tunnearvoa kuin täyttä rihkamavaatetta. Ja onhan sillä merkittävä symbolinen ja henkinen merkityskin, että tämä on nyt mun kotini.

        Mutta vaatteiden sijaan mulla on paljon varsin vanhoja huonekaluja eli talonpoikaiskalusteita, vintissä jotain rukkeja yms. vanhoja käsityökaluja, kaipa monen huoneen verhot, lamput ja matotkin lasketaan vintageksi, tapetit tai paljas hirsiseinä tietyissä huoneissa jne. Tosiaan toimistonurkan eli pöytäkoneen ympärillä mulla on kehystettynä isovanhempien hääkuva vuodelta 1947, vieressä heidän kultahääkuva vuodelta 1997, pappan armeijakuva, isoäidin aikamiespoikaveljien kuvat, sekä edesmenneen tutun taiteilijan tekemä maalaus talostani. Ja pari kirppikseltä ostettua Harrikka-aiheista canvas-taulua 😅

        Niin no, mä nyt en ole kasvanut pituutta sitten sen kun olin 12 ja leveyssuuntainen kasvukin on pyritty sen jälkeen minimoimaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin no, mä nyt en ole kasvanut pituutta sitten sen kun olin 12 ja leveyssuuntainen kasvukin on pyritty sen jälkeen minimoimaan.

        Sinällään on pienimuotoinen ihme, että nuo mutin mekot menee mulle. Muistan kuinka siskon kanssa yritettiin aikanaan pukea äidin hääkupua päällemme. Se oli ihan liian pieni niin 16 vuotiaalle siskolleni, kuin myös 12 vuotiaalle minulle. :D

        Äiti tosin onkin ollut aina sellanen 155 cm pitkä "taskuvenus".


      • Anonyymi

        Juu, tuli huomattua tuossa toissavuonna, että aidoista turkeista on kovin päästä Suomessa eroon. Ei meinaa oikein kelvata kelvata kenellekään, vaikka yrittäisi myydä pilkkahinnalla. Edesmenneellä isoäidilläni oli pari erittäin hyväkuntoista minkkiturkkia. Niiden kanssa sitten kipuiltiinmelkein pari vuotta, kun ei niitä nyt viitsinyt kaatopaikallekaan heitää. Lopulta niille löytyi sitten käsittääkseni venäläistaustainen ostaja, joka sitten lopulta maksoi niistä käyvän hinnan. Hän maksoi enenmmän, kun millä niitä oli yritetty suomalaisille nettikirppiksillä tuputtaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niin no, mä nyt en ole kasvanut pituutta sitten sen kun olin 12 ja leveyssuuntainen kasvukin on pyritty sen jälkeen minimoimaan.

        Ok, se on kovin yksilöllistä ja muutenkin pojat kehittyy keskimäärin hitaammin tuossa iässä. Olihan se esim. liikunnantunneilla kohtuu epäreilua, jos joku tammikuussa syntynyt luokalle jäänyt järkäle määräsi tahdin ja tyylin, ja itse melkein pari vuotta nuorempana yritin siinä sitten ottaa palloa pois tms. 🙄

        Ei ihme että lintsasin valtaosan liikunnantunneista ja sain yleensä armopalana jonkun 7:n numeroksi kun näyttäydyin välillä esim. jossain stadionilla juoksussa, telinevoimistelusalissa yms. missä koolla ei ollut niin väliä. Tosin karma is a b*tch sillä muutama mua kiusannut tyyppi jäi loppujen lopuksi aikuisiällä lyhyemmäksi 😅


      • Anonyymi kirjoitti:

        Juu, tuli huomattua tuossa toissavuonna, että aidoista turkeista on kovin päästä Suomessa eroon. Ei meinaa oikein kelvata kelvata kenellekään, vaikka yrittäisi myydä pilkkahinnalla. Edesmenneellä isoäidilläni oli pari erittäin hyväkuntoista minkkiturkkia. Niiden kanssa sitten kipuiltiinmelkein pari vuotta, kun ei niitä nyt viitsinyt kaatopaikallekaan heitää. Lopulta niille löytyi sitten käsittääkseni venäläistaustainen ostaja, joka sitten lopulta maksoi niistä käyvän hinnan. Hän maksoi enenmmän, kun millä niitä oli yritetty suomalaisille nettikirppiksillä tuputtaa.

