Työterveys ja ajan peruutus, vahingonkorvaus

Minkä lain puitteissa tulkitaan tilannetta, jossa työterveyspalvelujen toimittaja peruuttaa sovitun ajan niin pienellä varoitusajalla (alle tunti), että palvelun käyttäjä (työntekijä)on ehtinyt jo lähteä liikkeelle ja saa tiedon peruutuksesta vasta pysäköityään?

Yritys kieltäytyy korvaamasta turhia matkakustannuksia sekä pysäköinnin aloitusmaksua.

Käsittääkseni kauppalaki ei koske palveluita ja kuluttajansuojalaki ei ehkä myöskään päde, koska palvelun hankkii työnantaja, ei kuluttaja.
10598
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Vahingonkorvauslakikaan ei sovellu asiaan.

Äänestä
  • Sopimuksenulkoinen ja sopimusperusteinen vastuu.

    Sopimusasiakirja on pakollinen. Sopimusasiakirjan tulee aina sisältää työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaiset palvelut.

    Kysymykseen tulee myös kaksiasianosaissuhteen ylittävä sopimusvastuu, koska kyseessä on yksinkertainen sopimusketju, jossa on mukana palveluntuottaja, työnantaja sekä työntekijä.

    Suurin vahingonkärsijä lienee työnantaja, jonka työntekijä on (ilmeisesti) ollut poissa työtehtävästä työajalla. Työnantajalla ja palveluntoimittajalla lienee voimassa oleva työterveyssopimus, jossa on voimassa ehdot X. Ehtojen yksityiskohdat ovat rahvaalle tuntemattomat.

    Kuluttajanasuojalaki pätee yksityisen kuluttajan ja yrityksen välillä. Nyt kuluttajalla eli työntekijällä ja palveluntuottajalla ei kuitenkaan ole voimassa olevaa sopimusta, sillä palvelu lienee kuluttajalle ilmainen. Palveluntuottaja on tehnyt sopimusrikkomuksen, joka ylittänee kaksiasianosaissuhteen. Kuten mainittua, sopimuksen ehdot ovat tuntemattomat.

    Jos sekä vahingon aiheuttanut osapuoli että työnantaja kieltäytyvät korvausvastuusta, ainoa tapa saada omat kulunsa on käynnistää jutussa riita-asia käräjäoikeudessa. Kustannukset siitä ovat jutun häviäjälle 400 - 500 € tai enemmän.

    Äänestä

  • Anonyymi00002 kirjoitti:

    Sopimuksenulkoinen ja sopimusperusteinen vastuu.

    Sopimusasiakirja on pakollinen. Sopimusasiakirjan tulee aina sisältää työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaiset palvelut.

    Kysymykseen tulee myös kaksiasianosaissuhteen ylittävä sopimusvastuu, koska kyseessä on yksinkertainen sopimusketju, jossa on mukana palveluntuottaja, työnantaja sekä työntekijä.

    Suurin vahingonkärsijä lienee työnantaja, jonka työntekijä on (ilmeisesti) ollut poissa työtehtävästä työajalla. Työnantajalla ja palveluntoimittajalla lienee voimassa oleva työterveyssopimus, jossa on voimassa ehdot X. Ehtojen yksityiskohdat ovat rahvaalle tuntemattomat.

    Kuluttajanasuojalaki pätee yksityisen kuluttajan ja yrityksen välillä. Nyt kuluttajalla eli työntekijällä ja palveluntuottajalla ei kuitenkaan ole voimassa olevaa sopimusta, sillä palvelu lienee kuluttajalle ilmainen. Palveluntuottaja on tehnyt sopimusrikkomuksen, joka ylittänee kaksiasianosaissuhteen. Kuten mainittua, sopimuksen ehdot ovat tuntemattomat.

    Jos sekä vahingon aiheuttanut osapuoli että työnantaja kieltäytyvät korvausvastuusta, ainoa tapa saada omat kulunsa on käynnistää jutussa riita-asia käräjäoikeudessa. Kustannukset siitä ovat jutun häviäjälle 400 - 500 € tai enemmän.

    "Jos sekä vahingon aiheuttanut osapuoli että työnantaja kieltäytyvät korvausvastuusta, ainoa tapa saada omat kulunsa on käynnistää jutussa riita-asia käräjäoikeudessa. Kustannukset siitä ovat jutun häviäjälle 400 - 500 € tai enemmän"

    On todella paha desimaalivirhe. Riski on aina kymmeniä tuhansia euroja, eli aloittaja unohtaa koko jutun ja käy omassa terkkarissa hoitamassa itsensä kuntoon!

    Äänestä

  • Anonyymi00002 kirjoitti:

    "Jos sekä vahingon aiheuttanut osapuoli että työnantaja kieltäytyvät korvausvastuusta, ainoa tapa saada omat kulunsa on käynnistää jutussa riita-asia käräjäoikeudessa. Kustannukset siitä ovat jutun häviäjälle 400 - 500 € tai enemmän"

    On todella paha desimaalivirhe. Riski on aina kymmeniä tuhansia euroja, eli aloittaja unohtaa koko jutun ja käy omassa terkkarissa hoitamassa itsensä kuntoon!

