Maailmankaikkeus laajenee kiihtyvällä nopeudella

Miten ääretön voi laajentua?

Anonyymi kirjoitti:

Miten ääretön voi laajentua?

no mieti sinä sitä

Anonyymi kirjoitti:

no mieti sinä sitä

Tiedän vastauksen miettimättäkin: ei ääretön voi laajentua! Noin ihan vaikkaa vaan tiedoksi :)

Anonyymi kirjoitti:

Tiedän vastauksen miettimättäkin: ei ääretön voi laajentua! Noin ihan vaikkaa vaan tiedoksi :)

Ääretön on vaikea asia.
Osaatko kuvitella äärellisen kappaleen, jonka pinta-ala lähestyy ääretöntä samalla kun sen massa lähestyy nollaa? Minä osaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ääretön on vaikea asia.
Osaatko kuvitella äärellisen kappaleen, jonka pinta-ala lähestyy ääretöntä samalla kun sen massa lähestyy nollaa? Minä osaan.

Äärelliselle (pienelle) alueelle mahtuu myös säännöllinen monikulmio, jonka piiri lähestyy rajatta ääretöntä.

Anonyymi kirjoitti:

Miten ääretön voi laajentua?

K-Vaaapusella laajenee ruskee aukko.

Satemetsän sate kiihtysi kiihtymistään Martti Huuhaa Innasen radiokuunnelmassa "Seikkailija Joe Smith Rasilian satemetsässä.

Kasvunopeus tarkoittaa maailmankaikkeuden laajenemista siten, että tämänhetkisen kellontikityksen mukaan etäisyydet kasvaisivat todella karkeasti pyöristäen noin 0,01% yhden miljoonan vuoden aikana.

Se miten kukakin asian ymmärtää parhaiten on sitten toinen asia. Kokeillaan parilla eri keinolla:

Kasvu tarkoittaa
1) 0,1 mm lisää jokaiseen 1 kilometrin mittatikkuun seuraavan 1000 vuoden aikana, tai tuon verran on tullut lisää edeltävän 1000 vuoden aikana.
2) Jeesuksen syntymän jälkeen on yhden kilometrin mittainen pätkä on kasvanut 0,2 mm.
3) Ihmisen elämän aikana (75 vuotta), yhden kilometrin mittainen pätkä muuttuu keskimäärin vähän vajaa 0,01 mm

Muutos on kuitenkin sen verran merkittävä, että kun ottaa huomioon kilometrimäärän täältä Linnunradan laidan yli maailmankaikkeuden reunaan (se minne saakka tällä hetkellä voi tähyilemällä nähdä käyttäen parhaita mahdollisia laitteita), se reuna karkaa näkyvistä.

Lisäksi: Ajankulun on havaittu olleen kauankauankauan sitten erilainen, kuin nykyään. Mistä se muutos johtuu ja onko kyseessä universaali lineaarinen muutos vai mikä, se ei ole vielä ihan selvää. Kun tarkastellaan nyt havaittua muutosta 67,9km/sek/1Mpc, ja ymmärretään konsensus koskien sanottua numeroa (numero sanoen se ei ole kiistaton, koska muutos on hieman erilainen riippuen mittaustavasta), ja tarkasteltu ajanjakson pätkä luokkaa 1000 vuotta, ajankulku itsessään lienee tuossa aikavälissä suht stabiili eikä tuone paljoakaan lisävirhettä esittämääni tulokseen.

Ajankulun muutos systeemin sisältä on hankala, kun vertailukohdat ovat kortilla. Ja se miksi eri keinoilla mitattuna saadaan erilaisia tuloksia on myös hieman mysteeri. Mutta se oletus, että kaikki olisi samaa jokasuuntaan näyttää saavan hieman lisää painetta uusista tutkimuksista, vaikka onkin hyvä oletus ja ainakin tiettyyn rajaan saakka ihan käyttökelpoinenkin.

