Vai toimiiko ne suoraan 240V virralla? Mitä elektronikkaa siinä kantaosassa on? Muuntajilla olevissa valaisimissa lamput paljon pienemmät, olisi halvempi valmistaa ja turvallisempi jos kattovaloihinkin tulisi esim 24V.
Vastaukset 60
- Anonyymi
Kotona sinulla on 230v jännitettä ja paristoja. Yksikään led-lamppu ei käytä 230 volttia suoraan.
- Anonyymi
Ei toimi yleensä on jokin hakkuri jännitelähde joka muutta joko 42 v tai 12v tasajänniteeksi jolla ledit toimii
Sähkö asiantuntija
- Anonyymi
Luulisi jokaisen näkevän että 230V ledvaloissa on virtalähde mutta onhan se täältä varmistettava...
- Anonyymi
Ei ole aina ulkoista virtlähdettä.
- Anonyymi
Ei E27 lampusta välttämättä näe virtalähdettä, jos valo syttyy niin joku virtalähde täutyy olla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole aina ulkoista virtlähdettä.
Semmoiset lamput on käteviä jotka palaa ihan itsestään ilman mitään virtalähdettä. Tulee ainakin halvaksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Semmoiset lamput on käteviä jotka palaa ihan itsestään ilman mitään virtalähdettä. Tulee ainakin halvaksi.
"Ulkoinen" on varmaan sitten sinulle uusi juttu ja sen vastakohta "sisäinen".
- Anonyymi
Valoissa? Tarkoitako valaisinta? Pelkässä lampussa ei ole virtalähdettä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valoissa? Tarkoitako valaisinta? Pelkässä lampussa ei ole virtalähdettä.
Sinulla ei ole järkeä päässä, mutta kommentteja irtoaa silti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinulla ei ole järkeä päässä, mutta kommentteja irtoaa silti.
Valaise.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valaise.
Ledeä ruokitaan aina virtalähteellä, jollainen on lampussa sisäänrakennettuna.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valoissa? Tarkoitako valaisinta? Pelkässä lampussa ei ole virtalähdettä.
Akku valaismessa on virtalähde akku
Niin kuin sähköautossasi - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ledeä ruokitaan aina virtalähteellä, jollainen on lampussa sisäänrakennettuna.
Ydinvoimala tms se virtalähde on sähköverkossa, lampussa on vain muuntaja. Käsivalaisimessa sitten on paristo tai akku.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole aina ulkoista virtlähdettä.
HUH...huh...huh !
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
HUH...huh...huh !
Oli aika tämä ledialoitus nostaa...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Semmoiset lamput on käteviä jotka palaa ihan itsestään ilman mitään virtalähdettä. Tulee ainakin halvaksi.
Aurinko oaneeleilla kaiki on ilmaista
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole aina ulkoista virtlähdettä.
Kuristimella varustettu loisteputkivalaisin on kotitalouksien yleisin sähkölaitteen viasta johtuva palohälytystehtävien aiheuttaja. Ja lähes puolessa näistä tapauksista syyllinen on ollut kuumentunut kuristin.
Liesi/uuni aiheuttaa vielä enemmän palohälytystehtäviä, mutta useimmissa niistä syynä on käyttäjän virhe, ei laiteen vikaantuminen.
Kuristin muodostaa myös palovaaran, koska led-putki voi vikaantua oikosulkuun, mitä loisteputki ei voi tehdä. Tällöin jos siinä "led-sytyttimessä" ei ole sulaketta kuristin käristyy ja voi sytyttää tulipalon. "
Miksihän magneettisilla kuristimilla tehdyille valaisimille tehdään oikosulkukoe? Mietipä sitä.
Ei kuristin välttämättä led-putken valotehoa yhtään vähennä, jos putki on suunniteltu kuristin-käyttöön. Eikä ideaalisessa kuristimessa (induktanssi) kulu tehoa, mutta kun kupari on kallista niin varsinkin halvemmissa valaisimissa se kuristin on enemmän tai vähemmän myös vastus, jossa kuluu tehoa. Tehon kulutus ja kuristimen lämpeneminen riippuu sen läpi kulkevan virran tehollisarvosta, joka taas riippuu paitsi valonlähteen ottamasta tehosta myös sen ottaman virran muodosta.
