Erillissota?

"Neuvostoliitto oli kuitenkin jo tätä ennen 25.6.1941 pommittanut viittätoista Suomen paikkakuntaa lähes 500:lla lentokoneella, ilman sodanjulistusta. Eikö se ole hyökkäys ja silkkaa sotaa? Mitä Suomen johto olisi voinut tässä tilanteessa muuta tehdä kuin katsoa joutuneensa sotaan ja koettaa vastata samalla mitalla? "

Toistanpa itse itseäni ja heitän tähän kirjoituksen josta pyysin jo aiemmin oikomaan virheet jos niitä löytyy. Ei ole tullut oikaisuja, tulisikohan nyt?

Suomi ei "joutunut" Jatkosotaan vaan hakeutui siihen. Se, että Neuvostoliitto pommitti 25.6.1941 tuli kuin tilauksesta, pääministeri saattoi julistaa maan joutuneen hyökkäyksen kohteeksi vaikka oman hyökkäyksen valmistelut olivat olleet menossa jo hyvän aikaa.

Talvisodan jälkeen Suomi lähestyi Saksaa poliittisyta asemaansa kohentaakseen ja aseita hannkiakseen. Talvisodan aikanahan Saksa oli kieltäytynyt auttamasta.

Saksan erikoislähettiläs everstiluutnantti J.Veltjens saapui Helsinkiin 17.8.1940 ja ilmoitti Mannerheimille, että Hitler on suostunut toimittamaan Suomelle aseita. Samalla hän esitti pyynnön kauttakulun järjestämisestä saksalaisille joukoille Suomen alueen kautta Pohjois-Norjaan. Mannerheim hyväksyi asetarjouksen ja poliittinen johto kauttakulun järjestelyn (sop.22.9.1940)

Berliinissä marraskuussa 1940 Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov sai kuulla Hitleriltä, ettei Saksa ole miehittänyt yhtään aluetta Suomessa vaan sillä on ainoastaan taloudellisia intressejä Pohjolassa, kun Molotov oli vaatinut Saksaa poistamaan joukkonsa Suomesta.

Saksa kutsui eri alojen edustajia, etenkin upseereita, Suomesta tutustumaan Saksan oloihin.
Sotilaallisen yhteistyön kehittelyssä etenkin kenraalimajuri Paavo Talvela keskusteli Saksan maavoimien yleisesikuntapäällikkö kenraalieversti Franz Haalderin ja valtakunnanmarsalkka Hermann Göringin kanssa joulukuussa 1940 jolloin Hitler hyväksyi Barbarossa suunnitelman Neuvostoliittoa vastaan.

Suomen yleisesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Erik Heinrichsin vierailu Berliiniin tammikuussa 1941 liittyi myös sotilaallisen yhteistoiminnan valmisteluihin. Hän tapasi matkansa aikana Halderin lisäksi mm. Saksan idän sotasuunnitelman laatijan kenraali Friedrich von Pauluksen, jotka saivat tarpeelliset tiedot Suomelta sotasuunnitelmansa edelleen kehittämiseksi. Tämän jälkeen saksalaisia upseereita vieraili Pohjois-Suomessa tutustumassa lentokenttiin ja maastoon.

Ensimmäinen virallinen yhteydenotto tapahtui kun Saksan erikoislähettiläs Karl Schnurre saapui 20.5. Suomeen presidentti Rydin luo. Schnurre välitti Hitlerin ehdotuksen, että Suomesta lähetettäisiin yleisesikuntaupseereita Saksaan keskustelemaan yhteistoiminnasta. Ryti suostui ja kenraaliluutnantti Erik Heinrichsin johtama upseeriryhmä matkusti 25.5. Salzburgiin keskustelemaan yhteistoiminnasta. Saksa kertoi suunnitelmastaan vain Suomea koskevat kohdat. Tarkoituksena oli hyökätä Baltian kautta Leningradiin. Pohjois-Suomen puolustuksen Saksa ottaisi vastuulleen ja toivoi saavansa avukseen siellä olevat joukot. Helsingissä 3.-6.6.1941 käydyissä jatkokeskusteluissa oli esillä lähinnä Suomen liikekannallepanon ajankohta. Mitään sopimuksia ja sitoumuksia ei tehty, mutta suomalaiset lupasivat ryhtyä saksalaisten ehdottamiin valmisteluihin. Saksalaiset olivat tyytyväisiä keskusteluihin ja saksalaisia joukkoja alkoi saapua Suomen satamiin 7.6 ja kuljetukset jatkuivat aina 21.6. saakka.

Suomi liittyi saksalaisten valmisteluihin ja alkoi saattaa puolustusvoimia sodan kannalle.
Rajavartiosto ja suojajoukot kutsuttiin 10.6.1941 ylimääräisiin harjoituksiin. Sitten oli vuorossa ratsuväkiprikaati, Hangon, Ahvenanmaan ja Pohjois-Suomen joukot. Ylipäällikkö alisti Pohjois-Suomen joukot siellä puolustuksesta vastaaville saksalaisille 15.6.1941.
17.6.1941 annettiin lopulta käsky liikekannallepanosta.
Suomalaisten keskittäessä voimiaan ennalta valmisteltujen suunnitelmien mukaisesti Saksa aloitti suurhyökkäyksen Neuvostoliittoon 22.6.1941.

Suomi julistautui puolueettomaksi. Sen alueella oli kuitenkin kahden keskenään sotaa käyvän suurvallan joukkoja ja osia sen omista voimista oli alistettu toiselle sotaa käyvistä, joten puolueettomuusjulistus oli näennäinen. Lisäksi Hitler ilmoitti radiopuheessaan suomalaisten taistelevan saksalaisten rinnalla. Neuvostoliitto vakuutti puolueettomuutta Suomea kohtaan mutta ilmoitti samalla ryhtyvänsä heti kostotoimiin mikäli Suomi sallisi aluettaan käytettävän sotatoimiin Neuvostoliittoa vastaan.
Puolustustoiminaan suomalaiset miehittivät 22.6 Ahvenanmaan ja miinoittivat Hangon alueelle johtavia väyliä sekä katkaisivat neuvostoliittolaisten junien kulun Hangon tukikohtaan. Samana päivänä suomalaiset sukellusveneet miinoittivat myös Neuvostoliiton puolella olevia Suomenlahdelle johtavia väyliä. Saksalaiset käyttivät sodan ensimmäisinä päivinä tarkoituksellisesti Suomen aluetta lentäessään Leningradin seudulle. Tätä näennäistä puolueettomuutta jatkui muutamia päiviä. Neuvostoliittolaiset olivat toisaalta loukanneet Suomen aluetta jo 22.6 ja pommittivat 25.6. ankarasti useita paikkakuntia. Tästä syystä Suomen pääministeri totesi eduskunnan istunnossa Suomen olevan sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Sotatilan alkaessa Suomen maa-, meri- ja ilmavoimat olivat valmiina toiminta-alueillaan.

Saksalaiset pyysivät 25.6. että suomalaiset valmistautuisivat hyökkäämään Laatokan itäpuolitse ainakin kuuden divisioonan voimin ja jotta hyökkäys vaikuttaisi yhteistoimintana Leningradin alueella, olisi suomalaisten aloitettava hyökkäys 10.7.

Mainittakoon vielä, että kun Suomen Karjalan armeija (viisi divisioonaa, kolme prikaatia ja myöhemmin vielä yksi vajaa saksalainen divisioona) aloitti 10.7.1941 hyökkäyksensä tavoitteenaan Syvärinvirta ja Petroskoi, niin sitä johti sama kenraaliluutnantti Heinrichs joka oli saksalaisten kanssa yhteistoimintaa suunnitellut.

Nimierkki kirjoitti:

"Neuvostoliitto oli kuitenkin jo tätä ennen 25.6.1941 pommittanut viittätoista Suomen paikkakuntaa lähes 500:lla lentokoneella, ilman sodanjulistusta. Eikö se ole hyökkäys ja silkkaa sotaa? Mitä Suomen johto olisi voinut tässä tilanteessa muuta tehdä kuin katsoa joutuneensa sotaan ja koettaa vastata samalla mitalla? "

Toistanpa itse itseäni ja heitän tähän kirjoituksen josta pyysin jo aiemmin oikomaan virheet jos niitä löytyy. Ei ole tullut oikaisuja, tulisikohan nyt?

Suomi ei "joutunut" Jatkosotaan vaan hakeutui siihen. Se, että Neuvostoliitto pommitti 25.6.1941 tuli kuin tilauksesta, pääministeri saattoi julistaa maan joutuneen hyökkäyksen kohteeksi vaikka oman hyökkäyksen valmistelut olivat olleet menossa jo hyvän aikaa.