Ja se vielä tähän loppuun, että tämän hetken käsityksen mukaan mainittu muutos tapahtuu enimmäkseen niinsanotuissa 'voideissa' eli suomeksi sellaisissa paikoissa, joissa painovoima ei ole merkittävä tekijä, galaksien välisessä suht tyhjässä tilassa. Painovoiman vaikutuspiirissä olevat asiat kokevat muunlaisia muutoksia. Tällä tahdon sanoa sen, että tätä ei tarvitse ottaa huomioon askelmittareissa tai auton kilometrimittareissa, koska olemme painovoiman vaikutuksen alueella, Linnunradan, Auringon ja Maapallon.

*Linnunradan laidalta*

Jos avaruus on tänään äärettömän kokoinen niin jonkin ajan kuluttua se on kahden äärettömän kokoinen jne.

Anonyymi kirjoitti:

Jos avaruus on tänään äärettömän kokoinen niin jonkin ajan kuluttua se on kahden äärettömän kokoinen jne.

Ääretön on ääretön, siis käsite ei numero - joten kaksi ääretöntä on matemaattisesti määrittelemätön asia by definition, kuten mikä tahansa muu sille asetettu numeerinen kerroin tai laskutoimitus. On myös erilaisia äärettömyyksiä, jotka omassa kontekstissaan tarkoittavat erilaisia asioita, eivätkä ole välttämättä keskenään verrannollisia muissa tarkoituksissa. Jos ääretön tarkoittaa rajattomuutta, rajattomuuskin voidaan toteuttaa monella eri tavalla.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Äärettömyys

Joten jonkin ajan kuluttua avaruus on suurempi, mutta edelleen äärettömän kokoinen, jos se oikeasti on ääretön.

Anonyymi kirjoitti:

Ääretön on ääretön, siis käsite ei numero - joten kaksi ääretöntä on matemaattisesti määrittelemätön asia by definition, kuten mikä tahansa muu sille asetettu numeerinen kerroin tai laskutoimitus. On myös erilaisia äärettömyyksiä, jotka omassa kontekstissaan tarkoittavat erilaisia asioita, eivätkä ole välttämättä keskenään verrannollisia muissa tarkoituksissa. Jos ääretön tarkoittaa rajattomuutta, rajattomuuskin voidaan toteuttaa monella eri tavalla.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Äärettömyys

Joten jonkin ajan kuluttua avaruus on suurempi, mutta edelleen äärettömän kokoinen, jos se oikeasti on ääretön.

Lue lisää

Ihan kohta maailmankaikkeus on kasvanut jo kolmen äärettömän kokoiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ääretön on ääretön, siis käsite ei numero - joten kaksi ääretöntä on matemaattisesti määrittelemätön asia by definition, kuten mikä tahansa muu sille asetettu numeerinen kerroin tai laskutoimitus. On myös erilaisia äärettömyyksiä, jotka omassa kontekstissaan tarkoittavat erilaisia asioita, eivätkä ole välttämättä keskenään verrannollisia muissa tarkoituksissa. Jos ääretön tarkoittaa rajattomuutta, rajattomuuskin voidaan toteuttaa monella eri tavalla.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Äärettömyys

Joten jonkin ajan kuluttua avaruus on suurempi, mutta edelleen äärettömän kokoinen, jos se oikeasti on ääretön.

Lue lisää

Äärettömään voidaan lisätä aina yksi. Se ei ole loogisesti mahdotonta. Siksi kun lisätään ääretön äärettömään, on sekin mahdollista.

Anonyymi kirjoitti:

Äärettömään voidaan lisätä aina yksi. Se ei ole loogisesti mahdotonta. Siksi kun lisätään ääretön äärettömään, on sekin mahdollista.

Vastaus ei erityisesti kenellekään tai vaikka kaikille.

Kuten ketjussa sanottu aiemmin: Ääretön on käsite, ei numero.

Joten sen käyttö arvojen laskennassa on vähän kuin nollatutkimus.

Toki, mitä tahansa voi äärettömään lisätä, mutta laskutoimituksen tulos on aina ääretön. Se johtuu siitä, että ääretön on määritelty niin. Joten ei ole looginen epätosi lisätä äärettömään yksi, olet oikeassa edellinen kirjoittaja siinä. Ja tarkkaanottaen kirjoittaja tuossa vielä ylempänä on vähän yksioikoinen kirjoituksessaan laskennasta äärettömillä.

Vertaa: Paljon on meri plus yksi? Melkein sama asia, mutta ei ihan, koska laskennassa meri on lukuarvoltaan oikeasti määrittelemätön (tämän kirjoituksen sisällä), koska sitä en tässä ennalta määrittele. Vastaus voi olla makuasioista riippuen joko "määrittelemätön" tai "meri plus yksi", joka taas ei ole numero, mutta periaatteessa jättää tilan arvon määrittelemiselle. Jos se määriteltäisiin kuten ääretön, vastaus olisi meri. Jos sille määrittelee tässä nyt sitten rajallisen 10-kantaisen kokonaislukujoukon arvon 2, meri plus 1 tuottaa laskennan tulokseksi 3.

On siis hupsua harhauttaa omaa ajattelua sillä, että äärettömällä olisi joku laskennallinen numeerinen arvo siten, että ääretön plus ääretön tarkoittaisi jotain muuta kuin ääretöntä, tai 4 ääretöntä jotenkin poikkeaisi edellisestä. Tämä sille leukailijalle, joka epäili maailmankaikkeuden olevan kohta kolmen äärettömän kokoinen.

Ääretön on yksinkertaistettuna arvo, joka ei ole rajallinen tai mitattavissa, kun taas mikä tahansa vaikkapa kokonaisluku sisältää rajallisen arvon ja on mitattavissa, jolla voi suorittaa laskutoimituksen. Tai jos haluaa olla seikkailuhenkinen, äärettömän voi toki sanoa olevan matemaattiselta lukuarvoltaan toistaiseksi tuntematon ja siitä syystä määritelty kuten nyt on kunnes toisin todistetaan, mutta väärässä seurassa sillä kasaa kyllä vähän paineita harteilleen tai tulee helposti leimatuksi huuhaajaksi.

Äärettömyyksiä voi löytää toki muualtakin, kuin lukujonoista. Kuten vaikka joidenkin sellaisten reaalilukujen kanssa, joiden tarkkaa arvoa ei pysty määrittelemään. Esimerkkinä vaikka pii. Sen desimaaleista ei ole löydetty toistuvaa jaksoa tai ketjun loppua, desimaalien ketju näyttää jatkuvan äärettömän monen desimaalin mittaiseksi, laskemalla löydetään kokoajan lisää. Mutta silläkin voi laskentaa suorittaa pyöristäen, vaikka aivan viimeisenpäälle tarkkaa arvoa ei tiedetä. Tai nollan ja yhden välin saa jaettua äärettömän moneen osaan.

Kun mennään joukko-opin puolelle, melko varhaisessa vaiheessa tulee vastaan se, että äärettömät voivat olla keskenään erisuuruisia, tai oikeammin silloin puhutaan mahtavuudesta. Niitä voi siis verrata keskenään, vaikka niillä ei voi laskea lukuarvoja.

Se voi olla kylmiltään vähän hankala ymmärtää, mutta se on suhteellisen ymmärrettävästi ja loogisesti todistettavissa.

Joukoilla tarkoitan tässä asioita kuten vaikka kaikki positiiviset kokonaisluvut: joukon alkioiden määrä on ääretön, siis { 0, 1, 2, ... , ääretön }. Tai kaikki reaaliluvut: tämän joukon koko on myös ääretön (reaalilukuihin voi tutustua wikipediassa, jos ei ole aiemmin kuullut tai koulusta ei muista miten se on erilainen vaikka verrattuna positiivisiin kokonaislukuihin).

Joukolle voidaan todeta sitä tarkastelemalla: se voi olla joko ylinumeroituva tai numeroituva.

Koska viimeksi mainittu reaalilukujen joukko on ylinumeroituva, se on mahtavampi joukko kuin ensiksi mainittu positiivisten kokonaislukujen joukko, joka on numeroituva.

Eli jos hiusta halkaistaan: on totaalisen väärin sanoa, että ääretöntä ei voi käyttää matemaattisesti. Sitä tosin ei ole tainnut kukaan väittääkään. Mutta ne matematiikan alueet, joilla ääretöntä voidaan käsitellä jotenkin muuten kuin pelkkänä yksiselitteisenä käsittämättömän tylsänä möykkynä, ovat melko harvassa.

Ja sitten vielä se kaikki muu liittyen äärettömään, jota en jaksa kirjoittaa.

Valitettavasti oikeaa vastausta ei ehkä ole vielä. Tai voi olla, että joku on arvannut jo oikean, mutta sitä ei ole voitu todistaa oikeaksi. Arvauksia on siis olemassa.

Täytyisi vaan tietää mitä tarkalleenottaen tarkoitit kysymyksellä.

Heitän muutaman vaihtoehdon, jos joku niistä vaikka osuisi kohdilleen.

Universumi viittas latinaan ja siinä on liite 'uni' joka suomennettuna tarkoittaa yhtä. Universumi käännetään 'maailmankaikkeus' suomeksi, eli kaikki mitä maailma pitää sisällään. Siihen perustuva vastaus on 'yksi' tai 'ainoa' tai 'ensimmäinen'. Jotkut kokevat, että ehkä myös 'viimeinen' saattaisi toimia. Tämä on perinteinen ajatusmalli.

Jos puhutaan mahdollisuudesta samanaikaisesti olemassa olevaan useampaan kuin yhteen maailmankaikkeuteen, puhutaan multiversimista. Multiversumille on omanlaisia määritteitä, kuten myös sen sisältämille maailmankaikkeuksille, kuten esimerkiksi maailmankaikkeudet eivät voi olla vuorovaikutuksessa keskenään ja senmosta. Mainitut asiat ovat suureltaosin filosofisia konsepteja. Jos haetaan kokonaislukua vastaukseksi, oikea vastaus saattaisi tulla satunnaislukugeneraattorilla positiivisten kokonaislukujen joukosta, rohkeasti yhestä ylöspäin niin suureen numeroon, kuin voit kuvitella, joka olisi tässä tapauksessa ääretöntä pienempi.

En viitsi repiä samanaikaisuus- termiä sen enempää auki kuin että sekin on filosofinen konsepti. Sitä käytetään melko kepeästi koska on mahdollista, että samanaikaisuutta ei ole olemassa. Tämä liittyy ajan mysteeriin ja problematiikkaan yleisesti yhdistettynä muunmuassa tiedonsaannin haasteisiin ja sen semmosiin muihin judansseihin.

Jos viittasit kysymykselläsi nk. Bouncing Universe- hypoteesiin, jonka mukaan maailmankaikkeus on syklinen ja voi kokea useita perättäisiä alku-loppu kierroksia, periaatteessa voisi olla mahdollista löytää todisteita edeltävästä syklistä. Todiste, jota ainakin tiedän etsittävän, kutsutaan ymmärtääkseni primortial blackhole- nimellä, ja tässä kontekstissa sillä viitataan mustaan aukkoon, joka olisi peräisin edeltävästä kierroksesta. Ja on esitetty, että taustasäteilyn nk. Kylmät Pisteet voisivat liittyä samaiseen hyppähtelyyn. Joten jos sellainen löytyy, vastaus tulisi olemaan 'vähintään toinen', koska epäilen, että sitä aiempia on vaikeahko ajoittaa muuksi kuin nykyistä edeltäväksi. Hmm. Enpä ole tuota tullut ajatelleeksi.

Ja sitten loppuun vaikka sellainen, että yhen hypoteesin mukaan kaikki on harhaa, epätodellista tai simulaatiota, mutta se tarkoittaa vain koskien omaa hypoteesin mukaisesti 'kuviteltua maailmankaikkeutta'. Ja voisi ajatella, että 'nolla' olisi vastaus. Mutta minun logiikkani vaatii silti vähintään yhden reaalimaailmankaikkeuden, fyysisen tai hengellisen whatever you name it, jonka sisällä simulaatio 'pyörii'. Eli vastaus sen perusteella on'vähintään yksi' tästä osiosta.

Alderaanissa riittää pienempikin nopeus.