Mikä tekee juuri CO2.sta syyllisen ? II

Ennakkoon kieltäyminen ymmärtämästä saattaa tässä olla enemmänkin kapasiteetin loppuminen kesken kuin oma päätös.

Kuinka niin ?

Miten kokonaislämmönsiirtymään vaikuttaa se, miten joku molekyyli absorboi jotain taajuutta.
Lämpömäärä on energiaa, joka on kaasuseoksessa, ja täysin riippumatta onko se sitoutunut konvektion säteilyn tai johtumisen kautta.

Anonyymi kirjoitti:

Ennakkoon kieltäyminen ymmärtämästä saattaa tässä olla enemmänkin kapasiteetin loppuminen kesken kuin oma päätös.

Ryvinkin todennäköistä, juuri siksi kysynkin teiltä viisaimmilta.

Olitpa mitä mieltä tahansa, älä ala kertomaan, miksi kasvihuonekaasut absorboivat pitkäaaltoista säteilyä, me kaikki osaamme sen jo ulkoa.

Anonyymi kirjoitti:

Olitpa mitä mieltä tahansa, älä ala kertomaan, miksi kasvihuonekaasut absorboivat pitkäaaltoista säteilyä, me kaikki osaamme sen jo ulkoa.

Absorboivat ja siirtävät lämpöenergiaa muihin ilmakehän kaasuihin. Ilman kasvihuonekaasun absorbaatiota lämpösäteily karkaisi suoran avaruuteen.

Näin yksinkertaista se on.

Anonyymi kirjoitti:

Absorboivat ja siirtävät lämpöenergiaa muihin ilmakehän kaasuihin. Ilman kasvihuonekaasun absorbaatiota lämpösäteily karkaisi suoran avaruuteen.

Näin yksinkertaista se on.

Lue lisää

Hyvä heitto, joka oli se ensimmäinen versio, josta nyttemmin on jo luovuttu.

Kiusallinen mittaustulos, joka totesi CO2 lisääntymisen lisänneen sen absorboiman taajuuden määrää ulossäteilyn joukossa.
Joku heitti syyksi että kun CO2 absorboi tiettyä taajuutta, se on silloin myös kyseisen taajuuden emittoija, ja kokonaisuus viittaisi kyseisen taajuuden nopeampaan siirtymiseen.

Niin tai ei, mutta niitä logaritmin kertoimia ei juurikaan ole pariin kymmeneen vuoteen päivitetty, eikä esitelty, eli olisiko haudattu tämä teoria hiljaisuuden verhoon.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä heitto, joka oli se ensimmäinen versio, josta nyttemmin on jo luovuttu.

Kiusallinen mittaustulos, joka totesi CO2 lisääntymisen lisänneen sen absorboiman taajuuden määrää ulossäteilyn joukossa.
Joku heitti syyksi että kun CO2 absorboi tiettyä taajuutta, se on silloin myös kyseisen taajuuden emittoija, ja kokonaisuus viittaisi kyseisen taajuuden nopeampaan siirtymiseen.

Niin tai ei, mutta niitä logaritmin kertoimia ei juurikaan ole pariin kymmeneen vuoteen päivitetty, eikä esitelty, eli olisiko haudattu tämä teoria hiljaisuuden verhoon.

Lue lisää

Näytä tutkimus, jossa tuo olisi kumottu.
Kyse on siitä, että molekyyli kokee suuruusluokkaa 100 000 törmäystä ennen kuin se emittoi fotonin. Näin ollen se emittoi paljon vähemmän energiaa, kuin se on absorboinut, koska energiaa on siirtynyt törmäyksissä ilmakehän typpeen ja happeen. Keskimäärin vain yksi sadoistatuhansista CO2-molekyylin viritystiloista purkautuu saman aallonpituuden fotonina kuin alunperin viritystilan aiheuttanut pitkäaaltoisen lämpösäteilyn fotoni.

Anonyymi kirjoitti:

Näytä tutkimus, jossa tuo olisi kumottu.
Kyse on siitä, että molekyyli kokee suuruusluokkaa 100 000 törmäystä ennen kuin se emittoi fotonin. Näin ollen se emittoi paljon vähemmän energiaa, kuin se on absorboinut, koska energiaa on siirtynyt törmäyksissä ilmakehän typpeen ja happeen. Keskimäärin vain yksi sadoistatuhansista CO2-molekyylin viritystiloista purkautuu saman aallonpituuden fotonina kuin alunperin viritystilan aiheuttanut pitkäaaltoisen lämpösäteilyn fotoni.

Lue lisää

Kyllä noin.

Lämmön siirron kannalta on aivan sama, minkä nimiseen molekyyliin se on sitoutunut.

Emission frekvenssi on likimain samaa luokkaa kuin absorption, eli ei CO2 absorboi jokaista fotonia.

Lukumäärään puuttuminen on suhteutettava myös ne törmäysten mahdollisuudet.
Kuutiossa ilmaa on yli 20 kvadriljoonaa (kvadriljoona = e 24) molekyyliä, jotka ajelee suunnilleen äänen nopeutta, ja fotoni valon nopeudella, joten joku 10000 on, mitä on.

Anonyymi kirjoitti:

Ryvinkin todennäköistä, juuri siksi kysynkin teiltä viisaimmilta.

Ero on karkeasti kuin ikkunanlasilla, joka päästää näkyvän valon sukkana läpi, mutta absorboi infrapunan. Näkyvä valo ei lämmitä lasia, mutta infrapuna lämmittää. Uskoit tai et atomien fyysisten rakenteiden eroihin ja kykyyn absorboida tietyn taajuuksista valoa niin tämä nyt kumminkin on se syy miksi kasvihuonekaasut lämmittävät.

Anonyymi kirjoitti:

Ero on karkeasti kuin ikkunanlasilla, joka päästää näkyvän valon sukkana läpi, mutta absorboi infrapunan. Näkyvä valo ei lämmitä lasia, mutta infrapuna lämmittää. Uskoit tai et atomien fyysisten rakenteiden eroihin ja kykyyn absorboida tietyn taajuuksista valoa niin tämä nyt kumminkin on se syy miksi kasvihuonekaasut lämmittävät.

Lue lisää

Lasi absorboi kyllä valoa, ja muitakin taajuuksia, mutta keskustelemme kai kaasujen käyttäytymisestä, kuuma kiinteä kappale lämmittää kyllä ympäristöään kuten kuuma kaasukin, eikä siihen vaikuta vähääkään, miten jonkin osakaasun molekyyli absorboi jotain aallonpituutta.

Anonyymi kirjoitti:

Lasi absorboi kyllä valoa, ja muitakin taajuuksia, mutta keskustelemme kai kaasujen käyttäytymisestä, kuuma kiinteä kappale lämmittää kyllä ympäristöään kuten kuuma kaasukin, eikä siihen vaikuta vähääkään, miten jonkin osakaasun molekyyli absorboi jotain aallonpituutta.

Lue lisää

Et tajunnut kyllä yhtään. Lasi koostuu atomeista ja atomien rakenne määrää mitä aallonpituuksia se voi ottaa vastaan. Kaikki säteily mikä menee suoraan lasin läpi ei lämmitä sitä pätkääkään, sen kai tajuaa maalaisjärjellä. Taas se säteily mikä uppoaa lasin rakenteeseen myös lämmittää sitä. Ei kai tuo ole ihan kauhean hankala ymmärtää? Ilmakehä toimii samalla periaatteella. Jos mikään ei pysäytä säteilyä, se vain menee ilmakehän läpi eikä anna yhtään lämpöenergiaa matkalla. Varmaan aika selvä juttu tuo? Ehkä ei. Tuntuu vaikealta ymmrtää. CO2 päästää Auringon infrapunasäteilyn läpi, mutta ei sitä säteilyä mikä palaa takaisin maasta avaruuteen. Lämpösäteily pomppii edes takaisin ilmakehän ja maanpinnan välillä kuin pingispallo ja jättää koko ajan enemmän energiaa planeetalle.

Jos tämä selitys edelleen menee yli hilseen niin suosittelen vain menemään nurkkaan istumaan hiljaa ja hyväksymään sen mitä muut sanoo sellaisena kuin on.

Anonyymi kirjoitti:

Et tajunnut kyllä yhtään. Lasi koostuu atomeista ja atomien rakenne määrää mitä aallonpituuksia se voi ottaa vastaan. Kaikki säteily mikä menee suoraan lasin läpi ei lämmitä sitä pätkääkään, sen kai tajuaa maalaisjärjellä. Taas se säteily mikä uppoaa lasin rakenteeseen myös lämmittää sitä. Ei kai tuo ole ihan kauhean hankala ymmärtää? Ilmakehä toimii samalla periaatteella. Jos mikään ei pysäytä säteilyä, se vain menee ilmakehän läpi eikä anna yhtään lämpöenergiaa matkalla. Varmaan aika selvä juttu tuo? Ehkä ei. Tuntuu vaikealta ymmrtää. CO2 päästää Auringon infrapunasäteilyn läpi, mutta ei sitä säteilyä mikä palaa takaisin maasta avaruuteen. Lämpösäteily pomppii edes takaisin ilmakehän ja maanpinnan välillä kuin pingispallo ja jättää koko ajan enemmän energiaa planeetalle.

Jos tämä selitys edelleen menee yli hilseen niin suosittelen vain menemään nurkkaan istumaan hiljaa ja hyväksymään sen mitä muut sanoo sellaisena kuin on.

Lue lisää

Mistä olet saanut ajatuksen että CO2 ei absorboisi auringosta tulevaa IR säteilyä, tai että mikä viittaa siihen että en ymmärrä kertomiasi perusasioita ?

