Pidettiinkö ennen niin isoja kemuja?
En muista, että omia synttäreitä pidettiin niin isoina tapahtumina.
Kakkua oli ja syntymäpäivälahja.
Tarkoitan että nykyisin on ihan kohtuuttoman isoja synttäreitä.
Tietysti 50, 60, 70, 80, 90, 100 jne synttäreitä juhlitaan enemmän.
Mutta nää muut?
Miten itse kullakin vietettiin ennen synttäreitä, - silloin 50- 60 luvulla?
Syntymäpäivät, miten viettäneet olette?
Anonyymi-ap
46
376
Vastaukset
- Anonyymi
En ole koskaan
Ei mitään synttäreitä mietitty, päivä toisten joukossa.
Siitä kai se on jäänyt, etten ole pitänyt itsekään, kuin yhden kerran.
Silloin kun täytin 70, ihan lähiomaisille pidin mökillä, kun täytän kesällä.
Lapsenlapset pitävät lapsilleen synttäreitä, nytkin on kutsu ensi kuulle.- Anonyymi
Jokainen on syntynyt jonain päivänä, en ole omaa syntymäpäivääni
juhlinut koskaan. ja onneksi kukaan elossaolevista ei enää muistakaan syntymäpäivääni, jonka haluan itsekin unohtaa. Ei ole mukava muistutus,
että loppu lähenee.- Anonyymi
En ole viettänyt syntymäpäivä koskaan. Ei ole ollut mahdollisuutta edes niitä järjestää. Raha puhuu . Kun lapset pieniä kakku kahvit heidän kanssa.Siinä se oli.Ei ihmiset ole koskaan muistaneet minua. Itseni on kutsuttu aina syntymäpäivä räppiäisin siivoo paikat ja tiskaa astiat lähisuvussa.Itselle ostan kukat aina nelikoita ja valkoisia,On mun juttuni.Kai sitä eläkeläisenä hieman haikeus asiasta.
- Anonyymi
Kenelläkään meistä ei ole omaan synymään liittyvää ansioita. miksi siis juhlisi sitä.
Jokunen tuttavamme tulee vierailulle vaimoni syntymäpäivänä.
Onko varsinaisena syynä ko. "merkkipäivä" vai herroille tarjomani viski ja rouville konjakki-amaretto 50/50 sekoitus? En ryhdy arvuuttelemaan.
En ole koskaan noteerannut mitään merkki- tai juhlapäiviä.
Vaimoni on hoitanut muistamiset.
Samaan nippuun olen asettanut joulut, juhannukset yms. Tietenkin olen mukautunut niiden aiheuttamiin käytännön seurauksiin.- Anonyymi
Tämäkin on hieman kulttuuri juttu eri maissa eri tavat
- Anonyymi
Kosteissa merkeissä
- Anonyymi
Olin lellitty kuopus, minulle joskus ostettiin joskus jotain lahjaa. En muista mitään mehu-kakku-kekkereitä. Lapsia oli joka talossa niin paljon ettei niihin päiviin kukaan kiinnittänyt huomiota. Vanhemmille ihmisille järjestettiin tasavuosipäiviä, omille vanhemmille 90-vuotiaaksi asti. Vieraina omia sisaruksiaan ja meidän lasten perheet. Äkkiä niistä tuli iso sakki.
Kortteja joskus läheteltiin toisillemme.
Ihan mahdottomia ovat tämän päivän lasten synttärikutsut ja tyyriitä. Mutta he pitävät joilla on siihen varaa, varmaan lapsille hauskoja. Oman lapsenlapsen bileissä oli palkattu taikuri. - Anonyymi
Pikku pippaloita on joskus pidetty nuoruudesta tähän päivään.
Nuorena synttärit oli enemmänkin vaatimattomia kahvikutsuja.
ehkä (silloin vanhemmat) miehet saattoivat tehdä punssin, kaataa jallua (?)
kahvin sekaan ?