Talvisodan jälkeen Suomi lähestyi Saksaa poliittisyta asemaansa kohentaakseen ja aseita hannkiakseen. Talvisodan aikanahan Saksa oli kieltäytynyt auttamasta.

Saksan erikoislähettiläs everstiluutnantti J.Veltjens saapui Helsinkiin 17.8.1940 ja ilmoitti Mannerheimille, että Hitler on suostunut toimittamaan Suomelle aseita. Samalla hän esitti pyynnön kauttakulun järjestämisestä saksalaisille joukoille Suomen alueen kautta Pohjois-Norjaan. Mannerheim hyväksyi asetarjouksen ja poliittinen johto kauttakulun järjestelyn (sop.22.9.1940)

Berliinissä marraskuussa 1940 Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov sai kuulla Hitleriltä, ettei Saksa ole miehittänyt yhtään aluetta Suomessa vaan sillä on ainoastaan taloudellisia intressejä Pohjolassa, kun Molotov oli vaatinut Saksaa poistamaan joukkonsa Suomesta.

Saksa kutsui eri alojen edustajia, etenkin upseereita, Suomesta tutustumaan Saksan oloihin.
Sotilaallisen yhteistyön kehittelyssä etenkin kenraalimajuri Paavo Talvela keskusteli Saksan maavoimien yleisesikuntapäällikkö kenraalieversti Franz Haalderin ja valtakunnanmarsalkka Hermann Göringin kanssa joulukuussa 1940 jolloin Hitler hyväksyi Barbarossa suunnitelman Neuvostoliittoa vastaan.

Suomen yleisesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Erik Heinrichsin vierailu Berliiniin tammikuussa 1941 liittyi myös sotilaallisen yhteistoiminnan valmisteluihin. Hän tapasi matkansa aikana Halderin lisäksi mm. Saksan idän sotasuunnitelman laatijan kenraali Friedrich von Pauluksen, jotka saivat tarpeelliset tiedot Suomelta sotasuunnitelmansa edelleen kehittämiseksi. Tämän jälkeen saksalaisia upseereita vieraili Pohjois-Suomessa tutustumassa lentokenttiin ja maastoon.

Ensimmäinen virallinen yhteydenotto tapahtui kun Saksan erikoislähettiläs Karl Schnurre saapui 20.5. Suomeen presidentti Rydin luo. Schnurre välitti Hitlerin ehdotuksen, että Suomesta lähetettäisiin yleisesikuntaupseereita Saksaan keskustelemaan yhteistoiminnasta. Ryti suostui ja kenraaliluutnantti Erik Heinrichsin johtama upseeriryhmä matkusti 25.5. Salzburgiin keskustelemaan yhteistoiminnasta. Saksa kertoi suunnitelmastaan vain Suomea koskevat kohdat. Tarkoituksena oli hyökätä Baltian kautta Leningradiin. Pohjois-Suomen puolustuksen Saksa ottaisi vastuulleen ja toivoi saavansa avukseen siellä olevat joukot. Helsingissä 3.-6.6.1941 käydyissä jatkokeskusteluissa oli esillä lähinnä Suomen liikekannallepanon ajankohta. Mitään sopimuksia ja sitoumuksia ei tehty, mutta suomalaiset lupasivat ryhtyä saksalaisten ehdottamiin valmisteluihin. Saksalaiset olivat tyytyväisiä keskusteluihin ja saksalaisia joukkoja alkoi saapua Suomen satamiin 7.6 ja kuljetukset jatkuivat aina 21.6. saakka.

Suomi liittyi saksalaisten valmisteluihin ja alkoi saattaa puolustusvoimia sodan kannalle.
Rajavartiosto ja suojajoukot kutsuttiin 10.6.1941 ylimääräisiin harjoituksiin. Sitten oli vuorossa ratsuväkiprikaati, Hangon, Ahvenanmaan ja Pohjois-Suomen joukot. Ylipäällikkö alisti Pohjois-Suomen joukot siellä puolustuksesta vastaaville saksalaisille 15.6.1941.
17.6.1941 annettiin lopulta käsky liikekannallepanosta.
Suomalaisten keskittäessä voimiaan ennalta valmisteltujen suunnitelmien mukaisesti Saksa aloitti suurhyökkäyksen Neuvostoliittoon 22.6.1941.

Suomi julistautui puolueettomaksi. Sen alueella oli kuitenkin kahden keskenään sotaa käyvän suurvallan joukkoja ja osia sen omista voimista oli alistettu toiselle sotaa käyvistä, joten puolueettomuusjulistus oli näennäinen. Lisäksi Hitler ilmoitti radiopuheessaan suomalaisten taistelevan saksalaisten rinnalla. Neuvostoliitto vakuutti puolueettomuutta Suomea kohtaan mutta ilmoitti samalla ryhtyvänsä heti kostotoimiin mikäli Suomi sallisi aluettaan käytettävän sotatoimiin Neuvostoliittoa vastaan.
Puolustustoiminaan suomalaiset miehittivät 22.6 Ahvenanmaan ja miinoittivat Hangon alueelle johtavia väyliä sekä katkaisivat neuvostoliittolaisten junien kulun Hangon tukikohtaan. Samana päivänä suomalaiset sukellusveneet miinoittivat myös Neuvostoliiton puolella olevia Suomenlahdelle johtavia väyliä. Saksalaiset käyttivät sodan ensimmäisinä päivinä tarkoituksellisesti Suomen aluetta lentäessään Leningradin seudulle. Tätä näennäistä puolueettomuutta jatkui muutamia päiviä. Neuvostoliittolaiset olivat toisaalta loukanneet Suomen aluetta jo 22.6 ja pommittivat 25.6. ankarasti useita paikkakuntia. Tästä syystä Suomen pääministeri totesi eduskunnan istunnossa Suomen olevan sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Sotatilan alkaessa Suomen maa-, meri- ja ilmavoimat olivat valmiina toiminta-alueillaan.

Saksalaiset pyysivät 25.6. että suomalaiset valmistautuisivat hyökkäämään Laatokan itäpuolitse ainakin kuuden divisioonan voimin ja jotta hyökkäys vaikuttaisi yhteistoimintana Leningradin alueella, olisi suomalaisten aloitettava hyökkäys 10.7.

Mainittakoon vielä, että kun Suomen Karjalan armeija (viisi divisioonaa, kolme prikaatia ja myöhemmin vielä yksi vajaa saksalainen divisioona) aloitti 10.7.1941 hyökkäyksensä tavoitteenaan Syvärinvirta ja Petroskoi, niin sitä johti sama kenraaliluutnantti Heinrichs joka oli saksalaisten kanssa yhteistoimintaa suunnitellut.

Lue lisää

Tällaisia tarkkoja historian tietoja on todella ilo lukea. Valitettavan paljon vain tulee noita tunnekuhuja, joissa totuus unohtuu. Kiitos asiallisesta, valaisevasta kirjoituksesta.

"On todisteita että Neuvostoliitto olisi hyökännyt uudestaan, olisi sitten täällä ollut ketä ulkomaalaisia tahansa. "

Missä ne todisteet ovat?

"Suomi puolustautui ja löi Neuvostoliiton torjuntavoitoissa."
Näin siis sodan alussa. Sodan loppuvaiheessahan Suomen murtaminen oli vain ajan kysymys.

NL:llä oli ihan tarpeeksi tekemistä Saksan kanssa länsirintamallaankin, että tuskin olisi hajottanut sotaansa tänne pohjoisrintamalle, ellei olisi ollut perusteltua syytä olettaa, että Saksa hyökkäisi Suomen kautta. Näin olisi saattanut käydä siitäkin huolimatta, että Suomi ei olisi liittoutunut Saksan kanssa.

Jos Stalinillla olisi ollut niin hirmuinen halu Suomen valloitukseen olisi se tehnyt sen Talvisodassa, eikä olisi suunnitellut uutta sotaa tilanteessa, jossa sen vihollisen pää rintama oli ihan jossain muualla.

Stalinin mielenkiinto Suomen suunnalla liittyi ainoastaan Pietarin turvaamiseen Saksaa vastaan.