Anonyymi kirjoitti:

Mistä olet saanut ajatuksen että CO2 ei absorboisi auringosta tulevaa IR säteilyä, tai että mikä viittaa siihen että en ymmärrä kertomiasi perusasioita ?

Nuo fysiikan ja ilmastotieteen perusteet sinun kannattaa googlata. Maa tuottaa eripituista säteilyä mitä Auringosta on saapunut. Pinnalle saapuva valo on lähinnä näkyvää spektriä ja lämmittää maaperää ja meriä. Sanoin yllä hieman epätarkasti Auringosta tulevasta energiasta. Joka tapauksessa Auringon fotonit (lähinnä siis näkyvää valoa) menevät ilmakehästä läpi, lämmittävät kaikkea kiinteää materiaa, joka sitten säteilee infrapunasäteilyä, kuten kaikki lämmin materia tekee. CO2 ja muut monimutkaisemmat molekyylit ovat kuin muuri infrapunasäteilylle ja ottavat sen vastaan samaan tapaan kuin kiinteä maa. Jos tuo ei sinusta ole merkityksellistä, niin en tiedä mitä sanoa.

En ole varma miten sinusta fotonit lämmittävät mitään, jos on aivan sama menevätkö ne aineesta suoraan läpi vai absorboituuko koko fotoni ja sen kuljettama energia atomien energiaksi. Sinulta puuttuu raakasti hahmotuskykyä ja maalaisjärkeä, jos et tätä ymmärrä intuitiivisesti etkä edes selityksien avulla. Ehkä sinulla on teoria, että valo ei vain pysty lämmittämään mitään tai että valo lämmittää samalla tapaa meni se aineesta läpi tai pysähtyi siihen. Onhan meillä APH:kin, jolla on omat visionsa asiasta.

Anonyymi kirjoitti:

Nuo fysiikan ja ilmastotieteen perusteet sinun kannattaa googlata. Maa tuottaa eripituista säteilyä mitä Auringosta on saapunut. Pinnalle saapuva valo on lähinnä näkyvää spektriä ja lämmittää maaperää ja meriä. Sanoin yllä hieman epätarkasti Auringosta tulevasta energiasta. Joka tapauksessa Auringon fotonit (lähinnä siis näkyvää valoa) menevät ilmakehästä läpi, lämmittävät kaikkea kiinteää materiaa, joka sitten säteilee infrapunasäteilyä, kuten kaikki lämmin materia tekee. CO2 ja muut monimutkaisemmat molekyylit ovat kuin muuri infrapunasäteilylle ja ottavat sen vastaan samaan tapaan kuin kiinteä maa. Jos tuo ei sinusta ole merkityksellistä, niin en tiedä mitä sanoa.

En ole varma miten sinusta fotonit lämmittävät mitään, jos on aivan sama menevätkö ne aineesta suoraan läpi vai absorboituuko koko fotoni ja sen kuljettama energia atomien energiaksi. Sinulta puuttuu raakasti hahmotuskykyä ja maalaisjärkeä, jos et tätä ymmärrä intuitiivisesti etkä edes selityksien avulla. Ehkä sinulla on teoria, että valo ei vain pysty lämmittämään mitään tai että valo lämmittää samalla tapaa meni se aineesta läpi tai pysähtyi siihen. Onhan meillä APH:kin, jolla on omat visionsa asiasta.

Lue lisää

Olipa tosi näppärä heitto tuossa lopussa, vertasit itse itseesi.

No asiaan.
Hyvä ystävä, pyytäisin että jättäisit edes tämän ketjun rauhaan, olemme kaikki todenneet, että sinulla ei varmasti ole mitään annettavaa tälle keskustelulle, ne kinkkumittari kokeet olisivat ehkä lähemoänä osaamisalaasi.

Anonyymi kirjoitti:

Olipa tosi näppärä heitto tuossa lopussa, vertasit itse itseesi.

No asiaan.
Hyvä ystävä, pyytäisin että jättäisit edes tämän ketjun rauhaan, olemme kaikki todenneet, että sinulla ei varmasti ole mitään annettavaa tälle keskustelulle, ne kinkkumittari kokeet olisivat ehkä lähemoänä osaamisalaasi.

Lue lisää

Hevosen voi viedä joelle, mutta ei pakottaa juomaan. Sinulla on jotain isoja vaikeuksia ymmärtää, että fotonin täytyy absorboitua johonkin, jotta se lämmittäisi atomia tai molekyyliä. Henkilökohtaisesti en kykene ymmärtämään miten tuo on hankala käsite. Vielä vähemmän ymmärrän miten jaksat inttää aiheesta, josta et ymmärrä mitään. Onhan se aika alkeellista, jos ei ymmärrä miten puhtaasti aineesta läpimenevä fotoni ei myöskään lämmitä ainetta millään tavalla. Onko sinulle energian käsite tuttu? Sitä ei ikään kuin vain synny jossain ja ilmakehä maagisesti lämpene. Fotonien absorbointi on ihan kaikki kaikessa, kun puhutaan miten Auringon säteily lämmittää mitään, mutta kuulemma se ei olekaan kovin tärkeää. Taivas olisi pikimusta koko ajan, jos kaikki ilmakehän atomit absorboisivat kaikkea Auringon säteilyä. Terveellä järjellä varustettu katsoo ylöspäin ja toteaa, että ei ole taivas musta ja Auringon säteily näemmä kulkee siitä läpi eikä sen takia erityisemmin suoraan lämmitäkään sitä. Fyysikot taas voivat kertoa, että kasvihuonekaasut absorboivat maasta heijastuvaa infrapunaa mitä muut kaasut eivät tee.

Ei se haittaa ettei tiedä, mutta ihan ratanaula ei kannata olla. Vielä erikseen kysyy aiheesta eikä ymmärrä vastauksia. Sinulla taitaa aina olla kypärä päässä olit kotona tai kaupungilla.

Anonyymi kirjoitti:

Olipa tosi näppärä heitto tuossa lopussa, vertasit itse itseesi.

No asiaan.
Hyvä ystävä, pyytäisin että jättäisit edes tämän ketjun rauhaan, olemme kaikki todenneet, että sinulla ei varmasti ole mitään annettavaa tälle keskustelulle, ne kinkkumittari kokeet olisivat ehkä lähemoänä osaamisalaasi.

Lue lisää

Et kai vain luullut tuota kirjoitusta aph:n tuotannoksi? Asiasisältö on kyllä ihan eri tasolla, eikä siinä puhuta itsestä ja omasta erinomaisuudesta riviäkään.

Anonyymi kirjoitti:

Et kai vain luullut tuota kirjoitusta aph:n tuotannoksi? Asiasisältö on kyllä ihan eri tasolla, eikä siinä puhuta itsestä ja omasta erinomaisuudesta riviäkään.

Ei todennäköisesti ole APH, mutta saman koulukunnan kaveri on.

Anonyymi kirjoitti:

Ei todennäköisesti ole APH, mutta saman koulukunnan kaveri on.

Olen varma että on APH.

Anonyymi kirjoitti:

Olen varma että on APH.

APH-viestit tunnistaa siitä, että niissä viitataan aina kirjoittajaan itseensä ja yleensä pelkästään "minä" pronominia löytyy yli 5 kpl. Varmoja tunnusmerkkejä on myös maininta 1800-luvun fysiikasta.

Viestit ovat pitkiä ja käsittelevät kirjoittajan omaa erinomaisuutta uudelleen ja uudelleen. Lämmön ja lämpösäteilyn absorboinnin sekoittaminen toisiinsa on myös varsin selvä merkki.

Tuossa ei noita tunnusmerkkejä ollut.

Anonyymi kirjoitti:

APH-viestit tunnistaa siitä, että niissä viitataan aina kirjoittajaan itseensä ja yleensä pelkästään "minä" pronominia löytyy yli 5 kpl. Varmoja tunnusmerkkejä on myös maininta 1800-luvun fysiikasta.

Viestit ovat pitkiä ja käsittelevät kirjoittajan omaa erinomaisuutta uudelleen ja uudelleen. Lämmön ja lämpösäteilyn absorboinnin sekoittaminen toisiinsa on myös varsin selvä merkki.

Tuossa ei noita tunnusmerkkejä ollut.

Lue lisää

Kuten totesin, APH on tarkoituksella lähtenyt osallistumaan eri henkilönä ja visusti karsinut kaikki, joissa on vähänkään häneen tunnistettavaa, lipesi vain jo liian pitkälle peittelyssään kun rupesi ikään kuin omaa statustaan mollaamaan.

Tekstin sisältö on täydellistä APH.ta ilman "minä"sanoja.
Se alkaa aina vihamielisesti omaa osaamista korostaen ja muita halveksuen, ja kukaan tällä palstalla ei koskaan ole kirjoittanut fotonien läpimenosta, törmäyksestä ja muusta idiotismista, joten ainakaan minuun tuo ei uponnut.

Anonyymi kirjoitti:

Olen varma että on APH.

Ainakin yhtä tyhmä.

On opetettu, että aineen säteily johtuu molekyylien törmäilyistä, jotka saavat varauksia kiihtyvään liikkeeseen, jolloin ne lähettävät sm-säteilyä (vrt. antenni). Kun kaasumolekyylit törmäilevät, niin silloinkin luulisi syntyvän monenlaisia kiihtyvyyksiä ja siten säteilyä eri taajuuksilla.

Jos vaikkapa typpeä (N2) ja hiilidioksidia (CO2) on samassa lämpötilassa, niin poikkeaako niiden lähettämä säteily toisistaan.

jos säteily on kuin mustan kappsleen, S-B kaava, P=5.67 *T⁴/10⁸.
Taajuus kattaa koko spektrin (teoriassa), mutta reunat oienenee lähes olemattomiksi.
Maksimi sattuu jonnekin 8 µ paikkeille.

