Laskuvarjojääkärikilta, huiputusporukkako?

Epäilen itse koko porukan touhuja ja taitoja.

Aluksi on tunnustettava, että itsekin pyrin Laskuvarjojääkäriksi joskus 70-luvulla.
Esikuntamajuri suhtautui pyrkimykseeni hyvin ivallisesti, suureksi hämmästyksekseni. Tuskin laittoi papereita edes eteenpäin.
Kerroin tästä eräälle tutulle. Hän sanoi, että Ljk. on kapiaisten pojille ja tutuille tarkoitettu lastentarha, jonne ei pääse ilman suhteita.

Samaisena keväänä tapasin ihka oikean laskuvarjojääkärikersantin, joka oli juuri kotiutunut. Kaverilla oli selvä mahan alku ja muutenkin hän oli varsin pönäkässä kunnossa. Hän oli vähän yksinkertaisen oloinen, ja saattoi kertoa useita minuutteja miten tautista oli kulkea Lapissa rinkka selässä. Laskuvarjolla hyppäämistä hän piti suurena saavutuksena ja rohkeuden osoituksena.
Kyselin asioita ja pyysin nähdä sotilaspassinkin. Hän kertoin juosseensa Cooperin testissä 2700m. Ihmetteilin tätä ja hän käsitti väärin ja ilmoitti ylpeästi: "Erikoisjoukkoa ollaan."
Nyt oli Outside-lehdessä sivarin tekemä juttu laskuvarjojääkärikillasta.
Kehuskelu ja omien saavutusten yliarviointi tuntuu olevan vallalla.
Kun Veikka Gustafson kiipeää vuoren huipulle, "jos
vuoren henki sallii", niin laskuvarjojääkärit uhoavat, että riskejä otetaan. (Ovat nyt matkalla Mount Everestin huipulle.)
Kunhan ei taas menisi niin kuin Grönlannin ylityksessä. ( Kaksi kuoli hypotermiaan ja kolmas pelastettiin helikopterilla.)
Mangneettiselle pohjoisnavalle hiihto oli täysi fiasko jo valmistautumisenkin puolesta. Rehvakkaasti ilmoitettiin, että "Cooperin testi ei anna mitään tietoa miehen oikeasta kunnosta". Se korvattiin hiihtomarssilla. Tässä kuvastuu kiltalaisten tyypillinen ajattelutapa: "Olemme erikoismiehiä. Cooperin testin mukaan olemme huonokuntoisia. Siis Cooperin testi on väärässä".
Mangneettiselle pohjoisnavalle ei päästy. Ei lähellekään.Ensimmäisen viikon aikana matkan keskeytti kolme. Julkisuudessa puhuttiin silloin yleisesti koko porukan henkisen ja ruumiillisen kunnon pettämisestä. Nykyään puhutaan vain huonoista keliolosuhteista. (Ahkio ei luistanut kun oli kova pakkanen. Miksi "sissien perilliset" eivät tiedä tällaista asiaa etukäteen?)
Lopuksi.
"Jos riski on, se otetaan!" Everest- retkikunnan johtaja VP Mölsä.
Ilmoita

Minä tykkään kävellä, en tykkää juoksemisesta. Vaikka kyllä toisinaan on mukava juostakin, mutta enimmäkseen tykkään kävellä.

Ai niin, isäni oli rannikkojääkäri, sotilasarvoltaan sotamies, hänkin tykkäsi kävelemisestä.
1 VASTAUS:
Eihän siinä tarvitse muuta kuin kävellä jos tietää paikat ja mitä itse olen kehoittanut, metsästäjiä ryhmittäytymään, jolloin Suomen valtio olisi aika vaikea valloittaa. Sissit paikalla kiikareiden kanssa jokaisella nurkalla..
+Lisää kommentti
Se ivallinen esikuntamajuri oli ensimmäinen pääsykoekysymys laskuvarjojääkäriksi pyrittäessä. Jos olet niin onneton ja avuton, että pyrkimisesi pysähtyy johonkin sotilasläänin esikuntamajuriin, niin Utti ei ole oikea paikka sinunlaisellesi.

Yritä toipua järkytyksestäsi!

Jägster
7 VASTAUSTA:
Pahasti taitaa olla valinnat pielessä,jos ensimmäinen testi on tällainen. Paljonks muuten meni cooperin testissä?
Sinä nimittäin taidat olla laskuvarjojääkäri.
Esikuntamajurien suosikkipoju.
Japo kirjoitti:
Pahasti taitaa olla valinnat pielessä,jos ensimmäinen testi on tällainen. Paljonks muuten meni cooperin testissä?
Sinä nimittäin taidat olla laskuvarjojääkäri.
Esikuntamajurien suosikkipoju.
Kyllä,
olen 80-luvun laskuvarjojääkäri ja harrastan edelleen retkeilyä ja partiotoimintaa.
Cooperissa meni 3200, joka oli suunnilleen kurssimme keskiarvo. Sinänsä cooper-tulosta ei oikein arvostettu, sillä sissihommat ovat päiväkausia kestävää hidasta junnaamista raskaan repun kanssa, valvomista yö yön perään ja hätäisiä ruokailuja, silloin kun kerkeää syömään. 12 minuuttia kestävä cooper ei oikein korreloi sissitouhun kanssa.

