viljan hinnat nousussa

Viikolla 27.1.-2.2 myytiin Usasta 131 400 t. vehnää ja laivattiin 538 100 t.
- seuraavan kauden myyntiä oli 19,500 t.
Kauden myynti kasvoi 16,3 milj. tonniin, josta laivaamatta 2,83 milj. t.
Myynti alittaa 1 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
---
Maissia myytiin 1,160 milj. t. ja laivattiin 394 900 t.
Kauden myynti kasvoi 26,79 milj. tonniin, josta laivaamatta 13,78 milj. t.
Myynti alittaa 18,9 milj. tonnilla vuodentakaisen, mutta laivaukset vain
7,7 milj. tonnilla.
Myydystä maissista noin puolet on laivattu, - puolet on laivaamatta.
---
Soijaa myytiin 459 400 t. ja laivattiin 1,828 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 57,7 milj. tonniin, josta laivaamatta 10,3 milj. t.
Myynti ylittää 1 milj. tonnilla vuodentakaisen, laivaukset ovat tasoissa.
---
Durraa on myyty vain 0,78 milj. t. josta 0,49 milj. t. laivaamatta.
Vuosi sitten oli myyty 6,35 milj. tonnia, josta 2,24 milj. t. oli laivattu.
Durran sato oli niin huono että USDA häätyipovaamaan vienniksi
2,29 milj. t. , - mikä ei tällä vauhdilla toteudu.
---
Kiinaan on laivattu Usan maissia syyskuun alusta alkaneella kaudella
4 milj. tonnia, mikä on hieman enemmän kuin vuosi sitten.
Laivaamaton osuus on vain 0,29 milj. t. - vastaan 8,39 milj. t. vuosi sitten.
Kiina ei sitten saanutkaan kaikkea ostamaansa, vaan toimitukset siirtyivät
kuluvalle kaudelle, - mikä selittääkin nykyisen laivausmäärä plussan.
Kiina lienee ottanut opiksi, koskapa on aloittanut maissin tuonnin Brasiliasta, josta ensimmäinen lasti saapui äkettäin perille.

Usan vehnäkauppa jatkaa tilanteen mukaisella tasolla, eli lähes propello
stoppo.
Kauppa saattaa vielä hieman kasvaa, - riippuen miten Usan rehuvehnä käy
kaupaksi.
---
Algeria osti venäjältä 400 000 t. vehnää hintaan 329 - 332 doll. tonni
jossa mukana rahti.
Algeria on ostanut myös Ranskasta, mutta sen kyky viedä alkaa olla jo
vähissä.

Egypti osti venäjältä 535 000 t. vehnää hintaan 323 doll. t. jossa
rahti, - maaliskuussa tulee laivata.
---
soija maalis 15,18 touko 15,10
maissi------6,70-------6,69
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,55---8,78----9,17
touko 7,66----8,66----9,10
heinä 7,71----8,54----9,04
syys 7,80-----8,53----8,86
Pariisi vehnä
maalis 291,75 touko 289,50 syys 278,75 joulu 279,50
rapsi
touko 547,75 elo 544,75 marras 547 helmi 546
maissi
maalis 287,75 kesä 286,50 elo 289,75 marras 271,25

Helmi 5. päättyneellä viikolla 27. vietiin Kanadasta 354 700 t.
tavallista vehnää ja 97 100 t. durumia.
Kauden vientiä on karttunut tavallisen osalta 10,27 milj. t. ja
durumin 2,79 milj. tonnia.
vuodentakaiseen verraten tavallisen viennissä on plussaa 4,2 milj. t.
ja durumilla 0,78 milj. tonnia.

Kevätvehnän myllylaatujen osuus satamien kautta tapahtuneesta viennistä
on 8,5 milj tonnia, ja vajaalaatuisen "other" vehnän 1,15 milj. t.
Muu osa tavallisen viennistä on noin 0,3 milj. t. ja suoraan rajan
yli Usaan on viety samoin 0,3 milj. t.

Kanadan tilastoinnin kattama kulutus on karttunut 2,33 milj. tonniin,
joten tähänastinen poistuma on tavallisen osalta 12,6 milj. tonnia.
Durumin poistuma on tasolla 3,14 milj. t.
Kaikkiaan Kanadasta on häipynyt 15,74 milj. tonnia tavallista ja durumia.
Tilastoinnin ulkopuolen kulutus koostuu farmeilla tapahtuvasta käytöstä,
joka on työläs selvitettävä.

Katsastetaan vielä Kanadan joulu 31. päivätyä varastoraporttia.
Siinä on tavallisen vehnän varastomääränä 18,59 milj. tonnia, mikä
on 2 milj. t. vähemmän kuin edellisen hyvän sadon aikana 2020.
Myös durumia on nyt 1,16 milj. t. tuolloista vähemmän.
Viime vuoden katolukemiin on tosin plussaa tavallisen osalla 4,31 milj.t.
ja durumilla 1,16 milj. tonnia.
Asiaa pitää vielä selvittää, - onko vienti ollut huimaa vaiko sato ollut
huonompi kuin mitä on kerrottu.
---
Ranskan vehnät ovat häipyneet vientiin vauhdilla joka jatkuessaan
tekisi Ranskasta vehnän tuojan.
Tähän mennessä on viety jo 8,66 milj. tonnia, - vastaan 10,6 milj. t.
jonka katsotaan olevan mahdollista viedä.
Jäljellä olevasta 2 milj. tonnista osa on tietenkin jo myyty ja
laivataan jos irti saadaan.
---
Usan rahastot kasvattivat viime viikkoina hieman shorttiasemiaan, ja
nyt joutuvat ostamaan halvalla myydyt kalliilla takaisin.
Epävarmuutta mustanmeren hujakalla syytettiin markkinapuheissa
futuurien pompsauksen syyksi.

soija maalis 15,43 touko 15,33
maissi------6,80-------6,78
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,89----9,09----9,30
touko 7,98-----8,97----9,23
heinä 8,01-----8,83----9,17
syys 8,08------8,80----8,97
Pariisi vehnä
maalis 297 touko 294,25 syys 283,25 joulu 283,75
rapsi
touko 550,50 elo 547 marras 548 helmi 547
maissi
maalis 291,75 kesä 290,50 elo 293 marras 274,75

Ehdottomasti on tärkeää luomuviljelijöille antaa lisää tukiaisa,siirtää vaikka päätoimisilta viljelijötä pois sirtää luomuviljelijöille.
Luomuviljelijät osaavat sen bisneksen,syksyllä kynnetään sato peltoon ja nostetaan vaan
valtion tuet.
Upeeta tämä luomuviljeely todella on.

Argentiinassa kuivuus on edelleen kiusana, koska sateita on saatu epätasaisesti.
Lisäksi parhaillaan on menossa hellejakso jossa lämpötilat ovat
olleet haarukassa 36-41 astetta.
Noin 20 % maissista on juuri nyt pölytysvaiheessa, ja on siten arka
näin korkeille lämpötiloille.

Soijasato jää myös huonoksi, - Buenos-Airesin viljapörssi miinusti
3 milj. tonnia edellistä arviotaan ja asetti soijasadon 38 milj. tonniin.
Rosarion pörssi arvioi sadoksi vain 34 milj. tonnia.
USDA taas povasi viimeksi 41 milj. tonnia.

