Perheen äiti kuoli, jäljelle jäi kaksi sisarusta. Koska olivat alaikäisiä, tulisivat saamaan äitinsä perinnön täytettyään 18. Leski-isä meni uusiin naimisiin ja perheeseen syntyi vielä kaksi lasta. Äidin perintö käytettiin osakkeeseen sekä elämiseen. Nyt jäljellä isä joka on huonossa kunnossa. Miten kuoleman korjatessa selviää kahden puoliorvon perintöosuus, joka hassattu osakkeeseen ja elämiseen. Ovatko uudesta liitosta syntyneet sisarukset perinnönjaossa samalla viivalla?
puoliorpojen perintö
43
107
Vastaukset
- Anonyymi
Nämä kaksi äidittömäksi jäänyttä sisarusta eivät siis saaneet perintöosuuttaan täytettyään 18- vuotta.
- Anonyymi
Rikoksena kavallus, rikoksen tekijät isä ja uusi aviovaimo.
Sisarpuolet samanarvoisia perijöitä isälleen kuin nuo kaksi aiemmastaki, edellytyksellä, että isä kaikilla sama.
Kuinka niin saisivat vasta 18v täytettyään perintönsä, se on heidän perintönsä, olivat sitten 1kk tai melkein 18 vuotiaita, eli se on heidän omaisuutta.
Se että isä, (ennen holhooja) on heidän edunvalvojansa, ei anna oikeutta käyttää heidän omaisuuttaan kuinka hän itse haluaa.
Rikosilmoitusta kehiin, riippuen siitä milloin rikos on tullut ilmi, niin kavallus vanhenee aika nopeasti rikoksena.
Kts. Rikoslaki finlex
T. Profesdional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Heidän isänsä sanoi että saisivat osuutensa täytettyään 18- v. Perintö meni siis myös näiden uusien lasten elättämiseen jne.
- Anonyymi
Arvataan nyt tällä tavalla.
Ellei avioehtoa ollut, sisarukset perivät äitinsä osuuden, joka on puolet perheen omaisuudesta. Leski-isälle kuului toinen puoli sekä ikuinen käyttö- ja hallintaoikeus yhteiseen kotiin. Ositus olisi kuulunut tehdä, oletetaan että koti on omistettu 1/2 ja 1/2 suhteessa.
Kun leski-isä kuolee, uudelle vaimolle jää ikuinen käyttö- ja hallintaoikeus yhteiseen kotiin. Ositus tulee tehdä.
Sisaruksilla eikä nuoremmilla sisarpuolilla ole oikeutta yhteiseen kotiin, jos uusi leski käyttää ja voi käyttää asumisoikeuttaan. Muu omaisuus, joka on aikaisemmin kuolleen äidin, jaetaan nyt osituksen mukaisesti sisaruksille, ellei sitä ole jo aikaisemmin toteutettu. Muu omaisuus, joka kuuluu isälle, jaetaan osituksen mukaisesti sisaruksille sekä nuoremmille sisarpuolille.
Jos kaikille yhteinen koti on pesän ainoa todellinen omaisuus, kaikki neljä lasta joutuvat odottamaan uuden leski-äidin kuolemaa. Sen jälkeen sisarukset saavat koko äitinsä osuuden eli 1/2 ja puolet isänsä osuudesta eli 1/4 ja kokonaisuutena 3/4 kodin arvosta. 1/4 kuuluu isän uusille lapsille.
Avioehto ja ositus kertovat, kuka on oikeasti omistanut mitäkin.- Anonyymi
Elämiseen ei voi hassata.
- Anonyymi
"Äidin perintö käytettiin osakkeeseen."
Siis ilmeiseen asunto-osakkeeseen, sisarusten kotiin, joka ostettiin milloin?
Mitä ositus kertoi isän ja äidin omaisuuseristä?
Lapsen perinnöstä on ilmoitettava oma-aloitteisesti Digi- ja väestötietovirastoon (entinen maistraatti), kun alaikäisen lapsen koko varallisuuden määrä perinnön saamisen jälkeen ylittää 20 000 euroa. Alaikäisen lapsen edunvalvojan on myös aina toimitettava Digi- ja väestötietovirastolle jäljennös perukirjasta kuukauden kuluessa, kun perunkirjoitus on toimitettu.
Vanhempi ei voi väärinkäyttää luottamusasemaansa ja jättää laillisen edunvalvojan tehtäväänsä hoitamatta.Lapsille kuuluvia varoja tulee säilyttää ja sijoittaa tuottavalla ja omaisuuden arvon turvaavalla tavalla. Peritty omaisuus on lapsen ja siihen kohdistuvat samat säännöt kuin mihin tahansa muuhun lapsen nimissä olevaan omaisuuteen.
Jos omaisuus on ollut merkityksellinen eli yli 20 t€/lapsi, DVV ja maistraatti ovat valvoneet rahan käyttöä. Kyseeseen voi tulla edunvalvonnan laiminlyönti, jos alasten rahat on hassattu. - Anonyymi
Tuossa kuitenkin isällä on 4 perillistä joille jaettavaa ja sitten jää uuden äidin osuus 1/4 vain hänen lapsilleen.
Eli isän ensimmäiset lapset saavat 5/8 kaikesta ja kaksi myöhempää sisarpuolta 3/8 kaikesta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuossa kuitenkin isällä on 4 perillistä joille jaettavaa ja sitten jää uuden äidin osuus 1/4 vain hänen lapsilleen.
Eli isän ensimmäiset lapset saavat 5/8 kaikesta ja kaksi myöhempää sisarpuolta 3/8 kaikesta.Lähdettäiskö oikeassa elämässä rikoksesta ja sen tekijäst/tekijöistä, sitten vasta lähdetään arvaileen korvauksista.
Tämä ei ole palsta, tule näe voita, tämä ei ei ole palsta, kysellään oikeustiedettä ja prepataan puolimulkkuja täysiksi mulkuiksi.
Tämå palsta on suomen kansalaisille jotka hakevat apua perintöongelmiinsa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lähdettäiskö oikeassa elämässä rikoksesta ja sen tekijäst/tekijöistä, sitten vasta lähdetään arvaileen korvauksista.
Tämä ei ole palsta, tule näe voita, tämä ei ei ole palsta, kysellään oikeustiedettä ja prepataan puolimulkkuja täysiksi mulkuiksi.
Tämå palsta on suomen kansalaisille jotka hakevat apua perintöongelmiinsa.Kerro lisää ongelmistasi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuossa kuitenkin isällä on 4 perillistä joille jaettavaa ja sitten jää uuden äidin osuus 1/4 vain hänen lapsilleen.
Eli isän ensimmäiset lapset saavat 5/8 kaikesta ja kaksi myöhempää sisarpuolta 3/8 kaikesta.Sisarukset saavat koko äitinsä omaisuuden sekä puolet isänsä omaisuudesta. Milloin eloonjäänyt puoliso on mennyt uuteen avioliittoon, on hänen kuoltuaan hänen avio-oikeuden alaisen omaisuutensa säästö ja yksityinen omaisuutensa jaettava ennen ositusta.
Viimeksi kuolleen puolison pesää jaettaessa on ensiksi kuolleen puolison perillisillä oikeus saada osalleen mitä haluavat siitä omaisuudesta, joka avioliiton aikana on kuulunut tälle puolisolle. Vastaava oikeus, myös sen omaisuuden osalta, mikä on saatu ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, on viimeksi kuolleen puolison perillisillä.
Tulevalla uudella leskellä eli sisarpuolien äidillä on asumis- ja hallintaoikeus kotiin. Avaus ei kerro riittävästi, koska tasinkojen suorituksesta ja osituksen teosta ei ole annettu tietoja. Milloin koti on ostettu, ennen vai jälkeen uuden avioliiton?
Jos osake(huoneisto) on ostettu sisarusten kodiksi ja ennen uutta avioliittoa, uudella vaimolla ei ole siihen omistusoikeutta. Jos koti on ostettu uuden avioliiton aikana, uusi vaimo omistanee siitä puolet.
Selvää on vain se, että jo kuolleen äidin omaisuudesta 1/1 kuuluu kahdelle sisarukselle ja isän omaisuudesta vastaavasti 2/4. Jää täysin epäselväksi, miten isän ensimmäiset lapset saisivat annetuilla lähtötiedoilla 5/8 kaikesta ja missä vaiheessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sisarukset saavat koko äitinsä omaisuuden sekä puolet isänsä omaisuudesta. Milloin eloonjäänyt puoliso on mennyt uuteen avioliittoon, on hänen kuoltuaan hänen avio-oikeuden alaisen omaisuutensa säästö ja yksityinen omaisuutensa jaettava ennen ositusta.
Viimeksi kuolleen puolison pesää jaettaessa on ensiksi kuolleen puolison perillisillä oikeus saada osalleen mitä haluavat siitä omaisuudesta, joka avioliiton aikana on kuulunut tälle puolisolle. Vastaava oikeus, myös sen omaisuuden osalta, mikä on saatu ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, on viimeksi kuolleen puolison perillisillä.
