Valtakirjarikkomus

Täh?
Eihän kyse ole kuin siitä, että valtakirjan antaja luotti väärään ihmiseen.
Pitää antaa valtakirja ihmiselle, joka on samalla kannalla kuin valtuuttaja, tai jonka ainakin luottaa antavansa valtakirjaäänen valtuuttajan tahdon mukaisesti, vaikka ei samaa mieltä olisikaan.

Höpsis.

Ei valtakirjassa todeta, miten on sovittu äänestettäväksi. Valtakirjan haltija äänestää ihan miten haluaa. Kuten yllä sanottua, ei pidä luottaa vääriin ihmisiin.

Kun äänestät kansanedustajaa, annat hänelle samalla "valtakirjan", mandaatin edustaa itseäsi ja muuta kansaa. Tuo edustaja äänestää jatkossa ihan miten hän haluaa - puolueen ohjeiden mukaisesti - vaikka hän olisi luvannut ihan muuta.

Käräjillä rikosasiana juttu naurettaisiin pihalle, jos se sattuisi menemään esitutkinnasta läpi. Riita-asiana kyseessä olisi pelkkä ajan ja rahan haaskaus.

Aivan metsässä.

Petoksen tunnusmerkit ovat:
- erehdyttäminen
- erehdys
- omaisuuden disbonointi
- omaisuusvahinko

Kaksi ensimmäistä toteutuvat, mutta eivät kaksi seuraavaa, joten kyseessä ei ole petos.

Käräjillä mistä?

Jos valtakirja on ollut riittävän hyvin yksilöity, eli esimerkiksi valtuutettu oli valtuutettu antamaan kyllä-äänet valtuuttajien puolesta, voidaan ehkä teoriassa annetut ei-äänet (tai toisinpäin) katsoa mitättömiksi, jos valtuutettu on toiminut yksilöityä valtuutusta vastaan, eikä siis ole ollut valtuutettu tekemäänsä toimenpiteeseen. Sama tietysti, jos on vaikka valtuutettu äänestämään tiettyä henkilöä vaalissa.
Tällöin teoriassa kokouksen päätöstä voisi moittia siltä osin, että valtuutettu ei ollut valtuutettu antamaan moisia ääniä, joten äänestystulos ei ole syntynyt oikeassa järjestyksessä, vaan mukana on tulokseen vaikuttaneita mitättömiä ääniä.

Jos taas valtuutettu on vain valtuutettu käyttämään valtuuttajien äänivalta, ja hän käyttää niitä toisin, kuin mitä valtuuttajat halusivat, kyse ei ole juridisesta ongelmasta, vaan ihmissuhdeongelmasta.

Missään tapauksessa valtuutettu ei lähtökohtaisesti ole syyllistynyt mihinkään rikokseen vain äänestämällä valtakirjan antajien luottamuksen vastaisesti.

Edelleen, valtakirja annetaan ihmiselle, jonka luotetaan hoitavan valtuutettu asia siten, kun valtuutettu tahtoo, mutta ei itse syystä tai toisesta voi.

No mitä se tieyhdistys tarjosi kättäpidemmäksi ja mihin perustuen?

Älä nyt kehtaa valehdella julkisesti!

Jotta asiassa kukaan joutuisi edesvastuuseen, kyseessä tulisi olla todella tarkkaan yksilöity valtakirja, jossa myös äänestyskäyttäytyminen on mainittu. Tämä olisi kuitenkin äärimmäisen poikkeuksellista, että äänestysohjeet olisi erikseen annettu. Äänestysohjeiden antaminen on toki mahdollista varsinkin osakeyhtiöiden yhtiökokouksissa.

Tällöinkään äänestäjä ei joudu edesvastuuseen, vaan varsinkin kokouksen puheenjohtajan toimet katsottaisiin tiukalla täikammalla läpi. Kenellä siis oli oikeus äänestää, kenen puolesta ja miten. Äänestystulos voitaisiin siis julistaa mitättömäksi, ja vaatia uutta äänestystä. Se ei kuitenkaan ole sama kuin rikos, jonka lisäksi tulee huomioida se, onko kyseessä avoin vaiko suljettu (lippu)äänestys.

Anonyymi kirjoitti:

Älä nyt kehtaa valehdella julkisesti!

Jotta asiassa kukaan joutuisi edesvastuuseen, kyseessä tulisi olla todella tarkkaan yksilöity valtakirja, jossa myös äänestyskäyttäytyminen on mainittu. Tämä olisi kuitenkin äärimmäisen poikkeuksellista, että äänestysohjeet olisi erikseen annettu. Äänestysohjeiden antaminen on toki mahdollista varsinkin osakeyhtiöiden yhtiökokouksissa.