    Tässä nyt ei kysytty mistään mahdollisista oikeudenkäyntikuluista vaan siitä, että mihin lakiin tuossa olevan vahingonkorvausvaateen voi perustaa.

    Pitää ilmeisesti kaivella itse hieman sopimusjuridiikkaa, eipä kovin yllättävää, ettei täältä osaamista löydy.

    Äänestä

  • Anonyymi00002 kirjoitti:

    Sopimuksenulkoinen ja sopimusperusteinen vastuu.

    Sopimusasiakirja on pakollinen. Sopimusasiakirjan tulee aina sisältää työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaiset palvelut.

    Kysymykseen tulee myös kaksiasianosaissuhteen ylittävä sopimusvastuu, koska kyseessä on yksinkertainen sopimusketju, jossa on mukana palveluntuottaja, työnantaja sekä työntekijä.

    Suurin vahingonkärsijä lienee työnantaja, jonka työntekijä on (ilmeisesti) ollut poissa työtehtävästä työajalla. Työnantajalla ja palveluntoimittajalla lienee voimassa oleva työterveyssopimus, jossa on voimassa ehdot X. Ehtojen yksityiskohdat ovat rahvaalle tuntemattomat.

    Kuluttajanasuojalaki pätee yksityisen kuluttajan ja yrityksen välillä. Nyt kuluttajalla eli työntekijällä ja palveluntuottajalla ei kuitenkaan ole voimassa olevaa sopimusta, sillä palvelu lienee kuluttajalle ilmainen. Palveluntuottaja on tehnyt sopimusrikkomuksen, joka ylittänee kaksiasianosaissuhteen. Kuten mainittua, sopimuksen ehdot ovat tuntemattomat.

    Jos sekä vahingon aiheuttanut osapuoli että työnantaja kieltäytyvät korvausvastuusta, ainoa tapa saada omat kulunsa on käynnistää jutussa riita-asia käräjäoikeudessa. Kustannukset siitä ovat jutun häviäjälle 400 - 500 € tai enemmän.

    Ei vastaa kysymykseen. Mihin lakiin/lakeihin tässä viitataan?

    Äänestä

  • Anonyymi00002 kirjoitti:

    "Jos sekä vahingon aiheuttanut osapuoli että työnantaja kieltäytyvät korvausvastuusta, ainoa tapa saada omat kulunsa on käynnistää jutussa riita-asia käräjäoikeudessa. Kustannukset siitä ovat jutun häviäjälle 400 - 500 € tai enemmän"

    On todella paha desimaalivirhe. Riski on aina kymmeniä tuhansia euroja, eli aloittaja unohtaa koko jutun ja käy omassa terkkarissa hoitamassa itsensä kuntoon!

    Oikeudenkäyntimaksu käräjäoikeudessa on tyypillisesti riita-asiassa 270 tai 530€. Tuolla jutun saa käynnisttetyä.

    Revi siitä, riskit saat kehitettyä ihan keskenäsi.

    https://oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/asiointijajulkisuus/maksut/oikeudenkayntimaksutyleisissatuomioistuimissa.html

    Äänestä

  • Anonyymi00002 kirjoitti:

    Ei vastaa kysymykseen. Mihin lakiin/lakeihin tässä viitataan?

    Kyllä siinä oli vastaus kysymykseen. Jollei sitä ymmärrä, kannatta unohtaa koko juttu.

    Äänestä

"Pitää ilmeisesti kaivella itse hieman sopimusjuridiikkaa."

En usko että kannattaa kaivella, koska avaus on lapsen pilailutarkoituksessa tekemä.

Ei tuossa mitään lakeja sovelleta, vaan sopimusta niiden osapuolten välillä, joiden kesken sellainen on tehty. Siis jos edes on tehty. Oikeustoimilaki ja vahingonkorvauslaki eivät vastaa lasten luomiin periaatteellisiin lillukanvarsiin, joissa kyse on nallekarkkien ostamisesta.

Äänestä
  • Olisiko Lawetin tekemä, niin höpsöä on suhtautuminen ja huonoa ymmärtäminen.

    Äänestä

>>> Ei vastaa kysymykseen. Mihin lakiin/lakeihin tässä viitataan?

Onko ymmärryksessäsi ongelmaa? Jos on, niin kannattaa kääntyä asiassa koulutuksen saaneen juristin puoleen. Hinta on tosin kalliimpi kuin pysäköinnin tuntimaksu. Onnea matkaan.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Minkä lain puitteissa tulkitaan tilannetta, jossa työterveyspalvelujen toimittaja peruuttaa sovitun ajan niin pienellä varoitusajalla (alle tunti), että palvelun käyttäjä (työntekijä)on ehtinyt jo lähteä liikkeelle ja saa tiedon peruutuksesta vasta pysäköityään?

Yritys kieltäytyy korvaamasta turhia matkakustannuksia sekä pysäköinnin aloitusmaksua.

Käsittääkseni kauppalaki ei koske palveluita ja kuluttajansuojalaki ei ehkä myöskään päde, koska palvelun hankkii työnantaja, ei kuluttaja.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu