viljan hinnat nousussa

Mitä mieltä olet metsä eli, että mihin suuntaan vehnän hinta menee ensi vuoden puolella? Minulla on varastossa vehnää ja mietin koska se kannattaa myydä.

Piti sanoa metsäveli.. Anteeksi kun kirjoitin väärin.

Viikolla 28,9.-3.10. myytiin Usasta 322 500 t. vehnää ja laivattiin 151 500 t.
kauden myynti kasvoi 12,49 milj. tonniin, josta laivaamatta 3,52 milj. t.
Myynti alittaa 0,79 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.

HRW vehnän myynti alittaa 1,7 milj. t. vuodentakaisen, SRW vehnä ylittää
0,2 milj. t. , kevätvehnä on tasoissa ja WW vehnä ylittää 0,61 milj. t.
---
Maissia myytiin 265 300 t. ja laivattiin 259 400 t.
Kauden myynti kasvoi 14,72 milj. tonniin, josta laivaamatta 10,32 milj. t.
Myynti alittaa 17,34 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
---
Soijaa myytiin 794 800 t. ja laivattiin 2,752 milj. tonnia.
Kauden myynti kasvoi 33.09 milj. tonniin, josta laivaamatta 20,44 milj. t.
Myynti on tasoissa vuodentakaisen kanssa.
---

Argenriinan Rosariossa toimiva viljapörssi pudotti jälleen arviotaan
vehnäsadosta.
Nyt ennuste on 11,8 milj. t, missä miinusta edelliseen arvioon
1,9 milj. tonnia.
Satoa saataisiin 50 % vuodentakaisesta, jolloin saatiin 23 milj. t.
Kun kylvöala oli 6,1 milj. hehtaaria, niin satotasoksi tulisi 1,95 t/ha.
Buenos-Airesin pörssi pudotti myös arviotaan alemmaksi, nyt 12,4 milj.
tonniin.
Arvelen että molemmat ovat liian optimistisia, - alle 10 milj. tonnin
päädytään.
---
soija marras 14,30 tammi 14,22
maissi joulu 6,53 maalis 6,58
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 8,02-----9,23----9,31
maalis 8,24----9,19----9,44
touko 8,35-----9,16----9,49
heinä 8,42-----9,10----9,48
Pariisi vehnä
joulu 327,25 maalis 327,50 touko 326,75 syys 307,75
rapsi
helmi 637 touko 636,35 elo 634,25
maissi
maalis 321,25 kesä 323,50 elo 325,75

EU:n vehnänvienti on karttunut viikon 19. tasolla ja tavallisen vehnän
osalta 12,522 milj. tonniin, - vastaan 11,917 milj. t. vuosi sitten.
Vehnän tuonti on pompsahtanut yli kaksinkertaiseksi, eli 2,48 milj. t.
on tuotu, - vastaan 0,96 milj. t. vuosi sitten

Kuivuus niisti ohrasatoa ja vientiä on kertynyt vasta 2,45 milj. t.
- vastaan 4,26 vuosi sitten
Tuontia on tuplat enemmän, eli 0,7 milj. t. vastaan 0,35 milj. t.

Maissin tuonti on myös tuplaantunut, - nyt 10,17 milj. t. - vastaan 4,6.
Kaikkiaan rehuviljoja on tuotu 11 milj. tonnia.
---
Ranskan osuus EU:n vehnänviennistä on 5 milj. tonnia, eli Ranskan vientivarasta EU:n ulkopuolelle on jo puolet käytetty.

Romaniasta on viety 1,65 milj. t. Saksasta 1,52 , Latviasta 1,07
ja Puolasta 1,01 milj. t.
---
Venäjä alkaa periä lannoitteiden viennistä 23 % tullia, joka tuottaisi
sotakassaan 1700 miljoonaa dollaria.
Hinta menee tietenkin viiveellä maatalouden tuottajien maksettavaksi
vaikka ei Venäjältä ostaisikaan.

Typpilannoitteiden tuotantoa on hieman pystytty nostamaan EU:n alueella
kun suljettuja tehtaita on käynnistelty uudelleen kun kaasua on saatu
laivakuljetuksilla.
Nesteytetyn maakaasun tuonnin esteenä on saatavuuden lisäksi satamien
huono kyky purkaa kaasu jatkokuljetukseen kohti kulutuspisteitä.
Purkua odottamaan on kertynyt kymmenittäin laivoja joita ei voi edes
päästää satamiin.
Nesteytetty kaasu kun pyrkii kiehumaan tankeissa jos jäähdytys ei
toimi.
Jäähdytys taas on järjestetty laivan dieselkoneiston avulla, mikä
parhaiten toimii kun laiva on kulussa.
Tällöin myös uusimpien laivojen dieselkoneet käyttävät metaania
polttoaineenaan.
Käyhän dieselmoottori puukaasullakin ja vaatii vain vähän dieseliä
seoksen syttymisen hoitamiseksi.
---
soija marras 14,59 tammi 14,51
maissi joulu 6,57 maalis 6,62
vahnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 8,13----9,43----9,45
maalis 8,34---9,39----9,58
touko 8,46----9,36----9,64
heinä 8,52----9,26----9,62
Pariisi vehnä
joulu 327,25 maalis 327 touko 326 syys 306,50
rapsi
helmi 636,25 touko 634,50 elo 632,75
maissi
maalis 320 kesä 321,50 elo 324

Tänään päivitetään planeetan öljyntuotannon tilaa.
Linkin artikkelin tiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan
aineistoon, eli ovat kotoisin IEA järjestön tilastoista.
https://peakoilbarrel.com/july-non-opec-oil-production-hits-post-pandemic-high/#more-40074

Ensimmäinen kuvaaja esittää OPEC järjestön ulkopuolisten tuottajien
tuotantokäyrän,jonka asteikko on miljoonaa barrelia pävässä.
Näiden tuottajien "peak oil" osuu 2019 vuoden joulukuulle 52,4 milj.
barrelin kokoisena.
Vihreä käyrä ulottuu heinäkuulle, jolloin tuotanto oli tasolla 49,6 milj.
barrelia, - eli 2,78 milj. barrelia alle tuotantohuipun.
Punainen käyrä perustuu alustaviin tietoihin marraskuulle saakka, ja
jatkuu siitä ennusteena ensi vuoden lopulle.
Marraskuun päivätuotannoksi arvioidaan 50, 68 milj. barrelia, josta se
ennustetaan laskevän 50,26 milj, tonnniin vuoden kuluttua.

Kuvaajassa tuotantokäyrän yläpuolella oleva laskusuunnassa oleva suora
kertoo näiden tuottajamaiden yhteisen tuotannon ehtymisen.
Tämä "capacity decline rate" on ollut hälyttävän suuri, - noin 10 %
hujakalla on ollut vuosittainen päivätuotannon lasku.
Tämä vaikka mukana on Usa, Kanada, ja muitakin tuottajamaita jotka ovat
hieman kasvattaneet tuotantoaan.

Jäljempäna artikkelissa on eritelty maittan tuotannon määriä, joista
Venäjän osuudesta on epävarmuutta, - miinusta kuitenkin.
Usan tuotanto ennustetaan vielä nousevan , mutta jäävän kuitenkin alle
tuotantohuipun joka oli 13 milj. barrelia päivässä.
Tämä takaisi että Usa pysyy lähivuodet pääosin poissa planeetan öljymarkkinoilta.
Kyllähän Usa tuo öljyä kaiken aikaa, mutta pääosan nielee sen
öljynjalostamot, jotka sitten vievät enimmät jalosteet ulos Usasta.

Artikkelin lopusta löytyy kuvaaja "World oil production projection" .
Siinä ovat mukana kaikki tuottajat, vihreä tuotantokäyrä heinäkuulle
saakka ja loput punaisella merkityllä ennusteella ensi vuoden loppuun
saakka.
Nähdään että planeetan "peak oil" oli ja meni, - eli kun se oli vuoden
2018 marraskuun huipussa kooltaan 84,58 milj. barrelia, niin se hupenee seuraavan vuoden lopulla 81 milj. barreliin.
Siitä alamäki sitten asteittain jyrkkenee romahduttaen planeetan
ruokahuollon lisäksi paljon muutakin.
Mikä on romahduksen aikataulu, - siitäpä voi jo jotain sanoa jo nyt,
mutta jätän laajemman arvion tuonnemmaksi.
---
Suomi voisi vielä pelastua pahimmalta, mutta vain puusta ja turpeesta
tuotettujen polttoineiden avustamana.
Viheliäistä " maagista ajattelua" edustaa sensijaan tuulisähkön avulla
tuotetun vedyn käyttö polttoaineiden synteesissä.
Lähinnä olisi suuri ympäristörikos kyseessä, - sen lisäksi että siihen
sitoutuisi rajallisia raaka-aineita joita kipeästi tarvittaisiin muihin
tarkoituksiin.