Erillissodasta voidaan jatkosodan osalta puhua vain siinä negatiivisessa merkityksessä, että kyllähän suomalaiset upseerit ym. oikeistolaiset herrat ihan suur-suomea olivat rakentamassa, eikä sitä Kolmatta valtakuntaa. Yhteisiä päämääriä olivat mm. Leningradin hävittäminen, rodullinen väestön erottelu ja kommunismin tuhoaminen. Kyllä suomessakin pitäisi voida katsoa totuutta silmiin, kun sitä muiltakin kansoilta jatkuvasti vaadimme. Kannattaisi muistaa, että Suomi oli expansiivinen nuori tasavalta itsenäistymisen jälkeisinä vuosina. Mannerheim mm. vaati hyökkäystä Pietariin Venäjän sisällissodan aikana. Pienempiä ns. heimosotaretkiä sitten toteutettiinkin. Sehän oli tietenkin luonteeltaan ainoastaan puolustuksellista...

socialist kirjoitti:

Erillissodasta voidaan jatkosodan osalta puhua vain siinä negatiivisessa merkityksessä, että kyllähän suomalaiset upseerit ym. oikeistolaiset herrat ihan suur-suomea olivat rakentamassa, eikä sitä Kolmatta valtakuntaa. Yhteisiä päämääriä olivat mm. Leningradin hävittäminen, rodullinen väestön erottelu ja kommunismin tuhoaminen. Kyllä suomessakin pitäisi voida katsoa totuutta silmiin, kun sitä muiltakin kansoilta jatkuvasti vaadimme. Kannattaisi muistaa, että Suomi oli expansiivinen nuori tasavalta itsenäistymisen jälkeisinä vuosina. Mannerheim mm. vaati hyökkäystä Pietariin Venäjän sisällissodan aikana. Pienempiä ns. heimosotaretkiä sitten toteutettiinkin. Sehän oli tietenkin luonteeltaan ainoastaan puolustuksellista...

Lue lisää

.. noissa päämäärissä, joista osa tosin on pikku-bolsumme vahvasti punakynällä värittämiä.

Totinen torvensoittaja kirjoitti:

"Suomi puolustautui ja löi Neuvostoliiton torjuntavoitoissa."
Näin siis sodan alussa. Sodan loppuvaiheessahan Suomen murtaminen oli vain ajan kysymys.

NL:llä oli ihan tarpeeksi tekemistä Saksan kanssa länsirintamallaankin, että tuskin olisi hajottanut sotaansa tänne pohjoisrintamalle, ellei olisi ollut perusteltua syytä olettaa, että Saksa hyökkäisi Suomen kautta. Näin olisi saattanut käydä siitäkin huolimatta, että Suomi ei olisi liittoutunut Saksan kanssa.

Jos Stalinillla olisi ollut niin hirmuinen halu Suomen valloitukseen olisi se tehnyt sen Talvisodassa, eikä olisi suunnitellut uutta sotaa tilanteessa, jossa sen vihollisen pää rintama oli ihan jossain muualla.

Stalinin mielenkiinto Suomen suunnalla liittyi ainoastaan Pietarin turvaamiseen Saksaa vastaan.

Lue lisää

Helppo on leikkiä Jumalaa ja puhua "näin olis käyny jos ne olis tahtonu".

Neuvostoarmeija huomasi että "Raatte on Suomen Portti" ei aukea helpolla.

Vastaus on helppo, Suomi pisti niin paljon takas etteipystynyt tulemaan, Suomeen ei kukaan ole koskaan tullut miehittäjänä, ja Neuvostoliittokin sai tuntea "pirullisen Suomen".

huhhuhh kirjoitti:

.. noissa päämäärissä, joista osa tosin on pikku-bolsumme vahvasti punakynällä värittämiä.

Faktaa kaikki, mustaa valkoisella porvarillisissakin julkaisuissa kyllä, joten äläpä syytä aiheetta!

Sinun kannattaa tuoda ne todistukset esille. Silloin voit olla yhtä uskottava kuin Nimierkki.
Toivon siis yhtä asiallisia faktoja. Kiitos.

Bönö-Rame kirjoitti:

Helppo on leikkiä Jumalaa ja puhua "näin olis käyny jos ne olis tahtonu".

Neuvostoarmeija huomasi että "Raatte on Suomen Portti" ei aukea helpolla.

Vastaus on helppo, Suomi pisti niin paljon takas etteipystynyt tulemaan, Suomeen ei kukaan ole koskaan tullut miehittäjänä, ja Neuvostoliittokin sai tuntea "pirullisen Suomen".

Lue lisää

Katsantokanta. Olen huomannut, että puhut ihan järkeviä, kun vain maltat jättää turhaa liturgiaa vähemmälle. NL olisi pystynyt valloittamaan Suomen Talvisodassa tämän ovat tutkijat myöntäneet. Yksiselitteistä vastausta ei ole pystytty esittämään siihen miksi NL lopetti hyökkäyksen. Oliko syynä painostus Saksan tai jonkun muun taholta ja kuinka paljon sillä oli painoa. Joka tapauksessa jos NL olisi halunnut suomen olisi sen ollut järkevintä tehdä se siinä vaiheessa. Toki tappioitta sekään ei olisi käynyt, mutta huomattavasti vähemmällä panostuksella, kuin uuden sodan aloittamalla. Ja jos, niin miksi se olisi sen tehnyt. Pietarin turvaamiseksi riitti Kannaksen valtaaminen. Uuden sodan aloittamisessa ilman painavaa syytä Suomen valtaamiseksi ei olisi ollut mitään järkeä.

Bönö-Rame kirjoitti:

Helppo on leikkiä Jumalaa ja puhua "näin olis käyny jos ne olis tahtonu".

Neuvostoarmeija huomasi että "Raatte on Suomen Portti" ei aukea helpolla.

Vastaus on helppo, Suomi pisti niin paljon takas etteipystynyt tulemaan, Suomeen ei kukaan ole koskaan tullut miehittäjänä, ja Neuvostoliittokin sai tuntea "pirullisen Suomen".

Lue lisää

"Suomeen ei kukaan ole koskaan tullut miehittäjänä"

- lainaat nyt erehdyksessä kansalliskiihkoilevia lontoolaisia tai moskovalaisia (ja kyseisetkin kaupungit on miehitetty sisäisissä kahnauksissa). Suomi on miehitetty useaan otteeseen. Ruotsin vallan aikaa ei oikein voi laskea, kun se oli pikemminkin hiljaista kehitystä, jossa Ruotsinkin valtio vasta muodostui eikä Suomea vielä ollut. Ison vihan aikana 1700-luvun alussa lähes koko Suomi (ainakin ne osat joilla oli väliä) miehitettiin venäläisten toimesta, samoin Napoleonin sodassa eli "Suomen sodassa". Jälkimmäisen seurauksena Suomi liitettiinkin sitten Venäjään, mikä oli Suomen kansalliselle kehitykselle erinomainen asia - oikeastaanhan Suomi syntyi sen seurauksena. Sortovuodethan tuli vasta lähes sata vuotta myöhemmin, siihen saakka Suomi hyötyi Venäjästä ja uskollisesti tuki sitä esim. puolalaisia ja turkkilaisia vastaan.

Myöhemminkin osia Suomesta on miehitetty: lähinnä nykyisen itärajan takaa mutta myös Hangossa, Porkkalassa (NL) ja Ahvenanmaalla (Ruotsi ja Saksa).

Ei pidä louskuttaa kun ei tiedä.

Jaa... kirjoitti:

"Suomeen ei kukaan ole koskaan tullut miehittäjänä"

- lainaat nyt erehdyksessä kansalliskiihkoilevia lontoolaisia tai moskovalaisia (ja kyseisetkin kaupungit on miehitetty sisäisissä kahnauksissa). Suomi on miehitetty useaan otteeseen. Ruotsin vallan aikaa ei oikein voi laskea, kun se oli pikemminkin hiljaista kehitystä, jossa Ruotsinkin valtio vasta muodostui eikä Suomea vielä ollut. Ison vihan aikana 1700-luvun alussa lähes koko Suomi (ainakin ne osat joilla oli väliä) miehitettiin venäläisten toimesta, samoin Napoleonin sodassa eli "Suomen sodassa". Jälkimmäisen seurauksena Suomi liitettiinkin sitten Venäjään, mikä oli Suomen kansalliselle kehitykselle erinomainen asia - oikeastaanhan Suomi syntyi sen seurauksena. Sortovuodethan tuli vasta lähes sata vuotta myöhemmin, siihen saakka Suomi hyötyi Venäjästä ja uskollisesti tuki sitä esim. puolalaisia ja turkkilaisia vastaan.

Myöhemminkin osia Suomesta on miehitetty: lähinnä nykyisen itärajan takaa mutta myös Hangossa, Porkkalassa (NL) ja Ahvenanmaalla (Ruotsi ja Saksa).

