Kysymys luovutusvoittoverosta

Kiitos vastauksesta.

Avauksen kuvio ei ole yksinkertainen, joten on suositeltavaa että avaaja kysyy verohallinnolta maksullinen ennakkolausunnon.

Jos omaisuutta saa puhtaasti perintönä, siitä ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa. Kyse on puhtaasta perinnöstä silloin, kun perinnönjättäjän omaisuus jaetaan niin, että perinnönsaaja ei maksa muille perillisille vastiketta kuolinpesän ulkopuolisin varoin eli esimerkiksi omilla säästöillään. Perintönä tai lahjana saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan perintö- tai lahjaverotuksessa käytetty verotusarvo. Kuolinpesään kuuluvan tai perintönä saadun asunnon luovutuksesta syntyvän tappion vähentämistä ei estä se, että asunto on ollut vainajan vakituisena asuntona.

Jos vaihdat varainsiirtoveron alaista omaisuutta toiseen, vaihtokaupan kaikkien osapuolten täytyy maksaa varainsiirtoveroa. Jos esimerkiksi luovutat oman asunto-osakkeesi toiselle ja saat häneltä vastikkeeksi asunto-osakkeen, teidän molempien täytyy tehdä varainsiirtoveroilmoitus ja maksaa varainsiirtoveroa. Varainsiirtoveroilmoitus tehdään vaihdossa saadusta omaisuudesta ja myös varainsiirtoveroprosentti määräytyy sen mukaan (esim. asunto-osake 2 %, kiinteistö 4 %). Varainsiirtoveron määrä lasketaan vastikkeena luovuttamasi omaisuuden käyvästä arvosta.

Perinnönjaossa omaisuutta voi siirtyä osittain perintönä ja osittain vastikkeellisesti. Luovutusvoittoa eli myyntivoittoa syntyy, kun myyt tai vaihdat omaisuuttasi ja myyntihinta on suurempi kuin se, mitä itse maksoit alun perin. Käytännössä teet siis voittoa omaisuutesi myynnillä. Luovutusvoitosta pitää maksaa veroa. Kaikki luovutusvoitot täytyy ilmoittaa.

Vastikkeettomiin luovutuksiin ei kohdistu luovutusvoiton verotusta. Vastikkeettomia luovutuksia ovat perintö, lahja ja ositus. Jos luovutus on osittain vastikkeellinen ja osittainen vastikkeeton (esimerkiksi lahjanluonteiset kaupat) luovutusvoiton verotus kohdistuu luovutuksen vastikkeelliseen osaan (lahjanluonteinen kauppa). Omaisuuden hankinta- tai saantotavalla (esimerkiksi kauppa, perintö, lahja) ei ole merkitystä, sillä luovutusvoittoverotuksen piiriin kuuluvat sekä vastikkeellisesti että vastikkeettomasti saadun omaisuuden luovutukset.

Omaisuuden luovutuksesta saadun voiton määrä lasketaan siten, että luovutushinnasta vähennetään omaisuuden hankintamenon poistamatta olevan osan ja voiton hankkimisesta syntyneiden menojen yhteismäärä. Jos omaisuus luovutetaan ennen perinnönjakoa, luovutusvoitto luetaan omaisuuden omistaneen puolison jakamattoman kuolinpesän tuloksi. Jos perillinen luovuttaa omaisuuden sen jälkeen, kun hän on saanut sen perinnönjaossa, voitto luetaan verotuksessa hänen tulokseen. Perintö- tai lahjaverotuksessa käytetty verotusarvo rinnastetaan todelliseen hankintamenoon. Tästä johtuen luovutushinnasta vähennetään perintö- tai lahjaverotuksen verotusarvo ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärä tai näiden vaihtoehtona niitä suurempi hankintameno-olettama. Hankintamenoon voidaan lukea myös verotuksessa poistamatta oleva osa verovelvollisen suorittamista lahjana tai perintönä saaman omaisuuden perusparannusmenoista. Hallintaoikeuden jääminen muulle taholle kuin omaisuuden perintönä tai lahjana saaneelle henkilölle vaikuttaa omaisuuden hankintamenon määräytymiseen.

Perintönä tai testamentilla saadun omaisuuden hankintameno on kyseiselle omaisuudelle vahvistettu perintöverotusarvo riippumatta siitä, luovuttaako omaisuuden jakamaton kuolinpesä, legaatinsaaja tai omaisuuden perinnönjaossa saanut perillinen. Perintöverotusarvo määräytyy perinnönjättäjän kuolinhetken mukaan. Tämän vuoksi jäämistöosituksessa tai perinnönjaossa käytettyä omaisuuden jakohetken arvoa ei voida vähentää perintönä saadun omaisuuden hankintamenona.

Siltä osin kuin perillinen saa perinnönjaossa omaisuutta enemmän kuin hänen perintöosuutensa edellyttäisi, kyseessä ei ole perintösaanto. Jos perintöosuuden ylittävästä määrästä ei ole maksettu vastiketta, omaisuuden katsotaan tulevan tältä osin muilta perillisiltä lahjana. Jos perintöosuuden ylittävästä määrästä on maksettu vastiketta, katsotaan omaisuuden tulevan tältä osin vastikkeellisella kaupalla.

Koska osituksessa saadun omaisuuden todellinen hankintameno määräytyy ositussaantoa edeltäneen saannon mukaan, ratkaiseva on edellisen omistajan eli puolison saanto. Jos puolison saanto on ollut vastikkeeton, luovutetun hyödykkeen hankintameno lasketaan tuolloin toimitetussa perintö- tai lahjaverotuksessa käytetyn verotusarvon mukaan. Jos luovutetun omaisuuden hankintamenosta on tehty poistoja, luovutushinnasta vähennetään hankintamenon poistamatta oleva osa.

Jos omaisuus on luovutettu vastikkeellisesti käypää arvoa alempaan hintaan siten, että vastike on enintään kolme neljäsosaa omaisuuden käyvästä arvosta, kyseessä on lahjanluonteinen kauppa- tai vaihto. Tällöin luovutus jaetaan maksetun hinnan ja käyvän arvon suhteen perusteella vastikkeelliseen ja vastikkeettomaan osaan.

Lisää vero.fi

Anonyymi kirjoitti:

Avauksen kuvio ei ole yksinkertainen, joten on suositeltavaa että avaaja kysyy verohallinnolta maksullinen ennakkolausunnon.

Jos omaisuutta saa puhtaasti perintönä, siitä ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa. Kyse on puhtaasta perinnöstä silloin, kun perinnönjättäjän omaisuus jaetaan niin, että perinnönsaaja ei maksa muille perillisille vastiketta kuolinpesän ulkopuolisin varoin eli esimerkiksi omilla säästöillään. Perintönä tai lahjana saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan perintö- tai lahjaverotuksessa käytetty verotusarvo. Kuolinpesään kuuluvan tai perintönä saadun asunnon luovutuksesta syntyvän tappion vähentämistä ei estä se, että asunto on ollut vainajan vakituisena asuntona.

Jos vaihdat varainsiirtoveron alaista omaisuutta toiseen, vaihtokaupan kaikkien osapuolten täytyy maksaa varainsiirtoveroa. Jos esimerkiksi luovutat oman asunto-osakkeesi toiselle ja saat häneltä vastikkeeksi asunto-osakkeen, teidän molempien täytyy tehdä varainsiirtoveroilmoitus ja maksaa varainsiirtoveroa. Varainsiirtoveroilmoitus tehdään vaihdossa saadusta omaisuudesta ja myös varainsiirtoveroprosentti määräytyy sen mukaan (esim. asunto-osake 2 %, kiinteistö 4 %). Varainsiirtoveron määrä lasketaan vastikkeena luovuttamasi omaisuuden käyvästä arvosta.

Perinnönjaossa omaisuutta voi siirtyä osittain perintönä ja osittain vastikkeellisesti. Luovutusvoittoa eli myyntivoittoa syntyy, kun myyt tai vaihdat omaisuuttasi ja myyntihinta on suurempi kuin se, mitä itse maksoit alun perin. Käytännössä teet siis voittoa omaisuutesi myynnillä. Luovutusvoitosta pitää maksaa veroa. Kaikki luovutusvoitot täytyy ilmoittaa.

Vastikkeettomiin luovutuksiin ei kohdistu luovutusvoiton verotusta. Vastikkeettomia luovutuksia ovat perintö, lahja ja ositus. Jos luovutus on osittain vastikkeellinen ja osittainen vastikkeeton (esimerkiksi lahjanluonteiset kaupat) luovutusvoiton verotus kohdistuu luovutuksen vastikkeelliseen osaan (lahjanluonteinen kauppa). Omaisuuden hankinta- tai saantotavalla (esimerkiksi kauppa, perintö, lahja) ei ole merkitystä, sillä luovutusvoittoverotuksen piiriin kuuluvat sekä vastikkeellisesti että vastikkeettomasti saadun omaisuuden luovutukset.

Omaisuuden luovutuksesta saadun voiton määrä lasketaan siten, että luovutushinnasta vähennetään omaisuuden hankintamenon poistamatta olevan osan ja voiton hankkimisesta syntyneiden menojen yhteismäärä. Jos omaisuus luovutetaan ennen perinnönjakoa, luovutusvoitto luetaan omaisuuden omistaneen puolison jakamattoman kuolinpesän tuloksi. Jos perillinen luovuttaa omaisuuden sen jälkeen, kun hän on saanut sen perinnönjaossa, voitto luetaan verotuksessa hänen tulokseen. Perintö- tai lahjaverotuksessa käytetty verotusarvo rinnastetaan todelliseen hankintamenoon. Tästä johtuen luovutushinnasta vähennetään perintö- tai lahjaverotuksen verotusarvo ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärä tai näiden vaihtoehtona niitä suurempi hankintameno-olettama. Hankintamenoon voidaan lukea myös verotuksessa poistamatta oleva osa verovelvollisen suorittamista lahjana tai perintönä saaman omaisuuden perusparannusmenoista. Hallintaoikeuden jääminen muulle taholle kuin omaisuuden perintönä tai lahjana saaneelle henkilölle vaikuttaa omaisuuden hankintamenon määräytymiseen.

Perintönä tai testamentilla saadun omaisuuden hankintameno on kyseiselle omaisuudelle vahvistettu perintöverotusarvo riippumatta siitä, luovuttaako omaisuuden jakamaton kuolinpesä, legaatinsaaja tai omaisuuden perinnönjaossa saanut perillinen. Perintöverotusarvo määräytyy perinnönjättäjän kuolinhetken mukaan. Tämän vuoksi jäämistöosituksessa tai perinnönjaossa käytettyä omaisuuden jakohetken arvoa ei voida vähentää perintönä saadun omaisuuden hankintamenona.

Siltä osin kuin perillinen saa perinnönjaossa omaisuutta enemmän kuin hänen perintöosuutensa edellyttäisi, kyseessä ei ole perintösaanto. Jos perintöosuuden ylittävästä määrästä ei ole maksettu vastiketta, omaisuuden katsotaan tulevan tältä osin muilta perillisiltä lahjana. Jos perintöosuuden ylittävästä määrästä on maksettu vastiketta, katsotaan omaisuuden tulevan tältä osin vastikkeellisella kaupalla.

Koska osituksessa saadun omaisuuden todellinen hankintameno määräytyy ositussaantoa edeltäneen saannon mukaan, ratkaiseva on edellisen omistajan eli puolison saanto. Jos puolison saanto on ollut vastikkeeton, luovutetun hyödykkeen hankintameno lasketaan tuolloin toimitetussa perintö- tai lahjaverotuksessa käytetyn verotusarvon mukaan. Jos luovutetun omaisuuden hankintamenosta on tehty poistoja, luovutushinnasta vähennetään hankintamenon poistamatta oleva osa.

Jos omaisuus on luovutettu vastikkeellisesti käypää arvoa alempaan hintaan siten, että vastike on enintään kolme neljäsosaa omaisuuden käyvästä arvosta, kyseessä on lahjanluonteinen kauppa- tai vaihto. Tällöin luovutus jaetaan maksetun hinnan ja käyvän arvon suhteen perusteella vastikkeelliseen ja vastikkeettomaan osaan.