Huonosta sadosta on seurauksena että Argentiina saattaa joutua tuomaan
soijaa Brasiliasta jopa 2 milj. tonnia maan soijapuristamojen tarpeisiin.
Argentiinan ollessa planeetan suurin soijaöljyn ja soijarehun viejistä,
- on linkin artikkelin mukaan käynyt niin että tuotteita on myyty vientiin
liikaa ja puristamot ovat nyt liemessä vastuidensa kanssa.
Tähän mennessä on Brasiliasta myyty 300-400 000 tonnia helmi- maaliskuun
laivauksiin, jotka joutuvat tekemään noin 4500 kilometrin lenkin, - ensin
pitkin Amazonia ja sitten Agentiinaan merta pitkin.
Lähempänäkin kasvaa Brasilian soijaa mutta se ei ole vielä valmistunut.
https://www.soybeansandcorn.com/articles/9497/

---
Brasilian ensimmäisen sadon maissi häipyy tulipalo kiireellä vientiin,
jota oli tammikuussa 6,2 milj. tonnia.
Kiina on poikkeuksellisesti ykköspaikalla sen osuuden oltua noin 16 % . Seuraavina Japani, Vietnam ja Etelä-Korea.
Linkistä löytyy kuvaaja viennin kehittymisestä monilta vuosilta.
Vienti päätyy usein helmikuun jälkeen nollan tuntumaan, kunnes safrinha
sato valmistuu.
---
soija maalis 15,42 touko 15,35
maissi------6,84-------6,81
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,90----9,11----9,30
touko 7,99-----8,99----9,23
heinä 8,00-----8,84----9,17
syys 8,07------8,81----8,99
Pariisi vehnä
maalis 298,75 touko 296,50 syys 285,50 joulu 285,50
rapsi
touko 555,25 elo 552,75 marras 553,25 helmi 552,25
maissi
maalis 297 kesä 294,25 elo 296,50 marras 277,50

Kiina on ykköspaikalla Kanadan vehnän vientimaiden listalla, - samoin kuin
Australiankin tilastoissa.
Elokuun alusta alkaneella kaudella oli joulukuun loppuun mennessä laivattu
Kiinaan 1,8 milj. tonnia, mikä oli noin 5,5 kertainen vuodentakaiseen
verraten.
Linkin artikkelista löytyy kuvaaja vehnän viennistä kuluvan ja edellisen
kauden aikana.
Löytyypä siitä Usaankin viety osuus joka oli noin 0,5 milj. t.

Tämä helmi 13. päivätty artikkeli listaa myös vientihintoja, - Ranskan
vehnän FOB hinta 325,3 doll. t. , Saksan 326,4 ja Baltian 14 % vehnä
368,2 doll. t.

https://saskwheat.ca/wheat-market-outlook-and-prices

Australian vehnänvientiä on karttunut kauden kolmen ensimmäisen
kuukauden aikana 6,44 milj. tonnia.
viimeisin tilastoitu kuukausi oli joulukuu, jolloin vientiä oli konteissa
ja bulkkina yhteensä 2,66 milj. t.
Kiinan oli vientilistan ykkösenä 1,65 milj. tonnin märällä, toisna oli
Indonesia 1,19 milj. tonnilla.
Australian satamien kapasiteetti on rajallinen, ja huolimatta vehnän noin 2,5 milj. tonnin laivauksista kuukaudessa, - on kerrottu laivausten
olevan varattu pitkälle kesään.
---
soija maalis 15,37 touko 15,29
maissi------6,82-------6,79
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,84----9,05----9,32
touko 7,95-----8,94----9,23
heinä 7,98-----8,78----9,16
syys 8,05------8,77----8,98
Pariisi vehnä
maalis 299,50 touko 296,75 syys 286,75 joulu 287,75
rapsi
touko 553,50 elo 551,25 marras 551,75 helmi 551,25
maissi
maalis 298 kesä 295,25 elo 297 marras 279

Tänään jatketaan sarjaa planeetan öljyntuotannosta.
Öljyä tuotetaan korkeintaan kysyntää vastaavasti, koska varastointi
ei tuota yleensä taloudellista hyötyä, vaan päivastoin rahallista
haittaa monestakin syystä.
Niimpä öljyntuotannon määrä kertoo samalla kysynnän koon, eikä sitä
tarvitse erikseen arvioida.
Että nykyisilläkin hinnoilla öljyä kysytään enemmän kuin sitä tuotetaan,
- kertoo samalla että vähemmällä ei planeetan talous toimi, eikä
8 miljardin väestökään pysy hengissä.

Öljyn tarpeen kasvua voi ihmetellä linkin kuvaajasta, joka alkaa
muinaiselta 70- luvulta.
Alkuvuosilta löytyy suurta vaihtelua, mitkä johtuvat enimmäkseen
lähi-idän tapahtumien aiheuttamista "öljykriiseistä".
Tasaisesti nousujohteinen kehitys alkoi 80- luvun alkupuolella, ja se
päättyi "öljyhuipun" ohittamiseen 2018 , sekä koronaviruksen aiheuttamaan
lyhytaikaiseen tuotannon häiriöön.

Tasaisen kasvun vaihetta voi pitää nykyisenkaltaisen talouden kasvun
vaatimana öljyn tarpeena, mutta mukana on myös kasvavan väestömäärän
vaikutusta.
Kuitenkin vaikka taloudellinen kasvu nyt pysähtyisi, - ei öljyn tarve
mihinkään katoaisi, eikä tämän tarpeen kasvukaan.

Tasaisen kasvun vaihe jatkui noin 40 vuotta, se alkoi tasolta 53 milj.
barrelin päivätuotannolla ja päättyi 83 milj, barreliin.
Keskimääräinen kasvu oli tuona aikana 0,75 milj. barrelin luokassa.
Ilman öljyhuipun ohittamista ja koronaviruksen vaikutusta, - kasvukäyrä
sojottaisi edelleen yläviistoon.
https://peakoilbarrel.com/wp-content/uploads/2023/02/752777-1.jpg

Öljyn tuotanto on kasvanut, mutta silti sitä on riittänyt entistä
vähemmän öljyn vientimarkkinoille.
Syynä tähän on sama kuin tuotannon kasvullekin, eli lukuisten tuottajamaiden
oman kysynnän täyttäminen, joka vie usein oman tuotannon kokonaan,
eikä vientiin riitä mitään.

Peakoilbarrel sivuston perustaja Ron Patterson postitti eilen kuvaajan,
joka näyttää peräti 60 tuottajamaan yhteisen tuotannon ja sen laskun
alkaen vuodesta 2013, - jolla hujakalla vientiin riittäneen öljyn määrä
alkoi laskea.
Juuri ennen koromamonttua, - oli näiden tuotanto vähentynyt noin 3 milj.
barrelin päivittäisen tuotannon määrällä.
Lähtöarvosta 34.6 lähtien on nyt päädytty noin 28,6 , joten miinusta on
jo kertynyt noin 6 milj. barrelia.
https://peakoilbarrel.com/wp-content/uploads/2023/02/752763-1.gif

Kun mukana olivat Venezuela sekä Iran, joihin kohdistuu boikotteja ja
muuta kiusaa, niin Patterson postitti toisen käyrän joista nämä oli
poistettu.
https://peakoilbarrel.com/wp-content/uploads/2023/02/752764-1.gif

Nämä käyrät löytyvät linkin artikkelin keskusteluosuuden lopulta,
jossa Pattersonin sanoma oli että kun tuotannon lasku on näin vahvalla
pohjalla, niin tuotannon kasvu muualla ei pysty öljyn tuotantoa
kääntämään enää nousuun.
https://peakoilbarrel.com/non-opecs-oil-production-rise-continues-in-october/#more-41560

Öljyhuippu oli ja meni, ja apinansuku syöksyy sitä seuravaan murheen laaksoon.
Huomasin että Riikka Purra on asiasta jyvällä, vaikka asia ei tullutkaan
suoraan puhenjohtajien keskustelussa esille.
Synteettiset polttonesteet tuli mainituksi ja varoitus siitä että
Suomi ei saa päätyä energian suhteen siirtomaaksi.
Sellainenhan on uhkaamassa kun saksalainen taho on tulossa ryöstämään
Suomen rajallisia tuuliresursseja, sekä muut huijarit lisänä.
Riikalle kymmenen pistettä.
---
Soija maalis 15,24 touko 15,18
maissi-------6,76-----6,73
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,68----8,94----9,24
touko 7,79-----8,82----9,17
heinä 7,84-----8,70----9,10
syys 7,92------8,69----8,92
Pariisi vehnä
maalis 296,50 touko 293,75 syys 284,75 joulu 285,50
rapsi
touko 550,25 elo 548 marras 549,25 helmi 548,25
maissi
maalis 297 kesä 293,25 elo 295,25 marras 276,50

Viikolla 3-5.2. myytiin Usasta 209 800 t. vehnää ja laivattiin 500 100 t.
Kauden myynti kasvoi 16,51 milj. tonniin, josta laivaamatta 3,58 milj. t.
---
Maissia myytiin 1,024 milj. t. ja laivattiin 670 500 t. - seuraavaa satoa
myytiin 100 000 t.
Kauden myynti kasvoi 27,81 milj. tonniin, josta laivaamatta 14,14 milj. t.
---
Soijaa myytiin 512 800 t. ja laivattiin 1,903 milj. t. - seuraavan sadon
myyntiä oli 259 100 t. , - Kiina osti tätä 189 00 t.
Kauden myynti kasvoi 48,09 milj. tonniin, josta laivaamatta 8,9 milj. t.
---
Edellisessä katsausletkassa katsastettiin UAE:n öljyasioita, mutta
myös veden käyttöä maataloudessa.
Jopa vehnää on alettu viljellä keinokastelun avulla, jossa kasteluvesi
on tuotettu suolanpoiston avulla merivedestä.
Ensivaiheessa on viljelyksessä 400 hehtaaria, jota lisätään 1400 hehtaariin
vuoteen 2025 mennessä.
Suolanpoisto vaatii paljon energiaa, joten luultavimmin kastelu hoidetaan
muutoin kuin sadettamalla.
Monenlaisia menetelmiä on käytössä muunmuassa Israelissa ja Australiassa.
Kaikille on yhteistä suuret kustannukset.
UAE tuo vuodessa 1,7 milj. tonnia vehnää, joten touhulla ei ole
vaikutusta tuontitarpeeseen.
Varmaan mielenkiintoista rattoa rikkaille arvelee metsäveli, jonka syntinä
on ollut vehnänviljely kuplahallissa.
---
Eilen isänmanpettureiden äänenkannattaja Helsingin Sanomat järjesti
vaalitentin puolueiden puheenjohtajille.
Muun vilungin ohella oli tarkoitus päästä lyömään ikävästi toista mieltä
lehden vinkuhippien ja muiden vastaavien kanssa olevia.
Tänään sitten jaettiin jo tuomioita vääristä faktoista.
"Oikeita faktoja" oli kyselty lähinnä "hutkijoilta"

Kehutaan nyt vaihteeksi kepun puheenjohtajaa joka mainitsi että kotimaisen
ruuan suosiminen on ympäristöteko.
Valitettavasti jäi selittämättä että miksi se sitä on.
Niimpä eräs "tutkija" nojasi "tutkimukseen" joka saneli että tuontiruuan
kuljetus tänne Suomeen on vähäpätöinen tekijä kokonaisuuden suhteen.
Tyypillisesti muka vain 5 %.

HS tuomitseekin sitten: "Omavaraisuuden merkitystä ei näinä aikoina
moni halua kiistää, mutta kotimaisuuden ilmastohyödyn luonnehtiminen
valtavaksi on liioittelua."

Sen se tekee kun ei lueta metsäveljen katsauksia, riekkuu metsäveli ja
jatkaa että tuotiruuan maksaminen tapahtuu vain viennin avulla, joka
onnistuu pääosin vain metsäteollisuuden ja muun energiasyöpön toiminnan
avulla.
Ei sitä tuontiruokaa hauven possauksilla eikä tetrin kukerruksella makseta.
Sensijaan Suomen kansantalous kuluttaa noin 6,3 kw/t. energiaa jokaista
tuontiruuan maksamiseen kulunutta euroa kohti.

Tälle faktalle sokeat ja kuurot, - kuten nyt vaikka luonnonvarakeskuksen
ohjelmajohtaja Anne Tolvanen ja saman hengen lapsonen WWF:n Elisa Niemi
ovat oiken toimessaan ja keskittyvät vähäpätöisiin piirteisiin tyrmätessään
täysin oikean toteamuksen kotimaisen ruuan erinomaisuudesta.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009397352.html

Nämä lapsoset pitäisi kai taluttaa jonkun taivaalle oikein mustaa savua
murtavan savupiipun äärelle ja selittää.
Että kato kato, tuossa ne rahat ansaitaan jolla sinä onneton tofusi ja
tuontitomaattisi ostat.

Suomi ansaitsee tuonnin maksamisen vaatimat varat siksi ikävillä tavoilla,
että tuonti on aina enemmän kuin vähemmän mielipuolista touhua.
---
soija maalis 15,26 touko 15,21
maissi------6,75-------6,74
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,64----8,98----9,30
touko 7,76-----8,87----9,23
heinä 7,80-----8,74----9,16
syys 7,90------8,73----8,96
Pariisi vehnä
maalis 293,75 touko 291 syys 283,25 joulu 284
rapsi
touko 553,25 elo 551,25 marras 552,25 helmi 551,50
maissi
maalis 294 kesä 290,50 elo 292,25 marras 275,50

Argentiinan maissista oli helmi 16. päivityksen mukaan kuivuuden tilassa
55 % - vastaan 28 % vuosi sitten.
Kuntoluokissa huono tai erittäin huono oli 45 % osuus, - vastaan 26 %.
Hellejakso osui viikolle ja tämä osuus kasvoi 11 %.

Soijalle on käymässä vieläkin huonommin koska suurempi osa oli kukalla,
ja suurempi osuus kuivuudessakin.
Soijasta oli kuivuuden tilassa 67 % , - vastaan 36 % vuosi sitten.
Huonoimpien kuntoluokkien osuus oli 56 %, - vastaan 23 % vuosi sitten.