Linkin artikkelista paljastuu että asiaa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn.
"Lapin polttajat" taaskin asiallä ?
Kyllä toisen maan tuuliresurssien ryöstö vertautuu Putinin toimiin
Ukrainassa.
Ikävää on että Suomesta löytyy kyllä tarpåeeksi "quislingeja" asiaa
edistämään.
https://www.suomenuutiset.fi/tuulivoiman-ja-vetytehtaan-hyodyt-ulkomaille-haitat-jaavat-suomeen/
---
soija marras 14,41 tammi 14,42
maissi joulu 6,57 maalis 6,59
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 8,18----9,56----9,63
maalis 8,13---9,49----9,73
touko 8,48----9,44----9,78
heinä 8,53----9,35----9,78
Pariisi vehnä
joulu 324 maalis 324 touko 323,50 syys 304,25
rapsi
helmi 626 touko 625 75 elo 625
maissi
maalis 317,75 kesä 318,75 elo 321,25

Jatketaan vielä planeetan öljyntuotannon parissa.
Ensiksi korjataan eilen tehty virhe, jossa tuli liioiteltua prosenttien
kanssa, eli annoin prosenteissa liian suuren luvun.
Aloitetaan uudestaan, koska kyseessä on öljyntuotannon määrän kehittyminen
tästä eteenpäin, eli peräti olennainen asia on kyseessä.

Eilen käsiteltyjen OPEC järjestön ulkopuolisten tuottajien yhteinen
tuotanto laskee keskimäärin 0,534 milj. barrelin päivätuotannolla vuodessa.
Paljonko laskee prosentteina ?
Jos otetaan alkuarvoksi tuotannon huippuluku vuodelta 52,4 milj. barrelia
vuodelta 2019, niin vuosimuutos on tuosta määrästä 1,01 %.
Jos taas otetaan kuluvan marraskuun tuotanto 50,681 milj. barrelia, niin
tuosta määrästä vähenemä on 1,05 % , eli prosenttiosuus näyttää kiihtyvän.
Joskus kaukaisessa tulevaisuudessa olisi vähenemä täydet 100 % tuotannosta.

Eli prosenttien kanssa pelaaminen on riskipeliä, jossa tulee usein huijatuksi.
Kuitenkin öljyntuotannon lasku siltä osin kun se riippuu oljyntuotannon
käytännön seikoista, kuten kenttien geologiasta, - on itsessäänkin
kiihtyvä ilmiö.
Eli laskevankin tuotannon laskuvauhdin säilyttäminenkin käy aina vain
vaikemmaksi.
Nykyinen tuotannon "capacity decline rate" eli hiipumisen vauhti tulee
olemaan jo 10 vuoden kuluttua selvästi suurempi.

Nyt kun öljyntuotannon huippu on suurella varmuudella menneisyyttä, on
aiemman kasvukäyrän povaamisen sijasta alettu laskeskella miinusmerkkisen
käyrän kiintopisteitä.
Eli on peräti uusi asia kyseessä, ja vain muutamalta vuodelta on käytössä
laajempien kokonaisuuksien numerotietoja.

Yllä käsitellyn OPEC:in ulkopuolisten lisäksi on laadittu öljyntuotannon
kapasiteetin hiipuminen koko planeetan osalta, mutta kuitenkin poislukien
Usa, jonka tuotanto on lievästi noussut.
Tältä osin vähenemä on 0,987 milj. barrelia, eli käytännössä 1 miljoonaa
barrelia päivätuotannosta.
Eli jos nyt vielä hieman epävarma laskuvauhti jakuisi seuraavat 10 vuotta,
niin päädyttäisiin vain 62 milj. barrelin päivätuotantoon.
Öljyn tuotantohuipusta lähtien miinusta tulisi tällöin 15 %.

Tämä siis jos meno olisi rauhaliista "bisnekset kuin tavallisesti" tapaan.
Suurella varmuudella näin ei käy, vaan varsinkin Suomen kannalta katsoen
erittäin ikävällä tavalla.
On vajaa 5 vuotta aikaa tehdä rajuja korjausliikkeitä että suomalaisen
yhteiskunnan tuholta vältytään.
Tuskimpa tehdään muutoin kuin silmän lumeeksija näön vuoksi.
Nykyisen vinkupissishallituksen jälkeen tulee uudet samanlaiset tolvanat.
Tehdään komeita ja toteutumiskelvottomia "päätöksiä" ja kuvitellaan että
asia selvä.
Kaikesta feminismistä huolimatta päättäjän sisäinen varmuus ja luottamus
menee niin että "kyllä ne hemmot hoitaa"
Että toksisen maskuliinisuuden, patriarkaatisten rakenteiden ja valkoisen
ylivallan myllystä pyllähtää tantereelle teutaroimaan jälleen Uusi ja
Ihmeelinen menetelmä jolla selvitään.

Eivät hoida koska juuri saman hallinnon säännöt ja satraapit sen estävät.
Kuten nyt vaikka turpeen käytön laajamittaisen lisäyksen.
---
Australian itäosan satokatastrofi vahvistui edelleen viikonvaihteen
rakkasateiden myötä.
NSW:n sademäärät olivat pahimmillaan 100 milliä vuorokaudessa.
Asiaa pahentaa erään patoaltaan täyttyminen, josta syystä nyt juoksutetaan
kaikki luukut auki että pato säästyy murtumiselta.
Victorian maakunta sai myös sateita, ja sinne luvataan lisää.
"Paljojen vetten pauhu" niiku.
https://www.youtube.com/watch?v=snkRKV-B-Hc

soija tammi 14,56 maalis 14,61
maissi joulu 6,66 maalis 6,68
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 8,27----9,64----9,74
maalis 8,47---9,55----9,82
touko 8,57----9,50----9,86
heinä 8,62----9,39----9,86
Pariisi vehnä
joulu 319,50 maalis 319,25 touko 318 syys 301
rapsi
helmi 614 touko 614,75 elo 612,75
maissi
maalis 311,50 kesä 312,50 elo 314

Australian videoita ja kuvia:
Lampaita paimennetaan kohti kuivempaa maata.
Kyseessä on NSW:n maakunnan eteläosan Hay niminen hujakka.
https://twitter.com/suzie_clark01/status/1592638081995505664

Victorian maakunnan pohjoislaidan tuhoja.
Tuottaja kertoo että vilja on ollut vedessä siitä lähtien kun sateet
alkoivat.
Vaaleaksi menneen viljan tähkät eivät täyty koska ovat hengiltä.
https://twitter.com/LFelmingham/status/1591973982445916160

Soija tammi 14,30 maalis 14,35
maissi joulu 6,65 maalis 6,67
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 8,15----9,55----9,65
maalis 8,35---9,45----9,74
touko 8,46----9,38----9,78
heinä 8,49----9,27----9,76
Pariisi vehnä
joulu 319,75 maalis 318,25 touko 317,25 syys 300,50
rapsi
maalis 616,25 touko 616,25 elo 614,25
maissi
maalis 307,50 kesä 308,75 elo 310,25

Viikolla 4 -10.11. myytiin Usasta 290 300 t. vehnää ja laivattiin 118 600 t.
Kauden myynti kasvoi 12,78 milj. tonniin, josta laivaamatta 3,69 milj. t.
Myynti alittaa 0,9 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
---
Maissia myytiin 1,169 milj. t. ja laivattiin 564 400 t.
Kauden myynti kasvoi 15,89 milj. tonniin, josta laivaamatta 10,93 milj. t.
Myynti alittaa 17 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
---
Soijaa myytiin 3,03 milj. t. ja laivattiin 2,08 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 35,98 milj. tonniin, josta laivaamatta 21,39 milj. t.
Myynti edustaa jo 64,6 % osuutta USDAn vientiarviosta.
---
Kiinan kerrotaan ostaneen Ranskasta pari paatillista eli noin 120 000 t. alemman laatutason vehnää tammi-maaliskuun laivauksiin.
Kiina on ollut suurin vehnänostaja Australiasta, tämä tietenkin vanhan
sadon osalta.

soija tammi 14,17 maalis 14,23
maissi joulu 6,67 maalis 6,68
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 8,06-----9,37----9,53
maalis 8,24----9,27----9,62
touko 8,34-----9,22----9,66
heinä 8,38-----9,14----9,64
Pariisi vehnä
joulu 324,50 maalis 320 touko 318,75 syys 300,75
rapsi
helmi 599,50 touko 599,25 elo 598 marras 597,75
maissi
maalis 305,50 kesä 306,75 elo 308,50

Metsäveli hukkasi eilen valmiin katsauksen jonka aiheena oli edellisen
katsausletkan lopulla esille hätistelty mörkö.
Eli miksi ihmeessä öljyn vientiin kykenevien maiden vietimäärät ovat
laskeneet vaikka öljyn tuotanto oli noussut ?
Asiasta ei ole paljon keskusteltu maailmallakaan, saati sitten täällä
Suomessa.
Usalaisen keskustelun puutteen voi ymmärtää sillä että öljyn saatavuus
on siellä vielä turvattu oman tuotannon kattaessa lähes täysin kysynnän.
Sensijaan Suomen tai muun Euroopan tulisi olla jo naamat kalpeina ja
valmistaumassa tulevaan katastrofiin.
Venäjän aloittama sota Ukrainassa on tosin hieman nostanut huolestumista,
mutta kun ei oikein ymmärretä että mistä sitä tulisi olla.