Lisää vero.fi

Lue lisää

Kiitos vastauksesta. Siinä oli paljon sellaista, joka meni kysymyksen yli. Tässä on kysyjän kannalta oleellinen tieto (lainaus):

"Vastikkeettomiin luovutuksiin ei kohdistu luovutusvoiton verotusta. Vastikkeettomia luovutuksia ovat perintö, lahja ja ositus."

Kun siis saantoperuste on ositus (missä ei käytetä pesän ulkopuolisia varoja), vaihto ei aiheuta luovutusverovelvollisuutta.

Sen oli 1. vastaaja jo ilmaissut näin: "Osituksessa omaisuuden siirrot ovat veroneutraaleja luovutuksia, jos ositus suoritetaan vain ositettavilla erillä."

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos vastauksesta. Siinä oli paljon sellaista, joka meni kysymyksen yli. Tässä on kysyjän kannalta oleellinen tieto (lainaus):

"Vastikkeettomiin luovutuksiin ei kohdistu luovutusvoiton verotusta. Vastikkeettomia luovutuksia ovat perintö, lahja ja ositus."

Kun siis saantoperuste on ositus (missä ei käytetä pesän ulkopuolisia varoja), vaihto ei aiheuta luovutusverovelvollisuutta.

Sen oli 1. vastaaja jo ilmaissut näin: "Osituksessa omaisuuden siirrot ovat veroneutraaleja luovutuksia, jos ositus suoritetaan vain ositettavilla erillä."

Lue lisää

Eli vastaaja 1 kävi paikalla. Vastaajana 1 et lainkaan ottanut huomioon niitä verovaikutuksia, joita seuraa luovutuksesta, joka ei liity lainkaan ositukseen. Sama koskee varainsiirtoveroa.

A:lle kyseessä on ositus ja C:lle perintö, osituksessa C:llä ei ole osaa eikä arpaa. Kyse siitä, tapahtuuko vaihto ennen vai jälkeen osituksen ja perinnönjaon. Leskellä on oikeus saada pitää koti tai saada hallintaansa vastaava asunto kodiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Eli vastaaja 1 kävi paikalla. Vastaajana 1 et lainkaan ottanut huomioon niitä verovaikutuksia, joita seuraa luovutuksesta, joka ei liity lainkaan ositukseen. Sama koskee varainsiirtoveroa.

A:lle kyseessä on ositus ja C:lle perintö, osituksessa C:llä ei ole osaa eikä arpaa. Kyse siitä, tapahtuuko vaihto ennen vai jälkeen osituksen ja perinnönjaon. Leskellä on oikeus saada pitää koti tai saada hallintaansa vastaava asunto kodiksi.

Lue lisää

"A:lle kyseessä on ositus ja C:lle perintö, osituksessa C:llä ei ole osaa eikä arpaa."

Olet väärässä.

"Jos vainaja oli naimisissa, on =>ennen perinnönjakoa<= toimitettava omaisuuden ositus." (PK 23:1.1)

Osituksen peruste voi olla joko avioeroasian vireille tulo tai osapuol(t)en kuolema. Ensiksi mainitussa osituksessa osapuolia ovat aviopuolisot A ja B. Viimeksimainitussa osituksessa osapuolia ovat leski A ja B:n perillinen C. Ositus siis toimitetaan A:n ja C:n välillä.
C perii B:ltä sen, mitä osituksessa on B:n jäämistöksi määrittynyt.

Kun mainittu vaihto siten tapahtuu osituksen sisäisesti (sen vaikuttamatta jäämistön arvoon), se on vapaa luovutusvoitto- ja varainsiirtoverovellisuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos vastauksesta. Siinä oli paljon sellaista, joka meni kysymyksen yli. Tässä on kysyjän kannalta oleellinen tieto (lainaus):

"Vastikkeettomiin luovutuksiin ei kohdistu luovutusvoiton verotusta. Vastikkeettomia luovutuksia ovat perintö, lahja ja ositus."

Kun siis saantoperuste on ositus (missä ei käytetä pesän ulkopuolisia varoja), vaihto ei aiheuta luovutusverovelvollisuutta.

Sen oli 1. vastaaja jo ilmaissut näin: "Osituksessa omaisuuden siirrot ovat veroneutraaleja luovutuksia, jos ositus suoritetaan vain ositettavilla erillä."

Lue lisää

Ap. korjaa:
C:n saantoperuste kyllä on perintö, mutta perinnön sisältö määrittyy perinnönjakoa edeltävässä osituksessa.

Anonyymi kirjoitti:

"A:lle kyseessä on ositus ja C:lle perintö, osituksessa C:llä ei ole osaa eikä arpaa."

Olet väärässä.

"Jos vainaja oli naimisissa, on =>ennen perinnönjakoa<= toimitettava omaisuuden ositus." (PK 23:1.1)

Osituksen peruste voi olla joko avioeroasian vireille tulo tai osapuol(t)en kuolema. Ensiksi mainitussa osituksessa osapuolia ovat aviopuolisot A ja B. Viimeksimainitussa osituksessa osapuolia ovat leski A ja B:n perillinen C. Ositus siis toimitetaan A:n ja C:n välillä.
C perii B:ltä sen, mitä osituksessa on B:n jäämistöksi määrittynyt.

Kun mainittu vaihto siten tapahtuu osituksen sisäisesti (sen vaikuttamatta jäämistön arvoon), se on vapaa luovutusvoitto- ja varainsiirtoverovellisuudesta.

Lue lisää

Tuossa meni kyllä nyt taas kerran simat ja oluet sekaisin...?!

Osituksella tarkoitetaan toimitusta, jolla puretaan puolisoiden välinen aviovarallisuussuhde avioliiton purkautuessa joko avioeron takia tai toisen puolison kuoltua.

Miten lapsi C voi olla avioliitossa vanhempansa kanssa?

Anonyymi kirjoitti:

"A:lle kyseessä on ositus ja C:lle perintö, osituksessa C:llä ei ole osaa eikä arpaa."

Olet väärässä.

"Jos vainaja oli naimisissa, on =>ennen perinnönjakoa<= toimitettava omaisuuden ositus." (PK 23:1.1)

Osituksen peruste voi olla joko avioeroasian vireille tulo tai osapuol(t)en kuolema. Ensiksi mainitussa osituksessa osapuolia ovat aviopuolisot A ja B. Viimeksimainitussa osituksessa osapuolia ovat leski A ja B:n perillinen C. Ositus siis toimitetaan A:n ja C:n välillä.
C perii B:ltä sen, mitä osituksessa on B:n jäämistöksi määrittynyt.

