viljan hinnat nousussa

Paikallisen Fingridin sähköverkonhallintaa Lounais- Australiassa.

Käytetään uusiutuvien vaihtelun säätöön hiili- ja kaasuvoimaloita. Uudemmat laitokset Ramp rate kaasulla ylös-alas 11 mw/min, hiilellä 4 mw/min. Ilmeisesti kaasua käytetään enemmän säätöön silloin, kun tuuliolosuhteet vaihtelee kiivaasti. Auringon kanssa pelataan sitten hiilellä.

Fuel mix 3kk. Omakotitalojen kattopaneelit ei ole mukana laskennassa.

The SWIS is geographically isolated, unlike the National Electricity Market of Australia's eastern and south
eastern states, and therefore needs to be self-sufficient. The RCM, unique to the WEM, ensures sufficient
generation is available to meet demand.

https://www.aemo.com.au/-/media/files/electricity/wem/wholesale-electricity-market-fact-sheet.pdf?la=en&hash=ED1512DAF6230ABBA3008B1954AB46A5

https://www.aemo.com.au/energy-systems/electricity/wholesale-electricity-market-wem/data-wem/data-dashboard#generation-facilities

https://www.aemo.com.au/energy-systems/electricity/national-electricity-market-nem/data-nem/data-dashboard-nem

Tänään jatketaan raporttien katsastusta aiheena rehuviljat, joissa on
mukana myös maissi.
USDA miinusti marraskuun arviotaan planeetan sadosta 5,9 milj. tonnia,
ja edellisestä sadosta peräti 49,97 milj. tonnia.

Suurin miinus viime kauteen verraten tulee Usan kohdalle 32,9 milj. t.
kokoisena kuivuuden miinustettua maissin osuutta 29 milj. tonnia.
Tästä on seurannut maissin hintojen pysyminen korkeina, josta syystä
USDA on miinustanut Usan kulutusta rehukäytön osalta 10 milj. tonnia.
Loput miinustuksesta osuu enimmäkseen vientiin etanolin tuotannon
kuluttaessa lähes entisellä tasolla.

Etanolin tuotannon vuoksi Usan kulutus on kaikkiaan 314,7 milj. tonnia,
josta rehukäytön osuus 138,5 milj. t. - eli alle puolet.
Usan rehuviljojen vientiä on miinustettu 13,65 milj. tonnia.
Kauden alkuvarasto oli 37,71 milj. t. , josta sen arvioidaan laskevan 34,4
milj. tonniin.
Suuri vuosimuutos miinuksen suuntaan pitää yllä korkeita hintoja Usassa,
ja suuri miinustus Usan viennin osalla vähintäänkin kannattellee nykyistä
planeetan hintatasoa, - miinustahan tuli myös muualle Ukrainan ja EU:n
ollessa kohteena.

EU:n rehuviljojen tuotantoa miinustettiin 19,74 milj. tonnia, - miinus
vastaa 16,4 % osuutta EU:n rehukäytöstä edellisellä kaudella.
Rehukäyttöä onkin miinustettu 5,9 milj. tonnia, ja tämä vaikka tuontia
on lisätty 1,7 milj. t. määrään 23,1 milj. tonnia.
EU:n loppuvarastoa miinustetaan lisäksi 3 milj. t. , jolloin se asettuu
ranttalitasolle 13,79 milj. tonniin.
Määrä vastaisi vain 33 vuorokauden kulutusta EU:ssa.
Kun EU:n rehuviljoista suuri osa on niitä joska vaativat paljon kylvösiementä
hehtaaria kohti, niin eipä tuosta liikene muuhun kulutukseen käytännössä
mitään.

Viljojen pilkkahinnat aiempina vuosina houkuttivat viljan polttoon
pellettien sijaan.
Tällaista valmiutta on jonkin verran Saksaa ja Ukrainaakin myöten, joten
energian hinnoista ja saatavuudesta riippuen saattaa ilmetä yllättävää lisäkulutusta.
Lappeenrannassa suunniteltuja puukaminoita on jo viety Ukrainaan, joten ...
---
soija tammi 14,60 maalis 14,66
maissi joulu 6,41 maalis 6,54
vehnäfutuurit
.....Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,33----8,80----9,39
maalis 7,54---8,61----9,16
touko 7,64----8,54----9,13
heinä 7,67----8,44----9,10
Pariisi vehnä
maalis 304,25 touko 301,50 syys 279,50 joulu 278,25
rapsi
helmi 554,75 touko 559,75 elo 562,50 marras 566,50
maissi
maalis 287,25 kesä 288,25 elo 290,25 marras 268

Flex Lng Ceo käy läpi lng markkinoita, video on 8 kk takaa. Videon lopussa on kartalla Euroopan lng- terminaalit.

https://www.youtube.com/watch?v=a3vC-9Dw2j8

https://www.fortum.fi/media/2022/06/suomen-ensimmaisen-kelluvan-lng-terminaalin-sijoituspaikaksi-fortumin-inkoon-satama

https://gasgrid.fi/

Alla terminaaalit jotka- toiminnassa, valmisteilla, suunnitteilla Eurooppaan.

https://www.cleanenergywire.org/factsheets/liquefied-gas-does-lng-have-place-germanys-energy-future

Alla tilastoja sähkön hinnoista, käytöstä, hintoja ostovoimakorjattuna, ym.

https://www.electricrate.com/data-center/electricity-prices-by-country/

Alla Vesa Ahoniemen ja Alexander Stahelin (Sep 08 2022) twitterketjut kaasu- ja sähkömarkkinoiden toiminnasta.

https://twitter.com/VAhoniemi/status/1567764727656226816

Lets talk electricity

https://twitter.com/BurggrabenH

Kaasuverkko- tunnistaminen ja toiminta

https://puhti-2022.gasgrid.fi/sw-public/

Ukrainassa sähkökatkot ovat vaarantaneet viljojen säilymistä siiloissa.
Lähinnä kyseessä on maissi jota ei ole saatu tarpeeksi kuivaksi, joten
se vaatii sähköpuhaltimilla aikansaatua ilmajäähdytystä kuumenemisen
estämiseksi.
Eräänkin varaston lämpötila kohosi 46 asteeseen sähkökatkon aikana, mikä
ei sinällänn pilannut maissia, mutta muu biologinen muhiminen kyllä jos
sitä ei estetä.
Yleensä kaikki toimii sähköllä kuten siilojen purku ja täyttölaitteet,
joten vilja menee väistämättä piloille pitkän sähkökatkon aikana.
Tilanne on hätyyttänyt viljakaupan järjestön vaatimaan toimia tilanteen hoitamiseksi, mikä tarkoittaa dieselgeneraattoreita ja muuta sälää.

Äärimmillään viljasiilon lämpötila saattaa nousta viljan syttymispisteeseen,
kun noin 75 ateen jälkeen alkavat kemialliset reaktiot tuottamaan lämpöä.
Sama tapahtuu puullekin kuivatislauksen aikana, mutta alkuvauhti pitää
tuottaa ulkopuolisella kuumennuksella.
Noin 270 asteen jälkeen muuttuu puun hajoaminen eksotermiseksi ja lämpötila
nousee edelleen omavoimaisesti aina 350 - 400 asteeseen saakka.
Tämä siis puuaineen osalta esimerkiksi tervanpoltossa.
---

soija tammi 14,80 maalis 14,82
maissi joulu 6,41 maalis 5,52
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,28----8,83----9,39
maalis 7,50---8,65----9,22
touko 7,60----8,57----9,18
heinä 7,65----8,49----9,14
Pariisi vehnä
maalis 305,50 touko 302,75 syys 282,25 joulu 281
rapsi
helmi 563,25 touko 540,25 elo 570,25 marras 573
maissi
maalis 287,50 kesä 289,50 elo 291 marras 269,50

Tänään jatketaan planeetan öljyntuotannon selvittämistä ja vuorossa
on Libya, joka on tuotannon koon mukaan laaditulla listalla kymmenes.
Tässä katsastelussa jäljitetään syitä öljyn vientimäärien laskulle
vaikka sen tuotantomäärät ovat kasvaneet aina 2018 saakka.

Libya tuottaa noin 1,25 milj. barrelia päivässä, mikä tekee vuodessa
noin 465 miljoonaa barrelia.
Libyan öljyvarojen katsotaan olevan 48363 miljoonaa barrelia, joka riittäisi
peräti 105 vuoden tuotantoon nykyisellä vauhdilla.

Päälle 100 vuotta on kuitenkin siksi pitkä aika, että jo paikallisen
väestönkasvun vuoksi olisi tuotannon vauhtia lisättävä.
Väestön kasvu on 1,65 % , mikä lisää vuotuista väkimäärää 1000 henkilöä
kohti 21,5 nuppia, kun saman joukon kuolleisuus on vain 3,45 väestöpyramidin
muodosta johtuen.
Niimpä 1000 henkilön joukon nettolisäys on 18 henkilöä vuodessa.
Kun Libyan väkiluku on 7,137 miljoonaa, tulee väestön nettolisäykseksi
128 466 nuppia vuodessa.
Väestömäärä kasvaisi 10 seuraavan vuoden aikana 1,28 miljoonaa ja samaa
vauhtia kasvaessaan väkimäärä yltäisi 20 miljoonaan enenkuin öljyvarat
loppuisivat.
Väkimäärä kuitenkin kasvaisi nopeammin koska erityisen suuret ikäluokat
ovat tulossa jo 10 vuoden sisällä lisääntymisikään.
Nykyinen 1,65 % väestönkasvu pitää sisällään vahvan exponentin, eli korkoa
korolle kasvun.
Jos öljyä riittää, riittää rahaa myös tuontiruokaan, josta Libya on 90 %
riippuvainen.
Niimpä jos esteitä ei tulisi vaikka ruuan saatavuuden suhteen, näyttäisi
Libyan väestönkasvu tyypillisen väestöräjähdyksen näköiseltä.

Tässä tulee kuvaan mukaan jo aiemmin puheena ollut seikka, eli tuottajamaan
väestön energian ja polttonesteiden tarve.
Se on jo nyt noin 20 % öljyn tuotannosta, eli 219 700 barrelia päivässä.
Tämän lisäksi kulutetaan maakaasua noin 7 700 milj. kuutiometriä vuodessa.
Noin 2 kolmasosaa Libyan tuottamasta maakaasusta kuluu energiantuotannossa,
joka on sähköteholtaan noin 10500 megawattia.

Asian voisi laskea tarkemminkin mutta jo noin 15 vuoden kuluttua nykyisen
tasoisesta tuotannosta kuluisi omiin tarpeisiin lähes puolet.
Ellei tällä välin tuotantoa nosteta uuteen ennätykseen tulee Libyaankin
nälkä, - vaikka tuotiruuan ja öljyn hintasuhde säilyisi ennallaan.

Vaikka laskennallisesti nykyiset öljyvarat riittäisivät Libyan nykyisellä
tuotantovauhdilla 100 vuotta, niin käytännössä eivät.
Näihinkin öljykenttiin pätee "hubbertin käyrä" eli tuotantohuipun jälkeen
alkaa jyrkkenevä lasku.
Paljon ennen öljyn loppumista tuotanto ei kata edes omaa kulutustarvetta,
saati sitten tuontiruuan ostoon vaadittavaa öljyn vientiä.

Leikitään vielä hieman prosenteilla.
Nykyisellä noin 1 milj. barrelin päivätuotannolla öljy riittäisi 100 vuotta.
Nostetaan tuotanto 2 milj. barreliin ja se riittäisi 50 vuotta
Neljä miljoonaa barrelia ja öljy loppuu jo 25 vuoden kuluttua.

Entäpä lyhyemmän ajanjakson näkymät ?
Nykyinen öljyn vienti on ollut kovin poukkoilevaa johtuen riitelystä ja
aseidenkin käytöstä kun Libyan eri syistä riitaisat liivijengit mellastavat
siitä kuka saa vallan luonnonvaroista.
Mitään merkittävää parannusta ei voi odottaa maan sisäpolitiikkaan, joka
on tyypillistä maille joiden väestön älykkyysosamäärä pyörii 80 pisteen
hujakalla.
Niimpä Libyan noin 1 - 1,2 milj barrelin vientimäärän ei voi odottaa
suuresti kasvavan, vaan nykyisenkin säilyttäminen on haasteellista.

linkistä löytyy CIA:n laatima kooste Libyasta
https://www.cia.gov/the-world-factbook/countries/libya/
---
soija tammi 14,83 maalis 14,85
maissi joulu 6,39 maalis 6,51
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 7,28-----8,69----9,39
maalis 7,49----8,50----9,17
touko 7,59-----8,43----9,13
heinä 7,64-----8,38----9,09
Pariisi vehnä
maalis 302,50 touko 299,75 syys 279 joulu 277,75
rapsi
helmi 562 touko 568,25 elo 568,50 marras 569,50
maissi
maalis 284,25 kesä 285,75 elo 287 marras 268

Viikolla 2-8.12. myytiin Usasta 469 000 t. vehnää ja laivattiin 255 900 t.
Kauden myynti kasvoi 14,1 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,1 milj. t.
Myynti alittaa vuodentakaisen 1,1 milj. tonnilla.
---
Maissia myytiin 958 900 t. ja laivattiin 590 500 t.
Kauden myynti kasvoi 20 milj. tonniin, josta laivaamatta 12,78 milj. t.
Myynti alittaa vuodentakaisen 18,5 milj. tonnilla.
Myynti edustaa 37,9 % osuutta USDAn vientiennusteesta.
---
Soijaa myytiin 2,943 milj. t. ja laivattiin 1,846 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 41,8 milj. tonniin, josta laivaamatta 18,79 milj. t.
Myynti ylittää 1,8 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
Myynti edustaa 75 % osuutta USDAn vientiennusteesta.
---
Usasta tohdittiin vielä myydä HRW vehnää 145 300 t. - olisiko jo
ollut parempi olla myymättä, sitäpä pitää nyt tarkistaa.
Tähän mennessä HRW vehnää on myyty 3,86 milj. tonnia, mikä on 2,23 milj. t.
vähemmän kuin vuosi sitten.
USDAn vientiarvio on 5,98 milj. t. joten siihen nähden olisi vielä varaa
myydä.

14,45 HRW vehnän sato
9,79 alkuvarasto
24,24 kaikkiaan käytettävissä
5,98 tässä vähennetään vienti
11,34 tässä vähennetään Usan kulutus.
7,24 tämä jäisi loppuvarastoon.

Taseista näkyy että sato oli vain 3,1 milj. t. suurempi kuin Usan oma
kulutus, - joka on pääosin myllylaatua.
Kun vientikin vaatii myllylaatua niin eipä ainakaan uudesta sadosta saatu
lisä siihen riitä.
Jo nyt on myyty sitä vientiin 3,8 milj. t. ja kun tähän lisätään Usan
oma tarve 11,34 milj. t., - niin uusi sato oli ja meni.
Sato ei ollut kuitenkaan kokonaan myllylaatua, joten sen osuus olisi
tarvittu kokonaan Usan kulutukseen.
Viime kauden lopulla nähtiin sama kuin monesti aiemminkin, eli vientilaivaukset hyytyivät vehnän puutteeseen, vaikka taseiden mukaan
runsauden hirmuisuun oli vallalla.
Nyt voi jo povata kireämpää tilannetta, mutta jätän tarkemman arvion
tuonnemmaksi, eli odottamaan seuraavaa varastotaporttia.
---
Argentiinassa Rosarion viljapörssi miinusti aiempaa arviotaan vehnäsadosta
0,3 milj. t. ja asetti sen 11,5 milj. tonniin.
USDAn viimeisin arvio oli 12,5 milj. tonnia.
--.
soija tammi 14,72 maalis 14,75
maissi maalis 6,54 touko 6,54
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,57---8,60----9,18
touko 7,66----8,52----9,14
heinä 7,70----8,44----9,11
syys 7,76-----8,45----8,95
Pariisi vehnä
maalis 299 touko 296,75 syys 278,50 joulu 277,75
rapsi
helmi 558,50 touko 565 elo 565,25 marras 568
maissi
maalis 284,50 kesä 284,75 elo 285,50 marras 267

Buenos-Airesin viljapörssin kokoamien tietojen mukaan Argentiinan
vehnästä on korjattu 53,5 % osuus ja saaliiksi on saatu 5,84 milj. t.
Tänänastisen korjuun satotaso on keskimäärin 1,96 tonnia hehtaarilta.
Vieläkään ei ole selvyyttä hallojen alle jääneen alueen satotasosta koska
vain 3-5 % on näiltä alueilta korjattu.
Lisäksi viikossa edistyttiin näillä vain 1-2 %.
Sateita on ollut 10- 30 milliin ja lämpötilat korkeimmillaan 36 - 40 astetta.
---
Australiassa joulu 12. päivätty GrainCorp tiedote kertoo että Queenslandin
viljat alkavat olla jo yhtiön varastoissa, joihin on saatu 2,02 milj. t.
NSW:ssä sateet ovat haitanneet kojuuta ja toimituksia.
Tähän menessä varastoihin on saatu maakunnasta 2,94 milj. t. joista pääosa
rypsiä ja ohraa, - vehnääkin on saatu jonkin verran.
Victoriassa kasaan on saatu 1,38 milj. t. josta enemmistö rypsiä, - ohraa
on vasta aloiteltu ja vehnää tuskin lainkaan.
Yhtiö ei kerro laadusta hyvää eikä huonoa, mutta kehottaa tuottajia olemaan
yhteydessä varastoon ennekuin toimittaa.

Viterran vastaanottomäärää oli karttunut joulu 11. tasolla 3,86 milj. t.

Länsi-Australiassa vehnän satomääräksi povataan 13 milj. t. mutta limkin
raportti varoittaa että selvyys saadaan vasta tammikuun puolivälissä.
Yleinen satotaso on ollut hyvä mutta siitä on seurannut normaalia alempi
valkuaispitoisuus.
Kuitenkin tuotannon pohjoisilta alueilta saatiin hyvälaatuista vehnää,
ja satotasokin on ollut ennätyksellinen 4-6 tonnia hehtaarilta.