Ei pidä louskuttaa kun ei tiedä.

Lue lisää

Silloin ei ollus olemassa Suomea, oli olemassa suomalaiset ja Suur-Ruhtinaskunnan maakunta Suomi.

Suomea joka itsenäistyi 1917 ellet tiennyt.

Joten Suomen voidaan katsoa olleen miehittämätön, koska ennen täällä olleet "ulkomaalaiset" joukot olivat Hallitsijamaan.

Bönö-Rame kirjoitti:

Silloin ei ollus olemassa Suomea, oli olemassa suomalaiset ja Suur-Ruhtinaskunnan maakunta Suomi.

Suomea joka itsenäistyi 1917 ellet tiennyt.

Joten Suomen voidaan katsoa olleen miehittämätön, koska ennen täällä olleet "ulkomaalaiset" joukot olivat Hallitsijamaan.

Lue lisää

"Silloin ei ollus olemassa Suomea, oli olemassa suomalaiset ja Suur-Ruhtinaskunnan maakunta Suomi. "

Älä höpise. Autonominen Suomi nimenomaan oli Suomen suurruhtinaskunta, jonka suurruhtinas oli myös Venäjän keisari, Puolen kuningas (Tms.) ym. ym. Suomi oli hallinnollisesti ja sisäpoliittisesti oma yksikkönsä. Minkähän ihmeen suurruhtinaskunnan maakunta se olisi ollutkaan?

--- kirjoitti:

"Silloin ei ollus olemassa Suomea, oli olemassa suomalaiset ja Suur-Ruhtinaskunnan maakunta Suomi. "

Älä höpise. Autonominen Suomi nimenomaan oli Suomen suurruhtinaskunta, jonka suurruhtinas oli myös Venäjän keisari, Puolen kuningas (Tms.) ym. ym. Suomi oli hallinnollisesti ja sisäpoliittisesti oma yksikkönsä. Minkähän ihmeen suurruhtinaskunnan maakunta se olisi ollutkaan?

Lue lisää

Siitä et pääse mihinkään, että Suomea EI itsenäisenä valtiona ole koskaan miehitetty. Vituttaako tämä sinua kovastikin?

kuuntelen. kirjoitti:

Siitä et pääse mihinkään, että Suomea EI itsenäisenä valtiona ole koskaan miehitetty. Vituttaako tämä sinua kovastikin?

...mutta omapa häpeäni on että pitää keksiä tenttiin luvulle näitä sijaistoimintoja.

Kansalliskiihkoilevat urpoilut ja valtiokeskeisyys provosoi turhan helposti osallistumaan tähän. Miehitysviestini oli Bönölle ja kanssanatseille tarpeeksi aukoton (puhuin Suomesta, en Suomen valtiosta), mutta olisi pitänyt jättää laittamatta, typerää heittää bensaa liekkeihin.

kuuntelen. kirjoitti:

Siitä et pääse mihinkään, että Suomea EI itsenäisenä valtiona ole koskaan miehitetty. Vituttaako tämä sinua kovastikin?

"Siitä et pääse mihinkään, että Suomea EI itsenäisenä valtiona ole koskaan miehitetty"

No jopa on intoksen aiheet taas...

Suomea ei ehkä ole kokonaan miehitetty, mutta itsenäisyyden aikana tänne on päästetty vieraan maan joukkoja useampaankin otteeseen omia intressejään ajamaan. Itsenäisyyden alussa saksalaiset miehittivät Ahvenanmaan ja etelä-Suomea, talvisodan jälkeen Neuvostoliitto miehitti osia maasta ja liitti osia itseensä, perusti tukikohdan Hankoon ja ennen jatkosotaa ja sen aikana puoli Suomea oli Saksan miehittämä. Jatkosodan jälkeen Neuvostoliitto vei taas osia maasta ja perusteli tukikohtia.

Seuraavaksi on tulossa NATO joukkoineen...

socialist kirjoitti:

Erillissodasta voidaan jatkosodan osalta puhua vain siinä negatiivisessa merkityksessä, että kyllähän suomalaiset upseerit ym. oikeistolaiset herrat ihan suur-suomea olivat rakentamassa, eikä sitä Kolmatta valtakuntaa. Yhteisiä päämääriä olivat mm. Leningradin hävittäminen, rodullinen väestön erottelu ja kommunismin tuhoaminen. Kyllä suomessakin pitäisi voida katsoa totuutta silmiin, kun sitä muiltakin kansoilta jatkuvasti vaadimme. Kannattaisi muistaa, että Suomi oli expansiivinen nuori tasavalta itsenäistymisen jälkeisinä vuosina. Mannerheim mm. vaati hyökkäystä Pietariin Venäjän sisällissodan aikana. Pienempiä ns. heimosotaretkiä sitten toteutettiinkin. Sehän oli tietenkin luonteeltaan ainoastaan puolustuksellista...

Lue lisää

--- kirjoitti:

"Silloin ei ollus olemassa Suomea, oli olemassa suomalaiset ja Suur-Ruhtinaskunnan maakunta Suomi. "

Älä höpise. Autonominen Suomi nimenomaan oli Suomen suurruhtinaskunta, jonka suurruhtinas oli myös Venäjän keisari, Puolen kuningas (Tms.) ym. ym. Suomi oli hallinnollisesti ja sisäpoliittisesti oma yksikkönsä. Minkähän ihmeen suurruhtinaskunnan maakunta se olisi ollutkaan?

Lue lisää

Suomi lueteltiin "maakunnaksi" mm. Nikolai toinen, joka halusi tiukentaa Suomen asemaa julisti kirjeessään "Suomi ja Suomenkansa tulee nyt ja aina olemaan Suuri Ruhtinaskunnan maakunta, eikä oma valtionsa".

Suomella oli Autonomia, mutta siihe ei kuulunut esim. Ulkopolitiikkaa, sen hoiti Keisarin avustajat.

Suomi oli Venäjän Maakunta.

huhhuhh kirjoitti:

Lukaseppa vaikka Helge Seppälän teos "Suomi Miehittäjänä", niin saat lisätietoa rotuerottelusta. Mannerheim pysähtyi Leningradin porteille siitä ihan hyvästä syystä, että ei luottanut Saksan voittoon enää ja tiedosti joutuvansa tulevaisuudessa kuseen,jos Suomi osallistuisi valloitusyritykseen. Niin ja Stali´nin systeemi oli läpimätä, en minä sitä puolustele. Kannattaa sinunkin pompata niistä liian syviksi kaivetuista talvisodan juoksuhaudoista jo 2000-luvulla. Olisi toivottavaa, että kritiikki ja argumentointi perustuisi faktoihin ja asiakysymyksiin, eikä menisi lapselliseksi solvailuksi. Eri mieltä toki saa aina olla

Bönö-Rame kirjoitti:

Suomi lueteltiin "maakunnaksi" mm. Nikolai toinen, joka halusi tiukentaa Suomen asemaa julisti kirjeessään "Suomi ja Suomenkansa tulee nyt ja aina olemaan Suuri Ruhtinaskunnan maakunta, eikä oma valtionsa".

Suomella oli Autonomia, mutta siihe ei kuulunut esim. Ulkopolitiikkaa, sen hoiti Keisarin avustajat.

Suomi oli Venäjän Maakunta.

Lue lisää

"Suomella oli Autonomia, mutta siihe ei kuulunut esim. Ulkopolitiikkaa, sen hoiti Keisarin avustajat."

- Niinhän juuri sanoin.


"Suomi lueteltiin "maakunnaksi" mm. Nikolai toinen, joka halusi tiukentaa Suomen asemaa julisti kirjeessään "Suomi ja Suomenkansa tulee nyt ja aina olemaan Suuri Ruhtinaskunnan maakunta, eikä oma valtionsa"."

- Mistä lähde? En tunne käsitteitä niin hyvin, että osaisin määritellä "maakunnan" 1800-luvulla, mutta sinä ainakin olet käsitteittesi kanssa ihan hukassa: usko jo, että Suomi nimenomaan oli se Suurruhtinaskunta, ja sellaisena osa Venäjää. Siihen alunperin puutuin, ihan tarkkuuden nimissä. Autonomia, suurruhtinaskunta ja maakunta ovat voineet kaikki olla Suomen kohdalla korrekteja sanoja.

--- kirjoitti:

"Suomella oli Autonomia, mutta siihe ei kuulunut esim. Ulkopolitiikkaa, sen hoiti Keisarin avustajat."

- Niinhän juuri sanoin.