Kun mainittu vaihto siten tapahtuu osituksen sisäisesti (sen vaikuttamatta jäämistön arvoon), se on vapaa luovutusvoitto- ja varainsiirtoverovellisuudesta.

Lue lisää

Lawenderin satuja taas kerran.

Tuohon on syytä antaa tarkennusta.

"Mitään konkreettista vaihtoa tai perinnönjakoa ei voi tehdä, ennen kuin perukirja ja ositus on tehty ja perillisen B omaisuus on tiedossa."

Kuolinpesän omaisuuden myynti ennen perunkirjoitusta ei ole kiellettyä, mutta se sisältää riskejä. Isoja kauppoja ei ainakaan kannata yleensä tehdä. Omaisuuden myynnillä voidaan vaarantaa pesän velkojien oikeus saataviinsa tai kuolinpesän osakkaan tai muun oikeudenomistajan oikeus osuuteensa pesän varoista

Varsinaista estettä myydä ennen perukirjoitusta ei ole, riskit huomioiden. Luovuttajana voi siis olla kuolinpesä. Jos omaisuus luovutetaan ennen perinnönjakoa, luovutusvoitto luetaan omaisuuden omistaneen puolison B jakamattoman kuolinpesän tuloksi. Jos perillinen C luovuttaa omaisuuden sen jälkeen, kun hän on saanut sen perinnönjaossa, voitto luetaan verotuksessa hänen tulokseen.

"Avauksessa kuvatulla tavalla molemmat aviopuolisot ovat omistaneet kaiken yhteisesti. "

Kommentoija on ilmeisesti palstan maallikkotietäjä nm. Lawetorder, joka toistaa virheellistä käsitystään avioliiton omistussuhteista. Ap:n tapauksessa molemmat aviopuolisot EIVÄT ole omistaneet kaikkea yhteisesti, vaan kumpainenkin on omistanut omaisuutensa itsenäisesti.

"Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa." AL 34.2

Kommentoija ilmeisesti ei ymmärrä eroa lakitermien avio-oikeus ja omistusoikeus välillä. Juuri erillisomaisuuteen perustuu ns. lesken tasinkoprivilegi eli oikeus omaisuuden osituksessa kieltäytyä antamasta omaisuuttaan tasinkona köyhemmälle osapuolelle. Jos kaikki olisi yhteistä, lesken tasinko-oikeudella ei olisi mitään virkaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Avauksessa kuvatulla tavalla molemmat aviopuolisot ovat omistaneet kaiken yhteisesti. "

Kommentoija on ilmeisesti palstan maallikkotietäjä nm. Lawetorder, joka toistaa virheellistä käsitystään avioliiton omistussuhteista. Ap:n tapauksessa molemmat aviopuolisot EIVÄT ole omistaneet kaikkea yhteisesti, vaan kumpainenkin on omistanut omaisuutensa itsenäisesti.

"Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa." AL 34.2

Kommentoija ilmeisesti ei ymmärrä eroa lakitermien avio-oikeus ja omistusoikeus välillä. Juuri erillisomaisuuteen perustuu ns. lesken tasinkoprivilegi eli oikeus omaisuuden osituksessa kieltäytyä antamasta omaisuuttaan tasinkona köyhemmälle osapuolelle. Jos kaikki olisi yhteistä, lesken tasinko-oikeudella ei olisi mitään virkaa.

Lue lisää

"Jos kaikki olisi yhteistä, lesken tasinko-oikeudella ei olisi mitään virkaa."
Po:
Jos kaikki olisi yhteistä, lesken tasinkoprivilegillä ei olisi mitään virkaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Avauksessa kuvatulla tavalla molemmat aviopuolisot ovat omistaneet kaiken yhteisesti. "

Kommentoija on ilmeisesti palstan maallikkotietäjä nm. Lawetorder, joka toistaa virheellistä käsitystään avioliiton omistussuhteista. Ap:n tapauksessa molemmat aviopuolisot EIVÄT ole omistaneet kaikkea yhteisesti, vaan kumpainenkin on omistanut omaisuutensa itsenäisesti.

"Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa." AL 34.2

Kommentoija ilmeisesti ei ymmärrä eroa lakitermien avio-oikeus ja omistusoikeus välillä. Juuri erillisomaisuuteen perustuu ns. lesken tasinkoprivilegi eli oikeus omaisuuden osituksessa kieltäytyä antamasta omaisuuttaan tasinkona köyhemmälle osapuolelle. Jos kaikki olisi yhteistä, lesken tasinko-oikeudella ei olisi mitään virkaa.

Lue lisää

Et sitten jaksanut lukea tekstiä edes puoleen väliin, ennen kuin jo nalkutus alkoi. Varmaa että olet naimisissa oleva nalkuttava akka tai vanhapiika. Teksistäsi päätellen sinulla ei ole mitään ymmärrystä asiasta. Lawandorderin kaltainen wanna-be-loijeri.

Lainaus. "Avauksessa kuvatulla tavalla molemmat aviopuolisot ovat omistaneet kaiken yhteisesti. Ei ole kuvattu, että taloudessa olisi ollut avio-oikeudesta vapaata omaisuutta - ehkä silti on. Puoliso, jolla on enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta osituksen hetkellä, joutuu maksamaan vähemmän vastaavaa omaisuutta omistavalle puolisolle tasinkoa."

Siis, "ehkä silti on".

Avauksen vaatimattoman tekstin pohjalta siinä oli jotakin yritetty sanoa, mutta surussa ulosanti oli jäänyt kovin vajaaksi. Surun hetkellä kukaan ei ole parhaimmillaan, varsinkin kun miljoonasta joutuu riitelemään vanhempansa kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Et sitten jaksanut lukea tekstiä edes puoleen väliin, ennen kuin jo nalkutus alkoi. Varmaa että olet naimisissa oleva nalkuttava akka tai vanhapiika. Teksistäsi päätellen sinulla ei ole mitään ymmärrystä asiasta. Lawandorderin kaltainen wanna-be-loijeri.