En muista, että muulloin olisi lahjoja annettu ja saatu kuin alkaen
50 vuotispäivästä.
Suku on hajallaan, että suurempia juhlia ei ole pidetty kuin montaakaan kertaa.
Ne, joilla talot ja pihat voivat kutsua enemmän vieraita.
Ihan kiva on joskus kokoontua "juhlimaan" arjen vastapainoksi.
Sana 'juhla' on aika suureellinen ja 'juhlava'.
Onko Suomessa muuta sanaa iloiseen yhdessäoloon ? - Anonyymi
Löysin sukulaisten kiussksi ulkomaille. Jäi kekkerit niillä! Käytin rahat matkaan.
- Anonyymi
Aika tavallista "lähteä pakoon" merkkipäivää. Miksiköhän tuntuu työläältä juhlia
sukulaisten kanssa ? Mitä ajattelette asiasta ? Onko kivaa vai rasitus juhlia läheisten
kanssa merkkipäivää ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aika tavallista "lähteä pakoon" merkkipäivää. Miksiköhän tuntuu työläältä juhlia
sukulaisten kanssa ? Mitä ajattelette asiasta ? Onko kivaa vai rasitus juhlia läheisten
kanssa merkkipäivää ?Kyse nihin rahan käyttää. Omaan matkaan,vai sukulaisten syättämiseen? Valitsin matkan!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aika tavallista "lähteä pakoon" merkkipäivää. Miksiköhän tuntuu työläältä juhlia
sukulaisten kanssa ? Mitä ajattelette asiasta ? Onko kivaa vai rasitus juhlia läheisten
kanssa merkkipäivää ?Joo,meki lähettiin pakoon ja ilmoitimme lähipiirille ettemme ole kotona.Mutta mutta.Reissusta palattuamme illalla 21.30 aikaan poika ilmoitti että huomenna klo 12 tulee sit vieraita......TÄH.Kyllä olin vihainen......emme antaneet edes "tuliaisia"vaan veimme matkalaukut varastoon odottamaan.Aamulla olikin ylläri vessassa....putket oli jäätyneet ja paskaa ja kusta nilkkoihin asti.Siinäpä tuliki isännällä kiire saada putket auki (onnistui n.klo 10.30)ja mulla vessan pesu ja desinfiointi ennen vieraiden saapumista.Juuri ja juuri onnistui-tukka märkänä siinä sit hymyillen otettiin vieraat vastaan.Lapset oli kuiten leiponeet......mut muu jäi mun huolehittavaksi-pöydän kattamiset,paremmat kupposet ym.ja tiskit tietysti jäi mulle..........Nyt ois taas sama juttu.Pakoon lähdrtään ja on ilmoitettu.........yks vieras jo kävi kukkapuskan kans.Mikä siinä on ettei kunnioiteta "juhlakalun"toivetta????????????
- Anonyymi
Kahdet synttärit muistan lapsuudesta , täytin 6 vuotta ja muutama lapsi oli juhlissa mehua ja sokerikakkua oli tarjolla.
Toinen kerta oli kun täytin 12 niin samat oli tarjoilut ja muutama koulukaveri onnittelemassa. - Anonyymi
Alle kouluiän edes tiennyt, että minulla oli syntymäpäivä.
Ei ollut varaa mihinkään, muttei muillakaan. Elämä oli niukkuutta. En ole koskaan tykännyt järjestää mitään isompia juhlia syntymäpäiväni vuoksi, enkä mutenkaan.
Ihan läheisen perhepiirin kanssa mässytetty täytekakkua. Sekin jälkipolven leipomaa.
Lapsuudestani muistan, että jokaista perheenjäsentä kyllä muistettiin merkkipäivänä jollakin lahjalla, mutta ei meille lapsille mitään sen isompia pitoja järjestetty.
