Kyseessä 80-luvun osatakilavene, jossa vapaa mastonosa suhteellisen pitkä. Saalingit taakse viistot. Tällä hetkellä kovemmassa tuulessa leen puolen ylä- ja alavantti elävät vähän.
Onko tämä ongelma vai pitääkö kiristää niin että ovat tiukat?
Sivuvanttien kireys
30
1321
Vastaukset
- Anonyymi
Mulla Rock 20:ssä suojan puoleiset roikkuivat löysinä. Kiristelin niitä jonkin verran, mutta eivät ne tiukalla olleet senkään jälkeen.
Finn26:ssa ne pysyivät tiukalla myös suojan puolella, samoin nykyisessä Firstissä.
Ne on vedetty "niin kireälle kuin menee" taivuttamatta mastoa kuitenkaan liikaa.
Tässä ohjeena on, että ison nostimen pitäisi roikkua 8-12 senttiä maston kyljestä poispäin kun kireys on oikea.
Vantit ovat todella tiukalla. Rustit ovat laidoilla, joten kestää kyllä kiristää. Rockissa olisi voinut kansi korkata.
Suunnittelin siihenkin vetotankojen asennuttamista telakalla,
jotta vantit olisi saanut kunnolla kireäksi mutta jäi sitten tekemättä.... - Anonyymi
Ylä- ja/tai alavantin eläminen leenpuolella ei riipu tuulen voimakkuudesta, vaan kallistuskulmasta. Voit siis ajaa vaikka 20 m/s tuulessa plattaria siten ettei vantit heilu, mutta 7 m/s tuulessa ne kuitenkin heiluvat luovilla.
Purjehtiessa käytössä olevilla kallistuskulmilla suojanpuolen vantit eivät saa heilua niin paljoa, että niiden päätehela mastossa pääsee liikkumaan väärään asentoon, ja taipuu kiristyessään. T-päätteillä se tarkoittaa yleisimmissä kokoluokissa ettei vantin keskikohta liiku sivusuunnassa missään tapauksessa yli 10 cm suorasta linjasta sivuun. 1 cm liikkeellä ei ole käytännössä minkäänlaista merkitystä.
Yleisimmllä venetyypeillä käytössä oleva kallistuskulma rajautuu noin 20 asteeseen saakka, mutta joillain kapeilla vanhoilla pursilla jopa 30 asteeseen saakka. Sitä ei siis huomioida että vene hetkellisesti jossain puuskassa kallistuu enemmänkin, kunhan sellaiseen tilanteeseen reagoidaan heti esim avaamalla ison jalusta, taikka muilla kallistavaa momenttia alentavila säätötoimenpiteillä. Noissa voi vantti siis liikkua hieman enemmän, kunhan päätehela ei sen seurauksena vaurioidu.
Sopiva kireys määräytyy siitä minkälainen sägi keulaharuksessa sallitaan, olettaen ettei siihen vaikuteta barduunalla. Sinun veneessäsihän sitä ei peräharusta kiristämällä estetä. Toki aina pitää muistaa myös lujuusopilliset reunaehdot vantin suurimmalle kireydelle, mitkä riippuvat siitä miten ne ovat kiinni rusteissa ja miten rustit ovat kiinni veneessä.- Anonyymi
Käytännössä vantit eivät voi olla niin löysällä, että pääsisivät yläpäästään kääntymään päätteitä vahingoittavaan asentoon. Vain jos niitä ei ole kiristetty edes sormikireyteen, mutta ei niin löysällä kukaan uskaltaisi vesille lähteä muutenkaan.
Vanttien esikireyden vaikutuksesta etustaagin sägiin on hyvä huomata, että vaikutusta on vain niin pitkään, kun suojanpuolen vanteissa on voimaa. Niiden löystyessä, jo siinä vaiheessa kun voimaa ei enää ole mutta ovat vielä suorana, häviää esikiristyksen vaikutus tyystin - tilannehan on sama kuin suojan puolen vantit olisi poistettu - Anonyymi
Barskoja ei tosiaan ole. Tuota en ajatellutkaan että noilla säädetään etuharuksen kireys.