Lainaus. "Avauksessa kuvatulla tavalla molemmat aviopuolisot ovat omistaneet kaiken yhteisesti. Ei ole kuvattu, että taloudessa olisi ollut avio-oikeudesta vapaata omaisuutta - ehkä silti on. Puoliso, jolla on enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta osituksen hetkellä, joutuu maksamaan vähemmän vastaavaa omaisuutta omistavalle puolisolle tasinkoa."

Siis, "ehkä silti on".

Avauksen vaatimattoman tekstin pohjalta siinä oli jotakin yritetty sanoa, mutta surussa ulosanti oli jäänyt kovin vajaaksi. Surun hetkellä kukaan ei ole parhaimmillaan, varsinkin kun miljoonasta joutuu riitelemään vanhempansa kanssa.

Lue lisää

L-höppänän tyypillistä sekoilua edelleenkin.

Avauksessa on kerrottu kerrottu kysymyksen kannalta kaikki olennainen:
A:n omaisuus 1 000 000 euroa, johon sisältyy 400 000 euron arvoinen asunto, B;n omaisuus pienempi, sisältäen myös 400 000 euron arvoisen asunnon.

Ja tähän L-höpsö esittää, että "Avauksessa kuvatulla tavalla molemmat aviopuolisot ovat omistaneet kaiken yhteisesti."

Ei tokkiinsa! A on omistanut kuvatun omaisuutensa yksin, samoin myös B.

Heillä toki on ollut avio-oikeus toistensa omaisuuteen, mikä omaisuuden osituksessa johtaisi siihen, että A antaisi omastaan tasinkoa B:n perilliselle C:lle niin paljon, että yhteenlaskettu omaisuus puolittuisi molemmille. Leskelle on kuitenkin säädetty oikeus kieltäytyä osituksessa antamasta omaisuuttaan tasinkona puolison perillisille (lesken tasinkoprivilegi), mihin ap:n tapauksessa leski on vedonnut.

Jos palstan valvojalla olisi asiantuntemusta avioliitto- ja perintöoikeudesta, L-höppänä olisi aikoja sitten blokattu palstalta.

Anonyymi kirjoitti:

L-höppänän tyypillistä sekoilua edelleenkin.

Avauksessa on kerrottu kerrottu kysymyksen kannalta kaikki olennainen:
A:n omaisuus 1 000 000 euroa, johon sisältyy 400 000 euron arvoinen asunto, B;n omaisuus pienempi, sisältäen myös 400 000 euron arvoisen asunnon.

Ja tähän L-höpsö esittää, että "Avauksessa kuvatulla tavalla molemmat aviopuolisot ovat omistaneet kaiken yhteisesti."

Ei tokkiinsa! A on omistanut kuvatun omaisuutensa yksin, samoin myös B.

Heillä toki on ollut avio-oikeus toistensa omaisuuteen, mikä omaisuuden osituksessa johtaisi siihen, että A antaisi omastaan tasinkoa B:n perilliselle C:lle niin paljon, että yhteenlaskettu omaisuus puolittuisi molemmille. Leskelle on kuitenkin säädetty oikeus kieltäytyä osituksessa antamasta omaisuuttaan tasinkona puolison perillisille (lesken tasinkoprivilegi), mihin ap:n tapauksessa leski on vedonnut.

Jos palstan valvojalla olisi asiantuntemusta avioliitto- ja perintöoikeudesta, L-höppänä olisi aikoja sitten blokattu palstalta.

Lue lisää

"Avauksen vaatimattoman tekstin pohjalta siinä oli jotakin yritetty sanoa, mutta surussa ulosanti oli jäänyt kovin vajaaksi. Surun hetkellä kukaan ei ole parhaimmillaan, varsinkin kun miljoonasta joutuu riitelemään vanhempansa kanssa."

Suru tekee meille kaikille sellaista.

Molemmat puolisot ovat omistaneet jotakin siis myös itse.

Todellista estettä myydä omaisuutta ennen perunkirjoitusta ei ole, kun riskit huomioidaan. Avaajan tapauksessa luovuttajana voi siis olla myös kuolinpesä. Jos omaisuus luovutetaan ennen perinnönjakoa, luovutusvoitto luetaan omaisuuden omistaneen puolison B jakamattoman kuolinpesän tuloksi. Jos perillinen C luovuttaa omaisuuden sen jälkeen, kun hän on saanut sen perinnönjaossa, voitto luetaan verotuksessa hänen tulokseen.

Avaaja voi siis tuosta päätellä jotakin.

Anonyymi kirjoitti:

"Avauksen vaatimattoman tekstin pohjalta siinä oli jotakin yritetty sanoa, mutta surussa ulosanti oli jäänyt kovin vajaaksi. Surun hetkellä kukaan ei ole parhaimmillaan, varsinkin kun miljoonasta joutuu riitelemään vanhempansa kanssa."

Suru tekee meille kaikille sellaista.

Molemmat puolisot ovat omistaneet jotakin siis myös itse.

Todellista estettä myydä omaisuutta ennen perunkirjoitusta ei ole, kun riskit huomioidaan. Avaajan tapauksessa luovuttajana voi siis olla myös kuolinpesä. Jos omaisuus luovutetaan ennen perinnönjakoa, luovutusvoitto luetaan omaisuuden omistaneen puolison B jakamattoman kuolinpesän tuloksi. Jos perillinen C luovuttaa omaisuuden sen jälkeen, kun hän on saanut sen perinnönjaossa, voitto luetaan verotuksessa hänen tulokseen.

Avaaja voi siis tuosta päätellä jotakin.

Lue lisää

Voitko vastata asiantuntijana tähän?

Miten otetaan huomioon ne verovaikutukset, joita seuraa luovutuksesta, joka ei liity ositukseen, ml. varainsiirtovero.

Ymmärränhän oikein, että A:lle kyseessä on ositus ja C:lle perintö, osituksessa C:llä ei ole osaa eikä arpaa. Oletuksena ositus on tehtävä ensin, jotta tiedetään kuka omistaa mitäkin. Kyse on myös siitä, tapahtuuko vaihto ennen vai jälkeen osituksen ja perinnönjaon. Leskellä on oikeus saada pitää koti tai saada hallintaansa vastaava asunto kodiksi.

Leskihän voi asua myös sijoitusasunnossa.