Heikommin on onnistuttu etelän Esperancen ja Albanyn alueiila jossa on
ollut liiaksi sateita.
Valkuainen on jäänyt alhaiseksi yhdessä pudotuskokeen tulosten kanssa
siirtävät vehnän rehuksi.
Vehnää olisi näiltä alueilta tulossa 2,9 milj. tonnia ja enimmäkseen
rehuvehnää.
https://www.giwa.org.au/wa-crop-reports/2022-season/giwa-crop-report-december-2022/
---
soija tammi 14,79 maalis 14,83
maissi maalis 6,53 touko 6,53
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,58----8,47----9,09
touko 7,65-----8,41----9,04
heinä 7,70-----8,35----9,02
syys 7,74------8,34----8,89
Pariisi vehnä
maalis 297,50 touko 295,25 syys 277,75 joulu 277,75
rapsi
helmi 560 touko 566,75 elo 567 marras 570
maissi
maalis 283,75 kesä 284,50 elo 285,50 marras 267,25

Tänään jatketaan planeetan öljynviejien katsastusta ja vuorossa on
Angola, joka on viejien listalla suuruusjärjestyksessä kahdeksas.
Angolan vientitulot riippuvat raakaöljyn viennistä noin 90 % osuudella.
Maa joutui kerjuulle virusepidemian jarruttaessa vientiä, - planeetan
varastojen täytyttyä kysynnän lyhytaikaisen romahduksen takia.
IMF ehtikin luvata lainaa, mutta öljyn hinnan ja kysynnän pompsahdus
lienee ainakin helpottanut finansseja.

Linkin artikkelin mukaan Angola vei 2021 raakaöljyä 1,34 milj. barrelin
päivävauhdilla, mikä tekee 469 milj. barrelia vuodessa.
Viennistä 0,95 milj. barrelia on suuntautunut Kiinaan ja 0,11 milj. Intiaan.
Tuotanto ja vienti on ollut jo pitkään laskevalla uralla, joka on viime
vuosina jyrkentynyt entisestään.
Aikeita on ottaa uusia alueita tuotantoon, mutta asiat ovat viivästyneet
monista syistä johtuen.
Jos nyt aikeet toteutuisivat, niin tuotannon laskua ne eivät silti pystyisi
nostamaan nousuun.
Uuden tuotantoalueen ovat joko liian pieniä taikka vaikeasti hyödynnettäviä,
koskapa luvatuista suurista verohelpotuksista huolimatta eivät tuotantoon
pystyvät yhtiöt ole innostuneet.
Kaikkiaan reservejä arvioidaan olevan 300 milj. barrelia, eli alle nykyisen
vuotuisen tuotantomäärän.
Angolasta on alettu viedä myös nesteytettyä maakaasua, eräiden tietojen
mukaan erityisesti Ranskaan.
Touhun aloittaminen vaati 750 megawatin tehoisen sähkövoimalan rakentamisen,
joka käyttää energialähteenään maakaasua.
Käytännössä kaikki tapahtuu ulkomaisten yhtiöiden toimin ja myös ulkoa
tuodulla osaavalla työvoimalla.
Angola oli Portugalin siirtomaana ja erilaiset liivijengit tappelivat
pitkään keskenään maan itsenäistyttyä, joten osaavin Portugalista
peräisin ollut työvoima häipyi muualle.

Angolan väkimäärä on 34,8 miljoonaa ja se lisääntyy vuosittain 3,36 %
vauhtia.
Nettolisäys vuotta kohti peräti 1,18 miljoonaa, joten katastrofilta
ei pelasta mikään, - varsinkin kun kaupungeissa asustaa 68,7 % osuus.
Väestöstä lähes puolet on alle 15 vuotiaita, joten pirttiviljelyksen
voi olettaa jatkuvan entisellä innolla.
Mikäpä on näiden neropattien keskimääräinen älykkyys ?
Sepä on peräti 75,1 pistettä mikä estää esimerkiksi lukutaidon oppimisen.

Niimpä öljyn viennin ei voi odottaa kasvavan, vaikka Angolan nykyinen
polttoaineiden kulutus pysyisikin nykyisellä vaatimattomalla tasolla.
Kulutus kuitenkin pompsahtaa jos nyt hankkeilla olevat öljynjalostamot
saadaan valmiiksi.
Samalla vientimäärät väistämättä laskevat nykyistä jyrkemmällä kulmalla.
Angolan öljyn tuotannon huippu osui vuoteen 2010 josta se on lähes
puolittunut.
Jyrkemmällä kulmalla tuotanto alkoi laskea 2016 josta lähtien miinusta
on tullut noin 0,7 milj. barrelin päivätuotannon verran.
Nykyisellä laskuvauhdilla tuotannon propello stoppo on edessä alle 10
vuoden kuluttua.
https://www.eia.gov/international/analysis/country/AGO

soija tammi 14,61 maalis 14,64
missi maalis 6,47 touko 6,48
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,48---8,45----9,08
touko 7,45----8,38----9,02
heinä 7,61----8,32----8,99
syys 7,68-----8,34----8.86
Pariisi vehnä
maalis 297,75 touko 295,50 syys 278 joulu 277
rapsi
helmi 556,75 touko 563 elo 564 marras 566
maissi
maalis 284,25 kesä 283,50 elo 285,50 marras 268,25

Seuraavaksi katsastetaan Kuwait, jonka öljyvarat on arvioitu 6 % osuuteen
koko planeetan osalta.
Kuwaitin öljyntuotonnon huippu osui vuoteen 2013 noin 2,82 milj. barrelin
päivätuotantona, ja tämä 12 kuukauden keskiarvona.
Viimeisin lukema oli 2,7 milj.barrelia päivässä mikä on myös 12 kk. keskiarvo.
Tuotanto on ollut lievässä laskussa, mutta öljypulan sijasta muista syistä johtuen.

Kuwaitin öljyvaroiksi on arvioitu 102 000 miljoonaa barrelia, ja kun nykyinen
2,7 milj. barrelin päivätuotanto tekee noin 1000 milj.barrelia vuodessa,
niin öljy riittäisi 102 vuoden tuotantoon.

Kuwaitin öljy on enimmäkseen raskasta laadultaan, sekä rikkipitoista, ja
siksi ei sovellu kaikkien asiakkaiden jalostamojen syötteeksi.
Enimmät öljystä tuotetaan merialueella sijaitsevilla kentillä, joiden
tuotanto on ollut laskusuunnassa.
Tuotantoa voitaisiin piiskata monilla menetelmillä suuremmaksi, mutta
sen suuret kustannukset ovat jaruttaneet hankkeita.
Raskas öljy on sitkeää pumpattavaa ja vaatisi esimerkiksi suurimittaista
kuuman vesihöyryn johtamista esiintymän öljyä notkistamaan.
Kuwait on yrittänyt löytää maa-alueeltaan kevyttä raakaöljyä, ja on joitain
esiintymiä löytänytkin.
Suunnitelmissa oli öljyntuotannon tason nostaminen 4 milj. barrelin
päivätuotantoon, mutta asia ei ole edennyt osittain öljyn liian halvan
markkinahinnan vuoksi.

Kuwait vie raakaöljyä noin 1,9 milj. barrelia päivässä, ja tämä vuoden 2016
lukujen mukaan.
Vientimäärä on tuosta hieman laskenut koska tuotantokin on.
Samaan aikaan oma kulutus vaati 455 000 barrelia päivässä.
Kuwaitissa myös jalostettiin öljyä vaihtelevia määriä, kapasiteetin oltua
0,93 milj. barrelia päivässä.
Kuwaitin maakaasun tuotanto kuluu kokonaan omiin tarpesiin, joista
sähköntuotanto vaatii suurimman osan, - lisäksi kesäisin kaasua joudutaan
tuomaan ilmastoinnin kuluttaessa paljon sähköä.
Linkin artikkelin mukaan ajoittainen sähköpula on sähkökatkojen muodossa
yleistä.

Mitäpä näistä tiedoista voi eristää katsastuksen aiheen kannalta, joka
siis yrittää jäljittää syitä sille miksi planeetan öljyn vientimäärät
laskivat jo ennen öljyn tuotantohuippua 2018.
Voi kysyä että kannattaako tuotannon määrää lisätä lainkaan nykyisestä.
Jos aiemmat suunnitelmat olisi toteutettu, niin öljy loppuisi jo 50 vuodessa,
ja nyt oltaisiin jyrkenevän tuotannon laskun vaiheessa.
Suunnitelmien esteeksi lienee asettunut Kuwaitin emiiri, jolla on viimeinen
sana sanottavana suuriin suunnitelmiin.
https://www.eia.gov/international/analysis/country/KWT
---
Buenos-Airesin niemimaan vehnää.
Lienee eräs syistä miksi sadonkorjuu ei etene.
https://twitter.com/Santiagodelsola/status/1605192509218607106?cxt=HHwWhMC-waOF5cYsAAAA


soija tammi 14,78 maalis 14,79
maissi maalis 6,52 touko 6,52
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,49----8,46----9,16
touko 7,57-----8,40----9,08
heinä 7,61-----8,32----9,04
syys 7,69------8,34----8,90
Pariisi vehnä
maalis 296,50 touko 294 syys 277,25 joulu 277,50
rapsi
helmi 556,25 touko 562,50 elo 561,75 marras 562,50
maissi
maalis 283,25 kesä 283 elo 283,75 marras 267

Usan pörssipelissä rahastojen shorttilasti kasvoi vehnän osalta vielä
viikon alussa, mitä markkinapuheissakin ihmeteltiin ja huomautettiin että
paljon ei tarvitse tapahtua että niitä on alettava ostamaan takaisin.
Sääennusteissa povattu pakkaskeli sitten riitti liipaisemaan ostot
käyntiin ja hinnat ylös.