Eipä anneta tämän häiritä, vaan jatketaan latua tiedonpimityksen
ystävällisesti paikalle toimittamaa umpihankea pitkin.
Tänään aiheena on selvittää edellä mainitun ilmiön perusteita ottamalla
käsittelyyn öljyntuottaja Brasilian tilanne.
Tämän valtion kyky osallistua planeetan ruokahuoltoon onkin erittäin
riippuvainen öljyn ja siitä jalostetun dieselin saatavuudesta.

Mistäpä löytyy perustietoja ?
Usan energiaministeriön eli EIA:n sivustolta löytyy vaikka mitä.
Aloitussivu:
https://www.eia.gov/international/overview/world?topL=imp
Josta valitaan "analysis" ja avautuvalta maalistalta Brasilia:
https://www.eia.gov/international/analysis/country/BRA

Linkin monipuolisesta artikkelista keskitytään nyt käsiteltävään
asiaan, vaikka Brasilian energiantuotanto on muutoinkin mielenkiintoinen
kokoelma keinoja.
Brasiliassa tuotettiin 2019 polttonesteitä kaikkiaan 3,7 milj. barrelin
päivävaudilla, josta 2,8 milj. barrelin osuus on raakaöljyä ja sen tuotannon
yhteydessä saatavia tiivisteitä, jotka kuitenkin kirjataan sinällään eikä
valmiina moottorikäyttöön kelpaavina jalosteina.
Tämä 2,8 milj. barrelin päivätuotannon osuus edustaa Brasilin öljyntuotantoa
"Crude plus condensates" määritelmän mukaan.

Tästä määrästä vietiin 1,6 milj. barrelin keskimääräisellä päivävauhdilla,
joten omaan kulutukseen jäi 1,2 milj. barrelin päiväkulutus, josta edelleen
valmistetut jalosteet edustavat tuota pienempää määrää valmiita
polttonesteitä.

Brasilian raakaöljyn vienti ei kuitenkaan ole pelkkää nettoa, vaan
sitä vähentää runsas valmiiden jalosteiden tuonti.
Tämän määrä oli 2019 peräti 589 000 barrelia päivässä, jonka jalostamiseen
kului vähintäänkin 15 - 20 % enemmän raakaöljyä.
Jalosteiden tuonti tapahtui enimmäkseen Usasta, jonne myös Brasilian
raakaöljyn viennistä suuntautui 16 % osuus.

Jalosteiden valmistus kuluttaa niiden tuotannossa tuotantoa suuremman
määrän raakaöljyä, Usassa noin 15 % enemmän.
Jos lasketaan jonkun tietyn osuuden, kuten vaikka dieseljakeen valmistukseen
kulunut raakaöljy, niin raakaöljyn kulutus on vähintäänkin kaksinkertainen.
Brasilia ei tarvitse bensiinijakeen tuontia runsaan etanolin tuotannon
ansiosta, joten tuonnin voi arvioida painottuvan dieseljakeeseen.

Niimpä yllä olevasta harjoituksesta voi eristää sen tiedon että vaikka
Brasilia on planeetan öljyntuottajista suuruusjärjestyksessä 11. , - niin
sen öljynviennin nettomäärä lähestyi nollaa vuoden 2019 hujakalla.
Tämä pääosassa runsaan jalosteiden tuonnin vuoksi, mutta Brasilia myös
tuo sen kulutukseen nähden pienehkön määrän öljyä.

"Parempi olla rikas ja terve kuin köyhä ja kipeä", arvellaan viljajätti
Cargillin pääkonttorissa kun voittoja ynnäillään.
Linkistä löytyy varsinaisen viljapuolen voitot alkaen 1990.
Viimeisin pylväs näyttää 7 000 miljoonan dollarin voittoa.
Kaikkea ei olla puijattu usanjusseilta, vaan tämä pelsepuupin petoelikko
on levittänyt lonkeronsa yli planeetan.
https://twitter.com/JavierBlas/status/1594677303690383361?cxt=HHwWgsC-neGjt6EsAAAA

Ukrainassa vasta puolet maissin alasta on saatu korjatuksi, ja kasaan
on saatu 12,3 milj. tonnia.
Loput saattavat jäädä suurelta osin talven alle, koska maissia ei saada
sodan oloissa kuivaksi.
Muutenkin on vaikeuksia, kuljetuskaluston ja polttoaineiden saanti on
hankalaa.

soija tammi 14,36 maalis 14,41
maissi joulu 6,60 maalis 6,63
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,99----9,34----9,48
maalis 8,18---9,21----9,53
touko 8,26----9,16----9,58
heinä 8,30----9,08----9,55
Pariisi vehnä
joulu 330,75 maalis 321,75 touko 319,25 syys 301,50
rapsi
helmi 603 touko 603,75 elo 600,75 marras 601,25
maissi
maalis 306,75 kesä 308,25 elo 310.50 marras 287,50

Marras 13. päättyneellä viikolla 15. vietiin Kanadasta 416 900 t. tavallista
vehnää ja 75 200 t. durumia.
Vientiä on karttunut tavallisen osalta 5,53 milj. t. ja durumin 1,07 milj. t.
Kevätvehnän myllylaatujen osuus viennistä on tasolla 4,6 milj. t. , eli
noin 1 milj. t. on muita lajikkeita sekä "other" laatua.
Tavallisen vehnän vienti ylittää 1,8 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
Durum on lähes tasoissa, samoin kuin rypsi jota on viety 2,09 milj. t.
---
Ukrainan viljanvienti saa jatkua 4 kuukautta eteenpäin YK:n avulla saadun
sopimuksen nojalla.
Osa satamista on vieläkin suljettuja, joten määrät eivät ole lähelläkääm
maksimia joka oli rauhan aikana 6 milj. t. kuukaudessa.
Nyt ei tosin ole viljaa vietäväksikään tuollaista vauhtia.
Syys ja lokakuussa saatiin viedyksi yhteensä noin 4 milj. t. viljoja.
Maakuljetusten maksimiksi kerrotaan 2,7 milj. t. kuukaudessa.
Esimerkiksi Romania on ostanut vehnää Ukrainasta ja sillä on kysyntää
muuallakin EU:ssa.
Kaikkiaan kuluvan kauden vientiä on karttunut vehnän osalta 6,3 milj. t.
josta osa oli sodan takia varastoihin juuttunutta vanhaa satoa.
---
Linkistä löytyy kartta jossa esitetään usan syysvehnien kuntoluokat
huoni ja erittäin huono.
HRW vehnän osalta suurin osa on haarukassa 40 - 52 %.
https://twitter.com/DroughtDenise/status/1595096006818922504
---
soija tammi 14,32 maalis 14,38
maissi joulu 6,57 maalis 6,60
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,92----9,26---9,46
maalis 8,11---9,13---9,50
touko 8,21----9,07---9,53
heinä 8,23----8,98---9,51
Pariisi vehnä
joulu 333,50 maalis 322,25 touko 320,25 syys 301
rapsi
helmi 604,75 touko 605,50 elo 601,25 marras 601
maissi
maalis 306 kesä 307,25 elo 309 marras 286,50

Usan kerrotaan ostaneen vehnää Baltiasta ja Puolasta.
Usan vehnätaseet ovat siksi kireät että Kanadan lisäksi myös Euroopasta
ostetaan.
Syysvehnän huono kunto ei ennen talvea ehdi parantua, mutta huonontuminen
kyllä onnistuu.
Eräitä puheita on jo ilmaantunut joissa kysellään leipäpulan tulosta.
Huono sato on väistämättä tulossa, vaikka kevään säät kuinka suosisivat.
---
Argentiinan pohjoislaidalla on saatu ensimmäisiä satotuloksia.
Erään alueen vehnästä 90 % on korjattu ja satotason on ollut 670 kiloa/ha
Toinen pohjoisen alue sai 900 kilon keskisadon.
Santa Fe maakunta sai paremmin sateita, joten kun noin 35 % on korjattu,
on keskisato päätynyt 2,3 tonniin hehtaarilta.
Sadonkorjuu ei ole vielä edennyt alueille joilla oli yöpakkasta tai hallaa.
---
soija tammi 14,37 maalis 14,42
maissi joulu 6,62 maalis 6,65
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,92----9,31-----9,57
maalis 8,13---9,20-----9,52
touko 8,22----9,13-----9,53
heinä 8,25----9,02-----9,51
Pariisi vehnä
joulu 327,25 maalis 319 touko 317,25 syys 299,25
rapsi
helmi 585,50 touko 587,25 elo 584,50 marras 584,75
maissi
maalis 304 kesä 305,50 elo 307,75 marras 285,25

Elämää mörköjen parissa sarjassa on jätetty varsin vähälle ne mahdollisuudet
joilla suomiriepu voisi selvitä.
Suomella on siihen täydet mahdollisuudet, mutta energiapolitiikasta pitää
ensin siivota pois ainakin vihreät "maagisen ajattelun" harjoittajat.