Anonyymi kirjoitti:

Voitko vastata asiantuntijana tähän?

Miten otetaan huomioon ne verovaikutukset, joita seuraa luovutuksesta, joka ei liity ositukseen, ml. varainsiirtovero.

Ymmärränhän oikein, että A:lle kyseessä on ositus ja C:lle perintö, osituksessa C:llä ei ole osaa eikä arpaa. Oletuksena ositus on tehtävä ensin, jotta tiedetään kuka omistaa mitäkin. Kyse on myös siitä, tapahtuuko vaihto ennen vai jälkeen osituksen ja perinnönjaon. Leskellä on oikeus saada pitää koti tai saada hallintaansa vastaava asunto kodiksi.

Leskihän voi asua myös sijoitusasunnossa.

Lue lisää

Miksi pohdit moisia?

Aloittaja: "Jos A ja C omaisuuden osituksessa vaihtavat keskenään nuo samanarvoiset asunnot, meneekö vaihdosta luovutusvoittoveroa?"

Jos siirrot tehdään osituksessa, ositettavalla omaisuudella, ei mene varainsiirto- tai luovutusvoittoveroa.

"Ymmärränhän oikein, että A:lle kyseessä on ositus ja C:lle perintö, osituksessa C:llä ei ole osaa eikä arpaa."

Et ymmärrä oikein. Ositus tehdään aviopuolisoiden kesken. Jos toinen puolisoista on kuollut, tämän edustajana on kuolleen oikeuden omistaja(t). Eli osituksessa on osapuolina A ja C B:n oikeudenomistajana. Ei A yksin mitään ositusta tee.

"Leskellä on oikeus saada pitää koti tai saada hallintaansa vastaava asunto kodiksi."

Kyllä, mutta mitähän se nyt taas tähän kuuluu? Jos A ja C osituksessa sopivat omaisuus siirrot, eivätköhän osaa arvioida mikä on paras heidän tapauksessa tuon tai heille sopivan lopputuloksen aikaansaamiseksi.

"Leskihän voi asua myös sijoitusasunnossa."

No, silloinhan se ei olisi sijoitusasunto, vaan koti. Leski voisi toki haluta muuttaa tuohon sijoitusasuntoon mutta silloin hän ei vanrmaan halua sitä osituksessa siirtää C:lle, joten mitä järkeä jossitella kaiken maailman vaihtoehdoilla?

Anonyymi kirjoitti:

"Avauksen vaatimattoman tekstin pohjalta siinä oli jotakin yritetty sanoa, mutta surussa ulosanti oli jäänyt kovin vajaaksi. Surun hetkellä kukaan ei ole parhaimmillaan, varsinkin kun miljoonasta joutuu riitelemään vanhempansa kanssa."

Suru tekee meille kaikille sellaista.

Molemmat puolisot ovat omistaneet jotakin siis myös itse.

Todellista estettä myydä omaisuutta ennen perunkirjoitusta ei ole, kun riskit huomioidaan. Avaajan tapauksessa luovuttajana voi siis olla myös kuolinpesä. Jos omaisuus luovutetaan ennen perinnönjakoa, luovutusvoitto luetaan omaisuuden omistaneen puolison B jakamattoman kuolinpesän tuloksi. Jos perillinen C luovuttaa omaisuuden sen jälkeen, kun hän on saanut sen perinnönjaossa, voitto luetaan verotuksessa hänen tulokseen.

Avaaja voi siis tuosta päätellä jotakin.

Lue lisää

Mistä näitä L-höppänän kaltaisia lukihäiriöisiä tänne piisaakin.

Ap:llä kysymys ei ollut riidasta laisinkaan! Ei myöskään omaisuuden myymisestä. Kysymys oli siitä, että jos osituksessa tehdään pesän sisäinen asuntojen vaihto, meneekö vaihdosta luovutusvoittovero. Vastauksen tähän ap sai: ei mene. Eikä mene varainsiirtoveroakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Voitko vastata asiantuntijana tähän?

Miten otetaan huomioon ne verovaikutukset, joita seuraa luovutuksesta, joka ei liity ositukseen, ml. varainsiirtovero.

Ymmärränhän oikein, että A:lle kyseessä on ositus ja C:lle perintö, osituksessa C:llä ei ole osaa eikä arpaa. Oletuksena ositus on tehtävä ensin, jotta tiedetään kuka omistaa mitäkin. Kyse on myös siitä, tapahtuuko vaihto ennen vai jälkeen osituksen ja perinnönjaon. Leskellä on oikeus saada pitää koti tai saada hallintaansa vastaava asunto kodiksi.

Leskihän voi asua myös sijoitusasunnossa.

Lue lisää

"Miten otetaan huomioon ne verovaikutukset, joita seuraa luovutuksesta, joka ei liity ositukseen, ml. varainsiirtovero."

Jos ositukseen liittymättömästi vaihdetaan kaksi asuntoa, joissa omistajat ovat asuneet kaksi vuotta, luovutusvoittoveroa ei menee, mutta varainsiirtovero menee kumpaiseltakin vaihtajalta.

Jos vaihdetaan kaksi muuta asuntoa, kumpaisellekin vaihtajalle syntyy luovutusvoitto- ja varainsiirtoverovelvollisuus. Luovutushintana on vaihdossa tulevan asunnon käypä arvo ja hankintamenona ostohinta / perintö- tai lahjaverotusarvo taikka vaihtoehtoisesti hankintameno-olettama eli 20/40 % luovushinnasta.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi pohdit moisia?

Aloittaja: "Jos A ja C omaisuuden osituksessa vaihtavat keskenään nuo samanarvoiset asunnot, meneekö vaihdosta luovutusvoittoveroa?"

Jos siirrot tehdään osituksessa, ositettavalla omaisuudella, ei mene varainsiirto- tai luovutusvoittoveroa.

"Ymmärränhän oikein, että A:lle kyseessä on ositus ja C:lle perintö, osituksessa C:llä ei ole osaa eikä arpaa."

Et ymmärrä oikein. Ositus tehdään aviopuolisoiden kesken. Jos toinen puolisoista on kuollut, tämän edustajana on kuolleen oikeuden omistaja(t). Eli osituksessa on osapuolina A ja C B:n oikeudenomistajana. Ei A yksin mitään ositusta tee.

