Vai toimiiko ne suoraan 240V virralla? Mitä elektronikkaa siinä kantaosassa on? Muuntajilla olevissa valaisimissa lamput paljon pienemmät, olisi halvempi valmistaa ja turvallisempi jos kattovaloihinkin tulisi esim 24V.
Led-lampuissa muuntaja?
Anonyymi-ap
60727
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 60
Vanhimmat
Kotona sinulla on 230v jännitettä ja paristoja. Yksikään led-lamppu ei käytä 230 volttia suoraan.
Ei toimi yleensä on jokin hakkuri jännitelähde joka muutta joko 42 v tai 12v tasajänniteeksi jolla ledit toimii
Sähkö asiantuntija
Luulisi jokaisen näkevän että 230V ledvaloissa on virtalähde mutta onhan se täältä varmistettava...
Ei ole aina ulkoista virtlähdettä.
Ei E27 lampusta välttämättä näe virtalähdettä, jos valo syttyy niin joku virtalähde täutyy olla.
Semmoiset lamput on käteviä jotka palaa ihan itsestään ilman mitään virtalähdettä. Tulee ainakin halvaksi.
"Ulkoinen" on varmaan sitten sinulle uusi juttu ja sen vastakohta "sisäinen".
Valoissa? Tarkoitako valaisinta? Pelkässä lampussa ei ole virtalähdettä.
Sinulla ei ole järkeä päässä, mutta kommentteja irtoaa silti.
Valaise.
Ledeä ruokitaan aina virtalähteellä, jollainen on lampussa sisäänrakennettuna.
Akku valaismessa on virtalähde akku
Niin kuin sähköautossasi
Ydinvoimala tms se virtalähde on sähköverkossa, lampussa on vain muuntaja. Käsivalaisimessa sitten on paristo tai akku.
HUH...huh...huh !
Oli aika tämä ledialoitus nostaa...
Aurinko oaneeleilla kaiki on ilmaista
Kuristimella varustettu loisteputkivalaisin on kotitalouksien yleisin sähkölaitteen viasta johtuva palohälytystehtävien aiheuttaja. Ja lähes puolessa näistä tapauksista syyllinen on ollut kuumentunut kuristin.
Liesi/uuni aiheuttaa vielä enemmän palohälytystehtäviä, mutta useimmissa niistä syynä on käyttäjän virhe, ei laiteen vikaantuminen.
Kuristin muodostaa myös palovaaran, koska led-putki voi vikaantua oikosulkuun, mitä loisteputki ei voi tehdä. Tällöin jos siinä "led-sytyttimessä" ei ole sulaketta kuristin käristyy ja voi sytyttää tulipalon. "
Miksihän magneettisilla kuristimilla tehdyille valaisimille tehdään oikosulkukoe? Mietipä sitä.
Ei kuristin välttämättä led-putken valotehoa yhtään vähennä, jos putki on suunniteltu kuristin-käyttöön. Eikä ideaalisessa kuristimessa (induktanssi) kulu tehoa, mutta kun kupari on kallista niin varsinkin halvemmissa valaisimissa se kuristin on enemmän tai vähemmän myös vastus, jossa kuluu tehoa. Tehon kulutus ja kuristimen lämpeneminen riippuu sen läpi kulkevan virran tehollisarvosta, joka taas riippuu paitsi valonlähteen ottamasta tehosta myös sen ottaman virran muodosta.
Huonolaatuisen led-putken ottama virta on piikkimuotoista (tasasuuntaus) ja tällöin virran tehollisarvo voi olla samaa luokkaa tai jopa hieman suurempikin kuin kaksi kertaa tehokkaamman loisteputken kanssa.
Mutta pääsääntöisesti koska led-putkien teho (wattia) on aina pienempi kuin samaan valaisimeen sopivan loisteputken, niin tällöin myös kuristimen hukkateho pienenee.
Paras hyötysuhde led-putkista kuitenkin saadaan vain kuristin ohittamalla. Kuristin muodostaa myös palovaaran, koska led-putki voi vikaantua oikosulkuun, mitä loisteputki ei voi tehdä. Tällöin jos siinä "led-sytyttimessä" ei ole sulaketta kuristin käristyy ja voi sytyttää tulipalon. Sähkökeskuksessa oleva syöttävä sulake/johdonsuoja ei välttämättä katkaise syöttöä tässä tapauksessa tuon kuristimen takia.
Muuntajaa ei nykyään enää käytetä, lampun kannan sisällä on hakkurivirtalähde, joka pilkkoo jännitteen ledille sopivaksi.
Virtalähdehän on akku tms, muuntaja se hakkurimuuntajakin on. Jos siis olisi erillinen muuntaja niin ei tarvitsisi jokaisessa lampussa olla erikseen, mutta pitäisi sitten olla yhteensopivia. Kai ne pystytään hyödyntämään kierrätylsessä sentään, minkä verran lie arvometalleja, keraaminen kanta hankaloittaa kierrätystä.
Ei se LED-komponentti jännitteestä välitä. Virralla sitä ohjataan. Kunhan virta rajoitetaan oikeaksi, jännite voi olla mitä vaan.
Mistä jännitteesta puhut?
Jännite ei ole mitä vaan, vaan tasan tarkkaan ledin kynnysjännitteen suuruinen. Tämä kynnysjännite riippuu ledin väristä. Jos virtalähde tuottaa liian pienen jännitteen, led ei syty. Eli virtalähteen pitää kytetä tuottamaan tätä kynnysjännitettä korkeampi jännite. Tästä syystä halvimmissa led taskulampuissa käytetään aina 3 kpl 1,5 V paristoa sarjaankytkettyinä. Kalliimmissa vehkeissä on nähty ratkaisuja, missä jonkinmoinen hankkuri tuottaa valkoisen ledin tarvitseman 3,7 tjsp voltin jännitteen yhdestä tai kahdesta 1,5 V paristosta.
Ledin toimiessa virtalähteen antama jännite asettuu juuri ledin kynnysjännitteen suuruiseksi, ledin määräämänä. Virtalähde kun nimensä mukaisesti annostelee virtaa pyydetyn määrän.
Jos led kytketään jännitelähteeseen, niin se ei joko syty tai sitten tuhoutuu hetkessä (jännite > kynnysjännite > virta kasvaa liian suureksi).
On kyllä halpisratkaisuja, missä lediä näennäisesti ruokitaan jännitelähteellä, mutta tämä ihme temppu perustuu siihen, ettei ao jännitelähde oikeasti kykene tuottamaan vakiojännitettä, vaan jännite notkahtaa virran kasvaessa. Tyypillisin esimerkki ovat halvat led taskulamput, joissa jännite tuotetaan kolmella AAA paristolla. Näissä on niin iso sisäinen resistanssi, että se estää virtaa kasvamasta liian suureksi.
Tosin pariston sisäiseen resistanssiin perustuvissa lampuissa valoteho laskee kuin lehmän häntä sitä mukaa, kun pariston jännitekin.
Kunnollisissa taskulampuissa on nimenomaan virtalähde/virran rajoitus, mikä pitää ledin vakioteholla.
Tyhmyys tuotu julki, pisteet siitä. Akku on jännitelähde eli pyrkii antamaan vakion jännitteen, virrasta riippumatta. Täsmälleen vääränlainen ratkaisu (ilman erillistä virtaa säätävää kytkentää) ledin ruokkimiseen.
Niinpä, vaikka moni kuvitteleekin niin ei virtaa voi rajoittaa ilman jännitteenkin alentamista -ohmin laki se on näitten ledienkin kanssa sovellettavissa.
Lediä ei koskaan yritetä syöttää kynnysjännitteen suuruisella vakiojännitteellä. Menetelmä olisi aivan liian epästabiili.
Noinhan se on,. Ledeistä ei kunnolla valoa saa jos ei jännitettä ole riittävästi.
Ja se epästabiilisuus on sitä, jos jännitettä on piirun verran enemmän, ledi kärähtää.
Oikea tietäjä ässä
Ledi. Ylimeno jännite ratkaisee kaiken kun ovat erilaisa ja sarjaan. Kytkettyjä qinq bauroituunyksi mustaksi
Huuhaajutut on hauskoja. Kompassillako sitä jännitettä mitataan? Vai tuumastukilla?
Älä välitä, et ole ainoa. Eihän sitä virtaa synny ilman jännitettä vaikka laittaisit kuinka monta muuntajaa lampun kantaan. Sieltä se virta ja jännite tulee ydinvoimalasta, välissä tietysti muuntaja jo ennen kuin tulee asuntoon, lampunkannan muuntaja sitten muuttaa ledille sopivaksi.
"Puhekielessä jännitelähde, verkkolaite, verkkomuuntaja, muuntaja, verkkovirtalähde ja teholähde ovat usein synonyymejä jonkin elektronisen kojeen virtalähteelle."
Suomessa puhutaan väärin virtalähteessä tuossa yhteydessä, lähdehän on se alkuperä missä sähkö tuotetaan. Englanninkielinen power supply parempi tai electric power converter vielä parempi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Power_supply
Taidat olla sen tason tyyppi, että kaikki on hauskaa...
