Avopari jolla yhteinen mökki ja siihen yhteinen laina

Anonyymi-ap

Osaisko joku neuvoa millainen paperi pitäisi tehdä kuoleman varalle että kaikki menisi niinkuin haluamme?

Eli olemme avoliitossa asuva n 5-kymppinen pari jolla kummallakin lapsia aiemmasta avioliitosta. Omaisuutta on siten että toisella on ja toisella ei oikeastaan mitään.

Nyt olemme hankkineet yhdessä kesämökin ja otimme siihen yhteisen lainan.
Miten käy jos/kun jompikumpi kuolee?
Meidän toiveemme olisi että jäljelle jäänyt saisi pitää mökin kokonaan omistuksessaan ja ottaisi myös siitä olevan lainan vastatakseen (koska kohdistuu juuri tähän asiaan).
Toivomme ettei jo aikuiset lapset saisi mökkiä eikä mitään osaa siitä omistukseensa, vaan jäljele jäänyt saisi vaikka myydä mökin ja maksaa velat pois niin halutessaan.

Todellisuudessa nyt on niin että mökin arvo saattaa olla lähellä jäljellä olevaa lainan määrää eli siitä ei siis jäisikään mitään jaettavaa.
Mutta meitä mietityttää se että jos se meistä kenellä ei ole mitään muuta omaisuutta kuin tämä mökki, kuolee ensin niin joutuuko jäljelle jäänyt ottamaan velan kontolleen ja vielä luovuttamaan mökistä puolet kuolleen lapsille??
Tätä emme missään tapauksessa halua?

4

172

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Meillä sama tilanne mutta kohteena yhteinen asunto. Minulla lisäksi pieni kaksio jossa asuu aikuinen lapseni. Miehelläniei muuta omaisuutta kuin yhteinen asuntomme johon meillä yhteinen laina. Miehelläni on kaksi lasta aiemmasta elämästä.
      Olemme miettineet että pitäisikö solmia avioliitto jotta asiat olisivat selkeitä ja tehdä avioehto sekä keskinäinen testamentti.
      Mutta riittäisikö joku paperi, omistusoikeustestamentti?

    • Tätä asiaa voi lähteä avaamaan sanomalla, että avoliiton päättyessä erotellaan kummankin osapuolen omaisuus toisistaan.

      Jos avoliitto on päättynyt toisen osapuolen kuolemaan, perivät kuolleen osapuolen perilliset ja testamentin saajat vainajan omaisuuden, joka on siis omaisuuden erottelullla selvitetty.

      Mikäli vainajalla on rintaperillisiä, siis lapsia taikka heidän lapsiaan, on rintaperillisillä oikeus lakiosaan. Tätä lakiosaa ei voida testamentilla loukata. Toisin sanoen vainajan lapsella on oikeus vaatia lakiosaansa, vaikka vainajan koko omaisuus olisi testamentattu avopuolisolle taikka puolisolle. Tämä vaatii tietysti perillisen esittämän lakiosavaatimuksen, jollaisen tekeminen riippuu aina rintaperillisestä.

      Siirrytään asiassa eteenpäin. Yhteisellä lainalla ilmeisesti tarkoitetaan lainaa, josta sen ottajat ovat yhteisvastuullisia. Mikäli tällaisesta lainasta vastuussa olevista toinen kuolee, vastaa eloonjäänyt osapuoli koko lainasta.

      Mitä velkaisen vainajan kuolinpesään tulee, siis hänen omaisuuskokonaisuuteensa, ei vainajan velkoja luonnollisestikaan lasketa kuolinpesän varallisuudeksi. Tämä tarkoittaa sitä, että jos vainaja on ottanut yhteisvastuullista velkaa avopuolisonsa kanssa, vähennetään velan osuus pesän varallisuudesta, esim. mökin taikka asunnon arvosta. Tarkemmin sanottuna se vähennetään vainajalle kuuluvasta osuudesta yhteiseen omaisuuteen.

      Mikäli yhteinen velka on suurimmaksi osaksi maksamatta, ja esimerkiksi vainajan omaisuutena on ainoastaan puolikas mökkiä, riippuu mökin sen hetkisestä arvosta, perivätkö vainajan rintaperilliset mitään osuutta mökistä. Mikäli mökin arvo on alempi kuin vainajan velan osuus, ei jää mitään perittävää.

      Mikäli mökki on vainajan ainoa omaisuus, ja velkaa on lyhennetty esim, yli puolet, ja mökin arvo ylittää jäljellä olevan kuolinpesän velan, perivät vainajan omaiset mökistä hänen velattoman osuutensa.

      Jos velka on maksettu kokonaan taikka lähes kokonaan, perivät vainajan omaiset vainajan osuuden mökistä. Jos tässä tapauksessa on testamentti, jolla vainaja määrää omaisuutensa meneväksi avopuolisolleen, voivat ainoastaan vainajan rintaperilliset vaatia lakiosaa. Muilla vainajan omaisilla ei ole mainitun kaltaista lakimääräistä osuutta vainajan omaisuuteen, joka olisi "vahvempi" kuin testamenttimääräys.

      Mitä lakiosaan tulee, on se puolet perintöosuudesta. Toisin sanoen, jos mökki on avopuolisoiden puoliksi omistama, on rintaperillisen lakiosuus puolet vainajan osuudesta. Jos rintaperillisiä on useampia kuin yksi, jakavat he vainajan omistamasta puolikkaasta kukin puolikkaan siitä, mitä he ilman testamenttia olisivat saaneet.

      Avopuolisoidenkin kannattaa siis tehdä keskinäinen testamentti (kumpi kuolee ensin perii toisen), varsinkin siinä tapauksessa että toisella taikka kummallakaan ei ole omia lapsia

      • Anonyymi

        Kiitos vastauksesta!
        Pahin pelkohan tässä on se että iso velka jää elossa olevalle ja puolet mökistä menee kuolleen jälkeläisille. Sehän ei ole reilua missään muodossa.
        Auttaako avioliiton solmiminen ja testamentti?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos vastauksesta!
        Pahin pelkohan tässä on se että iso velka jää elossa olevalle ja puolet mökistä menee kuolleen jälkeläisille. Sehän ei ole reilua missään muodossa.
        Auttaako avioliiton solmiminen ja testamentti?

        Perintövero on pienempi avioleskellä kuin "avoleskellä", tai sitä joutuu suorittamaan aviopuolisona vasta suuremmasta määrästä kuin avoleski.

        Mikäli olisitte aviossa, kun puolisosi kuolee, tehdään sinun ja vainajan välillä jäämistöositus, jonka jälkeen vainajan rintaperilliset voivat vaatia lakiosaansa vainajan jäämistöosituksessa saamasta osuudesta, näin karkeasti sanoen.

        Toisin sanoen, jos olet naimisissa vainajan kanssa tämän kuollessa, olet oikeutettu saamaan jäämistöosituksessa puolet vainajan avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Toisen puolen perivät vainajan lapset, mutta jos sekin osa on testamentattu sinulle, pääsevät vainajan lapset siihen käsiksi ainoastaan tekemällä lakiosavaatimuksen. Tällöin heillä on mahdollisuus saada perinnöksi puolet perintöosuudestaan, mikä olisi puolet jäämistöosituksesta, eli se puoli, jota et saanut avio-oikeuden perusteella.

        Koska lakiosa on vain puolet perintöosuudesta, saisivat lapset vain puolet jäämistöosituksen loppusummasta eli neljänneksen pesästä. Leskenä saisit 75% jäämistöstä.

        Samaan lopputulokseen päädyttäisiin ilman avioliittoakin, jos avopuolisosi testamenttaisi koko omaisuutensa (taikka 75% siitä) sinulle. Tällöin olisit verottajan silmissä kuitenkin testamenttisaaja, et leski. Perintövero olisi korkeampi testamenttisaajan kohdalla kuin (avio-)lesken kohdalla.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En kestä enää olla erossa...

      Mitä jos mää vaan tuun ja alan suuteleen sua?
      Ikävä
      143
      2279
    2. Itsenäisyyspäivän korkein kunniamerkki Sanna Marinille

      "Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on jälleen myöntänyt itsenäisyyspäivän kunniamerkit. Kaikki kunniamerkit luovutetaan itsenäisyyspäivänä. Itsen
      Suomen Keskusta
      380
      1361
    3. Haluaisin kyllä

      pyytää anteeksi. Sinä et varmaan enää juuri ajattele asiaa. Kuljet ylpeänä eteenpäin. Olit mulle se.
      Ikävä
      44
      1078
    4. montako eri kirjainta

      kaivattusi etunimessä on? Mun ihanan 4.
      Ikävä
      85
      965
    5. Sä oot nainen ihan hullu.

      Anna mun rakastaa sua. Anna mun himoita sua! Anna mun tulla sun päällesi ja sano mulle että sä rakastat mua. Mun päivä on muuten ihan pilalla
      Ikävä
      69
      883
    6. Minkä biisin antaisit kaivatullesi?

      Jos voisit antaa kaivatullesi yhden biisin niin mikä se olisi? 🎶
      Ikävä
      63
      825
    7. Tykkäisitpä minusta

      Edes ihmisenä. Kun minä tykkään niin paljon sinusta.
      Ikävä
      37
      745
    8. Mitähän mietit mies

      Jäitkö minua kaipaamaan siitä ajasta kun vielä nähtiin? Nähdäänkö me enää koskaan?
      Ikävä
      64
      713
    9. Etkai sää vaan puhu minusta

      sun tuttujen ja kaverien kans?
      Ikävä
      76
      651
    Aihe