Pakkasta povataan siksi reippaasti että jopa 45 % osuus HRW vehnästä
olisi vaarassa saada talvituhoja.
Asia riippuu vielä siitä että saadaanko lunta paljaiden kasvustojen peitteeksi.
Moni tuottaja kertoo toivovansa että vehnä paleltuu hengiltä vakuutuksella
korvattavaksi, siitä kun ei sen heikon kunnon vuoksi odoteta suuria.
---
Argentiinan maissille ja soijalle povataan normaalia kuivempaa säätä
koko loppuvuodeksi.
Osa maissista on jo lopullisesti piloilla ja melkoista osaa ei ole vielä
kuivuuden vuoksi kylvettykään.
---
Irakin kerrotaan ostaneen 100 - 150 000 t. vehnää Australiasta 461 - 496
doll.t. hinnalla.
Myyjiksi kerrotaan kuitenkin ADM ja Anderson joten arvelen että Usasta
on ostettu.

Intian kerrotaan luvanneen että myllyt voivat ostaa tuontivehnää jos
jauhot myydään Intian ulkopuolelle, - hintaan 426 doll t. olisi jo ostettu.
Intian hallinnon vehnävarastot ovat alimmat moneen vuoteen, ja määrältään
noin 19 milj. tonnia.
Tämä joulukuun alun määrä on lähes tarkkaan se mitä hallinto onnistui
ostamaan tuottajilta viime kevättalven sadosta.
---
soija tammi 14,80 maalis 14,82
maissi maalis 6,66 touko 6,62
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,67----8,63----9,27
touko 7,75-----8,57----9,18
heinä 7,79-----8,49----9,13
syys 7,85------8,49----8,99
Pariisi vehnä
maalis 304 touko 301 syys 284 joulu 283,25
rapsi
helmi 572,75 touko 575 elo 571,75 marras 574,25
maissi
maalis 290 kesä 289 elo 291 marras 271,25

Viikolla 9-15.12. myytiin Usasta 334 200 t. vehnää ja laivattiin 235 300 t.
Kauden myynti kasvoi 14,44 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,2 milj. t.
Myynti alittaa 1,2 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
---
Maissia myytiin 636 800 t. ja laivattiin 958 400 t.
Kauden myynti kasvoi 20,73 milj. tonniin, josta laivaamatta 12,41 milj. t.
Myynti alittaa vuodentakaisen 18,85 milj. tonnilla, mutta laivaukset vain
4,52 milj. tonnilla.
---
Soijaa myytiin 736 000 t. ja laivattiin 1,989 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 42,47 milj. tonniin, josta laivaamatta 17,54 milj. t.
Myynti ylittää vuodentakaisen 1,94 milj. tonnilla.
---
Australiassa vehnän tuottajahintoja on pudotettu alemmaksi kuin mitä
markkinahinnat ovat muualla.
Varsinkin itärannikon viljoista enemmistön ostava GrainCorp yhtiö on
kritiikin kohteena sen pudotettua noin 70 aussitaalaa noin vuorokauden
aikana.
Yhtiö veti 700 miljoonan aussitaalan mahtivoitot edellisen kauden viljoilla,
mutta nyt synkistelee että huonosti menee, saattaapa kyllä mennäkin, hyvää
vehnää ei juurikaan saada.

GrainCorp oli alkujaan valtion yritys ja osana koko Australian viljanviennin
monopolia.
Ulkopuolisen painostuksen vuoksi monopoli hajoitettiin muodostamalla
pienempiä yrityksiä, jotka sitten yksityistettiin, mutta niiden omistus
jäi aluksi Australiaan.
Craincorp meni sitten pörssiin hakemaan pääomaa puljun kehittämiseen, ja
tietäähän tuon miten sitten kävi.
Osakkeita tuli ostelemaan usea pelsepuupin petoelikko, kuten Usalainen
viljajätti Cargill, joka eräässä vaiheessa esitti ostotarjouksen koko
yhtiöstä.
Asiasta nousi haloo ja isänmaallisia puheitakin pidettiin parlamentissä.
Pirulle oli kuitenkin annettu pikkusormi, ja lopulta Cargill sai puljatuksi
pääosan yhtiöstä itselleen, jota hieman laimensi Sweitsiläisen Glencore
viljajätin osa-omistus.

Alueen tuottajat katsovat saavansa liian vähäisen osuuden tuottamastaan
viljasta, mikä pitääkin paikkansa, vaikka otettaisiin huomioon ajankohdan
laatuongelmat.
Sadosta on muutenkin tulossa erittäin huono ja tuottajien talous menee
useimmilla kuralle.

Toisin kävi Länsi-Australiassa jossa ei sekaannuttu pörssiin, vaan
valtiovallan monopoli purettiin viljelijöiden omistamaksi osuuskunnaksi.
Tämä CBH niminen osuuskunta maksaa tuottajille ensin arviohinnan, ja
myöhemmin lisää riippuen miten vientikaupat onnistuvat.
Vuosi sitten maksettiin melkoinen potti jälkitilityksenä, ja nyt on
tulossa syyskuun loppuun ulottuneelta kaudelta noin 300 miljoonan
aussitaalan potti jaettavaksi, - sen mukaan mitä kukin tuottaja on
osuuskunnalle myynyt.
---
soija tammi 14,67 maalis 14,72
maissi maalis 6,60 touko 6,59
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,61----8,65----9,22
touko 7,68-----8,59----9,12
heinä 7,73-----8,52----9,06
syys 7,80------8,52----8,91
Pariisi vehnä
maalis 303,75 touko 300,75 syys 283 joulu 282
rapsi
helmi 573,75 touko 577,25 elo 573,50 marras 573
maissi
maalis 291 kesä 291,25 elo 290,75 marras 272,25

Argentiinassa vehnän sadonkorjuu eteni viikossa noin 25 % osuudella
koko vehnän kylvöalasta.
Vauhdikas korjuu kielii huonosta sadosta, taikka siitä että osa on
jätetty korjaamatta ja kylvetty vaikkapa soijaa sekaan.
Äskettäin linkitetyssä kuvassa Buenos-Airesin vehnästä näkyi näin käyneen.

Joulu 21. päivityksen mukaan vehnästä on korjattu 78,3 % ja saaliiksi on
saatu 9,37 milj. t. vehnää.
Tämä Buenos-Airesin viljapörssin mukaan, mikä asettaa keskisadon 2,29
tonniin hehtaarilta.
Nyt on korjattu myös alueita joilla oli usein pakkasta taikka hallaa.
Pakkasen vaikutusta ei vielä näy oikeastaan lainkaan, eli kun eräälläkin
alueella noin 30 % on käyty läpi, on satotaso parhaasta päästä, eli
3 tonnia hehtaarilta.
Pari muuta vastaavasti hallojen alle jäänyttä aluetta joissa jo 70 % oli
käyty läpi, - oli saanut keskisadoksi pienemmän, eli 2,6 ja 2,7 tonnia.
Argentiinassa kylvöajat venyvät parin kuukauden ajalle, joten onkohan
ensimmäiset kylvöt valmistuneet ennen pakkasia tasolle jossa vauriot
eivät selvästi näy satotasossa.
Tällaisesta vehnästä on metsäveljellä kokemusta viime vuosisadan puolelta.
Elokuun hallojen "valmistamaa" jauhatettiin kokeeksi paikkakunnan
vehnämyllyssä, mutta eihän siitä kunnon pullaa saatu, pullapitko jäi
litteäksi ja maku oli erikoinen.
Metsäveljen selkosilla viimeisin elokuun pakkanen oli -70 luvulla, - muutama
yö peräjälkeen 3 - 5 astetta pakkasta.
---
Argentiinan maissista on kylvetty 51 % , mutta alueilla jossa vehnää on
vielä korjaamatta huomattavasti enemmän, , eli 89 % tasolle.
Jonkin verran on saatu sateita mutta ei tarpeeksi kuivuuden poistamiseksi.