Vanha sanonta, "Hulluna on hyvä olla", taitaa pitää paikkansa.
Ja piirun verran vähemmän, niin led ei syty ollenkaan.
Luetun ymmärtämistä pitää vielä harjoitella. Ledin palaessa se led säätää jännitteen ja virtalähde virran. Tosin led ei syty, ellei virtalähde kykene tuottamaan jännitettä, joka on suurempi kuin kynnysjännite. Ei sitä virtaa synny ilman jännittä.
Miten virtalähde säätää virran?
Ja ledipelleä harmittaa kun ei oikeasti ymmärrä sitä, mistä on kysymys.
No mutta eikö se ole hyvä kun on mukavaa. Teikäläisiä on helppo hauskuttaa. 😁
Piirilevyssä on eluktroniikkaa sen verran että valaisee, kun saa volttia!
Sski juuri ledit lakaa toimimasta usein kun niiden sisällä on kiinqlainen kondensaattori joka pelkää pakkasta ja lämpöä
Asiantuntija
Laatu epätasaista kun työntekijöillä vähän virtaa nälästä ja uupumuksesta johtuen.
Minulla on ledeillä toimiva taskulamppu jossa on kolme AAA-patteria eikä minkäänlaista muuntajaa eikä mitään muutakaan elektroniikkaa ja hyvin toimii.
Ei mikään ihme, AAA-pariston suuri sisäinen vastus riittää enemmän kuin hyvin, teholedin virran rajoittajaksi.
Ledin sisäinen vastus vaikuttaa enemmän.
Ledillä ei ole sisäistä vastusta nimeksikään paristoon verrattuna.
Kerro lisää tietämyksestäsi niin sitten me kaikki opitaan.
Kyllä sinun on perustiedot elektroniikasta hankittava ihan muualta, täältä ei ilmaista oppia heru.
Kokeile vaikka kirjekurssia: https://fitech.io/fi/opinnot/elektroniikan-perusteet-1/
Ledissä on jännitealenema, ei vastusta.
Ja taas yksi "tietäjä"
"Light Emitting Diode) is a semiconductor device. It is essentially a P-N junction with a lead attached to each side. An ideal diode has zero resistance when forward biased and infinite resistance when reversed biased. "
Elämä on helpompaa, kun tietää.
Sanotaan "kynnysjännitteeksi".
Ero vastukseen valkenee, kun vertaa niiden ominaiskäyriä.
Ei minun taskulampussani ole mitään ideaalidiodeja.
Siinä on ihan tavallinen reaalimaailman ledi.
Kynnysjännite on hatusta nykäisty suure jota ei todellisuudessa ole olemassa.
Sen verran minäkin opin kun TKK:lla elektronifysiikkaa opiskelin.
Varmaan opit myös se ettei sähköäkään ole olemassa, kun sitä ei johdon päästä katsomalla näe.
Johtimessa kulkevaa sähköä on hyvin vaikea havaita paljaalla silmällä vaikka johtimessa ei olisi eristystäkään.
Sen sijaa paperille piirretty eksponenttikäyrä ja sille sattumanvaraiseen kohtaan piirretty tangetti ovat helposti nähtävissä. Jos vielä käyttää pehmeää lyijykynää niin tangentin saa näkyville ihan käsin koskettelemalla.
Kyllä on noilla vinha ero.
Avainsana: ideal
Sellaista ei ole todellisuudessa.
Voihan kukin tehdä käytännön testin. Kytke LED suoraan 9 voltin paristoon. Huomaat että LED (joka siis on valoa emissioiva diodi) palaa rikki. Tee toinen samanlainen testi mutta laita uuden LEDin ja pariston välille sopiva virranrajoitusvastus. Huomaat että nyt toimii. Eli jos virtaa ei rajoita sitä "humahtaa" LEDin läpi niin paljon että se tuhoutuu.
Ledin virtakäyrä ei ole lineaarinen jännitteen suhteen, kuten on tavallisella vastuksella, ei sinnepäinkään.
Amispojat kyllä virittelee corollaansa "12V ledejä" ilman etuvastuksia. Vähän aikaa toimiikin kun poikien johdot on niin heppoisia että toimivat rajoitusvastuksina. :D
Periaatteessa kes vaatii aina etuvastukswn jotta pystyy sovittamaan jännitejaon ledin kynnysjönniteen oikeaksi etuvastkukswn ja kedidn välisellä jännite jaolla
Asiantuntija elektroniikka