Anonyymi kirjoitti:

jos säteily on kuin mustan kappsleen, S-B kaava, P=5.67 *T⁴/10⁸.
Taajuus kattaa koko spektrin (teoriassa), mutta reunat oienenee lähes olemattomiksi.
Maksimi sattuu jonnekin 8 µ paikkeille.

Lue lisää

Vesi näin. Entäs sitten kylläinen vesihöyry samassa lämpötilassa.

Anonyymi kirjoitti:

On opetettu, että aineen säteily johtuu molekyylien törmäilyistä, jotka saavat varauksia kiihtyvään liikkeeseen, jolloin ne lähettävät sm-säteilyä (vrt. antenni). Kun kaasumolekyylit törmäilevät, niin silloinkin luulisi syntyvän monenlaisia kiihtyvyyksiä ja siten säteilyä eri taajuuksilla.

Lue lisää

Taidat tarkoittaa lämpösäteilyä.
Säteilyä voidaan synnyttää muutenkin, radio, tutka kaasupurkausvalo....

Anonyymi kirjoitti:

Taidat tarkoittaa lämpösäteilyä.
Säteilyä voidaan synnyttää muutenkin, radio, tutka kaasupurkausvalo....

Juurikin lämpösäteilyä tarkoitin.

Oletko tämän ketjun aloittaja? Vaikutat nimittäin todella kovapäiseltä. Tykkäsit siitä tai et, niin sen ns. kasvihuoneilmiön (jonka ansiosta maapallo yleensäkin on nykyiselle eliöstölle elinkelpoinen) taustalla ovat juuri ne - arvasit oikein - inhoamasi kasvihuonekaasut. Ei typpi tai happi. Se on voivoi jos et tätä voi ymmärtää tai hyväksyä.

Näinhän se menee, mutta aloittaja ja aph ovat tämän todellisuuden hyljänneet vanhentuneena.

Kiitos palautteesta.
Mielipiteesi on täsmälleen yhä oikea kuin minunkin, totuutta emme tiedä kumpikaan.

Anonyymi kirjoitti:

Näinhän se menee, mutta aloittaja ja aph ovat tämän todellisuuden hyljänneet vanhentuneena.

Piti ihan kaivella noita säteilysuhteita.

Auringosta tulee säteilyä parhaimmillaan ~1600 W/m²/µ, 0.5 µ alueella, josta happi absorboi kaistansa verran > 100 nm.

Aallonpituudella 15 µ maan pinta säteilee lämpötilan 287 K mukaan ~ 5.5 W/m²/µ.

Auringosta saapuu 15 µ taajuusalueella ~ 65 W/m²/µ, jika ei kuitenkaan pääse maahan asti, mutta onneksi CO2 on ylhäälläkin odottamassa.

Vetäkää itse omat johtopäätöksenne, kuka on apulainen .

Anonyymi kirjoitti:

Piti ihan kaivella noita säteilysuhteita.

Auringosta tulee säteilyä parhaimmillaan ~1600 W/m²/µ, 0.5 µ alueella, josta happi absorboi kaistansa verran > 100 nm.

Aallonpituudella 15 µ maan pinta säteilee lämpötilan 287 K mukaan ~ 5.5 W/m²/µ.

Auringosta saapuu 15 µ taajuusalueella ~ 65 W/m²/µ, jika ei kuitenkaan pääse maahan asti, mutta onneksi CO2 on ylhäälläkin odottamassa.

Vetäkää itse omat johtopäätöksenne, kuka on apulainen .

Lue lisää

Kysymys: pystyvätkö N2 ja O2 alailmakehässä keräämään itseensä riittävästi energiaa lähettääkseen fotonin?

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys: pystyvätkö N2 ja O2 alailmakehässä keräämään itseensä riittävästi energiaa lähettääkseen fotonin?

Lisäkysymys: poistuuko lämpö ilmakehästä avaruuteen vain IR-säteilynä vai onko mukana myös esim. UV:tä?

Anonyymi kirjoitti:

Piti ihan kaivella noita säteilysuhteita.

Auringosta tulee säteilyä parhaimmillaan ~1600 W/m²/µ, 0.5 µ alueella, josta happi absorboi kaistansa verran > 100 nm.

Aallonpituudella 15 µ maan pinta säteilee lämpötilan 287 K mukaan ~ 5.5 W/m²/µ.

Auringosta saapuu 15 µ taajuusalueella ~ 65 W/m²/µ, jika ei kuitenkaan pääse maahan asti, mutta onneksi CO2 on ylhäälläkin odottamassa.

Vetäkää itse omat johtopäätöksenne, kuka on apulainen .

Lue lisää

Ihan haiskahtaa keittiöfysiikalta.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan haiskahtaa keittiöfysiikalta.

Näin on. Kannattaa luottaa ammattilaisiin näissä asioissa.

Mutta päästöjen vähentämisessä me maallikotkin olemme asiantuntijoita. Keinoista on hyvä keskustella täälläkin.

Anonyymi kirjoitti:

Näin on. Kannattaa luottaa ammattilaisiin näissä asioissa.

Mutta päästöjen vähentämisessä me maallikotkin olemme asiantuntijoita. Keinoista on hyvä keskustella täälläkin.

Lue lisää

Ammattitaitoisia alarmistipaskanjauhajia kannattaa tosiaan kuunnella niin saa makeat naurut.

Anonyymi kirjoitti:

Lisäkysymys: poistuuko lämpö ilmakehästä avaruuteen vain IR-säteilynä vai onko mukana myös esim. UV:tä?

Kaasuseoksessa (ilma) kaikki molekyylit ovat keskenään samassa lämpötilassa, eli niiden energia on sama.
Alailmakehässä konvektio on se, joka eniten siirtää energiaa.

Kaikki ilmakehän kaasut säteilevät energiaansa, myös avaruuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Kaasuseoksessa (ilma) kaikki molekyylit ovat keskenään samassa lämpötilassa, eli niiden energia on sama.
Alailmakehässä konvektio on se, joka eniten siirtää energiaa.

Kaikki ilmakehän kaasut säteilevät energiaansa, myös avaruuteen.

Lue lisää

Oliko tämä nyt tarkistettavissa olevaa tietoa vai ihan omaa näkemystä? Maan takaisin avaruuteen luovuttama (lämpö)säteily on huomattavasti matalaenergisempää kuin Auringosta vastaanotettu, joten se on siis käsittääkseni infrapunasäteilyä. Missä määrin muut kuin kasvihuonekaasut säteilevät energiaansa avaruuteen? Vai säteilevätkö lopulta ollenkaan, koska sen pitäisi olla IR-säteilyä?

Anonyymi kirjoitti:

Oliko tämä nyt tarkistettavissa olevaa tietoa vai ihan omaa näkemystä? Maan takaisin avaruuteen luovuttama (lämpö)säteily on huomattavasti matalaenergisempää kuin Auringosta vastaanotettu, joten se on siis käsittääkseni infrapunasäteilyä. Missä määrin muut kuin kasvihuonekaasut säteilevät energiaansa avaruuteen? Vai säteilevätkö lopulta ollenkaan, koska sen pitäisi olla IR-säteilyä?

Lue lisää

Olet oikeassa.

Mutta, säteilyenergia riippuu lämpötilasta ei taajuudesta.
Tämä harha tulee esille mustan kappaleen säteilystä, jossa pääosa taajuudesta asettuu Wienin siirtymälain mukaisesti tietylle aallonpituudelle, kaasut eivät säteile mustan kappaleen tavoin.

Anonyymi kirjoitti:

Oliko tämä nyt tarkistettavissa olevaa tietoa vai ihan omaa näkemystä? Maan takaisin avaruuteen luovuttama (lämpö)säteily on huomattavasti matalaenergisempää kuin Auringosta vastaanotettu, joten se on siis käsittääkseni infrapunasäteilyä. Missä määrin muut kuin kasvihuonekaasut säteilevät energiaansa avaruuteen? Vai säteilevätkö lopulta ollenkaan, koska sen pitäisi olla IR-säteilyä?

Lue lisää

Jos Maa ei säteilisi muuta kuin IR-säteilyä, niin Mata ei avaruudesta käsin pystyisi paljaalla silmällä havaitsemaan.
Tosiasia on että Maan ilmakehän pystyy aivan hyvin havaitsemaan avaruudesta katsottaessa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Maa ei säteilisi muuta kuin IR-säteilyä, niin Mata ei avaruudesta käsin pystyisi paljaalla silmällä havaitsemaan.
Tosiasia on että Maan ilmakehän pystyy aivan hyvin havaitsemaan avaruudesta katsottaessa.

Lue lisää

Eli se on Maasta tai ilmakehästä heijastunutta näkyvää auringonvaloa. Mutta kysymys oli siitä, että miten Maahan ja ilmakehään sitoutunut lämpö säteilee takaisin ulos avaruuteen. Lähinnä kai kuitenkin infrapunasäteilynä ja lähinnä kasvihuonekaasujen toimesta.

Anonyymi kirjoitti:

Eli se on Maasta tai ilmakehästä heijastunutta näkyvää auringonvaloa. Mutta kysymys oli siitä, että miten Maahan ja ilmakehään sitoutunut lämpö säteilee takaisin ulos avaruuteen. Lähinnä kai kuitenkin infrapunasäteilynä ja lähinnä kasvihuonekaasujen toimesta.

Lue lisää

Näin se menee.

Anonyymi kirjoitti:

Olet oikeassa.

