Kukonsuon kaatopaikan maakasat

Minä hain miinpräkäryliben maksoi 120e

Varikon polttoaine säiliön hanat jäi auki kun Sulo ja Ami lähti sivoojien kanssa saunomaan. Kesti pitkään että pienimunaisten paukut paloi loppuun. Niin meni paljon polttoainetta tallialueen hiilimurska patjaan.

Anonyymi kirjoitti:

Varikon polttoaine säiliön hanat jäi auki kun Sulo ja Ami lähti sivoojien kanssa saunomaan. Kesti pitkään että pienimunaisten paukut paloi loppuun. Niin meni paljon polttoainetta tallialueen hiilimurska patjaan.

Lue lisää

Sade huuhteli hiilikasojen kreosoottiöljyt turvepatjaan ja vetureiden jäteöljymonttu oli pihalla. Se oli sitä aikaa, jolloin asiat hoidettiin maan tavan mukaan. Paljonkohan ”nuhrautuneiden” ns puhtaiden maa-ainesten kansojen puhdistaminen maksaa kukonsuolla veronmaksajille, joita ei ole voitu käyttää yhdyskuntarakentaminen? Kaupungin kukonsuolle tuoduista maa-aineksista ja laaduista pitäisi löytyä kirjaamisesta ja peritty maksut?

Anonyymi kirjoitti:

Sade huuhteli hiilikasojen kreosoottiöljyt turvepatjaan ja vetureiden jäteöljymonttu oli pihalla. Se oli sitä aikaa, jolloin asiat hoidettiin maan tavan mukaan. Paljonkohan ”nuhrautuneiden” ns puhtaiden maa-ainesten kansojen puhdistaminen maksaa kukonsuolla veronmaksajille, joita ei ole voitu käyttää yhdyskuntarakentaminen? Kaupungin kukonsuolle tuoduista maa-aineksista ja laaduista pitäisi löytyä kirjaamisesta ja peritty maksut?

Lue lisää

Perusteluvelvollisuudesta on poikkeuksia. Hallintomenettelylakiin verrattuna poikkeuksia on rajoitettu ja tämä johtuu muun muassa perustuslain 21 §:n 2 momentin perusoikeussäännöksestä.

Perustelut voidaan jättää esittämättä:

jos tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamista. Säännös asettaa edellytykseksi toisaalta yleisen ja yksityisen edun merkityksen ja toisaalta sen, että päätös on annettava välittömästi. Tärkeä yleinen etu voi liittyä muun ohella yleisen turvallisuuden ylläpitoon ja esimerkiksi valvontatoimeen. Yksityinen etu taas voi liittyä esimerkiksi yksityiselämän suojaamiseen.

jos päätös koskee kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia. Säännöksessä vaalilla tarkoitetaan luottamushenkilöiden valintoja ja palvelussuhteeseen ottamista koskevia asioita, kun ne ovat kunnassa toimielimen ratkaistavia.

Vaalin toimittamisesta säädetään kuntalain 60 §:ssä. Päätöksentekoon kuuluu, että esimerkiksi virkavaalissa ääniä voidaan antaa kenelle tahansa vaalissa kysymykseen tulevalle eli kelpoisuusvaatimukset täyttävälle hakijalle. Lopullinen valinta voi selvitä vasta kokouksessa suljetun lippuvaalin jälkeen. Tämän vuoksi päätöksentekotilanteessa on usein mahdotonta esittää kaikkia valinnan perusteluja. Jos päätös on riitautettu, toimielinten vaalipäätökset on syytä perustella oikaisuvaatimusratkaisussa tai valitusviranomaiselle annettavassa lausunnossa. Hyvään hallintoon kuitenkin kuuluu, että viran hakijalle pyritään pyynnöstä ilmoittamaan valinnan perusteet riippumatta siitä, aikooko hän riitauttaa päätöksen vai ei.

Säännös laajentaa henkilövaalien perusteluvelvollisuutta. Hallintomenettelylain poikkeussäännös koski kaikkia vaaleja, mutta nyt poikkeus koskee vain toimielimen toimittamaa vaalia. Vaalipäätöksen perusteluihin vaikuttavat myös tasa-arvolain syrjintäkielto ja perustuslain 125 §:n 2 momentissa säädetyt julkisen viran yleiset nimitysperusteet, joita ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Nämä velvoittavat virkavaaleissa suorittamaan hakijoiden ansiovertailua muutenkin.

Perustelut voidaan jättää myös esittämättä:

jos päätös koskee vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista tai hakijan ominaisuuksien arviointiin perustuvan edun myöntämistä

jos päätöksellä hyväksytään asianosaisen tekemä vaatimus eikä asia koske toista asianosaista eikä muilla ole oikeutta hakea päätökseen muutosta. Asioissa, joissa kunnan jäsenillä on mahdollisuus tehdä oikaisuvaatimus tai kunnallisvalitus, perustelut on esitettävä.

jos perusteleminen on muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta. Tarpeellisuutta arvioidaan tapauskohtaisesti asianosaisen oikeusturvan ja tiedontarpeen kannalta.

Poikkeusperusteiden soveltamista rajoittaa vielä se, että perustelut on esitettävä poikkeussäännöksen tarkoittamissa tilanteissakin silloin, jos päätös merkitsee olennaista muutosta vakiintuneeseen käytäntöön. Tällä pyritään varmistamaan linjan muutosten riittävä perusteleminen.

Ohjeet oikaisukeinon käyttämisestä (46 §)

Pykälä vastaa pääosin hallintomenettelylain sääntelyä. Selvyyden vuoksi se on jaettu kolmeen momenttiin. Pykälän 1 momentti koskee oikaisukeino-ohjeen antamista silloin, kun valituksen tekemisen edellytyksenä on erikseen säädetty oikaisumenettely. Muun muassa kuntalain oikaisuvaatimusmenettely on tällainen. Ohjeet tällaisen oikaisukeinon käyttämisestä on annettava samanaikaisesti kuin päätös.

Oikaisukeino-ohje on annettava myös tilanteessa, jossa on erikseen säädetty päätöksen saattamisesta viranomaisen käsiteltäväksi muuna kuin muutoksenhakuasiana. Tyypillinen tällainen menettelysäännös on sosiaalihuoltolain 45 §:n säännös, jonka mukaan asianosainen voi vaatia, että viranhaltijan päätös saatetaan sosiaalilautakunnan käsiteltäväksi.

Oikaisukeinon käyttämistä koskevien ohjeiden sisällöstä on pykälän 3 momentin mukaan soveltuvin osin voimassa, mitä hallintolain 47 §:ssä säädetään valitusosoituksen sisällöstä ja 49 §:ssä valitusosoituksen korjaamisesta. Nykyisessä laissa ei ole lainkaan säännöksiä oikaisukeino-ohjeiden sisällöstä.

Anonyymi kirjoitti:

Perusteluvelvollisuudesta on poikkeuksia. Hallintomenettelylakiin verrattuna poikkeuksia on rajoitettu ja tämä johtuu muun muassa perustuslain 21 §:n 2 momentin perusoikeussäännöksestä.

Perustelut voidaan jättää esittämättä:

jos tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamista. Säännös asettaa edellytykseksi toisaalta yleisen ja yksityisen edun merkityksen ja toisaalta sen, että päätös on annettava välittömästi. Tärkeä yleinen etu voi liittyä muun ohella yleisen turvallisuuden ylläpitoon ja esimerkiksi valvontatoimeen. Yksityinen etu taas voi liittyä esimerkiksi yksityiselämän suojaamiseen.

jos päätös koskee kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia. Säännöksessä vaalilla tarkoitetaan luottamushenkilöiden valintoja ja palvelussuhteeseen ottamista koskevia asioita, kun ne ovat kunnassa toimielimen ratkaistavia.

Vaalin toimittamisesta säädetään kuntalain 60 §:ssä. Päätöksentekoon kuuluu, että esimerkiksi virkavaalissa ääniä voidaan antaa kenelle tahansa vaalissa kysymykseen tulevalle eli kelpoisuusvaatimukset täyttävälle hakijalle. Lopullinen valinta voi selvitä vasta kokouksessa suljetun lippuvaalin jälkeen. Tämän vuoksi päätöksentekotilanteessa on usein mahdotonta esittää kaikkia valinnan perusteluja. Jos päätös on riitautettu, toimielinten vaalipäätökset on syytä perustella oikaisuvaatimusratkaisussa tai valitusviranomaiselle annettavassa lausunnossa. Hyvään hallintoon kuitenkin kuuluu, että viran hakijalle pyritään pyynnöstä ilmoittamaan valinnan perusteet riippumatta siitä, aikooko hän riitauttaa päätöksen vai ei.

Säännös laajentaa henkilövaalien perusteluvelvollisuutta. Hallintomenettelylain poikkeussäännös koski kaikkia vaaleja, mutta nyt poikkeus koskee vain toimielimen toimittamaa vaalia. Vaalipäätöksen perusteluihin vaikuttavat myös tasa-arvolain syrjintäkielto ja perustuslain 125 §:n 2 momentissa säädetyt julkisen viran yleiset nimitysperusteet, joita ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Nämä velvoittavat virkavaaleissa suorittamaan hakijoiden ansiovertailua muutenkin.

Perustelut voidaan jättää myös esittämättä:

jos päätös koskee vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista tai hakijan ominaisuuksien arviointiin perustuvan edun myöntämistä

jos päätöksellä hyväksytään asianosaisen tekemä vaatimus eikä asia koske toista asianosaista eikä muilla ole oikeutta hakea päätökseen muutosta. Asioissa, joissa kunnan jäsenillä on mahdollisuus tehdä oikaisuvaatimus tai kunnallisvalitus, perustelut on esitettävä.

jos perusteleminen on muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta. Tarpeellisuutta arvioidaan tapauskohtaisesti asianosaisen oikeusturvan ja tiedontarpeen kannalta.

Poikkeusperusteiden soveltamista rajoittaa vielä se, että perustelut on esitettävä poikkeussäännöksen tarkoittamissa tilanteissakin silloin, jos päätös merkitsee olennaista muutosta vakiintuneeseen käytäntöön. Tällä pyritään varmistamaan linjan muutosten riittävä perusteleminen.

Ohjeet oikaisukeinon käyttämisestä (46 §)

Pykälä vastaa pääosin hallintomenettelylain sääntelyä. Selvyyden vuoksi se on jaettu kolmeen momenttiin. Pykälän 1 momentti koskee oikaisukeino-ohjeen antamista silloin, kun valituksen tekemisen edellytyksenä on erikseen säädetty oikaisumenettely. Muun muassa kuntalain oikaisuvaatimusmenettely on tällainen. Ohjeet tällaisen oikaisukeinon käyttämisestä on annettava samanaikaisesti kuin päätös.

Oikaisukeino-ohje on annettava myös tilanteessa, jossa on erikseen säädetty päätöksen saattamisesta viranomaisen käsiteltäväksi muuna kuin muutoksenhakuasiana. Tyypillinen tällainen menettelysäännös on sosiaalihuoltolain 45 §:n säännös, jonka mukaan asianosainen voi vaatia, että viranhaltijan päätös saatetaan sosiaalilautakunnan käsiteltäväksi.

Oikaisukeinon käyttämistä koskevien ohjeiden sisällöstä on pykälän 3 momentin mukaan soveltuvin osin voimassa, mitä hallintolain 47 §:ssä säädetään valitusosoituksen sisällöstä ja 49 §:ssä valitusosoituksen korjaamisesta. Nykyisessä laissa ei ole lainkaan säännöksiä oikaisukeino-ohjeiden sisällöstä.

Lue lisää

Hyvää kesää.

Anonyymi kirjoitti:

Perusteluvelvollisuudesta on poikkeuksia. Hallintomenettelylakiin verrattuna poikkeuksia on rajoitettu ja tämä johtuu muun muassa perustuslain 21 §:n 2 momentin perusoikeussäännöksestä.

Perustelut voidaan jättää esittämättä:

jos tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamista. Säännös asettaa edellytykseksi toisaalta yleisen ja yksityisen edun merkityksen ja toisaalta sen, että päätös on annettava välittömästi. Tärkeä yleinen etu voi liittyä muun ohella yleisen turvallisuuden ylläpitoon ja esimerkiksi valvontatoimeen. Yksityinen etu taas voi liittyä esimerkiksi yksityiselämän suojaamiseen.

jos päätös koskee kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia. Säännöksessä vaalilla tarkoitetaan luottamushenkilöiden valintoja ja palvelussuhteeseen ottamista koskevia asioita, kun ne ovat kunnassa toimielimen ratkaistavia.

Vaalin toimittamisesta säädetään kuntalain 60 §:ssä. Päätöksentekoon kuuluu, että esimerkiksi virkavaalissa ääniä voidaan antaa kenelle tahansa vaalissa kysymykseen tulevalle eli kelpoisuusvaatimukset täyttävälle hakijalle. Lopullinen valinta voi selvitä vasta kokouksessa suljetun lippuvaalin jälkeen. Tämän vuoksi päätöksentekotilanteessa on usein mahdotonta esittää kaikkia valinnan perusteluja. Jos päätös on riitautettu, toimielinten vaalipäätökset on syytä perustella oikaisuvaatimusratkaisussa tai valitusviranomaiselle annettavassa lausunnossa. Hyvään hallintoon kuitenkin kuuluu, että viran hakijalle pyritään pyynnöstä ilmoittamaan valinnan perusteet riippumatta siitä, aikooko hän riitauttaa päätöksen vai ei.

Säännös laajentaa henkilövaalien perusteluvelvollisuutta. Hallintomenettelylain poikkeussäännös koski kaikkia vaaleja, mutta nyt poikkeus koskee vain toimielimen toimittamaa vaalia. Vaalipäätöksen perusteluihin vaikuttavat myös tasa-arvolain syrjintäkielto ja perustuslain 125 §:n 2 momentissa säädetyt julkisen viran yleiset nimitysperusteet, joita ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Nämä velvoittavat virkavaaleissa suorittamaan hakijoiden ansiovertailua muutenkin.

Perustelut voidaan jättää myös esittämättä:

jos päätös koskee vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista tai hakijan ominaisuuksien arviointiin perustuvan edun myöntämistä

jos päätöksellä hyväksytään asianosaisen tekemä vaatimus eikä asia koske toista asianosaista eikä muilla ole oikeutta hakea päätökseen muutosta. Asioissa, joissa kunnan jäsenillä on mahdollisuus tehdä oikaisuvaatimus tai kunnallisvalitus, perustelut on esitettävä.

jos perusteleminen on muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta. Tarpeellisuutta arvioidaan tapauskohtaisesti asianosaisen oikeusturvan ja tiedontarpeen kannalta.

Poikkeusperusteiden soveltamista rajoittaa vielä se, että perustelut on esitettävä poikkeussäännöksen tarkoittamissa tilanteissakin silloin, jos päätös merkitsee olennaista muutosta vakiintuneeseen käytäntöön. Tällä pyritään varmistamaan linjan muutosten riittävä perusteleminen.

Ohjeet oikaisukeinon käyttämisestä (46 §)

Pykälä vastaa pääosin hallintomenettelylain sääntelyä. Selvyyden vuoksi se on jaettu kolmeen momenttiin. Pykälän 1 momentti koskee oikaisukeino-ohjeen antamista silloin, kun valituksen tekemisen edellytyksenä on erikseen säädetty oikaisumenettely. Muun muassa kuntalain oikaisuvaatimusmenettely on tällainen. Ohjeet tällaisen oikaisukeinon käyttämisestä on annettava samanaikaisesti kuin päätös.

