Tuleva lukiolainen ja haaveet lakimieheksi

Anonyymi

Terve! Aloitan elokuussa lukio-opinnot Tampereella. Olen jo pitemmän ajan miettinyt, että lakimiehen työ olisi kiinnostavaa. Lukuaineideni keskiarvo oli 8,9 ja esimerkiksi historia 10, kaksi 8: biologia ja äidinkieli ja loput 9.

Nyt kysyn, mitä aineita minun kannattaisi opiskella ahkerasti lukiossa, että mahdolliset oikeustieteelliset opinnot olisivat edes vähän helpompia.

Muuten olen kiinnostunut yhteiskuntaopista, filosofiasta ja historiasta.

Kiitos vastauksista jo valmiiksi! T: 15v poika

8

262

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Historia, filosofia ja yhteiskuntaoppi ovat eduksi kenelle vain, mutta varsinkin tulevalle oikeustieteen opiskelijalle.
      Äidinkieli on hyvin tärkeä, englantia tarvitset varmasti ja ruotsiakin on osattava.

    • Anonyymi
    • Oikeustieteen opiskelu on pitkälti asiapitoisen tekstin lukemista ja ymmärtämistä. Käytännössä on siis hyödyksi, jos jaksaa kiinnostua tylsistäkin teksteistä ja kykenee sellaisia lukemaan.

      On myös hyödyksi, jos tietää ja tuntee ennen oikeustieteen opintoja yhteiskunnallisen päätöksenteon (lainsäädäntövallan) toiminnan periaatteellisella tasolla. Siis, mistä lait tulevat ja mitä varten ne ylipäätään ovat olemassa. Tämä puolestaan on tiukasti sidoksissa historiaan.

      Mikäli tosissaan haluaa juridiselle alalle, kannattaa kenties jo lukiovaiheessa perehtyä erilaisiin sosiaalista järjestystä ja yhteistoimintaa ohjaaviin rakenteisiin ja mekanismeihin, instituutioihin. Tällaisia ovat julkishallinnollisten orgaanien lisäksi sellaiset kuin avioliitto, sopimus ja testamentti, jotka ovat olleet länsimaisen yhteiskunnan peruspilareina ylimuistoisen ajan. Kannattaa lisäksi kiinnittää huomiota sellaisiin käsitteisiin kuin kiinteistö ja kaavoitus.

      Juridiikka on pitkälti argumentointia, siis perusteltujen väitteiden esittämistä. Sitä voisi harjoitella vaikkapa äidinkielen ainekirjoituksella. Siis esitä kirjoituksessasi väite ja puolusta sitä erilaisilla perusteluilla. Ainekirjoituksessa perustelut voivat olla moraalisia, käytännöllisiä, tieteellisiä taikka mitä hyvänsä. Tärkeintä on oppia perustelemaan. Oikeustieteellisessä perehdyt sitten aikanaan väitteiden juridiseen perusteluun.

      Voisin kuvitella, että monet mieltävät lakimiehen työn joko syyttäjänä taikka puolustusasianajajana toimimiseen. Totuus kuitenkin on, että hyvin harva oikeustieteellisestä valmistunut päätyy/pääsee työskentelemään tuomioistuimeen, ainakaan rikosasioiden parissa.

      En tiedä, mikä ketjun aloittajaa oikeustieteessä kiinnostaa, mutta harva ihminen haluaa työskennellä jatkuvasti turvallisuusuhkia aiheuttavien ihmisten parissa, joko yrittäen saada heille rangaistuksen taikka saamaan heidät vapautetuiksi syytteistä.

      Käytännöllisempää olisi perehtyä jo ennen oikeustieteelliseen menemistä verotusasioihin, ylipäätään siihen, miksi verotetaan ja millä oikeudella. Lisäksi, jos mielenkiintoa riittää, perehtyä erilaisten asioiden veroseuraamuuksiin.