Homma on nyttemmin muuttunut Utin Jääkärirykmentin perustamisen myötä ja siellä koulutetaan Hollywood-tyyppisiä erikoisjääkäreitä ilmeisesti kansainvälisiin tehtäviin eikä Suomen puolustamiseen. Sissihommat on aika tarkkaan unohdettu.

Tämä oli hieno vedätys tämä "esikuntamajurien suosikkipoju". Hyökkäsimme varusmiesaikana noin puoleen tusinaan sotaharjoitusesikuntaan ja tuhosimme juuri näitä esikuntamajureita. Nam nam!
Jägster kirjoitti:
Kyllä,
olen 80-luvun laskuvarjojääkäri ja harrastan edelleen retkeilyä ja partiotoimintaa.
Cooperissa meni 3200, joka oli suunnilleen kurssimme keskiarvo. Sinänsä cooper-tulosta ei oikein arvostettu, sillä sissihommat ovat päiväkausia kestävää hidasta junnaamista raskaan repun kanssa, valvomista yö yön perään ja hätäisiä ruokailuja, silloin kun kerkeää syömään. 12 minuuttia kestävä cooper ei oikein korreloi sissitouhun kanssa.

Homma on nyttemmin muuttunut Utin Jääkärirykmentin perustamisen myötä ja siellä koulutetaan Hollywood-tyyppisiä erikoisjääkäreitä ilmeisesti kansainvälisiin tehtäviin eikä Suomen puolustamiseen. Sissihommat on aika tarkkaan unohdettu.

Tämä oli hieno vedätys tämä "esikuntamajurien suosikkipoju". Hyökkäsimme varusmiesaikana noin puoleen tusinaan sotaharjoitusesikuntaan ja tuhosimme juuri näitä esikuntamajureita. Nam nam!
No eihän tuo ljk:n touhu eroa Rajavartiolaitoksen antamasta sissikoulutuksesta mitenkään, kulkuneuvo lienee vain erilainen toisilla lentokone ja toisilla pohjolanliikenteen bussi. Samanlaista ryynäämistä metsässä se oli Immolassa 80-90 luvun taittessa. Vähän unta, syötävää silloin tällöin ja tien varressa kyttämistä. Mutta kaiken kaikkiaan ihan kiva paikka.
Sissihavu kirjoitti:
No eihän tuo ljk:n touhu eroa Rajavartiolaitoksen antamasta sissikoulutuksesta mitenkään, kulkuneuvo lienee vain erilainen toisilla lentokone ja toisilla pohjolanliikenteen bussi. Samanlaista ryynäämistä metsässä se oli Immolassa 80-90 luvun taittessa. Vähän unta, syötävää silloin tällöin ja tien varressa kyttämistä. Mutta kaiken kaikkiaan ihan kiva paikka.
Joo, näin on. Se hyppy on vain siirtymistapa. Sissinhavu on sekä rajamiehillä että laskuvarjojääkäreillä.
Jägster kirjoitti:
Kyllä,
olen 80-luvun laskuvarjojääkäri ja harrastan edelleen retkeilyä ja partiotoimintaa.
Cooperissa meni 3200, joka oli suunnilleen kurssimme keskiarvo. Sinänsä cooper-tulosta ei oikein arvostettu, sillä sissihommat ovat päiväkausia kestävää hidasta junnaamista raskaan repun kanssa, valvomista yö yön perään ja hätäisiä ruokailuja, silloin kun kerkeää syömään. 12 minuuttia kestävä cooper ei oikein korreloi sissitouhun kanssa.

Homma on nyttemmin muuttunut Utin Jääkärirykmentin perustamisen myötä ja siellä koulutetaan Hollywood-tyyppisiä erikoisjääkäreitä ilmeisesti kansainvälisiin tehtäviin eikä Suomen puolustamiseen. Sissihommat on aika tarkkaan unohdettu.

Tämä oli hieno vedätys tämä "esikuntamajurien suosikkipoju". Hyökkäsimme varusmiesaikana noin puoleen tusinaan sotaharjoitusesikuntaan ja tuhosimme juuri näitä esikuntamajureita. Nam nam!
Ei paha keskiarvo 3200metriä.
Itse juoksin 3300 metriä vaikka poltin tupakkaa askin päivässä.
Aliupseerikoulussa tuo ei ollut paras tulos. Muutamia kymmeniä juoksi tuontasoisen tuloksen.
Luin pätkän kirjasta "sahara". Se kertoo muukalaislegioonan kovasta hyppykoulutuksesta.
Sotilasvarjolla putoaminen vastasi n. neljän metrin vapaata pudotusta.
Oliko Utissa samanlaiset varjot?
Japo kirjoitti:
Ei paha keskiarvo 3200metriä.
Itse juoksin 3300 metriä vaikka poltin tupakkaa askin päivässä.
Aliupseerikoulussa tuo ei ollut paras tulos. Muutamia kymmeniä juoksi tuontasoisen tuloksen.
Luin pätkän kirjasta "sahara". Se kertoo muukalaislegioonan kovasta hyppykoulutuksesta.
Sotilasvarjolla putoaminen vastasi n. neljän metrin vapaata pudotusta.
Oliko Utissa samanlaiset varjot?
Muuakalaislegioona käyttää ranskalaista EFA-laskuvarjoa. Niitä oli Utissakin jokunen kappale, mutta vain kapiaiset hyppivät niillä. EFA:n lempinimi oli "pähkinänsärkijä", koska sen jalkahihnat iskivät rajusti nivusiin varjon auetessa.