"Suomi lueteltiin "maakunnaksi" mm. Nikolai toinen, joka halusi tiukentaa Suomen asemaa julisti kirjeessään "Suomi ja Suomenkansa tulee nyt ja aina olemaan Suuri Ruhtinaskunnan maakunta, eikä oma valtionsa"."

- Mistä lähde? En tunne käsitteitä niin hyvin, että osaisin määritellä "maakunnan" 1800-luvulla, mutta sinä ainakin olet käsitteittesi kanssa ihan hukassa: usko jo, että Suomi nimenomaan oli se Suurruhtinaskunta, ja sellaisena osa Venäjää. Siihen alunperin puutuin, ihan tarkkuuden nimissä. Autonomia, suurruhtinaskunta ja maakunta ovat voineet kaikki olla Suomen kohdalla korrekteja sanoja.

Lue lisää

Se oli joku Nikolai toisen "tunnetuista" kirjeistä. Kyllä se jostain löytyy ja siinä sanotaan niin.

Suomen asemaa kiristettiin, ennen oli ollut se suunta että uusi keisari oli "löysentänyt" jollain tavalla Suomen alaisuutta Suuri Ruhtinaskunta Venäjää vastaan, mutta Nikolai alotti tämän "venäläistättämisen", jos olet kuullut kyseistä sanaa?

Tämänhän yhteydessä alkoi syntyä paljon vastustusta Venäjää kohtaan ja paljon Isänmaalismielisiä Suomalaisia tuli julkisuuteen.

Se on Nikolai toisen ehkä kuuluisin kirje, ellet googlesta jotenkin löydä niin jostain muualta, mutta minä itse tiedän että asia on näin.

socialist kirjoitti:

Lukaseppa vaikka Helge Seppälän teos "Suomi Miehittäjänä", niin saat lisätietoa rotuerottelusta. Mannerheim pysähtyi Leningradin porteille siitä ihan hyvästä syystä, että ei luottanut Saksan voittoon enää ja tiedosti joutuvansa tulevaisuudessa kuseen,jos Suomi osallistuisi valloitusyritykseen. Niin ja Stali´nin systeemi oli läpimätä, en minä sitä puolustele. Kannattaa sinunkin pompata niistä liian syviksi kaivetuista talvisodan juoksuhaudoista jo 2000-luvulla. Olisi toivottavaa, että kritiikki ja argumentointi perustuisi faktoihin ja asiakysymyksiin, eikä menisi lapselliseksi solvailuksi. Eri mieltä toki saa aina olla

Lue lisää

Suomi ei pysähtynyt (toisin kuin "faktasi" sanovat) Leningradin porteille siksi että joku päälystöstä "pelkäisi" jotain, vaan koska Suomella ei ollut mitään syytä mennä sinne ja se olisi mm. ollut yksi selitys lisää sille miksi Suomen saisi miehittää.

Mannerheim osasi ajatella pitkälle eikä ajatellut vain että "sinne pommeja vaan ni koko roksa kaatuu". Suomi olisi saanut katkaistua Leningradin "elämän langan" muttei tehnyt sitä, koska Suomella oli muita suita miksi sotia.

Bönö-Rame kirjoitti:

Suomi ei pysähtynyt (toisin kuin "faktasi" sanovat) Leningradin porteille siksi että joku päälystöstä "pelkäisi" jotain, vaan koska Suomella ei ollut mitään syytä mennä sinne ja se olisi mm. ollut yksi selitys lisää sille miksi Suomen saisi miehittää.

Mannerheim osasi ajatella pitkälle eikä ajatellut vain että "sinne pommeja vaan ni koko roksa kaatuu". Suomi olisi saanut katkaistua Leningradin "elämän langan" muttei tehnyt sitä, koska Suomella oli muita suita miksi sotia.

Lue lisää

pysähtyi ja pidättäytyi Leningradin lopullisesta piirityksestä siksi että saksalaiset eivät koskaan saavuttaneet omaa hyökkäystavoitettaan tällä suunnalla. Ennen kuin lauot noita faktoja tarkistappa lähteesi teini.

Igor kirjoitti:

pysähtyi ja pidättäytyi Leningradin lopullisesta piirityksestä siksi että saksalaiset eivät koskaan saavuttaneet omaa hyökkäystavoitettaan tällä suunnalla. Ennen kuin lauot noita faktoja tarkistappa lähteesi teini.

Lue lisää

Saanen pyytää asiallisempaa keskustelua ja voitko lopettaa fyysisenikäni kyseen alaistamisen, kun kerran sinulla ei ole siitä hajuakaan.

Puolustusvoimien Arkistoista on mm. Saatu selville että Leningradista pidättäydyttiin, jotta mm. maailma ei olisi tullut Suomea vastaan koska paljon venäläisiäsiviilejä olisi kuollut ja Suomen piti säilyttää tietynlainen "puolustautuvanmaan maine" ja osoittaa taistelevansa eri syistä kuin Natsi-Saksa.

Suomi halusi omansa pois, siinä se.

mm. Länsivallat olisivat voineet kääntyä Suomea vastaan, tämä mainittiin Puolustusvoimien arkistoista, ne taisivat olla vuosilta 1937-47.

Bönö-Rame kirjoitti:

Saanen pyytää asiallisempaa keskustelua ja voitko lopettaa fyysisenikäni kyseen alaistamisen, kun kerran sinulla ei ole siitä hajuakaan.

Puolustusvoimien Arkistoista on mm. Saatu selville että Leningradista pidättäydyttiin, jotta mm. maailma ei olisi tullut Suomea vastaan koska paljon venäläisiäsiviilejä olisi kuollut ja Suomen piti säilyttää tietynlainen "puolustautuvanmaan maine" ja osoittaa taistelevansa eri syistä kuin Natsi-Saksa.

Suomi halusi omansa pois, siinä se.

mm. Länsivallat olisivat voineet kääntyä Suomea vastaan, tämä mainittiin Puolustusvoimien arkistoista, ne taisivat olla vuosilta 1937-47.

Lue lisää

En tiedä mihin puolustusvoimien arkiston kirjoituksiin sinä pohjaat tietosi. Minä kerron mitä lukee Paul Carellin marssi venäjälle kirjassa.
Suomalaiset odottivat saksalaisten etenemistä Tihvinään ja marraskuun 8. päivänä saksalaisten 12.panssaridivisioona ja 18. jalkaväkidivisioona pääsivät kovan ja verisen taistelun jälkeen Tihvinään.Venäläisten johto tietenkin huomasi että kyseisen hyökkäyksen tarkoituksena oli päästä suomalaisten yhteyteen svir-joelle joka täydentäisi Leningradin piirityksen. Suomalaisten oma hyökkäys Svir-joella ei menestynyt ja venäläisten peliin heittämät siperialaiset divisioonat pakottivat saksalaiset vetämään joukkonsa takaisin Volhoviin.
Suomalaiset eivät halunneet hyökätä itse kaupunkiin mutta olivat valmiit täydentämään piirityksen edellä esitetyn operaation mukana.

Igor kirjoitti:

En tiedä mihin puolustusvoimien arkiston kirjoituksiin sinä pohjaat tietosi. Minä kerron mitä lukee Paul Carellin marssi venäjälle kirjassa.
Suomalaiset odottivat saksalaisten etenemistä Tihvinään ja marraskuun 8. päivänä saksalaisten 12.panssaridivisioona ja 18. jalkaväkidivisioona pääsivät kovan ja verisen taistelun jälkeen Tihvinään.Venäläisten johto tietenkin huomasi että kyseisen hyökkäyksen tarkoituksena oli päästä suomalaisten yhteyteen svir-joelle joka täydentäisi Leningradin piirityksen. Suomalaisten oma hyökkäys Svir-joella ei menestynyt ja venäläisten peliin heittämät siperialaiset divisioonat pakottivat saksalaiset vetämään joukkonsa takaisin Volhoviin.
Suomalaiset eivät halunneet hyökätä itse kaupunkiin mutta olivat valmiit täydentämään piirityksen edellä esitetyn operaation mukana.

Lue lisää

Uskon ennempää Puolustusvoimien Arkistoja kuin romaanikirjailia, tai yskittäistä historioitsijaa.

Myös Saksalaisista Arkistoista, joita Jenkit käyttivät paljon oikeudenkäynneissä ilmenee että Saksa oli osittain pettynyt kun Suomi ilman "järkevää" syytä ei osallistunut Leningradin taisteluun.

Sain sellaisen käsityksen että Suomalaiset eivät hyökänneet koska Saksalaisilla oli huono tuuri?