Mutta, säteilyenergia riippuu lämpötilasta ei taajuudesta.
Tämä harha tulee esille mustan kappaleen säteilystä, jossa pääosa taajuudesta asettuu Wienin siirtymälain mukaisesti tietylle aallonpituudelle, kaasut eivät säteile mustan kappaleen tavoin.

Lue lisää

Ehkä asiaa selvittää, että maan pinnan lämpösäteily 287 K lämpötilan (musta kappale) säteilyn maksimi osuu ~10 µ kohdalle, ja on intensiteetiltään 8 W/n²/µ, vertailuna auringon 1600 näkyvän valon alueella.

Ajatus, että vain tämä maasta lähtevä lämpösäteily olisi ratkaisevassa osassa maapallon kokonaislämpötilaan, vaikuttaa hyvin vieraalta.

Mielikuva syntyy siitä, että esitellään erilaisia lämpötilan mukaisia säteilytehoja, kuin ne kuvaisivat lämpöenergian siirtosuhteita.
Todellisuus on muuta, jos vaikka maan pinta säteilee 650 W/m², niin sen yläpuolella olevaan ilmakehään ei siirry lainkaan lämpöä, jos ne ovat saman lämpöisiä.

Nämä olivat niitä kasvihuoneilmiön selityksiä "kansalaisille", ja roikkuvat edelleen jopa Wikipediassa.

Anonyymi kirjoitti:

Näin se menee.

Osittain, pimeällä puolella maan pinta ei näy, mutta ilmakehä näkyy.

Anonyymi kirjoitti:

Osittain, pimeällä puolella maan pinta ei näy, mutta ilmakehä näkyy.

Toki se reunoilla näkyy, kun valoa tulee auringon puolelta.

Anonyymi kirjoitti:

Toki se reunoilla näkyy, kun valoa tulee auringon puolelta.

Ilma ei säteile näkyvää valoa edes huoneen lämpötilassa. Asian voi testat menemällä komeroon.

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä asiaa selvittää, että maan pinnan lämpösäteily 287 K lämpötilan (musta kappale) säteilyn maksimi osuu ~10 µ kohdalle, ja on intensiteetiltään 8 W/n²/µ, vertailuna auringon 1600 näkyvän valon alueella.

Ajatus, että vain tämä maasta lähtevä lämpösäteily olisi ratkaisevassa osassa maapallon kokonaislämpötilaan, vaikuttaa hyvin vieraalta.

Mielikuva syntyy siitä, että esitellään erilaisia lämpötilan mukaisia säteilytehoja, kuin ne kuvaisivat lämpöenergian siirtosuhteita.
Todellisuus on muuta, jos vaikka maan pinta säteilee 650 W/m², niin sen yläpuolella olevaan ilmakehään ei siirry lainkaan lämpöä, jos ne ovat saman lämpöisiä.

Nämä olivat niitä kasvihuoneilmiön selityksiä "kansalaisille", ja roikkuvat edelleen jopa Wikipediassa.

Lue lisää

Kivoja lukuja viljelet, mutta mitä oikein yrität sanoa? Ettet ymmärrä kasvihuoneilmiötä?

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä asiaa selvittää, että maan pinnan lämpösäteily 287 K lämpötilan (musta kappale) säteilyn maksimi osuu ~10 µ kohdalle, ja on intensiteetiltään 8 W/n²/µ, vertailuna auringon 1600 näkyvän valon alueella.

Ajatus, että vain tämä maasta lähtevä lämpösäteily olisi ratkaisevassa osassa maapallon kokonaislämpötilaan, vaikuttaa hyvin vieraalta.

Mielikuva syntyy siitä, että esitellään erilaisia lämpötilan mukaisia säteilytehoja, kuin ne kuvaisivat lämpöenergian siirtosuhteita.
Todellisuus on muuta, jos vaikka maan pinta säteilee 650 W/m², niin sen yläpuolella olevaan ilmakehään ei siirry lainkaan lämpöä, jos ne ovat saman lämpöisiä.

Nämä olivat niitä kasvihuoneilmiön selityksiä "kansalaisille", ja roikkuvat edelleen jopa Wikipediassa.

Lue lisää

Tämähän on kuin suoraan aph:n käsikirjasta. Sama käsittämätön väite ettei atomi kykene absorboimaan fotonia, jos sen lähettänyt atomi on samassa lämpötilassa. Poikkeuksellisen tyhmä yksilö sekoittaa johtumista ja säteilyä toisiinsa.

Anonyymi kirjoitti:

Oliko tämä nyt tarkistettavissa olevaa tietoa vai ihan omaa näkemystä? Maan takaisin avaruuteen luovuttama (lämpö)säteily on huomattavasti matalaenergisempää kuin Auringosta vastaanotettu, joten se on siis käsittääkseni infrapunasäteilyä. Missä määrin muut kuin kasvihuonekaasut säteilevät energiaansa avaruuteen? Vai säteilevätkö lopulta ollenkaan, koska sen pitäisi olla IR-säteilyä?

Lue lisää

Kaasuseoksessa molekyylien väliset törmäykset tasaavat hyvin tehokkaasti energian kaasun eri komponenttien atomien välillä.

Kineettisestä kaasuteoriasta tuo tieto samanlämpöisyydestä peräisin eli sikäli tarkistettavissa olevaa tietoa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Maa ei säteilisi muuta kuin IR-säteilyä, niin Mata ei avaruudesta käsin pystyisi paljaalla silmällä havaitsemaan.
Tosiasia on että Maan ilmakehän pystyy aivan hyvin havaitsemaan avaruudesta katsottaessa.

Lue lisää

Maan ilmakehä ei ole lämpötilaltasn yhtenäinen. Ylin osa ilmakehästä on hyvin kuumaa ja osin ionisoitunutta kaasua eli plasmaa erottäin matalassa paineessa. Se säteilee valoa kuten kyseisey kaasut lähes tyhjiössä säteilevät niitä ionisoivalla säteilyllä pommitettaessa.

Hakusanaksi airglow. Kun ionisoitunut kaasuatomi saa elektroninsa takaisin se säteilee valoa.


sillä kuten kyseiset kaasut suuressa lämpötilassa säteilyn pommittaessa muutenkin

Ne eivät myöskää absorboi maan lähettämän infrapunan taajuuksilla.

Pallo jäähtyy avaruuteen vain säteilemällä. Jäähdyttävä säteily on peräisin suoraan maasta ja välillisesti ilmakehästä "kasvihuonekaasujen" kautta.

Eikö edes ulompana ilmakehässä missä vastaanottavat Auringon UV:tä? Vai käykö niin, että UV vain pilkkoo niitä (otsoni)?

Anonyymi kirjoitti:

Eikö edes ulompana ilmakehässä missä vastaanottavat Auringon UV:tä? Vai käykö niin, että UV vain pilkkoo niitä (otsoni)?

Kommenttini koski maasta lähtevää säteilyä. Auringosta tuleva on sitten oma lukunsa. Ilmakehä heijastaa siitä jo 10 % ja pilvet 20 % takaisin kohti avaruuden peräseinää.

Anonyymi kirjoitti:

Kommenttini koski maasta lähtevää säteilyä. Auringosta tuleva on sitten oma lukunsa. Ilmakehä heijastaa siitä jo 10 % ja pilvet 20 % takaisin kohti avaruuden peräseinää.

Tosi, tässä menee sekaisin säteilytaajuudet ja ihmisen kyky aistia niitä, ei ihminen näe valoakaan jos sen intensiteetti ei ole riittävä.

Anonyymi kirjoitti:

Ne eivät myöskää absorboi maan lähettämän infrapunan taajuuksilla.

Pallo jäähtyy avaruuteen vain säteilemällä. Jäähdyttävä säteily on peräisin suoraan maasta ja välillisesti ilmakehästä "kasvihuonekaasujen" kautta.

Lue lisää

Esitätkö ihan vakavissasi että ilmakehään sitoutuu lämpöä vain maanpinnalta kasvihuonekaasujen välityksellä ?

Anonyymi kirjoitti:

Esitätkö ihan vakavissasi että ilmakehään sitoutuu lämpöä vain maanpinnalta kasvihuonekaasujen välityksellä ?

En ole sellaista väittänyt. Sitähän sitoutuu konvektiolla, höyryn mukana ja johtumallakin jonkin verran. Näiden lisäksi kh-kaasut absorboivat säteilyä.

Anonyymi kirjoitti:

En ole sellaista väittänyt. Sitähän sitoutuu konvektiolla, höyryn mukana ja johtumallakin jonkin verran. Näiden lisäksi kh-kaasut absorboivat säteilyä.

Oleellisesti vain kh-kaasut emittoivat säteilyä ilmakehästä (joka suuntaan). Pallo jäähtyy avaruuteen vain säteilemällä.

Anonyymi kirjoitti:

Oleellisesti vain kh-kaasut emittoivat säteilyä ilmakehästä (joka suuntaan). Pallo jäähtyy avaruuteen vain säteilemällä.

Valta osa avaruuteen pääsevästä säteilystä on peräisin ilmakehästä. Ei kuitenkaan typestä tai hapesta.

Anonyymi kirjoitti:

En ole sellaista väittänyt. Sitähän sitoutuu konvektiolla, höyryn mukana ja johtumallakin jonkin verran. Näiden lisäksi kh-kaasut absorboivat säteilyä.

Höyryn ilmakehään viemä teho voidaan helposti laskea sadannan perusteella. Päädytään noin tehoon 70 W/m2. Pallo jäähtyy avaruuteen keskimäärin teholla 238 W/m2.

