viljan hinnat nousussa

Tällä kertaa Usan kauppatilastoista vain vehnän osuus joka on aiheena
alemmassa usan vehnätaseiden katsastuksessa.

Viikolla joulu 30 - tammi 5. myytiin Usasta 90 800 t. vehnää ja laivattiin
193 600 t.
Kauden myynti on tasossa 15 milj. t. josta laivaamatta 4,2 milj. t.
Että USDAn vientiarvio täyttyisi, pitäisi vielä myydä 6 milj. tonnia.
---
Aloitetaan Usan vehnätaseiden katsastus joista tällä kertaa löytyy vaikka
mitä.
Esimerkiksi USDA pyöräytti kynällä alkuvaraston lähes 1 milj. t. ylös,
vaikka sama määrä olisi pitänyt miinustaa, - tämä koska USDA teki viime
vuoden kevättalvella selkeän virheen Oklahoman varastomäärässä, jota se
ei korjannut mitenkään.
Alla olevassa harjoituksessa ei ole mukana tuontia Kanadasta, mikä on
lisäämässä määränsä verran varastotason mysteeriä.

19,0 alkuvarasto
44,9 sato
63,9 kaikkiaan käytettävissä
9,75 tässä vähennetään alkukauden laivaukset
15,32 tässä vähennetään alkukauden kulutus Usassa.
38,81 tämä tulisi löytyä varastoista joulu 1.

Varastoista löytyi kuitenkin vain 34,84 milj. tonnia vehnää.
Miten jatkossa ?

34,84 varastoissa joulu 1.
15,32 tässä vähennetään Usan loppukauden kulutus
11,34 tässä vähennetään vientiarvion täyttymisen vaatimat laivaukset
8,18 tämä jäisi loppuvarastoon.

USDA tietää kuitenkin kertoa loppuvaraston päätyvän 15,44 milj. tonniin,
mutta ei kerro että miten tuo ihme tapahtuisi.
Yllä oleva laskelma sisältää alkuvaraston jäämäntähteet, joten se ei kerro
miten myllyvehnän tarve täytetään, - vientiin ja Usan kulutukseen.

Seuraavaksi lasketaan taseet ilman alkuvaraston rehulaatuista vehnää
vähentämällä alkuvarasto USDAn kertomasta satomäärästä.

44,9 sato
19,0 tässä vähennetään alkuvaraston rehulaatu
28,37 tässä vähennetään Usan myllyvehnän tarve USDAn arvion mukaan.
- 2,47 milj t. - eli pakkasella jo ilman vientiä.

Vientiin on jo häipynyt 9,75 milj. tonnia josta enemmistön voi arvata
olleen myllylaatua, - arvataan että 7 milj. tonnia oli.
Tässä pitää kuitenkin huomata että yllä olevassa laskelmassa Usan
kulutus on kirjattu koko kaudelta, joten miinus ei vielä ole lähes
10 milj. tonnia, - joka siis tulisi 2,47 plus 7 tuloksena.

Kun vehnän myynti vientiin näyttää hyytyvän jo nyt, niin lasketaan
vielä ottamalla Usan myllyvahnän tarpeesta vain puolet laskelmaan,
niin että nähdään miten lähellä miinusta oltiin joulu 1. tasolla

44,9 sato
19,0 miinustetaan alkuvarasto
14,18 tässä vähennetään Usan myllyvehnän tarve alkukaudella
7,0 tässä vähennetään jo viety myllyvehnä metsäveljen arvioimana
4,72 uudesta sadosta jäljellä joulu 1.

Viimeinen luku on nimetty "uudesta sadosta jäljellä" nimikkeellä, mikä
johtuu siitä että sato ei ollut kokonaan myllylaatua.
Kun otetaan huomioon alkukauden rehulaadun kulutus noin 1 milj. t. ja
vientiin mennyt rehulaatu 2,75 milj. t, - niin voi sanoa että uusi sato
oli ja meni.

Vielä pitäisi yskäistä vientiin 11,34 milj. t. että vientiarvio täyttyisi.
Tosin joulu 1. jälkeen on laivattu 1,1 milj. t. joten 10,24 vielä.
Parhaillaan myyty vaan ei vielä laivattu osuus on 4,2 milj. tonnia, jonka
laivaaminen jo sinällään on kovasti vaivalloista, - jos nyt onnistuukaan.
Usan vehnätaseet ovat katastrofaalisella kannalla, - eipä ole aiemmin moista
kauden puolivälissä nähty.
Jossain vaiheessa tilanne selviää yleisemminkin Usassa- - vielä se on
harvojen ja valittujen tiedossa, josta myynnin hyytyminen näytteenä.
Pörssin pellekoulu taas saattaa päätellä että hinnat ovat liian korkeat
kun kauppa ei käy.
---
soija tammi 15,38 maalis 15,28
maissi maalis 6,75 touko 6,74
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,43---8,43----9,12
touko 7,51----8,41----9,06
heinä 7,53----8,36----9,00
syys 7,60-----8,38----8,82
Pariisi vehnä
maalis 288,75 touko 286,25 syys 274,50 joulu 274,75
rapsi
helmi 566,75 touko 570,75 elo 570,25 marras 571
maissi
maalis 280 kesä 280,50 elo 282 marras 269

Metsäveli mokaili jälleen ja seurauksena Usan vehnätaseet suistuivat
välillä hatelikkoon.

Alkuosa meni oikein mutta sitten ihan väärin alkaen:
"Seuraavaksi lasketaan taseet ilman alkuvaraston rehulaatuista vehnää
vähentämällä alkuvarasto USDAn kertomasta satomäärästä."
44,9 sato
19,0 tässä vähennetään alkuvaraston rehulaatu
28,37 tässä vähennetään Usan myllyvehnän tarve USDAn arvion mukaan.
- 2,47 milj t. - eli pakkasella jo ilman vientiä.
Eli tämä osuus on väärin laskettu.

Eilen tehty katsastus jatkuu tuosta edelleen horjuen, joten heitetään se
jorpakkoon ja tehdään kokonaan uusi.

Sadosta ei tietenkään alkuvarastoa kannata vähentää, - sensijaan siitä
voisi vähentää sen rehulaadun osuuden, mutta se ei ole saatavilla muutoin
kuin arvaamalla.
Siispä otetaan satomäärä laskelmaan sinällään ja ihmetellään myöhemmin.

44,9 satomäärä
28,37 tässä vähennetään Usan myllyvehnän tarve USDAn arvion mukaan.
16,53 tämä määrä jäisi jäljelle vientiin ja Usan rehukäyttöön

Tämä laskelma koskee uuden sadon taseita yli kauden, mutta kertoo vain
mitä sadosta jää jäljelle kun Usan myllylaadun tarve otetaan erilleen.
Samalla se kertoo minkä kokoinen potti on otettavissa vientiin, mutta
ei kerro mitään sen myllylaadun osuudesta
Itse asiassa ei kerro tarkkaan sitäkään, koska uuden sadon loppuvarastokin
tulee olla ainakin siemenviljan tarpeen suuruinen.

Lähestytään ongelmaa vielä toisesta kulmasta, ja perustellaa sitä sillä
että alkuvarasto ei kelpaa usan myllyvehnän tarpeisiin eikä juuri
vientiinkään.
Siispä laskelma aloitetaan satomäärästä.

44,9 sato
14,18 tässä vähennetään Usan myllyvehnän tarve alkukaudella
1,0 tässä vähennetään Usan rehukäyttö alkukaudella.
9,75 tässä vähennetään alkukauden vienti
19,97 uudesta sadosta jäljellä joulu 1.

Otetaan tässä se kanta että vientiin kelvannut rehuvehnä on kotoisin
uudesta sadosta.
Niimpä voidaan tehdä laskelma jossa joulu 1. varastosta vähennetään yllä
saatu lopputulos, ja saadaan niissä olevien alkuvaraston jäämäntähteiden
osuudeksi 14,76 milj. t.

Miten riittää ? - eilisen katsauksen alkuosa meni oikein, ja siellä
esitettiin yleinen riittävyys ilman tarkennusta myllyvehnän riittävyyteen.
Niimpä jatketaan nyt lähtien uudesta sadosta jäljellä olevasta määrästä
joulu 1. tasolla.

19,97 uutta satoa jäljellä joulu 1.
14,18 tässä vähennetään Usan myllyvehnän tarve loppukauden ajalta.
1,0 tässä vähennetään Usan rehuvehnän tarve USDAn mukaan.
4,79 tämä jäisi jäljelle loppukauden vientiä varten.
11,34 tässä vähennetään USDAn vientiarvion vaatimat laivaukset
-6,55 milj. t. eli pakkasen puolelle päädyttiin.

Tilanne on paljon huonompi kuin mitä laskelma näyttää, - tämä jo siitä
syystä että uusi sato oli rehulaadun sekaista, jota vähemmän kysytään
vientiin.
Lisäksi laskelma sysää rehun osuuden kokonaan 4,79 milj. tonnin erään,
joka olisi vientiin käytettävissä.
Mainittakoon että joulu 1. jälkeen on myyty vientiin 5,3 milj. t. josta
laivaamatta 4,2 milj. t.

Tarkistettu laskelma näyttää edelleen että Usan vehnätaseet ovat
katastrofaalisella kannalla, vehnä on ylimyyty jo nyt, ja kauppoja
joudutaan perumaan, taikka siirtämään seuraavasta sadosta täytettäväksi,
Näin on ollut monet vuodet peräjälkeen, mutta pulan mittakaava on nyt
suurempi.
Metsäveljen kerettiläinen tapa laskea taseita on vallan hyvin ennustanut
vehnän hintakehityksen ja niin voi odottaa käyvän nytkin.
Taseiden ulkopuolelle jää paljon muutakin, kuten Usan syysvehnien
huonot näkymät, sekä Australian ja Argentiinan heikko kyky viedä
myllylaatuista vehnää.