Tulevalla uudella leskellä eli sisarpuolien äidillä on asumis- ja hallintaoikeus kotiin. Avaus ei kerro riittävästi, koska tasinkojen suorituksesta ja osituksen teosta ei ole annettu tietoja. Milloin koti on ostettu, ennen vai jälkeen uuden avioliiton?
Jos osake(huoneisto) on ostettu sisarusten kodiksi ja ennen uutta avioliittoa, uudella vaimolla ei ole siihen omistusoikeutta. Jos koti on ostettu uuden avioliiton aikana, uusi vaimo omistanee siitä puolet.
Selvää on vain se, että jo kuolleen äidin omaisuudesta 1/1 kuuluu kahdelle sisarukselle ja isän omaisuudesta vastaavasti 2/4. Jää täysin epäselväksi, miten isän ensimmäiset lapset saisivat annetuilla lähtötiedoilla 5/8 kaikesta ja missä vaiheessa.No aloitushan antaa ymmärtää, että osituksia ei ole tehty ja tasinkoa ei ole maksettu tähän mennessä. Ei ole myöskään kerrottu, että olisi ostettu juuri lasten asunnoksi, kun perintöäkään ei ole vielä saatu äidin kuolinpesän osalta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No aloitushan antaa ymmärtää, että osituksia ei ole tehty ja tasinkoa ei ole maksettu tähän mennessä. Ei ole myöskään kerrottu, että olisi ostettu juuri lasten asunnoksi, kun perintöäkään ei ole vielä saatu äidin kuolinpesän osalta.
Avaaja voisi itse olla välillä paikalla, jos asia olisi todellinen. Tuskin on todellinen tapaus.
Jos sisarusten omaisuus olisi äidin jäljiltä ollut merkityksellinen eli yli 20 t€/lapsi, DVV tai alkujaan maistraatti ovat valvoneet viran puolesta rahan käyttöä. Tämä on edellyttänyt huoltajalta eri ilmoitusta; ehkä sitä ei ole tehty tai perintö on ollut pieni eli alle 20 t€/lapsi.
Jos isä on haaskannut ison omaisuuden lapsilta, kyseessä voi olla edunvalvonnan laiminlyönti, josta on määrätty sanktioita. DVV valvoo huoltajien tilejä, jos saatu perintö on iso. Nyt kuulostaa siltä että avaus on keksitty. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Avaaja voisi itse olla välillä paikalla, jos asia olisi todellinen. Tuskin on todellinen tapaus.
Jos sisarusten omaisuus olisi äidin jäljiltä ollut merkityksellinen eli yli 20 t€/lapsi, DVV tai alkujaan maistraatti ovat valvoneet viran puolesta rahan käyttöä. Tämä on edellyttänyt huoltajalta eri ilmoitusta; ehkä sitä ei ole tehty tai perintö on ollut pieni eli alle 20 t€/lapsi.
Jos isä on haaskannut ison omaisuuden lapsilta, kyseessä voi olla edunvalvonnan laiminlyönti, josta on määrätty sanktioita. DVV valvoo huoltajien tilejä, jos saatu perintö on iso. Nyt kuulostaa siltä että avaus on keksitty.Huollettavien tilejä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Avaaja voisi itse olla välillä paikalla, jos asia olisi todellinen. Tuskin on todellinen tapaus.
Jos sisarusten omaisuus olisi äidin jäljiltä ollut merkityksellinen eli yli 20 t€/lapsi, DVV tai alkujaan maistraatti ovat valvoneet viran puolesta rahan käyttöä. Tämä on edellyttänyt huoltajalta eri ilmoitusta; ehkä sitä ei ole tehty tai perintö on ollut pieni eli alle 20 t€/lapsi.
Jos isä on haaskannut ison omaisuuden lapsilta, kyseessä voi olla edunvalvonnan laiminlyönti, josta on määrätty sanktioita. DVV valvoo huoltajien tilejä, jos saatu perintö on iso. Nyt kuulostaa siltä että avaus on keksitty.Eipä kuolinpesästä ole välttämättä vielä mitään jaettu tai ositusta tehty. Täysin kertomatta on: onko sitten äiti ollut köyhempi kuin isä tai onko isä saamassa "vieläkin" tasinkoa. Äidin perukirja tässä ensimmäisenä pitää ottaa lähtökohdaksi. Rikosta ei ainakaan kannata vielä miettiä. Lisäksi lasten elanto asuntoineen tuolta ajalta voi olla oma asiansa soppaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eipä kuolinpesästä ole välttämättä vielä mitään jaettu tai ositusta tehty. Täysin kertomatta on: onko sitten äiti ollut köyhempi kuin isä tai onko isä saamassa "vieläkin" tasinkoa. Äidin perukirja tässä ensimmäisenä pitää ottaa lähtökohdaksi. Rikosta ei ainakaan kannata vielä miettiä. Lisäksi lasten elanto asuntoineen tuolta ajalta voi olla oma asiansa soppaan.