Anonyymi kirjoitti:

Höyryn ilmakehään viemä teho voidaan helposti laskea sadannan perusteella. Päädytään noin tehoon 70 W/m2. Pallo jäähtyy avaruuteen keskimäärin teholla 238 W/m2.

Tuo jäähdytysteho vastaa mustan kappaleen lämpötilaa 255 K. Ilmakehän kh-kaasut eivät kuitenkaan säteile mustan kappaleen tavoin. Muta sillä tavoin ne säteilevät, että tuollainen teho lähtee pallolta kohti avaruuden peräseinää. Vain pieni osa, muistaakseni 6 % karkaa suoraan pallon pinnalta.

Anonyymi kirjoitti:

Valta osa avaruuteen pääsevästä säteilystä on peräisin ilmakehästä. Ei kuitenkaan typestä tai hapesta.

Tuohan tarkoittaisi että kasvihuonekaasujen lisääminen lisäisi säteilyä, ja viilentäisi palloa ?

Anonyymi kirjoitti:

Tuohan tarkoittaisi että kasvihuonekaasujen lisääminen lisäisi säteilyä, ja viilentäisi palloa ?

Jos kh-kaasut poistettaisiin, niin pallo säteilisi pinnalta mustan kappaleen tapaan suoraan avaruuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Tuohan tarkoittaisi että kasvihuonekaasujen lisääminen lisäisi säteilyä, ja viilentäisi palloa ?

Etkö kysynyt tuota jo aiemminkin, eikö vastaukset menneet silloinkaan perille? Kasvihuonekaasujen lisääminen lisäisi säteilyä myös kohti maata. Eli ei, kasvihuonekaasujen pumppaaminen ilmakehään ei ole ratkaisu lämpenemiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Tuohan tarkoittaisi että kasvihuonekaasujen lisääminen lisäisi säteilyä, ja viilentäisi palloa ?

Keskusteluissa vaikuttaa siltä, että osa on sisältänyt säteilyn siten, että koska se on ainoa tapa, jolla lämpö voi siirtyä avaruuteen, se on myös ainoa tapa, jolla maanpinnan lämpö voisi siirtyä ilmakehään tai molekyyleistä toisiin.

Hieman asiaa tuntevat ovat kyllä yrittäneet selittää, että troposfäärin (jossa on se ilmasto) alueella säteilyn osuus on energian siirrossa vain marginaalinen.

Anonyymi kirjoitti:

Keskusteluissa vaikuttaa siltä, että osa on sisältänyt säteilyn siten, että koska se on ainoa tapa, jolla lämpö voi siirtyä avaruuteen, se on myös ainoa tapa, jolla maanpinnan lämpö voisi siirtyä ilmakehään tai molekyyleistä toisiin.

Hieman asiaa tuntevat ovat kyllä yrittäneet selittää, että troposfäärin (jossa on se ilmasto) alueella säteilyn osuus on energian siirrossa vain marginaalinen.

Lue lisää

Jeps, ja joku viisas muovikannukokemusfyysikko voisi vertailla suhteita vaikka laittamalla talviaikaan lämpimän makkaran oksalle roikkumaan, ja samanlaisen täysin tiiviisti paksuun tyroksiin pakattuna.
Nytpä vapaasti roikkuvaa makkaraa jäähdyttää säteily, konvektio ja konduktio, paketissa olevaa vain säteily.

Eron saattaa huomata kinkkumittarillakin, vai ?

Anonyymi kirjoitti:

Keskusteluissa vaikuttaa siltä, että osa on sisältänyt säteilyn siten, että koska se on ainoa tapa, jolla lämpö voi siirtyä avaruuteen, se on myös ainoa tapa, jolla maanpinnan lämpö voisi siirtyä ilmakehään tai molekyyleistä toisiin.

Hieman asiaa tuntevat ovat kyllä yrittäneet selittää, että troposfäärin (jossa on se ilmasto) alueella säteilyn osuus on energian siirrossa vain marginaalinen.

Lue lisää

Toki kasvihuonekaasujen takaisinsäteilyn vuoksi vesihöyryn haihtuminen poistaa pinnalta nettomääräisesti enemmän lämpöä kuin säteily, mutta onhan tuo säteilyn osuus energian siirtelyssä kaikkea muuta kuin marginaalinen...

https://climate.nasa.gov/news/2641/keeping-an-eye-on-earths-energy-budget/

Anonyymi kirjoitti:

Toki kasvihuonekaasujen takaisinsäteilyn vuoksi vesihöyryn haihtuminen poistaa pinnalta nettomääräisesti enemmän lämpöä kuin säteily, mutta onhan tuo säteilyn osuus energian siirtelyssä kaikkea muuta kuin marginaalinen...

https://climate.nasa.gov/news/2641/keeping-an-eye-on-earths-energy-budget/

Lue lisää

Näistä kauniista värikuvista, ja niiden lukemista oli kai jo puhettakin, ensin on tärkeintä katsoa, kuka on lähetteen takana, mm. tämä ei ole NASAn sivu.

Tuosta kasvihuonekaasujen takaisin säteilystä ei edes jaksa aina muistuttaa, että juuri samalla lailla "takaisin säteilevät" muutkin, kuin kasvihuonekaasut, se ero on vain eri taajuuksiin reagoimisessa, ei mikään säteilysuunnan määritys.

Anonyymi kirjoitti:

Näistä kauniista värikuvista, ja niiden lukemista oli kai jo puhettakin, ensin on tärkeintä katsoa, kuka on lähetteen takana, mm. tämä ei ole NASAn sivu.

Tuosta kasvihuonekaasujen takaisin säteilystä ei edes jaksa aina muistuttaa, että juuri samalla lailla "takaisin säteilevät" muutkin, kuin kasvihuonekaasut, se ero on vain eri taajuuksiin reagoimisessa, ei mikään säteilysuunnan määritys.

Lue lisää

N2 ja O2 eivät absorboi maan (tai ilman kh-kaasujen) lähettämää IR-säteilyä. Ne eivät reagoi siihen myöskään emittoimalla. Absorptio ja emissio ovat kuin siiamilaiset kaksoset.

Anonyymi kirjoitti:

N2 ja O2 eivät absorboi maan (tai ilman kh-kaasujen) lähettämää IR-säteilyä. Ne eivät reagoi siihen myöskään emittoimalla. Absorptio ja emissio ovat kuin siiamilaiset kaksoset.

Lue lisää

Niin, ja ovat ominaisia kaikille kaasuille, ei IR taajuus ilmakehässä ole mikään yksinomainen erikoisuus, eri kaasut toimivt eri taajuuksilla.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, ja ovat ominaisia kaikille kaasuille, ei IR taajuus ilmakehässä ole mikään yksinomainen erikoisuus, eri kaasut toimivt eri taajuuksilla.

Tuosta https://www.e-education.psu.edu/earth103/node/1001 näkee millä aallonpituuksilla 300 K musta kappale lähettää säteilyä. Maapallon keskilämpötila on 287 K. Se säteilee kutakuinkin mustan kappaleen tavoin. Ilmakehän N2 ja O2 eivät "toimi" noilla aallonpituuksilla (taajuuksilla).

Anonyymi kirjoitti:

Tuosta https://www.e-education.psu.edu/earth103/node/1001 näkee millä aallonpituuksilla 300 K musta kappale lähettää säteilyä. Maapallon keskilämpötila on 287 K. Se säteilee kutakuinkin mustan kappaleen tavoin. Ilmakehän N2 ja O2 eivät "toimi" noilla aallonpituuksilla (taajuuksilla).

Lue lisää

Tässä olisi tutkimustulosta säteilystä ja taajuuksista.

http://www.ces.fau.edu/nasa/images/Energy/GHGAbsoprtionSpectrum-690x776.jpg

Maasta lähtevä säteily rajattu valkeaksi.


Tämä ehkä selittää, miksi hiilidioksidin lisäys ei blokkaa maasta lähtevää IR säteilyä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, ja ovat ominaisia kaikille kaasuille, ei IR taajuus ilmakehässä ole mikään yksinomainen erikoisuus, eri kaasut toimivt eri taajuuksilla.

Alailmakehässä IR-säteily on ainoa jolla on merkitystä Maapallon lämpötalouden kannalta. UV-säteily ja näkyvä valo mitä alailmakehään asti pääsee ei juuri absorboidu kaasuihin.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä olisi tutkimustulosta säteilystä ja taajuuksista.

http://www.ces.fau.edu/nasa/images/Energy/GHGAbsoprtionSpectrum-690x776.jpg

Maasta lähtevä säteily rajattu valkeaksi.


Tämä ehkä selittää, miksi hiilidioksidin lisäys ei blokkaa maasta lähtevää IR säteilyä.

Lue lisää

Ei selitä. Ja tuo valkeaksi rajattu on vain se ikkuna, minkä kasvihuonekaasut jättävät IR-säteilylle suoraan avaruuteen.

Hiilidioksidin tai minkä tahansa kasvihuonekaasun lisäys aina lisää "peiton" paksuutta eli lämmittävää vaikutusta. Mitä enemmän ilmakehässä on IR-säteilyä emittoivia kaasuja, sitä hitaammin lämpö pääsee siirtymään ulommas ilmakehässä ja Maan lämpötila nousee.

Anonyymi kirjoitti:

Näistä kauniista värikuvista, ja niiden lukemista oli kai jo puhettakin, ensin on tärkeintä katsoa, kuka on lähetteen takana, mm. tämä ei ole NASAn sivu.

Tuosta kasvihuonekaasujen takaisin säteilystä ei edes jaksa aina muistuttaa, että juuri samalla lailla "takaisin säteilevät" muutkin, kuin kasvihuonekaasut, se ero on vain eri taajuuksiin reagoimisessa, ei mikään säteilysuunnan määritys.