Linkistä löytyy rosarion viljapörssin tuore artikkeli tilanteesta.
Tässä vaiheessa povataan vielä 42,5 milj. tonnin satoa maissille.
Aiemilla vuosilla sato on pysytellyt hieman päälle 51 milj. tonnin.
Kartta kertoo mihin maissin tuotanto on keskittynyt, ja taulukko
povaa miten sato jakautuu omankulutuksen ja viennin kesken.
Kaikkiaan voitaisiin viedä 27,5 milj. t.
Kauden alkuvaraston kerrotaan olleen 3,9 milj. t. josta viennin ja
oman kulutuksen jälkeen jäisi loppuvarastoon 3,5 milj. t.
Nämä luvut mitä ilmeisimmin tulevat muuttumaan huonompaan suuntaan.
https://www.bcr.com.ar/es/mercados/investigacion-y-desarrollo/informativo-semanal/noticias-informativo-semanal/balance-12

Argentiinan nopeasti huonontunut tilanne on ollut tukemassa rehuviljojen hintoja yli planeetan.
Brasilian satonäkymät ovat vielä täysin auki koska safrinhaa vasta
kylvetään.
Ensimmäisen maissisadon jämät ehtivät loppua ennen safrinhaa ainakin
viennin osalta, mitä on osaltaan kiihdyttänyt Argentiinan huonot näkymät.
Usan maissitaseiden kireyttä ei paljon ole juuri markkinapuheissa
käsitelty, mutta kyllä sekin on jo jossain määrin huomioitu.
Sotaa vaille kilvoitus sitten lopulta ajaa ohi futuuripelistä.
---
Pariisin huumoripörssissä rehumaissin hinnat puljattiin samaksi
myllyvehnän kanssa.

soija maalis 15,27 touko 15,21
maissi-------6,77 ------ 6,77
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,65----9,06 --- 9,30
touko 7,75-----8,95 ----9,23
heinä 7,80-----8,83-----9,16
syys 7,89------8,79-----8,98
Pariisi vehnä
maalis 295 touko 291,50 syys 283 joulu 284
rapsi
touko 564,50 elo 563 marras 563,25 helmi 558,75
maissi
maalis 295 kesä 290,75 elo 291,75 marras 274

Norjan rahattomat joutomiehet ovat jälleen touhuamassa, ja nyt
akkumateriaalien ja litiumakkujen parissa.
Vaasasta on varailtu suupuheella tonttia, joka saa kaupunginjohtaja
Tomas Häyryn iloitsemaan että projekti etenee suunnitellusti.
Ei kannattaisi.

Metsäveli ihmetteli jo jokin aika sitten miten Suomessa ollaan heti
rähmällään ja punaista mattoa levittämässä, kun joku ulkomaanpelle tulee
ja puhelee mukavia.
Sama "yritys" taho joka hyökkäsi Inkoon kimppuun sähkösyöpön terästehtaan
suunnitelman kanssa, on nyt jälleen asialla, mutta nyt Freyr akkutehtaan
nimissä.

Akkutehdasta ei kuitenkaan satu olemaan toiminnassa, eli kyseessä on
pelkkä konsepti, niinkuin muinoin "työmies" tupakkiaskin taakse piirretty
mökkisuunnitelma.
Uskottavaan konseptiin tarvitaan jotain "täkyä" että tyhmemmät menevät
ritaan ja nakkiin.

Katsastin mitä Freyr Battery konseptipulju oli saanut kasaan.
Puliveivauksen sivulla kerrotaan niitä näitä, mutta ei mitään mitä voisi
reaalimaailman puolella tallustava silmillä nähdä, taikka sormella koskea.
Ensimmäinen askel tuotantoon on vielä ottamatta, ja vasta suunnitellaan
pilottilaitosta, jossa akun valmistusta alettaisiin kokeilla.
Muutenkin puljun sivusto on taitavasti kokoonpantu kokoelma tyhjiä
aikeita, joista ei saada ketään käräjille sitten kun pulju menee nurin.

Konseptin akkumalli perustuu usalaisen 24M yhtiön omistaman patentin
pohjalle, eli tämä yhtiö on luvannut myydä tuotantolisenssin.
Tällä yhtiöllä on mutkan kautta osuutta Valmet automotiven valmistaman
Fisker Karma nimisen sähköhybridiauton epäonnistumisessa, sen akkujen
heikon laadun vuoksi.
24M yhtiön perustaja sattuu olemaan sama hemmo, jonka patenttiin perustui
usalaisen A123 akkutehtaan tuottamat litiumkennot jotka olivat viallisia.
Syynä ei ollut akkukemia, vaan tehtaan huolimattomuus pistehitsaukoneen
säädöissä.
Fisker joutui uusimaan suuren määrän akkuja, ja huono maine aiheutti
sen osakekurssin römahduksen ja tuotannon lopettamisen.
A123 akkutehdaskin sai siksi paljon siipeensä että sijoittajat myivät
sen patentteineen päivineen Kiinaan, jossa tämän akkutyypin valmistus
on vieläkin toiminnassa.

Argentiinassa maissin ja soijan huono tilanne sai jatkopappaleen
lauantaina esiintyneen hallan toimesta.
Erittäin poikkeukselliseen aikaan tapahtunut halla teki suuret tuhot,
ja entiset ennusteet sadosta ovat jo pahasti pielessä.
Linkistä löytyy kuvia täysin tuhoutuneista kasvustoista,
https://twitter.com/mgbongio/status/1627726582763687943

Lisää löytyy Kory Melbyn twittersivulta
https://twitter.com/agturbobrazil
----
Helmikuun MARS bulletin kertoo Pohjois-Afrikan vehnän olevan yleisesti
normaalia huonommassa kunnossa.
Ajankohdan kunnon perusteella povataan 15 - 24 % miinusta vehnälle ja
10 - 30 % ohralle.

Marokossa korren pituskasvu on alkanut, joten sateita tulisi saada
hetimiten.
Vehnän kylvöt suoritetaan Marokossa syyskuun alusta joulukuulle, jolloin sateet olivat 50 -80 % alle normaalin tason.
Kylvöt myöhästyivät noin kuukaudella, mutta paljon jätettiin kokonaan
kylvämättä.
Marokossa arvioidaan kylvöalojen jääneen pienimmiksi 10 vuoteen.
---
Ranskan vehnänvienti jon edennyt jo tasolle 9 milj. t. , - mikä vastaa
noin 86,5 % osuutta 10,4 milj. tonnin vientiennusteesta.
Jäljellä olisi enää 1,4 milj. t. mikä häipyisi parissa kuukaudessa.
Ranskassa hallinnon ennusteet menevät uusiksi, ja muutakin yllättävää
on tuloillaan.
Kuten vaikka myllyvehnän pula ranskanmaalle.
Tänään Pariisin huumoripörssi alensi vehnän futuurihintaa, mikä johtuu
lähinnä Usan rahastojen pyrkiessä eroon kohta selvitykseen menevästä
maaliskuun futuurista.
Muistutetaan tässä että pelipaikan omistaa Usalainen New Yorkin pörssi.
---
soija maalis 15,48 touko 15,44
maissi------6,81-------6,80
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,50----9,04----9,24
touko 7,62-----8,93----9,18
heinä 7,68-----8,81----9,11
syys 7,77------8,77----8,94
Pariisi vehnä
maalis 287 touko 286,25 syys 281,75 joulu 283
rapsi
touko 560,75 elo 556,75 marras 557,50 helmi 555,25
maissi
maalis 263,50 kesä 289 elo 289,50 marras 274