Omat lapseni sitten halusivat aina kutsua leikkikavereitaan synttäreilleen.
Siihen tuli stoppi siinä vaiheessa, kun aloin antamaan heille synttärirahaa ja sanoin, että voivat sillä ostaa joko tarjoilut kavereilleen tai pitää rahan itsellään. Katsoivat kannattavammaksi ostaa niillä rahoilla jotain itselleen kuin tärvätä niitä kavereihinsa.
Vanhempani saivat aina varautua siihen, että kahvipannu oli kuumana aamusta iltaan, kun täyttivät pyöreitä vuosia. Aina jostain oli kiirinyt tieto kylälle ja yhdellä ja toisella alkoi kahvihammasta kivistämään ja tulivat joukolla norkoilemaan tarjoiluja vaikka ei oltu kutsuttukaan.- Anonyymi
Juurikin näin-en tykkää.
- Anonyymi
En saanut lapsena synttärilahjoja. Oli pihit kummit!
- Anonyymi
En ole koskaan suuremmin viettänyt synttäreitäni.
Ensikesänä tulee 70 täyteen.
Tällä mielellä tulinkin nyt hiukan etuajassa kurkistamaan tätä foorumia.
10 vuoden kuluttua olen 80...
Kuinka koen ikäni? En mitenkään. En tiedä kuka olen. Tunnistan kyllä persoonaani: tietty elämänasenne ja käytös ollut jo hiekkalaatikolta asti.
Peilistä katsoo vielä jotakuinkin nuorekas hahmo. Hiuksissa ei juurikaan harmaata (ovat luonnonväriset). Toisen silmän alla on kyllä pitkä, kaareva juova. Katse muutoin on jokseenkin väsynyt. Kyllästynyt?
Miten meni elämä? Hmmmh. Historiikkini on ollut monenkirjava.- Anonyymi
Lapsena äitini ja isoäitini järjestivät kylläkin synttärikutsuja minulle, pihan lähimmät lapset tulivat kakulle ja mehulle. Sain lahjaksi jonkun lelun.
- Anonyymi
Jo viisissäkymmenissä alkoi identiteetti "hävitä". Siinä vaiheessa naisoletettu
muuttuu näkymättömäksi yhteiskunnassa (ja jo sitä ennenkin).
Työelämän valtasivat nuoremmat. Työssä kukaan ei enää ollut kiinnostunut
mielipiteestäni ja sen ulkopuolella ei kuulu oikein mihinkään muuhun ryhmään
kuin muihin yhä näkymättömämmäksi muuttuviin samanikäisiin.
Yli 70 vuotiaana totean minäkin, etten tiedä kuka olen. Olen ainoa "omasta
porukastani" elossa.
Ei ole ketään enkä tunne yhteenkuuluvaisuutta mihinkään suuntaan.
Tiedostan oikein hyvin ikäni, mutta en osaa samaistua omaan ikäryhmääni
tai heidän ajatusmaailmaansa.
Minua ei kiinnosta lähteä mukaan vanhusten palvelutalolle humppatansseihin.
Mieluummin lueskelen yksikseni.
En totu harmaaseen kuihtuvaan hahmoon, johon kohtalo on minut pukenut.
Vastahan minä olin nuori ja niillä silmillä katselen maailmaa edelleen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jo viisissäkymmenissä alkoi identiteetti "hävitä". Siinä vaiheessa naisoletettu
muuttuu näkymättömäksi yhteiskunnassa (ja jo sitä ennenkin).
Työelämän valtasivat nuoremmat. Työssä kukaan ei enää ollut kiinnostunut
mielipiteestäni ja sen ulkopuolella ei kuulu oikein mihinkään muuhun ryhmään
kuin muihin yhä näkymättömämmäksi muuttuviin samanikäisiin.
Yli 70 vuotiaana totean minäkin, etten tiedä kuka olen. Olen ainoa "omasta
porukastani" elossa.