Aina ei realismi kuki muuallakaan, josta esimerkkinä Lappeenrantaan
perustettavaksi suunniteltu metanolia tuottava laitos.
Sähköä noin 300 gigawattituntia vuodessa kuluttava laitos perustuu vedyn
tuottamiseen elektrolyysin avulla vedestä, johon sitten liitetään hiili
joka saadaan sementtitehtaan savukaasuista.
Itse kemian puolella ei ole suuria ongelmia, metanolisynteesi on käytössä
ympäri palloa, mutta synteesiin tarvittava vety tuotetaan muulla tavalla,
- enimmäkseen fossiilisista polttoaineista lähtien.
Vuosittain tuotettaisiin vain 25 000 tonnia metanolia.
Ylen asiaa käsittelevä artikkesi osaa jo hieman epäillä touhun järjellisyyttä.
https://yle.fi/a/74-20004851

Toinen Ylen artikkeli käsittelee sellutehtaiden tuottaman hiilidioksidin
käyttöä polttoaineiden tuotantoon ja tämäkin sähkön avulla.
Suomen sähköntuotannon tulisi lähes kolminkertaistua että saataisiin
suomi omavaraiseksi polttoaineiden suhteen.
https://yle.fi/a/3-11549972

Mitäpä näistä hankkeista pitäisi ajatella, eli onko huuhaata joka pitäisi
lopettaa alkuunsa ?
Metsäveli tietää kertoa, mutta epäilyttää että kannattaisiko, nimittäin
epäilen että alan professoreiila on vähintäänkin ketunhäntä kainalossa.
Epäilen että kyllä ymmärretään että sähköä ei moiseen riitä mutta saadaampa
aikaan laitos jonka vety tehdäänkin myöhemmin järkevämmällä tavalla.
Metsäveli häätyy tällä ajatuksella kannattamaan projektia.

Se mikä on huuhaata on kolmasti kirkastetun sähkön käyttäminen vedyn
valmistukseen, kun siihen riittäisi vaikka risut ja männynkävyt.
Metsäveljen kirjastossa on kauppa ja teollisuusministeriön julkaisu vuodelta
1994 "Polttonestetuotanto biomassasta " jonka kokoajina olivat Yrjö Solanterä
ja Sven Gust
Tässä käsiteltiin monenlaisia menetelmiä ja myös metanolia 50 000 tonnia
vuodessa tuottavan laitoksen kustannusrakenne ja muut tekijät.
Pääomakustannus oli tuolloin 640 miljoonaa markkaa, johon rakennusajan
kustannuksen ja muu sälä päälle ja käyttövalmis laitos olisi maksanut
865 miljoonaa markkaa.
Kiinteät kustannukset käytön aikana jossa palkat, verot, vakuutukset,
kunnossapitomateriaalit ja muu sälä, tekivät tuotettua tonnia kohti
1191 markkaa,
Syöte eli puubiomassa hinnoiteltiin 598 markkaan metanolitonnia kohti.
Sähköä laitos olisi kuluttanut vain 45 markan edestä tonnia kohti.

Markka-aikana pääomasta joutui maksamaan reaalikorkoa, ja se oli suurin
yksilöity kulu tuotannossa, - peräti 2103 markkaa tonnia kohti.
Pääoman korkokulu laskettiin 10 % kannalla ja pääomalainojen maksuaika
jaettiin 20 vuoden ajalle.
Tämä ja kaikki muut kulut yhdessä tekivät 3939 markkaa metanolitonnia kohti.

Puubiomassasan energiasisällöstä 52 % osuus olisi tuolloisen tekniikan
avulla saatu muuntumaan metanoliksi ja lopuista osa olisi kelvannut
kaukolämmön tuotantoon.

Tutkimus päätyi siihen että kaikki läpi käydyt menetelmät olivat
kannattamattomia kun verrattiin tuolloisiin polttoaineiden hintoihin
maailmanmarkkinoilla.
Etanoli oli hinnakkain 2000- 2400 markkaa tonni, metanoli 500-800 markkaa,
bensiini 900 - 1000 markkaa ja diseli 800- 1000 markkaa.
Olipa kirjaan kirjattu myös viljojen silloiset hinnat: rypsi 3600 markkaa
tonni ja ohra 1700 markkaa.

Tekniikka on tässä välillä kehittynyt suuresti ja vaikka termodynamiikka
ja kemia määräävät edelleen, ovat muut seikat helpompia ja osin halvempia
toteuttaa.
Mitä sitten tulee raakapuun riittävyyteen, on otettava huomioon että
metsäteollisuuden tuotteilla ei tulla saamaan niitä hintoja joihin
on totuttu.
Öljylama iskee ja tappaa osan tästä teollisuudesta, ellei sitten jatketa
niitä suunnitelmia joita metsäteollisuus teki eri biotuotelajien
tuottamisesta muun tuotannon ohessa.
Myös moottoripolttoaineiden tuotannosta on ollut puhetta tääsä yhteydessä.

Mitä väliä?
Nyt metsäteollisuuden tuotteen kuluvat öljylaskun maksuun suuren energian
kulutuksen ohella.
Käytetään se energia ja tuotteisiin kulunut raakapuu polttoaineiden tuotantoon,
ja kansantalous säästää 5 miljardia euroa vuodessa.
- Eikä ole riippuvainen metsäteollisuuden tuotteiden kysynnästä ja
hinnoista.
Raha kiertää kotimaassa eikä luikahda muille maille.
Ja muistetaan tässä että kansantalouden ominaiskulutus on yhtä menetettyä
euroa kohti 6,3 kilowattituntia.
Kerrotaan tällä vakiolla säästynyt 5 miljardin polttoainelasku, ja saadaan
muuhun käyttöön 31,5 miljardin kilowattitunnin energiapotti.
Ja maailma pelastuu, - tai ainakin Suomi.
---
Usan pörssit olivat torstaina kiinni.
Pariisin huumoripörssissä hintoja heiluttaa kohta selvitykseen menevä
joulukuun futuuri.
Pariisi vehnä
joulu 321,25 maalis 315 touko 314,50 syys 296,25
rapsi
helmi 586,50 touko 588,75 elo 586,50 marras 586,75
maissi
maalis 303 kesä 305 elo 307,25 marras 285,50

Peak oil tapahtuman jälkeen ei kauan tarvitse odotella että jossain
päin planeettaa tulee pula, mikä näkyy kuluttajille huoltoaseman
mittarilla.
Ensin hinnan nousuna ja kertaoston rajoituksina, ja lopulta "nyt on loppu
mutta viikon paastä on luvattu täydennystä".

Dieselin pula on lähimpänä, sitä saa rajallisesti raakaöljyä jalostettaessa,
ja jos muut jalostamojakeet eivät lähde samanaikaisesti kuluttajille,
rajoitetaan jalostusta, - mikä sitten huonontaa tilannetta lisää.

Linkin artikkelissa valotetaan Australian tilannetta, joka onkin varsin
merkillinen, ja esimerkiksi Suomeen verrattuna toisessa ääripäässä.
Australia kun on lähes hävittänyt oman jalostamotoiminnan ja tuo dieselin
mistä sattuu halvimmalla saamaan.
http://crudeoilpeak.info/only-3-4-years-to-replace-save-45-of-australian-diesel-imports

Paljolti kaakkois-Aasian alueen jalostamoja on päätynyt dieselin toimittajiksi.
Artikkelin kolme ensimmäistä kuvaa liittyvät dieselin saannin ongelmiin jos
alueella aletaan sapelinkalistelun sijaan sotatoimiin.

Neljäs kuvaaja kertoo mistä dieseliä on tuotu vuosien mittaan ja kuinka
paljon.
Viidennestä löytyy havainto miten pieneksi Australian omien jalostamojen
osuus on kutistunut.
Kuudes kertoo mistä on tuotu kuukausittain aina viime elokuulle saakka,
joten siinä näkyy jo hieman Venäjän aloittaman sodan vaikutusta.

Nähdään että dieselin tuonti on noin 4 kertainen siitä mikä se oli 10
vuotta sitten, ja että se on lähellä samaa tasoa minkä Brasilia tuo
kaikkiaan jalosteita.
Viime elokuun tuontimäärä oli noin 450 000 barrelia päivässä, eli barrelit
tonneiksi kertoimella 0,138 saadaan 62 100 tonnin päiväkulutus.
määrä vastaa 22,6 milj. tonnin vuosituontia.