L-Höpötti on ainoa, joka ensimmäisenä oli ehdottamassa rikoilmoitusta. Rikoksena kavallus, rikoksen tekijät isä ja uusi aviovaimo... Järkevämmät ihmiset tutkivat ensin ja hutkivat sitten.
- Anonyymi
Onko leski-isä siis myynyt asunnon vai remontoinut edesmenneen vaimon kanssa omistamaansa? Eihän leski-isällä ole ollut oikeutta myydä asuntoa ilman lapsille määrättyä edunvalvojaa, syynä eturistiriita.
- Anonyymi
Kirjoitatte vähän, lukematta vähänkään.
Vai oikein eturistiriita??
Eturistiriita syntyy silloin kun kaksi etuutta ovat täysin samankaltaiset.
Leskeksi jääneellä on ainoastaan hallintaoikeus yhteisenä kotina pidettyyn ja jos osaomistus, niin vain puoleen, kun taas perillisillä on täysi oikeus myydä puolet, kun taas leskellä ei ole ja nyt alkaakin kauhea kiekuminen.
Perillisillä on täysi oikeus myydä ja hallinta oikeus ei anna oikeutta kieltää myymistä, mutta osaomistus antaa oikeuden kieltää myymisen.
Tämä tulee ns. tulevaisuus ajatelmasta eli siitä, koska asunto tulee kuitenkin jonain päivänä perillisille, muttei koskaan lesken omistukseen, muutoin kuin ostamalla ulos perilliset.
Perilliset voivat järjestää toisen asunnon lesken asumiseen, tietty leski myöskin osaomistaa ja hallintaoikeus voidaan siirtää ostajan rasitteeksi eli myydä rasitteellisena ja myydä asunto puolikkaana taikka kokonaan jolloinka leski saa puolet myynnin arvosta.
Mutta palataan aloitukseen, me emme tiedä millaisessa asunnossa ovat asuneet oikean äitinsä eläessä, mutta mitä ilmeisimmin omakotitalossa ja tämä on myyty ja holhoojana ja talonsa rakennuttajana, rakentajana leski on ymmärtänyt, että hän sen voi myydä koska lapset alaikäisiä ja näillä rahoilla on ostettu osake.
Me emme tiedä mikä ja mistä koostunut edesmenneen varallisuus, mutta jos asiat menneet kuin aloituksessa on ollut, on kyse rikoksesta.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kirjoitatte vähän, lukematta vähänkään.
Vai oikein eturistiriita??
Eturistiriita syntyy silloin kun kaksi etuutta ovat täysin samankaltaiset.
Leskeksi jääneellä on ainoastaan hallintaoikeus yhteisenä kotina pidettyyn ja jos osaomistus, niin vain puoleen, kun taas perillisillä on täysi oikeus myydä puolet, kun taas leskellä ei ole ja nyt alkaakin kauhea kiekuminen.
Perillisillä on täysi oikeus myydä ja hallinta oikeus ei anna oikeutta kieltää myymistä, mutta osaomistus antaa oikeuden kieltää myymisen.
Tämä tulee ns. tulevaisuus ajatelmasta eli siitä, koska asunto tulee kuitenkin jonain päivänä perillisille, muttei koskaan lesken omistukseen, muutoin kuin ostamalla ulos perilliset.
Perilliset voivat järjestää toisen asunnon lesken asumiseen, tietty leski myöskin osaomistaa ja hallintaoikeus voidaan siirtää ostajan rasitteeksi eli myydä rasitteellisena ja myydä asunto puolikkaana taikka kokonaan jolloinka leski saa puolet myynnin arvosta.
Mutta palataan aloitukseen, me emme tiedä millaisessa asunnossa ovat asuneet oikean äitinsä eläessä, mutta mitä ilmeisimmin omakotitalossa ja tämä on myyty ja holhoojana ja talonsa rakennuttajana, rakentajana leski on ymmärtänyt, että hän sen voi myydä koska lapset alaikäisiä ja näillä rahoilla on ostettu osake.