Huonolaatuisen led-putken ottama virta on piikkimuotoista (tasasuuntaus) ja tällöin virran tehollisarvo voi olla samaa luokkaa tai jopa hieman suurempikin kuin kaksi kertaa tehokkaamman loisteputken kanssa.
Mutta pääsääntöisesti koska led-putkien teho (wattia) on aina pienempi kuin samaan valaisimeen sopivan loisteputken, niin tällöin myös kuristimen hukkateho pienenee.
Paras hyötysuhde led-putkista kuitenkin saadaan vain kuristin ohittamalla. Kuristin muodostaa myös palovaaran, koska led-putki voi vikaantua oikosulkuun, mitä loisteputki ei voi tehdä. Tällöin jos siinä "led-sytyttimessä" ei ole sulaketta kuristin käristyy ja voi sytyttää tulipalon. Sähkökeskuksessa oleva syöttävä sulake/johdonsuoja ei välttämättä katkaise syöttöä tässä tapauksessa tuon kuristimen takia.
- Anonyymi
Muuntajaa ei nykyään enää käytetä, lampun kannan sisällä on hakkurivirtalähde, joka pilkkoo jännitteen ledille sopivaksi.
- Anonyymi
Virtalähdehän on akku tms, muuntaja se hakkurimuuntajakin on. Jos siis olisi erillinen muuntaja niin ei tarvitsisi jokaisessa lampussa olla erikseen, mutta pitäisi sitten olla yhteensopivia. Kai ne pystytään hyödyntämään kierrätylsessä sentään, minkä verran lie arvometalleja, keraaminen kanta hankaloittaa kierrätystä.
- Anonyymi
Ei se LED-komponentti jännitteestä välitä. Virralla sitä ohjataan. Kunhan virta rajoitetaan oikeaksi, jännite voi olla mitä vaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se LED-komponentti jännitteestä välitä. Virralla sitä ohjataan. Kunhan virta rajoitetaan oikeaksi, jännite voi olla mitä vaan.
Mistä jännitteesta puhut?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se LED-komponentti jännitteestä välitä. Virralla sitä ohjataan. Kunhan virta rajoitetaan oikeaksi, jännite voi olla mitä vaan.
Jännite ei ole mitä vaan, vaan tasan tarkkaan ledin kynnysjännitteen suuruinen. Tämä kynnysjännite riippuu ledin väristä. Jos virtalähde tuottaa liian pienen jännitteen, led ei syty. Eli virtalähteen pitää kytetä tuottamaan tätä kynnysjännitettä korkeampi jännite. Tästä syystä halvimmissa led taskulampuissa käytetään aina 3 kpl 1,5 V paristoa sarjaankytkettyinä. Kalliimmissa vehkeissä on nähty ratkaisuja, missä jonkinmoinen hankkuri tuottaa valkoisen ledin tarvitseman 3,7 tjsp voltin jännitteen yhdestä tai kahdesta 1,5 V paristosta.
Ledin toimiessa virtalähteen antama jännite asettuu juuri ledin kynnysjännitteen suuruiseksi, ledin määräämänä. Virtalähde kun nimensä mukaisesti annostelee virtaa pyydetyn määrän.
Jos led kytketään jännitelähteeseen, niin se ei joko syty tai sitten tuhoutuu hetkessä (jännite > kynnysjännite > virta kasvaa liian suureksi).
On kyllä halpisratkaisuja, missä lediä näennäisesti ruokitaan jännitelähteellä, mutta tämä ihme temppu perustuu siihen, ettei ao jännitelähde oikeasti kykene tuottamaan vakiojännitettä, vaan jännite notkahtaa virran kasvaessa. Tyypillisin esimerkki ovat halvat led taskulamput, joissa jännite tuotetaan kolmella AAA paristolla. Näissä on niin iso sisäinen resistanssi, että se estää virtaa kasvamasta liian suureksi.
Tosin pariston sisäiseen resistanssiin perustuvissa lampuissa valoteho laskee kuin lehmän häntä sitä mukaa, kun pariston jännitekin.