Artikkelin toiseksi viimeinen kuvaaja kertoo mikä on dieselin varastotilanne.
Se riittää vain 20 vuorokauden kulutukseen, mikä on siksi vähän että määrä
löytyy purettavana olevista aluksista, liikkellä olevista tankkiautoista
ja jakelupisteiden pumppuvarastoista.
Eipä tarvita kummoinenkaan häiriö, ja pula saapuu parin viikon sisällä,
- ellei sitten ranttalin kera välittömästi.
Samalla Australia poistuisi joltain osin planeetan ruokahuollosta.
Miten pitkäksi aikaa riippuu ajoituksesta, pahimmillaan menetetään paras
kylvöaika, taikka viljat jäävät korjaamatta.

Artikkelin lopulla spekuloidaan uhkakuvista, joista mainittakoon Kiinan
ja Taiwanin välinen sotatila, joka veisi heti 35 % dieselin tuonnista.
---
Mikä pätee Australiaan, pätee myös muunkin planeetan selviämiseen.
Parhaillaan Usan dieselvarastot ovat alhaiset, mutta niiden täydennys
hoituu vielä oman jalostamokapasiteetin turvin.
Täällä Suomessa dieselin tuotanto hoituu Nesteen jalostamojen varassa
kunnes raakaöljyn saatavuus tai sen hinta estävät.
Tuotanto vaatisi kuitenkin sen että bensiinijakeella on myös kysyntää,
- sitä kun väistämättä syntyy jalostusprosessissa.
Sähköautoilun lisääntyminen vähentää tämän jalostamojakeen kulutusta,
mutta sähköpula sitä pitää yllä.

Eilen oli puheena metanolin tuotanto, joka sinällään pienentäisi bensiinin
tarvetta.
Metanolista voidaan kuitenkin jatkaa synteesiä jolloin saadaan normaalia
dieseliäkin.
Eräs vaihtoehto dieselille on dimetyylieetteri, jota saadaan metanolista
erityisen runsaalla saannolla, tai samasta synteesikaasusta suoraan.
Se on lähes myrkytön aine jota käytetään nykyisin ponnekaasuna
aerosolipulloissa.
Dieselpolttoaineena se on eräs parhaista, mutta vaatii paineenkestävän
polttoainetankin ja muitakin muutoksia.

Aineella oli aikanaan käyttöä planeetan ruokahuollossa kun vuoden 1876 jälkeen
keksittiin käyttää sitä laivojen jäähdytinlaitteissa.
Argentiinasta päästiin aloittamaan jäädytetyn lihan tuonti Ranskan ja
muun Euroopan nälkäisille markkinoille.
Wikipediasta löytyy suomenkielinen artikkeli metanolin ja dimetyylieetterin
monista käyttökohteista energiahuollon kannalta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Metanolitalous
---
Argentiinan vehnäsatoa povataan jo 10,5 milj. tonniin, mutta pidetään
mahdollisena 9,5 milj. tonnin satoakin, eli Argentiinassakin ollaan
päätymässä realistiselle tasolla ennusteissa.
Viljapörssin ennustetta ei vielä ole päivitetty.
Brasilia on häätynyt ostamaan vehnää Venäjältä, koska Argentiinasta on saatu
vasta 122 500 tonnia vehnää, - määrän oltua vuosi sitten 475 000 t.
Tähän mennessä on matkalla jo 3 paatillista ja noin 150 000 tonnia hintaan
316,5 doll. t.
Äskettäinen Egyptin ostos Venäjältä maksoi 361 doll. t. tammikuun laivauksiin.
---
soija tammi 14,33 maalis 14,40
maissi joulu 6,67 maalis 6,70
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,71----9,21----9,57
maalis 7,92---9,10----9,49
touko 8,03----9,02----9,48
heinä 8,08----8,91----9,44
Pariisi vehnä
joulu 326,75 maalis 318,50 touko 317,25 syys 297,50
rapsi
helmi 590 touko 592,25 elo 590 marras 590,25
maissi
maalis 304 kesä 306 elo 308 marras 286,50

Viikolla 11-17.11. myytiin Usasta 511 800 t. vehnää ja laivattiin 138 400 t.
Kauden myynti kasvoi 13,29 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,07 milj. t.
Myynti alittaa 0,94 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.

HRW vehnän osalta myynnin miinus on 2, milj. tonnia, SRW 0,2 milj. t.
plussalla, kevätvehnä 0,3 milj.t. plussaa ja WW vehnällä 0,65 milj.t. plussa.
---
Maissia myytiin 1,850 milj. t. ja laivattiin 462 300 t.
Kauden myynti kasvoi 17,74 milj. tonniin, josta laivaamatta 12,32 milj. t.
Myynti alittaa 16,6 milj. tonnilla vuodentakaisen.
---
Soijaa myytiin 690 100 t. ja laivattiin 2,432 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 36,6 milj. tonniin, josta laivaamatta 19,65 milj. t.
Myynti on lähellä vuodentakaista tasoa.
---
Viikon vehnäkaupan erikoisuus oli Irakin ostama 200 000 t. erä kevätvehnää.
Edellisellä viikolla Usan kevätvehnän FOB hinta oli 418,4 doll. tonnilta.
Meksiko osti 1,704 milj. t, maissia, eli valtaosan viikon 1,85 milj. tonnin
myynnistä
---
soija tammi 14,56 maalis 14,61
maissi joulu 6,68 maalis 6,71
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,56-----9,03----9,51
maalis 7,80----8,93----9,39
touko 7,91-----8,87----9,37
heinä 7,96-----8,78----9,35
Pariisi vehnä
joulu 325,50 maalis 315,25 touko 313,50 syys 292,75
rapsi
helmi 584,25 touko 585,75 elo 583,50 marras 584,25
Maissi
maalis 301 kesä 302,50 elo 304,50 marras 281,75

Jatketaan raakaöljyn tuottajien selvittelyä tällä kertaa Norjan osalta.
Norja on siitä poikkeuksellinen että sen oma kulutus ei esitä suurta
osaa, vaan enimmät öljystä ja maakaasusta viedään, - kuitenkin Norjan oma
kulutus vaatii 12 % osuuden tuotannon määrästä.
Osa tästä kulutuksesta on kuitenkin kemianteollisuudessa, jonka tuotteita
viedään Norjan ulkopuolelle.
Öljyn ja maakaasun viennistä saadut tulot edustavat 50 % osuutta
Norjan ansaitsemista vientituloista.
Näiden vienti tapahtuu suurelta osin pitkin merenpohjan putkistoja
Pohjanmeren rantavaltioihin ja erästä haaraa pitkin Puolaaankin saakka.
Barentsin mereltä saatu maakaasu sensijaan nesteytetään Hammerfestissa
ja kuljetetaan kaasutankkereiila kuluttajille, esimerkiksi Ruotsiin.
Maakaasun tuotannossa erotellaan raakakaasusta myös nesteiksi luettavia,
joista propaani on tuttu "nestekaasu" ja sitä raskaampaa butaania löytyy
"sytkärien" säiliöistä, lisäksi pienempi osa vastaa bensiinin hiilivetyjä.
Näiden nesteiden energiasisältö vastaa 249 000 tonnin raakaöljyn
päivätuotantoa.

Nyt tiedossa olevan raakaöljyn reservit arvioidaan 7,7 miljardin barrelin
tasolle.
2019 tuotanto oli 1,8 miljoonaa barrelia päivässä, mistä seuraa vuoden aikana
tuotetuksi määräksi 657 miljoonaa barrelia.
Nykyisellä tuotantovauhdilla nyt tiedossa oleva öljy riittäisi 11,7 vuoden
tuotantoon.
Kaikkea ei ole vielä löydetty, mutta arvoidaan että tietymättömissä on
enimmäkseen jo löydettyjen kenttien laitamien pieniä esiintymiä.

Norjan öljyn ja maakaasun vienti suuntautuu enimmiltään Euroopan alueelle,
- raakaölyn osuudesta 79 % suuntautuu Eurooppaan.
Parhaillaan ollaan notamassa maakaasun tuotantoa Euroopan pulaa helpottamaan.

Linkin Norjaa käsittelevä EIA:n artikkeli ei öljyn tuotannon murheellista
käyrää näytä, vaan se on yhdistetty maakaasusta irtoavien nesteiden kanssa
samaan käyrään.
Toisena kuvaajana oleva käyrä alkaa vuodesta 2002 noin 3,45 milj. barrelin
päivätuonnosta, josta oli tultu alas n. 2 milj. tonniin 2021.
https://www.eia.gov/international/analysis/country/NOR

Se mitä linkin artikkelissa ei suoraan kerrota, on että öljyn vienti edustaa
alle puolta tuotetun maakaasun ja öljyn yhteisestä energiasisällöstä.
Raakaöljyn tuotanto on ollut muutaman vuoden ajan lähes ennallaan, vaikka
eräs uusi suuri tuotantoalue otettiin käyttöön.
Moni netistä löytyvä käyrä yhdistää raakaöljyn tuotantoon myös tiivisteet
kuten nestekaasun , ja saa nykyisen tuotannon noin 2 miljoonaan barreliin
päivässä.