        Joo, mulla se oli jonkin aikaa myynnissä toissa vuonna ja ensin joku oman elämänsä huutokauppakeisari tarjosi siitä niin pilkkahintaa, että se olisi jo melkeinpä loukannut äidin muistoa. Myös joku venäläinen nainen siitä soitti, mutta en todellakaan tiedä mistä hän suuttui puhelun aikana, kun oli lopulta jotenkin kipakan oloinen ja sulki puhelimen 🙄 En tietenkään puhunut hänen maansa silloisista asioista tms. mitään, vaan pysyttelin itse asiassa eli vaatekappaleen myynnissä. Tosin hänen suomenkielentaito oli varsin heikko, joten siinä on voinut syntyä jotain väärinkäsityksiäkin. Mä pitäydyin siinä, että tinkimiset hoidetaan paikan päällä sovittamisen jälkeen, eikä etukäteen puhelimessa, mutta en tiedä ilmaisinko sen sitten jotenkin kömpelösti. Samapa tuo, pitää katsoa josko joskus viitsii yrittää uudelleen, mutta eipä se mua häiritsekään vanhassa vaatekaapissa missä ei omia käyttövaatteita kuitenkaan ole.


    • 23 neliötä, kohtalaisen hyvin tänne yksin mahtuu. Tosin pikkuruinen keittokomero ei oikein innosta kokkailemiseen ja kiinteää säilytystilaa on hyvinkin niukasti, niin on joutunut vähän kikkailemaan. Keittiön astiakaapin päälle lisäsin pienen hyllyn uunivuokia ja kuiva-aineita varten ja kattilat ja paistinpannu roikkuvat koukuissa seinillä. Vaatekaapin askartelin parvisängyn pohjaan parista verhotangosta ja pikkuvaatteet on semmosesa verkkokorivetolaatikostossa, muutenkin tuo parven alapuoli on enimmäkseen vaatesäilytys- ja pukeutumistilana, joten mulla on oikeen "walk-in closet" täällä😁 Lisäks mullon tossa yhellä seinustalla kaks varastohyllyä misson ompelutarvikkeet, kirjat ym. Muita huonekaluja on varsin niukasti ja pitäis jossain kohtaa taas funtsia nuita säilytysratkaisuja vähän uusiksi..

      • Ja aika vähän mää oon viime aikoina ollut täällä, välillä käynyt pari yötä nukkumassa lähinnä,


      • Anonyymi
        m.wurst kirjoitti:

        Ja aika vähän mää oon viime aikoina ollut täällä, välillä käynyt pari yötä nukkumassa lähinnä,

        Muuten nukkunu kadulla?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Muuten nukkunu kadulla?

        Ehehe, ihan niin pitkällä en ole "kurjuuden maksimoimisessa"


    • Anonyymi

      76 m2 yksin. Koko on hyvä, isokin. Säilytystilaa on liian vähän, harrastusvälineille ei ole hyvää paikkaa. Grilli on pihalla kesät talvet. Varastoon mahtuu käytännössä vain autonrenkaat ja työkalut. En osta mitään, vain, jos joku ei ole mennyt rikki.

    • Olikohan tässä nyt 147 neliötä yhteensä? En nut muista oliko siihen laskettu asuintilojen lisäksi autotallikin joka on kiinteästi talossa välioven takana ja siinä on myös harrastetilat, josta menee portaat kellariin.

      Kyllä tänne mahtuu. Kesällä oon mieluiten ulkona. Reilun 1700 neliön tontilla on tarpeeksi puuhaa kyllä.

      Integroiminen on nykypäivää. Säilytilaratkaisuja on mielin määrin tosi näppäriä, jos vaan jaksaa perehtyy asiaan.

      Mun intohimon kohde. Integroiminen.