Me emme tiedä mikä ja mistä koostunut edesmenneen varallisuus, mutta jos asiat menneet kuin aloituksessa on ollut, on kyse rikoksesta.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V"Leskeksi jääneellä on ainoastaan hallintaoikeus yhteisenä kotina pidettyyn ja jos osaomistus, niin vain puoleen, kun taas perillisillä on täysi oikeus myydä puolet, kun taas leskellä ei ole ja nyt alkaakin kauhea kiekuminen."
Kerro lisää tuosta, että perilliset voivat myydä avioparin yhteisen kodin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Leskeksi jääneellä on ainoastaan hallintaoikeus yhteisenä kotina pidettyyn ja jos osaomistus, niin vain puoleen, kun taas perillisillä on täysi oikeus myydä puolet, kun taas leskellä ei ole ja nyt alkaakin kauhea kiekuminen."
Kerro lisää tuosta, että perilliset voivat myydä avioparin yhteisen kodin.Miksi kertoa kun et tajua että, se on jo kerrottu?
T. Professional of tha law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi kertoa kun et tajua että, se on jo kerrottu?
T. Professional of tha law, Lawetorder Z via VSä olet tyhmä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi kertoa kun et tajua että, se on jo kerrottu?
T. Professional of tha law, Lawetorder Z via VMiksi et voi vastata mihin se lesken ikuinen hallinta- ja asumisoikeus katoaa? Miten ne lapset voivat myydä kodin alta?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sä olet tyhmä.
Aloittaja oli vasta kertonut, että asunto-osake oli ostettu perinnön jälkeen. Jos on ollut tarvetta, niin onhan "DVV" voinut hyväksyä tuonkin (perintöosien ylittäessä yht. 40000 EUR). Mitään ei ole ollut tarkoitus vielä myydä ja tuskin siinä on aikoinaan edes ollut vielä ositusta vainajan jälkeen. Isä on voinut myös olla varakas ja äidin omaisuus olematon.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloittaja oli vasta kertonut, että asunto-osake oli ostettu perinnön jälkeen. Jos on ollut tarvetta, niin onhan "DVV" voinut hyväksyä tuonkin (perintöosien ylittäessä yht. 40000 EUR). Mitään ei ole ollut tarkoitus vielä myydä ja tuskin siinä on aikoinaan edes ollut vielä ositusta vainajan jälkeen. Isä on voinut myös olla varakas ja äidin omaisuus olematon.
Kerro nyt, miten perilliset voivat myydä avioparin yhteisen kodin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerro nyt, miten perilliset voivat myydä avioparin yhteisen kodin.
Lue idiootti huolellisesti, "hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen".
Eli kun vuokrataan asumiseen soveltuvampi asunto, leski muuttaa sinne, vóila aiempi asunto voidaan myydä.
Eikö ole yhtä yksinkertaista kuin yksinkertaisuutennekin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue idiootti huolellisesti, "hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen".
Eli kun vuokrataan asumiseen soveltuvampi asunto, leski muuttaa sinne, vóila aiempi asunto voidaan myydä.
Eikö ole yhtä yksinkertaista kuin yksinkertaisuutennekin.Eipä nyt sentään vuokraaminen riitä ja vieläpä muiden taholta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue idiootti huolellisesti, "hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen".
Eli kun vuokrataan asumiseen soveltuvampi asunto, leski muuttaa sinne, vóila aiempi asunto voidaan myydä.
Eikö ole yhtä yksinkertaista kuin yksinkertaisuutennekin.Mitä sun päässäsi liikkuu? Tuskin mitään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eipä nyt sentään vuokraaminen riitä ja vieläpä muiden taholta.
Ette huomanneet perustella trolli
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä sun päässäsi liikkuu? Tuskin mitään.
Katsoitteko peiliin ja lopettakaa hyväne aika se yksinpuhelu
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ette huomanneet perustella trolli
Lue itse se, mitä siinä määrätään. Olet ehkä ymmärtänyt sitten väärin. Omistusasunnon tilalle ei voi vuokrata korvaavaa asuntoa tai sellallainen omistusasunto on kuuluttava lesken muuhun varallisuuteen, jolloin on lesken käytettävissä ilman mitään "vuokraa" vastaavaa maksua.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kirjoitatte vähän, lukematta vähänkään.
Vai oikein eturistiriita??
Eturistiriita syntyy silloin kun kaksi etuutta ovat täysin samankaltaiset.
Leskeksi jääneellä on ainoastaan hallintaoikeus yhteisenä kotina pidettyyn ja jos osaomistus, niin vain puoleen, kun taas perillisillä on täysi oikeus myydä puolet, kun taas leskellä ei ole ja nyt alkaakin kauhea kiekuminen.