Tänään on vuorossa UAE eli yhdistyneet arabiemiraatit, taikka lyhyemmin
emiraatit.
Vuoden 2021 aikana tuotettiin raakaöljyä 3,76 milj. barrelia päivässä
CIA:n mukaan, mutta EIA:n: kirjoissa tuotanto on 4 milj.barrelia
päivässä ja tässä on mukana kaikki nesteet.
Raakaöljyä vietiin jalosteina ja sinällään 2,42 milj. barrelia päivässä,
ja sitä kulutettiin omiin tarpeisiin noin 1 milj. barrelin päivävauhtia.
Oma kulutus on kasvanut 25 % osuuteen tuotannosta.
UAE:n öljyreservit arvioidaan 97800 miljoonan barrelin kokoiseksi.
Nykyisen tuotannon tasolla ne riittäisivät 71,2 vuoden ajaksi.

EIA:n artikkelin alussa on toisena kuvaajana öljyn ja tiivisteiden tuotanto
alkaen vuodesta 2008.
Nähdään että tuotanto oli laskussa vanhojen kenttien vuoksi, mutta sitten
monilla menetelmillä saatiin herutettua tuotanto suuremmaksi.
Muutama uudehko löytökin on auttanut.
Laadultaan UAE:n öljy on raskasta ja rikkipitoisuudeltaan 2 % luokkaa,
- mikä on monelle jalostamolle liikaa, - esimerkiksi Nesteen käyttämä
venäläinen Uralilta kotoisin ollut öljy oli 1,35 % luokassa ja vaati
jalostuksessa kalliin rikinpoiston.
Pohjanmeren Brent laatu sisältää vain 0,37 % rikkiä.

Suunnitelmissa on nostaa tuotanto 5 milj. barreliin päivässä vuoteen
2030 mennessä.
Suunnitelmat todennäköisesti jäävät alle tavoitteesta, - ainakin jos
järkeä aletaan käyttää.
https://www.eia.gov/international/analysis/country/ARE

Maalla on myös suuret maakaasun varannot, jotka riittäisivät nykyisen
käytön vauhtia 96 vuoden ajaksi.
Vuosittain tuotetaan noin 63000 miljoonaa kuutiometriä, mikä on hieman
alle oman kulutuksen joka on noin 74000 miljoonaa kuutiometriä.
Suuri kulutus selittyy pääosin sähköntuotannolla, mutta osa kuluu
juomaveden tuottamiseen merivedestä sekä öljynjalostuksessa.
Puuttuva osa kulutuksesta tuodaan naapurimaista joka mahdollistaa
noin 7600 miljoonan kuutiometrin viennin.
Maakaasun vienti on ollut jyrkähkössä laskussa, eli on puolittunut muutaman
vuoden aikana.
Maakaasun ongelma on sen suurehko rikkipitoisuus, eikä se siksi käy hyvin
kaupaksi, - ainakaan ilman puhdistusta.
Nesteytyksen yhteydessä rikki saadaan erilleen, ja tällaisen vienti on
kasvanut vuodesta 2018 alkaen, - pääosassa Japaniin.

UAE:n väestömäärä on noin 10 miljoonaa, josta peräti 87 % koostuu
pääosin muslimimaista lähtöisin olevista maahanmuuttajista.
Väestöpyramidin mukaan pääosa maahanmuuttajista on miespuolista väkeä,
sekä työikäistä, mikä takaa että tämä osa väestöstä ei lisäänny
emiraateissa.
Naispuolista maahanmuuttoa on vain vähän ja pääosin 25-40 vuotisia.
Lienevät terveydenhoidon ammattilaisia sekä rikkaiden palveluskuntaan
kuuluvia.
Niimpä alle 20 vuotiaita on noin 1 miljoonaa, ja väestönkasvu 0,58 %
Kuitenkin maahanmuuton vuoksi väkimäärän kasvu on ollut suurta.

Maassa oleva väestö pysyy hengissä vain öljyvarojen turvin, ruoka on
pääosin tuotava muualta ja juomavesikin on tislattava maakaasun avulla
merivedestä.
Luonnollisesti syntyvää talousvettä riittäisi teoriassa 150 milj.
kuutiometriä, vastaan talousveden 617 milj. kuution kokonaistarve.
Suurin vedenkäyttäjä on maatalous 3312 miljoonaa kuutiometriä,
- näin ainakin CIA:n artikkeli väittää.
Nuppia kohti kuluisi peräti 331 kuutiometriä pelkästään viljelyssä.
Öljyn loppuessa, tai jo paljon aiemmin sen tuotannon hiipuessa, -tulee
häippäistä muualle ettei kuole janoon.

UAE on onnistunut pudottamaan fossiilisten myynnin osuuden
bruttokansantuotteesta 30 prosenttiin, muun ollessa kaupankäynnin,
öljynjalostuksen ja muun puljauksen tuottamaa.
https://www.cia.gov/the-world-factbook/countries/united-arab-emirates/#people-and-society

Mitäpä edellisestä irtoaa katsauksen aiheen kannalta, joka etsii syitä
markkinoilta saatavissa olevan öljyn määrän laskevalle uralle.
UAE:n voi odottaa tuottavan ainakin nykyisellä tasolla monet vuodet, ja
lievä nousukin on mahdollista jos rikkipitoinen öljy saa lisää kysyntää.
Vanhat kentät ovat kuitenkin vaiheessa jossa tuotanto laskee ilman
erityistoimia, joilla on saatukin tuotantoa hieman ylös.
Ei ole varmuutta että nämä keinot riittävät kovin pitkään, eikä yllättäisi
jos alamäki alkaisi uudelleen jo 10 vuoden sisällä.

Niin tai näin, markkinoilta saatavissa oleva öljyn lasku on siksi laajalla
pohjalla, etteivät pienet plussat tässä auta.
Vielä on katsastamatta Saudi-Arabia joka on viejien top 11. joukossa
ykköspaikalla.
Muutama juttu on vielä käsittelemättä, joiden jälkeen on sälyt ahkiossa
ja ennusteen teko edessä.
---
Usan pörssit olivat maanantaina kiinni erään moraaliltaan erityisen kehnon
saarnamiehen kunniaksi.
Patsaskin paljastettiin josta ei saanut selvää että esittikö se moraalia
vaiko saarnamiestä.

Pariisi vehnä
maalis 287,50 touko 284,75 syys 273,25 joulu 273,50
rapsi
helmi 563,75 touko 566,75 elo 566,75 marras 567,50
maissi
maalis 279 kesä 279,50 elo 281 marras 267

Usan maissin hinnat ovat pysyneet korkeina huonohkon sadon vuoksi, mikä
näyttäytyy nyt myös varastoraportin numeroissa.
Tähän mennessä on oltu arvioiden varassa, joiden oikeellisuutta testataan
seuraavaksi.
Arvioita on viilattu elokuulta alkaen jolloin povattiin 364 milj. t. ,
lokakuussa 352 joulukuussa 353 ja nyt tammikuussa 348,75 milj. t.

348,75 maissin sato
34,98 tässä lisätään alkuvarasto
383,73 käytettävissä
76,14 tässä vähennetään Usan kulutus 3 kuukauden ajalta.
6,67 tässä vähennetään 3 kuukauden laivaukset
300,94 tämä tulisi olla varastoissa joulu 1.

Varastoista löytyi vain 274,57 milj. t. eli peräti 26,37 milj. t. vähemmän
kuin mitä tulisi olla.
Joko alkuvarasto, Usan kulutus taikka satomäärä on arvioitu vikaan.
Vuosi sitten maissia löytyi 295,69 milj. t. eli 21 milj. t. enemmän.

Miten jatkossa ?
274,67 varastoissa joulu 1.
228,42 tässä vähennetään Usan kulutus 9 kuukauden ajalta
42,23 tässä vähennetään USDAn vietiarvion vaatimat laivaukset
4,02 tämä jäisi loppuvarastoon.

USDA sanelee että loppuvarasto tulee olemaan 31,54 milj. t. , eli 27,52 milj.
tonnia löytyy USDAn pasianssista mielikuvitusta.
Viimeisimmän kauppatilaston mukaan maissia on myyty vientiin 21,99 milj.t.
josta laivaamatta 11,61 milj. t.
Joulukuun alun jälkeen on laivattu 3,71 milj. t, joten vastattavaa on
kertynyt 15,32 milj. t. lisää.
Jos nyt maissin myynti vientiin lopetettaisiin kokonaan, niin USDAn
povaama loppuvarasto toteutuisi ilman että Usan kulutusta tarvitsisi
viilata pienemmäksi.
Usan viljajättien tulot vaativat että vientiä jatketaan, joten sotaa
vaille kilvoitus pitää maissin hinnat korkeina, mistä seuraa että
rehuvehnän kysyntä vientiin ja omaan käyttöön pitää paremmankin vehnän
hintatasoa yllä, - sen lisäksi mitä vehnätaseiden kireydestä jo seuraisi.
Tämä siis pelkästään Usan maissitaseiden kireyden vuoksi, mutta tähän
sitten päälle muut murheet Usassa ja maailmalla.
---
Saudi-Arabiassa on satanut noin 6 kertaa normaalin määrän ja tämä
viieisen 30 vuorokauden jakson aikana,
Asialla saattaa olla suuri vaikutus planeetan ruokahuoltoon, ja tämä
koska alueen sateet lisäävät kulkusirkkojen populaatiota, jotka lähtevät
parvina liikkeelle sitten kun ruoka loppuu.
Pari vuotta sitten näin kävi ja Pakistanin oli pakko aloittaa suurimittainen vehnän tuonti.
Myös Afrikan puolelle sirkat levisivät mutta nyt myös siellä on satanut
alueilla jossa sirkkojen massalisääntyminen onnistuu, - varsinkin Sudanissa
on satanut normaalia enemmän.
---
Ranskan vehnänvientiä on karttunut jo 8,25 milj. tonnia, mikä vastaa 80 %
osuutta vientivarasta.
Tammikuun laivaukset ovat menneet pääosin Algeriaan ja Marokkoon.
Näiden valtioiden vehnäsato saattaa jäädä edelleen heikoksi kuivuuden
jatkumisen vuoksi.
---
soija maalis 15,38 touko 15,37
maissi maalis 6,86 touko 6,84
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,48---8,53----9,16
touko 7,55----8,47----9,11
heinä 7,67----8,41----9,07
syys 7,65-----8,42----8,88
Pariisi vehnä
maalis 286,75 touko 283,25 syys 271,50 joulu 271,75
rapsi
helmi 556,25 touko 560 elo 559,75 marras 562,50
maissi
maalis 278,50 kesä 279 elo 281 marras 265