      Esimerkiksi, onko kannattavampaa tienata säännöllisen työajan puitteissa 30 000 euroa vuodessa, kuin tienata 25 000 ja ylitöillä 5 000? Tai onko kannattavampaa periä testamentilla 20 000 - 40 000 käteistä, kuin periä testamentilla asunto, jonka heti myymällä voisi saada 20 000 - 40 000 euroa?

      Onko kannattavampaa myydä kiinteistö yksityiselle kuin kunnalle, jos kauppahinta on sama?

      Ihmiset eivät nimittäin käänny lakimiehen puoleen saadakseen selville oikean ja väärän eron. Heitä kiinnostaa ennen kaikkea erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen taloudelliset seuraamukset ja hyödyt. Tässä mielessä matematiikkaa ei kannata väheksyä oppiaineena, vaikka oikeustieteelliseen pyrkisikin.

      En tiedä, onko kouluissa enää nykyään taloutta oppiaineena, mutta jos on, ei se ainakaan ole haitaksi lakimieheksi pyrkivälle.

      Tähtää haluamaasi päämäärään ja ole ahkera.

      • Anonyymi

        Ei ole mitenkään vaikeasti saavutettavaa tai harvinaista, että lakimies puolustaa oikeusapua saavia pikkurikollisia tai syyttää heitä. Suurin osa lakimiehistä tekee toki jotakin muuta, mutta ihan hyvä leipäpuu siinä on, jos kiinnostaa.


    • Anonyymi

      Tärkeää on lukea hyvin ne aineet, joista saa paljon pisteitä todistusvalinnassa. Äidinkieli, pitkä matematiikka ja pitkä vieras kieli ovat ehdottomia. Reaaliaineista parhaat pisteet saa fysiikasta.

      Kun kirjoitettavat aineet ovat selvillä, muiden opinnoilla ei ole juuri mitään väliä. Kiinnostuksen mukaan voi opiskella esimerkiksi yhteiskuntaoppia, mutta pakko ei ole. Kunhan kursseista läpi pääsee, mikä on nykylukiossa helppoa.

      • Anonyymi

        Tässä on vastassa se ongelma, että jotta noista kirjoitetuista aineista olisi hyötyä, pitää löytyä 3-4 x L ja 2 x E. Jos niitä ei ole, edessä on pääsykokeet. Silloin yo-arvosanoja ei enää katsota ollenkaan.

        Mielestäni kannattaa ajatella hakemista pidemmälle, sillä, jos ovet oikikseen avautuvat, alkaa varsinainen työ. Silloin vaikuttaa, mitä on oppinut. Pitkällä matikalla ja fysiikalla ei tee oikiksessa mitään. Sen sijaan tarvitaan sujuvaa äidinkieltä sekä lukemiseen että kirjoittamiseen. Englannille on käyttöä ja ruotsillekin enemmän kuin matematiikalle. Filosofia on hyvä ajattelun ja argumentoinnin tuki. Perustiedot yhteiskunnasta on välttämätön.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä on vastassa se ongelma, että jotta noista kirjoitetuista aineista olisi hyötyä, pitää löytyä 3-4 x L ja 2 x E. Jos niitä ei ole, edessä on pääsykokeet. Silloin yo-arvosanoja ei enää katsota ollenkaan.

        Mielestäni kannattaa ajatella hakemista pidemmälle, sillä, jos ovet oikikseen avautuvat, alkaa varsinainen työ. Silloin vaikuttaa, mitä on oppinut. Pitkällä matikalla ja fysiikalla ei tee oikiksessa mitään. Sen sijaan tarvitaan sujuvaa äidinkieltä sekä lukemiseen että kirjoittamiseen. Englannille on käyttöä ja ruotsillekin enemmän kuin matematiikalle. Filosofia on hyvä ajattelun ja argumentoinnin tuki. Perustiedot yhteiskunnasta on välttämätön.