Mitäpä tästä harjoituksesta selviää kun selvitetään miksi öljyn vientimäärät
ovat laskeneet jo ennen öljyn tuotantohuippua vuonna 2018.
Norjan osalta kyse on selkeästi tuotannon laskusta vanhojen kenttien
entyessä.
Tuotannon laskun jyrkkä kulmaa on loiventanut uusi tuotantoala, jonka
tuotannon lasku alkaa sekin jo lähivuosina.
Tuossa ylempänä laskin että öljyn tuotanto voisi jatkua nykyisellä vauhdilla
11,7 vuotta.
Näin ei kuitenkaan käy, vaan viennin annetaan laskea tuotannon ehtymisen
määräämää vauhtia, mikä sitten lykkää viennin loppumista tuonnemmaksi.
Norjasta ei siten ole apua nyt aloittelevan öljypulan kannalta.
Tehdäänkö lopulta maakaasusta lähtien synteettisiä polttonesteitä, on
tietenkin mahdollista mutta hyvin epätodennäköistä.
Nähtiinhän viime kevättalvella sekin ihme että pelkkä maakaasu hinnoiteltiin
huimasti yli raakaöljyn hinnan.
---
Ukrainasta laivatun viljan määrä on laskenut jyrkästi tässä kuussa.
Mikä estää vaikkaviennin tulisi jatkua tehdyn sopimuksen nojalla.
Linkin kartasta näkyy laivasuma joka koskee Ukrainaan viljaa hakevia
tai sieltä Bosborin salmen läpi yrittäviä laivalasteja.
Suma syntyy kun sopimuksen mukaan laivat on tarkistettava sotatarvikkeiden
kuljetuksen estämiseksi.
Jos nyt vaikka venäläinen osapuoli ei tarkasta niin laiva ei lähde
minnekään.
Ukrainalaisen ministeriön syytös Venäjän vilungista pitääkin paikkansa
ainakin sen perusteella että noin 77 alusta seisoo sumassa.
Lisää voita, - vai miten se nyt meni ?
https://twitter.com/AtriaBrokers/status/1597243704586424321?cxt=HHwWgsDS-fmrxqosAAAA

soija tammi 14,59 maalis 14,64
maissi joulu 6,66 maalis 6,69
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,58----9,03----9,40
maalis 7,83---8,90----9,34
touko 7,94----8,83----9,32
heinä 7,98----8,73----9,30
Pariisi vehnä
joulu 326 maalis 312,75 touko 311 syys 392
rapsi
helmi 586 touko 589,25 elo 586 marras 587,25
maissi
maalis 299,50 kesä 301,25 elo 303 marras 280,75

Tänään katsastetaan planeetan polttonesteitä laajemmin, eli mukana on
biopolttoaineet kuten etanoli ja biodieseli, sekä maakaasun tuotannon
yhteydessä irtoavat nestekaasut.
Tuoreesta peak oli barrel sivuston artikkelista löytyy Usan energiaministeriön
julkaisemia kuvaajia sekä ennusteita.
https://peakoilbarrel.com/the-eias-short-term-energy-outlook-2/#more-40387

Ensimmäinen kuvaaja näyttää planeetan polttonesteiden tuotannon alkaen vuodesta 2018 , jonka lopulla tuotanto käväisi lyhyen aikaa korkeimmalla
tasolla.
Siitä alkoi poukkoileva lasku, joka romahti virusepidemian vuoksi päälle
10 % alemmaksi
Siitä alkanut nousu on jatkunut kuluvan vuoden heinäkuulle, josta käyrä
jatkuu ennusteena ensi vuoden marraskuulle.
Vuoden 2018 tuotantohuippua ei ennusteen mukaan ylitetä.

Seuraava kuvaaja on on tämän katsastuksen aiheen kannalta tärkein, - se
kun erittelee polttonesteet tuotantotavan mukaan.
Määrät annetaan miljoonaa barrelia päivässä pohjaisina.
Kun koko tuotanto on 100 miljoonan tuntumassa niin tuosta on helppo eritellä
nesteet prosentteina kokonaisuudesta.
Raakaöljy sekä sen tuotannosta irtoavat nestekaasut edustavat 80 % osuutta.
Maakaasun tuotannosta saadut nestekaasut kattavat 13 % osuuden.
Öljynjalostuksen yhteydessä saadaan hieman enemmän nesteitä, vaikkapa
prosessisa käytetyn maakaasun ansiosta, - tämä osuus ilmoitetaan 2,3 %
kokoisena.

Biopolttonesteet kuten etanoli ja biodiesel, sekä muut edustavat vain 4,6 %
osuutta kokonaistuotannosta.
Näiden tuotannossa on se paha puoli että dieseliä tai itse biodieseliä
kuluu tuotannossa joten nettovaikutus jää vähäiseksi.
Varsinkin täällä Suomessa on vaikea perustella muuta kuin rypsistä ja
metanolista tehtyä biodieseliä, ja sekin runsaan valkuaisrehun saannin
ansiosta.
Usassa tuotettu maissietanoli on enemmän neton puolella, varsinkin kun
tislauksen vaatima suuri energiankulutus voidaan hoitaa maakaasulla, jota
lisäksi saadaan tuotantoalueen läheltä.
Eli eräässä mielessä kyse on halvasta menetelmästä maakaasun muuttamiseksi polttonesteeksi.
Suomessa yriteltiin saada aikaan ohra-etanolin tuotantoa, mikä olisi
ollut hyötysuhteeltaan heikohko, sekä hankala muiden seikkojen vuoksi.
Nykyisessä tilanteessa touhu tekisi konkurssin jo ohran tuotantopanosten
hintojen nousun vuoksi.
---
Ukraina on vienyt Puolan rataverkon kautta noin 450 000 tonnia viljoja
kuukaudessa.
Romanian tarpeisiin on viety myös, sekä Unkariin.
Tonavan vesireitti on valitettavasti vaikeuksissa veden vähyyden vuoksi.
---
Pakistan osti Vhiman yli 500 000 tonnia vehnää hintahaarukassa 376 - 383
doll. t. jossa rahti.
Venäjältä ostetut erät olivat 372 -377 doll. t.
---
soija tammi 14,69 maalis 14,75
maissi joulu 6,60 maalis 6,66
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,71----9,13----9,56
maalis 7,94---8,99----9,43
touko 8,04----8,92----9,39
heinä 8,08----8,93----9,34
Pariisi vehnä
joulu 3,26,50 maalis 3,16 touko 3,14 syys 2,94
rapsi
helmi 599,75 touko 601 elo 597,75 marras 597,50
maissi
maalis 300,50 kesä 302,50 elo 305 marras 281,50

Viikolla 18-24.11. myytiin Usasta 155 500 t. vehnää ja laivattiin 271 200 t.
Kauden myynti kasvoi13,45 milj. tonniin, josta laivaamatta 3,95 milj. t.
Myynti alittaa 0,68 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
---
Maissia myytiin 602 700 t. ja laivattiin 344 500 t.
Kauden myynti kasvoi 18,35 milj. tonniin, josta laivaamatta 12,57 milj. t.
Myynti alittaa 17 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
Myynnin suuri miinus ei näy laivatussa määrässä, jossa on miinusta vain
3,8 milj. tonnia.
---
Soijaa myytiin 693 800 t. ja laivattiin 2,117 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 37,29 milj. tonniin, josta laivaamatta 18,2 milj. t.
Myynti on tasoissa vuodentakaiseen nähden.
---
Vehnän myynti palautui tilanteen vaatimalle tasolle, josta saadaan
tarkempi selko seuraavasta varastoraportista.
Sitä varten tarvittavia tietoja kerätään parhaillaan kasaan.
---
soija tammi 14,31 maalis 14,38
maissi joulu 6,47 maalis 6,59
vehnäfutuurit
-----chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,58----9,03----9,56
maalis 7,82---8,88----9,38
touko 7,93----8,83----9,34
heinä 7,99----8,74----9,30
Pariisi vehnä
joulu 325,75 maalis 312,50 touko 311,25 syys 292,50
rapsi
helmi 585,50 touko 589,25 elo 587,25 marras 592,25
maissi
maalis 297,50 heinä 299,75 elo 302 marras 280

Kanadan tilastolaitos julkaisi lopullisen arvionsa kesän viljasadosta.
Edellinen arvio tehtiin satelliittien keräämien tietojen perusteella, mutta
nyt oli mukana myös farmareilta kyselty osuus.
Syyskuun arviota jouduttiin korjaamaan vehnän osalta 0,9 milj. t. alemmaksi.