Linkin maissi ei sateista hyödy vaan muskataan rehuksi.
Maissi kasvaa alueella jossa saadaan yleensä parhaasta päästä olevia satoja.
Sijaitsee Cordoban maakunnassa Rosarion kohdalta länteen.
https://twitter.com/fedebolatti/status/1607772603472646146

Santa Fe maakunnan maissia:
https://twitter.com/agro_86/status/1605008624543301638

Maissia on vielä paljon kylvämättä ja eniten kuivuudesta kärsineillä
alueilla.
Niimpä jos piakkoin sataa ja myöhemmin runsaasti lisää, on mahdollista saada
kohtalainen maissisato.
Kuitenkin ensimmäisten kylvöjen osuus on noin 25-30 % , joten on paljon
kirittävää.
Sääennusteet eivät vielä lupaile tilanteen paranevan.
---
soija tammi 14,81 maalis 14,88
maissi maalis 6,74 touko 6,72
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,77----8,82----9,37
touko 7,83-----8,75----9,21
heinä 7,87-----8,66----9,13
syys 8,93------8,66----8,95
Pariisi vehnä
maalis 315,25 touko 311,50 syys 292,25 joulu 290
rapsi
helmi 580,25 touko 585,50 elo 582,75 marras 584
maissi
maalis 299,25 kesä 298,50 elo 300 marras 279,75

Planeeetan öljyntuotannon ja siitä vientiin riittävän osuuden katsastus
jatkuu Nigerian ollessa tänään kohteena.
Linkin artikkelin tiedot ulottuvat vuoteen 2019 saakka, mutta tuoreemmatkin
luvut otetaan mukaan käsittelyyn
Artikkelin ensimmäien taulu näyttää sinisellä kuvaajalla kaikenlaisten
nesteiden tuotannon, ja ruskealla varsinaisen raakaöljyn tuotannon.
Vihreällä näytetään Nigerian oma polttonesteiden kulutus.
https://www.eia.gov/international/analysis/country/NGA

Artikkelin kokoamisen jälkeen Nigerian öljyntuotanto on alentunut
merkittävästi, josta tuorein tilasto kertoo 12 kuukauden aikana
tuotetun öljyn keskimääräksi 1,2 miljoonaa barrelia päivässä, - vastaan
vuoden 2019 tuotanto 1,65 milj. barrelia päivä.

Nigerian oma polttonesteiden kulutus on kasvanut tasaisesti, ja oli lähes
kaksinkertaistunut 10 vuoden kuluessa.
Vuoden 2019 kulutus osuu noin 0,55 milj. barrelin päivittäiseen määrään.
Arvataan että se on nyt tasolla 0,6 milj. barrelia päivässä.
Linkin artikkelissa verrataan tätä kulutusta raakaöljyn tuotantoon, ja
saadaan öljyn nettovienniksi 2019 noin 1,2 milj. barrelia päivää kohti.

Nykyinen laskenut tuotanto, sekä hieman noussut kulutus miinustavat
nykyisen nettoviennin peräti alhaiseksi, eli vain 0,6 milj. barreliin
päivässä, eli noin puolet raakaöljyn tuotannon määrästä kuluu Nigeriassa.
Nigerian omien jalostamojen kapasiteetti ilmoitetaan 0,42 milj. barrelin
päivätuotannoksi, ja ulkoa tuodaan toinen puoli eli 0,44 milj. barrelia
päivä.

Tässä toteutuu esimerkin omaisesti aiemmin käsitelty mörkö, joka poistaa
kiihtyvällä vauhdilla öljyä vientimarkkinoilta, joista Suomi ja muut öljyn
tuojat ovat riippuvaisia.
Kun öljyn poistuminen johtuu kahdesta toisiaan vahvistavasta tekijästä,
niin tapahtuman nopeus tulee yllättämään.
Nigeriasta voitiin 10 vuotta sitten viedä nettona noin 1,7 milj. barrelin
päivätuotanto, - ja nyt vain 0,6 milj. barrelia päivässä.

Miten jatkossa ?
Nigerian öljyntuotanto tapahtuu pääasiassa merellä, ja ulkomaisten yhtiöiden
voimin.
Linkin artikkelissa esitellyt projektit tuotannon lisäämiseksi eivät ole
joko toteutuneet, taikka eivät ole pystyneet kääntämään muutoin laskevalla
uralla olevaa tuotantoa nousuun.
Raakaöljyn laatu ei ole täysin markkinoiden haluamaa, osa tuotannosta
on siksi kevyttä laatua että osaa siitä pidetään lähinnä kondensaattina,
eli siitä saadaan jalostamoissa rajoitetusti dieseliä ja enemmän bensiiniä
ja nestekaasuja.

Nigerian öljyvarat arvioidaan 36890 miljoonaan barreliin, mikä riittäisi
nykyisellä tuotantovauhdilla 84 vuoden tuotantoon.
Väestön kasvu vaatisi tuotannon nostamista moninkertaiseksi, mikä sitten
toisi öljyn loppumisen lähemmäksi.
Monet syyt estävät tuotannon kasvun jota tulisi saada aikaan myös
kuivan maan alueille.
Maan sisäinen tilanne estää kuitenkin tutkimuksetkin liian vaarallisina, ja
ennustamaton politiikka tuottaa epävarmuutta paljon sijoituksia vaativan
toiminnan kannattavuuteen.

Nigeria on viidenneksi suurin maakaasun tuottaja, josta nesteytetyn kaasun
vienti aloitettiin jo 1999.
Osa kaasusta pumpataan taksisin öljykenttien painetta ylläpitämään, ja
joku osa poltetaan soihduissa.
Euroopan osuus nesteytetyn kaasun ostajista on ollut 45 % luokkaa ja
Aasian suuntaan on häipynyt 40 %.

Nigerian väestömäärä on 225 miljoonaa ja vuotuinen väestönkasvu 2,53 %,
- mikä lisää syntyvyyden sekä kuolleisuuden mukaan laskien 5,73 miljoonalla
väkimäärää vuotta kohti.
Mikään ei estä katastrofia.
---
Jokapäiväinen leipämme on edelleen öljyn varassa, joten katsastus jatkuu
vielä viiden tuottajamaan osalta, sekä mitä selviää tulevaisuuden suhteen.
Huonolta näyttää Suomenkin tulevaisuus tähän mennessä selvitetyn perusteella.
Kotimaisten polttoaineiden tuotanto pitäisi saada pikaisesti käyntiin vaikka vallankumouksen avulla.
Seuraavat vaalit tuskin mitään muuttavat, "joten pelastakoon itsensä ken
voi."
---
soija tammi 15,08 maalis 15,16
maissi maalis 6,83 touko 6,82
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,87----8,82----9,34
touko 7,92-----8,77----9,21
heinä 7,96-----8,71----9,14
syys 8,02------8,70----8,97
Pariisi vehnä
maalis 214,50 touko 311,25 syys 292 joulu 291
rapsi
helmi 578,50 touko 584,25 elo 582,25 marras 584
maissi
maalis 299,25 kesä 299,50 elo 301 marras 281,25

Lannoitteiden hinnat ovat alkaneet jälleen nousun oltuaan välillä
edellistä hintahuippua alempia.
Brasiliassa MAP eli monoammoniunfosfaatti nousi lähelle aiempaa ennätystä,
eli 1300 dollariin tonnilta, -tämä huhtikuun toimituksiin.

Usassa ammoniakin hinta kevään toimituksiin nousi 1625 dollariin tonnilta,
- oltuaan välillä 960 dollarin hinnassa.
---
soija tammi 15,09 maalis 15,16
maissi maalis 6,79 touko 6,79
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,74----8,67----9,14
touko 7,82-----8,62----9,05
heinä 7,85-----8,55----9,01
syys 7,92------8,57----8,84
Pariisi vehnä
maalis 308 touko 305,50 syys 288,75 joulu 287,75
rapsi
helmi 582 touko 587,25 elo 585 marras 585,50
maissi
maalis 296 kesä 296,25 elo 297,75 marras 277

Tänään selvitetään muutama tekijä jotka lisäävät öljyn kysyntää planeetan
öljymarkkinoilta, joilla tarjolla oleva öljymäärä on ollut laskusuunnassa
jo monet vuodet.
Kyseessä on jatkokappale kehitykselle jossa oljyn vientiin kykenevän
valtion laskeva tuotanto kohtaa kasvavan kotimaisen kulutuksen.

Vientiin ei tietenkään enää riitä mitään, mutta kun tuotanto laskee edelleen,
niin entinen vientimaa siirtyykin öljyn nettotuojaksi.
Ensin vaikutus on pieni, mutta kasvava, - sen mukaan mitä valtion oma kulutus
vaatii.
Tässä ei ole vielä kaikki, - planeetalla on koko joukko öljyn tuottajia,
jotka eivät ole olleet varsinaisia vientimaita, vaan ovat pystyneet
kattamaan osan öljyntarpeestaan markkinoiden ulkopuolelta.
Enemmistö näistä on tuotannon laskuvaiheessa ja näin lisäämässä kireyttä
öljymarkkinoilla.
Lähin esimerkki on Englanti, joka tosin oli lyhyen aikaa viejäkin.
Englanti tuotti 2016 1 milj. barrelia päivässä, mutta kulutti 1,58 miljoonaa.
Omien öljyvarojen laskettiin riittävän tuolla kulutuksella noin 5 vuotta,
- eli ilman tuontia ne olisivat laskennallisesti lopussa jo nyt.