Lue lisää

Kyllä se kuva on NASA:n.

Anonyymi kirjoitti:

Ei selitä. Ja tuo valkeaksi rajattu on vain se ikkuna, minkä kasvihuonekaasut jättävät IR-säteilylle suoraan avaruuteen.

Hiilidioksidin tai minkä tahansa kasvihuonekaasun lisäys aina lisää "peiton" paksuutta eli lämmittävää vaikutusta. Mitä enemmän ilmakehässä on IR-säteilyä emittoivia kaasuja, sitä hitaammin lämpö pääsee siirtymään ulommas ilmakehässä ja Maan lämpötila nousee.

Lue lisää

Muuten oikein, mutta pitoisuuden lisäys ei muuta kuin alimman palkin paksuutta ylöspäin.
Kaasujen kohdalla olevat palkit kuvaavat ominaisuutta, sehän ei riipu määrästä, alin näyttää kokonaispeittoa.

Anonyymi kirjoitti:

Alailmakehässä IR-säteily on ainoa jolla on merkitystä Maapallon lämpötalouden kannalta. UV-säteily ja näkyvä valo mitä alailmakehään asti pääsee ei juuri absorboidu kaasuihin.

Lue lisää

" Alailmakehässä IR-säteily on ainoa jolla on merkitystä Maapallon lämpötalouden kannalta."

Haiskahtaa kuin tuo liittyisi harhaan, että lämpöä siirtyisi vain säteilemällä.

Anonyymi kirjoitti:

Muuten oikein, mutta pitoisuuden lisäys ei muuta kuin alimman palkin paksuutta ylöspäin.
Kaasujen kohdalla olevat palkit kuvaavat ominaisuutta, sehän ei riipu määrästä, alin näyttää kokonaispeittoa.

Lue lisää

Mitä höpäjät, nuohan on kaikki absorptioprosenttipalkkeja skaalalla 0-100%, miksi se palkki mihinkään paksuuntuisi?

Jos jonkun kasvihuonekaasun pitoisuus kasvaa, niin se emittoi enemmän sekä Maasta tulevaa että muilta molekyyleiltä saamaansa energiaa IR-säteilynä, ja puolet siitä suuntautuu Maata kohti.

Anonyymi kirjoitti:

" Alailmakehässä IR-säteily on ainoa jolla on merkitystä Maapallon lämpötalouden kannalta."

Haiskahtaa kuin tuo liittyisi harhaan, että lämpöä siirtyisi vain säteilemällä.

Lue lisää

Keskustelu tuntuu kiertävän kehää. Tuossa viestissä puhuttiin säteilystä, se ei tosiaan koskenut haihtumista, johtumista tai kulkeutumista.

En minä voi mitään haiskahduksillesi.

Mikä saatanan vimma sulla on linkittää kymmeniä kertoja omiin teksteihisi, rakastatko niitä niin paljon, vai kalastatko huomiota psyykeesi kohentamiseen.

Jos sinulla on asiaan jotain sanottavaa, niin kaikin mokomin, mutta kuvitelma että joku ryhtyisi kelaamaan tuota maratonpölinää, jossa ei ole juuri mitään asiaa normaalille täysipäiselle ihmiselle, on täyttä ymmärtämättömyyiiä.

Eli kannattaa katsoa mitä SINÄ olet aiemmin viisastellut....laskisit jotain...

Anonyymi kirjoitti:

Eli kannattaa katsoa mitä SINÄ olet aiemmin viisastellut....laskisit jotain...

Miksi ihmeessä, ei minun juttuni kaipaa mitään toistuvaa korostamista.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä saatanan vimma sulla on linkittää kymmeniä kertoja omiin teksteihisi, rakastatko niitä niin paljon, vai kalastatko huomiota psyykeesi kohentamiseen.

Jos sinulla on asiaan jotain sanottavaa, niin kaikin mokomin, mutta kuvitelma että joku ryhtyisi kelaamaan tuota maratonpölinää, jossa ei ole juuri mitään asiaa normaalille täysipäiselle ihmiselle, on täyttä ymmärtämättömyyiiä.

Lue lisää

Enemmän tuossa ketjussa näyttää olevan asiaa kuin monessa muussa (etenkin aph:n aloittamassa) ikinä. Tuossa taitaa olla linkit moneen keskusteluun joissa on puhuttu keskimääräistä enemmän oikea asiaa ja jaettu ihan validia tietoa.

Jos aihepiiri on itselle vähän vieraampi, niin kyllä tuota kannattaa tutkailla, toki se on pitkä ja raskas ketju. Mielenkiintoisena sivuhuomiona, että näköjään aph ei tuon ketjun alkupuolella ollut vielä niin "radikalisoitunut" ja höperö kuin tänä päivänä, vaan näyttää edes jonkin verran kunnioittavan muidenkin mielipiteitä eikä vain omiaan.

Anonyymi kirjoitti:

Enemmän tuossa ketjussa näyttää olevan asiaa kuin monessa muussa (etenkin aph:n aloittamassa) ikinä. Tuossa taitaa olla linkit moneen keskusteluun joissa on puhuttu keskimääräistä enemmän oikea asiaa ja jaettu ihan validia tietoa.

Jos aihepiiri on itselle vähän vieraampi, niin kyllä tuota kannattaa tutkailla, toki se on pitkä ja raskas ketju. Mielenkiintoisena sivuhuomiona, että näköjään aph ei tuon ketjun alkupuolella ollut vielä niin "radikalisoitunut" ja höperö kuin tänä päivänä, vaan näyttää edes jonkin verran kunnioittavan muidenkin mielipiteitä eikä vain omiaan.

Lue lisää

Totta kai, niin ajattelee jokainen omista tuherruksistaan.

Anonyymi kirjoitti:

Totta kai, niin ajattelee jokainen omista tuherruksistaan.

En minä ole tuota ketjua aloittanut ja koostanut, mutta varmaan olen johonkin noista siihen linkitetyistä muista ketjuista saattanut osallistua. Kuten sinäkin "nasevilla" kommenteillasi?

Anonyymi kirjoitti:

En minä ole tuota ketjua aloittanut ja koostanut, mutta varmaan olen johonkin noista siihen linkitetyistä muista ketjuista saattanut osallistua. Kuten sinäkin "nasevilla" kommenteillasi?

Lue lisää

Keskustelukumppaniasi hieman harmittaa se, ettei samaa aihetta pääse joka kerta aloittamaan alusta samoin vanhoin virheellisin väittein. Tuossa kun ikävästi muistutetaan aiemmista keskusteluista, joissa nuo virheet on jo oikaistu. Teen samaa jatkossakin.

TroIIaus olisi troIlille paljon helpompaa jos sen ei tarvitsisi nähdä vaivaa keksiäkseen jotakin uutta. Aiemmin mainittu trolIi "97%" on laiska ja kierrättää viesteissään samoja lauseita tyytyen siihen että enää saa vain noin 3% viesteihinsä vastauksia.

Anonyymi kirjoitti:

Keskustelukumppaniasi hieman harmittaa se, ettei samaa aihetta pääse joka kerta aloittamaan alusta samoin vanhoin virheellisin väittein. Tuossa kun ikävästi muistutetaan aiemmista keskusteluista, joissa nuo virheet on jo oikaistu. Teen samaa jatkossakin.

TroIIaus olisi troIlille paljon helpompaa jos sen ei tarvitsisi nähdä vaivaa keksiäkseen jotakin uutta. Aiemmin mainittu trolIi "97%" on laiska ja kierrättää viesteissään samoja lauseita tyytyen siihen että enää saa vain noin 3% viesteihinsä vastauksia.

Lue lisää

Noinhan se on. Palstan alarmistipellet eivät viitsi enää paneutua asiaan vaan viittailevat johonkin aikaisempaan ketjuun jossa ovat mielestään tuoneet riittävän hyvin julki uskontonsa ja uskomustensa perusteet.

Katselin tuota NASAn kuvaa ja yritin keksiä, missä on se mahtava hiilidioksidin laikutus.
Jos perustelu on, että lisääntynyt CO2 estää valkean rajatun alueen taajuisen säteilyn etenemistä sitä absorboiden, niin kuvasta päätellen ei näytä kovin mahdolliselta, joten kysymys CO2 n vaikutuksesta tuntuu aika perustellulta.

Anonyymi kirjoitti:

Katselin tuota NASAn kuvaa ja yritin keksiä, missä on se mahtava hiilidioksidin laikutus.
Jos perustelu on, että lisääntynyt CO2 estää valkean rajatun alueen taajuisen säteilyn etenemistä sitä absorboiden, niin kuvasta päätellen ei näytä kovin mahdolliselta, joten kysymys CO2 n vaikutuksesta tuntuu aika perustellulta.

Lue lisää

Aika merkillistä tuo kasvihuonekaasukomiikka on muutenkin.

Vesihöyry on ylivoimaisesti vahvin kasvihuonekaasu, sen pitoisuus on keskimäärin 2000 ppm, mutta se vaihtelee lämpötilan, sään ym suhteen, ja maanpinnan lähettyvillä voi 20 asteen lämpötilassakin jo nousta yli 20000 ppm.

Näin kaikkein vahvimman kasvihuonekaasun pitoisuus voi vaihdella 10000 ppm tasolla, mutta me maksamme hyvin heikon kasvihuonekaasun 100 ppm muutoksesta, ja pelkäämme kuolevamme, ellemme sitä tee.

Pelkäänpä että hamassa tulevaisuudessa muistellaan ja naureskellaan 2000 luvun ihmisten järjenjuoksulle.

Anonyymi kirjoitti:

Aika merkillistä tuo kasvihuonekaasukomiikka on muutenkin.