Kunnollisissa taskulampuissa on nimenomaan virtalähde/virran rajoitus, mikä pitää ledin vakioteholla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Virtalähdehän on akku tms, muuntaja se hakkurimuuntajakin on. Jos siis olisi erillinen muuntaja niin ei tarvitsisi jokaisessa lampussa olla erikseen, mutta pitäisi sitten olla yhteensopivia. Kai ne pystytään hyödyntämään kierrätylsessä sentään, minkä verran lie arvometalleja, keraaminen kanta hankaloittaa kierrätystä.
Tyhmyys tuotu julki, pisteet siitä. Akku on jännitelähde eli pyrkii antamaan vakion jännitteen, virrasta riippumatta. Täsmälleen vääränlainen ratkaisu (ilman erillistä virtaa säätävää kytkentää) ledin ruokkimiseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jännite ei ole mitä vaan, vaan tasan tarkkaan ledin kynnysjännitteen suuruinen. Tämä kynnysjännite riippuu ledin väristä. Jos virtalähde tuottaa liian pienen jännitteen, led ei syty. Eli virtalähteen pitää kytetä tuottamaan tätä kynnysjännitettä korkeampi jännite. Tästä syystä halvimmissa led taskulampuissa käytetään aina 3 kpl 1,5 V paristoa sarjaankytkettyinä. Kalliimmissa vehkeissä on nähty ratkaisuja, missä jonkinmoinen hankkuri tuottaa valkoisen ledin tarvitseman 3,7 tjsp voltin jännitteen yhdestä tai kahdesta 1,5 V paristosta.
Ledin toimiessa virtalähteen antama jännite asettuu juuri ledin kynnysjännitteen suuruiseksi, ledin määräämänä. Virtalähde kun nimensä mukaisesti annostelee virtaa pyydetyn määrän.
Jos led kytketään jännitelähteeseen, niin se ei joko syty tai sitten tuhoutuu hetkessä (jännite > kynnysjännite > virta kasvaa liian suureksi).
On kyllä halpisratkaisuja, missä lediä näennäisesti ruokitaan jännitelähteellä, mutta tämä ihme temppu perustuu siihen, ettei ao jännitelähde oikeasti kykene tuottamaan vakiojännitettä, vaan jännite notkahtaa virran kasvaessa. Tyypillisin esimerkki ovat halvat led taskulamput, joissa jännite tuotetaan kolmella AAA paristolla. Näissä on niin iso sisäinen resistanssi, että se estää virtaa kasvamasta liian suureksi.
Tosin pariston sisäiseen resistanssiin perustuvissa lampuissa valoteho laskee kuin lehmän häntä sitä mukaa, kun pariston jännitekin.
Kunnollisissa taskulampuissa on nimenomaan virtalähde/virran rajoitus, mikä pitää ledin vakioteholla.Niinpä, vaikka moni kuvitteleekin niin ei virtaa voi rajoittaa ilman jännitteenkin alentamista -ohmin laki se on näitten ledienkin kanssa sovellettavissa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jännite ei ole mitä vaan, vaan tasan tarkkaan ledin kynnysjännitteen suuruinen. Tämä kynnysjännite riippuu ledin väristä. Jos virtalähde tuottaa liian pienen jännitteen, led ei syty. Eli virtalähteen pitää kytetä tuottamaan tätä kynnysjännitettä korkeampi jännite. Tästä syystä halvimmissa led taskulampuissa käytetään aina 3 kpl 1,5 V paristoa sarjaankytkettyinä. Kalliimmissa vehkeissä on nähty ratkaisuja, missä jonkinmoinen hankkuri tuottaa valkoisen ledin tarvitseman 3,7 tjsp voltin jännitteen yhdestä tai kahdesta 1,5 V paristosta.
Ledin toimiessa virtalähteen antama jännite asettuu juuri ledin kynnysjännitteen suuruiseksi, ledin määräämänä. Virtalähde kun nimensä mukaisesti annostelee virtaa pyydetyn määrän.
Jos led kytketään jännitelähteeseen, niin se ei joko syty tai sitten tuhoutuu hetkessä (jännite > kynnysjännite > virta kasvaa liian suureksi).