Tällainen tapaus on myös Argentiina, joka pystyi vielä 2010 luvulla hieman
nettomääräiseen vientiinkin, mutta kulutus oli jo 2022 suurempi kuin tuotanto.
Vuoden 2016 aikana arvioitiin että maan raakaöljyvarat ehtyvät jo 8-9
vuodessa, ja näin onkin käymässä varsinaisen raakaöljyn osalta.
Pelastusta on haettu samoin kuin Usassa, eli on aloitettu "tight oil",
eli erään liuskemuodostuman sisältämän öljyn tuotantoa.
Tavanomaisen öljyn osuus on jo pudonnut alle puoleen Argentiinan tuotannosta,
joka kaikkiaan on nykyisin vain omaan kulutukseen riittävää.
Kulutus on ollut kovassa kasvussa, 2016 se oli 0,7 milj. barrelia päivassä,
josta se on noussut noin 1 milj. barreliin per päivä.
Liuskeöljyn jalostuksen ongelmana on se että dieseliä saadaan vähän, kun
taas kulutuksen kasvu osuu maatalouden kasvaneen tarpeen vuoksi siihen.

Liuskeoljyn tuotannon kasvua haittaa hallinnon politiikka, joka rajoittaa
maassa kulutetun raakaöljyn hinnan 60 dollariin barrelilta.
Se on liian vähän tuotannon kasvattamiseksi, mutta joitain toiveita on
että hinnakkaampaa vientiäkin voitaisiin lisätä.
Esiintymästä saadaan myös öljyn ohella maakaasua, jolla on suuri kysyntä
nesteytettynä.
Viimeisin uutinen kertookin että Brasilia on lainannut 689 miljoonaa dollaria
maakaasuputken rakentamiseen esiintymästä rannikolle.

Wikipedian artikkeli käsittelee Vaca Muerta esiintymän tuotantoa, johon
planeetan öljyjätit ovat upottaneet mahtimäärän dollareita.
Tuotantomäärät taas eivät oikein ilahduta, öljyn hinnan tulisi nousta ja
paljon.
https://en.wikipedia.org/wiki/Vaca_Muerta
---
Buenos-Airesin viljapörssin raportin mukaan vehnästä oli joulu 28. korjattu
91,4 % , ja saaliksi oli saatu 11,05 milj. tonnia.
Keskimääräiseksi sadoksi on saatu 2,28 tonnia hehtaarilta.
Arvelen että pientä vedätystä ylöspäin on luvuissa, - varsinkin hylätty osuus
kylvöistä on eräillä alueilla selvästi liian pieni.
---
soija tammi 15,19 maalis 15,24
maissi maalis 6,78 touko 6,78
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,91----8,87----9,38
rouko 7,97-----8,82----9,26
heinä 8,01-----8,76----9,19
syys 8,09------8,75----8,98
Pariisi vehnä
maalis 309,25 touko 306,25 syys 291 joulu 289,75
rapsi
helmi 484,25 touko 588 elo 584,75 marras 583
maissi
maalis 295,50 kesä 295 elo 296,75 marras 289,25

Planeetan öljyntuotannon katsastus jatkuu Kanadan osalta.
Kanada on siitä erikoinen tapaus, että vaikka se on planeetan tuottajista
sijalla 5, - niin sen öljynvienti kohdistuu lähes täysin Usaan, eli 97 %.
Kanadan tuottamasta öljystä hyvin vähän on varsinaista raakaöljyä, tuotannon
ollessa pääosin tervahiekasta kuumentamalla sekä liuotteilla saatavaa
raskasta ja rikkipitoista enemmän bitumin kaltaista öljyä, sekä kevyitä
tiivisteitä.
Tuotanto vaatii paljon energiaa joka saadaan polttamalla maakaasua sekä
tuotannosta saatavia tiivistymättömiä kaasuja.
Ilman lähialueelta saatavaa halpaa ja muuta käyttöä vailla olevaa
maakaasua, - ei tuotanto olisi millään opilla kannattavaa.
https://www.eia.gov/international/analysis/country/CAN

Linkin artikkelissa toisena oleva taulu näyttää Kanadan öljyn ja
polttonesteiden tuotannon, sekä niiden oman kulutuksen.
Tuotanto on noin 5,5 milj. barrelia päivässä ja kulutus noin 2,4 milj.
barrelia.
Paljon porua herättäneen hiilidioksidin suhteen on tuotanto erityisen
suuri päästölähde.
Kanada onkin irtisanoutunut aiemmin tekemistään päästövähennyksistä jo
2006.

Planeetan markkinoilta saatavissa olevan öljymäärän jo vuodesta 2012
alkaneen laskun kannalta Kanadan tuotanto ei tuota helpotusta lainkaan.
Sen merkitys pysyy korkeintaan samana, eli se pitää Kanadan ja Usan
kysyntää poissa markkinoita kiristämästä.
Tuotannon pikaisen kasvun esteenä on tuotantomenetelmä, joka on lähinnä
hidasliikkeistä kaivostoimintaa.
Suomenkielinen artikkeli öljyhiekasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%96ljyhiekka
---
Tässä kannattaa huomata se että kun katsastetaan planeetan raakaöljyn
vientimääriä, niin myös Kanadan vienti Usaan on kirjattu mukaan.
Se ei siis ole esimerkiksi Nesteen ostettavissa suomipojan tarpeisiin.
Löytyykö muutakin "lukittua" vientiä, - sitäpä pitää muistaa jatkossa
selvittää.
---
Joulunalusviikolla myytiin Usasta 478 100 t. vehnää ja laivattiin 337 100 t.
---
Maissia myytiin 781 600 t. ja laivattiin 1,012 milj. t.
---
Soijaa myytiin 705 800 t. ja laivattiin 1,848 milj. t.

Australian itärannkon viljat ostava GrainCorp yhtiö tiedottaa että
tammi 3. mennessä viljoja on vastaanotettu 9,83 milj. t.
Queenslandin osuus alkaa olla jo ostettu ja määräksi on päätymässä
2,2 milj. tonnia.
NSW:n viljoja on saatu varastoon 4,53 milj. t. ja Victorian 3,17 milj. t.

NSW:n vastaanotto on vielä kesken, mutta tähänastisessa määrässä
näkyy jo satotappioiden ja laatuvajeen vaikutus.
Vuosi sitten oli maakunnasta vastaanotettu 7,24 milj. t. mikä ei
paljon jäänyt lopullisesta 7,53 milj. tonnin määrästä.
Victorian maakunnan ostot päätyivät viime vuonna 3,57 milj. tonniin.
---
Usan pörssit olivat vielä eilen kiinni, tänään oli vuorossa luulojen
poisto josta vain osa onnistui.
Nyt pitää juntata kun vielä ehtii, - tammi 12. on luvassa varastoraportti,
jonka jälkeen on jo vaikeampaa perustella nykyistä hintatasoa.
Rahastot ovat jonkin verran korjanneet short asemiaan, mutta Chicagossa
on vielä selvitettävää 63 000 vehnäfutuuria, Kansasissa 15 900 ja
Minneapoliksessa vain 300 futuuria.

soija tammi 14,89 maalis 14,94
maissi maalis 6,72 touko 6,71
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,79----8,71----9,19
touko 7,86-----8,65----9,10
heinä 7,89-----8,61----9,05
syys 7,97------8,61----8,88
Pariisi vehnä
maalis 303 touko 300,50 syys 285 joulu 284
rapsi
helmi 594,75 touko 598,50 elo 598 marras 598,50
maissi
maalis 292,50 kesä 291,50 elo 293,50 marras 294,50

Tänään metsäveli käsittelee poikkeuksellista asiaa eli uskontoa.
Nimittäin Suomen tiedonpimitysvälineet ovat kokeneet jotain vallan
ihmeellistä ja rähmälleen lyövää.
Sillä Taivaat Aukenivat ja meille saapui sana ja evankeliumi Norjasta
käsin.
Siellä Jalot Viisaat olivat valinneet suuren terästehtään paikaksi
vaatimattoman Inkoon tuppukylän, jonne sitten rahamyllystä pyllähtäisi
uusi ja ihmeellinen sampo, joka tuottaisi perisynnistäkin vapaata Vihreää Terästä.
Inkoolaisilta ei olla kysytty mitään eikä kysytäkään.

Ylen eräs monista artikkeleista joka on asiallisimpia koska on ymmärretty
kysyä Timo Fabritiukselta perusteita.
Mukaan on otettu kuitenkin heppoinen ja laukallekin intoutuva lausuma
Lappeenrannan LUT yliopiston hallintopatulta Petteri Laaksoselta.
https://yle.fi/a/74-20011277

Hieman järjellisempi hanke Raahessa:
https://yle.fi/a/3-12062634

Että tällainen huijauksen omainen tyrkky aiheuttaa tiedotusvälineet
läpäisevän ja kritiikittömän ihastelun, on suorastaan häpeällistä.
Katsastin norjalaisen "yrityksen" sivuston netistä, sekä mitä muuta
löytyi.
Yrityksen sisältö on joukko joutohemmoja, sekä Sveitsiin jostain kumman
syystä rahojaan hautomaan siirtynyt norjalainen rahamies.
Mitään alan toimintaa ei ole ollut ja metallurgian asiantuntemusta saattaa
olla vain yhdellä hepulla.
Kaikki rahoitukseen liityvät seikat määrittyvät sananlaskulla:
"Puheet on kuin rahattomalla lehmänostajalla."