      • Ja nyt sain inspiksen lähtee purkamaan romahtaneen kasvikoppini. :D

        Adjöö.


      • Anonyymi
        Bätääs kirjoitti:

        Ja nyt sain inspiksen lähtee purkamaan romahtaneen kasvikoppini. :D

        Adjöö.

        Saisinko integroitua moottoripyöräni talliisi?


      • Anonyymi

        Jep, nykyään löytyy kyllä tosi paljon käteviä säilytysratkaisuja. Itsekin olen tehnyt monenlaisia hankintoja säilytysratkaisut edellä.

        Vaan on tuossa se kääntöpuolensakin. Kaikkille piilotettuna on valtavasti tavaraa, jolla ei lopulta oikeasti tee yhtään mitään ja se on vähen liiankin helppo vain pistää johonkin säilöön ja piilon. Sen huomaa viimeistään sitten jos joutuu joskus muuttamaan,:D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jep, nykyään löytyy kyllä tosi paljon käteviä säilytysratkaisuja. Itsekin olen tehnyt monenlaisia hankintoja säilytysratkaisut edellä.

        Vaan on tuossa se kääntöpuolensakin. Kaikkille piilotettuna on valtavasti tavaraa, jolla ei lopulta oikeasti tee yhtään mitään ja se on vähen liiankin helppo vain pistää johonkin säilöön ja piilon. Sen huomaa viimeistään sitten jos joutuu joskus muuttamaan,:D

        No just niin! :D Mulla on se, että niitä tunnearvotavaroitakin on kertynyt niin paljon.

        "Mummo antoi tämän lahjaksi vuonna 0 jne.." Opiskeluajoilta olen säästänyt kaikkea.. Suomessa pitää olla myös monen tyyppisiä vaatteita sään takia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Saisinko integroitua moottoripyöräni talliisi?

        Luulen ettei kumppanini siitä hyvää tykkäisi, hänen talli. :D


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jep, nykyään löytyy kyllä tosi paljon käteviä säilytysratkaisuja. Itsekin olen tehnyt monenlaisia hankintoja säilytysratkaisut edellä.

        Vaan on tuossa se kääntöpuolensakin. Kaikkille piilotettuna on valtavasti tavaraa, jolla ei lopulta oikeasti tee yhtään mitään ja se on vähen liiankin helppo vain pistää johonkin säilöön ja piilon. Sen huomaa viimeistään sitten jos joutuu joskus muuttamaan,:D

        No totta tuokin, kun on sitä säilytystilaa ja kaiken saa näppärästi talteen, niin sitä kertyy. Just on kärrätty pihavarastoa romuista vapaaksi. Jollekin ehkä aarteita, meille turhaa.

        Joskus ihan pelkkiä vaatteita ja jalkineita hädin tuskin kerran käytettyjä joukossa tyhjensin useamman jätesäkillisen. Oli joskus ostovimma. Onneksi olen sen kokenut ja tullut toisiin ajatuksiin sen ostelun tarpeellisuuden kanssa. Ei tee mieli ostella kuin puutarhaan jotain uutta.

        Huushollissa sisällä on sopivasti, ei liikaa. Tarpeeksi. :)


      • Anonyymi
        Bätääs kirjoitti:

        No totta tuokin, kun on sitä säilytystilaa ja kaiken saa näppärästi talteen, niin sitä kertyy. Just on kärrätty pihavarastoa romuista vapaaksi. Jollekin ehkä aarteita, meille turhaa.

        Joskus ihan pelkkiä vaatteita ja jalkineita hädin tuskin kerran käytettyjä joukossa tyhjensin useamman jätesäkillisen. Oli joskus ostovimma. Onneksi olen sen kokenut ja tullut toisiin ajatuksiin sen ostelun tarpeellisuuden kanssa. Ei tee mieli ostella kuin puutarhaan jotain uutta.