Perillisillä on täysi oikeus myydä ja hallinta oikeus ei anna oikeutta kieltää myymistä, mutta osaomistus antaa oikeuden kieltää myymisen.
Tämä tulee ns. tulevaisuus ajatelmasta eli siitä, koska asunto tulee kuitenkin jonain päivänä perillisille, muttei koskaan lesken omistukseen, muutoin kuin ostamalla ulos perilliset.
Perilliset voivat järjestää toisen asunnon lesken asumiseen, tietty leski myöskin osaomistaa ja hallintaoikeus voidaan siirtää ostajan rasitteeksi eli myydä rasitteellisena ja myydä asunto puolikkaana taikka kokonaan jolloinka leski saa puolet myynnin arvosta.
Mutta palataan aloitukseen, me emme tiedä millaisessa asunnossa ovat asuneet oikean äitinsä eläessä, mutta mitä ilmeisimmin omakotitalossa ja tämä on myyty ja holhoojana ja talonsa rakennuttajana, rakentajana leski on ymmärtänyt, että hän sen voi myydä koska lapset alaikäisiä ja näillä rahoilla on ostettu osake.
Me emme tiedä mikä ja mistä koostunut edesmenneen varallisuus, mutta jos asiat menneet kuin aloituksessa on ollut, on kyse rikoksesta.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VVäärin. Etu- alku ei aina tarkoita Kelan eikä sossun etuuksia.
Eturistiriita voi syntyä esimerkiksi myös silloin, jos alaikäisen vanhempi aikoo vuokrata tai myydä alaikäisen lapsen nimissä olevaa asuntoa lapsen vanhemmalle tai sukulaiselle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue itse se, mitä siinä määrätään. Olet ehkä ymmärtänyt sitten väärin. Omistusasunnon tilalle ei voi vuokrata korvaavaa asuntoa tai sellallainen omistusasunto on kuuluttava lesken muuhun varallisuuteen, jolloin on lesken käytettävissä ilman mitään "vuokraa" vastaavaa maksua.
Löpötin on mahdotonta ymmärtää tuota asiaa; ihan liian vaikeaa sille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue itse se, mitä siinä määrätään. Olet ehkä ymmärtänyt sitten väärin. Omistusasunnon tilalle ei voi vuokrata korvaavaa asuntoa tai sellallainen omistusasunto on kuuluttava lesken muuhun varallisuuteen, jolloin on lesken käytettävissä ilman mitään "vuokraa" vastaavaa maksua.
Kertoisitko lainkohdan joka kieltää vuokraamasta liikuntarajoitteiselle vanhemmalle ihmiselle asunnon keskustaajamasta jotta palvelut lähellä, mutta on pakko vaan asua 3 - 25km päässä lähimmästä kaupasta, lähin naapuri ehkä kolmenkymmen metrin päässä tai olisi, mutta talo autio.
Mummon taikka pappa rievun on ihan pakko asua siellä, koska ainoa asumiseen soveltuva, ainakin ne niin sanoi suoli 24, että muuttaa ei saa.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väärin. Etu- alku ei aina tarkoita Kelan eikä sossun etuuksia.
Eturistiriita voi syntyä esimerkiksi myös silloin, jos alaikäisen vanhempi aikoo vuokrata tai myydä alaikäisen lapsen nimissä olevaa asuntoa lapsen vanhemmalle tai sukulaiselle.Krrro eturistiriita, eli mikä kohta tuossa on se eturistiriita, niin minä kerron kuinka tuo toimii suomessa.
Eturistiriita syntyy silloin kun molemmilla on samat oikeudet, mutta lähtökohdat erit, eli on oikea kummankin vanhemman lapsi ja uuden avioliiton kautta syntynyt, mutta sama isä ja perintöä ei ole kuin vain toiselle lakiosa täyttyisi, niin kummalle se tulisi, aiemmin syntyneelle vaiko nuoremmalle.
Ymmärsittekö, toivoisin ainakin, mutta voi voi, taisi loppua kapasiteetti.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Krrro eturistiriita, eli mikä kohta tuossa on se eturistiriita, niin minä kerron kuinka tuo toimii suomessa.
Eturistiriita syntyy silloin kun molemmilla on samat oikeudet, mutta lähtökohdat erit, eli on oikea kummankin vanhemman lapsi ja uuden avioliiton kautta syntynyt, mutta sama isä ja perintöä ei ole kuin vain toiselle lakiosa täyttyisi, niin kummalle se tulisi, aiemmin syntyneelle vaiko nuoremmalle.
Ymmärsittekö, toivoisin ainakin, mutta voi voi, taisi loppua kapasiteetti.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VEtkö huomaa eturistiriitaa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Etkö huomaa eturistiriitaa?