Pääkalusto oli/on amerikkalainen T-10 varjo. Se vajoaa noin 5 m/s ja vastaa vapaata pudotusta 1,5 metristä 3,5 metriin riippuen tuulen nopeudesta. Yli 7 m/s tuulessa ei enää hypätty.
Kyseinen majuri taisi olla ns. vesieste, jota ei oltu tarkoitettu esteeksi, vaan ainoastaan hidasteeksi kelpoiselle jäsenainekselle.
+Lisää kommentti
Hmmm ottamatta kantaa muuhun kuin LJK killan toimintaan. Olen osin samaa mieltä kanssasi ryhmä "uhoaa" turhan paljon ei retkeily ole mitää rambo-touhua ja Polari otti johtajana hirvittäviä riskejä Grönlannin retkellään, joita ei saisi tehdä.

Kirjassaan hän vielä mielestäni vähätteli ja mainitsi, ettei mitään olisi voitu tehdä toisin. En ole samaa mieltä....tietenkin asia on tapahtunut, mutta kammottavista virheistä olisi opittavaa!!

Virheitä esim. sillä retkellä oli niin paljon, ettei kannata käydä niitä täällä läpi, mutta retkik. johtajan ensimmäinen(1) ja viimeinen tehtävä on tuoda retkikunnan jäsenet elävänä takaisin(Shackleton) vaikka mitää muuta ei tehdä niin kaikki takaisin.
5 VASTAUSTA:
Polarin reissu ei ollut killan reissu. Polari ei kaiketi kuulu edes koko kiltaan. Polarin tekemisiin kantaa ottamatta voidaan todeta, että aina maalla ollaan viisaita kun merellä tapahtuu.
joopajoo kirjoitti:
Polarin reissu ei ollut killan reissu. Polari ei kaiketi kuulu edes koko kiltaan. Polarin tekemisiin kantaa ottamatta voidaan todeta, että aina maalla ollaan viisaita kun merellä tapahtuu.
Timo Polari muut kuuluivat kiltaan. Ei ollut killan reissu...mitä tarkoitat sitäkö, ettei ollut Ry:n virallisesti ajama? Se on totta, mutta mitä merkitystä sillä on - oppinsa ovat saaneet killalta.

Muutama arktisen retkeilyn grand-old man ihmetteli Grönlannin-retkikunnan touhuja...tosin niin ihmeteltiin Arduinin touhuja north-pole reissulla.

Mitä tulee mainintaan, että maalla ollaan viisaita viittaako se siihen, ettei retkeä voi-saa kritisoida vaikka kokenut retkeilijä tekee käsittämättömiä virheitä - en ole samaa mieltä - kyllä retkeä pitää voida arvioida jälkeenpäin - luuletko, että sponsorit pitivät retkeä onnistuneena?

Siihen yhdyn, että henkilö, joka ei ole ollut tai vielä vähemmän tehnyt vastaavia retkiä ei tiedä mistä puhuu -totta, mutta mikäli on ollut vastaavissa tilanteissa samankaltaisissa oloissa niin arviointi on paikallaan.
joopajoo kirjoitti:
Polarin reissu ei ollut killan reissu. Polari ei kaiketi kuulu edes koko kiltaan. Polarin tekemisiin kantaa ottamatta voidaan todeta, että aina maalla ollaan viisaita kun merellä tapahtuu.
Polari on laskuvarjojääkäri ja kuuluu kiltaan. On sitä jokaisessa lehdessä mainostamassa, jos joku vain viitsii haastatella.
Myös muut kaksi olivat laskuvarjojääkäreitä.
Mielestäni Polarinkin reissu oli killan reissu alkujaan. Se on vain "unohdettu" killan sivuilta, koska kävi niinkuin kävi.
Luulot olivat kovat, kunto heikko.
joopajoo kirjoitti:
Polarin reissu ei ollut killan reissu. Polari ei kaiketi kuulu edes koko kiltaan. Polarin tekemisiin kantaa ottamatta voidaan todeta, että aina maalla ollaan viisaita kun merellä tapahtuu.
...mitä olet joskus ollut ja mikä koulutus!!!
Se mikä merkitsee on mitä olet tänään ja millaisessa kunnossa tehtävän suorittaaksesi?
Onko niin, etteivät laskuvarjojääkärit lue jalkaväen taisteluohjesääntö III:a ja opi ajattelemaan joukkueen kannalta asioita? Miten primitiivisiä, yksilöllisiä ja vastuuttomia henkilöitä laskuvarjojääkäreiksi oikein sotilasopetetaan?

Onko tavoitteena osoittaa olevansa kova mies, jos tappiot ovat Stalingradin tai Tali-Ihantalan luokkaa?
+Lisää kommentti
Killan reissun johtaja VP Mölsä on moneen kertaan ilmoittanut että koko vuori ei kiinnosta häntä, mutta on reissuun lähtenyt kun mahdollisuus tarjoutui. Aliarvioiko hän vuorta kun on noin huonosti motivoituneena lähtenyt reissuun mukaan.