Ei ole ketään enkä tunne yhteenkuuluvaisuutta mihinkään suuntaan.
Tiedostan oikein hyvin ikäni, mutta en osaa samaistua omaan ikäryhmääni
tai heidän ajatusmaailmaansa.
Minua ei kiinnosta lähteä mukaan vanhusten palvelutalolle humppatansseihin.
Mieluummin lueskelen yksikseni.
En totu harmaaseen kuihtuvaan hahmoon, johon kohtalo on minut pukenut.
Vastahan minä olin nuori ja niillä silmillä katselen maailmaa edelleen.🙂 Samat on ajatukset.
Käyn joskus, kylläkin harvoin, paikallisella kirkolla, siellä on arkipäivisin eläkeläisiä istuskelemassa. Jokin aika sitten oli talvitapahtuma. Kesätapahtumissakin olen joskus käynyt. Kesäiltoja, joissa pappi jutustelee ja lauletaan vanhoja kansanlauluja ym.
Puolituttuni siellä ovat itseäni hiukan vanhempia. Muutoin elän ihan yksin. Tervehdin naapureita pihalla. Ainoa minulle läheinen naapuri, itseäni hiukan vanhempi saunakaverini, kuoli pari vuotta sitten nopeasti kivuliaaseen syöpään.
Muutoin, jos katson nuoruuteni kaveripiirejä ja sen ajan tuttavia: lähes kaikkien nimet löytyvät seurakuntien Hautahausta... Kasvavat nurmikkoa, ketkä missäkin.
En viitsi elämässä satsata enää mihinkään, olisin ällistynyt, jos joskus saavuttaisin 8-kympin iän. Sukulaiseni ovat kylläkin olleet pitkäikäistä väkeä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
🙂 Samat on ajatukset.
Käyn joskus, kylläkin harvoin, paikallisella kirkolla, siellä on arkipäivisin eläkeläisiä istuskelemassa. Jokin aika sitten oli talvitapahtuma. Kesätapahtumissakin olen joskus käynyt. Kesäiltoja, joissa pappi jutustelee ja lauletaan vanhoja kansanlauluja ym.
Puolituttuni siellä ovat itseäni hiukan vanhempia. Muutoin elän ihan yksin. Tervehdin naapureita pihalla. Ainoa minulle läheinen naapuri, itseäni hiukan vanhempi saunakaverini, kuoli pari vuotta sitten nopeasti kivuliaaseen syöpään.
Muutoin, jos katson nuoruuteni kaveripiirejä ja sen ajan tuttavia: lähes kaikkien nimet löytyvät seurakuntien Hautahausta... Kasvavat nurmikkoa, ketkä missäkin.
En viitsi elämässä satsata enää mihinkään, olisin ällistynyt, jos joskus saavuttaisin 8-kympin iän. Sukulaiseni ovat kylläkin olleet pitkäikäistä väkeä.Aika apeaa on joskus, mutta yrittää sinnitellä, olla antamatta apeudelle liikaa
tilaa. Tässä iässä on vain lähitulevaisuus. Sen pituudesta ei tiedä onko se kolme
tuntia vai kenties jopa kolme vuotta. Siksi ehkä ei enää innosta mikään.
Miettii kannattaako enää ostaa uusia kevätkenkiä ja uusia silmälaseja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aika apeaa on joskus, mutta yrittää sinnitellä, olla antamatta apeudelle liikaa
tilaa. Tässä iässä on vain lähitulevaisuus. Sen pituudesta ei tiedä onko se kolme
tuntia vai kenties jopa kolme vuotta. Siksi ehkä ei enää innosta mikään.
Miettii kannattaako enää ostaa uusia kevätkenkiä ja uusia silmälaseja.Jossain vaiheessa elämä voi alkaa tuntua tarkoituksettomalta.
Jos on yksin.
Ihmisen ja elämän merkityksellisyys tulee toisten ihmisten kautta.