Linkin artikkelista löytyy lisää selvitystä Argentiinan yllätyspakkasista.
Cordoban ja Buenos-Airesin alueella mitattiin jopa miinus 2,8 asteen
lämpötiloja, - lienee kuitenkin mitattu kasvustosta.
Artikkeli ei vielä tohdi esittää arviota maissin tai soijan saamista
tuhoista, mutta kuvien perusteella käytännössä täystuho on ainakin
pahimmilla alueilla seurauksena.
Maissi on siksi herkässä vaiheessa, että vaikka se jäisi vihreäksi, niin
jyviä ei löydy tähkistä.
Karjanrehuksi murskaaminen on ainoa keino edes jotain pelastaa.
https://www.soybeansandcorn.com/articles/9508/

Irak asetti ostotarjouksen 200 000 tonnista vehnää, - erikoisuutena
on että vain Usan, Autralian tai Kanadan vehnää haetaan.

Turkki asetti 440 000 tonnin ostotarjouksen ohrasta, maaliskussa tulee
laivaukset aloittaa.

Egyptillä on menossa maailmanpankin rahoittama ostotarjous vehnästä.
Ranskasta on tarjolla yksi 60 000 tonnin erä hintaan 341,9 doll.t.
---
soija maalis 15,41 touko 15,36
maissi ------6,75-------6,75
vehnäfutuurit
------chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,36----8,76----9,14
touko 7,50-----8,70----9,09
heinä 7,56-----8,62----9,01
syys 7,66------8,61----8,86
Pariisi vehnä
maalis 281 touko 279,75 syys 276,25 joulu 278,25
rapsi
touko 558 elo 555 marras 557,25 helmi 556,25
maissi
maalis 291,75 kesä 283,75 elo 284,25 marras 270

Usassa on viime aikoina suljettu useita myllylaitoksia varsinkin HRW
vehnän tuotannon alueilla.
Viimeisin sulkemistapaus osui Teksasin San Antonion hujakalle, jossa
ADM viljajätillä on vehnämylly.
Linkin artikkelissa kerrotaan että myllyn kapasiteetti on 600 000
paunaa jauhoja päivässä, minkä jauhamiseen kuluisi noin 300 tonnia
vehnää päivää kohti.
Myllyn kerrotaan tuottaneen noin 2,2 % osuuden ADM yhtiön Usassa
sijaitsevasta jauhojen tuotannosta.
Tästä pääseekin laskemaan ADM yhtiön osuuden Usan jauhatuksesta ja
vehnän käytöstä.
Jos oletetaan että vuodessa myllyt toimivat 300 päivää, niin yhtiön
vehnän tarve on noin 4 milj. tonnia vuodessa.
Usassa toimivat Cargil ja Bunge viljajätit toimivat myös jauhatuksessa,
joten Usan viljajättien peukalon alla on päälle 10 milj. vehnätonnin
jauhaminen Usan kulutukseen.
Saattaapa olla välillä 15 - 20 milj. tonnia koska Cargill on muita
huomattavasti edellä jauhatuksessakin.
USDA:n mukaan Usan vehnän kulutuksesta noin 28 milj. tonnia kuluu
elitarvikkeisiin ja siemeneksi.
https://www.agriculture.com/markets/newswire/adm-to-shut-down-texas-wheat-flour-mill-at-the-end-of-march

Linkin artikkelissa ei tietenkään ymmärretä missä mennään, ja tämä
koska viljajätin edustaja ei kertonut.
Eipä anneta asian häiritä, vaan katsastetaan edellisen katsausletkan
puolelta Teksasin vehnän varastomäärät joissa on myös myllyjen varastot
mukana.
Joulu 1. tasolla oli Teksasissa vain 1,04 milj. t. vehnää, josta uudesta
sadosta saatua lisää 0,37 milj. tonnia.
Lienee ollut muutenkin laatuongelmaista koska Teksasin varastot vähenivät
välillä syys 1. - joulu 1. vain 120 000 tonnia.

Teksasissa toimii muitakin myllyjä, joita löytyi kuukkelin avulla 17
kappaletta.
Eihän Teksasin vehnät riitä mitenkään kaikille, vaan seisokkeja on
varmaan jo tapahtunut ja lisää tulossa, - ellei sitten lopullisiakin
myllyjen lopetuksia.
---
Argentiinassa Buenos-Airesin viljapörssi miinusti arviotaan maissisadosta
3,4 milj. tonnia, ja asetti sen 41 milj. tonniin.
USDAn viimeisin ennuste oli maissin osalta 47 milj. tonnia.

Soijan osalta edellistä miinustettiin 4,5 milj tonnia ja sadoksi
toivotaan vielä 33,5 milj. tonnia.
---
soija maalis 15,34 touko 15,27
maissi-------6,61-------6,60
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,39----8,63 ---- 9,08
touko 7,51-----8,59----- 9,04
heinä 7,57-----8,53------8,97
syys 7,66------8,54------8,82
Pariisi vehnä
maalis 284,25 touko 283,75 syys 278,50 joulu 279,75
rapsi
touko 544,50 elo 542,75 marras 535,25 helmi 544,75
maissi
maalis 295,25 kesä 284,25 elo 284,25 marras 271,25

Viikolla 10-16.2. myytiin Usasta 338 800 t. vehnää ja laivattiin 338 000 t.
Kauden myynti kasvoi 16,85 milj. tonniin, josta laivaamatta 3,54 milj. t.
Seuraavan kauden myyntiä on karttunut 0,41 milj. t.
---
Maissia myytiin 823 200 t. ja laivattiin 687 400 t.
Kauden myynti kasvoi 28,63 milj. tonniin, josta laivaamatta 14,27 milj t.
Seuraavan kauden myynti kasvoi 1,55 milj. tonniin.
---
Soijaa myytiin 544 900 t. ja laivattiin 1,739 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 48,57 milj. tonniin, josta laivaamatta 7,72 milj. t.
Seuraavan kauden myynti kasvoi 1,17 milj. tonniin.
---
Usan HRW vehnän myynti jäi 83 900 tonniin, Meksiko ja ufomiehet ostajina.
Kiina osti ufomiehiltä 68 300 t. WW vehnää joka samalla laivattiin.
---
Usan HRW vehnän FOB hinta on tasolla 400 dollaria tonnilta ja kevätvehnän
404,3 doll. t. FOB.
Ranskalaisen 11,5 % vehnän FOB hinta on tasolla 324,9 doll.t. , saksalainen
12,5 % vehnä 330,2 doll. t. ja baltian 14 % vehnä 370,9 doll. t.
---
EU: vehnä on vielä hyväkuntoista, mutta kuivuus alka hetimiten ilmojen
lämmittyä.
Tämä koska peltomaan kosteus on erityisen alhainen suurella osalla
Eurooppaa.
Kuivuusvyöhyke alkaa Espanjasta ja ulottuu Puolan itärajalle saakka.
Myös Ukrainan länsiosa on kuiva.