Saas nähdä kuinka poikien käy.
Joudutaanko tinkimään tavoitteesta, kuten on tingitty ulkopuolisen avun periaatteesta sekä hapen käyttö periaatteesta, joka oli alunperin että happea on vain lääkehapeksi. Nythän he ovat laskeneet käyttörajaa jo toistamiseen, eli 8300:sta 7400:aan metriin.

Taitaa tämä ns."helppo vuori" paikanpäällä osoittaneen oman luonteensa. Vähän turhan monella superlatiivilla on retkikuntaa mainostettu. Ehkä, ensimmäinen kokonaan suomalaisista kasattu Everest retkikunta olisi riittänyt.

Tämän päivän raportoinnissa oli ettei oteta mitään riskejä vaan jätetään ne aasialaisille retkikunnille oli outo, sillä riskejä ottamallahan huipulle voidaan kiivetä. Jos ei riskejä halua ottaa niin pitää pysyä napahiihdoissa tai vastaavissa. Silläkin killan pojat tyrineet todella pahasti. Kuinka näin huonosti motivoituneella johdolla voidaan tuollaisiin riskiolosuhteisiin lähteä. Vai eikö porukka sitten tiedosta riskejä kun meinaavat kiivetä maailman korkeimman vuoren huipulle ilman riskejä. Pitäisihän heidän tietää naparetkeilijöiden vanha motto "Face the storm". Eli riskiä otetaan kun se tavoitteen takia on tarpeellista.
Ilmoita
Kävin killan sivuilla. Suunnitelmat oliat muuttuneet viimekertaisesta. Huiputus tehdäänkin kahdessa ryhmässä. Lähtö päivän välein.
Alkaa itseäkin jännittää.
Vaikka reitti olisi helppo, niin ei se niin helppo ole, että mitään ei voisi sattua.
Toivottavasti "ollaan nääs erikoismiehiä" menttaliteetti unohdetaan.
Hyvin ovat pärjänneet, mutta jokin mättää vieläkin.
Aivan erilaista seurata kuin Veikka Gustafsonin kiipeilyjä.
Asiantuntija en toki ole...
Ilmoita
Huonot kelit haittasivat ja myöhästyttivät huipulle yrittämistä. Kun laskuvarjojääkärikaksikko oli ensimmäisenä yrittämässä huipulle, niin huomattiin, että sovittuja köysiä ei oltu laitettu.
Omat köydet oli jo lähetetty tavaroiden mukana alaspäin (60 m köyttä).

Kysymys: Miten olisi ollut mahdollista laittaa köydet paikoilleen niin huonossa säässä, että suomalainen tiukkalihainen läskuvarjojääkärikään ei pystynyt kiipeämään.
Naurettava yhtälö. Olimme ensimmäisinä...ja huomattiin että köysiä ei oltu laitettu lupauksista huolimatta..
Mainittiin, että telttakin oli vaikea löytää.
Oliko se niin vaikeassa paikassa, että sitä eivät muut kyseisestä korkeudesta ja kyseiseltä leiriltä olisi pystyneet löytämään ollenkaan?

"Kolmosleiristä lähtien (8250m) tulemme
tarvittaessa käyttämään lisähappea..."

Tämä arvio ilmeisesti perustuu muiden kiipeilijöiden kokemuksiin kyseiseltä reitiltä.
Miksi happi sitten oli niin vähissä, että sitä ei riittänyt edes kahdelle kolmosleirissä olijalle tarpeeksi vaikka seitsemän miestä oli sitä ylös kantamassa?
Tosiasiassa happea alettiin ottamaan huomattavasti aikaisemmin. Mahdoton yhtälö tämäkin. Happea tarvittiin niin paljon, että sitä ei pystytty kantamaan mukana tarpeeksi.
Hapen aikainen tarve kertoo retkikunnan jäsenten fyysisen kunnon tasosta enemmän kuin tyhjänpäiväinen uhoilu.
"Oltiin ladun avaajia ja korkeammalla kuin kukaan muu siihen mennessä..."
Kun huipulla ei käyty voi vapaasti kertoa ja värittää saavutuksiaan miten tahtoo. On kuitenkin muistettava, että turistivaelluksiakin Everestin rinteille tehdään.
Jokatapauksessa kaikki tulivat takaisin.
Uhoilu alkakoon!
1 VASTAUS:
Alla linkki retkikunnan sivuille.

http://www.lsvjkilta.fi/everest/paivakirja.html

Yllättyneenä laitoin merkille, että happea oli alettu käyttää jo 7000m.

En usko retkikunnan suorituksien kaatuvan huonoon kuntopohjaan vaan ennemmin suoritusta rasittaa kokemuksen puute, joka monasti voi väsyttää todella kovakuntoisenkin henkilön nopeasti - tosin epäilen, että retkikunnan jäsenet olisivat todella huippukuntoisia!

Kummallista, ettei köysiasiaa tarkistettu muilta retkikunnilta ennen oman köyden poisjättöä!!

Päiväkirjaa lukiessa selvemmin tulee ilmi kokemuksen puute, joka ilmenee pieninä virheinä(päiväkirja) - tosin ainahan retkillä tapahtuu. Mutta nopeasti käy ilmi vaikka osalla retkikunnan jäsenillä on kokemusta muutamasta kasitonnisesta niin Everest on kuitenkin eri asia.