Tänään katsastetaan Usan HRW vehnästä enimmät tuottavien osavaltojen
varastomäärät, ja mitä niistä seuraa.

-----Kesä 1 -----syys 1.---joulu 1.--uudesta sadosta saatua lisää jäljellä
Kansas-- 4,63 ---- 8,32 --- 6,60 ---- 1,97
Oklahoma 2,11 ---- 3,69 --- 1,92 -- miinus 0,19
Teksas-- 0.67 ---- 1,16 --- 1,04 ---- 0,37
Colorado 0,48 ---- 1,15 --- 0,67 ---- 0,19
Nebraska 0,58 ---- 0,94 --- 0,60 ---- 0,02

yhteensä 8,43 --- 15,26 -- 10,83 ---- 2,36

Näiden osavaltojen varastomäärä väheni välillä syys 1. joulu 1. 4,43 milj.
tonnia.
Syys 1. tasolla oli uudesta sadosta saatua lisää jäljellä 6,83 milj. t.
josta se väheni joulu 1. tasolle mennessä 2,36 milj. tonniin.

HRW vehnää kului kuitenkin kesäkuun alusta alkaen vientiin ja Usan omaan
kulutukseen.
Vienti oli kesäkuun alusta syys 1. tasolle 1,54 milj. t. ja saman ajan
HRW vehnän kulutus oli USDAn arvion perusteella 2,94 milj. t. joten
kesäkuukausien poistuma on ollut 4,48 milj. tonnia.
Kun poistuma lisätään alkuvarastoon niin saadaan luku 12,91 , - mikä jää
vain 2,35 milj. tonnia vajaaksi näiden osavaltojen 15,26 milj. tonnin
varastomäärästä.
Eli uudesta sadosta saatu lisä kului vähää vaille jo kesällä.

Syyskuun alun jälkeen vienti hiipui 1,3 milj. tonniin.
Lisätään tähän vientiin saman ajan kulutus 2,94 milj. t. ja saadaan
syyskuukausien poistumaksi 4,14 milj. tonnia.
Eli uudesta sadosta saatu lisä on poistuman perusteella jo häipynyt, ja
vanhan sadon jämiäkin on syöty.
Asia ei ihan näin surkea ole, ja tämä koska Montanassa sekä etelä-Dakotassa
viljellään muutama miljoona tonnia HRW vehnää.
Toisaalta Kansasin itälaidalla viljellään SRW vehnää ja Coloradossa sekä
Nebraskassa kevätvehnää, - eli lähes lopussa on jo kauden puolivälissä.

Miten HRW vehnä riittää ? - ensin ilman jäämäntähteiden poistoa, mutta
tehdään se laskelman lopulla.

10,83 varastoissa joulu 1.
5,88 tässä vähennetään loppukauden kulutus Usassa
3,41 tässä vähennetään USDAn vientiarvion vaatimat laivaukset
1,54 tämä jäisi loppuvarastoon.

8,43 tässä vähennetään alkuvaraston rehulaatu
- 6,89 eli tulisi syödä itse tai viedä lähes koko rehulaatuinen alkuvarasto.

USDAn pasianssi on mahdoton toteuttaa, joten ankaraa säännöstelyä
vaaditaan.
Viljajättien suunnitelmissa lienee että vehnä hinnoitellaan vasta kaupan
hyllyillä ja jätetään usanjussit mopen osille.
HRW vehnät on puijattu jo pääosin sivistyksen pariin joten omillaanhan
nuo epatot pelaavat, - esimerkiksi Kansasissa vain 0,35 milj. t. oli
farmeilla, ja muualla alle 100 000 tonnin.
Pula kuitenkin vaatii että kun vientiä on pakko rajoittaa, joten sen
ikkunahintojen tulee vielä nousta.

Linkin katsausletkan lopulla katsastettiin syys 1. tilannetta:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17562164/viljan-hinnat-nousussa

soija maalis 15,24 touko 15,21
maissi maalis 6,80 touko 6,77
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,41----8,40----9,01
touko 7,49-----8,35----8,97
heinä 7,51-----8,31----8,93
syys 7,60------8,33----8,75
Pariisi vehnä
maalis 288,75 touko 286 syys 273,50 joulu 274
rapsi
helmi 538,50 touko 543,50 elo 544 marras 547,50
maissi
maalis 280,50 kesä 280,75 elo 282,25 marras 266,25

Eilisestä katsauksesta jäi pois laskelma jossa HRW vehnän varastomäärää
verrataan USDAn satoarvioon.
Seuraavassa laskelma USDAn luvuilla ja yli kauden:
14,45 HRW vehnän sato
10,23 tässä lisätään HRW vehnän alkuvarasto
24,68 käytettävissä
Eli peräti 41,4 % käytettävissä olevasta määrästä on alkuvaraston
epäilyttävää laatua joka ei ole käynyt kaupaksi.

24,68 käytettävissä
11,37 tässä vähennetään Usan kulutus
5.98 tässä vähennetään vienti
7,33 tämä jäisi loppuvarastoon jonka USDA kertoo 7,45 milj. tonniin.

Seuraavaksi katsotaan miten pasianssi näkyy toteutuvan kauden puolivälissä.
Käytetään vielä eilisessä katsastuksesa olleita osavaltoja joiden osuus
Usan HRW vehnän sadosta on kuitenkin vain 81 %

25,68 kaytettävissä
2,84 tässä vähennetään alkukauden laivaukset
5,88 tässä vähennetään Usan kulutus alkukaudella
16,96 tämä tulisi löytyä varastoista joulu 1.

Eilisen osavaltioletkan varastoista löytyi 10,83 milj. t. eli 6,13 milj.
tonnia pitäisi olla mualla varastoissa.
Sepä kuitenkin olisi 36 % joulu 1. laskennallisesta varastomäärästä,
- eikä 19 % niinkuin tulisi olla jos kulutus ja vienti jakautuisi tasan
yli Usan.
Kansasin hujakka on tietenkin paremmin kulutuksen ja vientiyhteyksien
piirissä, joten suurempi kulutus selittyy ainakin osin.
Otetaan kuitenkin välitulos todesta ja jatketaan USDAn numeroiden mukaan.

16,96 joulu 1, varastomäärä yli Usan
5,88 tässä vähennetään loppukauden kulutus
3,41 tässä vähennetään vientiarvion vaatimat laivaukset
7,35 tämä jäisi loppuvarastoon.

Loppuvarasto päätyisi USDAn ennustaman kokoiseksi, mikä tietenkin tapahtuu
kun kerran USDAn lukuja käytetään.
Käytännössä näin ei käy, vaan myllyvehnä on jo hyvin lähellä loppumista.
Rehuvehnäää olisi mutta sen kysyntää vientiin heikentää sen hinta, joka
usan maissipulan vuoksi seuraa maissin hintoja.
Ennennäkemättömän kova kysyntä rehuksi hyvinkin toteuttaisi usdan
pasianssin, mutta se ei auta loppuvan myllyvehnän perään huutelevia.
---
Argentiinassa kuivuus on jatkunut edelleen, ja nyt alamäessä ovat maissin
ja soijan sadot.
Joitain sateita on luvassa, mutta niiden ei katsota riittävän kääntämään
suuntaa paremmaksi.
Maissin ja soijan kasvustot ovat jo siksi pitkällä että satoennusteita
on voitu tehdä.
Maissin satoa ennustettiin joulukuussa 50 milj. tonniin, mutta nyt Buenos
Airesin viljapörssi ennustaa 41 milj, tonnin satoa, mutta tämä vaatisi
sateitakin, - jos sateet viipyvät, niin siinä tapauksessa saataisiin
37,8 milj.tonnia.
USDAn kirjoissa maissisato povataan vielä 52 milj. tonniin, mutta edellistä
ennustetta sentään miinustettiin 3 milj. tonnia.

