Eettisyys.

Väite kuuluu näin: “teko on oikein, jos tekijällä on hyvä tarkoitus. Jos liikennevaloristeyksessä huomaat iäkkään naisen kaatuvan, riennät varmaan apuun punaisista valoista välittämättä. Jos yllättäen risteykseen ajava auto töytäisisi sinua, seuraukset saattaisivat olla vakavat. Tekosi olisi tarkoitusetiikan mukaan silti oikein, koska tarkoituksesi oli hyvä.” Mielestäni etiikan väite oli perusteltu ihan ymmärrettävästi mutta ei ole hyvä, koska menemällä mummon apuun tietäen, että vaarannat itsesi JA muiden turvallisuutta juoksemalla punaisia valoja päin tuo vain lisää vaaraa. Sen sijaan pitäisi odottaa valojen vaihtuvan, tai liikenteen pysähtyvän, jotta teosta olisi hyötyä. Argumentin heikkous on siis mielestäni siinä, että se hyväksyy teon tarkoituksen perusteella, eikä sen, mitä se auttaa, koska vaarantaessa itsesi ja muut teon hyöty olisi -0. Mitä mieltä muut ovat väitteestä? Olisiko eettistä mennä apuun vaarantaen muut?