Vaikka Everestiä mainitaan helpoksi vuoreksi kasitonnisten joukossa niin todellisuudessa mikään kasitonninen ei ole helppo - pelkästään korkeuden, jäätiköiden, sääolojen jne. asioiden takia.
+Lisää kommentti
Taisivat Killan pojat viedä suomalaisen everest kiipeilyn onnistumisprosentin huimasti alaspäin. Eikös suomalaisten prosentti ole ollut aika hyvä ennen tätä. Everestnews.com sivuilla oli juttu tänään samanapäivänä kiivenneestä. Kun Killan pojat kääntyivät takaisin, niin tämä heppu jäi second stepin juurelle yöksi ja seuraavana aamuna sitten huiputti. Että silleen
3 VASTAUSTA:
Taas näyttäs olevan tätä perisuomalaista kateutta aistittavissa. Kokeilkaas itse sama huiputus perässä.
Sana vielä tosta LJK:sta. Kyllä ne testit on ihan paikallaan olla ja ei niissä mitään suhteilla taida merkitystä olla kuten joittenki rivien välistä voi lukea. Aatelkaas jos sinne pääsis kaikki halukkaat tästä nyky-yhteiskunnan pullamössö sukupolvesta. Sepä olis häpeä koko PV:lle ku porukka jättäis kesken touhun ja anois lykkäystä tai siirtoa et marssimurtumat ja muut finnit perseestä sais parannettua.
Panettelua kirjoitti:
Taas näyttäs olevan tätä perisuomalaista kateutta aistittavissa. Kokeilkaas itse sama huiputus perässä.
Sana vielä tosta LJK:sta. Kyllä ne testit on ihan paikallaan olla ja ei niissä mitään suhteilla taida merkitystä olla kuten joittenki rivien välistä voi lukea. Aatelkaas jos sinne pääsis kaikki halukkaat tästä nyky-yhteiskunnan pullamössö sukupolvesta. Sepä olis häpeä koko PV:lle ku porukka jättäis kesken touhun ja anois lykkäystä tai siirtoa et marssimurtumat ja muut finnit perseestä sais parannettua.
Kehotat huiputtamaan perässä. Eihän kundit huiputtaneet. En ihan ymmärtänyt.

Viestissäni pohdin vain suomalaisten onnistumisprosentin huononemista killan toimien johdosta.

Nyt näyttää että porukkaa, joka oli vuoren ehdoilla, ei lentovuorojen ehdoilla, lappaa huipulle. Eli noudattavat kehotustasi huiputtaa vuorta.
Jeppe kirjoitti:
Kehotat huiputtamaan perässä. Eihän kundit huiputtaneet. En ihan ymmärtänyt.

Viestissäni pohdin vain suomalaisten onnistumisprosentin huononemista killan toimien johdosta.

Nyt näyttää että porukkaa, joka oli vuoren ehdoilla, ei lentovuorojen ehdoilla, lappaa huipulle. Eli noudattavat kehotustasi huiputtaa vuorta.
...ja henki lakkasi kulkemasta 7000 metrissä ilman varahappea.
Oliko koko huiputusyritys näytelmää?
Eikö tuossa vaiheessa, 7000 metrissä ollut jo selvää, että siitä ei tulisi mitään edes kuntopohjan puolesta.
+Lisää kommentti
Tuntemani laskuvarjojääkärit ovat aika mukavaa sakkia, eikä pahaa sanottavaa ole. Yleensä kun on jotakin "pahaa" kuullut, se on tullut kateellisten suusta. =)

Tietojeni mukaan jokaisesta ikäluokasta löytyy testeihin noin 600 halukasta, joista pääsee vain noin 100. Joten yleisesti voidaan sanoa, että aika moni sinne haluaa. Mutta kaikki eivät pääse.

Cooperin testi on toisaalta hyvä vertailun kohde ja toisaalta huono. Esim: jos kokoa on vähän enemmän on todennäköistä, että cooperissa ei tule huimaa tulosta. Mutta jos muuten kestävyyttä löytyy niin rinkan kanssa jaksaakin taas painaa erilailla!

Ja mitä tulee killan reissuihin ja muuhun sellaiseen. Itse haluaisin ainakin olla osallisena toiminnassa. Kaikilta reissuilta kilta on saanut todella arvokasta kokemusta mitä se voi välittää eteenpäin. Ja kilta järjestää myös kaikille muillekkin kuin kiltalaisille erätoimintaa, josta voi sitten ottaa opiksi.

Itselläni ei ainakaan ole mitään kateellisuuksia tai pahaa sanottavaa laskuvarjojääkärikillasta.

Kateus on pahasta. Valitettavaa kuitenkin on, että sitä ilmenee melkein jokaisessa ihmisessä.

Huvittavinta monesti on kuulla kuinka moni poika sanoo: Oli mullakin tarkoitus sinne hakea, mutta ei sit tullut haettua.
Tarkoittaen Ljk:n testejä. =) Semmoista se on!

Elämä on!

Kirjoittaja ikänsä luonnossa liikkumista harrastanut, cooperissa menee noin 3.5km. Maraton taittuu alle kolmen tunnin. Kokemuksia lukuisista vaellus- ja kiipeilyreiteistä niin pohjoismaista kuin alpeiltakin.