Soijan osalta tilanne on vähintään yhtä huono, ja sen kuntoa arvioidaan
huonoimmaksi 40 vuoteen.
Buenos-Airesin pörssi häätyi tekemään kolme ennustetta asiasta, jotka
eroavat toisistaan oletettujen sateiden perusteella.
Joulukuussa ennusteena oli 48 milj. tonnin soijasato.
Jos helmikuussa saadaan kunnon sateet, - saataisiin 44,5 milj. tonnia.
Jos sateet jäävät nyt ennustetuiksi, niin 41 milj. t. saataisiin.
Kuivuuden jatkuessa sato jäisi 35,5 milj. tonniin.
Argentiinan ollessa planeetan suurin soijarehun sekä soijaöljyn viejä,
ovat soijan pörssihinnat nousseet Usassakin.
Argentiinassa on suurikokoinen puristamokapasiteetti, joiden tarpeisiin
on alettu tuoda soijaa Brasiliasta,- josta oli vielä saatavissa vanhan
sadon jämiä.
Argentiinan talouteen huono soijasato iskee pahan loven vaikka hintojen
voi odottaa vielä nousevan.
Jopa 11,5 miljardin dollarin saamatta jäävät vientitulot on mainittu.

USDA on joutunut vähin erin pienentämään planeetan rehuviljojen satoa,
jota voisi jo kummastella.
Arvelen että ennustemenetelmät eivät ota huomioon yleistä lannoitteista
tinkimistä.
Sato saattaa satelliittien mittauksissa näyttää hyvältä, mutta sato jää
väistämättä normaalisti odotetusta tasosta.
Muutaman prosentin vaikutus yli planeetan,- tuottaa suuren miinuksen
tonneissa mitaten.
Argentiinasta on tulossa USDAn rehuviljojen pasiansiin päälle 15 milj.
tonnin lisämiinus, - kun myös Argentiina huono ohrasato otetaan huomioon.
---
Usassa rahastot myyvät vehnäfutuureita kuin vierasta sikaa, eilenkin
myytiin nettona 5500 futuuria ja tänään tietenkin lisää.
Tasaisesti laskettujen kurssien aikana ostajat kaikkoavat, - ehkä huomenna saa halvemmalla aatoksella.
Lopulta tulee hepuli kun pitäisi shortit ostaa kiiruusti takaisin.
Shortittomat taas kiirehtivät ostamaan että pääsevät voittoputkeen
mahtitiliä tekemään.

soija maalis 15,15 touko 15,12
maissi maalis 6,76 touko 6,73
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,33---8,31----9,04
touko 7,42----8,27----8,98
heinä 7,45----8,22----8,92
syys 7,54-----8,25----8,74
Pariisi vehnä
maalis 284,75 touko 282,25 syys 271,25 joulu 271,50
rapsi
helmi 536,75 touko 540,25 elo 540,50 marras 544,75
maissi
maalis 278 kesä 278,50 elo 281,25 marras 263,50

Tänään selvitetään Saudi-Arabian öljyntuotantoa, sekä pystyykö se
vastaamaan edes lähiajan kysyntään.
Ensin kuitenkin käsitellään äskettäinen saudien öljyntuotannosta vastaavan
Aramcon johtajan lausunto, jossa kierrellen ja kaarrellen ennustetaan
vaikeuksia.
Yhtiön mielestä saudeilla on pieni tuotannon noston kapasiteetti, jolla
voidaan hoitaa lähiajan kysynnän vaihtelua.
Samalla huomautetaan että tämä kapasiteetti ehtyy jatkossa, ja että
saudeilla ei ole kuitenkaan kykyä hoitaa mitään suurempia öljyntuotannon
ongelmia lyhyellä tai pitemmällä tähtämellä.
Tästä esimerkkinä mainitaan Venäjän aiheuttama häiriö öljymarkkinoilla.

Saudien nykyisen tuotantokyvyn maksimimääräksi asetetaan 12 milj. barrelia,
mutta asiaa lievennetään kertomalla että työn alla on 1 milj. barrelin
tuotannon kapasiteetin lisäys, - se ei kuitenkaan merkitse että tuotanto
yhtään nousisi.
Päivastoin, saudit sanelivat syksyllä että tuotantoa ei aiota nostaa.
Saudien tuotanto oli syyskuussa 11,21 milj. barrelia päivässä, eli vain
vähän alle tuotannon kapasiteetin , - mutta marraskuun tuotanto laski
10.87 ja edelleen joulukuussa 10,47 milj. barreliin per päivä.

Yleisemminkin tulisi olla huolestunut öljyn saatavuudesta, sanelee Aramcon
patu, joka povaa että edessä tulee olemaan vaikeuksia.
Esimerkkinä mainitaan lentoliikenteen palautuminen ennen covid viruksen
aikaan vallinneeseen tasoon, joka joka jo pelkästään vaatisi 1 milj. barrelin
päivätuotannon lisäyksen, - Kiinan talouden elpyminen vaatisi sekin lisää.

Tilanteen hoitaminen vaatii suuria sijoituksia yli planeetan, - sen lisäksi
mitä saudien suunnitelmissa on.
Eli Aramcon patu toteaa että turha vaatia saudeilta lisää.
---
Tuore IEA:n eli "international energy associates" järjestön uusin ennuste
povaa planeetan kysynnän kasvavan 1,9 milj. barrelin päivittäisen
kulutuksen verran, ja päätyvän 101,7 milj. barreliin, - tässä on kuitenkin
mukana kaikki poltettavat nesteet, - planeetan öljyntuotanto ei ole pitkään
aikaan pystynyt vastaamaan näiden kysyntään, vaan mukana on etanoli ja
muut biopolttoaineet sekä tuotannosta irtoavat nestekaasut, sekä metanoli
ja muut synteettiset polttonesteet.

Metsäveli katsasti mitä muut ulkomaan pellet asiasta ymmärtävät, - se oli
mitä voi odottaakin.
Polttonesteiden tuotanto nimetään ilman vähintäkään epäilystä
öljyntuotannoksi.
Todellisuudessa raakaöljyn ja sen tuotannon yhteydessä syntyvät nesteet
vastaavat noin 80 % osuutta planeetan polttonesteiden tuotannosta.
Öljyä tosin kuluu muiden 20 % osuuden kattavien nesteiden tuottamiseen,
joten tässä mitä ilmeisimmin kompuroidaan.
Viimeisimmät vakiintuneet tilastot ovat syyskuulta jolloin raakaöljyn
tuotanto oli 81,65 milj. barrelia päivässä.
---

Saudi-Arabian öljyntuotannosta julkaistiin saudien laatima laaja arvio
vuodella 2006.
Tähän arvioon pohjautuu linkin peak oil barrel sivuston artikkeli jota
alempana lyhyesti kommentoin.
https://peakoilbarrel.com/opec-march-data-and-saudi-report/

Saudien raportti on 15 vuoden takaa, joten nykyisen tilanteen voi olettaa
melkoisesti erilaiseksi.
Tuolloin arvioitiin että saudien öljystä oli keskimäärin 29 % tyhjennetty.
Vanhin Abqaiq kenttä oli tyhjennetty 74 % tasolle, kentistä suurin Ghawar
50 % tasolle ja nuorin Shaybah kenttä vasta 95 % tyhjennetty.
Tuolloin arvioitiin että ilman tuotannon tasoa ylläpitäviä porauksia
olisi tuotannon lasku vuodessa noin 8 %, - mutta niiden avulla silti 2 %
vuodessa.
Linkin artikkeli on noin 4 vuoden takaa ja tuolloin saudit arviovat
maan öljyreservit 256 900 miljoonaan barreliin kun mukana ovat öljyn
tuotannon ohella syntyvät nesteet.
Pelkän raakaöljyn tuotannon reservit arvioitiin 201 400 milj. barreliin.
Näitä lukuja ei olla juurikaan uskottu hyvistä syistä.
Ne saattoivat olla vain 75 000 miljoonaa barrelia erään arvion mukaan.

Tuore, tai ainakin hieman tarkisteltu Usan IEA:n raportti arvioi että
Saudi-Arabian hallussa on 15 % koko planeetan öljyreserveistä.
IEA ei tohdi itse arvioida reservejä, vaan lainaa "Oil and gas journal"
julkaisua, joka taas ottaa saudien puheet todesta.
Tämä julkaisi saneleeee että 259 000 miljoonaa barrelia vielä löytyy.
Eli tässä välillä 15 vuoden aikana tuotettu öljy ei olisi lainkaan
pienentänyt reservejä.
Nykyisellä tuotannon tasolla toimien öljy loppuisi noin 65 vuoden kuluttua,
- jos siis selvä vilunki otetaan todesta.

Saudi-Arabia on myös suuri oljyn kuluttaja, eli vuoden 2019 kulutus oli
3,1 milj. barrelia päivässä, mikä vastasi noin 28 % osuutta 11 milj.
barrelin öljyn sekä sen tuotannosta irtoavista nesteistä.
Saudien energiankulutuksesta 62 % on peräisin öljystä ja 38 % maakaasusta.

Linkin artikkelista löytyy kuvaaja saudien öljyn ja öljypohjaisten
nesteiden kulutuksesta.
Siitä voi eristää tiedon joka kertoo että vuoden 2021 tasolla tuotannon
ja oman kulutuksen välimatka oli hieman vajaa 8 milj.barrelia, mikä samalla
kertoo että vientiin riitti sama vajaa 8 milj. barrelia päivässä.

Toisaalla sama artikkeli kertoo että 2020 vietiin raakaöljyä 6,6 milj.
barrelia päivässä, sekä 0.9 milj. barrelia öljyjalosteita.
Saudi-Arabialla on kohtalaisen varat maakaasua, mutta sen tuotanto kuluu
kokonaan saudeissa.
Sen tuotannon lisäystä suunnitellaan että öljyä kuluisi vähemmän.
https://www.eia.gov/international/analysis/country/SAU

Mitäpä tästä voidaan eristää katsastuksen aiheen kannalta, joka ihmettelee
miksi oljyä on riittänyt koko planeetalla vientiin aina vain vähemmän,
- alkaen vuodesta 2012.
Ainakin se että saudien öljyn varaan ei kannata mitään lievitystä laskea.
Vientiin riittävä osuus on huomattavan pieni, kun sitä verrataan tuotannon
määrään.
Saudeissa tosin oman kulutuksen kasvu on ollut tasaantumaan päin, mutta
öljyn tuotannon lasku tuleesamalla nostamaan kulutuksen prosenttiosuutta.
Ensin kolmannekseen, sitten puolikkaaseen, sitten...