Vesihöyry on ylivoimaisesti vahvin kasvihuonekaasu, sen pitoisuus on keskimäärin 2000 ppm, mutta se vaihtelee lämpötilan, sään ym suhteen, ja maanpinnan lähettyvillä voi 20 asteen lämpötilassakin jo nousta yli 20000 ppm.

Näin kaikkein vahvimman kasvihuonekaasun pitoisuus voi vaihdella 10000 ppm tasolla, mutta me maksamme hyvin heikon kasvihuonekaasun 100 ppm muutoksesta, ja pelkäämme kuolevamme, ellemme sitä tee.

Pelkäänpä että hamassa tulevaisuudessa muistellaan ja naureskellaan 2000 luvun ihmisten järjenjuoksulle.

Lue lisää

"Pelkäänpä että hamassa tulevaisuudessa muistellaan ja naureskellaan 2000 luvun ihmisten järjenjuoksulle."

Kyseessä ei ole mikään järjenjuoksu vaan alarmistien järjenpuute. Puuttuva järki ei minnekään juokse.

Anonyymi kirjoitti:

"Pelkäänpä että hamassa tulevaisuudessa muistellaan ja naureskellaan 2000 luvun ihmisten järjenjuoksulle."

Kyseessä ei ole mikään järjenjuoksu vaan alarmistien järjenpuute. Puuttuva järki ei minnekään juokse.

Lue lisää

Älä ymmärrä väärin, en väheksy lainkaan ihmisen aiheuttamaa muutosta, ainoastaan tätä käsittämätöntä hiilidioksidikomiikkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Aika merkillistä tuo kasvihuonekaasukomiikka on muutenkin.

Vesihöyry on ylivoimaisesti vahvin kasvihuonekaasu, sen pitoisuus on keskimäärin 2000 ppm, mutta se vaihtelee lämpötilan, sään ym suhteen, ja maanpinnan lähettyvillä voi 20 asteen lämpötilassakin jo nousta yli 20000 ppm.

Näin kaikkein vahvimman kasvihuonekaasun pitoisuus voi vaihdella 10000 ppm tasolla, mutta me maksamme hyvin heikon kasvihuonekaasun 100 ppm muutoksesta, ja pelkäämme kuolevamme, ellemme sitä tee.

Pelkäänpä että hamassa tulevaisuudessa muistellaan ja naureskellaan 2000 luvun ihmisten järjenjuoksulle.

Lue lisää

CO2-lisäyksen aiheuttama lämpeneminen vahvistaa myös vesihöyryefektiä. Lämpimämpi ilma kykenee sitomaan enemmän vesihöyryä. Olen lukenut arvioita, että tämä suunnilleen tuplaa CO2-lisäyksen säteilypakotteen.

Anonyymi kirjoitti:

CO2-lisäyksen aiheuttama lämpeneminen vahvistaa myös vesihöyryefektiä. Lämpimämpi ilma kykenee sitomaan enemmän vesihöyryä. Olen lukenut arvioita, että tämä suunnilleen tuplaa CO2-lisäyksen säteilypakotteen.

Lue lisää

Eipä edetä liian nopeasti.
Ensin pitäisi edes jotenkin osoittaa että hiilidioksidilla olisi jotain vaikutusta, ja vasta sitten kerrannaisvaikutuksiin.

Anonyymi kirjoitti:

Katselin tuota NASAn kuvaa ja yritin keksiä, missä on se mahtava hiilidioksidin laikutus.
Jos perustelu on, että lisääntynyt CO2 estää valkean rajatun alueen taajuisen säteilyn etenemistä sitä absorboiden, niin kuvasta päätellen ei näytä kovin mahdolliselta, joten kysymys CO2 n vaikutuksesta tuntuu aika perustellulta.

Lue lisää

Et sitten ole yrittänyt selvittää asiaa tai edes lukea kommentteja joissa sitä on jo aiemmin yritetty sinulle selventää?

Perustelu ei ole että CO2:n pitoisuuden kasvu tukkisi ilmakehän suoran säteily"ikkunan" avaruuteen (se valkea rajattu alue mitä kasvihuonekaasut eivät pysty hyödyntämään). Tämän verran olet pystynyt itsekin päättelemään, hienoa. Mutta kun CO2-pitoisuus kasvaa, niin lämmön/energian/säteilyn siirtyminen sen ja muiden kasvihuonekaasujen ohi ulommas ilmakehään hidastuu, koska ne palauttavat isomman osan lämmöstä takaisinpäin. Sen seurauksena Maan ja alailmakehän lämpötila nousee.

Anonyymi kirjoitti:

Aika merkillistä tuo kasvihuonekaasukomiikka on muutenkin.

Vesihöyry on ylivoimaisesti vahvin kasvihuonekaasu, sen pitoisuus on keskimäärin 2000 ppm, mutta se vaihtelee lämpötilan, sään ym suhteen, ja maanpinnan lähettyvillä voi 20 asteen lämpötilassakin jo nousta yli 20000 ppm.

Näin kaikkein vahvimman kasvihuonekaasun pitoisuus voi vaihdella 10000 ppm tasolla, mutta me maksamme hyvin heikon kasvihuonekaasun 100 ppm muutoksesta, ja pelkäämme kuolevamme, ellemme sitä tee.

Pelkäänpä että hamassa tulevaisuudessa muistellaan ja naureskellaan 2000 luvun ihmisten järjenjuoksulle.

Lue lisää

Niin, vesihöyryn säilyvyys ilmakehässä on luokkaa viikko, hiilidioksidilla jopa satoja vuosia. Vesihöyryn pitoisuuteen emme pysty suoraan vaikuttamaan, mutta hiilidioksidin pitoisuutta olemme pystyneet omalla toiminnallamme nostamaan, joten sen perusteella pystymme sitä nousua myös hillitsemään.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä edetä liian nopeasti.
Ensin pitäisi edes jotenkin osoittaa että hiilidioksidilla olisi jotain vaikutusta, ja vasta sitten kerrannaisvaikutuksiin.

Huumori on vaikea laji.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, vesihöyryn säilyvyys ilmakehässä on luokkaa viikko, hiilidioksidilla jopa satoja vuosia. Vesihöyryn pitoisuuteen emme pysty suoraan vaikuttamaan, mutta hiilidioksidin pitoisuutta olemme pystyneet omalla toiminnallamme nostamaan, joten sen perusteella pystymme sitä nousua myös hillitsemään.

Lue lisää

Vesihöyryn absoluuttinen määrä ratkaisee. On totta, että lämpimämpi ilma kykenee sitomaan enemmän höyryä, mutta absoluuttisen pitoisuuden nousu edellyttäisi, että suhteellinen kosteus ei ainakaan laske. Miksi se ei voisi hieman laskeakin. Onhan vaihtelu nytkin suurta paikallisesti. Luulisi, että höyryn absoluuttimäärä riippuu vahvasti "lämmittimen" tehosta, joka on hyvin vakio. CO2 ei tuota lämpöä. Se vain vaikeuttaa lämmön siirtymistä avaruuteen ja aiheuttaa sitä kautta hieman lämpenemistä. Kumminkin veden höyrystäminen vaatii noin 500 kertaisen energiamäärän kuin saman vesimäärän lämmittäminen yhdellä asteella. Tästä voisi arvella, että pieni lämpeneminen ei juurikaan lisää höyryntuottoa ilmakehään.

Anonyymi kirjoitti:

Vesihöyryn absoluuttinen määrä ratkaisee. On totta, että lämpimämpi ilma kykenee sitomaan enemmän höyryä, mutta absoluuttisen pitoisuuden nousu edellyttäisi, että suhteellinen kosteus ei ainakaan laske. Miksi se ei voisi hieman laskeakin. Onhan vaihtelu nytkin suurta paikallisesti. Luulisi, että höyryn absoluuttimäärä riippuu vahvasti "lämmittimen" tehosta, joka on hyvin vakio. CO2 ei tuota lämpöä. Se vain vaikeuttaa lämmön siirtymistä avaruuteen ja aiheuttaa sitä kautta hieman lämpenemistä. Kumminkin veden höyrystäminen vaatii noin 500 kertaisen energiamäärän kuin saman vesimäärän lämmittäminen yhdellä asteella. Tästä voisi arvella, että pieni lämpeneminen ei juurikaan lisää höyryntuottoa ilmakehään.

Lue lisää

Säteilypakotteen lämmitysvaikutus riippuu siitä, miten pallon valtava vesimäärä osallistuu energian sitomiseen. Onhan 70 % pallon pinnasta vesien peitossa. Jos vain pintavedet lämpiävät, niin lämpenemisnopeus on isompi. Kumminkin osa energiasta "imeytyy" vähitellen myös syvempiin vesiin. Havaitusta lämpeneminvauhdista vedetyt hätäiset johtopäätökset voivat olla virheellisiä.

Lämpeneminen myös hidastaa lämpenemistä. Kun "pakokaasua" kuitenkin tungetaan kehiin jatkuvasti, niin lämpeneminen jatkuu. Valtamerialueiden pitkät trendit näyttävät luokkaa 0.02 C nousua.
.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, vesihöyryn säilyvyys ilmakehässä on luokkaa viikko, hiilidioksidilla jopa satoja vuosia. Vesihöyryn pitoisuuteen emme pysty suoraan vaikuttamaan, mutta hiilidioksidin pitoisuutta olemme pystyneet omalla toiminnallamme nostamaan, joten sen perusteella pystymme sitä nousua myös hillitsemään.

Lue lisää

Huuhaajutut on hauskoja. Keksi lisää.