Kaikille ihmisille aurinkoisempi ja iloisempi mieli! =)

p.s.mielestäni tekstin kirjoittajalla taitaa olla jääny pysyvä trauma, kun ei päässyt Ljk:hon... =)
1 VASTAUS:
...olisin pyrkinyt ja laitoin paperitkin, mutta esikuntamajuri tuskin laittoi niitä eteenpäin.
Cooperin testissä ei vaikuta koko vaan rasvaprosentti. Jos se on korkea niin tulos tulee olemaan huono.
Sama pätee itsensä suurilla painoilla ja vähillä toistoilla ( hormooneilla) turvottaneisiin.
600 30-tuhannesta ei ole paljon. Moni on päässyt moneen paikkaan 1/6 otannalla.
Pienuus/suuri koko ei ole syy huonoon fyysiseen suoritukseen vaan tekosyy.
Killan touhu on minusta kuin pikkupoikien jääkiekkoharkoissa käyminen sillä erotuksella, että isukki hakee vasta lentokentältä.
+Lisää kommentti
ehahaa...
aika hassua.
myötähävettää.
ite sentään tunnustan että ei ihan riittäny juoksukunto sisään.
turha sitä on selitellä selittelemällä pojat.
no onneksi on oikeeta sissitoimintaa muuallakin :P
Ilmoita
Just niin..!!..Jägster on oikeassa...Jos haaveesi kaatuu johonkin esikuntamajuriin olet kyllä melko avuton..!!..
Ilmoita
Tässä kun on näitä viestejä nyt lueskellu niin voin hyvällä omalla tunnolla sanoa että kaikki ketkä ovat pilkanneet laskuvarjojääkäreitä ovat kateellisia tai ovat muuten vaan vajavaisia (fyysisesti/henkisesti).

Testeissä fyysisen kunnon lisäksi katsotaan myös onko siellä päässä kaikki kotona. Joten jos on jääkäriksi päässyt niin kannattaa kehua itseään koska kuuluu niiden 80:n parhaan sotilaan joukkoon yli 600:ta hakijasta.

Ljk:ssa on siis vain fiksuja ja fyysisesti hyvässä kunnossa olevia valio sotilaita!
4 VASTAUSTA:
Ei taida killan pojat olla vienyt montaa retkeään loppuun asti. Hienoja reissuja kumminkin.
Lalli kirjoitti:
Ei taida killan pojat olla vienyt montaa retkeään loppuun asti. Hienoja reissuja kumminkin.
Joo monenlaisia kommenteja on tullut jlk:n ja killan toimintaan liittyen ja onnistumisista ym. Lähinnä keskustelu on ollut katkeraa tilitystä: kuka ei ole päässyt ljk:hon esikuntamajurin takia, toinen menettää yöunet koska suomalaisten onnistumisprosentti Everestille laski nyt kun kiltalaiset eivät yrittäneet itsepäisesti huipulle, kolmas antaa neuvoja mitä olisi pitänyt tehdä Grönlannissa... jne. jne.!!
Mieleen tulee ensimmäisenä millaiselta pohjalta näitä edellä mainittuja kommentteja heitellään?? Taitaa olla joku tykärin/sivarin koulutus ja eräretkeily rajoittua syksyiseen aamupäivän kestävään sienestysreissuun takametsään?? Vai olenko väärässä?? Kertokaa toki ja oikaiskaa "väärä" käsitykseni!!!
Toinen antaa moitteita kun Grönlannissa ei peräännytty ajoissa takaisin ja toinen moittii kun Everestillä taas käännyttiin takaisin ajoissa ennen kuin jotain vakavaa ehti sattua!!! Eli teet niin tai näin niin aina tulee kulmantakaa katkera kaveri ja alkaa kertoa mitä olisi pitänyt tehdä!!
Jos joku edes suunnilleen tietää mitä esim. Everestin "reissu" pitää sisällään niin sellainen henkilö tajuaa heti että kaikkien kuukausien valmistelujen ja suunnittelujen sekä vuorilla vietettyjen viikkojen jälkeen on lopulta aivan sama pääsetkö muutaman sadan metrinpäähän maailman katosta vai ei!! Eli tähän jos mihin sopii sanonta että viimeiset loppumetrit ovat vain "jäävuoren huippu" koko paketista!!! Omien käsitysteni mukaan kiltalaiset eivät käyttäneet ulkopuolista apua esim. tavaroiden kuljettamiseen vuorelle mikä tuo "reissuun" todella paljon lisää vaativuutta. Mutta tämänhän kaikki arvostelijat jo tiesivätkin, hehe, varmasti!!
Joku mainitsi tuossa että eivät kiltalaiset kovin monessa reissussa ole yltäneet tavoitteisiinsa! Hmm.. niin ehkä pitäisi katsoa listaa ja miettiä millaisia "reissuja" nuo vaatimattomat kiltalaiset tekevät:
http://www.lsvjkilta.fi/arkisto/index.html
Retkien vaatimustaso on todella korkea eli ei ole ihme jos tuollaisissa matkoissa tapahtuu vastoinkäymisiä ja pettymyksiä!
Itse odotan jo mielenkiinnolla killan seuraavaa kohdetta ja toivotan kaikille hyviä reissuja kevään hangilla!!
Tapaamani laskuvarjojääkärit ovat olleet ihan mukavia. Tekstissäsi on kirjoitusvirhe. Valiosotilas on yhdyssana.
on muuten yhdyssana eli valiosotilaat
+Lisää kommentti
itse olen aivan eri mieltä hienosti kirjoitetusta jutusta... mut sillä nyt ei tietysti väliä ole.. mut itselle tuli vain sellainen kuva sinusta että olet todellakin vain kateellinen kun itse et vain läpäissyt testejä.. harmi.. mut yritä helpottaa oloasi vaikka vain myöntämällä itsellesi että sussa ei ollut tarpeeksi sisua ja että ei aina voi voittaa..
Ilmoita
Laskuvarjojääkäriksi ei pääse tuloksella 2700m cooperissa, joten joku on kussut sinua silmään jutuillaan :) ilmeisesti joku toinen luuseri, josta ei ollut Laskuvarjojääkäriksi ;)
Ilmoita
Kyllä nää vesselit on ihan oikeita karjuja.
Muutaman viihtyisän retken näiden herrojen kanssa kokeneena voisin sanoa että käy ehdottomasti killan turistireissuilla. Perun keikka 07 oli ihan top ten. Koita kusta kävellessä 4 tonnissa niin pääset ehkä joskus
rahalla mukaan.... . Ei siellä ramboilla ollenkaan.
Ilmoita
käy ensin roihuvuorella...
ja sitten vähän korkeammalla...
ja pää on kipee..
Kaikki hengissä kotiin.
Ilmoita
Lieneekö Killan mokatkaan samaa luokkaa kuin Arduinin?
Liian iso pelastuspuku,vääränlaiset jalkineet....?