Miten olemattoman voisi huomata??
Kyse on ainoastaan kavallus/petos - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väärin. Etu- alku ei aina tarkoita Kelan eikä sossun etuuksia.
Eturistiriita voi syntyä esimerkiksi myös silloin, jos alaikäisen vanhempi aikoo vuokrata tai myydä alaikäisen lapsen nimissä olevaa asuntoa lapsen vanhemmalle tai sukulaiselle.Eturistiriita syntyy vain kun kummallakin on samat oikeudet,, mutta kumman etua pitää noudattaa.
Esimerkissänne ei ole eturistiriitaa vaikka niin luulet, koska ei ole kyse vanhemman määrättävossä olevasta omaisuudeesta koska hän ei sitä omista, vaan alaikäinem, joten jos hän myy alaikäisen omaisuutta, on kyse kavalluksesta ja petoksesta, kavallus kun myyt toisen omaisuutta ja petos ostajaa kohtaan koska ostettu ei ollutkaan myyjän.
Nii kerrohan nyt kuinka saat aikaan eturistiriidan esittämästäsi? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eturistiriita syntyy vain kun kummallakin on samat oikeudet,, mutta kumman etua pitää noudattaa.
Esimerkissänne ei ole eturistiriitaa vaikka niin luulet, koska ei ole kyse vanhemman määrättävossä olevasta omaisuudeesta koska hän ei sitä omista, vaan alaikäinem, joten jos hän myy alaikäisen omaisuutta, on kyse kavalluksesta ja petoksesta, kavallus kun myyt toisen omaisuutta ja petos ostajaa kohtaan koska ostettu ei ollutkaan myyjän.
Nii kerrohan nyt kuinka saat aikaan eturistiriidan esittämästäsi?Eipä tässä aloituksessa ole kerrottu minkäänlaista myymistä tapahtuneen. Vain ostaminen on kerrottu. Tiedä sitten, jos on kerrottu puutteellisesti.
Myöskään mitään ositusta ei ole kerrottu tapahtuneen milloinkaan. Kuolinpesän omaisuus lienee sitten yhteistä omaisuutta isän kanssa.
Kyllä siitä ainakin holhouksen osalta olisi saanut eturistiriidan DVVssä, mutta ei liene saavan enään täysikäisten osalta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kertoisitko lainkohdan joka kieltää vuokraamasta liikuntarajoitteiselle vanhemmalle ihmiselle asunnon keskustaajamasta jotta palvelut lähellä, mutta on pakko vaan asua 3 - 25km päässä lähimmästä kaupasta, lähin naapuri ehkä kolmenkymmen metrin päässä tai olisi, mutta talo autio.
Mummon taikka pappa rievun on ihan pakko asua siellä, koska ainoa asumiseen soveltuva, ainakin ne niin sanoi suoli 24, että muuttaa ei saa.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VHallintaoikeuden omaava saa vuokrata itse mitä haluaa muualta. Miksi sen tekisi joku muu täysivaltaisen henkilön ollessa kyseessä ? Avustajia saa olla. Eihän kukaan kiellä muuttamasta vaikka vuokrattuun asuntoon, mutta hallintaoikeudestaluopumiseen ei voi pakottaa (edes rahalla). Onhan se talo luvallista hallintaoikeuden omaavan vaikka vuokrata useammassa osassa viidelle vuokralaiselle (kuolinpesän osakkaat mukaan lukien) ja saada tuloa näin menoihin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eipä tässä aloituksessa ole kerrottu minkäänlaista myymistä tapahtuneen. Vain ostaminen on kerrottu. Tiedä sitten, jos on kerrottu puutteellisesti.
Myöskään mitään ositusta ei ole kerrottu tapahtuneen milloinkaan. Kuolinpesän omaisuus lienee sitten yhteistä omaisuutta isän kanssa.
Kyllä siitä ainakin holhouksen osalta olisi saanut eturistiriidan DVVssä, mutta ei liene saavan enään täysikäisten osalta.Mielpiteensä voi täällä kertoa ja lainkohdat mitkä sitä tukevat, mutta jos ei löydy lakiia tukeen, on turha kertoa mitään.
Tämä Kun taisi olla aihealue laki ja rikos alaotsikko perintö.