"Leskellä on oikeus saada pitää koti tai saada hallintaansa vastaava asunto kodiksi."

Kyllä, mutta mitähän se nyt taas tähän kuuluu? Jos A ja C osituksessa sopivat omaisuus siirrot, eivätköhän osaa arvioida mikä on paras heidän tapauksessa tuon tai heille sopivan lopputuloksen aikaansaamiseksi.

"Leskihän voi asua myös sijoitusasunnossa."

No, silloinhan se ei olisi sijoitusasunto, vaan koti. Leski voisi toki haluta muuttaa tuohon sijoitusasuntoon mutta silloin hän ei vanrmaan halua sitä osituksessa siirtää C:lle, joten mitä järkeä jossitella kaiken maailman vaihtoehdoilla?

Lue lisää

Miksi? Tuolla alla on annettukin jo kattava vastaus ilman mitään vastapalveluksia.

"Eli osituksessa on osapuolina A ja C B:n oikeudenomistajana. Ei A yksin mitään ositusta tee."

Toisena osapuolena on kuolinpesä eli osapuolina ovat siis kuolinpesän osakkaat.

"No, silloinhan se ei olisi sijoitusasunto, vaan koti."

Perintökaaren mukaan leskellä on oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto tai muu jäämistöön kuuluva eloonjääneen puolison kodiksi sopiva asunto. Puhutaan lesken vähimmäissuojasta. Pääpaino sanoilla kodiksi sopiva asunto.

L-höpöltä taas täyttä sitä itseään.

"Aluksi tehdään perunkirjoitus ja ositus, jotta tiedetään, mitä vainaja B ja leski A ovat kumpainenkin omistaneet. Vainajan B oikeuksia käyttää kuolinpesä eli C. Vasta kun perunkirjoitus ja ositus on suoritettu, voidaan tehdä perinnönjako."

Vainajan B oikeuksia po. osituksessa käyttää vainajan perillinen C.
Kuolinpesän osakkaita ovat C + A. ("Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso." PK 18:1.1)

Enempään - joka on samaa tasoa sekä asiaan kuulumatonta jaaritusta - en puutu.

Kerrankin L- Höpöltä asiallinen kirjoitus. Kiitos ymmärrettävästä tekstistä.

Anonyymi kirjoitti:

L-höpöltä taas täyttä sitä itseään.

"Aluksi tehdään perunkirjoitus ja ositus, jotta tiedetään, mitä vainaja B ja leski A ovat kumpainenkin omistaneet. Vainajan B oikeuksia käyttää kuolinpesä eli C. Vasta kun perunkirjoitus ja ositus on suoritettu, voidaan tehdä perinnönjako."

Vainajan B oikeuksia po. osituksessa käyttää vainajan perillinen C.
Kuolinpesän osakkaita ovat C A. ("Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso." PK 18:1.1)

Enempään - joka on samaa tasoa sekä asiaan kuulumatonta jaaritusta - en puutu.

Lue lisää

"C on tekstistä päätellen ilmeisen nyreä leskelle A, mutta kyseessä ei ole riita, vaan apeus ja nyreys. C ei saa haluamaansa, ja on sen vuoksi apea."

C:n pitää ymmärtää, että leskellä on oikeus. Kannattaa unohtaa nyreys.

Anonyymi kirjoitti:

L-höpöltä taas täyttä sitä itseään.

"Aluksi tehdään perunkirjoitus ja ositus, jotta tiedetään, mitä vainaja B ja leski A ovat kumpainenkin omistaneet. Vainajan B oikeuksia käyttää kuolinpesä eli C. Vasta kun perunkirjoitus ja ositus on suoritettu, voidaan tehdä perinnönjako."

Vainajan B oikeuksia po. osituksessa käyttää vainajan perillinen C.
Kuolinpesän osakkaita ovat C A. ("Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso." PK 18:1.1)

Enempään - joka on samaa tasoa sekä asiaan kuulumatonta jaaritusta - en puutu.

Lue lisää

Osituksen yhteydessä tapahtuvasta kiinteistön tai arvopaperin saannosta on suoritettava veroa siltä osin kuin vastikkeena on käytetty muuta kuin jaettavana olevaa avio-oikeuden alaista varallisuutta, eli:

osituksen yhteydessä tapahtuu kiinteistön tai arvopaperin omistajanvaihdos ja
osituksen yhteydessä käytetään ositusvarallisuuteen kuulumattomia (= avio-oikeuden ulkopuolisia) varoja, ja suoritus on luonteeltaan vastiketta.

Anonyymi kirjoitti:

L-höpöltä taas täyttä sitä itseään.

"Aluksi tehdään perunkirjoitus ja ositus, jotta tiedetään, mitä vainaja B ja leski A ovat kumpainenkin omistaneet. Vainajan B oikeuksia käyttää kuolinpesä eli C. Vasta kun perunkirjoitus ja ositus on suoritettu, voidaan tehdä perinnönjako."

Vainajan B oikeuksia po. osituksessa käyttää vainajan perillinen C.
Kuolinpesän osakkaita ovat C A. ("Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso." PK 18:1.1)

Enempään - joka on samaa tasoa sekä asiaan kuulumatonta jaaritusta - en puutu.

Lue lisää

L-höpö: -Aluksi tehdään perunkirjoitus ja ositus, jotta tiedetään, mitä vainaja B ja leski A ovat kumpainenkin omistaneet. Vainajan B oikeuksia käyttää kuolinpesä eli C. Vasta kun perunkirjoitus ja ositus on suoritettu, voidaan tehdä perinnönjako.

Minilex: -Jäämistöosituksessa ositussopimus tehdään vainajan varallisuuden eli kuolinpesä ja lesken välille.

Lakihelppi: -Kuolinpesän osituksen osapuolina ovat kuolinpesä ja eloon jäänyt puoliso eli usein leski.

PK 18:1:1: -Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas.