Anonyymi kirjoitti:

Katselin tuota NASAn kuvaa ja yritin keksiä, missä on se mahtava hiilidioksidin laikutus.
Jos perustelu on, että lisääntynyt CO2 estää valkean rajatun alueen taajuisen säteilyn etenemistä sitä absorboiden, niin kuvasta päätellen ei näytä kovin mahdolliselta, joten kysymys CO2 n vaikutuksesta tuntuu aika perustellulta.

Lue lisää

Hiilidioksidin määrän lisäävä kokonaisvaikutus Maapallon energiabudjettiin on tosiaan prosentuaalisesti aika pieni. Valitettavasti esimerkiksi yhden asteen lämpeneminenkin on absoluuttisella skaalalla katsottuna prosentuaalisesti pieni ilmiö vaikka huomioidaankin lähtevän lämpösäteilyn osalta lämpösäteilyn T^4 laki.

Meidän ikäväksemme hiilidioksidin määrän muutos on jo riittävä näkyäkseen tasapainotilan keskimääräisessä pintalämpötilassa Maapallon pinnalla.

Anonyymi kirjoitti:

Hiilidioksidin määrän lisäävä kokonaisvaikutus Maapallon energiabudjettiin on tosiaan prosentuaalisesti aika pieni. Valitettavasti esimerkiksi yhden asteen lämpeneminenkin on absoluuttisella skaalalla katsottuna prosentuaalisesti pieni ilmiö vaikka huomioidaankin lähtevän lämpösäteilyn osalta lämpösäteilyn T^4 laki.

Meidän ikäväksemme hiilidioksidin määrän muutos on jo riittävä näkyäkseen tasapainotilan keskimääräisessä pintalämpötilassa Maapallon pinnalla.

Lue lisää

Nykyinen CO2-pitoisuus aiheuttaa 0.8 % häiriön energiabudjettiin (ilman kerrannaisvaikutuksia). Se tarkoittaa, että aina neljässä kuukaudessa yhden vuorokauden energiat jää "säästöön". Tämä näkyy sitten nousevina lämpötiloina.

Anonyymi kirjoitti:

Nykyinen CO2-pitoisuus aiheuttaa 0.8 % häiriön energiabudjettiin (ilman kerrannaisvaikutuksia). Se tarkoittaa, että aina neljässä kuukaudessa yhden vuorokauden energiat jää "säästöön". Tämä näkyy sitten nousevina lämpötiloina.

Lue lisää

Fossiilisten poltttamisesta aiheutuvan vuotuisen hiilidioksidipitoisuuden 0.5 % nousun vaikutuksen kompensoimiseen tarvitaan 0.008 C lämpeneminen. Siis 0.8 C vuosisadassa. Päälle tulee kerrannaisvaikutukset.

Anonyymi kirjoitti:

Fossiilisten poltttamisesta aiheutuvan vuotuisen hiilidioksidipitoisuuden 0.5 % nousun vaikutuksen kompensoimiseen tarvitaan 0.008 C lämpeneminen. Siis 0.8 C vuosisadassa. Päälle tulee kerrannaisvaikutukset.

Lue lisää

Maapallo on kuin iso lämminvesivaraaja. Pallon pinnasta 70 % on veden peitossa. Jos pallo olisi sileä ja kaikki vesi kerrostettuna pinnalle, niin kerroksen paksuus olisi muistaakseni luokkaa 2700 m. Ei tuollainen vesimäärä ihan hetkessä lämpen (tai jäähdy). Valtamerialueiden pitkissä lämpötilatrendeissä lämpeneminen kyllä näkyy jo selvästi.

Anonyymi kirjoitti:

Maapallo on kuin iso lämminvesivaraaja. Pallon pinnasta 70 % on veden peitossa. Jos pallo olisi sileä ja kaikki vesi kerrostettuna pinnalle, niin kerroksen paksuus olisi muistaakseni luokkaa 2700 m. Ei tuollainen vesimäärä ihan hetkessä lämpen (tai jäähdy). Valtamerialueiden pitkissä lämpötilatrendeissä lämpeneminen kyllä näkyy jo selvästi.

Lue lisää

Valtameret purkavat energiaansa ilmakehään mm. pyörremyrskyinä ja muina sääilmiöinä. Mitä enemmän varastoitunutta energiaa on, sitä rajumpia ja/tai useammin esiintyviä purkauksia luulisi olevan odotettavissa.

Anonyymi kirjoitti:

Fossiilisten poltttamisesta aiheutuvan vuotuisen hiilidioksidipitoisuuden 0.5 % nousun vaikutuksen kompensoimiseen tarvitaan 0.008 C lämpeneminen. Siis 0.8 C vuosisadassa. Päälle tulee kerrannaisvaikutukset.

Lue lisää

Tieto on ilmeisesti IPCC n julkaisuista lähtöisin.

Anonyymi kirjoitti:

Tieto on ilmeisesti IPCC n julkaisuista lähtöisin.

Laskin sen käyttäen IPCC:nkin käyttämää säteilypakotteen kaavaa. CO2-pitoisuuden vuosinousu löytyy netistä.

Anonyymi kirjoitti:

Laskin sen käyttäen IPCC:nkin käyttämää säteilypakotteen kaavaa. CO2-pitoisuuden vuosinousu löytyy netistä.

Mikä on "säteilypakotteen kaava" ?

Anonyymi kirjoitti:

Mikä on "säteilypakotteen kaava" ?

Tuolta https://en.wikipedia.org/wiki/Radiative_forcing se logarimikaava löytyy.

Anonyymi kirjoitti:

Tuolta https://en.wikipedia.org/wiki/Radiative_forcing se logarimikaava löytyy.

Lue lisää

Tarkoititko tätä:

Carbon dioxide:
"A simplified first-order approximation expression for carbon dioxide (CO2) is:[31]
Δ F = 5.35 × ln ⁡ ( C 0 Δ C ) C 0 ".

Jos, niin käyttääkö IPCC vieläkin tätä surullisen kuuluisaa arvailualustaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoititko tätä:

Carbon dioxide:
"A simplified first-order approximation expression for carbon dioxide (CO2) is:[31]
Δ F = 5.35 × ln ⁡ ( C 0 Δ C ) C 0 ".

Jos, niin käyttääkö IPCC vieläkin tätä surullisen kuuluisaa arvailualustaa.

Lue lisää

Yksinkertaistettu ensimmäisen kertaluvun kaava. Sellainen sopii hyvin esitettäväksi yleistajuisissa teksteissä kuten Wikipediassa.

Malleissa oikeasti käytössä olevaa kaavaa voit etsiä aihetta käsittelevistä julkaisuista.

Anonyymi kirjoitti:

Yksinkertaistettu ensimmäisen kertaluvun kaava. Sellainen sopii hyvin esitettäväksi yleistajuisissa teksteissä kuten Wikipediassa.

Malleissa oikeasti käytössä olevaa kaavaa voit etsiä aihetta käsittelevistä julkaisuista.

Lue lisää

Kuten hyvin tiedät, kyseessä on matemaattinen sovite kolmella eri state of the art-tietokoneohjelmalla lasketuista tuloksista oletuksella, että vain CO2-pitoisuus muuttuu. Kaavan kerrointa on viimeksi päivitetty parisen kymmentä vuotta sitten 15 % alaspäin. Tällä huomioitiin CO2 vaikutus auringon spektrissä olevaan "infrapunahäntään". Epävarmuudet liittyvät kerrannaisvaikutuksiin. Siellä puhutaan tekijästä 2...6.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten hyvin tiedät, kyseessä on matemaattinen sovite kolmella eri state of the art-tietokoneohjelmalla lasketuista tuloksista oletuksella, että vain CO2-pitoisuus muuttuu. Kaavan kerrointa on viimeksi päivitetty parisen kymmentä vuotta sitten 15 % alaspäin. Tällä huomioitiin CO2 vaikutus auringon spektrissä olevaan "infrapunahäntään". Epävarmuudet liittyvät kerrannaisvaikutuksiin. Siellä puhutaan tekijästä 2...6.

Lue lisää

Kaavan logaritminen muoto on perusteltu analyyttisestikin. Myös Monte-Carlo simuloinnilla sen voi itsekin helposti todentaa koneella.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten hyvin tiedät, kyseessä on matemaattinen sovite kolmella eri state of the art-tietokoneohjelmalla lasketuista tuloksista oletuksella, että vain CO2-pitoisuus muuttuu. Kaavan kerrointa on viimeksi päivitetty parisen kymmentä vuotta sitten 15 % alaspäin. Tällä huomioitiin CO2 vaikutus auringon spektrissä olevaan "infrapunahäntään". Epävarmuudet liittyvät kerrannaisvaikutuksiin. Siellä puhutaan tekijästä 2...6.

Lue lisää

Toki.

Muistan jotain tuon synnystä, logaritmisuudella kuvattiin oletettua saturaation vaikutusta ja lähes kaikkia muuttujia sopivasti arvioimalla tavoiteltiin ensisijaisesti jo tapahtuneen muutoksen yhteyttä hiilidioksidipitoisuuden muutokseen.

Näiden mallinnusten ja ns. tutkimusten kohteena oli vain hiilidioksidin ja sen muutoksen vaikutus.
Se että hiilidioksidin vaikutus oletetaan jo alusta alkaen todeksi, ei kuulu minkään tieteen etiikkaan, mutta silloin ei sopinut tutkia vaikuttaako hiilidioksidin muutos lainkaan ilmaston, tai edes mihin suuntaan, ja asia onkin jo muodostunut "väistämättömäksi luonnon ilmiöksi"

Oletin että tuo olisi jo ohitettu, mutta väärässä oleminen on kohdallanikin aika inhimillistä.