Tänään katsastetaan usan kevätvehnän taseita osavalloista joissa enimmät
tuotetaan.
Suurin tuottaja on Pohjois-Dakota jossa ei muuta vehnää tuotetakaan.
Minnesotan vehnät ovat myös pääasiassa kevätvehnää, mutta Etelä-Dakotassa
ja Montanassa on varastomäärissä suurehko osuus HRW vehnää.
Syyskuun varastoihin ei tällä kertaa ehtinyt kuin jotain 70 % sadosta,
- riippuu hieman osavaltojen erilaisesta edistymisestä sadonkorjuussa.
Kevätvehnä tekee poikkeuksen siinä että enimmät ovat vieläkin farmeilla,
- noin 66 % varastomäärästä.

alkuvarasto kesä 1.-- syys 1.--joulu 1.-- uutta satoa jäljellä joulu 1.
P-Dakota--- 2,05 --- 7,52 ---- 5,77 ------ 3,72
E-Dakota--- 0,64 --- 1,98 ---- 1,19 ------ 0.25
Montana---- 0,94 --- 3,46 ---- 2,64 ------ 1,70
Minnesota-- 0,60 --- 2,25 ---- 1,78 ------ 1,18

yhteensä -- 4,24 -- 15,21 --- 11,54 ------ 6,85

Seuraavaksi lasketaan taseita USDAn numeroiden mukaan.

12,13 kevätvehnän sato
3,97 tässä lisätään alkuvarasto
16,10 käytettävissä
4,04 tässä vähennetään Usan kulutus 6 kuukauden ajalta
2,85 tässä vähennetään alkukauden laivaukset
9,21 tämä tulisi löytyä varastoista joulu 1.

Laskelman osavalloista löytyi 11,54 milj. t. mutta osa niiden vehnästä
oli HRW laatua, rehulaatuista tavaraa oli myös.

Miten jatkossa ?
9,21 varastoissa joulu 1.
4,04 tässä vähennetään Usan kulutus loppukaudella
3,4 tässä vähennetään vientiarvion vaatimat laivaukset
1,77 tämä jäisi loppuvarastoon kesä 1.

Usda kertoo että loppuvarasto päätyy 3,26 milj. tonniin vaikka repulla
heittämällä.
Arviossa on mielikuvitusta vähintää 1,49 milj. t. jo kesä 1. tasolla,
ja enemmän elokuussa jolloin kevätvehnän varastot koukkaavat alimmilleen.

Yllä oleva pasianssi ei huomioi kevätvehnän laatuongelmia joita oli
viime kesän sadollakin monistakin syistä.
Seuraavaksi laskelma jossa alkuvaraston jäämäntähteet poistetaan, koska
niistä ei ole hyötyä myllylaatua vaativan viennin ja Usa samaa
laatua vaativan kulutuksen vuoksi.
Varsinkin tällä kertaa varastoista oli eroteltu myllyvehnä tarkkaan
pois edellisen kauden katovuoden vuoksi.

6,85 uutta satoa jäljellä joulu 1.
4,04 tässä vähennetään Usan loppukauden kulutus.
3,4 tässä vähennetään vientiarvion vaatimat laivaukset
- 5,9 eli pakkasen puolelle menee

Ongelmaa lisää että jo kesä 1. miinuksella, kun vielä pitäisi sinnitellä
lähes 3 kuukautta ennen uutta satoa.
Joka tapauksessa taseet menevät siksi kireiksi että vähintäänkin vientiä
on hillittävä.
Edellisen huonon sadon perintönä oli suoraan puimureista alkanut kulutus,
jolla täytettiin myllyjen tyhjiä varastoja, joiden vehnällä normaalisti
olisi toimittu kuukausi kaksi.
Edellisestä voi jo johtaa ennusteen kevätvehnän pulasta loppukaudella,
josta saadaan tarkennusta seuraavissa varastoraporteissa.
---
Usan pellekoulut ottivat miinushepulin Argentiinan sateista jotka eivät
vielä mitään takaa.
Osa maissista on jo hengiltä ja osa saanut korjaamatonta vahinkoa.
Kansasin hujakallakin hieman satoi, mikä ei myöskään takaa mitään koska
pientä pakkasta on usen päivälläkin loppukuun ajan.
Yöpakkasta povataan lähelle 10 astetta celsiusta.

soija maalis 14,91 touko 14,88
maissi-------6,66-------6,65
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,21----8,20----8,87
touko 7,29-----8,15----8,83
heinä 7,31-----8,10----8,79
syys 7,39------8,12----8,61
Pariisi vehnä
maalis 279,25 touko 276,25 syys 265,25 joulu 265,75
rapsi
helmi 529,25 touko 525,75 elo 527,75 marras 530,50
maissi
maalis 272,25 kesä 272,50 elo 275 marras 257,25

Marokon vehnän tuotannon alueet saivat joulukuun alkupuoliskolla kelpo
sateet, mutta nyt kuivaa on ollut toista kuukautta.
Vehnän oraat ovat vielä pääosin hyvässä kunnossa, eikä satopotentiaalia ole
vielä menetetty, mutta pian on jos ei saada sateita.
Edellisen kauden vehnäsato ei riittänyt omaan kulutukseen, joten tuontia
on ollut viime aikoihin saakka varsinkin Ranskasta.
Pohjois-Afrikka on muualla ollut kuivempaa, varsinkin Tunisiassa.
---
Ukrainassa maissista saatava FOB hinta on noussut hyvän kysynnän ansiosta.
Helmikuun laivauksiin maissi irtoaa 250 - 275 dollaria tonnilta FOB.
Satamiin toimitetusta maissista maksetaan 195 - 220 doll. t. vastaavaa
hintaa, - tämäkin hinta on noussut viikotakaisesta noin 10 - 15 taalaa.
---
Australiassa mantereen itäosan viljat ostavan GrainCorp yhtiön varastoihin
toimitetun viljan määrä oli tammi 23. tiedotteen mukaan 121 850 t. viikossa,
josta enää hyvin vähän muualta kuin Victorian maakunnasta.
Eli yhtiölle kelvannut sato alkaa olla varastoissa.

Queenslandissa saatiin kelvollisen sato ja toimitukset ovat 2,154 milj. t.
tasolla.
Toisin on käynyt NSW:n maakunnassa josta on kelvannut vain 4,9 milj. t.
viljaa, rypsiä, ohraa ja vehnää.
Victorian viljoja on toimitettu 3,88 milj. t. , - viikolla toimitettiin
vain 65 620 tonnia.
Kaikkiaan yhtiön ostot ovat 10,93 milj. tonnia, josta vehnän osuutta
ei saa esiin muutoin kuin arvaamalla.
Asiaa pitää vielä pöyhiä, mutta rukkaskurssilla tehty arvio osuu
haarukkaan 6 - 8 milj. tonnia.
Vähänhän tuo olisi ennätyssadon taustaa vasten arvioiden, ja osa tuostakin
rehulaatua.
---
soija maalis 14,89 touko 14,87
maissi------6,77-------6,75
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,33----8,33----9,03
touko 7,41-----8,28----8,97
heinä 7,43-----8,22----8,91
syys 7,51------8,24----8,72
Pariisi vehnä
maalis 281,75 touko 278 syys 267,25 joulu 267,50
rapsi
helmi 533 touko 529 elo 530 marras 533,75
maissi
maalis 273,25 kesä 273,25 elo 276,50 marras 259,75

Etelä-Korea osti Australiasta 250 000 t. rehuvehnää, - syyksi kerrotaan
Usan maissin korkeita hintoja, sekä maissin niukkaa saatavuutta.
Hinnaksi kerrotaan 344-346 doll. t. jossa mukana rahti.
Etelä-Korean ostot kattavat lähikuukausien tarpeet, ja lisäkauppoilla
katetaan kesäkuulla tarvittavia laivauksia.
Niihin on tarjottu maissia hintaan alkaen 345 doll. t. tasolta.