Kun et ole enää olemassa kellekään, miettii miksi minä vielä täällä "pöllöilen".
Aivan turhaan.
Kukaan ei huomaisi, vaikka häviäisin savuna ilmaan ja niin tulee kohta käymäänkin. Anonyymi kirjoitti:
🙂 Samat on ajatukset.
Käyn joskus, kylläkin harvoin, paikallisella kirkolla, siellä on arkipäivisin eläkeläisiä istuskelemassa. Jokin aika sitten oli talvitapahtuma. Kesätapahtumissakin olen joskus käynyt. Kesäiltoja, joissa pappi jutustelee ja lauletaan vanhoja kansanlauluja ym.
Puolituttuni siellä ovat itseäni hiukan vanhempia. Muutoin elän ihan yksin. Tervehdin naapureita pihalla. Ainoa minulle läheinen naapuri, itseäni hiukan vanhempi saunakaverini, kuoli pari vuotta sitten nopeasti kivuliaaseen syöpään.
Muutoin, jos katson nuoruuteni kaveripiirejä ja sen ajan tuttavia: lähes kaikkien nimet löytyvät seurakuntien Hautahausta... Kasvavat nurmikkoa, ketkä missäkin.
En viitsi elämässä satsata enää mihinkään, olisin ällistynyt, jos joskus saavuttaisin 8-kympin iän. Sukulaiseni ovat kylläkin olleet pitkäikäistä väkeä.Tuolla kun hautausmaalla kulkee, niin tulee tunne kuin viimeisenä haahuilisi vielä multien päällä. Tuttu nimi toisensa jälkeen hautakivissä.
No sitten viime perjantaina, kun olin kauppareissulla, niin yllättäen tapasin erikseen tunnin sisällä neljä entistä työkaveria viime vuosituhannelta. Ensimmäinen hämmästynyt ajatus, että katohan tuokin on vielä hengissä.
Tuntui kuin olisi palannut ajassa 30 vuotta taaksepäin, eikä enää itseään ihan muinaismuistoksi tuntenutkaan.
- Anonyymi
Meillä kissat ja koirat vietti synttäreitä, linnuille pidettiin hautajaiset.
- Anonyymi
Minullakin on ollut koiria, myös lintuja ja muita lemmikkejä.
- Anonyymi
Nimpparikahvit on kivampi juoda. Ei ole ikätaakkaa.
- Anonyymi
On synttäripäivät ensi viikolla. 74 täyttyy.
Ajattelin pitää kerrankin synttärijuhlat. Lapsille ja lastenlapsille.
En yleensä pidä, mutta kiva on nyt pitää.
Ostan valmiin täytekakun ja jotain pullia.
Siideriä, teetä, kukaan ei juo kahvia. Jäätelöä lapsenlapsille.
Olen ostanut jo sellaisen geelisydän-karkki laatikon. Ja suklaamunia.
En rupea kokkailemaan mitään itse.
Ajattelin kertoa omasta suvusta ja näyttää valokuvia: sellaisia vanhanajan kuvia, kun seisovat ateljeessa vanhanajan vaatteet päällä ja kertoa sukulaisista. Onkin hyviä tarinoita.
Voitais piirtää lastenlasten kanssa sukupuu. Leikitään ja lauletaan. Otan lempilauluistani kopiot. Lapsenlapset on 1,5 ja 5 ja 8 vuotiaita.
On yks entinen vappuviuhka, sen vois laittaa jonnekin. Ja eiköpä tuota keksi lisää.
Tänään jo siivosin. Se hyvä puoli on että saa aina kämpän kuntoon, kun tulee vieraita.
Saavat soitella, talossa on paljon soittimia.
Ihan kiva!
- Anonyymi
Mikä on tylsintä, mitä kylässä joutuu kestämään ?