Kuten Sanoin Puolustusvoimien Arkistoista vuosilta 1937-1947 joissa sanotaan vahvasti, etä "Suomi halusi ja haluaa säilyttää puolustautuvanmaan aseman jotta Suomea vastaan ei voitaisi väittää taikka syyttää perustetia jotka oikeuttaisivat mahdollisiin miehityksiin, maanosien menetyksiin, taikka että Suomen asema hyökkäyksen kohteena olevana muuttuisi joksikin muuksi, joka voisi olla vaarallista ja vahingollista meille.

Siinä todetaan yllä mainitut sekä monia muita ja mm. Että Saksan pyytelyistä huolimatto omasta tahdostamme riippuen emme osallistuneet taikka menneet mukaan Leningradin taiseluihin.

Tämä oli Mannerheimin vankka tahto.

Puolustusvoimien Arkistojen tietoja pidetään tarkkoina ja paikkansa pitävinä.

Näitä arkistoja näkivät sodan aikana vain Sodanjoho jolloin niitä ei ollut tarpeellista vääristellä, toisin kuin Naapurissa joissa haluttiin välttää "puhdistuksia".

Stalinhan tappoi omista noin 700 kenraalistaan noin 500. Jolloin pelko oli aina läsnä.

Bönö-Rame kirjoitti:

Uskon ennempää Puolustusvoimien Arkistoja kuin romaanikirjailia, tai yskittäistä historioitsijaa.

Myös Saksalaisista Arkistoista, joita Jenkit käyttivät paljon oikeudenkäynneissä ilmenee että Saksa oli osittain pettynyt kun Suomi ilman "järkevää" syytä ei osallistunut Leningradin taisteluun.

Sain sellaisen käsityksen että Suomalaiset eivät hyökänneet koska Saksalaisilla oli huono tuuri?

Kuten Sanoin Puolustusvoimien Arkistoista vuosilta 1937-1947 joissa sanotaan vahvasti, etä "Suomi halusi ja haluaa säilyttää puolustautuvanmaan aseman jotta Suomea vastaan ei voitaisi väittää taikka syyttää perustetia jotka oikeuttaisivat mahdollisiin miehityksiin, maanosien menetyksiin, taikka että Suomen asema hyökkäyksen kohteena olevana muuttuisi joksikin muuksi, joka voisi olla vaarallista ja vahingollista meille.

Siinä todetaan yllä mainitut sekä monia muita ja mm. Että Saksan pyytelyistä huolimatto omasta tahdostamme riippuen emme osallistuneet taikka menneet mukaan Leningradin taiseluihin.

Tämä oli Mannerheimin vankka tahto.

Puolustusvoimien Arkistojen tietoja pidetään tarkkoina ja paikkansa pitävinä.

Näitä arkistoja näkivät sodan aikana vain Sodanjoho jolloin niitä ei ollut tarpeellista vääristellä, toisin kuin Naapurissa joissa haluttiin välttää "puhdistuksia".

Stalinhan tappoi omista noin 700 kenraalistaan noin 500. Jolloin pelko oli aina läsnä.

Lue lisää

Pahoittelen viestin Sisältäviä kirjoitusvirheitä.

Bönö-Rame kirjoitti:

Uskon ennempää Puolustusvoimien Arkistoja kuin romaanikirjailia, tai yskittäistä historioitsijaa.

Myös Saksalaisista Arkistoista, joita Jenkit käyttivät paljon oikeudenkäynneissä ilmenee että Saksa oli osittain pettynyt kun Suomi ilman "järkevää" syytä ei osallistunut Leningradin taisteluun.

Sain sellaisen käsityksen että Suomalaiset eivät hyökänneet koska Saksalaisilla oli huono tuuri?

Kuten Sanoin Puolustusvoimien Arkistoista vuosilta 1937-1947 joissa sanotaan vahvasti, etä "Suomi halusi ja haluaa säilyttää puolustautuvanmaan aseman jotta Suomea vastaan ei voitaisi väittää taikka syyttää perustetia jotka oikeuttaisivat mahdollisiin miehityksiin, maanosien menetyksiin, taikka että Suomen asema hyökkäyksen kohteena olevana muuttuisi joksikin muuksi, joka voisi olla vaarallista ja vahingollista meille.

Siinä todetaan yllä mainitut sekä monia muita ja mm. Että Saksan pyytelyistä huolimatto omasta tahdostamme riippuen emme osallistuneet taikka menneet mukaan Leningradin taiseluihin.

Tämä oli Mannerheimin vankka tahto.

Puolustusvoimien Arkistojen tietoja pidetään tarkkoina ja paikkansa pitävinä.

Näitä arkistoja näkivät sodan aikana vain Sodanjoho jolloin niitä ei ollut tarpeellista vääristellä, toisin kuin Naapurissa joissa haluttiin välttää "puhdistuksia".

Stalinhan tappoi omista noin 700 kenraalistaan noin 500. Jolloin pelko oli aina läsnä.

Lue lisää

On saksalainen, ei venäläinen. Hänen teoksensa on kirjoitettu vuonna 1963 ja perustuu lähes tuhannen avustajan ja neuvonantajan rivimiehestä kenraaliin lausuntoihin ja muistelmiin. Nimenomaan paikalla olleiden. Että se siitä romaanista.
Puolustusvoimien arkistot perustuvat vain suomalaisten näkökulmaan ja näkemyksiin. En kiistä niitä mutta väitän että Svir-joen hyökkäys ja pyrkimys sulkea Leningradin piiritysrengas löytyy myös sieltä, hae se esiin.
Mannerheim ei halunnut hyökätä itse kaupunkiin (kaukonäköisesti) mutta olisi auttanut saksalaisia edellä mainitussa asiassa.
Kerroppa nuo jenkkien saksalaisarkistolähteesi vähän tarkemmin, että eivät vain olisi heittoja vailla pohjaa ??

Igor kirjoitti:

On saksalainen, ei venäläinen. Hänen teoksensa on kirjoitettu vuonna 1963 ja perustuu lähes tuhannen avustajan ja neuvonantajan rivimiehestä kenraaliin lausuntoihin ja muistelmiin. Nimenomaan paikalla olleiden. Että se siitä romaanista.
Puolustusvoimien arkistot perustuvat vain suomalaisten näkökulmaan ja näkemyksiin. En kiistä niitä mutta väitän että Svir-joen hyökkäys ja pyrkimys sulkea Leningradin piiritysrengas löytyy myös sieltä, hae se esiin.
Mannerheim ei halunnut hyökätä itse kaupunkiin (kaukonäköisesti) mutta olisi auttanut saksalaisia edellä mainitussa asiassa.
Kerroppa nuo jenkkien saksalaisarkistolähteesi vähän tarkemmin, että eivät vain olisi heittoja vailla pohjaa ??

Lue lisää

Tulivat esille Pariisin Rauhan aikoihin ja kun Kolmas Valtakunta tuomittiin.

Googlesta ellet ole nähnyt Dokumenteissa kun puhutaan Suomen osallistumisesta Leningradiin, vai oliko se Stalingrad....

Siitä oli myös kun tuli vuosia kuluneeksi Kolmannen Valtakunnan "tuomiopäivästä".

Saksalaisethan arkistoivat joka ikisen teon ja ajatuksen.

Saksalaiset eivät voineet tiätää tasan tarkkaa Suomalaisten osallistumattomuutta, varsinkin kun Suomessa päätettiin erikseen ettei sinne mennä, jolloin on Suomelle aivan sama mikä on Saksan tilanne oli taistelussa.

Varsinkin kun Suomalaiset Arkistot tarkkaan luettelevat Suomen ajatukset ja suhtautumiset Saksan pyyntöön osallistua ja päätökseen pysyä ainakin muille maille Puolueettomana vaikka jo oltiin Saksan apuun suostuttu.

Bönö-Rame kirjoitti:

Tulivat esille Pariisin Rauhan aikoihin ja kun Kolmas Valtakunta tuomittiin.

Googlesta ellet ole nähnyt Dokumenteissa kun puhutaan Suomen osallistumisesta Leningradiin, vai oliko se Stalingrad....

Siitä oli myös kun tuli vuosia kuluneeksi Kolmannen Valtakunnan "tuomiopäivästä".

Saksalaisethan arkistoivat joka ikisen teon ja ajatuksen.

Saksalaiset eivät voineet tiätää tasan tarkkaa Suomalaisten osallistumattomuutta, varsinkin kun Suomessa päätettiin erikseen ettei sinne mennä, jolloin on Suomelle aivan sama mikä on Saksan tilanne oli taistelussa.

