Avopari jolla yhteinen mökki ja siihen yhteinen laina

Meillä sama tilanne mutta kohteena yhteinen asunto. Minulla lisäksi pieni kaksio jossa asuu aikuinen lapseni. Miehelläniei muuta omaisuutta kuin yhteinen asuntomme johon meillä yhteinen laina. Miehelläni on kaksi lasta aiemmasta elämästä.
Olemme miettineet että pitäisikö solmia avioliitto jotta asiat olisivat selkeitä ja tehdä avioehto sekä keskinäinen testamentti.
Mutta riittäisikö joku paperi, omistusoikeustestamentti?

Tätä asiaa voi lähteä avaamaan sanomalla, että avoliiton päättyessä erotellaan kummankin osapuolen omaisuus toisistaan.

Jos avoliitto on päättynyt toisen osapuolen kuolemaan, perivät kuolleen osapuolen perilliset ja testamentin saajat vainajan omaisuuden, joka on siis omaisuuden erottelullla selvitetty.

Mikäli vainajalla on rintaperillisiä, siis lapsia taikka heidän lapsiaan, on rintaperillisillä oikeus lakiosaan. Tätä lakiosaa ei voida testamentilla loukata. Toisin sanoen vainajan lapsella on oikeus vaatia lakiosaansa, vaikka vainajan koko omaisuus olisi testamentattu avopuolisolle taikka puolisolle. Tämä vaatii tietysti perillisen esittämän lakiosavaatimuksen, jollaisen tekeminen riippuu aina rintaperillisestä.

Siirrytään asiassa eteenpäin. Yhteisellä lainalla ilmeisesti tarkoitetaan lainaa, josta sen ottajat ovat yhteisvastuullisia. Mikäli tällaisesta lainasta vastuussa olevista toinen kuolee, vastaa eloonjäänyt osapuoli koko lainasta.

Mitä velkaisen vainajan kuolinpesään tulee, siis hänen omaisuuskokonaisuuteensa, ei vainajan velkoja luonnollisestikaan lasketa kuolinpesän varallisuudeksi. Tämä tarkoittaa sitä, että jos vainaja on ottanut yhteisvastuullista velkaa avopuolisonsa kanssa, vähennetään velan osuus pesän varallisuudesta, esim. mökin taikka asunnon arvosta. Tarkemmin sanottuna se vähennetään vainajalle kuuluvasta osuudesta yhteiseen omaisuuteen.

Mikäli yhteinen velka on suurimmaksi osaksi maksamatta, ja esimerkiksi vainajan omaisuutena on ainoastaan puolikas mökkiä, riippuu mökin sen hetkisestä arvosta, perivätkö vainajan rintaperilliset mitään osuutta mökistä. Mikäli mökin arvo on alempi kuin vainajan velan osuus, ei jää mitään perittävää.

Mikäli mökki on vainajan ainoa omaisuus, ja velkaa on lyhennetty esim, yli puolet, ja mökin arvo ylittää jäljellä olevan kuolinpesän velan, perivät vainajan omaiset mökistä hänen velattoman osuutensa.

Jos velka on maksettu kokonaan taikka lähes kokonaan, perivät vainajan omaiset vainajan osuuden mökistä. Jos tässä tapauksessa on testamentti, jolla vainaja määrää omaisuutensa meneväksi avopuolisolleen, voivat ainoastaan vainajan rintaperilliset vaatia lakiosaa. Muilla vainajan omaisilla ei ole mainitun kaltaista lakimääräistä osuutta vainajan omaisuuteen, joka olisi "vahvempi" kuin testamenttimääräys.

Mitä lakiosaan tulee, on se puolet perintöosuudesta. Toisin sanoen, jos mökki on avopuolisoiden puoliksi omistama, on rintaperillisen lakiosuus puolet vainajan osuudesta. Jos rintaperillisiä on useampia kuin yksi, jakavat he vainajan omistamasta puolikkaasta kukin puolikkaan siitä, mitä he ilman testamenttia olisivat saaneet.

Avopuolisoidenkin kannattaa siis tehdä keskinäinen testamentti (kumpi kuolee ensin perii toisen), varsinkin siinä tapauksessa että toisella taikka kummallakaan ei ole omia lapsia