- Anonyymi
Tekee mieli paeta, kun emäntä vetää valokuva-albumin esiin, jossa on hänen mielestään ääääärettömän kiinnostavia kuvia, jotka ei vierasta kiinnosta pätkänpätkää.
Niitä sitten on pakko-ihasteltava ja kuunneltava emännän mielestä "iki-iiihania
muistoja". - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tekee mieli paeta, kun emäntä vetää valokuva-albumin esiin, jossa on hänen mielestään ääääärettömän kiinnostavia kuvia, jotka ei vierasta kiinnosta pätkänpätkää.
Niitä sitten on pakko-ihasteltava ja kuunneltava emännän mielestä "iki-iiihania
muistoja".Aika hassuja vastauksia.
Kun lapseni ovat nimenomaan pyytäneet nähdä isoisovanhempien kuvia!
JUURI SIKSI sain idean!
Kun en ole näyttänyt, niin kysyivät että "etkö joskus voisi kertoa".
Oman mummoni juttuja kuuntelin aina mielelläni, otin niitä nauhalle, kun olivat niin hauskoja,
Kaikilla ei tietysti ole humoristisia mummoja ja ukkeja, siksi ette ymmärrä vain.
Eipä haittaa mitään, ei näköjään kannata tulla tänne kertomaan mitään mukavia juttua.
Pitäisi vain valittaa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aika hassuja vastauksia.
Kun lapseni ovat nimenomaan pyytäneet nähdä isoisovanhempien kuvia!
JUURI SIKSI sain idean!
Kun en ole näyttänyt, niin kysyivät että "etkö joskus voisi kertoa".
Oman mummoni juttuja kuuntelin aina mielelläni, otin niitä nauhalle, kun olivat niin hauskoja,
Kaikilla ei tietysti ole humoristisia mummoja ja ukkeja, siksi ette ymmärrä vain.
Eipä haittaa mitään, ei näköjään kannata tulla tänne kertomaan mitään mukavia juttua.
Pitäisi vain valittaa?Lapsenlapset 1,5 ja 5 ja 8 vuotiaat osaa pyytää nähdä isoisovanhempien kuvia ?
Älä kiduta niitä, - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lapsenlapset 1,5 ja 5 ja 8 vuotiaat osaa pyytää nähdä isoisovanhempien kuvia ?
Älä kiduta niitä,!.5 tykkää kaikista kuvista, Tämä 5 vuotias katselee mieluummin traktoria, ja niitä kuvia ja kirjoja näytän taas hänelle.
Jännä juttu tämä 8 vuotias, hän katselee oikein mielellään.
Ne minun aikuiset lapset ovat MAHDOTTOMAN kiinnostuneita suvun historiasta.
Elä sinä siellä venkaa, kun et tiedä miten asiat on!
Voi meidän perheessä olla sekin, että olen ottanut hyviä valokuvia, ja lapset on myös kiinnostuneita.
Aattele että kerran voitin valokuvakilpailun, eka palkinto oli kaksi lentolippua Tokioon.
Ja tää on sitten totta,
Lensin tyttäreni kanssa sinne ja reissattiin kaksi viikkoa Japanissa.
Oli loistoteissu!
Kyllä kannattaa ottaa valokuvia ja osallistua valokuvakilpailuun.
Ja elkää viittikö ruveta nyt vänkäämään tästä!
Vielä neljä päivää synttäreihin! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
!.5 tykkää kaikista kuvista, Tämä 5 vuotias katselee mieluummin traktoria, ja niitä kuvia ja kirjoja näytän taas hänelle.
Jännä juttu tämä 8 vuotias, hän katselee oikein mielellään.
Ne minun aikuiset lapset ovat MAHDOTTOMAN kiinnostuneita suvun historiasta.
Elä sinä siellä venkaa, kun et tiedä miten asiat on!
Voi meidän perheessä olla sekin, että olen ottanut hyviä valokuvia, ja lapset on myös kiinnostuneita.