Kuivuus jatkuu myös Usan syysvehnän alueilla, joista Kansas on laajimmin
kuivuudessa.
Linkin kartta luokittelee Kansasin kuivuuden poikkeukselliseksi.
Tavanomaisen kuntoluokitukset alkavat maailiskuun puolella.
https://droughtmonitor.unl.edu/
---
Usan pörsseissä oli vallalla ylenen hermoilu, jolle ei markkinapuheissakaan
kunnon syytä esitetty.
Usan talous kylläkin osoittaa monenlaista vaaran merkkiä hervottoman
rahamäärän lisäämisen vuoksi.
Koron nosto on perinteinen lääke inflaation hillitsemiseksi, mutta samalla
ylivelkaisen talouden vaarana on suistua taantumaan.
Varsinkin kun inflaation syynä ei ole ylikuumentunut talous, vaan energian
hintojen nousun aikaansaama reaktio.
---
soija maalis 15,29 touko 15,19
maissi-------6,50------6,49
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,05----8,39----8,85
touko 7,19-----8,33----8,82
heinä 7,27-----8,25----8,77
syys 7,37------8,29----8,63
Pariisi vehnä
maalis 279,75 touko 280 syys 275,25 joulu 277,25
rapsi
touko 542 elo 541 marras 543 helmi 543
maissi
maalis 288,50 kesä 279,50 elo 279 marras 267

Länsi-Australian osuus mantereen viljasadosta selviää linkin raportista.
Alkajaisiksi ihmetellään että kahden viimeisimmän kauden yhteinen viljasato
on noin 50 milj. tonnia, kun taas aiempina kausina tarviittiin melkein
neljän kauden tuotanto samaam saaliiseen.
Säät suosivat mutta kylvöalojen suurehko kasvu selittää enemmän.
Kaudella 2021 kylvöt lisääntyivät edelliseen ennätykseen verraten 7 % ja seuraavalla 16 %.
Päättynyt kausi oli tuottajille taloudellisesti hyvä , ja osin siitä syystä
että lannoitteita oli hankittu ennen niiden hintojen nousua.
Nyt tuottajilla on pulmana miten jatkossa menetellään, ja tämä koska tuotantopanosten nousun vuoksi tulisi saada keskimääräistä parempi sato
hehtaaria kohti.

Seuraavan vehnäsadon kylvöaika alkaa toukokuulta ja sato saadaan lokakuun alun jälkeen.
Australian ilmatieteen laitos povaa kylvöajaksi kuivaa ja normaalia
korkeampia lämpötiloja.

Linkin taulukosta löytyy satomäärät, joista vehnä 13,93 milj. t.
ohra 6,3 milj. t. ja rypsi 4,3 milj. t.

https://www.giwa.org.au/wa-crop-reports/2022-season/giwa-crop-report-february-2023/

Australian hallinnon viljakatsaus tammikuulta kertoo että Kiinaan on laivattu myös rehuvehnää ja tämä siksi että se on hinnoiteltu alle
maissin markkinahinnan.
Samaa on kerrottu muidenkin kaakkois- Aasian osalta, - Australian
rehuvehnällä korvataan kallistunutta maissia.
Myllyvehnän pitkät laivausjonot eivät juuri koske itärannikon rehuvehnää
ja tämä koska sieltä ei myllyvehnää vientiin liikene, - mikä seikka
vapauttaa lastauskapasiteetin rehuvehnän vientiin.
---
Usassa alkuun päässyt pörssihintojen lasku jatkui maanantaina edelleen.
Laskevien hintojen esteeksi kun ei kannata minkään peluritahon rahojaan
heittää.
Usan vehnät loppuvat kuitenkin käytännössä ennen uutta satoa ja se
uusikin on suurissa vaikeuksissa kuivuuden vuoksi.
---
soija maalis 15,17 touko 15,12
maissi -----6,42------6,43
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 6,96----8,19----8,69
touko 7,10-----8,16----8,68
heinä 7,18-----8,11----8,65
syys 7,28------8,15----8,53
Pariisi vehnä
maalis 277,50 touk 278 syys 272,75 joulu 274,50
rapsi
touko 542,75 elo 542,50 marras 545,50 helmi 544,50
maissi
maalis 279,50 kesä 277,25 elo 278,50 marras 266,50

Euroopan ammoniakin tuotanto alenee lisää kun saksalainen BASF kertoo
supistavansa vielä tuotantoa.
Esimerkiksi Ludwigshafenin ammoniakkitehtaan tuotanto puolittuu kun
toinen kahdesta kompleksista suljetaan.
Yritys vähensi tuotantos jo viime kevään ja kesän aikana, - samoin kuin
Yara yhtiö ja muut saman alan tuottajat.
Syynä on maakaasun huono ja hinnakas saatavuus, sekä se että tuotteen
käyttäjä maatalous ei onnistu siirtämään lannoitekulua tuottajahintoihin.
Aiemmin ammoniakin tuotanto kulutti Saksassa noin 4,5 % osuuden maan
maakaasun käytöstä.

BASF yhtiön uusin tuotannon supistus koskee muutakin tuotantoa ja
se vähentää työvoimasta noin 2600 henkilöä ja tuotannon poistuminen
miinustaa noin 4,8 miljardin euron verran yhtiön tuloksesta, - mikä
vastaa noin 11,5 % osuutta vuoden 2021 tuloksesta.

Ammoniakkia tarvitaan muuhunkin kuin lannoitteisiin, - erittäinkin
typpihapon tuottamiseen, joka on välttämätön lähtöaine räjähteiden,
ruutien ja monien muovien valmistuksessa.
---
soija maalis 14,90 touko 14,79
maissi------6,30-------6,30
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 6,91----8,16----7,80
touko 7,07-----8,13----8,66
heinä 7,14-----8,07----8,62
syys 7,26------8,11----8,51
Pariisi vehnä
maalis 274,25 touko 274,75 syys 271,50 joulu 273,25
rapsi
touko 528,25 elo 529 marras 531,75 helmi 530
maissi
maalis 279,25 kesä 274,50 elo 275,75 marras 265,50

Intian vehnä on lähestymässä kasvuvaihetta jossa korkeat lämpötilat
miinustavat satotasoa.
Näin on jo käynytkin keskisen Intian alueilla, jotka tosin ovat pienehkö
osa maan tuotantoalasta.
Intiassa on laskettu helmikuun lämpötilat ja päädytty siihen että
kyseessä oli lämpimin helmikuu sitten vuoden 1901.
Pohjoisessa jossa enin osa tuotannosta tapahtuu on ollut tasaisesti
30 asteen lämpötiloja, joiden ennustetaan nousevan yli 35 asteen
lähiviikkojen aikana.
Viime kaudella satoa miinustanut hellejakso osui maaliskuun puoliväliin.