Aikasemmin on ollut toppirikejä mallia puhelintolppa ja osatakila barakoilla ja saalingit suoraan sivulle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Käytännössä vantit eivät voi olla niin löysällä, että pääsisivät yläpäästään kääntymään päätteitä vahingoittavaan asentoon. Vain jos niitä ei ole kiristetty edes sormikireyteen, mutta ei niin löysällä kukaan uskaltaisi vesille lähteä muutenkaan.
Vanttien esikireyden vaikutuksesta etustaagin sägiin on hyvä huomata, että vaikutusta on vain niin pitkään, kun suojanpuolen vanteissa on voimaa. Niiden löystyessä, jo siinä vaiheessa kun voimaa ei enää ole mutta ovat vielä suorana, häviää esikiristyksen vaikutus tyystin - tilannehan on sama kuin suojan puolen vantit olisi poistettuKilpaveneissä vanttien kireyttä säädetään niin laajoissa rajoissa, että jos venettä ajetaan reilusti kallellaan samoilla vanttien kireyksillä, mitä kevyessä tuulessa (0-3 m/s) käytetään, on päätteen vaurioitumisen todennäköisyys jotain aivan muuta kuin nolla %.
Eli todellakin niin löysillä vanteilla uskalletaanlähteä vesille saaristokisoihin, ja varsinkin ratakisoihin saaristossa.
Löysänä heiluva vantti ei tietenkään ole sama asia kun poistettu vantti. Eron huomaa heti vendatessaan. Tai vaihtoehtoisesti heti kun tuuli vähän moinaa. Jälkimmäisessä tapauksessa nimenomaan esikiristyksen vaikutuksena etustaagin sägiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Barskoja ei tosiaan ole. Tuota en ajatellutkaan että noilla säädetään etuharuksen kireys.
Aikasemmin on ollut toppirikejä mallia puhelintolppa ja osatakila barakoilla ja saalingit suoraan sivulle.Ne säätää jotka osaa ja viitsii, ja harrastaa ratakisoja myös menestyminen mielessä, kun barskoja ei ole, eikä kyseessä ole huippuriki tai 19/20 riki, vaan 7/8 tai alle. Suurin osa purjehtijoista laittaa vantit johonkin kireyteen kauden alussa, ja lukitsee ne loppukaudeksi samaan asentoon.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Käytännössä vantit eivät voi olla niin löysällä, että pääsisivät yläpäästään kääntymään päätteitä vahingoittavaan asentoon. Vain jos niitä ei ole kiristetty edes sormikireyteen, mutta ei niin löysällä kukaan uskaltaisi vesille lähteä muutenkaan.
Vanttien esikireyden vaikutuksesta etustaagin sägiin on hyvä huomata, että vaikutusta on vain niin pitkään, kun suojanpuolen vanteissa on voimaa. Niiden löystyessä, jo siinä vaiheessa kun voimaa ei enää ole mutta ovat vielä suorana, häviää esikiristyksen vaikutus tyystin - tilannehan on sama kuin suojan puolen vantit olisi poistettuEi se nyt ihan sama asia ole olisiko leen vantit pois vai ei. Tietysti niiden kautta ei välity voimaa, jos niissä ei ko. hetkellä ole jännitystä. Mutta vaikuttaa ainakin sen verran, että luun vantti oli venynyt esijännityksen verran jo rannassa ja nyt lisää venyneenä pitää maston tietysssä paikassa. Tuo paikka olisi eri ilman esijännitystä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kilpaveneissä vanttien kireyttä säädetään niin laajoissa rajoissa, että jos venettä ajetaan reilusti kallellaan samoilla vanttien kireyksillä, mitä kevyessä tuulessa (0-3 m/s) käytetään, on päätteen vaurioitumisen todennäköisyys jotain aivan muuta kuin nolla %.
Eli todellakin niin löysillä vanteilla uskalletaanlähteä vesille saaristokisoihin, ja varsinkin ratakisoihin saaristossa.