Kireä maissin saatavuus jatkuu ainakin kesäkuulle ja siitä eteenpäin on
paljon kiinni Brasilian safrinha sadosta josta vasta 1 % on kylvetty.
Kylvöt tehdään soijan sadonkorjuun jälkeen vapautuville pelloille.
Argentiinan ensimmäiseksi kylvetystä maissista 5 % on jyvän täyttymisen
vaiheessa, mutta paljolti kokonaan tuhoutunut.
Satoa olisi saatu vientiin jo maaliskuussa, mutta nyt menee paljon
pitemmälle eikä määräkään ole toivotun kokoinen.
---
Kiina on ostanut 120 000 t. rypsiä Australiasta, - ostot olivat monta
vuotta lamassa Kiinan virittämän tuontikiellon vuoksi.
---
Intian hallinto lupaa myydä varastoistaan 3 milj. t. vehnää, - myynti
suuntautuu myllyille ja toive on että jauhojen hinnat laskevat.
Hinnat ehtivät nousta uuteen ennätykseen.
Hallinnon varastot putoavat nyt tasolle joka aiemmin johti noin 5 milj.
tonnin tuontiin.
Joudutaanko tuomaan on kiinni muutaman kuukauden kuluttua saadun sadon
määrästä.
---
soija maalis 15,03 touko 14,97
maissi------6,74--------6,72
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,39----8,43----9,09
touko 7,47-----8,37----9,03
heinä 7,48-----8,30----8,97
syys 7,54------8,30----8,74
Pariisi vehnä
maalis 284,50 touko 280,50 syys 269 joulu 269,75
rapsi
helmi 530,50 touko 529,25 elo 531,25 marras 534,75
maissi
maalis 274,75 kesä 274,50 elo 278,25 marras 262,75

Viikolla 13-19.1. myytiin Usasta 500 400 t. vehnää ja laivattiin 264 200 t.
Seuraavaa satoa myytiin 61 000 t.
Kauden myynti kasvoi 16,03 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,6 milj. t.
Myynti alittaa 1,2 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
Seuraavan kauden myyntiä on karttunut 0,25 milj. t.
---
Maissia myytiin 910 400 t. ja laivattiin 912 600 t.
Kauden myynti kasvoi 24 milj. tonniin, josta laivaamatta 12,02 milj. t.
Myynti edustaa 49 % osuutta USDA:n vientiarviosta.
---
Soijaa myytiin 1,145 milj. t. ja laivattiin 1,900 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 46,53 milj. tonniin, josta laivaamatta 12,9 milj. t.
Myynti edustaa 85.9 % osuutta vientiarviosta.
---
Vehnää myytiin vauhdikkaasti ennenkuin myyjät panevat lapun luukulle.
WW vehnää myytiin eniten, eli 181 700 t. HRW vehnää 123 000 t.
SRW vehnää 84 800 t. ja kevätvehnää 85 900 t.
Ostajien listan kärjessä oli Japani 108 100 t, Meksiko 91 000 t. ja
ufomiehet 89 000 t.
---
Ukrainan seuraavaa viljasatoa on alettu arvioida perustuen vehnän
osalta kylvöaloihin, - vain 16 milj. t. olisi tulossa, mikä puolittaa
ennen sotaa saavutetun tason.
Lisäksi arvio on tehty kelvollisten säiden mukaan.
Maissia saataisiin myös puolikas sotaa edeltävästä, eli 18 milj. t.
Vehnää voitaisiin viedä alle 10 milj. t. eikä maissiakaan paljon enempää.

Ukrainan koko viljasato vehnästä rypsiin ja auringonkukkaan oli ennen
sotaa peräti 106 milj. tonnia.
Päättyneen kauden sato jäi samoin perustein noin 67 milj. tonniin.
---
soija maalis 15,23 touko 15,15
maissi ---- 6,81 ------ 6,79
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas minneapolis
maalis 7,52----8,63----9,18
touko 7,60-----8,55----9,11
heinä 7,62-----8,47----9,04
syys 7,69------8,46----8,80
Pariisi vehnä
maalis 288,75 touko 284,50 syys 272 joulu 272,75
rapsi
helmi 536 touko 544,50 elo 544,75 marras 543,75
maissi
marras 278,50 kesä 278,75 elo 281,50 marras 266,75

Guyanan öljylöytöä oli aiheena eräässä aiemmassa katsauksessa, joten nyt
päivitetään miten asiat sujuivat.
Öljyn tuotanto on saatu monen viivästyksen jälkeen alkuun, ja se oli
viime vuoden alussa noin 100 000 tonnin tasolla, mutta se on onnistuttu
nostamaan jo 360 000 barreliin päivässä.
Tuotannon aloittanut Exxon öljyjätti arvioi että sen vuokraamalla alueella
on 11 000 milj. barrelia ylös pumpattavaa öljyä.
Öljy on vähärikkistä ja muutoinkin helposti jalostettavaa laatua.

Jalostuksen alkua viivästi öljyn suurehko kaasupitoisuus, jonka vuoksi
jouduttiin tekemään aikaavieviä muutoksia tuotantolautan systeemeihin.
Exxonin poraus osui ilmeisesti tuurilla hyvään esiintmään, koska monia
porauksia on osoittautunut kuiviksi.
Lisää on kylläkin löytynyt, ja Exxon arvioi että 2030 tuotanto voisi
yltää 1 milj. barreliin päivässä.
Kyse on tietenkin yhtiön "virallisesta optimismista" ja tätä voi epäillä
vaikka sillä mitä esiintymän geologiasta on kerrottu.

Exxon sai esiintymän käyttöoikeuden alennushinnalla, koska aloittamiseen
sisältyi suurehko riski.
Guyana saa nyt lisäksi tuotantoa verottamatta 10 % toiminnan voitoista,
sekä jonkin verran lisää osakkkeiden tuotosta.

Guyana on avannut uusia alueita öljynetsintään, josta halukkaat yhtiöt
voivat varata "blokkeja"
Guyanan hallinto mainostaa että peräti 25 000 milj. barrelia olisi
sen mannerjalustalta löydettävissä.

Guyanassa öljyä on etsitty jo 1940 luvulta saakka, ja ensimmäinen pieni
löytö tehtiin 1970 luvulla.
Exxon aloitti merialueella etsinnän 2008, joka johti 2015 erääseen löytöön
noin 200 kilometriä rannikolta ulkomerelle.
Aikaa kului vielä monet vuodet kunnes katsottiin että öljyä on löydettävissä
riittävästi tuotannon aloittamiseen.

Planeetan öljyn tuotannon laskuvauhti on noin 1 milj. barrelin päivätuotanto
vuodessa, joten Guaynan tuotanto ei asiaa pysty muuttamaan, - uutta tuotantoa
kun tarvittaisiin 1 milj. barrelin päivätuotannon verran joka vuosi lisää
---
Brasiliassa on alettu seuraamaan uuden maissin tuholaisen määriä, koska
se tuottaa suuret tuhot maissille.
Menetelmänä on "kärpäspaperi" josta luetaan siihen tarttuneet otökät.
Hyönteisten lukumäärä alkoi kasvaa joulukuussa, mutta ei ehdi juurikaan
vahingoittaa ensimmäiseksi kylvettyä maissia.
Nyt kylvövaiheessa oleva safrinha onkin sitten liemessä ainakin
vastaavalla tevalla kuin viime vuonna.
Linkistä löytyy kuva ötökästä ja artikkelin lopusta lisää rumannäköisestä
maissista joka on ötökän levittämän viruksen taikka bakteerin runtelemaa.
https://www.soybeansandcorn.com/articles/9479/
---
soija maalis 15,12 touko 15,07
maissi ----- 6,83 ----- 6,80
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,49----8,69----9,21
touko 7,58 ----8,62----9,14
kesä 7,60------8,53----9,06
syys 7,66------8,52----8,82
Pariisi vehnä
maalis 286 touko 283,25 syys 271,75 joulu 272,75
rapsi
helmi 544,25 touko 540,50 elo 539,75 marras 542,26

Tänään katsastetaan kuuden OPEC:in ulkopuolen öjyntuottajan taseita, jotka
ovat esimerkkinä miten vientiin riittävä osuus planeetan öljyntuotannosta
tekee lopulta häviämistempun.

Alla olevan taulukon maiden yhteinen tuotanto oli 2014 -2016 keskimääränä
noin 4,95 milj. barrelia päivässä, josta oman kulutuksen jälkeen riitti
runsaati vientiinkin.
Näiden tuottajien öljyesiintymät menettävät joka vuosi túottokykyään
tuotantohuipun ohituksen ja öljymäärän ehtymisen vuoksi.
Niimpä viimeisin syyskuulta koostettu tilasto kertoo yhteiseksi tuotannoksi
3,75 milj. barrelia päivässä.
Eli miinusta on kertynyt noin 7 vuoden aikana 1,2 milj. barrelia päivää
kohti.
Parin viimeisimmän vuoden keskimääräkin on noin 1 milj. barrelin
päivätuotannon verran miinuksella.

Seuraavaksi selvitetään paljonko näiltä riittää vientiin oman kulutuksen
jälkeen, mikä selviää taulukosta.

------ tuotanto - kulutus -viennin netto tai miinus - reservit
Colombia-- 0,75 --- 0,35 ---- 0,4 -------------- 2036 milj. barrelia
Azerbaids 0,65 --- 0,1 ----- 0,64 ------------- 7000
Indonesia 0,6 --- 1,64 -miinus 1,04 ----------- 2480
Intia ---- 0,59 -- 4,92 -miinus 3,43 ----------- 4604
Egypti---- 0,57 ---0,8 - miinus 0,23 ----------- 3300
Englanti - 0,59 -- 1,57 miinus 0,92 ------------ 2500

yhteensä - 3,75 ----------noin 4,58 milj. barrelia miinuksella

Nähdään että "kakku oli päältä kaunis mutta silkkoa sisältä".
Eli vaikka tuotanto oli komeat 3,75 milj. barrelia päivässä, niin itse
asiassa tuotanto oli lukittu omaan kulutukseen ja lisää piti tuoda 0,8 milj.
barrelia päivässä.
Lisäksi voi päätellä että tämä ryhmä oli vielä nettoviejä silloin kun
planeetan öljymarkkinoilta saatavissa oleva öljymäärä alkoi laskea
vuoden 2012 jälkeen.

Taulukon lopussa on kirjattu ylös mitä nämä maat ilmoittavat onista
oljyreserveistään.
Ne ovat kuitenkin enempi huumoria, ja hatusta vetäisemällä tehtyjä.
Esimerkkinä vaikka Egypti jossa on etsitty monet vuodet uusia esiintymiä,
muutta mitättömin tuloksin.
Tai Intia jonka arvioidut reservit ovat kaukana avomerellä sekä niin
syvällä että kannattavuus olisi kyseenalainen vaikka jotain löytyisikin.
Millä köyhä Intian köyhät ostaa ? - eipä niin millään.
Yllä oleva otos on pieni osa ongelmasta, jota ei edes tiedosteta.