        Juurikin näin!
        Minusta olisi kumminkin viisainta lukiossa panostaa niihin aineisiin, jotka kiinnostavat ja joista voi odottaa korkeita arvosanoja ylppäreissä. Pitkän matikan ja fysiikan sijaan työssä ja yksityiselämässä saattaa olla enemmän hyötyä vaikka ranskasta. Sopii oikein hyvin lakimiehellekin. Todennäköisesti mielesi lakimiehen uran suhteen muuttuu lukioaikana vielä monta kertaa. Lukion jälkeiset opinnot valitset sitten lukion loppupuolella, kun tiedät, mihin taipumuksesi viittaavat ja mielenkiintosi silloin kohdistuu. Nyt on ensin aika keskittyä lukio-opintoihin.


      • Anonyymi

        Juristit eivät tarvitse pitkää eivätkä lyhyttä matematiikkaa työssänsä laisinkaan. Paisti jos aikoo työelämässä suuntautua kaupalliselle alalle niin silloin tarvitsee peruslaskutoimitukset olla hallussa.

        Juristit tarvitsevat osaamista juurikin filosofiasta ja yhteiskuntaopista sekä myös useammasta kielestä kuin englanninkielestä. EU:ssa kun elämme niin on tarpellista olla kanssayhteydessä muidenkin ihmisten kanssa kuin persujen. Yhteiskuntaoppi sekä historia antavat tuntumaa siihen mitä on ollut Euroopassa ja mihin filosofisiin pohdintoihin on poliittiset sekä lailliset sopimukset pohjautuneet. Kielitaitoa tarvitaan kun joutuu työksensä keskustelemaan laillisuusasioista muidenkin kuin Donald Trumpin kanssa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Orpo räyhää: kansan on muututtava

      Orpon mukaan kansa ei elä kokoomuksen kanssa samassa todellisuudessa, ja sen vuoksi kansan on muututtava. Kas kun ei san
      Maailman menoa
      237
      2658
    2. Et taida paljoa

      treffeillä käydä? 😆 mieheltä Naiselle
      Ikävä
      101
      1124
    3. Nainen, nyt esitän muutaman skenaarion

      Asumme yhdessä ja seurustelemme. 1. On ilta ja olet sohvalla makoilemassa ja räpläät kännykkääsi. Makuuhuoneesta kuulu
      Ikävä
      122
      1078
    4. Kristillinen kaste toimitetaan upottamalla veteen - pään valelukaste ei kelpaa

      Kristillinen upotuskaste perustuu juutalaiseen puhdistautumiseen, jossa upottaudutaan veden alle kokonaan. Paavali verta
      Kaste
      153
      992
    5. Oikea kaste on syntisten kaste

      Oikea kaste on syntisten kaste. Vain syntisiä tulee kastaa. Itsensä uskoviksi ja vanhurskaiksi julistaneita ei tule ka
      Kaste
      58
      985
    6. Upotuskaste on raamatullisin kaste

      Jokainen raamattua lukenut tietää sen. Päivänselvä asia. Vauvalle annettu kaste ei löydy raamatusta.
      Kaste
      717
      897
    7. Mitä toivoisit

      Välillämme vai toivoisitko mitään näiden vuosien jälkeen?
      Ikävä
      63
      831
    8. Perussuomalaisten kansanedustajalta erittäin raju puheenvuoro eduskunnassa massamaahanmuuttoa vastaa

      https://www.is.fi/politiikka/art-2000012019924.html Hyvä, että perussuomalaiset tuo Suomen kansalle tätä vihervasemmisto
      Maailman menoa
      237
      780
    9. Mikä tekee sen

      Vetovoiman kaivatussasi?
      Ikävä
      35
      740
    10. Harmittaako joku

      Harmittaako joku asia tai asiat, mitä on tapahtunut tai jäänyt tapahtumatta?
      Ikävä
      116
      728
    Aihe