Varsinkin kun Suomalaiset Arkistot tarkkaan luettelevat Suomen ajatukset ja suhtautumiset Saksan pyyntöön osallistua ja päätökseen pysyä ainakin muille maille Puolueettomana vaikka jo oltiin Saksan apuun suostuttu.

Lue lisää

tiesivät Mannerheimin kannan Leningradin suhteen tarkoin. Saksalaisten hyökkäystavoite oli Tihvina jota he eivät pystyneet pitämään. Sieltä käsin he olisivat voineet auttaa suomalaisia Svir-joen ylittävässä hyökkäyksessä joka epäonnistui suomalaisten osalta.
Vielä kerran suomi ei halunnut ottaa osaa hyökkäykseen itse Leningradiin vaan ainoastaan oli valmis sulkemaan piiritysrenkaan mikä ei koskaan toteutunut.
Suomi oli saksan aseveli sodan alusta saakka ja 1944 lyhyen ajan liittolainen tämä on fakta jonka kumoamiseksi joudut laittamaan konkreettisia todisteita peliin. Se ei muuta tulkintaa mihinkään että Ryti teki sopimuksen omissa nimissään. Hänhän oli presidentti ja saksalaiset pitivät häntä laillisena sopijana. Eli ulkomaailman silmissä liittolaisia oltiin.

socialist kirjoitti:

Lukaseppa vaikka Helge Seppälän teos "Suomi Miehittäjänä", niin saat lisätietoa rotuerottelusta. Mannerheim pysähtyi Leningradin porteille siitä ihan hyvästä syystä, että ei luottanut Saksan voittoon enää ja tiedosti joutuvansa tulevaisuudessa kuseen,jos Suomi osallistuisi valloitusyritykseen. Niin ja Stali´nin systeemi oli läpimätä, en minä sitä puolustele. Kannattaa sinunkin pompata niistä liian syviksi kaivetuista talvisodan juoksuhaudoista jo 2000-luvulla. Olisi toivottavaa, että kritiikki ja argumentointi perustuisi faktoihin ja asiakysymyksiin, eikä menisi lapselliseksi solvailuksi. Eri mieltä toki saa aina olla

Lue lisää

.. todistaa sitten, että meillä oli yhteiset sodan päämäärät?

Olet tainnut imaista Tehtaankadun punaviiniä...

Igor kirjoitti:

On saksalainen, ei venäläinen. Hänen teoksensa on kirjoitettu vuonna 1963 ja perustuu lähes tuhannen avustajan ja neuvonantajan rivimiehestä kenraaliin lausuntoihin ja muistelmiin. Nimenomaan paikalla olleiden. Että se siitä romaanista.
Puolustusvoimien arkistot perustuvat vain suomalaisten näkökulmaan ja näkemyksiin. En kiistä niitä mutta väitän että Svir-joen hyökkäys ja pyrkimys sulkea Leningradin piiritysrengas löytyy myös sieltä, hae se esiin.
Mannerheim ei halunnut hyökätä itse kaupunkiin (kaukonäköisesti) mutta olisi auttanut saksalaisia edellä mainitussa asiassa.
Kerroppa nuo jenkkien saksalaisarkistolähteesi vähän tarkemmin, että eivät vain olisi heittoja vailla pohjaa ??

Lue lisää

Kyllä jokainen vähänkään historiaa lukenut tajuaa, että Carellin kirjaan on jäänyt asiavirhe. Mies ei ole perehtynyt riittävästi Suomen rintamien historiaan. Useissa ulkomaisissa historioissa on asiavirheitä Suomen osalta, koska maa ei kiinnosta. Tässä tapauksessa virhe on tahaton, mutta voittajavaltioiden kirjoituksissa on usein tahallisia Suomen historiaa väärentäviä juttuja.

Suomi valtasi sillanpään Syvärin takaa siltä varalta, että sota voitetaan. Myös oli niin, että Syväri ei ollut hyvä puolustuksellisesti. Saksa ei myöskään suuttunut, kun Syväri ylitettiin. Todellisuudessa hyökkäys oli jo pysäytetty, kun neuvostojoukot tekivät vastahyökkäyksen siperialaisjoukoilla.

Kun Saksa oli Tihvinässä, oli jo kauan aikaa ollut selvää, että sota oli hävitty. Itse asiassa hyökkäyksen on täytynyt olla kiusallinen Suomelle, koska sen onnistuessa olisi ollut odotettavissa voimakas vastahyökkäys juuri Suomen joukkoja vastaan saarron murtamiseksi, vaikka saksalaiset eivät kyenneet valloittamaan edes Leningrdia. Saksalaisten hyökkäysjoukot olivat vähäiset.

Yhteinen sota vaati joukkojen koordinointia ja pahaksi onneksi sattui vielä olemaan saksalainen 163. divisioona juuri Aunuksen kannaksella. Mannerheimin oli lisäksi, että oli tietysti valmisteltava mahdollinen hyökkäys (tai se oli valmisteltu jo) pakko antaa tälle dividioonalle valmistava käsky hyökkäykseen. Hyökkäyskäskyä ei tällekään divisioonalle koskaan annettu. VEikkaan, että se olisi annettu aika myöhään, vaikka saksalaisten hyökkäys olisi menestynyt.

Suomi ei todellakaan hyökännyt vastaan marraskuussa 1941 kohti Tihvinää tai siis yrittänyt hyökätä.

Igor kirjoitti:

tiesivät Mannerheimin kannan Leningradin suhteen tarkoin. Saksalaisten hyökkäystavoite oli Tihvina jota he eivät pystyneet pitämään. Sieltä käsin he olisivat voineet auttaa suomalaisia Svir-joen ylittävässä hyökkäyksessä joka epäonnistui suomalaisten osalta.
Vielä kerran suomi ei halunnut ottaa osaa hyökkäykseen itse Leningradiin vaan ainoastaan oli valmis sulkemaan piiritysrenkaan mikä ei koskaan toteutunut.
Suomi oli saksan aseveli sodan alusta saakka ja 1944 lyhyen ajan liittolainen tämä on fakta jonka kumoamiseksi joudut laittamaan konkreettisia todisteita peliin. Se ei muuta tulkintaa mihinkään että Ryti teki sopimuksen omissa nimissään. Hänhän oli presidentti ja saksalaiset pitivät häntä laillisena sopijana. Eli ulkomaailman silmissä liittolaisia oltiin.

Lue lisää

Omat fatkasi eivät odista että Suomalaiset jotka todistettavasti olisivat tieten tahtoen jäämässä koko hyökkäyksestä pois, valehtelisivat jostain ihmeen syystä että Suomi oli epäonnistunut vaikka omat arkistomme jo ennen hyökkäystä ilmoittavat ettei sinne mennä.

Neuvostoliitto väänteli käden puristuksesta jo liittoa. Rytin teko oli välttämätön ja oikeutettu Suomen Itsenäisyyden ja vahvan puolustuksen.

Meillä nyt törmäävät Suomalaiset ja Saksalaiset arkistot, vaikka osa Saksalaisista arkistoista myöntävät Suomen jääneen pois omasta tahdostaan (mm. ne oikeudenkäynneissä käytetyt arkistot).
Mutta ne olviat jälkeen päin tehtyjä Suomesta saatujen tietojen mukaan, ei mahdollisten silmin-näkijöiden, kuin esim. oma lähteesi ja Puolustusvoimien Arkistot.

Vandaali kirjoitti:

Kyllä jokainen vähänkään historiaa lukenut tajuaa, että Carellin kirjaan on jäänyt asiavirhe. Mies ei ole perehtynyt riittävästi Suomen rintamien historiaan. Useissa ulkomaisissa historioissa on asiavirheitä Suomen osalta, koska maa ei kiinnosta. Tässä tapauksessa virhe on tahaton, mutta voittajavaltioiden kirjoituksissa on usein tahallisia Suomen historiaa väärentäviä juttuja.

Suomi valtasi sillanpään Syvärin takaa siltä varalta, että sota voitetaan. Myös oli niin, että Syväri ei ollut hyvä puolustuksellisesti. Saksa ei myöskään suuttunut, kun Syväri ylitettiin. Todellisuudessa hyökkäys oli jo pysäytetty, kun neuvostojoukot tekivät vastahyökkäyksen siperialaisjoukoilla.

Kun Saksa oli Tihvinässä, oli jo kauan aikaa ollut selvää, että sota oli hävitty. Itse asiassa hyökkäyksen on täytynyt olla kiusallinen Suomelle, koska sen onnistuessa olisi ollut odotettavissa voimakas vastahyökkäys juuri Suomen joukkoja vastaan saarron murtamiseksi, vaikka saksalaiset eivät kyenneet valloittamaan edes Leningrdia. Saksalaisten hyökkäysjoukot olivat vähäiset.