Täällä Suomessa pitäisi olla jo naamat kalpeina, sekä hädissään että
mikä meitit perii.

Ilman omaa polttonesteiden tuotantoa puusta ja turpeesta lähtien
ei kaikki suomalaiset selviä hengissä.
Nyt mainostettu tuuli ja aurinkoenergian varassa toimiva vetytalous
on suuri ja ruma kusetus, - sellaisena kuin sitä nyt ajetaan.
Asian erinomaisuutta mainostavilla ei ole kykyä nähdä kokonaisuutta,
-eikä edes yksityikohtia.
---
Pientä kevennystä sekaan: eräs vedystä intoileva artikkeli kehui että jo
ennen sotia ajeltiin vedyllä, jota silloi tuotettiin Voikoski yhtiön
laitteilla muun muassa saippuan ja margariinin tekoon, jossa eräitä
rasvoja piti vedyllä kovettaa.
Joku yhtiön patu oli tuota kokeillut autossa.
No kylläpä paljon aiemmin vedyllä ajeltiin.
Puukaasuttimen tuottamassa kaasuseoksessa on suuri osa vetyä ja loput
häkäkaasua . sekä muita ei palavia osia.
Pelkkä vety kyllä särkee ennen pitkää moottorin, mutta sen räjähdys
laimenee sopivasti puukaasussa.
Hiilikaasuttimiakin käytettiin joissa puuhiili tai koksi kaasutettiin.
Vetyä ei silloin ollut kaasuseoksessa, mutta kuskit keksivät että kun
mäen alla sekaan heitettiin märkää tavaraa niin teho kasvoi huomattavasti.
Hehkussa oleva hiili kun hajotti veden vapauttamalla vedyn irralleen
ja käytti irtoavan hapen häkäkaasun tarpeisiin.
Sama menetelmä oli käytössä lasitehtaissa, joissa tarvittiin nokivapaata
liekkiä sulatukseen.
Vesikaasuksi nimitettiin kaasuseosta jota käytettiin myös "kaupunkikaasuna"
ruuanlaittoon, koska sähkö oli kallista eikä sitä olisi riittänytkään.
"Kaasua komisaario Palmu" niiku, eli häkääkin siinä oli murhatöihin
riittävästi.
---
soija maalis 15,33 touko 15,28
maissi------6,83--------6,81
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,52----8,74-----9,21
touko 7,61-----8,66-----9,15
heinä 7,63-----8,58-----9,08
syys 7,70------8,56-----8,86
Pariisi vehnä
maalis 287,50 touko 284 syys 272,50 joulu 273,75
rapsi
helmi 552,75 touko 554,75 elo 543,50 marras 545,50
maissi
maalis 280 kesä 279,75 elo 282,25 marras 266,75

Australian itäosan viljoita enimmät ostava Graincorp julkaisi lopulliset
numerot sen varastoihin saadusta viljamäärästä.
Kaikkiaan ostettiin 10,977 milj. tonnia, josta 2,15 milj. t. Queenslandista,
4,92 milj. t. NSW:n alueelta ja 3,89 milj. t. Victoriasta.
Varastomäärä koostuu pääosin rypsistä, ohrasta ja vehnästä. joiden osuuksia
ei ole ilmoitettu.
Vaikeaa se on muutoinkin sateiden pilattua vehnän laatua, sekä tulvissa
tuhoutuneen viljan vuoksi.
Kuitenkin noin 11 milj. tonnin saalis on vähänlaisesti.

Viime kauden loppunumerot olivat lahes 2 milj. t. suuremmat, ja tämä vaikka
nyt saatua kehutaan huomattavasti suuremmaksi.
Miinus osuu kokonaan NSW:n osalle, Queenladin olessa noin 0,4 milj. t.
plussalla ja Victoria 0,32 plussaa.
Kaikkiaan NSW: miinustus viime kauteen verraten on 2,61 milj. tonnia.

Viterra joka ostaa osittain Victoriasta mutta enimmät Etelä-Australian
maakunnasta on päätynyt ostoissaan tasolle 8,72 milj. t.
Vastaanotto on jo hiipunut joten 9 milj. t. jää saavuttamatta.
Näissäkään varastomäärissä ei suuri sato näyttäydy vaikka Victorian
osuutta ei erotettaisi vastaanottomäärästä, - Etelä-Australian vehnäsatoa
povattiin marraskuussa noin 7 milj. tonniin ja ohrasatoa 2,8 milj. tonniin,
sekä rypsin 0,64 milj. tonniin.

Näiden yhtiöiden vastaanotto on yhteensä noin 20 milj. tonnia viljoja.
Jonkin verran on mennyt suoraan aussien myllyille ja osa on farmarien
varastoissa.
Mikä osuus varastoihin kelvanneesta vehnän osuudesta on myllylaatua on
täysi mysteeri.
Rehuvehnää on ainakin paljon sen perusteella mitä on kerrottu rehuvehnän
ostoista vientiin.
Muutaman viikon aikana on ilmoitettu noin 1 milj. tonnin rehukaupoista,
ja tämä sen lisäksi mitä jo aiemmin on myyty.
Viterra sekä GrainCorp ovat laivanneet täyttä vauhtia, joten niiden
yhteiset varastomäärät ovat jo alle 15 milj. tonnin.

Mainittakoon vielä että ABARES povasi joulukuussa itäosan vehnäsadoksi
peräti 23 milj. tonnia, ohralle 7,04 milj. t. ja rypsille 1,74 milj. t.
Yhteismääräksi tulee peräti 31,78 milj. tonnia.
Eli teillä tietymittömillä olisi vielä 11,78 milj. t. viljoja, - tai
ongelmajätteen sekaista tavaraa.
Tämä siis mantereen itäosan viljoista, Länsi-Australia jää toiseen
katsaukseen.
---
soija maalis 15,38 touko 15,30
maissi-------6,79------6,77
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,62---8,78----9,22
touko 7,70----8,72----9,15
heinä 7,71----8,64----9,10
syys 7,77-----8,64----8,91
Pariisi vehnä
maalis 287,75 touko 284,50 syys 273,50 joulu 274,25
rypsi
touko 545 elo 543,50 marras 546,25 helmi 544,75
maissi
maalis 279,25 kesä 279,25 elo 281,25 marras 267,75

Kiina on aloitanut maissin tuonnin Brasiliasta, jolle oli aiemmin joitain
esteitä.
Joulukuussa läksi kiinaan noin 1 milj. tonnia, joka sai Brasilian omat käyttäjät valittamaan että ennen safrinha satoa voi tulla maissipula.

Dimsums blogi kertoo että Kiinassa on kovat halut tuoda maissia ja nyt
myös etanolin ja maissitärkkelyksen valmistamiseen.
Kiinan hallinnolla on ollut 7,2 milj. tonnin tuontikiintiö, jossa tulli
on vain 1 %.
Jos tuodaan tuontikiintiön ulkopuolella, onkin tulli peräti 65 % maissin
tuontihinnasta laskien.
Tarvittaessa tuotikiintiötä lisätään, niinkuin on nähty aiempinakin vuosina.

Tuontihalut pitää ilmoittaa hyvissä ajoin syyskuussa.
Hallinto julkaisee tuontia havittelevat yritykset, mutta ei kerro ketkä
saavat tuontiluvan, eikä tuonimääriä.
DimSums on löytänyt listalta kiinalaisen maailman suurimman sikatalous ja rehunvalmistaja yrityksen, sekä muita yhteensä 1230 kappaletta.
Tällä ryhmällä on kapasiteettia peräti 378 milj. tonnin maissinkäyttöön,
josta tietenkin enimmät saadaan Kiinasta.

Kiinan maissinsaanti heikkeni Venäjän hyökättyä Ukrainaan, ja myös Usan
maissitaseiden kireyden vuoksi.
Kiina osti Usasta myös paljon durraa etanolin tuotantoon, mutta viimeksi
saatu durrasato ei paljon vientiä salli.
Argentiinan huonoksi kääntynyt maissisato vaikutta myös, kuin myös EU:n
kilpailevat tuontitarpeet Brasiliasta sekä muualta.
Linkin alussa on kuvaaja Kiinan maissin tuonnista mikä on kasvanut huomattavasti viime vuosinä.
http://dimsums.blogspot.com/2023/01/corn-quota-applicants-reveal-booming.html
---
Kansasin HRW vehnästä oli tammi 30. tasolla kuntoluokassa erittäin
huono 20 % , huonossa 27 %, kohtalaista oli 32 %, hyvää 19 % ja
erinomaista 2 %.
Tähän vuodenaikaan luokittelu on enempi huumoria vehnän ollessa horteessa.
Kertoohan se kuitenkin että kuivuus jatkuu edelleen.
---
soija maalis 15,20 touko 15,16
maissi------6,81 ------6,79
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,58----8,83---9,26
touko 7,68-----8,75---9,19
heinä 7,71-----8,67---9,14
syys 7,78------8,67---8,95
Pariisi vehnä
maalis 285,25 touko 282,50 syys 271 joulu 272
rapsi
touko 541 elo 539,75 marras 541,50 helmi 540,75
maissi
maalis 276,75 kesä 276,75 elo 279,25 marras 266,50

Viikolla 20-26.1. myytiin Usasta 136 400 t. vehnää ja laivattiin 496 200 t.
Seuraavaa satoa myytiin 32 500 t.
Kauden myynti kasvoi 16,17 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,24 milj. t.
Myynti alittaa vuodentakaisen tason 1,1 milj. tonnilla, mutta edustaa
76 % osuutta USDAn vientiarviosta.
---
Maissia myytiin 1,592 milj. t. ja laivattiin 598 300 t. , - seuraavaa satoa
myytiin 163 200 t.
Kauden myynti kasvoi 25,63 milj. tonniin, josta laivaamatta 13,02 milj. t.
Myynti edustaa 52,4 % osuutta vientiarviosta.
---
Soijaa myytiin 736 000 t. ja laivattiin 1,959 milj. t. - seuraavaa satoa myytiin 192 000 t.
Kauden myynti kasvoi 57,27 milj. tonniin, josta laivaamatta 11,68 milj. t.
Myynti edustaa 87,2 % osuutta vientiarviosta.
----
Lieneekö huoleton HRW vehnän myynti alkanut huolestuttaa kun sen myynti
jäi viikolla 14 000 tonniin, - Haiti sai 12 100 t. mikä sinne laivattiinkin.
Kevätvehnää myytiin 38 500 t. mutta Egyptille lohkesi ufomiesten potista
60 000 tonnia.