Muistuupa mielee Aaron Koreenin lentoyhtiö jonka lehdistö innostui aikoinaan
ottamaan todesta.
Entäs ilman eli radiotaajuuksien osto Saksasta, johon upposi kansan omistaman
posti ja lennätinlaitoksen miljardit.

Pannaampa politiikkaakin sekaan. Vinkupissishallituksen vihreä abbedissa
ottaa ilolla ja riemuiten vastaan taivaanpankolta säteilevän viisauden.
Pöljiä löytyy myös kepusta ja toki muistakin puolueista:
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009304094.html

Tästä voisi riekkua vielä pitkään ja nimiäkin mainiten, mutta jatketaan
asiapohjalta.
Metsäveli käsitteli asiaa viime vuoden maaliskuussa kun aihena oli
typpilannoitteiden valmistus Suomessa biomassasta lähtien.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17349331/viljan-hinnat-nousussa

Linkin katsauksessa ollut reaktiokaavaava käy myös toisinmpäin eli vedyllä
tehdäänkin ruosteesta rautaa.
Tällöin vaaditaan vähintään 0,54 kuutiometriä vetyä yhden metallisen
rautakilon tuottamiseen ruosteeta tai rautamalmista.
Tarvittavan vedyn tuottaminen vaatii vähintään 2,5 kWt sähköä yhtä
rautakiloa kohti, taikka 2,5 MW/t tonnia kohti, mutta käytännössä enemmän
lukuisten häviöiden vuoksi.
Reaktio tuottaa erittäin kuumaa vesihöyryä jonka energia tarvitaan
rautamalmin esikuumentamiseen mihin se ei riitäkään.
Höyry tulee lauhduttaa nesteeksi että sen sisältämä jäännösvety saadaan
uudelleen reaktiokiertoon taikka sen lämönlähteeksi.
Kaikkiaan sähköä kuluu runsaati enemmän kuin mitä reaktiokaavan mukaan kuluisi.
Kaikki olisi helpompaa puun tai turpeen happikaasutuksen avulla, eikä
tulisi kalliiksi.
---
Miksipä metsäveli vastustaa jalojen rahamiesten puliveivausta ?
Se kun vie kokonaan pohjan pois Suomen hiilipäästöjen vähentämiseltä,
- johon kuluu suunnitelmien mukaan viimeiset siemenperunatkin.
Tämä koska on kyse uudesta tuotannosta eikä nykyisten päästöjen vähentämisestä.
Raahen rautatehtaan osalta tilanne on kokonaan toinen, se vähentää nykyisin
Suomen synniksi laskettavaa päästömäärää.
Tällaiseen retkuun meneminen on häpeällistä vihreille ja kepuninistereille,
ja tiedotusvälineille, - miten meni niinkuin omasta mielestä ?
Tämmöiset ääliöt meillä pitää valtaa ja hoitavat tiedonpimitystä, - voi meitä.
---
Usan futuuripelissä junttaus jatkui edelleen, mistä voi kysyä että
kuinka paha tilanne on kun näin paljon pitää hankkia tilaa nousuun,
joka alkaa viimeistään varastoraportin jälkeen.
Osa noususta tulee Usan HRW vehnän talvituhojen takia, jotka eräs
arvio asetti 40 % tasolle.
Jätän vielä uskomatta, vaikka pakkasta oli tapporajalle, eikä luntakaan
saatu vehnämaille.
---
soija tammi 14,79 maalis 14,84
maissi maalis 6,54 touko 6,55
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,46----8,41----9,03
touko 7,63-----8,36----8,94
heinä 7,58-----8,32----8,89
syys 7,67------8,34----8,74
Pariisi vehnä
maalis 299 touko 297 syys 280,75 joulu 280,25
rapsi
helmi 589,50 touko 592,50 elo 591,25 marras 591,75
maissi
maalis 289,25 kesä 290 elo 291,50 marras 272

Öljyntuottajien kartoitus jatkuu Venäjän osalta, mutta sotatilan vuoksi
moni asia on epävarmaa.
Seuraavat luvut perustuvat CIA:n julkaisemiin.

Venäjä tuotti vuonna 2021 raakaöljyä 10,74 milj. barrelia päivässä.
Venäjän oma kulutus on julkaistu vuoden 2019 tasolta, jolloin se oli
3,69 milj. barrelia päivässä, mutta tämä öljystä saatuina jalosteina.
Jalostuksen hyötysuhteen voi arvata huonoksi, mutta jos se olisi
Nesteen saavuttamalla tasolla niin hieman yli 4 milj. barrelia päivässä
kuluisi Venäjän omaan käyttöön, - luultavimmin kuitenkin 5 milj. barrelin
hujakalla.

Raakaöljyn ja sen tuotannosta irtoavien tiivisteiden vienti oli 2018
5,19 milj. barrelia päivässä.
Niimpä noin 50 % raakaöljyn tuotannosta kului rauhan aikana Venäjän
käytössä.
Vuoden 2015 aikana Venäjällä tuotettiin jalosteita 6 milj. barrelin
päivävauhtia, josta riitti vientiin 2,67 milj. barrelia pävässä.

Kun nyt on selvitetty tuotannon ja viennin hujakat, niin kauanko riittää ?
Venäjän öljyvaroiksi on arvioitu 80 000 miljoonaa barrelia.
Tuotannon ollessa 10,74 milj. barrelia päivässä, kertyy siitä
vuotuinen 3980 miljoonan barrelin määrä.
Jaetaan tällä öljyvarat, ja saadaan 20,1 vuoden riittävyys nykyisen
kokoisella tuotannolla.

Venäjän oma ilmoitus öljyntuotannon noin 18 % vuotuisen "luonnollisen
ehtymisen" tasosta, eli vähenemisestä ilman lisäreikien porauksia, - tukee
vahvasti yllä laskettua 20 vuoden riittävyyttä.
Tuotanto on jo "Hubbertin käyrän" mukaisen laskun jyrkkenevällä osalla.
ja vaatii nykytasoisen tuotannon jatkamiseen tuhansien uusien porausreikien
tuotantoon sattamista vuosittain.
Siltikin tuotannon tason säilyttäminen kävisi mahdottomaksi jo alle
kymmenessä vuodessa.
Seurauksena on Venäjän raakaöljyn poistuminen markkinoilta, joilta
saatavissa oleva raakaöljy on muutoinkin vähentynyt alkaen vuodesta 2012.
Tämä ilman sotaa ja kilvoitusta, joka nopeuttaa aikataulua monella
vuodella
Suomessa Nesteen jalostamot ovat käytännössä jo ulkona Venäjän raakaöljyn
jalostamisesta.
Se aika oli ja meni, ja Suomen tulevaisuus näyttää synkältä nykyisen
hötöpäisen hallituksen saamattomuuden vuoksi.
---
soija tammi 14,66 maalis 14,74
maissi maalis 6,53 touko 6,53
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,46....8,39----9,09
touko 7,54-----8,35----9,01
heinä 7,59-----8,30----8,95
syys 7,66------8,30----8,78
Pariisi vehnä
maalis 301,75 touko 299,25 syys 281,50 joulu 281,50
rapsi
helmi 583 touko 587,75 elo 587,25 marras 587,50
maissi
maalis 290 kesä 290.50 elo 292 marras 273

Joulun ja vuodenvaihteen jalle osuneella viikolla myytiin Usasta 47 100 t.
vehnää ja laivattiin 81 500 t, - seuraavaa vehnäsatoa myytiin 81 500 t.
Kauden myynti kasvoi 14,96 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,3 milj. t.
Myynti alittaa 0,91 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
---
Maissia myytiin 319 200 t ja laivattiin 761 800 t.
Kauden myynti kasvoi 21,74 milj. tonniin, josta laivaamatta 11,74 milj. t.
myynti alittaa vyodentakaisen 19,25 milj. tonnilla.
--
Soijaa myytiin 721 000 t. ja laivattiin 1,478
Kauden myynti kasvoi 43,82 milj. tonniin, josta laivaamatta 15,64 milj. t.
Myynti ylittää 2,1 milj. tonnilla vuodentakaisen.
---

Buenos-airesin viljapörssin tiedotteen mukaan vehnäsadosta on korjattu
99,5 % ja saaliiksi on saatu 12,36 milj. tonnia.
Satotasoksi on saatu 2,28 tonnia hehtaarilta.
Pörssin viimeisin ennuste oli että 12,4 milj. t. saadaan, mikä ainakin pörssin mielestä osui täsmälleen oikeaan.
Tällainen kirjoitusten käyminen toteen on ollut pörssin tapana, joten metsäveli suhtautuu kovasti epäillen arvioon.
Viime kauden runsauden hirmuisuutta ei sitten lopulta löytynyt ja tuskin
nytkään löytyy arvioitua määrää.
Rosarion pörssin joulukuinen arvio oli 11,5 milj. t. jota ei ole vielä
päivitetty.
Niin tai näin, katovuoteen päädyttiin ja seurauksena on monenlaista
hankaluutta omankin tarpeen kannalta, kuin myös viennin kanssa jossa
jo tehtyjä kauppoja on pakko perua.
Hallinto saattaa myös säätää vientikiellon, jolloin viejillä on peruste
luistaa sitoumuksistaan.
---
soija tammi 15,01 maalis 14,92
maissi maalis 6,53 touko 6,53
vehnäfutuurit
-----chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,43---8,31----9,01
touko 7,50----8,27----8,95
heinä 7,55----8,23----8,90
syys 7,64-----8,25----8,75
Pariisi vehnä
maalis 300 touko 298 syys 281,25 joulu 280,75
rapsi
helmi 577,75 touko 583 elo 582,25 marras 583,50
maissi
maalis 290,50 kesä 290,75 elo 293,25 marras 294

Tänään katsastetaan Irakin öljyntuotantoa, joka on ollut kohtalaisessa
nousussa Saddamin ja myöhemmin muiden liivijengien aiheuttamasta lamasta.
Varsinaisen raakaöljyn tuotanto oli vuonna 2021 3,6 milj. barrelia päivässä,
josta se on hieman alentunut.
Lähes kaikki viedään, eli vuoden 2021 vienniksi kerrotaan 3,5 milj. barrelia
päivässä.
Viennistä 64 % suuntautuu Aasian suuntaan Kiinan ja Intian osuuden ollessa
52 % tasolla.
Vuoden 2021 päiväkulutukseksi kerrotaan noin 0,9 milj. barrelia, jossa on
mukana tuotannossa syntyvät nestekaasut ja muut nesteet.

Maan eteläosan tuotanto vaatii meriveden pumppaamista tuotantokenttään
sen paineen säilyttämiseksi, ja se olisi hyödyksi muuallakin mutta veden
puute estää.
Vettä tarvitaan mahtimääriä, josta esimerkkinä erään öljy-yhtiön suunnittelema
7,5 milj. barrelin päivittäinen veden käyttö.
Suunitelma ei ole edennyt, mikä on tyypillistä Irakin asioiden hoitoa.
Maassa ei ole kykenevää hallintoa ja politiika keskittyy lähinnä öljytulojen
jahtaamiseen, joista hallinon talous on noin 85 % osuudella riippuva.
https://www.eia.gov/international/analysis/country/IRQ

Irakia koskeva CIA:n julkaisu kertoo hieman poikkeavat vuoden 2021 luvut.
Öljyn päivätuotanto 4,16 milj. barrelia, vienti jossa mukana tiivisteet
3,97 milj. barrelia päivässä ja Irakin kulutus 0,83 milj. barrelia päivässä,
ja tämä jalosteina.

Miten riittää ?
Irakin öljyreservit on arvioitu 145 019 miljoonan barrelin suuruisiksi.
Vuoden aikana tuotettu öljymäärä on noin 1500 milj. barrelia, joten tämän
tasoiseen tuotantoon öljy riittäisi 95 vuoden ajaksi.

Irakin väestömäärä on tasolla 40,46 miljoonaa, ja se kasvaa 2 % vauhtia,
eli noin 0,8 miljoonaa tuontiruualla ruokittavaa joka vuosi lisää.
Nykyinen 2 % vuotuinen väestönkasvu vaatisi vastaavan öljyntuotannon kasvun
että sama köyhyyden tila säilyisi.
Seuraavan 10 vuoden aikana tulisi kasvattaa tuotantoa 20 % nykyisestä,
eli lähes 5 milj. barrelin päivätuotantoon.
Jos vaaditaan parempaa elintasoa, pitää tuottaa enemmän öljyä.

Irakin pakkorako tuotannon kasvattamisessa tuo öljyn loppumisen lähemmäksi,
mutta kulutukseen nähden pieni tuotannon kasvu ei riitä kääntämään
markkinoilta saatavissa olevan öljyn määrää kasvuun.
Sen lasku jatkuu edelleen jyrkällä kulmalla alaspäin eikä sitä estä
seuraavatkaan vielä katsastettavat ja vientiin kykenevät tuottajavaltiot.
Jätän katsastuksen loppupäätelmät tuonnemmaksi kunhan ne käydään läpi.
CIA:n kokoamat Irakin tiedot:
https://www.cia.gov/the-world-factbook/countries/iraq/

Australian vehnäsatoa povataan jo 42 milj. tonniin, mikä olisi uusi ennätys.
Kuitenkin yleisesti myönnetään että suuri osa on rehulaatua.
Laivaukset kerrotaan varatuksi toukokuulle saakka, 2/3 kauden laivauksista
on jo varattu täyteen, - saattaa olla että myllylaatu on jo myyty.
---
soija tammi 15,03 maalis 14,90
maissi maalis 6,52 touko 6,52
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,41----8,27---9,02
touko 7,50-----8,24---8,97
heinä 7,55-----8,22---8,92
syys 7,64------8,23---8,76
Pariisi vehnä
maalis 296,50 touko 294,25 syys 277,75 joulu 277,25
rapsi
helmi 564,25 touko 571,75 elo 572,50 marras 574,25
maissi
maalis 287,75 kesä 288,25 elo 290,50 marras 272

Pakistanissa ruokahuolto on kriisiytynyt siksi pahasti että jauhojen
jakelu on päätynyt usein mellakkaan, joista ei aina selvitä hengissä.
Monen alueen varastojen kerrotaan jo tyhjentyneen vehnästä, ja Venäjältä
ja muualtakin ostetut erät eivät ole riittäneet.
On ollut pakko kuljettaa jauhot aseiden turvin että ne saadaan jaettua,
mutta tappelut siirtyvät sitten jakelupaikan ulkopuolelle.
Linkin videossa laihan hintelän jauhopussin kantajan kimpussa häärii
monta hyvinpukeutunutta roistoa ryöstöpuuhassa.
Oppipoikakin on puuhassa mukana.
https://twitter.com/NtvTeluguLive/status/1612786941132423170

Seuraavassa paukutellaan aseitakin.
https://twitter.com/Manoj_Indian007/status/1612456572143415298

Pakistanin seuraava vehnäsato on vielä monen kuukauden päässä, mutta
onkohan saatu tuottajille lannoitteet ?
Edellisen sadon kylvöjen aikana lannoitteita vielä sai, mutta hinnat
olivat jo nousussa, joten osasyynä nykyiseen rattaliin lienee lannoitepula.
Parhaillaan kylvöt ovat loppuvaiheessa ja arvelen että ongelmia on ja
lisää tulee.

Intiassa hallinto on lupaillut 2 miljoonan vehnätonnin myymistä vapaille
markkinoille hintojen nousun hillitsemiseksi.
Vielä asia ei ole edennyt koska varastomäärät ovat pienet.
Hallinto arvioi edellisen sadon liian suureksi, ja vientiinkin eräässä
vaiheessa lupailtiin 10 milj. tonnia.
Taisi jäädä puoleen ja sekin olisi kannattanut jättää viemättä.
Intia joutunee tuomaan vehnää ennen uutta satoa, mutta mistäs tuo ?
Australiasta olisi pitänyt ostaa jo aikaa sitten koska sen laivaukset
ovat jo varattu lähelle kesäkuuta täyteen.
---
soija tammi 15,10 maalis 14,85
maissi maalis 6,55 touko 6,54
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,28---8,09----8,94
touko 7,35----8,07----8,91
heinä 7,42----8,04----8,88
syys 7,50-----8,07----8,72
Pariisi vehnä
maalis 290,50 touko 288,75 syys 274,50 joulu 274,25
rapsi
helmi 561 touko 568,25 elo 567,75 marras 569
maissi
maalis 283,50 touko 283,50 elo 286,25 marras 269,25

Ukrainan vehnän vientiä oli karttunut tammikuun alkuun mennessä 8,71 milj.
tonnia, - vastaan 16,15 milj. t. vuosi sitten.
Alkukauden vienti on siis puolittunut, mutta loppukauden vertailua tehdään
sotatilan miinustamaan vientiin.
Suurta määrä ei voida viedä, koska sato oli vain noin 19 milj. tonnia.

Maissia on onnistuttu viemään 13,5 milj. t, - vastaan 11,85 milj. t.
Maissia on pystytty viemään paljolti EU:n suuren kysynnän vuoksi, ja siksi
että osa on viety naapurimaihin, kuten Romaniaan ja Unkariin.
Suurehko osa viennin pompsauksesta johtuu kuitenkin satamiin juuttuneen
edellisen sadon maissin viennistä, joka pystyttiin aloittamaan jo kesällä.
---
Huomenna julkaistaan uudet raportit ja uusi katsausletka alkaa.
---
soija tammi 15,15 maalis 14,94
maissi maalis 6,56 touko 6,48
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,39---8,22----8,99
touko 7,47----8,19----8,96
heinä 7,51----8,16----8,92
syys 7,59-----8,18----8,76
Pariisi vehnä
maalis 293 touko 290,75 syys 276,75 joulu 276,50
rapsi
helmi 564,25 touko 571,50 elo 571,75 marras 574,50
maissi
maalis 283,75 kesä 285,50 elo 285,50 marras 271