Löysänä heiluva vantti ei tietenkään ole sama asia kun poistettu vantti. Eron huomaa heti vendatessaan. Tai vaihtoehtoisesti heti kun tuuli vähän moinaa. Jälkimmäisessä tapauksessa nimenomaan esikiristyksen vaikutuksena etustaagin sägiin."Kilpaveneissä vanttien kireyttä säädetään niin laajoissa rajoissa, että jos venettä ajetaan reilusti kallellaan samoilla vanttien kireyksillä, mitä kevyessä tuulessa (0-3 m/s) käytetään, on päätteen vaurioitumisen todennäköisyys jotain aivan muuta kuin nolla %"
Ehkä jollain kuminauhavanteilla näin voi olla. Tavallisen rikin vaijerivantit eivät jousta niin paljon, että suojan puolen vantti pääsisi kovassakaan kallistuksessa heilumaan niin laajassa liikkeessä että pääte pääsisi vaurioitumaan, vaikka vantit olisi jätetty laiturissa nollakuormalle (mutta suoraksi). Mitään syytä ei voi olla lähteä vesille sen löysemmillä vanteilla.
"Löysänä heiluva vantti ei tietenkään ole sama asia kun poistettu vantti. Eron huomaa heti vendatessaan. Tai vaihtoehtoisesti heti kun tuuli vähän moinaa. Jälkimmäisessä tapauksessa nimenomaan esikiristyksen vaikutuksena etustaagin sägiin."
Löysänä heiluva vantti vastaa täysin sitä, että vantti olisi poistettu. Ymmärtänet, että kun vendaat tai tuuli moinaa, ei se äsken löysänä heiluva vantti enää suinkaan ole löysä, eikä alkuperäinen väite mitenkään koskenut tätä tilannetta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se nyt ihan sama asia ole olisiko leen vantit pois vai ei. Tietysti niiden kautta ei välity voimaa, jos niissä ei ko. hetkellä ole jännitystä. Mutta vaikuttaa ainakin sen verran, että luun vantti oli venynyt esijännityksen verran jo rannassa ja nyt lisää venyneenä pitää maston tietysssä paikassa. Tuo paikka olisi eri ilman esijännitystä.
Olet oikeassa, että paikka olisi hieman eri. Kyse oli kuitenkin vain vaikutuksesta etuharuksen sägiin. Etuharuksen sägi riippuu siitä, miten suuri veto etuharukseen saadaan. Siihen tuo yläpään paikkaero vaikuttaa korkeintaan joitain promilleja, eli käytännössä ei vaikuta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olet oikeassa, että paikka olisi hieman eri. Kyse oli kuitenkin vain vaikutuksesta etuharuksen sägiin. Etuharuksen sägi riippuu siitä, miten suuri veto etuharukseen saadaan. Siihen tuo yläpään paikkaero vaikuttaa korkeintaan joitain promilleja, eli käytännössä ei vaikuta.
Sinänsä tietysti mielenkiintoista, että yleinen peukalosääntö on säätää vantit kelin mukaan niin, että leen vantti on kryssillä juuri ja juuri suora siis kutakuinkin nollajännityksellä.
Mihin tuolla lopulta pyritään? Siis miksi juuri noin? Kyllä se etustaagiin liittyy kuten koko idea säätää vantteja kelin mukaan. Ainakin se vaikuttaa etustaagin kireyteen silloin, kun isoa päästetään, jolloin ison skuutti ei venytä etustaagia ja sitä kautta löystä vantteja.
Kun ei säädä kelin mukaan, valitaan kovan tuulen säätö. Toimii hyvin joissain veneissä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinänsä tietysti mielenkiintoista, että yleinen peukalosääntö on säätää vantit kelin mukaan niin, että leen vantti on kryssillä juuri ja juuri suora siis kutakuinkin nollajännityksellä.
Mihin tuolla lopulta pyritään? Siis miksi juuri noin? Kyllä se etustaagiin liittyy kuten koko idea säätää vantteja kelin mukaan. Ainakin se vaikuttaa etustaagin kireyteen silloin, kun isoa päästetään, jolloin ison skuutti ei venytä etustaagia ja sitä kautta löystä vantteja.
Kun ei säädä kelin mukaan, valitaan kovan tuulen säätö. Toimii hyvin joissain veneissä."Kun ei säädä kelin mukaan, valitaan kovan tuulen säätö. Toimii hyvin joissain veneissä."
Tämän takia ennen käytettiin barduunoja ja vain loivasti taakse vinoja saalinkeja. Koska saalingit vain loivasti vinot, voivat vantit olla kireällä ilman että etustaagi sen seurauksena on liian tiukka kevyeen keliin. Tuulen kiristyessä sitten kiristetään etustaagia barduunoilla.
Minulla on vielä tällainen 80-luvun osatakilavene ja olen kyllä tyytyväinen konseptiin. Ei tarvitse ruuvailla vantteja edestakaisin kelin mukaan ja silti trimmi aina kohdillaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Kun ei säädä kelin mukaan, valitaan kovan tuulen säätö. Toimii hyvin joissain veneissä."
Tämän takia ennen käytettiin barduunoja ja vain loivasti taakse vinoja saalinkeja. Koska saalingit vain loivasti vinot, voivat vantit olla kireällä ilman että etustaagi sen seurauksena on liian tiukka kevyeen keliin. Tuulen kiristyessä sitten kiristetään etustaagia barduunoilla.
Minulla on vielä tällainen 80-luvun osatakilavene ja olen kyllä tyytyväinen konseptiin. Ei tarvitse ruuvailla vantteja edestakaisin kelin mukaan ja silti trimmi aina kohdillaan.En minäkään ole vantteja kelin mukaan ruuvaillut, vaikka ei ole barduunoita ja saalingit on reilusti takaviistoon. SM-voittoon on vauhti riittänyt myös kevyessä, joten varsin tyytyväinen noihin olen ollut. 9/10 ja 19/20 takiloita, joissa hekki säätää hyvin etustaagia.
Olen 90-luvulla kisannut ahkerasti 1/2-tonnarilla, jossa oli barduunat ja genua. Kumpaakaan en enää omaan veneeseeni kelpuuta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En minäkään ole vantteja kelin mukaan ruuvaillut, vaikka ei ole barduunoita ja saalingit on reilusti takaviistoon. SM-voittoon on vauhti riittänyt myös kevyessä, joten varsin tyytyväinen noihin olen ollut. 9/10 ja 19/20 takiloita, joissa hekki säätää hyvin etustaagia.
Olen 90-luvulla kisannut ahkerasti 1/2-tonnarilla, jossa oli barduunat ja genua. Kumpaakaan en enää omaan veneeseeni kelpuuta.Ovathan nuo 9/10 ja 19/20 -takilat toki helpompia kun niillä saa etustaagin kireyttä säädeltyä takastaagilla. 7/8 tai alle melkein vaatii barskat toimiakseen. Siksi varmaan jääneetkin historiaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ovathan nuo 9/10 ja 19/20 -takilat toki helpompia kun niillä saa etustaagin kireyttä säädeltyä takastaagilla. 7/8 tai alle melkein vaatii barskat toimiakseen. Siksi varmaan jääneetkin historiaan.
Toinen merkittävä syy on korkean keulakolmion tehokkuus ja toimiminen hyvin ilman genuaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toinen merkittävä syy on korkean keulakolmion tehokkuus ja toimiminen hyvin ilman genuaa.
saalingeilla saadaan keulakolmion tehokkuus esiin.
- Anonyymi
Katsastaessa on tullut havaittua että 33 -jalkaisen vantit jokainen saa kyllin tiukkaan ihan laiturissa. 36- jalkaisissa osa joutuu jo kiristämään suojan puolelta merellä ja nelikymppisissä kaikki joutuvat tekemään niin.
Valtaosaan rikeistä joutuu katsastuksessa määräämään lisää vetoa. Haasteellisissa tilateissa on katsastuksen yhteydessä käyty ihan merelläkin tarkastamassa etteivät leen vantit heilu.
Yksikään katsastamani masto ei ole tullut alas. Eikä tule.- Anonyymi
Millähän valtuuksilla katsastaja määrää veneen omistajaa muuttamaan rikinsä trimmiä? Ohjeistaa toki voi, mutta määräily kannattaa unohtaa sekä siksi, että sellaisia valtuuksia ei kertakaikkiaan ole, että siksi, että sellainen ei ole tehokas tapa kannustaa aikuista ihmistä toimimaan tietyllä tavalla.
Onko katsastajalla jotain faktaa tapauksista, joissa masto olisi tullut alas suojanpuolen vantin heilumisen takia?
Joka tapauksessa hienoa, että teet tarkkaa työtä. Yksikään katsastaja ei ole koskaan kiinnittänyt mitään huomiota rikiini, tai ylipäänsä mihinkään purjehdukseen liittyvään. Valoja, hätämerkinantovälineitä, puutappeja ym varusteita vain katsellaan... - Anonyymi
hahhah
- Anonyymi
Hyvästä ja melko asiallisesta keskustelusta voisi ehkä vetää yhteen, että ei kilpailevalla perhepurjehtijalla vantit sen verran kireäksi, että leen puoli pysyy jokseenkin suorana mutta pieni eläminen ei ole vaarallista?
- Anonyymi
Lisäksi muistakaa rasvata rosteri/happoiset kierteet, etteivät turmellu kierteet...
- Anonyymi
Tuo on hyvä neuvo. Siihen tarkoitukseen on olemassa oma rasvakin, mutta en muista nimeä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo on hyvä neuvo. Siihen tarkoitukseen on olemassa oma rasvakin, mutta en muista nimeä.
On kaksikin vaihtoehtoa: molybdeenisulfidi ja lanoliini. Ms-rasvan etu on erittäin hyvä paineenkesto, lanoliinin lähes täydellinen liukenemattomuus veteen. Tavallisen suomalaisen purjehduskauden verran ms pysyy kyllä vanttiruuveissa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On kaksikin vaihtoehtoa: molybdeenisulfidi ja lanoliini. Ms-rasvan etu on erittäin hyvä paineenkesto, lanoliinin lähes täydellinen liukenemattomuus veteen. Tavallisen suomalaisen purjehduskauden verran ms pysyy kyllä vanttiruuveissa.
Pysyy ainakin 5 vuotta musta moltbdeenia sisältävä perusvaseliini. Suunnilleen 5 v välein putsaan ja laitan uudet rasvat. Ainoa vika tuossa on, että mustaa rasvaa tulee vaatteisiin ja purjeisiin, jos tuota laittaa liikaa ja ei pyyhi ylimääräisiä pois. Mitään syytä ei ole rasvata kierteitä, jotka jää vanttiruuvin ulkopuolelle.
Hei. Hankin itselleni vaijerin jännitemittarin Loos PT 2. Hae Googlesta nimellä niin saat myös ohjeita jännitteen mittauksesta. Sitten kun olet saanut oikeat kireydet vantteihin, ota vanttiruuvien välistä mitta digimauserilla ja laitta muistiin, kun mastoa seuraavan kerran nostetaan , niin ei tarvitse kuin tarkistaa mauserilla valimitta. Veneeni on toppirikinen ja maston molemmilla puolilla on kolme vanttia. eli neljä vanttia tulee samaan kohtaan mastossa. Neljää vanttia on mielestäni melko mahdoton saada oikeaan kireyteen käsituntumalla. sitä paitsi mittari rauhoittaa mieltä kun tietää että kireydet on oikein.
Gullervo22- Anonyymi
Muuten hyvä neuvo, mutta siitä mittarista on oikean trimmin löytämiseen apua vain, jos saat ne omaan rikiisi oikeat arvot jostain. Aika harvinainen tilanne, että olisi jossain tarjolla.
Tönärin käyttö kertaallen hyväksi havaitun trimmin toistamiseen on kyllä hyvä ja paljon käytetty vinkki. - Anonyymi
Mittaukseen riittää mittanauhakin. Työntömitalla hieman helpompaa. Mulla vanttiruuvit voi lukita puolen kierroksen välein ja puoli kierrosta on 1,5 mm.
Tarkoitat ilmeisesti tupla-alavantteja? Eihän niiden jännityksiä tarvitse erikseen mitata. Riittää mitata yksi sopivaksi. Jos samaan aikaan masto on sivusuunnassa suora ja pituussuunnassa halutulla kaarella, on kolmen muunkin jännitys oikea. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muuten hyvä neuvo, mutta siitä mittarista on oikean trimmin löytämiseen apua vain, jos saat ne omaan rikiisi oikeat arvot jostain. Aika harvinainen tilanne, että olisi jossain tarjolla.
Tönärin käyttö kertaallen hyväksi havaitun trimmin toistamiseen on kyllä hyvä ja paljon käytetty vinkki.Mulla on rodit, ja Loosin taulukosta löytyy oikea kireys riippuen rodin paksuudesta. Käytän myös tönäriä varmistamaan että menee ainakin lähelle myös milleissä. Enkä koske vantteihin kauden aikana kun ne on kerran varmistettu liikkumattomaksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mulla on rodit, ja Loosin taulukosta löytyy oikea kireys riippuen rodin paksuudesta. Käytän myös tönäriä varmistamaan että menee ainakin lähelle myös milleissä. Enkä koske vantteihin kauden aikana kun ne on kerran varmistettu liikkumattomaksi.
Voihan siitä Loosin taulukosta joku tuollainen arvaus löytyä, mutta todellisuudessa siitä rodin paksuudesta voidaan päätellä vain se kuinka paljon sille rodille maksimissaan voidaan kuormaa laittaa. Optimaalinen kireys sen sijaan riippuu rikistä, purjeista ja veneestä. Jos vaihdan veneeseeni paksumman vantin, niin ei siitä seuraa tarvetta yhtään suuremmalle vedolle vantissa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voihan siitä Loosin taulukosta joku tuollainen arvaus löytyä, mutta todellisuudessa siitä rodin paksuudesta voidaan päätellä vain se kuinka paljon sille rodille maksimissaan voidaan kuormaa laittaa. Optimaalinen kireys sen sijaan riippuu rikistä, purjeista ja veneestä. Jos vaihdan veneeseeni paksumman vantin, niin ei siitä seuraa tarvetta yhtään suuremmalle vedolle vantissa.
Niin no, nuo arvot ovat tiedossa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mulla on rodit, ja Loosin taulukosta löytyy oikea kireys riippuen rodin paksuudesta. Käytän myös tönäriä varmistamaan että menee ainakin lähelle myös milleissä. Enkä koske vantteihin kauden aikana kun ne on kerran varmistettu liikkumattomaksi.
Kovin on epämääräiset Loosin ohjeet. Erityisesti tuo taulukko. Tekstissä sentään mainitaan eri rikityyppien hyvin erilaisista jännityksistä. Tietysti tuossa on hyvin oleellista millainen rod on laitettu. Hyvin samanlaisissa veneissä voi olla 1-2 koon ero rodeissa riippuen siitä onko valinnassa painotettu keveyttä (ja hintaa sekä ilmanvastusta) vai venymää (ja varmuuskerrointa).
Mun rikin rodit olisivat aivan tolkuttoman löysiä noilla ohjeilla, erityisesti tuon taulukon arvoilla.
https://loosnaples.com/how-tos/tension-gauges/rt/
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olet taitava
monessa asiassa. Myös siinä, miten veit sydämeni. Äkkiarvaamatta, pikkuhiljaa. Yhtäkkiä huomasin että minusta puuttuu jo747514Sinällään hauska miten jostakin
jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per583183- 372446
Miten voit manipuloida katsojalukuja?
Palstatrolli ja väsynyttä sontaa palstalle suoltava Varmakkakkiainen on viime aikoina vedonnot siihen, että hänen ketjuj72080Osuuspankki Kuhmo!
Ei pysty pitämään yhtä Otto pankkiautomaattia toiminnassa Ksupermarketin kanssa,20 vuotta sitten Kuhmossa oli neljä auto332012- 201938
- 131887
Rakkaalleni!
Halusin tulla kertomaan, että sinua ajattelen ja ikävöin vaikka olen sukuloimassa. Meinasin herkistyä, kun tykkään sinus151663- 531595
- 181579