Miten Kiinan ilmeinen pula ilmenee ostoissa Usasta.
Syyskuun alusta alkaneella kaudella on Usasta viety Kiinaan 4 milj. t.
maissia ja 0,26 milj. t. odottaa laivausta.
Määrät ovat alle vuodentakaisten jolloin laivausta odotti 8,97 milj. t.
ja laivattu osuus oli 3,47 milj. t.

Durraa on viety 0,19 milj. t. ja 0,3 milj. t. odottaa laivausta.
Vuosi sitten oli viety 1,98 milj. t. ja laivaamatta oli 2,67 milj. t.
Lopullinen laivausmäärä kiinaan päätyi 6,55 milj. tonniin.

Usan huono durrasato tuskin sallii yli 1 milj. tonnin laivauksia, joten
Kiinan huoleksi jää noin 6 milj. tonnin etsiminen muualta.
Hintakin on ollut päälle maissin hintojen.
Maissiakaan Kiina ei saa Usasta vuodentakaisia määriä, eikä saa muutkaan.
Mississipin vesitilanne on edelleen huono sateiden vältellessä sen
valuma-alueita, mikä vaikeuttaa kuljetuksia satamiin.
---
soija maalis 15,34 touko 15,27
maissi------6,74------6,73
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas minneapolis
maalis 7,60----8,79----9,24
touko 7,70-----8,72----9,18
heinä 7,74-----8,64----9,13
syys 7,82------8,64----8,94
Pariisi vehnä
maalis 283 touko 281,25 syys 271 joulu 272
rapsi
touko 544,25 elo 541,75 marras 543,25 helmi 542,50
maissi
maalis 275,75 kesä 276,50 elo 280 marras 266,75

Argentiinan sateet ovat hieman parantaneet maissin tilaa, mutta kuiviakin
alueita vielä on.
Argentiinan maissista 32 % osuus on huonokuntoista 45 % kohtalaista ja
22 % hyväkuntoista.
Osa maissista ehti kuitenkin saada korjaamatonta vahinkoa, -maissista noin
30 % ehti ennen sateita pölytysvaiheeseen ja tämä osuus tuottaa vahan tai
ei lainkaan jyväsatoa.
Paljon paremmastakin maissista silputaan karjanrehuksi koska muuta ei
ole saatavilla kuivuuden vuoksi.
Jos jollakin olisi tarjolla vanhan sadon maissia, niin siitä tarjotaan
parhaimmillaan 496 doll. t. vastaavaa hintaa.

Argentiinan vehnän hinnat ovat korkealla tasolla, joista parasta tarjotaan
heti toimitettavasta tavarasta, eli peräti 580 dollaria tonnilta vastaavaa hintaa.
Viejillä on vielä malliksi ikkunahintana Spot erille 384 doll. t.
---
Soija maalis 15,32 touko 15,26
maisi------6,77------6,75
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,57---8,72----9,21
touko 7,68----8,65----9,14
heinä 7,71----8,57----9,09
syys 7,79-----8,56----8,90
Pariisi vehnä
maalis 284,50 touko 282,75 syys 272,75 joulu 273,75
rapsi
touko 545,25 elo 542,75 marras 544,50 helmi 543
maissi
maalis 278 kesä 278,25 elo 282 marras 268,50

Helmikuun alkuun mennessä oli Ukrainasta viety 9,89 milj. t. vehnää,
-vastaan 17,2 milj. t. vuosi sitten, eli noin 10 milj. t. miinusta.
Maissia on viety 15,8 milj. t. , mikä on samaa tasoa vuodentakaiseen
verraten.
Selityksenä tähän on viime kauden maissin juuttuminen varastoihin helmikuussa alkaneen sodan vuoksi, ja sen vientiä voitiin aloittaa
jo kesällä uuden kauden alusta alkaen.
Vienti on sujunut nyt myös EU:n suuntaan kuivuuden vuoksi huonoksi
jääneiden satojen takia.

Ukrainan hallinto arvioi nyt viimeksi saadun vehnäsadon 20 milj tonnin
hujakalle.
Ukraina on tilastoinut vain sen hallussa olevan peltoalan, johon on
saatu kohtalaisesti lisää kun rintama on siirtynyt Venäjän suuntaan.

Venäjä taas kiirehti liittämäään Ukrainan alueita omiin tilastoihin,
ja lisäsi siksi vehnäsatonsa määrää.
Venäjä varastikin Ukrainalta melkoisesti edellisen sadon vehnää, jota
se on vienyt esimerkiksi Syyriaan.
---
soija maalis 15,21 touko 15,13
maissi------6,78------6,76
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,49----8,72----9,17
touko 7,61-----8,64----9,10
heinä 7,65-----8,54----9,06
syys 7,74------8,55----8,86
Pariisi vehnä
maalis 288,50 touko 286 syys 276 joulu 276,75
rapsi
touko 549,75 elo 546,25 marras 547,50 helmi 546
maissi
maalis 280,25 kesä 280,25 elo 283,75 marras 270

Usalaisen Goldman Sachs pankin tutkija, jonka työnä on raaka-aineiden
saatavuuden ja hintakehityksen seuraaminen, - on päästetty ääneen.
Tällaiset hemmot pidetään tavallisesti hiljaisina, niin että pankki
tai sen omistajat sekä luottoasiakkaat pääsevät rahastamaan ennen
muita.

Nyt kun metsävelikin on jo asiasta jyvällä, niin tutkija kertoo
uutisena että öljyn saatavuudesta tulee ongelma jo kuluvan vuoden
aikana, ja enemmän vuodella 2024.
Perussyynä pidetään liian vähiä investointeja, joiden avulla voitaisiin
piiskata tuotantoa vanhoissa esiintymissä, sekä uudenpien esiintymien
tyhjentämisen nopeuttamisessa.

Milloin öljyn kysyntä ylittää sen tarjonnan, on se hetki milloin hinnat
alkavat suuremmin nousta.
Tätä povataan jo toukokuulle, jolloin Kiinan arvellaan saavuttavan
aiemman talouskasvun tason, mikä on koukannut alemmaksi koronan vuoksi.
Goldman Sachs pankin hemmolla ei ollut valtuuksia puhua enempää, mutta
eipä anneta tämän häiritä.
https://www.thestar.com.my/business/business-news/2023/02/07/goldman-sachs-oil-faces-production-issue-in-2024

Venäjän öljyntuotannon lasku jyrkkenee hieman myöhemmin, riippuen jonkin
verran siitä miten pitkään erinäisiä pakotteita jatketaan.
Ilman pakotteitakin tuotanto laskisi johtuen Venäjän kyvyttömyydestä
jatkaa tuotantoa tukevia porauksia, sekä niiden tuotantoon saattamista.
Käytössä olevien kenttien luonne vaatii jatkuvia uusien tuotantoreikien
porauksia, sekä niiden tuotantoon saattamista noin 8000 kappaleella
joka vuosi, ja tällä vasta saataisiin tuotanto pysymään ennallaan.

Ilman porauksia tuotanto laskee noin 18 % vuosittan, mikä merkitsisi
noin 2 milj. barrelin päivätuotannon miinusta, - nykyisen tason ollessa
noin 10,5 miljoonaa barrelia päivässä.
Niin tai näin, - eräs Venäjän öljypuolella toimiva patu totesikin
taannoin että noin 2 milj. barrelin tuotannon lasku on jo varmistunut.
Tämä vähentää automaattisesti määränsä verran vientiä, - Venäjän
oman tarpeen ollessa etusijalla.
Sodankäynti ei ole tätä tarvetta ainakaan vähentänyt.

Metsäveljen öljykatsauksen johtopäätöket ovat vielä "vaiheessa".
Päällisin puolin sälyt on jo ahkiossa, mutta viimeinen osa
siirtyy seuraavan katsausletkan puolelle.
---
Huomenna julkaistaan uuden USDAn raportit ja uusi katsausletka alkaa.
Huomenna saadaan myös Kanadan viljoista varastoraportti.
---
soija maalis 15,16 touko 15,10
maissi------6,74-------6,73
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,50----8,86-----9,17
touko 7,61-----8,75-----9,10
heinä 7,67-----8,63-----9,05
syys 7,76------8,61-----8,87
Pariisi vehnä
maalis 293,75 touko 290,50 syys 278,75 joulu 279,50
rapsi
touko 553,50 elo 549,75 marras 552 helmi 550,50
maissi
maalis 285,50 kesä 284,50 elo 287,75 marras 273