Oikaisukeino-ohje on annettava myös tilanteessa, jossa on erikseen säädetty päätöksen saattamisesta viranomaisen käsiteltäväksi muuna kuin muutoksenhakuasiana. Tyypillinen tällainen menettelysäännös on sosiaalihuoltolain 45 §:n säännös, jonka mukaan asianosainen voi vaatia, että viranhaltijan päätös saatetaan sosiaalilautakunnan käsiteltäväksi.

Oikaisukeinon käyttämistä koskevien ohjeiden sisällöstä on pykälän 3 momentin mukaan soveltuvin osin voimassa, mitä hallintolain 47 §:ssä säädetään valitusosoituksen sisällöstä ja 49 §:ssä valitusosoituksen korjaamisesta. Nykyisessä laissa ei ole lainkaan säännöksiä oikaisukeino-ohjeiden sisällöstä.

Lue lisää

Missä on se päätös, jossa on vedottu tietosuojaan? Kaupungin taksat yms. saadut maksut ovat julkisia, varsinkin, kun ne koskee sisäistä laskutusta ja omana työnä tehtyjä töitä.

Anonyymi kirjoitti:

Missä on se päätös, jossa on vedottu tietosuojaan? Kaupungin taksat yms. saadut maksut ovat julkisia, varsinkin, kun ne koskee sisäistä laskutusta ja omana työnä tehtyjä töitä.

Lue lisää

Pitäähän löytyä dokumentit maa-aineksen laadusta, kun sen jatkokäyttöä aloitellaaan. Mikäli sitä ei voida käyttää, se on jätettä ja siitä pitää maksaa jäteverot valtiolle.

Anonyymi kirjoitti:

Pitäähän löytyä dokumentit maa-aineksen laadusta, kun sen jatkokäyttöä aloitellaaan. Mikäli sitä ei voida käyttää, se on jätettä ja siitä pitää maksaa jäteverot valtiolle.

Lue lisää

Siirtoasiakirjat löytynee jokaisesta toimitetusta kuormasta kaatopaikalle kaupungin organisaatiosta ympäristöluvan vastaavalta ja ELY:n ympäristöluvista vastaavilta valvojilta?

Miksi maa-aineksia ei ole kierrätetty/uusiokäytetty tai käytetty esim. maisemointiin syntypaikalla, vaan on ajettu loppusijoitukseen kukonsuolle?

Anonyymi kirjoitti:

Siirtoasiakirjat löytynee jokaisesta toimitetusta kuormasta kaatopaikalle kaupungin organisaatiosta ympäristöluvan vastaavalta ja ELY:n ympäristöluvista vastaavilta valvojilta?

Miksi maa-aineksia ei ole kierrätetty/uusiokäytetty tai käytetty esim. maisemointiin syntypaikalla, vaan on ajettu loppusijoitukseen kukonsuolle?

Lue lisää

Nehan valvova kaupungin ikimestari ajatti väärään paikkaan. Ne piti ajaa Jyväskyläntien meluvalliin ja peittää sinne.

Anonyymi kirjoitti:

Nehan valvova kaupungin ikimestari ajatti väärään paikkaan. Ne piti ajaa Jyväskyläntien meluvalliin ja peittää sinne.

Meluvallikin on ympäristöluvitettu ja vastaanotto siirtoasiakirjat pitäisi löytyä vastuuhenkilöltä valvontainsinööriltä.

Ruokojärven ranta-alueille on ilmestynyt paljon uusia täytemailla rakennuttuja viheralueita.

Anonyymi kirjoitti:

Ruokojärven ranta-alueille on ilmestynyt paljon uusia täytemailla rakennuttuja viheralueita.

Paljon olisi mennyt maamassoja esim. ensilumen ladun pohjiin, kuntopoluille, maisemointiin, jne.