On kyllä halpisratkaisuja, missä lediä näennäisesti ruokitaan jännitelähteellä, mutta tämä ihme temppu perustuu siihen, ettei ao jännitelähde oikeasti kykene tuottamaan vakiojännitettä, vaan jännite notkahtaa virran kasvaessa. Tyypillisin esimerkki ovat halvat led taskulamput, joissa jännite tuotetaan kolmella AAA paristolla. Näissä on niin iso sisäinen resistanssi, että se estää virtaa kasvamasta liian suureksi.
Tosin pariston sisäiseen resistanssiin perustuvissa lampuissa valoteho laskee kuin lehmän häntä sitä mukaa, kun pariston jännitekin.
Kunnollisissa taskulampuissa on nimenomaan virtalähde/virran rajoitus, mikä pitää ledin vakioteholla.Lediä ei koskaan yritetä syöttää kynnysjännitteen suuruisella vakiojännitteellä. Menetelmä olisi aivan liian epästabiili.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lediä ei koskaan yritetä syöttää kynnysjännitteen suuruisella vakiojännitteellä. Menetelmä olisi aivan liian epästabiili.
Noinhan se on,. Ledeistä ei kunnolla valoa saa jos ei jännitettä ole riittävästi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noinhan se on,. Ledeistä ei kunnolla valoa saa jos ei jännitettä ole riittävästi.
Ja se epästabiilisuus on sitä, jos jännitettä on piirun verran enemmän, ledi kärähtää.
- Anonyymi
Oikea tietäjä ässä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se LED-komponentti jännitteestä välitä. Virralla sitä ohjataan. Kunhan virta rajoitetaan oikeaksi, jännite voi olla mitä vaan.
Ledi. Ylimeno jännite ratkaisee kaiken kun ovat erilaisa ja sarjaan. Kytkettyjä qinq bauroituunyksi mustaksi
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja se epästabiilisuus on sitä, jos jännitettä on piirun verran enemmän, ledi kärähtää.
Huuhaajutut on hauskoja. Kompassillako sitä jännitettä mitataan? Vai tuumastukilla?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tyhmyys tuotu julki, pisteet siitä. Akku on jännitelähde eli pyrkii antamaan vakion jännitteen, virrasta riippumatta. Täsmälleen vääränlainen ratkaisu (ilman erillistä virtaa säätävää kytkentää) ledin ruokkimiseen.
Älä välitä, et ole ainoa. Eihän sitä virtaa synny ilman jännitettä vaikka laittaisit kuinka monta muuntajaa lampun kantaan. Sieltä se virta ja jännite tulee ydinvoimalasta, välissä tietysti muuntaja jo ennen kuin tulee asuntoon, lampunkannan muuntaja sitten muuttaa ledille sopivaksi.
"Puhekielessä jännitelähde, verkkolaite, verkkomuuntaja, muuntaja, verkkovirtalähde ja teholähde ovat usein synonyymejä jonkin elektronisen kojeen virtalähteelle."
Suomessa puhutaan väärin virtalähteessä tuossa yhteydessä, lähdehän on se alkuperä missä sähkö tuotetaan. Englanninkielinen power supply parempi tai electric power converter vielä parempi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Power_supply - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Huuhaajutut on hauskoja. Kompassillako sitä jännitettä mitataan? Vai tuumastukilla?
Taidat olla sen tason tyyppi, että kaikki on hauskaa...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taidat olla sen tason tyyppi, että kaikki on hauskaa...
Vanha sanonta, "Hulluna on hyvä olla", taitaa pitää paikkansa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja se epästabiilisuus on sitä, jos jännitettä on piirun verran enemmän, ledi kärähtää.
Ja piirun verran vähemmän, niin led ei syty ollenkaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lediä ei koskaan yritetä syöttää kynnysjännitteen suuruisella vakiojännitteellä. Menetelmä olisi aivan liian epästabiili.
Luetun ymmärtämistä pitää vielä harjoitella. Ledin palaessa se led säätää jännitteen ja virtalähde virran. Tosin led ei syty, ellei virtalähde kykene tuottamaan jännitettä, joka on suurempi kuin kynnysjännite. Ei sitä virtaa synny ilman jännittä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luetun ymmärtämistä pitää vielä harjoitella. Ledin palaessa se led säätää jännitteen ja virtalähde virran. Tosin led ei syty, ellei virtalähde kykene tuottamaan jännitettä, joka on suurempi kuin kynnysjännite. Ei sitä virtaa synny ilman jännittä.