Tällöinkään äänestäjä ei joudu edesvastuuseen, vaan varsinkin kokouksen puheenjohtajan toimet katsottaisiin tiukalla täikammalla läpi. Kenellä siis oli oikeus äänestää, kenen puolesta ja miten. Äänestystulos voitaisiin siis julistaa mitättömäksi, ja vaatia uutta äänestystä. Se ei kuitenkaan ole sama kuin rikos, jonka lisäksi tulee huomioida se, onko kyseessä avoin vaiko suljettu (lippu)äänestys.

Lue lisää

Avaus on kuitenkin aika hyvä.

Asiamiehen eli valtuutetun tulee kokouksessa käyttää valtuutuksen antaneen äänioikeutta äänestysohjeen mukaisesti. Kyse on myös siitä, onko äänestysohje annettu vaiko ei ole ja kirjallisesti vaiko suullisesti. Kyse voi olla sana-sanaa-vastaan -periaatteesta.

Kokous tuskin on vastuussa valtuutetun äänestyskäyttäytymisestä, varsinkin jos ääniä on paljon (tapauskohtaisesti jopa satoja tai tuhansia). Jos kyseessä on avoin äänestys, puheenjohtajan vastuu asiassa korostuu.

Mikä on muodostunut vahinko? Lain mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan vahingon. Vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta sekä mahdollisesta kärsimyksestä. Milloin vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Jotta korvausvelvollisuus syntyisi, vahinko ja tahallisuus tai tuottamuksellisuus tulisi voida osoittaa. Oletuksena selvässä tapauksessa äänestys tulisi voida tehdä uudestaan. Ellei äänestysohjeita ole kirjallisesti annettu, valtuuttaja eli valtakirjan antaja vastaa itse omasta tappiostaan - kuten sanottua, kyseessä voi olla sana-sanaa-vastaan ja valtuutetun huono käytös. Petos tai muu rikos ja tahallisuus on voitava osoittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Avaus on kuitenkin aika hyvä.

Asiamiehen eli valtuutetun tulee kokouksessa käyttää valtuutuksen antaneen äänioikeutta äänestysohjeen mukaisesti. Kyse on myös siitä, onko äänestysohje annettu vaiko ei ole ja kirjallisesti vaiko suullisesti. Kyse voi olla sana-sanaa-vastaan -periaatteesta.

Kokous tuskin on vastuussa valtuutetun äänestyskäyttäytymisestä, varsinkin jos ääniä on paljon (tapauskohtaisesti jopa satoja tai tuhansia). Jos kyseessä on avoin äänestys, puheenjohtajan vastuu asiassa korostuu.

Mikä on muodostunut vahinko? Lain mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan vahingon. Vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta sekä mahdollisesta kärsimyksestä. Milloin vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Jotta korvausvelvollisuus syntyisi, vahinko ja tahallisuus tai tuottamuksellisuus tulisi voida osoittaa. Oletuksena selvässä tapauksessa äänestys tulisi voida tehdä uudestaan. Ellei äänestysohjeita ole kirjallisesti annettu, valtuuttaja eli valtakirjan antaja vastaa itse omasta tappiostaan - kuten sanottua, kyseessä voi olla sana-sanaa-vastaan ja valtuutetun huono käytös. Petos tai muu rikos ja tahallisuus on voitava osoittaa.

Lue lisää

Monta virhettä on kommentoija vuodelta 2022 saanut lyhyeen kommenttiinsa.

Korjataan. Jos asiamies äänestää toisin kuin päämies on ohjeistanut, hänen asiamiehensä toiminta sitoo päämiestä. Äänestyksen tulos on siis pätevä.

Jos asiamiehen toiminnasta edellä mainitulla tavalla tulisi vahinkoa, asiamies on korvausvelvollinen siitä, mutta ei kommentoija mainitsemalla tavalla vahingonkorvauslain nojalla. Kysymys on nimittäin sopimusperusteisesta vahingon korvaamisesta. Niinpä asiamies vastaa tahallaan tai huolimattomuuttaan aiheuttamastaan vahingosta.

Todistamisen suhteen noudatetaan ns. käännettyä todistustaakkaa asiamiehen tuottamuksen osalta, eli asiamiehen on kyettävä todistamaan, ettei hänen menettelynsä ole ollut huolimatonta.

Äänestystä ei voidaa uusia sen takia, ettei asiamies ole noudattanut päämiehensä ohjeita.