Aattele että kerran voitin valokuvakilpailun, eka palkinto oli kaksi lentolippua Tokioon.
Ja tää on sitten totta,
Lensin tyttäreni kanssa sinne ja reissattiin kaksi viikkoa Japanissa.
Oli loistoteissu!
Kyllä kannattaa ottaa valokuvia ja osallistua valokuvakilpailuun.
Ja elkää viittikö ruveta nyt vänkäämään tästä!
Vielä neljä päivää synttäreihin!Olen minäkin ollut Breznevin kanssa samassa sateessa...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen minäkin ollut Breznevin kanssa samassa sateessa...
Jännä juttu.
Kerro lisää! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jännä juttu.
Kerro lisää!Sulla ei "leikkaa".
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sulla ei "leikkaa".
Leikkaappa sitten itse.
Tarkoitatko, että synttärikertoja kertoo totta, utta sinä et kerro totta?
Kumpaa uskotaan?
Jos olet ollut Bresnevin kanssa samassa sateessa, niin tottakai voit kertoa.
Jos et, niin olet valehtelija.
Yksinkertaista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen minäkin ollut Breznevin kanssa samassa sateessa...
Minä olen lapsena nähnyt Kekkosen!
Olin 1960-luvun alulla Helsingin partiomarssilla ja kun käännyimme Etelä-Espalle, siinähän Kekkonen seisoi pressanlinnan portilla näyttämässä meille kunniaa ja me hänelle. Kekkonen varmasti huomasi minut!
Koiviston olen nähnyt Vaasan lentokentällä, astumassa Tellun kanssa ulos virka-autostaan. Otin valokuvan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä olen lapsena nähnyt Kekkosen!
Olin 1960-luvun alulla Helsingin partiomarssilla ja kun käännyimme Etelä-Espalle, siinähän Kekkonen seisoi pressanlinnan portilla näyttämässä meille kunniaa ja me hänelle. Kekkonen varmasti huomasi minut!
Koiviston olen nähnyt Vaasan lentokentällä, astumassa Tellun kanssa ulos virka-autostaan. Otin valokuvan.Eikun tietysti Pohjois-Espa!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikun tietysti Pohjois-Espa!
Jopa on kummia kannanottoja...
Oletteko te jotenkin kateellisia, että meikkä voitti ekapalkinnon ja sai vapaan reissun kahdelle Tokioon?
Se on tosi juttu, aika hienosti otettu valokuva oli. Ja oli ikimuistoinen reissu!
Otin tään esille, kun irvuiltiin valokuvista, joita aion näyttää synttäreillä.
Viimeksi tänään tyttäreni oli innoissaan, että näytän sukuni vanhoja kuvia!
Siis lapset oikein odottavat, että näytän!
Miten ihana asia!
Te tuolla kehutte nähneenne joitain Suomen presidenttiä.
No, meikkä on kätellyt muutamia ulkomaitten presidenttejä. Ja tää on totta vieläpä.
Miten monta te olette kätelleet?
Kertokaahan.
Ihmettelen tätä kateellisuutta.
Kun kerroin yhdelle hollantilaiselle, että olin voittanut reissun Tokioon, niin onnitteli... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aika hassuja vastauksia.
Kun lapseni ovat nimenomaan pyytäneet nähdä isoisovanhempien kuvia!
JUURI SIKSI sain idean!
Kun en ole näyttänyt, niin kysyivät että "etkö joskus voisi kertoa".
Oman mummoni juttuja kuuntelin aina mielelläni, otin niitä nauhalle, kun olivat niin hauskoja,
Kaikilla ei tietysti ole humoristisia mummoja ja ukkeja, siksi ette ymmärrä vain.
Eipä haittaa mitään, ei näköjään kannata tulla tänne kertomaan mitään mukavia juttua.