Kaikki vehnälajit yhdessä saavutti 33,82 milj. tonnin määrän, jossa
plussaa edelliseen katovuoteen 11,5 milj. t.
Vuoden 2020 hyvä sato jäi saavuttamatta, eli siihen verraten tuli miinusta
1,6 milj. tonnia.
Kevätvehnän sato kirjataan 25,6 milj. tonniin, jossa plussaa 9,4 milj. t.
Durumin sato oli 5,44 milj. t. vastaan 3 milj. t. vuosi sitten.
Syysvehnää saatiin 2,7 milj. t. jossa miinusta 0,3 milj. t.
Rypsiä saatiin 18,1 milj. t. , - vastaan 13,75 milj. t. vuosi sitten.

Markkinapuheissa odotettiin surempaa satoa, eli noin 1 milj. t. meni vikaan.

https://www150.statcan.gc.ca/n1/daily-quotidien/221202/dq221202b-eng.htm
taulukkomuodossa:
https://www150.statcan.gc.ca/n1/daily-quotidien/221202/t001b-eng.htm
---
Usan syysvehnän kuntoluokitukset jäävät talvilevolle eli alkavat uudelleen
vasta keväämmällä.
Syysvehnän kunto jäi viiemeisessä luokituksessa huonoimmaksi mitä on
mitattu nykyisen mittaustavan mukaan.
---
Kiina on aloittanut jälleen vehnän ostot Ranskasta, joita on kertynyt
läteestä riippuen 400 - 700 000 tonnia.
Aiemmin ostot suuntautuivat Australiaan, mutta suuresta sadosta huolimatta
on myllyvehnää saatavissa rajallisesti koska ennakkomyynti on ollut suurta.
Nyt arvioidaan että mantereen itälaidan vehnäsadosta päätyy rehuksi 40-50 %
Arvelen että enemmän päätyy, - esimerkkinä Ranskan edellinen sato josta
noin 60 % päätyi rehuksi vaikka säät eivät olleet lähellekään yhtä huonoja
kuin mitä Australiassa.

Muutoinkin Ranskan vehnät häipyvät vauhdilla joka tyhjetää myytävät
kesken kauden.
Esimekkiksi Dunkirkin satamasta on laivattu suurin määrä kymmeneen vuoteen
viiden ensimmäsen kuukauden aikana.
---
Argentiinan vehnäsadosta oli joulu 1. tasolla korjattu 23 % ja saalista
oli saatu 2,1 milj. tonnia.
Tähänastinen keskisato on 1,56 tonnia hehtaarilta.
Sadonkorjuu ei vielä ole edennyt Buenos-Airesin niemimaalle, mutta jo
Rosarion ja Buenos-Airesin kaupunkien tuntumaan.
Kovin hyvää ei ennusta se että kun 25 -30 % alasta on tältä hujakalta
käyty läpi, - satotaso on jäänyt 11,4 - 1,7 tonniin hehtaarilta.
Alueella käväisi hallakin mutta lähinnä kuivuus lienee syynä heikkoon satoon.
Hallojen vaikutus tulee paremmin näkyviin korjuun edistyessä.
Argentiinan kylvöala oli 6,1 milj. hehtaaria josta 5,88 arvioidaan vielä
korjattavaksi.
Buenos-airesin viljapörssi ei vielä tehnyt uutta ennustetta, mutta nykyinen
12,4 milj. tonnin määrä on jo perusteeton.
---
Tänään nähtiin Usan pörsseissä viljajättien rahastojen junttaoperaatio, eli heti alussa kova myyntikampaja, joka yllätyksenä pudotti kurssit tikkana alas.
Selityksiä ei markkinapuheissakaan löytynyt.
USDA:n seuraava raportti tulee keskiviikkona, jossa varmaan ainakin Argentiinan vehnäsatoa viilataan alemmaksi.
---
soija tammi 14,40 maalis 14,48
maissi joulu 6,35 maalis 6,46
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,37----8,82-----9,39
maalis 7,60---8,71-----9,21
touko 7,60----8,65-----9,18
heinä 7,79----8,58-----9,17
Pariisi vehnä
joulu 320,50 maalis 307,75 touko 306,25 syys 288,50
rapsi
helmi 566,75 touko 572 elo 573 marras 574,50
maissi
maalis 294,50 kesä 297 elo 299,26 marras 277

Futuurit kertovat sähkön hinnan laskevan sotaa edeltävälle tasolle keväällä 2024.

https://www.fortum.fi/media/2022/09/markkinakatsaus-marraskuu-2022

ABARES nosti arviotaan Australian vehnäsadosta 36,6 milj. tonniin, eli
1 % päälle edelisen kauden satoa.
Myllyvehnäksi kelpaava osuus on kuitenkin pienempi, vaikka viime kaudellakin
oli laatuongelmaa.
Läsi-Australian vehnän laatua voi ennakoida kelvolliseksi ja lähes yhtä
hyvin on mennyt Etelä-Australian osalta.
NSW:n sato jää kuitenkin 3,6 milj. tonnia alle vuodentakaisen, ja ausseissa
epäillään että myllylaatua ei juuri kannata odottaa.
Linkin artikkelin kuvassa korjataan NSW:n rypsiä mutelikkoja kierrellen.
https://www.graincentral.com/news/abares-forecasts-record-wheat-canola-crops/

Pakistan jatkoi vehnän ostojaan ja määräksi päätyi yhteensä 950 000 tonnia.
Jatkokappaleen hinnaksi tuli 372 doll. t. jossa rahti.
Kuluvan kauden ostoja on kertynyt noin 2,5 milj. t. , mutta lisääkin pitää
vielä ostaa.
---
soija tammi 14,40 maalis 14,47
maissi joulu 6,28 maalis 6,40
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,15----8,54----9,12
maalis 7,40---8,43----9,02
touko 7,51----8,40----9,01
heinä 7,57----8,34----9,00
Pariisi vehnä
joulu 313,25 maalis 304 touko 302,50 syys 282,40
rapsi
helmi 567,75 touko 572,25 elo 573,50 marras 575,75
maissi
maalis 291,75 kesä 294 elo 296,25 marras 273,25

Tarkistelin Australian viljojen tilannetta julkaistujen raporttien
perusteella, joista paljastui laatuongelmia muuallakin kuin mistä on
ollut jo puhetta.

Aloitetaan Etelä-Australian asioista, eli käyn läpi linkin raporttia,
sekä kommentoin lisää.
https://www.pir.sa.gov.au/__data/assets/pdf_file/0004/429520/sa-crop-and-pasture-report-november-2022.pdf

Raportti näkee että kasvukauden sääolot olivat lähellä optimia, mutta
alkuvaiheessa ollutta sadonkorjuuta on haitannut sateisuus, ja että aiemmat
sadetapahtumat ovat tuottaneet jonkin verran vahinkoa.
Näitä oli lokakuulla ja ja marraskuun puoliväliinsaakka.
Raportti kertoo tilanteen ennen marras 24. tasoa.
Tällöin oli jo jonkin verran satoa korjattu ja osalla oli laatuongelmia.
Tämän jälkeen on ollut enimmäkseen poutaista, joten laatu on säilynyt
enimmäkseen ennallaan.
Aiempi suuri sateisuus jyvän täyttymisen vaiheessa on tietenkin alentanut valkuaipitoisuutta typen huuhtoutumisen vuoksi.
Marraskuun sateisuus oli 35-75 milliä joten lokakuun sateiden jälkeen ei
kuivuus vaivannut.

Satotasoa ei vielä kehuttu ennätykseksi, mutta se arvioitiin huomattavasti suuremmaksi tavanomaista.
alueen 5 vuoden keskiarvo on vehnän osalta 3,8 milj. t. mutta nyt tulisi
6,07 milj. tonnia, mikä vastaa 3,2 tonnia satoa hehtaarilta.
---
Victorian maakunnan sademäärä on kertyny lähes samaksi kuin NSW:n puolella,
mutta laatuongelmista ei ole vielä mitaustuloksia vehnän osalta.
Mallasohraa ei kuitenkaan juuri saada sateiden vietyä sen laadun, mikä
ilmenee 60 - 100 aussitaalan lisähinnasta joka mallasohrasta on maksettu.
Vähimmillään tämä hintalisä on ollut 10-15 taalaa ja kun Australian oma
tarve on saatu kasaan, - on hintalisä kadonnut.

Grain Corp yhtiö joka ostaa enimmät mantereen itäosan viljoista, - tiedottaa
joulu 5. päivityksessään että Victoriasta on ostettu vasta 0,7 milj. t.
viljoja, joista enimmät rypsiä ja ohraa.