Edellisestä voi yrittää ottaa selvää ja täsmentää, mikä asiassa on totuus. Enempään en tahdo puuttua.

https://www.minilex.fi/a/kuolinpesä-ja-ositussopimus

https://lakihelppi.com/kuolinpesan-ositus/

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L18P1

Anonyymi kirjoitti:

Osituksen yhteydessä tapahtuvasta kiinteistön tai arvopaperin saannosta on suoritettava veroa siltä osin kuin vastikkeena on käytetty muuta kuin jaettavana olevaa avio-oikeuden alaista varallisuutta, eli:

osituksen yhteydessä tapahtuu kiinteistön tai arvopaperin omistajanvaihdos ja
osituksen yhteydessä käytetään ositusvarallisuuteen kuulumattomia (= avio-oikeuden ulkopuolisia) varoja, ja suoritus on luonteeltaan vastiketta.

Lue lisää

"on suoritettava veroa siltä osin kuin vastikkeena on käytetty muuta kuin jaettavana olevaa avio-oikeuden alaista varallisuutta"

Tuo, että vastikkeena ei käytetä muuta kuin jaettavana olevaa avio-oikeuden alaista varallisuutta, oli Ap: selvää alusta pitäen, joten sitä on L-höpön turha jankata muun höpötyksen ohessa. Se oli jo moneen kertaan myös kommenteissa todettu.

Ap:
"Lesken omaisuus 1 000 000 euroa, johon sisältyy sijoitusasunto arvoltaan 400 000 euroa, vainajan omaisuudessa asunto, arvo myös 400 000 euroa.
Jos A ja C omaisuuden osituksessa vaihtavat keskenään =>nuo samanarvoiset asunnot<=, meneekö vaihdosta luovutusvoittoveroa?"

Anonyymi kirjoitti:

L-höpö: -Aluksi tehdään perunkirjoitus ja ositus, jotta tiedetään, mitä vainaja B ja leski A ovat kumpainenkin omistaneet. Vainajan B oikeuksia käyttää kuolinpesä eli C. Vasta kun perunkirjoitus ja ositus on suoritettu, voidaan tehdä perinnönjako.

Minilex: -Jäämistöosituksessa ositussopimus tehdään vainajan varallisuuden eli kuolinpesä ja lesken välille.

Lakihelppi: -Kuolinpesän osituksen osapuolina ovat kuolinpesä ja eloon jäänyt puoliso eli usein leski.

PK 18:1:1: -Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas.

Edellisestä voi yrittää ottaa selvää ja täsmentää, mikä asiassa on totuus. Enempään en tahdo puuttua.

https://www.minilex.fi/a/kuolinpesä-ja-ositussopimus

https://lakihelppi.com/kuolinpesan-ositus/

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L18P1

Lue lisää

Niiden, jotka ovat Minilexistä kopioidun informaation varassa, on hyvä tietää, että ko. sivuston selvitykset ovat oikeustieteen opiskelijoiden laatimia, joten monenmoisia epätarkkuuksia niihin voi sisältyä - kuten nytkin.

Monisatasivuisessa alan perus teoksessa Aarnio-Kangas, Suomen jäämistöoikeus I asia kerrotaan yksiselitteisesti näin:
"Jos ensiksi kuolleelta puolisolta on jäänyt lesken ohella rintaperillinen tai yleistestamentin saaja, heillä on oikeus vaatia omaisuuden ositusta lesken eläessä. =>Osituksen osapuolia ovat yhtäältä ensiksi kuolleen puolison oikeudenomistajat ja toisaalta eloonjäänyt puoliso."<=

Ensiksi kuolleen puolison oikeudenomistajia ovat hänen rintaperillisensä ja yleistestamentinsaajat. Jopa Minilex tietää tämän: " Jos vainajalla oli kaksi tai useampia oikeudenomistajia (perillisiä), saavat he vainajan omaisuuden itselleen perinnönjaossa. Esimerkiksi vainajan lapset ovat tällaisia oikeudenomistajia."

Anonyymi kirjoitti:

"on suoritettava veroa siltä osin kuin vastikkeena on käytetty muuta kuin jaettavana olevaa avio-oikeuden alaista varallisuutta"

Tuo, että vastikkeena ei käytetä muuta kuin jaettavana olevaa avio-oikeuden alaista varallisuutta, oli Ap: selvää alusta pitäen, joten sitä on L-höpön turha jankata muun höpötyksen ohessa. Se oli jo moneen kertaan myös kommenteissa todettu.

Ap:
"Lesken omaisuus 1 000 000 euroa, johon sisältyy sijoitusasunto arvoltaan 400 000 euroa, vainajan omaisuudessa asunto, arvo myös 400 000 euroa.
Jos A ja C omaisuuden osituksessa vaihtavat keskenään =>nuo samanarvoiset asunnot<=, meneekö vaihdosta luovutusvoittoveroa?"

Lue lisää

Olikohan avaaja todella katkera vai onko Ellilän veljekset olleet vastauksissa asialla?

Katkeruus voi johtaa huonoon ulosantiin kun ei saa perintöään.

Mitä nuo nuolet => tekstissäsi tarkoittavat?

Sotkevat tekstin lukemista.

Anonyymi kirjoitti:

Niiden, jotka ovat Minilexistä kopioidun informaation varassa, on hyvä tietää, että ko. sivuston selvitykset ovat oikeustieteen opiskelijoiden laatimia, joten monenmoisia epätarkkuuksia niihin voi sisältyä - kuten nytkin.

Monisatasivuisessa alan perus teoksessa Aarnio-Kangas, Suomen jäämistöoikeus I asia kerrotaan yksiselitteisesti näin:
"Jos ensiksi kuolleelta puolisolta on jäänyt lesken ohella rintaperillinen tai yleistestamentin saaja, heillä on oikeus vaatia omaisuuden ositusta lesken eläessä. =>Osituksen osapuolia ovat yhtäältä ensiksi kuolleen puolison oikeudenomistajat ja toisaalta eloonjäänyt puoliso."<=

Ensiksi kuolleen puolison oikeudenomistajia ovat hänen rintaperillisensä ja yleistestamentinsaajat. Jopa Minilex tietää tämän: " Jos vainajalla oli kaksi tai useampia oikeudenomistajia (perillisiä), saavat he vainajan omaisuuden itselleen perinnönjaossa. Esimerkiksi vainajan lapset ovat tällaisia oikeudenomistajia."

Lue lisää

>... sivuston selvitykset ovat oikeustieteen opiskelijoiden laatimia.

Ovat kuitenkin päässeet asiassaan pidemmälle kuin sinä, joka olet pelkkä wanna-be.