Ei mitään ositusta tarvita, oli kyse alaikäisistä taikka ei, lue hyvin tarkkasn perintökaaresta, lku3 lesken perintö- ja HALLINTAoikeus, eli kyse on ainoastaan perinnönhallnnasta johon leskellä ei ole parempaa oikeutta.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V
Kun pistäisitte ne aivonne käyntiin, selviää hyvinkin moni asia hyvin yksinkertaisesti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hallintaoikeuden omaava saa vuokrata itse mitä haluaa muualta. Miksi sen tekisi joku muu täysivaltaisen henkilön ollessa kyseessä ? Avustajia saa olla. Eihän kukaan kiellä muuttamasta vaikka vuokrattuun asuntoon, mutta hallintaoikeudestaluopumiseen ei voi pakottaa (edes rahalla). Onhan se talo luvallista hallintaoikeuden omaavan vaikka vuokrata useammassa osassa viidelle vuokralaiselle (kuolinpesän osakkaat mukaan lukien) ja saada tuloa näin menoihin.
Noin 0,2% täällä on tajunnan virta kohdillaan, noin 2% tajuamiista ja loput 97,8% heittelee tänne mitä sattuu ja ihan kauaskin aloituksesta.
Joten on ihme, että jotkut edes tästä elämästä ja mutkista selviääkään eteenpäin, joten se on lycka till.
Huonointa on ne höyrypäänä opiskelleet jotka kangistaneet ajatukset vain siihen mitä on opetettu, joten uusavuttomuus lisääntyköön hallitsemattomasti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noin 0,2% täällä on tajunnan virta kohdillaan, noin 2% tajuamiista ja loput 97,8% heittelee tänne mitä sattuu ja ihan kauaskin aloituksesta.
Joten on ihme, että jotkut edes tästä elämästä ja mutkista selviääkään eteenpäin, joten se on lycka till.
Huonointa on ne höyrypäänä opiskelleet jotka kangistaneet ajatukset vain siihen mitä on opetettu, joten uusavuttomuus lisääntyköön hallitsemattomasti.Oleellista on että ei usko mitään - siis kerrassaan mitään - jossa on allekirjoitus "T. Professional of the law, Lawetorder Z via V".
Ne ohjeet ovat 99 % varmuudella väärin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mielpiteensä voi täällä kertoa ja lainkohdat mitkä sitä tukevat, mutta jos ei löydy lakiia tukeen, on turha kertoa mitään.
Tämä Kun taisi olla aihealue laki ja rikos alaotsikko perintö.
Ei mitään ositusta tarvita, oli kyse alaikäisistä taikka ei, lue hyvin tarkkasn perintökaaresta, lku3 lesken perintö- ja HALLINTAoikeus, eli kyse on ainoastaan perinnönhallnnasta johon leskellä ei ole parempaa oikeutta.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V
Kun pistäisitte ne aivonne käyntiin, selviää hyvinkin moni asia hyvin yksinkertaisesti.Eipä tässä leski mitään ole perinyt kun on rintaperillisiä olemassa. Osituksessa kuuluu (ja olisi kuulunut vähintään) puolet aviopuolisolle. Eli yhteisestä omaisuudesta on kyse lasten, uuden puolison ja uusien lasten kera. Ei ole kerrottu ketään erityistä omistajaa millekään.
Tässä on jo joku ihmetellyt, että joku perheessä olisi mennyt rikollisesti jotain omaansa tai osaomisteista kavaltamaan.
Mahdolliseen yhteiseen kotiinkin leskellä on ollut ja on tuo 3. luvun hallintaoikeus. Jos on myynyt, niin on saanut hankkia vähintään samanlaatuisen perheelle soveltuvan tilalle.
- Anonyymi
Sitähän ei valita, mutta puolensa voi.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kalle Palander kertoi fantasioivansa siitä, kuinka Kiira Korpi naisi häntä sträppärillä ahteriin
Sai potkut Yleltä. https://yle.fi/a/74-201400004766846- 262521
- 2182477
- 1401759
- 1141698
- 741113
IS: Paljastus - Tästä syystä Marika jätti Diilin kesken -Tilittää: "Jäi vähän karvas maku, koska..."
Diilissä lähti yllättäen yksi kisaaja. Voi harmi, leikki loppui liian varhain… Diilissä Jaajo Linnonmaa etsii vetäjää Ka41105Nyt mielipiteitä kehiin?
Niin ,onko arvon kuhmolaiset teidän mielestänne kaupungin hommissa turhia työpaikkoja/työntekijöitä? Mielipiteitä tu601103Martina miehensä kanssa Malediiveilla.
Miksi täällä puhutaan erosta? Lensivät Dubaista Malediiveilĺe.1381032Ei lumous lopu koskaan
Kerran kun tietyt sielut yhdistyvät kunnolla, ei irti pääse koskaan. Vaikka kuinka etsit muista ihmisistä sitä jotain tu62907