Yhteinen sota vaati joukkojen koordinointia ja pahaksi onneksi sattui vielä olemaan saksalainen 163. divisioona juuri Aunuksen kannaksella. Mannerheimin oli lisäksi, että oli tietysti valmisteltava mahdollinen hyökkäys (tai se oli valmisteltu jo) pakko antaa tälle dividioonalle valmistava käsky hyökkäykseen. Hyökkäyskäskyä ei tällekään divisioonalle koskaan annettu. VEikkaan, että se olisi annettu aika myöhään, vaikka saksalaisten hyökkäys olisi menestynyt.

Suomi ei todellakaan hyökännyt vastaan marraskuussa 1941 kohti Tihvinää tai siis yrittänyt hyökätä.

Lue lisää

Suomi tieten tahtoen jätti hyökkäämättä monista syistä. mm. Jopa Britit olisivat ehkä joutuneet tekemään Suomeen maihin-nousun.

huhhuhh kirjoitti:

.. todistaa sitten, että meillä oli yhteiset sodan päämäärät?

Olet tainnut imaista Tehtaankadun punaviiniä...

Hän kyllä käyttää aika heikkoja tietolähteitä, varsinkin nimestä näkee että sisältö on pelkkää roskaa.

Suomella ja Saksalla oli vain yksi yhteinen asia, Sama vihollinen, ja kummatkin olivat joutuneet sotaan eri syistä.

Kale kirjoitti:

Sinun kannattaa tuoda ne todistukset esille. Silloin voit olla yhtä uskottava kuin Nimierkki.
Toivon siis yhtä asiallisia faktoja. Kiitos.

Asia selitettiin helposti ja lyhyesti jolloin ei tarvita vahvoja tukitietoja, koska itse teksi on oikea.

Vandaali kirjoitti:

Kyllä jokainen vähänkään historiaa lukenut tajuaa, että Carellin kirjaan on jäänyt asiavirhe. Mies ei ole perehtynyt riittävästi Suomen rintamien historiaan. Useissa ulkomaisissa historioissa on asiavirheitä Suomen osalta, koska maa ei kiinnosta. Tässä tapauksessa virhe on tahaton, mutta voittajavaltioiden kirjoituksissa on usein tahallisia Suomen historiaa väärentäviä juttuja.

Suomi valtasi sillanpään Syvärin takaa siltä varalta, että sota voitetaan. Myös oli niin, että Syväri ei ollut hyvä puolustuksellisesti. Saksa ei myöskään suuttunut, kun Syväri ylitettiin. Todellisuudessa hyökkäys oli jo pysäytetty, kun neuvostojoukot tekivät vastahyökkäyksen siperialaisjoukoilla.

Kun Saksa oli Tihvinässä, oli jo kauan aikaa ollut selvää, että sota oli hävitty. Itse asiassa hyökkäyksen on täytynyt olla kiusallinen Suomelle, koska sen onnistuessa olisi ollut odotettavissa voimakas vastahyökkäys juuri Suomen joukkoja vastaan saarron murtamiseksi, vaikka saksalaiset eivät kyenneet valloittamaan edes Leningrdia. Saksalaisten hyökkäysjoukot olivat vähäiset.

Yhteinen sota vaati joukkojen koordinointia ja pahaksi onneksi sattui vielä olemaan saksalainen 163. divisioona juuri Aunuksen kannaksella. Mannerheimin oli lisäksi, että oli tietysti valmisteltava mahdollinen hyökkäys (tai se oli valmisteltu jo) pakko antaa tälle dividioonalle valmistava käsky hyökkäykseen. Hyökkäyskäskyä ei tällekään divisioonalle koskaan annettu. VEikkaan, että se olisi annettu aika myöhään, vaikka saksalaisten hyökkäys olisi menestynyt.

Suomi ei todellakaan hyökännyt vastaan marraskuussa 1941 kohti Tihvinää tai siis yrittänyt hyökätä.

Lue lisää

>>Kun Saksa oli Tihvinässä, oli jo kauan aikaa ollut selvää, että sota oli hävitty.>>

Mieshän heittää paksua puppua että marraskuun 8. päivän jälkeen 1941 saksa olisi jo hävinnyt sodan.
En tiedä mitä historiaa sinä luet mutta et ainakaan samaa kuin minä.
Kirjoituksestasi saa myös sellaisen kuvan että siperialaisjoukot hyökkäsivät suomalaisia vastaan ? Saksalaisia vastaan ne heitettiin ja niillä heidät heitettiin ulos Tihvinästä.
Carellin lisäksi W.H.Halsti 3-opuksen sarjassaan Suomen Sota 1939-45 mainitsee tämän suomalaisten epäonnistuneen yrityksen päästä saksalaisten yhteyteen tihvinässä joten jotain yritystä on täytynyt olla.
Pistäppä omat faktasi tätä hyökkäämättömyyttä todistaaksesi peliin.

Igor kirjoitti:

>>Kun Saksa oli Tihvinässä, oli jo kauan aikaa ollut selvää, että sota oli hävitty.>>

Mieshän heittää paksua puppua että marraskuun 8. päivän jälkeen 1941 saksa olisi jo hävinnyt sodan.
En tiedä mitä historiaa sinä luet mutta et ainakaan samaa kuin minä.
Kirjoituksestasi saa myös sellaisen kuvan että siperialaisjoukot hyökkäsivät suomalaisia vastaan ? Saksalaisia vastaan ne heitettiin ja niillä heidät heitettiin ulos Tihvinästä.
Carellin lisäksi W.H.Halsti 3-opuksen sarjassaan Suomen Sota 1939-45 mainitsee tämän suomalaisten epäonnistuneen yrityksen päästä saksalaisten yhteyteen tihvinässä joten jotain yritystä on täytynyt olla.
Pistäppä omat faktasi tätä hyökkäämättömyyttä todistaaksesi peliin.

Lue lisää

Toista mieluummin Halstin juttu. Kyllä Keinonen ainakin kirjassaan taisteli Pinnan ja Marokon Kauhun kanssa siperialaisia lisäjoukkoja vastaan.

Vandaali kirjoitti:

Toista mieluummin Halstin juttu. Kyllä Keinonen ainakin kirjassaan taisteli Pinnan ja Marokon Kauhun kanssa siperialaisia lisäjoukkoja vastaan.

Ilmeisesti samoja siperialaisia vastaan yrittivät hyökätä jotka ajoivat saksalaiset saksalaiset pois tihvinästä. Et heittänyt mitään todisteita sitä vastaan etteikö hyökkäysyritystä olisi tapahtunut.
Itse uskon mielummin esim. Carellin ja Halstin version jos en tarkempia faktoja saa.
Et vastannut tuohon saksan "häviämiseen" jo marraskuun 8. päivän jälkeen ??

Bönö-Rame kirjoitti:

Omat fatkasi eivät odista että Suomalaiset jotka todistettavasti olisivat tieten tahtoen jäämässä koko hyökkäyksestä pois, valehtelisivat jostain ihmeen syystä että Suomi oli epäonnistunut vaikka omat arkistomme jo ennen hyökkäystä ilmoittavat ettei sinne mennä.

Neuvostoliitto väänteli käden puristuksesta jo liittoa. Rytin teko oli välttämätön ja oikeutettu Suomen Itsenäisyyden ja vahvan puolustuksen.

Meillä nyt törmäävät Suomalaiset ja Saksalaiset arkistot, vaikka osa Saksalaisista arkistoista myöntävät Suomen jääneen pois omasta tahdostaan (mm. ne oikeudenkäynneissä käytetyt arkistot).
Mutta ne olviat jälkeen päin tehtyjä Suomesta saatujen tietojen mukaan, ei mahdollisten silmin-näkijöiden, kuin esim. oma lähteesi ja Puolustusvoimien Arkistot.

Lue lisää

>>Omat fatkasi eivät odista että Suomalaiset jotka todistettavasti olisivat tieten tahtoen jäämässä koko hyökkäyksestä pois, valehtelisivat jostain ihmeen syystä että Suomi oli epäonnistunut vaikka omat arkistomme jo ennen hyökkäystä ilmoittavat ettei sinne mennä. >>
Yllä olevaa en suoraan sanottuna ymmärrä ollenkaan. Mitä yrität sanoa ? Saisiko saman selkokielisenä, kiitos.

vasta-argumentaatio!

höö... kirjoitti:

vasta-argumentaatio!

....