        Huushollissa sisällä on sopivasti, ei liikaa. Tarpeeksi. :)

        Teilläkin kun on muksuja niin sitä vaatetavaraa taatusti kertyy ihan ilman ostovimmojakin. Yhdenkin mukulan kanssa tuntuu, että vaatekaappi on jatkuvasti täynnä pieneksi menneitä, joita on kyllä käytetty, mutta ovat vielä ihan priimakunnossa. Mä "shoppailen" muksulle vaatteet lähinnä kirppareilta juuri tuosta syystä. Ainoat mitkä on aina loppuunkultettu on housujen polvet. Tuntuu, että kaapista ei meinaa koskaan löyty housuja, joissa on ehjät polvet.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Teilläkin kun on muksuja niin sitä vaatetavaraa taatusti kertyy ihan ilman ostovimmojakin. Yhdenkin mukulan kanssa tuntuu, että vaatekaappi on jatkuvasti täynnä pieneksi menneitä, joita on kyllä käytetty, mutta ovat vielä ihan priimakunnossa. Mä "shoppailen" muksulle vaatteet lähinnä kirppareilta juuri tuosta syystä. Ainoat mitkä on aina loppuunkultettu on housujen polvet. Tuntuu, että kaapista ei meinaa koskaan löyty housuja, joissa on ehjät polvet.

        Juu, kun on molemmat tyttöjä niin tulee hyvin käytettyä isommalta pienemmälle. Mutta toki ostan pienemmällekin uutta, ettei vain siskon vanhoissa kulje. Tulee muuten sisaruskateus.

        Mä ostan edullimmasta päästä vaatteet nyt vielä, kun likat kasvaa hetkessä yli niistä. Isompi on muutenkin runsaampi, niin hän käyttää toisenlaisia vaatteita kun pienempi joka on taas hyvin hintelä.

        Mutta mulla oli itsellänikin joskus lapsettomana osteluvimma, piti saada kivoja vastteita ja kenkiä vaikken montaa kertaa edes käyttänyt. Ne tietyt kivat oli käytössä ja muut kaapissa.

        Nykyään on tyylikin toinen. Ei ole yhtään paria minkäänlaisia korkokenkiä, eikä muita naisten jalkineita kun kahdet työsandaalit. :)

        Yks mekko vielä löytyy senkin ajattelin viedä kesäkyläilyllä anopille.

        Vois sanoa, että ihmisillä on varmaan monilla ihan liikaa kaikkea.


      • Anonyymi
        Bätääs kirjoitti:

        Juu, kun on molemmat tyttöjä niin tulee hyvin käytettyä isommalta pienemmälle. Mutta toki ostan pienemmällekin uutta, ettei vain siskon vanhoissa kulje. Tulee muuten sisaruskateus.

        Mä ostan edullimmasta päästä vaatteet nyt vielä, kun likat kasvaa hetkessä yli niistä. Isompi on muutenkin runsaampi, niin hän käyttää toisenlaisia vaatteita kun pienempi joka on taas hyvin hintelä.

        Mutta mulla oli itsellänikin joskus lapsettomana osteluvimma, piti saada kivoja vastteita ja kenkiä vaikken montaa kertaa edes käyttänyt. Ne tietyt kivat oli käytössä ja muut kaapissa.

        Nykyään on tyylikin toinen. Ei ole yhtään paria minkäänlaisia korkokenkiä, eikä muita naisten jalkineita kun kahdet työsandaalit. :)

        Yks mekko vielä löytyy senkin ajattelin viedä kesäkyläilyllä anopille.

        Vois sanoa, että ihmisillä on varmaan monilla ihan liikaa kaikkea.

        "Vois sanoa, että ihmisillä on varmaan monilla ihan liikaa kaikkea."

        Varmasti juuri noin. Sitten on kauheasti sitä tavaraa, jota tarvii harvoin, mutta jota ei oikein voi heittää poiskaan. Varsinkin jos on pihaa tmv. niin tollasta kertyy helposti isojakin määriä.

        Ite oon monesti kironnu, kun ei ole sellasia palveluita, joista vois helpommin hankkia silleen lyhytaikaseen käyttöön. Ei viittis kaikkea itelleen ostaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Vois sanoa, että ihmisillä on varmaan monilla ihan liikaa kaikkea."