Ja kajakki,jossa hän veti varusteitaan, oli liian pieni railojen ylitykseen.
Tunnen kaverin,jolta hän osti kajakin ja hän olisi myynyt Arduinille isomman.
Tämä ei suostunut.
Kajakkki kuulema oli aivan liian pieni sille kamamäärälle,jota hän veti.

Kukaanhan ei voi sanoa,mitä lopulta tapahtui.

Tapasin Arduinin hänen edellisen reissunsa jälkeen Kiilopäällä,jossa hän toimi oppaana.
Kireä ja varautunut. Näin voisi luonnehtia.Tosin reissusta oli niin vähän aikaa että vieläkin varmaan väsyt painoi...

Killan jäseniä tunnen yhden,joka ei taatusti selviäisi mistään huiputuksista....
En kommentoi kiltaa sen enempää,koska en tunne asiaa.

Jokainenhan saa tehdä tyhmyyksiä,mutta muilla sitä ei pidä maksattaa.
Sponsorihan kärsii ja ehkä rahoitus oikeille yrityksille kärsii,mene ja tiedä...
Ilmoita
Mennessäni -83 armeijaan kuntoni oli heikko! Coopperi ekalla kertaa 2250 ja viimeisellä kerralla 2970 harmittavasti hieman alle 3000m! (tehtiin 4 testiä ja aina oli nousujohteista). Muistan hyvin yhden langanlaihan kaverin joka meni kuin lentäen ja aina reippaasti yli tuon monelle maagisen 3000m rajan!
Siiryttäessä marseille täyspakkauksen kanssa niin samainen kaveri aina ensimmäisten väsähtäneiden joukossa! Itse en tuolla alkuaikanakaan pudonnut porukasta vaikka coopperin testi näytti toista? Tänäpäivänä olisin valmis lähes marssille kuin marssille! Luultavasti coopperi menisi n. 3000 pintaan ehkä hieman alle mutta juoksu km vko.ssa n. 30-70km riippuen mikä fiilis ja aikataulu.
Ilmoita
Olen itse käynyt killan jäätikkökurssin kebnellä. Suurimman ajan opettajat ryypäsivät ja lauloivat putte possua. Eipä ole jännittänyt koskaan niin paljon kuin tuolla. Ammattitaidosta ei ollut tietoakaan. kehuttiin vain itseään kun olivat olleet ERÄ- lehden testaajaana.
Ilmoita
Lepo vaan!
Taitaa olla kateellisen panettelua tuo sinun purkauksesi, kun et sattunut olemaan "sopivaa" ainesta LjK:hon. Itse kävin ko savotan -70 luvulla, ja voin todella sanoa, että ilman mitään suhteita mihinkään ja työläisperheen kasvattina. Omilla ansioilla sinne mentiin. Olin silloin kovassa fyysisessä kunnossa treenauksen ansiosta, joten fyysiset pääsykoetestit olivat helppoa kauraa. Eikä päänupissakaan ilmeisesti ollut suurempia aukkoja, kun kerran mukaan kelpuutettiin. Oli reipasta meini kiä ja siellä otettiin todella miehestä mittaa. Ei se ole ihme, jos ko koulun jälkeen itsetunto oli "vähän" koholla, mitään eikä ketään pelätty, sen verran se opetti selviytymään pahassakin paikassa. Retkikunnista ja niiden menestyksestä en sano mitään, kun en tunne asiaa tarkemmin.
Kohta on 40 -vuotiskurssitapaaminen ja on todella ilo nöhdä vanhat taistelijat jälleen!
Ilmoita
Itse juoksin coopperissa 3950m

-iv-mies
Ilmoita
Pullamössöä tuommoiset pellekoululaiset.
Ilmoita
""Cooperin testi ei anna mitään tietoa miehen oikeasta kunnosta""

-Juurikin niin se menee, toki erittäin heikko tulos on kyllä lahjomaton osoitus huonosta kunnosta.