Pitäisi vain valittaa?Meidän lastenlasten lapset harrastaa lukemista, ratsastusta, balettia, jääkiekkoa, uintia, ym. Eivät erityisesti oo vanhusten kanssa, eikä haluta jotta ei vanhuus ja hitaus tartu.
Lastenlasten kanssa natkusteltin joka vuosi 10-15 ulkomaanmatkaa vuosi, siihen asti kun tulivat 18v.
Naapurin pari lasta on lukenut paiķakunnan lehteä vanhuksille internetissä livenä. Oppivat lukemaan 3 vuotiaana, saman ikäisenä ku meidän jälkeläiset totesivat että joulupukki on vain kiva satu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Meidän lastenlasten lapset harrastaa lukemista, ratsastusta, balettia, jääkiekkoa, uintia, ym. Eivät erityisesti oo vanhusten kanssa, eikä haluta jotta ei vanhuus ja hitaus tartu.
Lastenlasten kanssa natkusteltin joka vuosi 10-15 ulkomaanmatkaa vuosi, siihen asti kun tulivat 18v.
Naapurin pari lasta on lukenut paiķakunnan lehteä vanhuksille internetissä livenä. Oppivat lukemaan 3 vuotiaana, saman ikäisenä ku meidän jälkeläiset totesivat että joulupukki on vain kiva satu.Höh!
Miksi eivät ole vanhusten kanssa?
Kun vanhuksista tarttuu rauhaa, elämänviisautta ja harmoniaa!
Oma mummoni oli tosi nasta!
Niin huumorintajuinen ja hauska!
Kun oli ylioppilasjuhlat, niin kaikki kaverit kokoontuivat mummon ympärille kuuntelemaan mummon juttuja!
Ihteäni oikein suututti, kun oli minun juhla, - ja kaikki kaverit kuuntelivat vain mummon juttuja!
Tätini 97 vuotias - aina hyväntuulinen ja hauska!
- Anonyymi
Näin niinistön ja zeko-putinin seilaamassa saimaalla.
- Anonyymi
Pidettiin hienossa hotellissa. Saatiin jäistä ruokaa ja lapset ciliä ruossaan.
Kokki tmv. Oli juovuksissa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Se ääni ja
Olemus vaan, kyl teis jotain samaa on ja samoja luonteenpiirteitäkin löytyy vaikka paljon on höpöäkin mukana 😍😂🤭 vaik293034Hallitus heitti kymmeniä miljoonia
Yksityislääkäri kela korvauksiin. Ei ole mikään ihme, että se ei lyhentänyt terveyskeskusjonoja niinkuin hallitus väitti1181912Anna anteeksi
Olen rikkonut sinua vastaan tavalla, josta minäkin kärsin. Syitä tutkiskellessani löydän vain itseni. Minä kuulin jokais861639Ville Mykkänen, sankari vai typerys?
Tietenkin typerys. Lähteä nyt toisten sotaan ottamaan vapaaehtoisesti luotia päähänsä. Kuvitteli raukka, että saa hyvän1051549HS haukkuu Pate Mustajärven uuden levyn
Täytyypä käydä ostamassa se. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010618367.html951445Kotipizza Hyllykallio
Meniköhän jotain pieleen? Arveletteko, että lisää arvostusta teitä kohtaan?Arveletteko, että ei vaikuta myyntiä vähentäv721280- 941275
Todellinen brahmani ei koskaan menisi lastentarhaan
Joku, joka tekee kaikkensa käännyttääkseen vääräuskoiset maailman ”ainoaan oikeaan” uskontoon, kristinuskoon, on kertonu3841243Mietin minä sitä vieläkin
että rakastuitkohan sinäkin minuun silloin. Olin niin sekaisin ja onnellinen pelkästä näkemisestäsi aina....491120En oikeasti välitä sinusta nainen
Naureskellaan sinulle ja palstajutuillesi kavereitten kesken. Ollaan lyöty vetoakin oletko se sinä oikeasti. Kirjoitat t801099