        Varmasti juuri noin. Sitten on kauheasti sitä tavaraa, jota tarvii harvoin, mutta jota ei oikein voi heittää poiskaan. Varsinkin jos on pihaa tmv. niin tollasta kertyy helposti isojakin määriä.

        Ite oon monesti kironnu, kun ei ole sellasia palveluita, joista vois helpommin hankkia silleen lyhytaikaseen käyttöön. Ei viittis kaikkea itelleen ostaa.

        Nojoo, jos vähän säilytystilaa vielä niin keljumpi homma tyyliin kerran kesässä tai talvessa tarvittavat tavarat.

        Rivitalojen henkilökohtaiset varastokopitkin on melko pikkuisia monesti. Meillä oli onneksi taloyhtiön ruohonleikkuri taloyhtiön kopissa, trimmerit, lumikolat yms. Niin ei kenenkään tarvinut ostaa omia edellisessä kahdessa asuinpaikassa.

        Mut jestas mitä kaikkea tuoltakin varastosta tuli kuormattavaksi kierrätykseen. Lähtee mun kasvikoppikin. Tarttee ostaa uus. Ja kasata se. :(

        Jää mun hommaksi, toinen ei luvannu osallistua mitenkään. Kiva..

        Eikö oo mitään pienkonevuokraamoja teilläpäin? Jossain jos olis..


      • Anonyymi
        Bätääs kirjoitti:

        Nojoo, jos vähän säilytystilaa vielä niin keljumpi homma tyyliin kerran kesässä tai talvessa tarvittavat tavarat.

        Rivitalojen henkilökohtaiset varastokopitkin on melko pikkuisia monesti. Meillä oli onneksi taloyhtiön ruohonleikkuri taloyhtiön kopissa, trimmerit, lumikolat yms. Niin ei kenenkään tarvinut ostaa omia edellisessä kahdessa asuinpaikassa.

        Mut jestas mitä kaikkea tuoltakin varastosta tuli kuormattavaksi kierrätykseen. Lähtee mun kasvikoppikin. Tarttee ostaa uus. Ja kasata se. :(

        Jää mun hommaksi, toinen ei luvannu osallistua mitenkään. Kiva..

        Eikö oo mitään pienkonevuokraamoja teilläpäin? Jossain jos olis..

        No siis onhan noita vuokraamoita, mutta pitäis saada järkihinnalla tyyliin koko kesäksi vuokralle leikkuri etc. Ei niitä nyt hullukaan jaksa jatkuvasti roudailla ees ja taas. Samaa kirosin oksasilppurin kanssa viime kesänä. Sille on kuitenkin tarvetta pitkin kesää, että ei se riitä jos sen näin keväällä hetkeksi vuokraa. Pitäis saada sellanenkin järkevällä hinnalla pitemmälle vuokralle. Samoin vuokraisin ihan mielelläni terassikaluston, aurinkovarjot jne. Jos hinta olis kohdallaan niin vuokraisin muksun trampiliinit ja uima-altaat ja sen pienen kasvihuoneenkin. Niin paljon eniten mua vatuttaa niiden purkamiset, varastoon roudaamiset ja paikkoilleen laitot ja taas keväällä toiseen suuntaan ja käyttökuntoon huolto ja kaikki talvijutut kesäteloilleen. Polkupyörätkin voisin mielellään vuokrata, kun ei meillä niitä talvisin käytetä ja potkukelpat ja pulkat ja sukset ja hokkarit ja rullaluistimetkin vuorkaisin mielellä. Ihan kaiken isoista kakkuvuoista lähtien, joita tarvii tasan kerran vuoteen. xD