Miten virtalähde säätää virran?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taidat olla sen tason tyyppi, että kaikki on hauskaa...
Ja ledipelleä harmittaa kun ei oikeasti ymmärrä sitä, mistä on kysymys.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja ledipelleä harmittaa kun ei oikeasti ymmärrä sitä, mistä on kysymys.
No mutta eikö se ole hyvä kun on mukavaa. Teikäläisiä on helppo hauskuttaa. 😁
- Anonyymi
Piirilevyssä on eluktroniikkaa sen verran että valaisee, kun saa volttia!
- Anonyymi
Sski juuri ledit lakaa toimimasta usein kun niiden sisällä on kiinqlainen kondensaattori joka pelkää pakkasta ja lämpöä
Asiantuntija- Anonyymi
Laatu epätasaista kun työntekijöillä vähän virtaa nälästä ja uupumuksesta johtuen.
- Anonyymi
Minulla on ledeillä toimiva taskulamppu jossa on kolme AAA-patteria eikä minkäänlaista muuntajaa eikä mitään muutakaan elektroniikkaa ja hyvin toimii.
- Anonyymi
Ei mikään ihme, AAA-pariston suuri sisäinen vastus riittää enemmän kuin hyvin, teholedin virran rajoittajaksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei mikään ihme, AAA-pariston suuri sisäinen vastus riittää enemmän kuin hyvin, teholedin virran rajoittajaksi.
Ledin sisäinen vastus vaikuttaa enemmän.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ledin sisäinen vastus vaikuttaa enemmän.
Ledillä ei ole sisäistä vastusta nimeksikään paristoon verrattuna.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ledillä ei ole sisäistä vastusta nimeksikään paristoon verrattuna.
Kerro lisää tietämyksestäsi niin sitten me kaikki opitaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerro lisää tietämyksestäsi niin sitten me kaikki opitaan.
Kyllä sinun on perustiedot elektroniikasta hankittava ihan muualta, täältä ei ilmaista oppia heru.
Kokeile vaikka kirjekurssia: https://fitech.io/fi/opinnot/elektroniikan-perusteet-1/
- Anonyymi
Ledissä on jännitealenema, ei vastusta.
- Anonyymi
Ja taas yksi "tietäjä"
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja taas yksi "tietäjä"
"Light Emitting Diode) is a semiconductor device. It is essentially a P-N junction with a lead attached to each side. An ideal diode has zero resistance when forward biased and infinite resistance when reversed biased. "
Elämä on helpompaa, kun tietää. - Anonyymi
Sanotaan "kynnysjännitteeksi".
Ero vastukseen valkenee, kun vertaa niiden ominaiskäyriä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Light Emitting Diode) is a semiconductor device. It is essentially a P-N junction with a lead attached to each side. An ideal diode has zero resistance when forward biased and infinite resistance when reversed biased. "
Elämä on helpompaa, kun tietää.Ei minun taskulampussani ole mitään ideaalidiodeja.
Siinä on ihan tavallinen reaalimaailman ledi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sanotaan "kynnysjännitteeksi".
Ero vastukseen valkenee, kun vertaa niiden ominaiskäyriä.Kynnysjännite on hatusta nykäisty suure jota ei todellisuudessa ole olemassa.
Sen verran minäkin opin kun TKK:lla elektronifysiikkaa opiskelin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kynnysjännite on hatusta nykäisty suure jota ei todellisuudessa ole olemassa.
Sen verran minäkin opin kun TKK:lla elektronifysiikkaa opiskelin.Varmaan opit myös se ettei sähköäkään ole olemassa, kun sitä ei johdon päästä katsomalla näe.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Varmaan opit myös se ettei sähköäkään ole olemassa, kun sitä ei johdon päästä katsomalla näe.
Johtimessa kulkevaa sähköä on hyvin vaikea havaita paljaalla silmällä vaikka johtimessa ei olisi eristystäkään.