Yleisesti tiedetään että Cooperin 12 minuutin juoksutesti mittaa maksimaalista hapenottokykyä ja osin kivun ja maitohappokertymän kestoa. Esimerkiksi "pikkuviisari kerran ympäri" hiihtomarssi taas mittaa aivan erilaista kunnon osa-aluetta ja ja myös hiukan eräänlaista voimakestävyyttä. Omana inttiaikana en kovin paljoa päälle 3000m juoksutestissä päässyt ja olin siltä osin viimeistä kolmannesta. Siten vaan tilanne muuttui oleellisesti kun latua riitti kolmattatoista tuntia, kilpahiihtäjät ja varsinkin kevyemmät kaverit eivät enää pääsääntöisesti olleet keulilla enää siinä vaiheessa. Siinäkin oli pari poikkeusta toki. Silloin fiilis oli se että sain vasta konen käyntiin, kunhan ruokaa ja juomista riitti, ja toinen 12 tuntia olisi varmasti sujunut vielä. Samoin näytti siltä että hiihtovalmennettavista useimmat eivät olisi siinä vaiheessa enää mukana roikkuneet.

Eli komppaan kyllä siltä osin väittämää että Cooper-tulos ei kaikkea kerro kunhan ei ole täydelisen surkea.
Ilmoita
Eilen voitettiin Umphankihiihdon maailmanmestaruus. Ei me ihan huonoja olla.
Ilmoita
En päässyt laskuvarjojääkärikouluun -> syyn on oltava jossain muualla kuin itsessäni!
Ilmoita
Mene siis Riksuun kuskiksi.
Ilmoita
Mie oon lasku varjo jääkäri 80 lukua. Juaksin Koopperissa 7300m kuudessa minuttissa. Olen myös homoseksuaali. Isänikin on homo.
Ilmoita
Tykkään tytöistä. Pääsenx LakuVarjoJääkärix. Oon 14v, mut pari karvaa on jo munissa. Hiihdän kouluun joka päivä 8km, kesät talvet. Haluun everstix.
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Laskuvarjojääkärikilta, huiputusporukkako?

Epäilen itse koko porukan touhuja ja taitoja.

Aluksi on tunnustettava, että itsekin pyrin Laskuvarjojääkäriksi joskus 70-luvulla.
Esikuntamajuri suhtautui pyrkimykseeni hyvin ivallisesti, suureksi hämmästyksekseni. Tuskin laittoi papereita edes eteenpäin.
Kerroin tästä eräälle tutulle. Hän sanoi, että Ljk. on kapiaisten pojille ja tutuille tarkoitettu lastentarha, jonne ei pääse ilman suhteita.

Samaisena keväänä tapasin ihka oikean laskuvarjojääkärikersantin, joka oli juuri kotiutunut. Kaverilla oli selvä mahan alku ja muutenkin hän oli varsin pönäkässä kunnossa. Hän oli vähän yksinkertaisen oloinen, ja saattoi kertoa useita minuutteja miten tautista oli kulkea Lapissa rinkka selässä. Laskuvarjolla hyppäämistä hän piti suurena saavutuksena ja rohkeuden osoituksena.
Kyselin asioita ja pyysin nähdä sotilaspassinkin. Hän kertoin juosseensa Cooperin testissä 2700m. Ihmetteilin tätä ja hän käsitti väärin ja ilmoitti ylpeästi: "Erikoisjoukkoa ollaan."
Nyt oli Outside-lehdessä sivarin tekemä juttu laskuvarjojääkärikillasta.
Kehuskelu ja omien saavutusten yliarviointi tuntuu olevan vallalla.
Kun Veikka Gustafson kiipeää vuoren huipulle, "jos
vuoren henki sallii", niin laskuvarjojääkärit uhoavat, että riskejä otetaan. (Ovat nyt matkalla Mount Everestin huipulle.)
Kunhan ei taas menisi niin kuin Grönlannin ylityksessä. ( Kaksi kuoli hypotermiaan ja kolmas pelastettiin helikopterilla.)
Mangneettiselle pohjoisnavalle hiihto oli täysi fiasko jo valmistautumisenkin puolesta. Rehvakkaasti ilmoitettiin, että "Cooperin testi ei anna mitään tietoa miehen oikeasta kunnosta". Se korvattiin hiihtomarssilla. Tässä kuvastuu kiltalaisten tyypillinen ajattelutapa: "Olemme erikoismiehiä. Cooperin testin mukaan olemme huonokuntoisia. Siis Cooperin testi on väärässä".
Mangneettiselle pohjoisnavalle ei päästy. Ei lähellekään.Ensimmäisen viikon aikana matkan keskeytti kolme. Julkisuudessa puhuttiin silloin yleisesti koko porukan henkisen ja ruumiillisen kunnon pettämisestä. Nykyään puhutaan vain huonoista keliolosuhteista. (Ahkio ei luistanut kun oli kova pakkanen. Miksi "sissien perilliset" eivät tiedä tällaista asiaa etukäteen?)
Lopuksi.
"Jos riski on, se otetaan!" Everest- retkikunnan johtaja VP Mölsä.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta