Potkureissa ei ole tapahtunut sataan vuoteen mitään ihmeellistä, ennen kuin nyt on tapahtumassa. Gregory Sharrow oivalsi vuonna 2012, että suurin syy huonoon hyötysuhteeseen, meteliin ja tärinään on lapojen kärkien kavitointi ja turbulenssi. Siksi hän kehitti ja patentoi potkurin jossa ei ole lapojen kärkiä ollenkaan. Nyt tuote alkaa olla kuluttajien saatavilla.
Miten mahdollista? Lapa on eräänlainen liuska, joka kääntyy takaisin kiinni napaan. 3-lapainen potkuri näyttää siltä, kuin lavassa olisi aukko keskellä, mutta todellisuudessa "lavan" uloin osa muodostaa esteen vedelle joka ei pääse karkaamaan potkurin alueelta. Kuvista potkurin muotoa on vaikea hahmottaa etenkin kun ne ovat kiilloitettua terästä.
Mites hyötysuhde? Tässä esimerkki veneestä, jossa 2 kpl 300 Yamahaa.
Kierrosalueella 500 - 2500 rpm Sharrow on 1,5-2 mph nopeampi kuin vakiopotkureilla.
3000 rpm Sharrow on 6 mph nopeampi ja jo plaanissa.
3500 rpm Sharrow 12,3 mph nopeampi (12,4 / 24,7), eli 99% enemmän vauhtia.
4000 rpm Sharrow on 14 mph nopeampi (15,9 / 29,9)
4500 prm Sharrow on 2,4 mph nopeampi.
sen jälkeen ero alkaa tasoittua ja huippu on vakiopotkureilla 1,5 mph parempi kuin Sharrowilla.
Sama trendi on kaikilla testatuilla veneillä ja moottoreilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että matkanopeuksilla voidaan pitää 1000 rpm pienempää käyntinopeutta joka säästää polttoainetta tämän esimerkkiveneen tapauksessa noin 30% nopeudella 24 mph!
3500 rpm hyötysuhde on 110% parempi kuin vakiolla, 4000 rpm 100% parempi.
Yhtenä testiveneenä on kahdella 300 dieselillä varustettu charterkatamaraani, jonka matkanopeudella 18 mph polttoainekulut tippuivat 46% Sharrowin potkureilla varustettuna.
Yamahalla on sopimus valmistaa näitä moottoreihinsa, tosin vain 150 hv ja siitä ylöspäin.
Sitten huonot uutiset: hinta ja saatavuus. Valmistus on vasta alkamassa hiljalleen. Potkurit tehdään tällä hetkellä yksittäin tilauksesta tarkkuusjyrsinnällä teräksestä. Hinta on 4999 USD + tullit ja verot 150-400 hv koneisiin. Mercuryn V12 koneisiin 11999 USD (tuplapotkurit). Paljon ajaville takaisinmaksuaika on vain yksi kesä. Tuossa katissa säästö on 20 litraa tunnissa, eli Suomen hinnoilla potkurit olisi maksettu hieman reilussa 200 tunnissa.
Saas nähdä milloin leviää laivoihin. Tällä hetkellä suurin halkaisija on 1,5 m.
Sharrow ihmepotkuri, jopa 100% nopeampi samoilla kierroksilla
108
2492
Vastaukset
- Anonyymi
Tässä lista potkurin hyvistä puolista joita testaajat ovat huomanneet:
parempi hyötysuhde
suurempi toimintamatka
parempi taloudellisuus
kasvanut kuormankesto
nopeampi matkanopeus keskikierroksilla, jopa 8 solmua lisää nopeutta
ketteryys ja käsittely parempi
jopa 50 enemmän pakitustehoa
vähemmän saastetta
hiljaisempi
vähemmän rasittava matkustajille ja kuskille (vähemmän tärinää, kulkee suoraan)
moottorin kestoikä pidempi
voi käyttää kaikissa potkuriveneissä- Anonyymi
siis 50% enemmän pakitustehoa...
- Anonyymi
Laivojen hyvin suunnitelluissa potkureissa hyötysuhde on jo ennestään 70%...75% välillä, eikä mitään kavitaatio-ongelmaa lapojen kärjissä esiinny. Hyötysuhteen parantaminen väitetyllä 100 prosentilla edellyttää ikiliikkujaa, ja siihen ei yksikään alan ammattilainen tule koskaan uskomaan. Niinpä tällaiset huijaukset jää amatöörien huoleksi jatkossakin, eikö niitä tulla laivoissa näkemään.
- Anonyymi
Sharrow saavutti keskikierroksilla vähän yli 80% hyötysuhteen ja kun normipotkuri oli jossain alle 40% lukemissa on parannus yli 100%. Ei ole ikiliikkujasta kysymys, siis parannus on 100%, ei niin että hyötysuhde nousisi yli sadan.
Lähetin kyselyä firmaan juuri koskien uppoumaveneitä, plaanaavissa veneissä suurin hyötysuhteen parannus tapahtuu juuri plaaniin nousussa ja uppoumanopeuksissa ero ei ole kovin suuri Sharrowin hyväksi.
Kannattaa hieman googlata, rusetti (on rusetin näköinen) sai 2020 Miamin venemessujen teknologiapalkinnon. Jos Yamaha alkaa näitä myymään niin ehkä kysymyksessä ei ole sittenkään huijaus. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sharrow saavutti keskikierroksilla vähän yli 80% hyötysuhteen ja kun normipotkuri oli jossain alle 40% lukemissa on parannus yli 100%. Ei ole ikiliikkujasta kysymys, siis parannus on 100%, ei niin että hyötysuhde nousisi yli sadan.
Lähetin kyselyä firmaan juuri koskien uppoumaveneitä, plaanaavissa veneissä suurin hyötysuhteen parannus tapahtuu juuri plaaniin nousussa ja uppoumanopeuksissa ero ei ole kovin suuri Sharrowin hyväksi.
Kannattaa hieman googlata, rusetti (on rusetin näköinen) sai 2020 Miamin venemessujen teknologiapalkinnon. Jos Yamaha alkaa näitä myymään niin ehkä kysymyksessä ei ole sittenkään huijaus.Mitä tarkoitat hyötysuhteella? Yleensä ammattilaispiireissä (siis hydrodynamiikan asiantujija, kuten minä olin kaksi vuosikymmentä) hyötysuhteella tarkoitetaan työntövoima * nopeus/akseliteho. Usein näillä humpuukkisivuilla hyötysuhteeksi luullaan luistoprosenttia.
Vaikkapa tässä lukee yhdessä kuvassa efficiency, vaikka sitä ei taatusti ole mitattu, eli kyse on luistosta:
https://www.sharrowmarine.com/performance-reports/2022/12/20/boattest-captains-report-sharrow-mx-propeller-review-world-cat-325-dc-with-twin-yamaha-300-hp-motors
Taloudellisuuskuvaajasta (MPG by MPH) voi päätellä, että Sharrowilla polttoainetta kului selvästi vähemmän matkanopeudella, mikä luultavasti johtuu lähinnä potkurin paremmasta hyötysuhteesta. Mutta hyvin tärkeä kysymys kuuluu miten optimaalinen oli se potkuri, johon verrataan. Vertailupotkuri otti kaasu pohjassa 400 rpm enemmän. Miten olisi toiminut 1-2" jyrkempi, halkaisijaltaan suurempi, useampilapainen tai useampia noista yhtä aikaa?
Sharrowissa on kasvatettu lapapinta-alaa oudolla muotoilulla. Varmasti se ei ole mitenkään ylivoimainen tapa tehdä tuo, tuskin edes yhtä hyvä kuin perinteinen potkurisuunnittelu. Normaalikäytössä tavallisen perämoottorin potkurilla päästään 70-80% hyötysuhteeseen. Ei siinä ole juuri parannusmarginaalia.
Sitten kun yhdistelmä on tavallisesta poikkeava, hyötysuhde voi olla paljonkin huonompi. Silloin ongelma on lähinnä liian suurella nopeudella pyörivä liian pienihalkaisijainen potkuri. Eli ongelma lähtee jo perän ja välityksen suunnittelusta. Pahimmillaan perämoottori uppoumarunkoisessa, jolloin vaikkapa 20 hv 7 kn potkuri kuuluisi olla n. 15" ja pyöriä 1000-1500 rpm, mutta perämoottoreissa on n. 10" ja pyörii 2500-3000 rpm, jolloin hyötysuhde on umpisurkea. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sharrow saavutti keskikierroksilla vähän yli 80% hyötysuhteen ja kun normipotkuri oli jossain alle 40% lukemissa on parannus yli 100%. Ei ole ikiliikkujasta kysymys, siis parannus on 100%, ei niin että hyötysuhde nousisi yli sadan.
Lähetin kyselyä firmaan juuri koskien uppoumaveneitä, plaanaavissa veneissä suurin hyötysuhteen parannus tapahtuu juuri plaaniin nousussa ja uppoumanopeuksissa ero ei ole kovin suuri Sharrowin hyväksi.
Kannattaa hieman googlata, rusetti (on rusetin näköinen) sai 2020 Miamin venemessujen teknologiapalkinnon. Jos Yamaha alkaa näitä myymään niin ehkä kysymyksessä ei ole sittenkään huijaus."Sharrow saavutti keskikierroksilla vähän yli 80% hyötysuhteen ja kun normipotkuri oli jossain alle 40% lukemissa on parannus yli 100%."
Kyse oli laivoista, ei niihin laiteta perämoottoreita testin normipotkurilla.
Eikä noin surkeita normipotkureita ylipäätään kukaan ole muutenkaan käyttämässä veneissäkään, jos on ollut halua parempaan. Niitä käytetään vain silloin kun on jouduttu valehtelevan kauppiaan uhriksi, eikä asiaa ole joko tajuttu, tai taloudellisista syistä enää voitu asialle mitään.
Oikealla normipotkurilla hyötysuhde on jo ennestään vähintään sen 70 % silloin kun koneiden lukumäärä ja teho on veneeseen oikein valittu, eikä silloin saada100% parannusta ilman 140% hyötysuhteen ikiliikkujapotkuria, jollaista ei ole olemassa. Sharrowin valmistaja ei moista ikiliikkujaominaisuutta edes väitä potkureillaan olevan.
- Anonyymi
Potkurin nopeus jollain kierrosluvulla ei kerro hyötysuhteesta yhtään mitään, ajatuskin on järjetön.
Vertaa kahta saman malliston potkuria, joista toisen nousu on toiseen nähden kaksinkertainen, lapaluku ja halkaisija samat. Nyt suuremmalla nousulla pääsee selvästi kovempaa samoilla kierroksilla, mutta tuskin paremmalla hyötysuhteella. Suurempi nopeus on seurausta suuremmasta tehosta ja suuremmasta vääntömomentista samoilla kierroksilla.
Maallikoita voi kuitenkin kusettaa aivan miten haluaa, kuten taas kerran näillä hölmöilyillä yritetään.
Suurin parannus saadaan tietenkin valitsemalla vertailukohteeksi poikkeuksellisen huonoja vaihtoehtoja, joissa nousu, lapapinta-ala, halkaisija, jne ovat tarkoituksellisen huonosti käyttöön soveltuvia.- Anonyymi
Olet väärässä. Potkurin nousun tuplaaminen ei todellakaan saa venettä kulkemaan tuplavauhtia, luultavasti meno tikahtuu väännön puutteeseen. Tässä vertailussa potkureitten nousut ja halkaisijat olivat samat. Jos samalla kierrosluvulla vene kulkee Sharrow -potkurilla kaksi kertaa kovempaa, niin mistä muusta on kysymys kuin paremmasta hyötysuhteesta?
Kyllä, homma näyttää ja kuulostaa uskomattomalta. Kannattaa kuitenkin perehtyä asiaan edes hieman. Vertailuista löytyy käppyrät joista näkee, että vene kulki normipotkurilla ihan normaalisti ja jopa nopeammin kuin Sharrowilla, mutta keskikierroksilla ero oli ihan järkyttävän iso. Siis google käteen ja ihemttelemään.
Muista mitä kirjoitit parin vuoden päästä ja tunnet itsesi pölvästiksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olet väärässä. Potkurin nousun tuplaaminen ei todellakaan saa venettä kulkemaan tuplavauhtia, luultavasti meno tikahtuu väännön puutteeseen. Tässä vertailussa potkureitten nousut ja halkaisijat olivat samat. Jos samalla kierrosluvulla vene kulkee Sharrow -potkurilla kaksi kertaa kovempaa, niin mistä muusta on kysymys kuin paremmasta hyötysuhteesta?
Kyllä, homma näyttää ja kuulostaa uskomattomalta. Kannattaa kuitenkin perehtyä asiaan edes hieman. Vertailuista löytyy käppyrät joista näkee, että vene kulki normipotkurilla ihan normaalisti ja jopa nopeammin kuin Sharrowilla, mutta keskikierroksilla ero oli ihan järkyttävän iso. Siis google käteen ja ihemttelemään.
Muista mitä kirjoitit parin vuoden päästä ja tunnet itsesi pölvästiksi.Jos vene kulkee samalla polttoaineen kulutuksella/aikayksikkö kovempaa, niin kyse on paremmasta hyötysuhteesta.
Pelkkä kierrosluku ei sitä kerro koska vaihtamalla mihin tahansa toiseen potkuriin nopeus voi kasvaa tai pienentyä samalla kierrosluvulla. Esimerkiksi jyrkemmällä potkurilla vene kulkee kovempaa samalla kierrosluvulla, mutta kaasukahvojen pitää olla syvemmällä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olet väärässä. Potkurin nousun tuplaaminen ei todellakaan saa venettä kulkemaan tuplavauhtia, luultavasti meno tikahtuu väännön puutteeseen. Tässä vertailussa potkureitten nousut ja halkaisijat olivat samat. Jos samalla kierrosluvulla vene kulkee Sharrow -potkurilla kaksi kertaa kovempaa, niin mistä muusta on kysymys kuin paremmasta hyötysuhteesta?
Kyllä, homma näyttää ja kuulostaa uskomattomalta. Kannattaa kuitenkin perehtyä asiaan edes hieman. Vertailuista löytyy käppyrät joista näkee, että vene kulki normipotkurilla ihan normaalisti ja jopa nopeammin kuin Sharrowilla, mutta keskikierroksilla ero oli ihan järkyttävän iso. Siis google käteen ja ihemttelemään.
Muista mitä kirjoitit parin vuoden päästä ja tunnet itsesi pölvästiksi.Miksi potkureiden nousu ja halkaisija pitäisi olla sama? Halkaisijalle tietysti voi tulla vetolaitteen kautta rajat, mutta nousu, lapojen lukumäärä ja pinta-ala pitää optimoida tavoitteiden mukaisesti. Haiskahtaa kovasti siltä, että tässä on optimoitu Sharrow, mutta valittu huono potkuri verrokiksi.
Potkurien nousu on valmistajan ilmoittama lukema. Se vaihtelee paljon valmistajittain. Tuossa linkissäni vakiopotkuri otti 400 rpm suuremmat kierrokset, mikä vastaa n. 1" pienempää nousua, kun nousut olivat n. 15".
Todellinen nousu ei ole vakio eikä välttämättä se valmistajan ilmoittama, vaan vaihtelee mistä kohtaa lapaa se mitataan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olet väärässä. Potkurin nousun tuplaaminen ei todellakaan saa venettä kulkemaan tuplavauhtia, luultavasti meno tikahtuu väännön puutteeseen. Tässä vertailussa potkureitten nousut ja halkaisijat olivat samat. Jos samalla kierrosluvulla vene kulkee Sharrow -potkurilla kaksi kertaa kovempaa, niin mistä muusta on kysymys kuin paremmasta hyötysuhteesta?
Kyllä, homma näyttää ja kuulostaa uskomattomalta. Kannattaa kuitenkin perehtyä asiaan edes hieman. Vertailuista löytyy käppyrät joista näkee, että vene kulki normipotkurilla ihan normaalisti ja jopa nopeammin kuin Sharrowilla, mutta keskikierroksilla ero oli ihan järkyttävän iso. Siis google käteen ja ihemttelemään.
Muista mitä kirjoitit parin vuoden päästä ja tunnet itsesi pölvästiksi." Potkurin nousun tuplaaminen ei todellakaan saa venettä kulkemaan tuplavauhtia, luultavasti meno tikahtuu väännön puutteeseen."
Olet väärässä. Kukaan ei tuollaista väittänytkään, ellet sitten sinä.
Kyse oli sinun kirjoituksestasi, jossa verrattiin järjettömästi vauhtia samoilla kierroksilla, eikä maksimivauhteja mihin kone plus potkuri plus vene plus kuormaus plus painopisteen paikka yhdistelmällä päästään.
Ja silloin tikahtumine väännön puutteessa ei vaikuta mitenkään vertailun lopputulokseen, pienemmällä nousulla kierrokset pidetään yhtä alhaisina tikahtumisen puutteesta huolimatta vähentämällä kaasua.
Et osaa lukea niitä lainaamisiasi "testituloksia", jotka eivät liittyneet hyötysuhteeseen mitenkään.
- Anonyymi
Hupaisaa seurata näitä "keskusteluita" joissa asiasta täysin ulkona olevat lähtevät selittämään miten asiat oikeasti ovat. Tietysti kaikki eivät osaa ulkomaata, mutta on pari uutista näistä potkureista ilmestynyt suomeksikin, jos hakukonetta osaa vähänkin käyttää.
- Anonyymi
Alan ammattilaiset eivät jatkossakaan usko niitä ulkomaankielisten lehtijuttujen huijauksia, koska tietävät paremmin mihin nuo huijaukset perustuvat. Eli siihen että vertailupotkuriksi on tarkoituksella valittu sellainen että hyötysuhde on umpisurkea. Lisäksi voidaan väittää hyötysuhteeksi luistoa, kuten tässäkin viestiketjussa on sharrowin lobbaajan toimesta jo tehty. Näin käy kun ei osaa edes alkeita asiasta mistä yrittää kirjoittaa.
- Anonyymi
Jännä juttu että raja on vedetty 150 heppaiseen. Ostaisin jos saisi 6hp Mercuryyn.
- Anonyymi
On sen verran kallis että pikkumoottorissa ei maksaisi itseään takaisin. Kunhan aikaa kuluu niin muoviversioita varmaan alkaa tulla markkinoille kaikkiin peräprutkuinhin, viimeistään patenttien vanhentuessa. Siis noin 2038 tai jotain.
Tuotanto on vasta alkamassa ja kohteena on ensin ne, joille uutuudesta on eniten hyötyä ja joilta saadaan irti eniten rahaa. USA:ssa on eniten isoja veneitä ja rahaa niihin sijoitettavaksi, siksi aloitetaan sieltä.
Suomessa tulli, poliisi & rajavartiosto luultavasti säästäisi yhdessä kesässä vekottimen hinnan verran polttoainetta jokaisessa partioveneessä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On sen verran kallis että pikkumoottorissa ei maksaisi itseään takaisin. Kunhan aikaa kuluu niin muoviversioita varmaan alkaa tulla markkinoille kaikkiin peräprutkuinhin, viimeistään patenttien vanhentuessa. Siis noin 2038 tai jotain.
Tuotanto on vasta alkamassa ja kohteena on ensin ne, joille uutuudesta on eniten hyötyä ja joilta saadaan irti eniten rahaa. USA:ssa on eniten isoja veneitä ja rahaa niihin sijoitettavaksi, siksi aloitetaan sieltä.
Suomessa tulli, poliisi & rajavartiosto luultavasti säästäisi yhdessä kesässä vekottimen hinnan verran polttoainetta jokaisessa partioveneessä.Väliäkö sillä, maksaisiko itseään takaisin. Kiinnostaisi kokeilla, mutta en sen takia ala vaihtamaan muutaman vuoden ikäistä 130 heppaista 150 heppaiseen.
- Anonyymi
Tulee mieleen lentokoneen siivenkärkien wingletit. Niiden hyödyillä oli epäilijänsä ja nyt wingletit löytyy kaikista matkustajakoneista. Jopa vanhoihin on niitä laitettu.
Ja eikös hydro- ja aerodynamiikassa ole samat lainalaisuudet, väliaineen tiheys huomioiden, joten nähdäänkö Sharrow muunnelma tulevaisuudessa vaikka droneissa?
Onko tässä yksi osaratkaisu matkustajadronen propulsion meluongelmaan?- Anonyymi
Edelleenkin liikenneilmailun wingleteista ei ole mitään hyötyä polttoainetaloudellisuuden parantamisen kannalta, mikäli vaihtoehtona olisi myös suuremman kärkivälin siipi ilman niitä wingletteja.
Mutta kun sellaisella siivellä varustetulla lentokoneella ei mahdu lentoaseman portille, tilanne onkin aivan toinen.
Kun kommentoija ei ymmärrä tekniikasta juuri mitään, vaan suhtautuu innovaatioihin kuten uskova uskontoon, kausaliteetit jäävät täysin käsittämättä, mutta luulot omista kyvyistä tulee yliarvioitua sitäkin enemmän. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Edelleenkin liikenneilmailun wingleteista ei ole mitään hyötyä polttoainetaloudellisuuden parantamisen kannalta, mikäli vaihtoehtona olisi myös suuremman kärkivälin siipi ilman niitä wingletteja.
Mutta kun sellaisella siivellä varustetulla lentokoneella ei mahdu lentoaseman portille, tilanne onkin aivan toinen.
Kun kommentoija ei ymmärrä tekniikasta juuri mitään, vaan suhtautuu innovaatioihin kuten uskova uskontoon, kausaliteetit jäävät täysin käsittämättä, mutta luulot omista kyvyistä tulee yliarvioitua sitäkin enemmän.Mitä yrität päteä, vai etkö osaa lukea? Väitehän oli, että wingleteillä on hyötynsä, muuta ei väitetty! Ja nyt sinä tekniikanero tulet väittämään, ettei wingleteillä olekaan hyötyjä, mutta samassa lauseessa ehdollistat oman väittämäsi. Noloa!
Ole huoletta, itseäsi viisaammat ovat toimivaltaisia näissä asioissa ja siksi näemme lentokoneissa wingletejä. Ymmärtänet, ettei näin olisi, jos jokin muu ratkaisu tarjoasi wingletien käyttöä suuremmat hyödyt.
Eli onko wingleteistä mielestäsi hyötyä, kuten väite oli? Vai onko tekniikanero edelleen eri mieltä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä yrität päteä, vai etkö osaa lukea? Väitehän oli, että wingleteillä on hyötynsä, muuta ei väitetty! Ja nyt sinä tekniikanero tulet väittämään, ettei wingleteillä olekaan hyötyjä, mutta samassa lauseessa ehdollistat oman väittämäsi. Noloa!
Ole huoletta, itseäsi viisaammat ovat toimivaltaisia näissä asioissa ja siksi näemme lentokoneissa wingletejä. Ymmärtänet, ettei näin olisi, jos jokin muu ratkaisu tarjoasi wingletien käyttöä suuremmat hyödyt.
Eli onko wingleteistä mielestäsi hyötyä, kuten väite oli? Vai onko tekniikanero edelleen eri mieltä?En ole se, jolle kommentoit, mutta Wingletien hyöty on muutama % ja ne keksittiin yli 40 v sitten ottaa käyttöön lentokoneista. Vaikea nähdä, että Sharrow-potkurista olisi edes samaa luokkaa, Todennäköisesti on vain huonompi kuin yhtä hyvin optimoitu tavallinen potkuri. Perämoottoreiden potkurit ovat lähes poikkeuksetta hyllytavaraa eli niitä ei ole optimoitu juuri tiettyyn veneeseen, kuten laivapotkurit, jotka ovat juuri siihen laivaan suunniteltuja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ole se, jolle kommentoit, mutta Wingletien hyöty on muutama % ja ne keksittiin yli 40 v sitten ottaa käyttöön lentokoneista. Vaikea nähdä, että Sharrow-potkurista olisi edes samaa luokkaa, Todennäköisesti on vain huonompi kuin yhtä hyvin optimoitu tavallinen potkuri. Perämoottoreiden potkurit ovat lähes poikkeuksetta hyllytavaraa eli niitä ei ole optimoitu juuri tiettyyn veneeseen, kuten laivapotkurit, jotka ovat juuri siihen laivaan suunniteltuja.
Milläköhän pätevyydellä ja perusteluilla lyttäät Sharrowin? Samaa ideaa on käytetty tuulettimissa ja droneissa menestyksellä vaikkakin tavoitteena on ollut melun pienentäminen. Melukin on hukkaan mennyttä energiaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä yrität päteä, vai etkö osaa lukea? Väitehän oli, että wingleteillä on hyötynsä, muuta ei väitetty! Ja nyt sinä tekniikanero tulet väittämään, ettei wingleteillä olekaan hyötyjä, mutta samassa lauseessa ehdollistat oman väittämäsi. Noloa!
Ole huoletta, itseäsi viisaammat ovat toimivaltaisia näissä asioissa ja siksi näemme lentokoneissa wingletejä. Ymmärtänet, ettei näin olisi, jos jokin muu ratkaisu tarjoasi wingletien käyttöä suuremmat hyödyt.
Eli onko wingleteistä mielestäsi hyötyä, kuten väite oli? Vai onko tekniikanero edelleen eri mieltä?Tekniikasta mitään ymmärtämätön näyttää jatkavan ihmettelyään, kun ei ymmärrä että jonkin hyöty/hyödyttömyys riippuu siitä mihin verrataan. Ilman vertailukohdetta ei ole koko vertailua, mikä ei näille innovaatiouskovaisille mene perille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tekniikasta mitään ymmärtämätön näyttää jatkavan ihmettelyään, kun ei ymmärrä että jonkin hyöty/hyödyttömyys riippuu siitä mihin verrataan. Ilman vertailukohdetta ei ole koko vertailua, mikä ei näille innovaatiouskovaisille mene perille.
Sen sijaan, että toisit todisteita väitteidesi tueksi, keskityt vastapuolen haukkumiseen... se kertookin aivan riittävästi sinusta ja väitteistäsi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sen sijaan, että toisit todisteita väitteidesi tueksi, keskityt vastapuolen haukkumiseen... se kertookin aivan riittävästi sinusta ja väitteistäsi.
En ole tuo, jonka kirjoituksia kommentoit. Onko Sharrowista olemassa jotain puolueettomia testejä, joissa vertailukohtana on useita muita vaihtoehtoja? Katsoin sivuilta pari testiä, joissa oli verrattu yhteen toiseen vaihtoehtoon.
Kuka on vertailukohdan valinnut?
Noin yleisesti perämoottoreiden potkureiden hyötysuhteet ovat niin hyviä, ettei suuria parannuksia ole mahdollista saavuttaa ellei valita juuri poikkeuksellisen huonoja lähtökohtia vertailuun.
Jos mainostaisivat 5-10% parannusta, tuon voisi ottaa vakavammin. Mutta silloin tietysti järjetön hinta ei olisi perusteltu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sen sijaan, että toisit todisteita väitteidesi tueksi, keskityt vastapuolen haukkumiseen... se kertookin aivan riittävästi sinusta ja väitteistäsi.
Väite oli ettei nykyisiä lentokoneita oleellisesti suuremmalla kärkivälillä mahtuisi lentoasemien porteille matkustajia varten, ja todiste on ettei sellaisia lentokoneita ole olemassa. Kun ei ole olemassa, ei ole sitä vertailukohdettakaan sille wingletin sisältävälle lentokoneelle. Niinpä kaikki olemattomasta vertailusta esitetyt väitteet ovat automaattisesti vääriä. Ilman vertailua ei ole mitään parannusprosenttiakaan.
Parannusta mielikuvitustuotteeseen verrattuna on vain siinä että mahdutaan sinne portille. Jos mahduttaisiin ei winglettejä käytettäisi, koska niistä ei olisi mitään hyötyä.
Ei siinä kokonaisuudessa ole mitään vastapuolen haukkumista muualla kuin mielikuvituksessasi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väite oli ettei nykyisiä lentokoneita oleellisesti suuremmalla kärkivälillä mahtuisi lentoasemien porteille matkustajia varten, ja todiste on ettei sellaisia lentokoneita ole olemassa. Kun ei ole olemassa, ei ole sitä vertailukohdettakaan sille wingletin sisältävälle lentokoneelle. Niinpä kaikki olemattomasta vertailusta esitetyt väitteet ovat automaattisesti vääriä. Ilman vertailua ei ole mitään parannusprosenttiakaan.
Parannusta mielikuvitustuotteeseen verrattuna on vain siinä että mahdutaan sinne portille. Jos mahduttaisiin ei winglettejä käytettäisi, koska niistä ei olisi mitään hyötyä.
Ei siinä kokonaisuudessa ole mitään vastapuolen haukkumista muualla kuin mielikuvituksessasi.Tuo putken ääreen pääsy tuli esiin kun A380 konetta suunniteltiin.
Ilman winglettejä siipien kärkiväli olisi kasvanut metritolkulla.
Tärkein syy winglettien yleistymiseen on niiden tehtävä vähentää kärkipyörteen syntymistä.
Sitä kautta saadaan myös vähennettyä polttoaineen kulutusta.
Isot ja painavat koneet aiheuttavat kovia jättöpyörteitä ja se aiheuttaa vilkkailla kentillä ongelmia.
Porrastuksen (liikenteen säätely) avulla estetään pienempien koneiden kääntyminen selälleen lähestymisnopeuksissa.
Pitkät porrastusajat taas vähentävät kentän operaatiomääriä.
Kyllä ne wingletit ovat tulleet jäädäkseen, kunnes keksitään jotakin parempaa tilalle.
Drag - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo putken ääreen pääsy tuli esiin kun A380 konetta suunniteltiin.
Ilman winglettejä siipien kärkiväli olisi kasvanut metritolkulla.
Tärkein syy winglettien yleistymiseen on niiden tehtävä vähentää kärkipyörteen syntymistä.
Sitä kautta saadaan myös vähennettyä polttoaineen kulutusta.
Isot ja painavat koneet aiheuttavat kovia jättöpyörteitä ja se aiheuttaa vilkkailla kentillä ongelmia.
Porrastuksen (liikenteen säätely) avulla estetään pienempien koneiden kääntyminen selälleen lähestymisnopeuksissa.
Pitkät porrastusajat taas vähentävät kentän operaatiomääriä.
Kyllä ne wingletit ovat tulleet jäädäkseen, kunnes keksitään jotakin parempaa tilalle.
DragAerodynaamisesti parempi keksittiin jo kauan ennen winglettejä: siiven kärkivälin kasvattaminen. Sijoittamalla sama siipipinta-ala wingletin sijasta siiven kärkeen. Lisääntynyt kärkiväli pienentää indusoitua vastusta enemmän kuin ne wingletit.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aerodynaamisesti parempi keksittiin jo kauan ennen winglettejä: siiven kärkivälin kasvattaminen. Sijoittamalla sama siipipinta-ala wingletin sijasta siiven kärkeen. Lisääntynyt kärkiväli pienentää indusoitua vastusta enemmän kuin ne wingletit.
Muistan kun istuimme aerodynamiikan tunnilla 47 vuotta sitten ja kaikki ne ihmeelliset käppyrät saivat monilta meiltä oppilailta pään pyörälle.
Koska kyseessä oli A2 kurssi, niin saimme aloittaa aivan alkeista.
Meillä oli opettajana nuori insinööri, joka oli asialleen antautunut ja liitutaulu sai laulaa.
Eräs kohta sieltä jäi ainakin mieleeni, nimittäin äärettömän pitkän siiven etu verrattuna rajalliseen D.
Vaikuttaa siltä että olet asiaan perehtynyt kun käytit tuota vastuksen nimeä.
Jos olet lukenut aerodynamiikkaa ja lentokonetekniikkaa, niin muistat varmaankin, että ilma-alus muodostuu suuresta joukosta kompromisseja ja siksi sieltä valitaan parhaat ominaisuudet kuhunkin käyttöön.
Nyt on vain niin, että viime vuosikymmeninä on saatu laaja yhteisymmärrys näiden winglettien käytöön.
Polttoaineen kulutuksen ja jättöpyörteen vähentäminen eivät ole ainoat edut.
Kuten edellä mainitsin, niin A3xx suunnitelussa he joutuivat tosissaan tutkimaan wingletti asiaa.
Kuten olet pannut merkille, niin vanhemmissa Busseissa on melko vaatimattomat wingletit.
Kyllä niitä on viime vuosina tarkkaan tutkittu ja jopa kotkan siipien päitä on filmattu kun se kaartelee tuntikausia termiikissä.
Drag - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo putken ääreen pääsy tuli esiin kun A380 konetta suunniteltiin.
Ilman winglettejä siipien kärkiväli olisi kasvanut metritolkulla.
Tärkein syy winglettien yleistymiseen on niiden tehtävä vähentää kärkipyörteen syntymistä.
Sitä kautta saadaan myös vähennettyä polttoaineen kulutusta.
Isot ja painavat koneet aiheuttavat kovia jättöpyörteitä ja se aiheuttaa vilkkailla kentillä ongelmia.
Porrastuksen (liikenteen säätely) avulla estetään pienempien koneiden kääntyminen selälleen lähestymisnopeuksissa.
Pitkät porrastusajat taas vähentävät kentän operaatiomääriä.
Kyllä ne wingletit ovat tulleet jäädäkseen, kunnes keksitään jotakin parempaa tilalle.
DragIsoat ja painavat koneet aiheuttavat jättöpyörteitä yhä vaikka niiden siipien kärkiä miten on taivuteltu. Nuo taivutukset vähentävät vain siivenkärkien jälkeistä pyörteilyä mutta niiden merkitys esim. poltoaineenkulutukseen on luokkaa muutama prosentin murto- osa mutta suurissa kulutuksissa silläkin on merkitystä.
Paljon suuremman polttoaineensäästön saavuttaisi kun vaikka 10 % kaikista turhista turistilennoista jätettäisiin lentämättä mutta eihän sitä vihreätä siirtymää niin tuskallisesti haluta saavuttaa... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Isoat ja painavat koneet aiheuttavat jättöpyörteitä yhä vaikka niiden siipien kärkiä miten on taivuteltu. Nuo taivutukset vähentävät vain siivenkärkien jälkeistä pyörteilyä mutta niiden merkitys esim. poltoaineenkulutukseen on luokkaa muutama prosentin murto- osa mutta suurissa kulutuksissa silläkin on merkitystä.
Paljon suuremman polttoaineensäästön saavuttaisi kun vaikka 10 % kaikista turhista turistilennoista jätettäisiin lentämättä mutta eihän sitä vihreätä siirtymää niin tuskallisesti haluta saavuttaa...En tiedä kuka näistä postaajista olet, mutta tuo viestisi ei kuvasta kovinkaan suurta asian tuntemusta, paitsi siltä osin kun kirjoitat, että turhaa matkailua tulisi vähentää.
- Anonyymi
Tuleva "käärmeöljy" potkuri myyjä yrittää herätellä kiinostusta...
Tuossa tulee lisää pintaalaa joka kavitaatio syö hiirenkorville.. - Anonyymi
Mitä huonompi hyötysuhde alkuperäisellä potkurilla on, sitä enemmän voi parantaa. Koska perinteisen potkurin hyötysuhde pienenee kierrosten noustessa, siellä voi olla jotain saavutettavaa.
Hitaasti pyörivillä potkureilla hyötysuhde on jo hyvä. - Anonyymi
Paras potkurin hyötysuhde saavutetaan yksi lapaisessa potkurissa.
- Anonyymi
Millä reunaehdoilla? Jos potkuriakselin kierrosluku, potkurin suurin halkaisija tms. on etukäteen määritelty, ei pidä yleensä paikkansa ja on tietysti täysin toimimaton muutenkin epätasapainon takia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Millä reunaehdoilla? Jos potkuriakselin kierrosluku, potkurin suurin halkaisija tms. on etukäteen määritelty, ei pidä yleensä paikkansa ja on tietysti täysin toimimaton muutenkin epätasapainon takia.
Kommentoimasi kirjoituksen väite pätee vain silloin kun niitä reunaehtoja ei ole lainkaan, eli ei tarvitse myöskään olla lujuusopillisesta näkökulmasta mahdollinen, vaan se yksilapainen valmistetaan vain teoriassa. Silloin massatasapaino saavutetaan sillä, että lavan vastakkaisella puolella akselin tiheys on vaikkapa tuhat...miljoona kertainen lavan materiaaliin nähden, ja/tai lavan paksuus on vaikkapa pikometrin verran, ja halkaisija metrin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kommentoimasi kirjoituksen väite pätee vain silloin kun niitä reunaehtoja ei ole lainkaan, eli ei tarvitse myöskään olla lujuusopillisesta näkökulmasta mahdollinen, vaan se yksilapainen valmistetaan vain teoriassa. Silloin massatasapaino saavutetaan sillä, että lavan vastakkaisella puolella akselin tiheys on vaikkapa tuhat...miljoona kertainen lavan materiaaliin nähden, ja/tai lavan paksuus on vaikkapa pikometrin verran, ja halkaisija metrin.
Myös hydrodynaamaaminen tasapaino on hyvin oleellinen. Tosin kestäähän laakerit pintapotkurillakin jonkun aikaa. Yhdet potkuriakselin laakerit hajotin, kun kone oli asennettu akseli pohjan tasalla. Kesti varmaankin alle 100 h.
Pintapotkuri tavallaan on 1-lapainen, kun kerralla vedessä on vain hiukan yli lapa kerrallaan 3-lapaisella potkurilla. Aika usein nekin on 4-lapaisia. - Anonyymi
Onko sinulla sellainen?
Kerro kokemuksista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko sinulla sellainen?
Kerro kokemuksista.Archimedeen ruuvi on yksilapainen potkuri.
Ei ole kovin tehokas. Epäilen väitettä sen ylivoimaisesta hyötysuhteesta - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Archimedeen ruuvi on yksilapainen potkuri.
Ei ole kovin tehokas. Epäilen väitettä sen ylivoimaisesta hyötysuhteestaEtuvetoisena voisi toimia paremmin, kun saa toimia puhtaassa virtauksessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Myös hydrodynaamaaminen tasapaino on hyvin oleellinen. Tosin kestäähän laakerit pintapotkurillakin jonkun aikaa. Yhdet potkuriakselin laakerit hajotin, kun kone oli asennettu akseli pohjan tasalla. Kesti varmaankin alle 100 h.
Pintapotkuri tavallaan on 1-lapainen, kun kerralla vedessä on vain hiukan yli lapa kerrallaan 3-lapaisella potkurilla. Aika usein nekin on 4-lapaisia.Lapa voi olla täyden ympyrän mittainen
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lapa voi olla täyden ympyrän mittainen
Täyden ympyrän levyinen lapa on erittäin huono hyötysuhteeltaan. Hyötysuhteeltaan paras on hyvin kapea ja pitkä lapa, kuten tuulivoimaloissa. Perän mitat, akselin pyörimisnopeus ja kavitaatio sitten rajoittavat potkurit sellaisiksi, joita veneissä näemme.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Archimedeen ruuvi on yksilapainen potkuri.
Ei ole kovin tehokas. Epäilen väitettä sen ylivoimaisesta hyötysuhteestaEsim. tykkiveneissä Karjala ja Uusimaa oli ns. ruuvipotkurit tunneleihin sijoitettuina.
Toinen noista löytyy nyt Turusta museoituna, en tiedä ovatko potkurit yhä paikoillaan.
- Anonyymi
Spede-suksi vielä keulaan niin a'vot!
- Anonyymi
" huippu on vakiopotkureilla 1,5 mph parempi kuin Sharrowilla."
Mikä todistaa että hyötysuhde oli kyseisellä vakiopotkurilla parempi kuin Sharrowilla, eihän se muuten olisi saavuttanut samalla veneellä samalla kuormalla ja samalla koneella parempaa huippunopeutta. Tyypillisesti kyseinen hyötysuhde on 70...75 %, eikä sellaista voi tuplata 140...150 prosenttiin. Sharrowillahan se jää selvästi 70% huonommaksi kuten pienempi huippunopeus kertoo. Syy on tietysti Sharrow potkurin huomattavasti vakiopotkuria suurempi märkäpinta sillä osalla lapaa mikä sijaitsee kauimpana akselista.- Anonyymi
Ei se huippunopeuskaan todista parempaa hyötysuhdetta.
Paremman hyötysuhteen todiste on vain pienempi polttoaineen kulutus samalla nopeudella. Ei suurempi huippunopeus eikä suurempi nopeus samalla kierrosnopeudella. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se huippunopeuskaan todista parempaa hyötysuhdetta.
Paremman hyötysuhteen todiste on vain pienempi polttoaineen kulutus samalla nopeudella. Ei suurempi huippunopeus eikä suurempi nopeus samalla kierrosnopeudella.Potkurin hyötysuhde on työntövoima * nopeus/akseliteho. Huippunopeudella on käytössä koneen täysi teho. Jos vielä kierrosluku on kutakuinkin sama, on molemmilla potkureilla akseliteho sama. Suuremmalla nopeudella työntövoima*nopeus on varmasti suurempi eli hyötysuhde on parempi nopeammalla potkurilla.
Polttoaineenkulutus tietyllä vauhdilla riippuu potkurin hyötysuhteen lisäksi myös moottorin hyötysuhteesta, jossa voi olla merkittäviä eroja kierrosluvun mukaan.
Hyvänä esimerkkinä autot, joissa vaihteenvalinta vaikuttaa varsin paljon kulutukseen. 100 km/h ajo vaatii lähes tismalleen saman akselitehon kaikilla vaihteilla, mutta kulutus tippuu reilusti ajettaessa 5:lla 3:n sijaan.
Sharrowin esimerkkitapauksissa ne suuret erot ovat juuri tuollaisia. Sharrowilla on saavutettu sama nopeus huomattavasti alhaisemmalla kierrosluvulla, jolloin moottorin hyötysuhde on merkittävästi parempi. Samaan olisi päässyt valitsemalla suurempi tavallinen potkuri. Suuremmalla tarkoitan tapauksesta riipppuen suurempaa halkaisijaa, nousua, lapapinta-alaa tai näiden yhdistelmää.
Potkurin optimointi riippuu tavoitteista. Suuremmissa nopeuksissa on eduksi olla vähän lapapinta-alaa ja pienemmissä paljon. Sharrowissa sitä on paljon tyypilliseen perämoottorin potkuriin nähden. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Potkurin hyötysuhde on työntövoima * nopeus/akseliteho. Huippunopeudella on käytössä koneen täysi teho. Jos vielä kierrosluku on kutakuinkin sama, on molemmilla potkureilla akseliteho sama. Suuremmalla nopeudella työntövoima*nopeus on varmasti suurempi eli hyötysuhde on parempi nopeammalla potkurilla.
Polttoaineenkulutus tietyllä vauhdilla riippuu potkurin hyötysuhteen lisäksi myös moottorin hyötysuhteesta, jossa voi olla merkittäviä eroja kierrosluvun mukaan.
Hyvänä esimerkkinä autot, joissa vaihteenvalinta vaikuttaa varsin paljon kulutukseen. 100 km/h ajo vaatii lähes tismalleen saman akselitehon kaikilla vaihteilla, mutta kulutus tippuu reilusti ajettaessa 5:lla 3:n sijaan.
Sharrowin esimerkkitapauksissa ne suuret erot ovat juuri tuollaisia. Sharrowilla on saavutettu sama nopeus huomattavasti alhaisemmalla kierrosluvulla, jolloin moottorin hyötysuhde on merkittävästi parempi. Samaan olisi päässyt valitsemalla suurempi tavallinen potkuri. Suuremmalla tarkoitan tapauksesta riipppuen suurempaa halkaisijaa, nousua, lapapinta-alaa tai näiden yhdistelmää.
Potkurin optimointi riippuu tavoitteista. Suuremmissa nopeuksissa on eduksi olla vähän lapapinta-alaa ja pienemmissä paljon. Sharrowissa sitä on paljon tyypilliseen perämoottorin potkuriin nähden.Sharrowisi on samanlainen vitsi kuin Flettner- roottori. Viking Glory on nyt ajellut tappi pystyssä muutaman vuoden ja on todettu ettei sillä tappiroottorilla saavuteta mitään ja siksi uudempaan laivaan sitä ei edes asennettu vaikka se oli siihenkin suunniteltu.
Aloituksen 100 % kasvanut nopeus samalla kierrosluvulla on teoriassakin täydellinen mahdottomuus.
Otetaan esimerkki: Erään veneen potkurin teoreettinen eli laskennallinen nopeus veden halki tietyllä pyörimisnopeudella on 30 km/h ja käytännön etenemisnopeus silloin 24 km/h. 100 % nopeuden korotus Sparrowin avulla johtaisi siis samalla potkurin pyörimisnopeudella veneen nopeuteen 48 km/h...vaikuttaa aika hyvältä...olisiko liiankin hyvää... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sharrowisi on samanlainen vitsi kuin Flettner- roottori. Viking Glory on nyt ajellut tappi pystyssä muutaman vuoden ja on todettu ettei sillä tappiroottorilla saavuteta mitään ja siksi uudempaan laivaan sitä ei edes asennettu vaikka se oli siihenkin suunniteltu.
Aloituksen 100 % kasvanut nopeus samalla kierrosluvulla on teoriassakin täydellinen mahdottomuus.
Otetaan esimerkki: Erään veneen potkurin teoreettinen eli laskennallinen nopeus veden halki tietyllä pyörimisnopeudella on 30 km/h ja käytännön etenemisnopeus silloin 24 km/h. 100 % nopeuden korotus Sparrowin avulla johtaisi siis samalla potkurin pyörimisnopeudella veneen nopeuteen 48 km/h...vaikuttaa aika hyvältä...olisiko liiankin hyvää...Ei Flettner ole mikään vitsi, mutta hyödyt saadaan avomerellä ja Viking Glory ajaa pääasiassa saaristossa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Potkurin hyötysuhde on työntövoima * nopeus/akseliteho. Huippunopeudella on käytössä koneen täysi teho. Jos vielä kierrosluku on kutakuinkin sama, on molemmilla potkureilla akseliteho sama. Suuremmalla nopeudella työntövoima*nopeus on varmasti suurempi eli hyötysuhde on parempi nopeammalla potkurilla.
Polttoaineenkulutus tietyllä vauhdilla riippuu potkurin hyötysuhteen lisäksi myös moottorin hyötysuhteesta, jossa voi olla merkittäviä eroja kierrosluvun mukaan.
Hyvänä esimerkkinä autot, joissa vaihteenvalinta vaikuttaa varsin paljon kulutukseen. 100 km/h ajo vaatii lähes tismalleen saman akselitehon kaikilla vaihteilla, mutta kulutus tippuu reilusti ajettaessa 5:lla 3:n sijaan.
Sharrowin esimerkkitapauksissa ne suuret erot ovat juuri tuollaisia. Sharrowilla on saavutettu sama nopeus huomattavasti alhaisemmalla kierrosluvulla, jolloin moottorin hyötysuhde on merkittävästi parempi. Samaan olisi päässyt valitsemalla suurempi tavallinen potkuri. Suuremmalla tarkoitan tapauksesta riipppuen suurempaa halkaisijaa, nousua, lapapinta-alaa tai näiden yhdistelmää.
Potkurin optimointi riippuu tavoitteista. Suuremmissa nopeuksissa on eduksi olla vähän lapapinta-alaa ja pienemmissä paljon. Sharrowissa sitä on paljon tyypilliseen perämoottorin potkuriin nähden.Koneen huippukierrokset riippuvat potkurista. Se, että joku potkuri saavuttaa suuremman nopeuden huippukierroksilla, ei ole relevanttia koska:
- huippukierros on erilainen eri potkurilla
- jos huippukierros törmää kierroksen rajoittimeen, niin toisella potkurilla voi silti kulua enemmän polttoainetta kuin toisella ja nopeudessakin voi olla vastaava ero
Jos potkurien tehokkuutta halutaan verrata, niin pitäisi vertailla kulutusta matkaa kohden olkoonkin, että siihen vaikuttaa mm. ilmanvastus ja kitka moottorissa ja muualla.
Moottorissa ja vaihteistossa tapahtuva hyötysuhteen muutos on pieni, jos liikutaan moottorin normaalilla toiminta-alueella ja sekin tietenkin pitää ottaa huomioon hyvänä tai huonona asiana. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei Flettner ole mikään vitsi, mutta hyödyt saadaan avomerellä ja Viking Glory ajaa pääasiassa saaristossa.
Jos se Flettner -roottori olisi jotain muuta kuin vitsi, niitä olisi rakennettu jo liki vuosisadan ajan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos se Flettner -roottori olisi jotain muuta kuin vitsi, niitä olisi rakennettu jo liki vuosisadan ajan.
Hahhah... niitähän on rakennettu jo liki vuosisadan ajan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se huippunopeuskaan todista parempaa hyötysuhdetta.
Paremman hyötysuhteen todiste on vain pienempi polttoaineen kulutus samalla nopeudella. Ei suurempi huippunopeus eikä suurempi nopeus samalla kierrosnopeudella.Kyllä todistaa. Kun kaikissa vaihtoehdoissa on kaasu pohjassa, ja kierrokset täyden tehon alueella, niin polttoaineen kulutus on sama maksimi molemmille. Mutta propulsiotehoa on enemmän kun sama vene saadaan kulkemaan kovempaa. Poikkeuksena voisi olla jos kovempaa kulkeva vene kulkisi silti pienemmällä vastuksella, esim kantosiipien varassa, mutta hitaamman runko kulkisi vedessä. Tällaista tilannetta ei esiinny plaanaavilla rungoilla ilman kantosiipiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos se Flettner -roottori olisi jotain muuta kuin vitsi, niitä olisi rakennettu jo liki vuosisadan ajan.
Sähköautoja olisi rakennettu 200 vuotta ja Jeesuksella olisi ollut iPhone.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hahhah... niitähän on rakennettu jo liki vuosisadan ajan.
Niinpä, ja montako hahhaata niitä on rakennettu?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sähköautoja olisi rakennettu 200 vuotta ja Jeesuksella olisi ollut iPhone.
Ahaa hahhaa...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niinpä, ja montako hahhaata niitä on rakennettu?
Mitäköhän yrität sanoa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä todistaa. Kun kaikissa vaihtoehdoissa on kaasu pohjassa, ja kierrokset täyden tehon alueella, niin polttoaineen kulutus on sama maksimi molemmille. Mutta propulsiotehoa on enemmän kun sama vene saadaan kulkemaan kovempaa. Poikkeuksena voisi olla jos kovempaa kulkeva vene kulkisi silti pienemmällä vastuksella, esim kantosiipien varassa, mutta hitaamman runko kulkisi vedessä. Tällaista tilannetta ei esiinny plaanaavilla rungoilla ilman kantosiipiä.
Eihän se tietenkään ole niin, mutta jokainen saa tulla uskollaan autuaaksi.
🤣🤣🤣 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sähköautoja olisi rakennettu 200 vuotta ja Jeesuksella olisi ollut iPhone.
Erityisen ontuva vertaus, tosin ensimmäiset autot nimen omaan olivat sähköautoja mutta ei mennä siihen!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä todistaa. Kun kaikissa vaihtoehdoissa on kaasu pohjassa, ja kierrokset täyden tehon alueella, niin polttoaineen kulutus on sama maksimi molemmille. Mutta propulsiotehoa on enemmän kun sama vene saadaan kulkemaan kovempaa. Poikkeuksena voisi olla jos kovempaa kulkeva vene kulkisi silti pienemmällä vastuksella, esim kantosiipien varassa, mutta hitaamman runko kulkisi vedessä. Tällaista tilannetta ei esiinny plaanaavilla rungoilla ilman kantosiipiä.
Jäikö jopa aloitus lukematta?
Mistä saat päähäsi janakata tätä kaasu pohjassa- tarinaa?
Mistä saat päähäsi kantosiivet? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jäikö jopa aloitus lukematta?
Mistä saat päähäsi janakata tätä kaasu pohjassa- tarinaa?
Mistä saat päähäsi kantosiivet?Tollo! Ne kantosiivet on veneen pohjassa eikä kenenkään päässä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Erityisen ontuva vertaus, tosin ensimmäiset autot nimen omaan olivat sähköautoja mutta ei mennä siihen!
Jos se sähköauto olisi jotain muuta kuin vitsi, niitä olisi rakennettu jo liki kahden vuosisadan ajan.
Jos se iPhone olisi jotain muuta kuin vitsi, niitä olisi Jeesuskin käyttänyt.
Ihan looginen vertaus väittämään: "Jos se Flettner -roottori olisi jotain muuta kuin vitsi, niitä olisi rakennettu jo liki vuosisadan ajan." - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos se sähköauto olisi jotain muuta kuin vitsi, niitä olisi rakennettu jo liki kahden vuosisadan ajan.
Jos se iPhone olisi jotain muuta kuin vitsi, niitä olisi Jeesuskin käyttänyt.
Ihan looginen vertaus väittämään: "Jos se Flettner -roottori olisi jotain muuta kuin vitsi, niitä olisi rakennettu jo liki vuosisadan ajan."Ontuvaisuutesi se vaan jatkuu ja jatkuu, joko pian päästään atomien halkeamisiin tms?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ontuvaisuutesi se vaan jatkuu ja jatkuu, joko pian päästään atomien halkeamisiin tms?
Luuletko että ontuminen on edellytys atomien halkaisuun? (En onnu.)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Erityisen ontuva vertaus, tosin ensimmäiset autot nimen omaan olivat sähköautoja mutta ei mennä siihen!
Ensimmäiset autot eivät olleet sähkökäyttöisiä, vaan höyrykäyttöisiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ensimmäiset autot eivät olleet sähkökäyttöisiä, vaan höyrykäyttöisiä.
Siihen voitaisiin palata. Atominhalkaisukone höyryä tuottamaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos se sähköauto olisi jotain muuta kuin vitsi, niitä olisi rakennettu jo liki kahden vuosisadan ajan.
Jos se iPhone olisi jotain muuta kuin vitsi, niitä olisi Jeesuskin käyttänyt.
Ihan looginen vertaus väittämään: "Jos se Flettner -roottori olisi jotain muuta kuin vitsi, niitä olisi rakennettu jo liki vuosisadan ajan."Riittääkö 140 vuotta?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Riittääkö 140 vuotta?
Ei riitä.
Polttomoottoriautoja on ollut 145 vuotta ja raja menee juurikin 140 ja 145 vuoden välissä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Riittääkö 140 vuotta?
Miksi ihmeessä riittäisi, ei tämä ole mikään basaari tai huutokauppa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi ihmeessä riittäisi, ei tämä ole mikään basaari tai huutokauppa.
Mutta vaikuttaa siltä...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se huippunopeuskaan todista parempaa hyötysuhdetta.
Paremman hyötysuhteen todiste on vain pienempi polttoaineen kulutus samalla nopeudella. Ei suurempi huippunopeus eikä suurempi nopeus samalla kierrosnopeudella.Samaa mieltä. Ei nopeus erot tietyllä kierrosnopeudella kerro taloudellisuudesta mitään. Jyrkemmällä nousulla nopeus tietysti kasvaa, mutta silloin kone myös haluaa enemmän juotavaa.
- Anonyymi
Hyvät herrat
En pysty tarkalleen seuraamaan tiedän teoreettista keskustelua mutta eikö kaiken A ja ja O pitäisi olla kuinka paljon on kulutus L/nM tai siis jenkkiläittäin MPG.Tästähän me maksamme?Voiko teidän keskustelustanne vetää tämän johtopäätöksen ?- Anonyymi
Kyllä ja ei.
Joillekin huippunopeus voi olla tärkeämpi. - Anonyymi
Parhaan energian kulutus matkaa kohden tuloksen saat tällaisella kalustolla:
https://www.divein.com/boating/electric-surfboard/
Potkurin muutokset nykyiseen veneeseesi kannattaa tuolla tavoitteella unohtaa kokonaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä ja ei.
Joillekin huippunopeus voi olla tärkeämpi.Mikäs kiire täällä on, valmissaa maailmassa?
- Anonyymi
Minä vedän tästä sen johtopäätöksen että että mielenkiintoinen juttu mutta riitääkö kompetenssi tämän kysymyksen ratkaisemiseksi! Onko esimerkiksi hyvä hyötysuhde sama kuin alhainen L/nM ?
- Anonyymi
Hyvä jos toimii.
Pitäisi saada myös tähän 4,5hp Suzukiin kun syö liikaa.- Anonyymi
Syö itse vähemmän niin koneelle jää enemmän syötävää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Syö itse vähemmän niin koneelle jää enemmän syötävää.
Syö se kone silti liikaa vaikka syötävää on enemmän. Taidat olla humanisti kun ei loogista ajattelukykyä ole pätkääkään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Syö se kone silti liikaa vaikka syötävää on enemmän. Taidat olla humanisti kun ei loogista ajattelukykyä ole pätkääkään.
Saatan olla humanistikin mutta sen edes tiedän ettei nesteitä syödä, niitä juodaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saatan olla humanistikin mutta sen edes tiedän ettei nesteitä syödä, niitä juodaan.
Sano se mehujäätä syöville ja opi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saatan olla humanistikin mutta sen edes tiedän ettei nesteitä syödä, niitä juodaan.
Mistä päättelit, että 4,5hp Suzuki juo, ja mitä sillä on merkitystä, kun ongelmana edelleenkin on, että se syö liikaa.
- Anonyymi
Aloitus on täydellisen sekava, 110 % parempi hyötysuhde yms. Jos potkurin hyötysuhde on vaikka 77 %, niin se lisääntyneenä 110 prosentilla antaa hyötysuhteeksi 161,7 %...
Ei taida aloittaja ihan ymmärtää mitä esittää?- Anonyymi
Kun ei sen potkurin hyötysuhde ole läheskään 77% koko kierrosalueella. Sen tietäisit, jos olisit lukenut muutakin kuin aloituksen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun ei sen potkurin hyötysuhde ole läheskään 77% koko kierrosalueella. Sen tietäisit, jos olisit lukenut muutakin kuin aloituksen.
Kunnolla mitoitetun perinteisen potkurin hyötysuhde on yli 70% koko kierroslukualueella.
Näin on kaikissa laivoissa, eikä mikään estä laittamasta yhtä hyvin suunniteltua veneeseenkään. Opiskele alaa ennen kuin tulet tänne pätemään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kunnolla mitoitetun perinteisen potkurin hyötysuhde on yli 70% koko kierroslukualueella.
Näin on kaikissa laivoissa, eikä mikään estä laittamasta yhtä hyvin suunniteltua veneeseenkään. Opiskele alaa ennen kuin tulet tänne pätemään.On veneissä haasteensa potkurisuunnitteluun. Laivoissa yleensä huippunopeus on selvästi alle runkonopeuden. 200 m vesilinjalla runkonopeus olisi 35 solmua. Alle runkonopeuden työntövoima on varsin pieni ja potkurin hyötysuhde saadaan hyväksi.
Veneisiin laitetaan reilusti enemmän tehoa, koska harvalle riittää alle runkonopeuden vauhti. Nykyään vain purjeveneet jäävät alle runkonopeuden ja niissäkin alkaa koneet olla niin suuria, että runkonopeus lähestyy tai jopa ylittyy.
Liukuvissa veneissä, varsinkin nopeammissa, haasteena on suuri nopeusalue ja suuri vastus puoliliukuvalla alueella. Optimaalinen potkuri ja akselikierrosluku olisivat aivan eri 10-15 solmun kyntämisessä kuin 40+ solmun huippunopedella. Ei tuohon saa potkuria, jonka hyötysuhde olisi yli 70% koko alueella.
40+ solmussa kavitointia tulee väkisin ja potkurien hyötysuhde laskee. Osakavitoivaksi suunniteltu potkuri toimii huonommin pienissä nopeuksissa.
Suurissa nopeuksissa vetolaitteen, puhumattakaan akselivedon, vastus on hyvin ratkaiseva. Se rajoittaa potkurin halkaisijan aivan liian pieneksi puoliliukuvalle ja uppouma-alueelle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kunnolla mitoitetun perinteisen potkurin hyötysuhde on yli 70% koko kierroslukualueella.
Näin on kaikissa laivoissa, eikä mikään estä laittamasta yhtä hyvin suunniteltua veneeseenkään. Opiskele alaa ennen kuin tulet tänne pätemään.Jos olet alaa opiskellut, tiedät itsekin, ettei tuo pidä paikkaansa. Paitsi että Sharrowin pojat tuohon juurikin pyrkivät.
Myyjä ja keksijä luonnollisesti yrittää esittää keksintönsä mahdollisimman edullisessa valossa kilpailijoihin nähden, usein jopa arveluttavia väitteitä ja mittauksia käyttäen.
Lyömmekö vaikka vetoa, ettei hyötysuhteessa puoliteholla ole väitettyä eroa, kun mittaajina ovat puolueettomat ammattilaiset ja tiedemiehet, jotka luonnollisesti mitoittaisivat sen tavallisenkin potkurin juuri optimaaliseksi ko. moottorille ja veneelle?
Käytännön hyötysuhde mitataan polttoaineen kulutuksena aikaa kohden samalla veneen nopeudella, ei moottorin tai potkurin. Kuluttajalle se on aivan samantekevää, kuinka kovaa se potkuri pyörii, ja moottorinkin kierrosluku kiinnostaa vain koneen kestävyyden ja metelin kannalta.- Anonyymi
Pyörimisnopeus ei ole samantekevää, koska jo alhaisemman metelin kannalta tuo olisi merkittävä parannus, mutta saa koneen hajotettua ylikuormittamalla alhaisillakin kierroksilla. Silti mielenkiintoinen tuote, koska teoriassa sen pitäisi toimia. Ei tietenkään käytännössä niillä hyötysuhdeparannuksilla kuin väitetään, mutta markkinoilla on valehdeltava jotta pärjää kilpailijoille jotka myöskin valehtelevat... näin se vaan menee. Käytännön hyödyt jää nähtäväksi, ostaisin tuollaisen ihan mielenkiinnosta jos omaan veneeseen sopivan saisi. Talvirenkaatkin olisi jo äärettömän hyviä jos jokaisen tuotekehityssukupolven parannukset ynnättäisiin, mutta silti autoilijat toilailee ja kolaroi liukkauden yllättäminä lähestulkoon kuten ennenkin.
Anonyymi kirjoitti:
Pyörimisnopeus ei ole samantekevää, koska jo alhaisemman metelin kannalta tuo olisi merkittävä parannus, mutta saa koneen hajotettua ylikuormittamalla alhaisillakin kierroksilla. Silti mielenkiintoinen tuote, koska teoriassa sen pitäisi toimia. Ei tietenkään käytännössä niillä hyötysuhdeparannuksilla kuin väitetään, mutta markkinoilla on valehdeltava jotta pärjää kilpailijoille jotka myöskin valehtelevat... näin se vaan menee. Käytännön hyödyt jää nähtäväksi, ostaisin tuollaisen ihan mielenkiinnosta jos omaan veneeseen sopivan saisi. Talvirenkaatkin olisi jo äärettömän hyviä jos jokaisen tuotekehityssukupolven parannukset ynnättäisiin, mutta silti autoilijat toilailee ja kolaroi liukkauden yllättäminä lähestulkoon kuten ennenkin.
"...moottorinkin kierrosluku kiinnostaa vain koneen kestävyyden ja metelin kannalta."
Mitä osaa tuosta et ymmärtänyt? Voin toki muuttaa ja yksinkertaistaa kirjoitustapaani jos vain tietäisin, missä meni vikaan ja mitä normaalijärjellä varustetun lukijan kohtuudella voidaan olettaa ymmärtävän.- Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
"...moottorinkin kierrosluku kiinnostaa vain koneen kestävyyden ja metelin kannalta."
Mitä osaa tuosta et ymmärtänyt? Voin toki muuttaa ja yksinkertaistaa kirjoitustapaani jos vain tietäisin, missä meni vikaan ja mitä normaalijärjellä varustetun lukijan kohtuudella voidaan olettaa ymmärtävän.Mitäs siinä äksyilet. Moottorin kierrosluku ei kiinnosta kuluttajaa koneen kestävyyden kannalta, ainoastaan metelin kannalta. Väärällä potkurivalinnalla moottorin saa rikottua niin ylikierroksilla kuin alikierroksillakin. Mitä tuosta et ymmärtänyt?
- Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
"...moottorinkin kierrosluku kiinnostaa vain koneen kestävyyden ja metelin kannalta."
Mitä osaa tuosta et ymmärtänyt? Voin toki muuttaa ja yksinkertaistaa kirjoitustapaani jos vain tietäisin, missä meni vikaan ja mitä normaalijärjellä varustetun lukijan kohtuudella voidaan olettaa ymmärtävän.Kyllä tuo oli ihan riittävän selkeä normaalijärkiselle, mutta aloittajaa se ei estä jankkaamasta omiaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä tuo oli ihan riittävän selkeä normaalijärkiselle, mutta aloittajaa se ei estä jankkaamasta omiaan.
Mistä päättelet, että asiallisen aloituksen tehnyt on jäänyt tätä apinalaumaa seuraamaan ja kommentoimaan?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä päättelet, että asiallisen aloituksen tehnyt on jäänyt tätä apinalaumaa seuraamaan ja kommentoimaan?
Tulin pitkästä aikaa kurkkaamaan mitä tänne kuuluu. No, eipä olisi kannattanut.
Ihmepotkurin ihme on siinä, että tietyllä kierroslukualueella (3000 pinnassa) se saa plaanaavan veneen plaaniin kun tavallisella potkurilla vene vielä kyntää keula pystyssä. Siitä syntyy suunnaton nopeusetu joka näkyy tavattoman paljon pienempänä polttoaineen kulutuksena per kuljettu meripeninkulma ao nopeudella, koska konetta voi ajaa noin 1000 rpm pienemmillä kierroksilla. Kuten sanottu huippunopeus ei välttämättä parane, ja sitä näköjään kaikki tuijoittavat ainoana hyvyyden mittarina.
Mitä ilmeisimmin vain pari valistuneempaa kommentaattoria on edes vaivautunut katsomaan mittaustuloksia, joista osa on Yamahan insinöörien tekemiä ja verrokkina on Yamahan parhaaksi katsoma firman potkuri samassa koneessa ja samassa veneessä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tulin pitkästä aikaa kurkkaamaan mitä tänne kuuluu. No, eipä olisi kannattanut.
Ihmepotkurin ihme on siinä, että tietyllä kierroslukualueella (3000 pinnassa) se saa plaanaavan veneen plaaniin kun tavallisella potkurilla vene vielä kyntää keula pystyssä. Siitä syntyy suunnaton nopeusetu joka näkyy tavattoman paljon pienempänä polttoaineen kulutuksena per kuljettu meripeninkulma ao nopeudella, koska konetta voi ajaa noin 1000 rpm pienemmillä kierroksilla. Kuten sanottu huippunopeus ei välttämättä parane, ja sitä näköjään kaikki tuijoittavat ainoana hyvyyden mittarina.
Mitä ilmeisimmin vain pari valistuneempaa kommentaattoria on edes vaivautunut katsomaan mittaustuloksia, joista osa on Yamahan insinöörien tekemiä ja verrokkina on Yamahan parhaaksi katsoma firman potkuri samassa koneessa ja samassa veneessä.Täysin sama tulos saadaan vaihtamalla potkuri toiseen tavalliseen potkuriin eri nousulla.
Jos lisäät potkurin nousua, vene plaanaa matalammalla kierrosluvulla, jos koneessa riittää potkua. Ihmepotkurilla vene ei kuluta samassa vauhdissa yhtään vähempää polttoainetta koska potkurilla on vain hyvin pieni merkitys vastukseen eikä mikään potkuri luista sillä alueella, mihin se on tarkoitettu.
Ihmepotkurin tärkein argumentti on se, että kaikkein epätaloudellisin alue löytyy matalammalta kierrosluvulta kuin vakiopotkurilla. Jos vakiopotkurin vaihtaa toiseen, saadaan samat arvot. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täysin sama tulos saadaan vaihtamalla potkuri toiseen tavalliseen potkuriin eri nousulla.
Jos lisäät potkurin nousua, vene plaanaa matalammalla kierrosluvulla, jos koneessa riittää potkua. Ihmepotkurilla vene ei kuluta samassa vauhdissa yhtään vähempää polttoainetta koska potkurilla on vain hyvin pieni merkitys vastukseen eikä mikään potkuri luista sillä alueella, mihin se on tarkoitettu.
Ihmepotkurin tärkein argumentti on se, että kaikkein epätaloudellisin alue löytyy matalammalta kierrosluvulta kuin vakiopotkurilla. Jos vakiopotkurin vaihtaa toiseen, saadaan samat arvot.Ihan kaikki potkurit "luistavat" käytössä. Se on vähän kuin sähkömoottorin jättämä, jos jättämää ei ollenkaan olisi, moottori ei pyörisi.
Ja mitä suurempi on potkurin halkaisija, sitä suurempi on veteen välittyvän voiman ero potkurin ylä- ja alapuolilla. Itse asiassa tästä seurra sekin, että erityisesti uppoumarunkoinen vene pyrkii peruutettaessa kääntymään tiettyyn ja aina samaan suuntaan jos peräsin on suorassa. Mutta ei mennä näihin, todetaan vain että potkurit "luistavat" - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan kaikki potkurit "luistavat" käytössä. Se on vähän kuin sähkömoottorin jättämä, jos jättämää ei ollenkaan olisi, moottori ei pyörisi.
Ja mitä suurempi on potkurin halkaisija, sitä suurempi on veteen välittyvän voiman ero potkurin ylä- ja alapuolilla. Itse asiassa tästä seurra sekin, että erityisesti uppoumarunkoinen vene pyrkii peruutettaessa kääntymään tiettyyn ja aina samaan suuntaan jos peräsin on suorassa. Mutta ei mennä näihin, todetaan vain että potkurit "luistavat"Ei ole eroa ala- ja yläpuolella eikä sivuttaisveto pakilla johdu siitä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan kaikki potkurit "luistavat" käytössä. Se on vähän kuin sähkömoottorin jättämä, jos jättämää ei ollenkaan olisi, moottori ei pyörisi.
Ja mitä suurempi on potkurin halkaisija, sitä suurempi on veteen välittyvän voiman ero potkurin ylä- ja alapuolilla. Itse asiassa tästä seurra sekin, että erityisesti uppoumarunkoinen vene pyrkii peruutettaessa kääntymään tiettyyn ja aina samaan suuntaan jos peräsin on suorassa. Mutta ei mennä näihin, todetaan vain että potkurit "luistavat"Potkurissa on silloin aina luistoa, kun se tuottaa työntövoimaa.
Mutta väitteesi sähkömoottorin jättämästä pätee induktiomoottoreihin, ei todellakaan synkroni- eli tahtimoottoreihin. Niillähän tunnetusti nimenomaan ei ole jättämää.
Valmistajan sivuilla on kaikki raportit kaksikoneasennuksille tai useammalle, mitenköhän toimii yhden koneen kanssa ja miksi sellaista testiraporttia ei sivuilta löydy :)
- Anonyymi
Kaksikoneasennus on tärkeä asia koska yksi moottori ei todennäköisesti jaksa vääntää tarpeeksi, että se saisi nostettua jyrkemmällä nousulla olevalla potkurilla veneen liukuun
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaksikoneasennus on tärkeä asia koska yksi moottori ei todennäköisesti jaksa vääntää tarpeeksi, että se saisi nostettua jyrkemmällä nousulla olevalla potkurilla veneen liukuun
Yksi tehokkaampi moottori "vääntää" ihan riittävästi, ei sitä varten kahta tarvita.
Esim. FI- kilpaveneissä on vain yksi moottori "vääntämässä"... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yksi tehokkaampi moottori "vääntää" ihan riittävästi, ei sitä varten kahta tarvita.
Esim. FI- kilpaveneissä on vain yksi moottori "vääntämässä"...F1-veneiden moottoreissa ei ole juurikaan vääntöä. Tehoa sen sijaan löytyy.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
F1-veneiden moottoreissa ei ole juurikaan vääntöä. Tehoa sen sijaan löytyy.
Teho ei vaan välity ilman vääntöä, ei F1:ssa eikä suurissa laivoissa!
- Anonyymi
Mitäpä tuota miettimään! Jos väitteissä on yhtään perää, ei veneiden F250 luokassa tai missään offshoreluokassa voi pärjätä muilla potkureilla.
- Anonyymi
Onko Sharrowia verrattu pintapotkureihin?
- Anonyymi
Et ole ymmärtänyt kirjoitettua. Sharrow toimii optimaalisesti keskikierrosluvuilla eikä lisää huippunopeutta, saattaa olla jopa hieman hitaampi. Jos F250 paremmuus mitataan toimintamatkana tankillisella, niin sitten Sharrow on voittaja.
- Anonyymi
Aika eto potkuri, yli 100 % muita nopeampi...tuohan muuten edellyttää että nopeus ylittää reilusti potkurin oman teoreettisen maksiminopeuden. Eipä olekaan tämmöistä peliä vielä nähty...
- Anonyymi
Keskikierroksilla, kun kilpailija kyntää 13 solmua ja Sharrow saa plaaniin ja 27 solmuun. Siitä yli 100% ero. Ei kaikilla kerroksilla eikä huippunopeudella.
- Anonyymi
Taitaa olla yhtä ihmeellinen kuin petestep-pohjanmuotoilu. Tuskin kuullaan ja nähdään missään.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 4124205
Miksi suomalaisia vainajia säilytetään kylmäkonteissa ulkona? Näin kuolleita kohdellaan Suomessa
Suomesta ei löydy enää tilaa kuolleille. Tänä päivänä vainajia säilytetään ympäri maata ulkona kylmäkonteissa. Kontit2352078Olen ärtynyt koska
minulla on tunteita sinua kohtaan. Tunteita joita en voi ilmaista. Kaipaan kaikkea sinussa. Siksi olen välillä hankala.681540Suomalaiset marjat loppuvat
Suomalaiset marjat mätänevät metsään, koska ulkomaalaiset, lähinnä thaimaalaiset poimijat ovat huolehtineet suomalaisten1571357Yhteiskuntaa hyväksi käyttäjät
Kyllä täällä Suomussalmellakin osaavat käyttää näitä Suomen etuja hyväksi. Vuokrataan ns. asunto lapselle että saa asu661029Joku tukeva täti syyttää suomalaisia rasisteiksi Hesarissa
”Kaikki valkoiset ihmiset Suomessa ovat kasvaneet rasistiseen ajatteluun”, sanoo Maija Laura Kauhanen: https://www.hs.1671015Mitä teen väärin?
Alkaa pikku hiljaa tympäsemään ainainen pakkien saanti. Eka ennen kun nähdään, miehet ovat kiinnostuneita viestittelemää131988Hallitus korottaa yleisen arvonlisäveron 25,5 prosenttiin
Yleisen arvonlisäveron kiristäminen 1,5 prosenttiyksiköllä on hallituksen järein toimi kehysriihessä. Se voi tuoda valti232967- 117923
Haluaisin tietää
mikä saa sinut tuntemaan olosi rakastetuksi. Ja sitten haluaisin mahdollisuuden tehdä juuri niin. 💔51898