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No siis onhan noita vuokraamoita, mutta pitäis saada järkihinnalla tyyliin koko kesäksi vuokralle leikkuri etc. Ei niitä nyt hullukaan jaksa jatkuvasti roudailla ees ja taas. Samaa kirosin oksasilppurin kanssa viime kesänä. Sille on kuitenkin tarvetta pitkin kesää, että ei se riitä jos sen näin keväällä hetkeksi vuokraa. Pitäis saada sellanenkin järkevällä hinnalla pitemmälle vuokralle. Samoin vuokraisin ihan mielelläni terassikaluston, aurinkovarjot jne. Jos hinta olis kohdallaan niin vuokraisin muksun trampiliinit ja uima-altaat ja sen pienen kasvihuoneenkin. Niin paljon eniten mua vatuttaa niiden purkamiset, varastoon roudaamiset ja paikkoilleen laitot ja taas keväällä toiseen suuntaan ja käyttökuntoon huolto ja kaikki talvijutut kesäteloilleen. Polkupyörätkin voisin mielellään vuokrata, kun ei meillä niitä talvisin käytetä ja potkukelpat ja pulkat ja sukset ja hokkarit ja rullaluistimetkin vuorkaisin mielellä. Ihan kaiken isoista kakkuvuoista lähtien, joita tarvii tasan kerran vuoteen. xD

        Sen verran käteväksi olen todennut auton liisaamisen, että voi kun kaikkeen tollaseen olis samanlainen palvelu. Mä voin halutessani kuukauden ilmotusajalla palauttaa tai vaihtaa auton, ihan miten haluan ja se on oikeasti varsin kätevää. Eikä hintakaan päätä huimaa. Melkein tulee halvemmaksi kuin ostaa auto.


    • Anonyymi

      45 neliötä olisi kyllä minulle liian vähän. Yksin asuessani ole aina asunut hieman reilussa 60:ssä neliössä. Toki pohjapiirroksella ja tilaratkaisuilla on neliöitä enemmän väliä, mutta minulle 45 neliötä tuntuisi ahtaalta. Piha tai suuri parveke voisi tuota toki helpottaa.

      Tälä hetkellä asun 96 neliöisessä yhdessä yhden alakouluikäisen ja kahden koiran kanssa ja tämä on meille ihan ok kokoinen. Asunnon pohja on tosi avara ja tässä on tupakeittio, joten se tuo lisää tilantunnetta. Toisenlaisella pohjalla tämä luultavasti tuntuisi ahtaalta meille.

      Tuo tavaran kertyminen on tuttu ongelma. Itse olen nuuka ostamaan ja hankin vain tarpeellista, mutta silti sitä kertyy. Kasvavan lapsen kanssa tuota vaatetavaraa esim. saa olla jatkuvasti kantamassa lisää sisään ja toisesta päästä ulos. Lisäksi on tosi paljon sellaisia juttuja, joita ei tarvitsisi kovin montaa kertaa vuodessa, mutta sellasta oikeasti toimivaa jakamista ei oikein meinaa löytyä.

      • Anonyymi

        Mä voisin esimerkiksi ihan mielelläni vuokrata noita kausituotteita kohtuuhinnalla, jos jostain sellainen palvelu löytyisi. Vaikka ruohonleikkuri, grilli ja pihakalusteet käsekaudeksi vuokralle ja sitten syksyllä palautus. Mä maksaisin ihan mielelläni, kun eivät olisi mun varastoani tukkimassa ja aina kesäksi saisi käyttöön valmiiksi huollettuina ja laitettuina.


    • Minä pidän taasen omaa 45 neliöistäni kovinkin tilavana, hyvin säilytystilaa, oma piha ja sauna. Kaupungin keskustassa puistoalueella.

      Ajatusmallina kai minulla on jonkinmoinen minimalistisuus. Jos en ole jotakin vuoteen käyttänyt, se saa armottomasti lähtöpassit.

      Huonekalut on tilattu mittatarkasti , ja niitäkin on vain tarpeeseen. Aniharvoin syyllistyn hamstraamiseen ja nytkin on kuusi säilytystilaa tyhjänä.

      Tosin keittiöni soveltuu juuri ja juuri ruoan laittoon. Se on pieni ja epäkäytännöllinen.
      Mutta se on tottumuskysymys.

      Se on asenteesta kiinni, tuntuuko ahtaalta vai ei.
      Toki jos isomman asunnon kalusteita yrittää sovittaa pieneen asuntoon, on jo menty metsään. Ainoa ratkaisu on myydä vanhat kalusteet ja ostaa pienemmät tilalle. Kulmasohvasta parisohva, ruokailukalustosta kahden hengen pöytä ja kirjahylly mittatilauksena.

      Sinkkutaloudessa pärjää vähemmälläkin.

    • Anonyymi

      Asumme vaimon kanssa omakotitalossa. Asuimme ennen kerrostalo kaksiossa ja alkoi ärsyttää tilan puute. Keittiö oli niin pieni ette ruokaa voinut tehdä.
      kerrostalossa asuminen alkoi ärsyttää ja ostimme sitten 140 neliöisen talon. Tontti on 3500 neliöö. Asumme maalla käytännössä, 10 km keskustaan. Kylppäri ja keittön remontoimme heti ja sitten kaks talvee sitten remontoin loput talosta.

    • Anonyymi

      Kävelinkin ajatellakseni.

    • Anonyymi

      Koko maailma on ympärilläni.

    • Anonyymi

      Noista pienistä asunnoistakin saa tilavia, ettei neliömäärää kannata turhaa tuijottaa. Esimerkiksi 70 luvun yksiöissä on keskellä kämppää kaappi. Sen kun pistää kirveellä kappaleiksi, niin tulee tosi paljon tilaa. Tosin sänky jää näkyviin, mutta se tuskin haittaa kun käyttää päiväpeittoo ja koristetyynyjä. Isommissakin asunnoissa on usein liikaa kaappeja. Ja suosittelen vakaasti, että aina kun tekee lattiaremontin, niin ottaa kaapit pois tilaa viemästä. ja remontin jälkeen katsoo minkä verran kaappia tai lipastoo tai vastaavaa tarvii. Sellanen koko seinän kaapisto on tosi ahtaan ja päällekaatuvan tuntuinen.

      • Se vaan vuokrakämpässä on vähä huono lähtä kaappeja purkamaan ym..

        Mun 50-60-lukujen taitteessa rakennetussa kämpässä on kiinteitä, vaatesäilytykseen tarkoitettuja kaappeja 2 eteisessä, molemmat n. 50cm leveitä, toisessa vaatetanko ja pari ylähyllyä, toisessa on hyllyt mutta se on vain n. 20cm syvä kiitos takana kulkevan talotekniikan..
        Että näin jonkinlaisena vaatefriikkinä on kyl joutunut säilytysratkaisuja miettimään sekä ankaralla kädellä vaatevalikoimaa karsimaan.
        Sen sijaan ton keittokopperon kaapit ja laatikot riittää varsin hyvin yhden hengen astioille, ja on siellä myös työkalut ynnä muuta sekalaista mitä aina välillä tarvii,


    • Anonyymi

      Kaksi asuntoa omistan, toisessa 66 neliötä ja tässä 60, täällä jälkimmäisessä viihdyn paremmin. Pitäisi kai myydä se toinen pois, mutten oo jaksanut kun ei ole akuuttia rahan tarvetta.

    • Anonyymi

      Yksin asun vanhassa rintamamiestalossa. Asuinneliöitä on joku reilu sata. Päälle vielä vintti- ja kellaritilat. Yhteensä joku 170 neliötä varmaan.

      Ihan sopivasti yhdelle ihmiselle. En vaihtaisi mihinkään pieneen yksiöön.

    • Anonyymi

      Asun näin keväisin pihalla. Tontti on n. 6000 m2 + 80 ha takamettää.
      Että kyllä täällä mahtuu hengittämään. :)

      -keinovaginamies-

    • Anonyymi

      No joo, minulla on ympärilläni noin 510 100 000 km² tilaa jota voin käyttää tarkoituksiini, tuntuisi ahtaalta arvioida elämä neliömetreinä.

      AV

    • Anonyymi

      46 m2, asun yksin. Mahtuu hyvin, vaikka on taipumusta keräilyyn ja sisustamiseen. Minulle enemmän merkitystä on asunnon sijainnilla ja toimivuudella kuin neliöillä.

      Eletty elämä on sinussa, ei tavaroissa. Itse olen karsinut tavaroita rankalla kädellä, jättänyt vaan ne, joista TODELLA pidän. Niistäkään kaikki eivät ole esillä kaikenaikaa, vaan varastossa osa, vaihdan sisustusta vuodenaikojen mukaan. Samoin varastossa talvivaatteet kesällä ja toisinpäin.

      Painotan sisustuksessa säilytysjärjestelmiä ja hyllytilaa. Jokaisella asialle on oma paikkansa.

    • Anonyymi

      Suunnilleen samankokoinen tila. Asunnossa ratkaisee sijainti, sijanti ja sijainti.

      Äsken vastasin hautapaikka-aloitukseen.. siihen voisi muuten lisätä tuon saman 🤷‍♀️

      Reilu 40 neliötä on yksinasuvalle oikein optimaalinen tila. Ei todellakaan liian pieni, muttei voi liian suurenakaan pitää, on ilmastoystävällinen. Tosin asunnon koko ei ole se juttu, vaan toiminnallisuus. Asuin hetken paljon isommassa kaksiossa, mutta en ollut tyytyväinen sen pohjaratkaisuun. Lisäksi sauna vei turhaa tilaa, sillä ei ole käyttöä.

      -Sheena

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sofian ökyilyt on loppu

      Miksiköhän Sofian instassa on ollut viime aikoina niin kovin hiljaista? Liittyykö syy kenties piriparin eroon? Sofia joutui muuttamaan ex-hoitonsa sis
      Kotimaiset julkkisjuorut
      245
      4323
    2. Syystäkin ollut kirjoittamatta

      Mutta minun silmissäni olet kulutettu, käytetty, pilattu ja raiskattu jätteeksi. Kyllä moni sinua mielellään hässisi, mutta ei sinusta ihmistä rinnall
      Tunteet
      303
      1957
    3. Nato-ovi pysyy kiinni Suomelta.

      Usa ei puutu Suomen ja Turkin väliseen kiistaan, joten menee vuosia Nato-oven repimiseen ja voi olla että sisään ovesta ei koskaan päästäkään. https:/
      Maailman menoa
      425
      1609
    4. Mitä kummaa tapahtui, että Suomalaiset yhtäkkiä Natoon haluaisivat?

      Ulkomailla ihmetellään, "mikä teihin rauhanomaisiin suomalaisiin oikein meni kun, yht'äkkiä sotahulluiksi muutuitte"? Erittäin hyvä kysymys joka pitäi
      Maailman menoa
      532
      902
    5. Stefan Thermanin käräjät on 16/6. On jännät ajat miehellä edessään.

      Neljä syytettä on nyt edessä, laittomasta uhkailusta liikenneturvallisuuden vaarantamisesta törkeästä kotirauhan rikkomisesta ja ampuma-aserikoksesta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      45
      851
    6. Onko meillä tilanne mies

      Vai kuvittelenko vaan? Onko puoleltasi kaikki täysin ohi?
      Ikävä
      59
      841
    7. Nytkö se taas alkaa - apinarokko ja rokotuspainostus

      Valmistautukaa concoy väki. Wef ja muut globalistit eivät saaneet koronalla tarpeeksi kiusattua ihmisiä. Nyt pukkaa kuitenkin taas uutta riesaa: htt
      Maailman menoa
      178
      791
    8. Oot sekottanut mut

      Enkä enää tiedä miten päin olla, kiitos tästä ärsyttävän ihana mies 🙃🥰🔥😤🤯😞
      Ikävä
      29
      700
    9. Ajatus on nähdessä

      Jutella ja sopia ajankanssa keskustelu edes kerran, selkiyttäisi asioita. Vain kasvotusten, vain sinulle. Katoamalla päätät toisin, oletko ihan varma
      Tunteet
      50
      677
    10. Nyt jo teällä

      Suomen ensimmäinen vahvistettu apinarokko tapaus Suomussalmella, potilas assuu Ämmässä.
      Suomussalmi
      19
      652
    Aihe