Tuleva lukiolainen ja haaveet lakimieheksi

Historia, filosofia ja yhteiskuntaoppi ovat eduksi kenelle vain, mutta varsinkin tulevalle oikeustieteen opiskelijalle.
Äidinkieli on hyvin tärkeä, englantia tarvitset varmasti ja ruotsiakin on osattava.

ja äidinkieli
https://oikeustieteet.fi/valintaperusteet#todistusvalinta

Oikeustieteen opiskelu on pitkälti asiapitoisen tekstin lukemista ja ymmärtämistä. Käytännössä on siis hyödyksi, jos jaksaa kiinnostua tylsistäkin teksteistä ja kykenee sellaisia lukemaan.

On myös hyödyksi, jos tietää ja tuntee ennen oikeustieteen opintoja yhteiskunnallisen päätöksenteon (lainsäädäntövallan) toiminnan periaatteellisella tasolla. Siis, mistä lait tulevat ja mitä varten ne ylipäätään ovat olemassa. Tämä puolestaan on tiukasti sidoksissa historiaan.

Mikäli tosissaan haluaa juridiselle alalle, kannattaa kenties jo lukiovaiheessa perehtyä erilaisiin sosiaalista järjestystä ja yhteistoimintaa ohjaaviin rakenteisiin ja mekanismeihin, instituutioihin. Tällaisia ovat julkishallinnollisten orgaanien lisäksi sellaiset kuin avioliitto, sopimus ja testamentti, jotka ovat olleet länsimaisen yhteiskunnan peruspilareina ylimuistoisen ajan. Kannattaa lisäksi kiinnittää huomiota sellaisiin käsitteisiin kuin kiinteistö ja kaavoitus.

Juridiikka on pitkälti argumentointia, siis perusteltujen väitteiden esittämistä. Sitä voisi harjoitella vaikkapa äidinkielen ainekirjoituksella. Siis esitä kirjoituksessasi väite ja puolusta sitä erilaisilla perusteluilla. Ainekirjoituksessa perustelut voivat olla moraalisia, käytännöllisiä, tieteellisiä taikka mitä hyvänsä. Tärkeintä on oppia perustelemaan. Oikeustieteellisessä perehdyt sitten aikanaan väitteiden juridiseen perusteluun.

Voisin kuvitella, että monet mieltävät lakimiehen työn joko syyttäjänä taikka puolustusasianajajana toimimiseen. Totuus kuitenkin on, että hyvin harva oikeustieteellisestä valmistunut päätyy/pääsee työskentelemään tuomioistuimeen, ainakaan rikosasioiden parissa.

En tiedä, mikä ketjun aloittajaa oikeustieteessä kiinnostaa, mutta harva ihminen haluaa työskennellä jatkuvasti turvallisuusuhkia aiheuttavien ihmisten parissa, joko yrittäen saada heille rangaistuksen taikka saamaan heidät vapautetuiksi syytteistä.

Käytännöllisempää olisi perehtyä jo ennen oikeustieteelliseen menemistä verotusasioihin, ylipäätään siihen, miksi verotetaan ja millä oikeudella. Lisäksi, jos mielenkiintoa riittää, perehtyä erilaisten asioiden veroseuraamuuksiin.

Esimerkiksi, onko kannattavampaa tienata säännöllisen työajan puitteissa 30 000 euroa vuodessa, kuin tienata 25 000 ja ylitöillä 5 000? Tai onko kannattavampaa periä testamentilla 20 000 - 40 000 käteistä, kuin periä testamentilla asunto, jonka heti myymällä voisi saada 20 000 - 40 000 euroa?

Onko kannattavampaa myydä kiinteistö yksityiselle kuin kunnalle, jos kauppahinta on sama?

Ihmiset eivät nimittäin käänny lakimiehen puoleen saadakseen selville oikean ja väärän eron. Heitä kiinnostaa ennen kaikkea erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen taloudelliset seuraamukset ja hyödyt. Tässä mielessä matematiikkaa ei kannata väheksyä oppiaineena, vaikka oikeustieteelliseen pyrkisikin.

En tiedä, onko kouluissa enää nykyään taloutta oppiaineena, mutta jos on, ei se ainakaan ole haitaksi lakimieheksi pyrkivälle.

Tähtää haluamaasi päämäärään ja ole ahkera.

Tärkeää on lukea hyvin ne aineet, joista saa paljon pisteitä todistusvalinnassa. Äidinkieli, pitkä matematiikka ja pitkä vieras kieli ovat ehdottomia. Reaaliaineista parhaat pisteet saa fysiikasta.

Kun kirjoitettavat aineet ovat selvillä, muiden opinnoilla ei ole juuri mitään väliä. Kiinnostuksen mukaan voi opiskella esimerkiksi yhteiskuntaoppia, mutta pakko ei ole. Kunhan kursseista läpi pääsee, mikä on nykylukiossa helppoa.