Queenslandin sadonkorjuu on loppuvaiheessa ja sieltä on otettu vastaan
1,95 milj. t. viljoja.
NSW:n osalta sadonkorjuu on vasta pääsemässä käyntiin, ja yhtiön vastaanottomäärä sieltä on 1,98 milj. tonnia, jonka mainitaan olevan
enimmäkseen rypsiä.
Kaikkiaan yhtiön vastaanotto on tasolla 4,6 milj. t.

Viime vuoden numerot olivat joulu 6. tasolla Queenslandia lukuunottamatta
huomattavasti suuremmat:
Queensland 1,66 milj. t. NSW 3,5 ja Victoria 1,19 milj. tonnia, sekä
yhteensä 6,39 milj. t.

Mantereen itäosan viljat ostavien tahojen arvio on että 40 - 50 % päätyy
rehuviljojen luokkaan, ja tämä arvio oli saatu tivatuksi marraskuun lopulla.
---
Joulu 1. päivätty Länsi-Australian maakuntahallinnon arvio kertoo monista
ongelmista suuren sadon korjuun osalta.
Runsaan hiiripopulaation tuhojen lisäksi kosteat säät ovat hidastaneet
sadonkorjuuta, ja itämisen sekä muista syistä johtuvaa laadun heikkenemistä
pidetään todenäköisenä.
Arvion eräässä osassa mainitaan että alueen tuottaman vehnän laatuvaatimus
vientiin ja muuhun elintarvikekäyttöön on pudotuskokeen osalta 300 sekuntia,
- mikä on kireämpi kuin esimerkiksi Ranskan vientivehnän 220 sekunnin minimivaatimus.
Pudotuskokeen huono tulos kertoo että jyvät ovat aloittaneet valmistelemaan
itämistä tuottamalla tärkkelystä sokereiksi hajottavaa ensyymiä.
Hallinnon kiinnostus asiaan johtuu siitä että vehnästä 80 % viedään, mikä
tuottaa hallinnon kassaan verotuloja varsin vaihtelevia määriä.
https://www.agric.wa.gov.au/dry-seasons-and-drought/season-2021-%E2%80%93-information-western-australian-farmers

Tilanteen tarkempi katsastus tuotti jälleen toisen kuvan tilanteesta kuin mitä markkinapuheissa on tuotu esille.
Ainoastaan se mitä ei voida mitenkään pimittää, on tuotu mahdollisimman
lievänä julki, - mitä voi vain ihmetellä.
Eikö kantti kestä katsoa maailmaa sellaisena kuin se on, vai mikä estää ?
Mutta jospa ne rahasta valehtelijat eivät ole samassa kanootissa intiaanien kanssa ?
---
Romanian maissit on saatu korjatuksi, ja satotaso selville.
Maissin keskimääräisestä satotasosta tuli miinusta 40 - 50 % , mikä selittää
aikaisin alkanutta maissin tuontia Ukrainasta.
---
soija tammi 14,56 maalis 14,62
maissi joulu 6,25 maalis 6,37
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,05-----8,45----9,06
maalis 7,30----8,33----8,96
touko 7,41-----8,29----8,97
heinä 7,47-----8,25----8,99
Pariisi vehnä
joulu 308,25 maalis 301,25 touko 299,25 syys 279
rapsi
helmi 569,75 touko 574,75 elo 576 marras 678,25
maissi
maalis 288,50 kesä 290,25 elo 292,25 marras 269

Etelä-Australian, sekä osan Victorian maakunnan viljoista ostava Viterra
yhtymä kertoo että joulu 4. päättyneellä viikolla vastaanotettiin 1,35
milj. tonnia viljoja.
Kaikkiaan oli kaudella vastaanotettu 2,55 milj. t. viljaa, josta rypsi
enemmistönä.
Kauden ensimmäiset erät tuotiin marraskuun alussa yhtiön varastoihin.
Viterra kertoo että kaikkiaan 18 viejää oli varannut yhtiöltä 7 milj. tonnin
laivaukset, ja tämä marras 20. tasolla.
Tähän mennessä on laivattu lähinnä rypsiä.

Länsi-Australian viljoista enimmät ostavan CBH osuuskunnan ostot olivat
joulu 4. tasolla 10,34 milj. tonnia, josta osa ensiksi valmistunutta
pohjoisosan vehnää.
Rypsi, ohra ja muut ovat vielä enemmistönä, joten vehnän yleisestä laadusta
ei vielä ole kerrottavaa.
Viljojen sadoksi ennakoidaan 23,9 milj. t. , josta vehnää 12,6 milj. t.,
ohraa 6,1 milj. t. ja rypsiä 3,98 milj. t.

Linkistä löytyy marraskuun aikana tehty raportti näkymistä joissa mainitaan
myös ilmi tulleista hallavaurioista.
Veden vaivaamia alueita on myös vaikka sademäärät eivät ole olleet
lähellekään mantereen itäosan luokkaa.
https://www.giwa.org.au/wa-crop-reports/2022-season/giwa-crop-report-november-2022/
---
Viljapuolen arvio rehuvehnän osuudesta Australian itäosassa oli 40 - 50 %
Jos arvio osuu oikeaan, niin rehun osuus koko Australian vehnäsadosta
olisi noin kolmannes.
Kun muualtakin Australiasta väistämättä tulee rehulaatua, niin tuleekos
lopullinen osuus olemaan 40 % luokkaa ?
Seurataan tilannetta joka selviää vasta tammikuun puolella myöhässä olevan
sadonkorjuun vuoksi.
---
Usan futuurit pompsahtivat sorron alhosta, ja Kansasin HRW vehnän kohta
selvitykseen menevä joulukuun futuuri päätyi hinnakkaimmaksi.
Tässä näkyy että toimituksia ei odoteta pörssin varastoihin ja tälläistä
epätoivottavaa tilannetta ei tarvitse pelätä.
Sama tilanne oli minneapoliksen kevätvehnällä.
Pariisin huumoripörssissä taas joulukuun futuuri laski vaikka muut nousivat.
Vuosi sitten hilattiin Romaniasta vehnää jolla uhattiin hoitaa futuurin asettajan toimitusvelvollisuus, - tällä lienee osuutta omituiseen peliin.
---
soija tammi 14,73 maalis 14,78
maissi joulu 6,25 maalis 6,42
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,27----8,64----9,12
maalis 7,49---8,49----9,02
touko 7,60----8,45----9,02
heinä 7,64----8,39----9,03
Pariisi vehnä
joulu 307 maalis 307 touko 304,50 syys 282,50
rapsi
helmi 569,50 touko 574,75 elo 577 marras 881
maissi
maalis 292 kesä 293,75 elo 295,50 marras 273

Viikola 25.11.-1.12. myytiin Usasta 189 900 t. vehnää ja laivattiin 257 400 t.
Kauden myynti kasvoi 13,64 milj. tonniin, josta laivaamatta 3,88 milj. t.
Myynti alittaa 0,9 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
Laivaukset alittavat vuodentakaisen vain 0,28 milj. tonnilla.
---
Maissia myytiin 691 600 t. ja laivattiin 900 100 t.
Kauden myynti kasvoi 19,04 milj. tonniin, josta laivaamatta 3,88 milj. t.
Myynti alittaa 17,5 milj. tonnilla vuodentakaisen, mutta laivaukset vain
3,87 milj. tonnilla.
---
soijaa myytiin 1,716 milj. t. ja laivattiin 2,247 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 38,87 milj. tonniin, josta laivaamatta 17,7 milj. t.
Myynti on vuodentakaisella tasolla, mutta laivauksissa miinusta 2,3 milj. t.
---
Kiina ilmaantui Usan vehnän ostajaksi 65 000 tonnin määrällä WW vehnää.
Kiinaan on kuluvan kauden aikana laivattu 0,61 milj. t. vehnää, mitkä
olivat ostettu jo edellisellä kaudella mutta laivaukset estyivät vehnän
puutteen vuoksi.
Laivaukset hoidettiin hetimiten uudesta sadosta ja tilaston laivaamaton
osuus oli pitkään pelkkä nolla.
Kiinaan on laivattu paljon Australiasta, ja Ranskastakin on ostettu.
Aiemmin Kiina osti myös Ukrainasta, mutta jotain saattoi jäädä saamatta
Venäjän hyökkäyksen takia.
Suurempi harmi Kiinalle on Ukrainan maissin heikko saanti, - mikä oli
aiemmin monet vuodet muutama miljoona tonnia.
---
Huomenna julkaistaan uudet raportit ja uusi katsausletka alkaa.
---
soija tammi 14,86 maalis 14,90
maissi joulu 6,32 maalis 6,52
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,24----8,60----9,27
maalis 7,47---8,46----9,09
touko 7,57----8,42----9,07
heinä 7,61----8,37----9,07
Pariisi vehnä
joulu 308 maalis 307,25 touko 304,75 syys 280
rapsi
helmi 571,25 touko 576,25 elo 578,50 marras 681,25
maissi
marras 291 kesä 293 elo 294,50 marras 270,75