USDAn attasea miinusti viimein Intian edellistä satoa 3 milj. t.
ja asetti sen 100 milj. tonniin.
Intiassa yksityispuolen arviot liikkuivat heti sadonkorjuun jälkeen
haarukassa 96 - 100 milj. t. , joista pienempi vastaa parhaiten vuoden
aikana tapahtunutta jatkokehitystä.
Intian vehnän hinnat nousivat myllyille toimitettuna 365 - 380 dollariin
tonnilta, mikä oli Intian säädeltyjen markkinoiden ennätys.
Hallinnon oli purettava varastoistaan useaan otteeseen vehnää yli
sen määrän mikä oli suunnitelmissa.
Viimeisin hallinnon varastoista toimitettava määrä ilmoitettiin tammikuussa
3 milj. tonnin suuruisena ja se toimitettaisiin maaliskuulle ulottuvana aikana.
Hintaa pidetään alempana vapaiden markkinoiden tasoa, mutta kukin
myllyjen lukuun ostava saa korkeintaan 3000 tonnia kerrallaan.
Uusi vehnäsato saapuu kun näiden varastojen taso lähentelee nollaa.

USDAn attasean arviossa vehnän kulutus ylittää 3,6 milj. tonnilla
satomäärän, josta seuraa loppuvarastoksi vain 10,2 milj. tonnin määrä.
Intian väestön ollessa noin 1389 miljoonaa, riittäisi loppuvarastosta
nuppia kohti 7,3 kiloa epämääräisen laatuista vehnää.
Tasajako on tietenkin mahdotonta.
---
Kansasissa helmi 27. tehty katsastus määritteli vehnän kunnon peräti
huonoksi.
Luokassa erittäin huono oli 25 %. luokassa huono 26 % kohtalaista 30 %
ja hyvää 17 %.
Alkanut viikko on ollut jo lämmin, kun taas viikko sitten oli päivälläkin pakkasta noin 10 astetta.
Sateita on saatu hyvin vähän ja viikko etenpäin ei ole luvassakaan.
Kuivuuden piirissä on peltomaasta 75 % osuus.
---
soija maalis 15,04 touko 14,94
maissi------6,40-------6,36
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 6,97----8,21----8,58
touko 7,12-----8,17----8,63
heinä 7,29-----8,13----8,60
syys 7,29------8,13----8,51
Pariisi vehnä
maalis 271,50 touko 272,50 syys 268 joulu 270
rapsi
touko 528,50 elo 528,75 marras 532 helmi 531,50
maissi
maalis 281,25 kesä 271,50 elo 271,50 marras 262,25

Viikolla 17-23.2. myytiin Usasta 284 100 t. vehnää ja laivattiin 610 000 t.
Kauden myynti kasvoi 17,13 milj. tonniin, josta laivaamatta 3,22 milj. t.
Seuraavan sadon myyntiä on karttunut 0,43 milj. tonnia.
---
Maissia myytiin 598 100 t. ja laivattiin 666 400 t.
Kauden myynti kasvoi 29,23 milj. tonniin, josta laivaamatta 14,2 milj. t.
Seuraavan sadon myyntiä on karttunut 1,56 milj. t.
---
Soijaa myytiin 360 700 t. ja laivattiin 880 800 t. -seuraavan sadon myyntiä
oli 134 000 t.
Kauden myynti kasvoi 48,81 milj. tonniin, josta laivaamatta 7,2 milj. t.
--
Usan vehnäkauppa hiipui takaisin tilanteen vaatimalle tasolle.
HRW vehnää myytiin 81 900 tonnia, - Irakille lohkesi ufomiesten potista
52 200 tonnin erä HRW vehnää, ufoilijoille jäi vielä tätä laatua 161 000 t.
Kevätvehnää myytiin 133 000 t. ja WW vehnää 42 500 t.

Kiina osti 76 000 t. maissia. Kiinan ostot ovat tasolla 4,48 milj. t.
josta on laivattu 4 milj. t. ja laivaamatta 0,42 milj. t.
Käytännössä ostot ovat vähäisempiä, koska viime kaudelta jäi paljon ostoja
laivaamatta, ja ne kirjataan nyt kuluvan kauden ostotilastoon.
---
Argentiinassa kuivuus jatkuu enimmäkseen helteisessä säässä, eikä vielä
ole luvassa käännettä parempaan.
Rosarion viljapörssin sivulla on vielä vanhentuneet ennusteet maissi ja
soijasadosta joista katsastetaan soijan taseita.
Erikoista niissä on se että papuina viety osuus on hyvinäkin vuosina
varsin pieni, ja vastaavasti oma kulutus on suurta.
Kulutus päätyy kuitenkin suurelta osin vientiin, mutta Argentiinassa
prosessoituna soijarehuna ja vähäisemmässä määrin soijaöljynä.

Toistaiseksi voimassa oleva povaus sadosta on 34,5 milj. t, vastaan 42,2
milj.t. vuosi sitten ja 48,9 milj.t. viiden vuoden keskiarvona.
Viime kaudelta perittiin 5,3 milj. t. soijaa, ja sen tuonti on kirjattu
6,8 milj. tonniin, - tuonti lähes kaksinkertaistuu vuodentakaisesta
3,8 milj. tonnista.
Kaikkiaan olisi käytettävissä 46,5 milj. t. josta argentiinan kulutus
vie 40,7 milj. t.
Kulutuksesta 35,3 M/t tapahtuu puristamoissa ja muussa käytössä 5,4 M/t

USDAn kirjoissa Agentiinan soijasato on vielä 41 milj. t. josta vientiin
riittäisi rehukakkuna 26,2 milj. t. ja papuina 4,2 milj. t.
Oma rehukakkujen kulutus kirjataan 3,35 milj. tonniin.

Buenos-Airesin viljapörssi on aikeissa miinustaa nykyistä ennustettaan
soijasadosta, - saattaapa jo huomenna.
Yleisesti on arveltu sadon päätyvän alle 30 milj. tonnin, mikä vähintäänkin
toteutuu sen perusteella mitä kuvista, videoista ja farmaseiden puheista
voi päätellä.

https://www.bcr.com.ar/es/mercados/investigacion-y-desarrollo/informativo-semanal/estadisticas-informativo-semanal/soja-0

soija maalis 15,19 touko 15,09
maissi-------6,37------6,33
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas minneapolis
maalis 7,01---8,32----8,71
touko 7,12----8,25----8,76
heinä 7,19----8,17----8,72
syys 7,29-----8,19----8,62
Pariisi vehnä
maalis 274,25 touko 275,50 syys 270,50 joulu 272,75
rapsi
touko 531 elo 531,50 marras 534,25 helmi 533,75
maissi
maalis 286 kesä 272,75 elo 273,75 marras 263,25

Argentiinan soijan kunto huononi viikossa 7 pykälää, ja nyt luokissa
huono ja erittäin huono on 67 % osuus kylvöistä.
Vuosi sitten oli vain 21 %.
Soijan kylvöalasta 74 % osuus on kuivuuden piirissä, - vastaan 12 %.
Noin 55 % osuus yrittelee muodostaa palkoja, josta 20 % on papujen
teon vaiheessa.
Olipa kasvusto missä vaiheessa tahansa, ei kehitystä tapahdu ellei sada.

Maissista kahteen huonoimpaan luokkaan kuuluu 56 % osuus kylvöistä, joista
kuivuuden piirissä on 63 % osuus.
Vuosi sitten huonoa oli 24 % ja kuivuudessa 27 % osuus.
Maissista noin 80 % osuus on ohittanut pölytysvaiheen ja 15 % on korjuukypsää.
Helteiset pölytysvaiheen säät ovat aiheuttaneet jyvistä vajaita tähkiä,
ja muuta kuivuuden tuottamaa miinusta.

Katovuoden hinnat ovat vehnän osalta 592 doll. t. , maissin 501 doll. t.
ja soijan 900 dollaria tonnilta.

Pörssi ei vielä tehnyt uutta satoarviota, mutta kertoi että muutoksia
huonompaan on tulossa, - eli entiset ennusteet eivät ole voimassa.
---
Pohjois-Afrikassa on ollut epätavallisen kylmää, eli yölämpötilat
monesti nollassa ja tämä ilman lämpötilana.
Kasvuston korkeudella on tällöin monta astetta pakkasta ellei ole
tuulinen sää.
Tunisia, Algeria ja vähemmässä määrin Marokko on ollut hallan alla
monta yötä peräjälkeen.
---
Intiassa arvioidaan että vähintään 65 % vehnästä on siinä kasvuvaiheessa
jossa korkeat lämpötilat aiheuttavat satotason laskun.
Viime vuoden maaliskuun puolivälin jälkeen tapahtunut hellejakso viilasi
noin 500 kiloa hehtaarisadosta.
Sääennusteet povaavat päälle 37 asteen lämpötiloja pohjoisen vehnäalueelle
jossa enimmät vehnätonnit saadaan.
---
soija maalis 15,31 touko 15,19
maissi------6,47------ 6,40
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 6,95---8,22----8,68
touko 7,08----8,15----8,72
heinä 7,16----8,07----8,69
syys 7,27-----8,11----8,60
Pariisi vehnä
maalis 272,75 touko 275,25 syys 269,75 joulu 272
rapsi
touko 638,50 rlo 538,50 marras 541,25 helmi 540
maissi
touko 289,75 kesä 271,25 elo 272,25 marras 263

Australian itärannikolla vientikelpoisen rehuvehnän hinnat ovat
nousseet helmi 23. jälkeen noin 12-15 aussitaalaa tonnilta.
Sisämaan käyttäjien hinta on tasolla 405 aussitaalaa tonnilta kun
kyseessä on rehuvehnä.
Durrasatokin on valmistumassa ja sen hinnat ylittävät rehuvehnän
ollen 430 doll. t.
Durran hintoja nostanee Kiinan kysyntä Usan sadon niukkuuden vuoksi.

Melbournen satamaan toimitetun rehuvehnä hinnat ovat 425 - 430 doll. t.
Nämä hinnat koskevat farmeilta houkuteltavaa viljaa, - enin osa sadosta
on jo viljakaupan varastoissa.
Farmeiila on varastoissa monenlaatuista tavaraa, joiden markkinoinnissa
ei ole pidetty kiirettä.

Australian ilmatieteen laitos povaa kuivaa säätä kevään kylvöajaksi,
ja tämä perustuu el Nino säätyypin vahvistumiseen.
---
Intiassa seuraavan vehnäsadon kokoa on alettu epäilemään helmikuun
säiden ja nykyisten ennusteiden vuoksi.
Hallinnolla on aikeena ostaa normaalia enemmän vehnää pieniksi
päässeiden varastojen vuoksi.
Jos viime kauden tapainen miinus tapahtuu, niin varastot jäävät
edelleen vajaiksi.
Linkin artikkelista löytyy kartta vehnäntuotannon alueista joilla
pääosa tuotannosta tapahtuu.
https://www.reuters.com/world/india/indias-wheat-output-dented-by-heatwave-could-limit-government-stock-building-2023-03-03/

soija maalis 15,40 touko 15,28
maissi------6,44------6,38
Vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 6,82----8,04----8,58
touko 6,96-----7,98----8,62
heinä 7,04-----7,92----8,59
syys 7,14------7,96----8,50
Pariisi vehnä
maalis 272,25 touko 271,25 syys 266,25 joulu 268,75
rapsi
touko 529,75 elo 530,50 marras 533,50 helmi 532,75
maissi
kesä 267 elo 268,50 marras 258,50 maalis 259,75

Linkin artikkeli povaa että planeetan ruokahuolto aiheuttaa vuoteen
2100 mennessä noin 1 asteen lisän muutoinkin nouseviin lämpötiloihin.
Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiin päästövähennyksiin ei tällöin
päästäisi.
Povauksen tehneet tutkijat sanelevat että jos planeetan koko
elintarvikesektori uudistettaisiin vähempipäästoiseksi, niin runsas
puolikas yhden asteen vaikutuskesta sulaisi pois.
Tämä vaikka otettaisiin väestön kasvukin lukuun.
Tutkijoiden mukaan nykyinen ruokahuolto vastaa noin 15 % osuudesta
ilmaston lämpenemisessä.
Artikkelin kuvaaja esittelee CO2 päästöt valkuaisaineiden tuotannossa,
joista suurin syntinen löydetään lihakarjan tuotannosta.

Jatkokin on tyypillistä humpuukia, eli diettimuutoksia vaaditaan, mikä
tietäisi kasvivisravintoon siirtymistä.
Sepä kuitenkin toisi suuret ongelmat viljantuotantoon, joka on riippuvainen
rehulaatuiseksi päätyvän viljan markkinoinnista.
Jos rehu ei käy kaupaksi, ei leipäviljaakaan kannata tuottaa.
Jos nyt lääkkeeksi tarjottaisiin rehuviljan käyttöä biopolttoaineisiin,
niin tämäkään liike ei poista ongelmaa.
Jossain pitäisi kuitenkin tuottaa se monipuolinen ravinto joka vaaditaan
kun lihantuotanto vähenee.
Valtavasti lisää peltoalaa vaadittaisiin vaikka lannoitteiden käyttö
säilyisi ennallaan.

Tutkijat ovat tyypilliseeen tapaan tietämättömiä apinansuvun resurssista
nimeltä peltoala per capita.
Se on nopeasti vähenemässä rajalle jossa osan planeettaa kuormittavasta
väestöstä kuolee nälänhädän seurauksiin.
Peltoalan lisänä on laiduntamiseen käytettyä planeetan pintaa, jota
vain harvoin voidaan ottaa vilelykseen ja sittenkin heikosti mitään
tuottavana.
Mitä tilalle jos joku ilmastodiktatuuri kieltäisi laitumien käytön.

Suuria muutoksia on tulossa planeetan ruokahuoltoon ilman mitään
ponnistelua tai pakottamista.
Öljyntuotannon huippu nähtiin 2018, - raakaöljyn korkein määrä planeetan
vienti ja tuontimarkkinoilla oli jo 2012, josta alamäki on ollut jyrkkä.
Planeetan ruokahuolto toimii öljyn varassa, jota ilman se lakkaa toimimasta.
Kaikki ovat varmaan tyytyväisiä "saavutukseen".
https://phys.org/news/2023-03-global-food-emissions-imperil-paris.html

Huomenna julkaistaan uudet USDAn raportit ja uusi katsausletka alkaa.

soija maalis 15,25 touko 15,16
maissi------6,44------7,99
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 6,84----8,05----8,46
touko 6,97-----7,99----8,52
heinä 7,05-----7,93----8,50
syys 7,16------7,97----8,43
Pariisi vehnä
maalis 269,75 touko 270 syys 265,50 joulu 267
rapsi
touko 519,50 elo 520 marras 522,50 helmi 522,50
maissi
kesä 265,50 elo 266,75 marras 257,25 maalis 258