Sen sijaa paperille piirretty eksponenttikäyrä ja sille sattumanvaraiseen kohtaan piirretty tangetti ovat helposti nähtävissä. Jos vielä käyttää pehmeää lyijykynää niin tangentin saa näkyville ihan käsin koskettelemalla.
Kyllä on noilla vinha ero. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Light Emitting Diode) is a semiconductor device. It is essentially a P-N junction with a lead attached to each side. An ideal diode has zero resistance when forward biased and infinite resistance when reversed biased. "
Elämä on helpompaa, kun tietää.Avainsana: ideal
Sellaista ei ole todellisuudessa.
- Anonyymi
Voihan kukin tehdä käytännön testin. Kytke LED suoraan 9 voltin paristoon. Huomaat että LED (joka siis on valoa emissioiva diodi) palaa rikki. Tee toinen samanlainen testi mutta laita uuden LEDin ja pariston välille sopiva virranrajoitusvastus. Huomaat että nyt toimii. Eli jos virtaa ei rajoita sitä "humahtaa" LEDin läpi niin paljon että se tuhoutuu.
- Anonyymi
Ledin virtakäyrä ei ole lineaarinen jännitteen suhteen, kuten on tavallisella vastuksella, ei sinnepäinkään.
- Anonyymi
Amispojat kyllä virittelee corollaansa "12V ledejä" ilman etuvastuksia. Vähän aikaa toimiikin kun poikien johdot on niin heppoisia että toimivat rajoitusvastuksina. :D
- Anonyymi
Periaatteessa kes vaatii aina etuvastukswn jotta pystyy sovittamaan jännitejaon ledin kynnysjönniteen oikeaksi etuvastkukswn ja kedidn välisellä jännite jaolla
Asiantuntija elektroniikka
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mikä on totta mikä ei?
Onko juoru vai ei että nimeltä mainitsematon henkilö on tehnyt naiselle/naisille jotain joka on väärin?212144Päivän aivopieru Trumpilta
Trump julisti sodan hyttysiä vastaan. Myös punkit ovat Trumpin sodan kohteena. Eikö vieläkään USA:n kansa tajua tuon uko721244- 132938
Just saying
Mies joka antaa naiselle turvallisen olon, on seksikäs. Ei kieroja kikkoja ja haluaa olla vain sen yhden naisen mies.142727- 54646
Löytyikö syy miksi Martina on Muhiksen kanssa
Saipa naurut Gekkosen kuvasta, missä ovat ravintola Hookissa Immu fight night ottelun jälkeen, Muhoksella pullottaa hirv95632Jos selviäisi että kaivattusi
Olisi savant asperger? Rakastaisitko vielä? Savant-lahjakkuus olisi kapea-alaista neroutta liittyen mekanisiin ja tilan93575Jorma Uotinen läväytti härskin heiton - Paljastus uudesta TTK-romanssista?
Tuomari Jorma Uotisen linja on välillä hyvinkin rohkea TTK:ssa. Hän näpäytti Jaakko Parkkalille ja Kastanja Rauhalalle v11573- 12567
- 65551
Jokin ei täsmää
Joskus yksi vuosiluku saa katsomaan koko tarinaa uudestaan. Löysin gradun. Matematiikka ei oikein täsmää siihen, mitä mi298546Toivotko vielä viestiä
Minulta? En rohkene enää ottaa yhteyttä, kun varmasti jo uusia naisia elämässä. Nolaisin vain itseni.44539- 42525
Oliko Jani Halmeen aika jo tippua TTK:sta?
Jani Halme ja Claudia Ketonen joutuivat jättämään TTK:n. Halme ja Ketonen saivat viimeiseksi jäänestä tanssista, sambas27492Kuka kaipaa T m?
Kerro nainen kirjaimesi vaan... Haluan miettiä kuka tulee ekana mieleeni.. kuin kurkistus tunteiden meren pinnalle, jota36480- 121475
- 75470
Miksi jotku naiset on niin tyhmiä
Että elättelevät turhaa toivoa toisen kustannuksella. Onko ne kaikki kaappilesboja vai mikä niitä vaivaa? Sitten itketä51457- 58437
- 41434