Mitä teette suurelle määrälle valokuvaalbumeja,

Anonyymi-ap

jotkut kuvat tosi vanhoja ja kaikissa ei ole nimeä, ei niitä malttaisi hävittääkään, mutta tilaa ei tahdo olla riittävästi?

19

220

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Melkein joka suvussa on hullu joka tekee sukututkimusta ja lukee dekkareita

      Hae esiin ja anna sellai selle

      • Anonyymi

        😋😋😋😍😍😍😍😋😋😋

        🔞 ­N­­­y­­­m­­f­o­­m­a­­­a­­­n­­­i -> https://ye.pe/finngirl21#17923506F

        🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞


    • Anonyymi

      Kansallisarkisto.

      Liki täysin varma ja itekkin asiasta maininnut, kaatikselle vaan, jos joku ei erikseen älyä haikailla niitten perään. Tärkeimmät kuvat kai menneet aikojen kuluessa perintöken jaoissa tarpeessa oleville, mulla jäljellä just net pahvikuvat, joissa poseeravast ihmisistä ei kenelläkään ole mitään tietoa.

      Samaan syssyyn kaatikselle joutaa metisinkin valokuva-arkistot. On siellä toki itelle tärkeitä kuvia, mutta noin valokuvina ne on arvottomia. Puhun siis paperikuvista.

      Digikuvaa on paljon, parin kymmenen vuoden ajalta. Niissä sama juttu, mulle ehkä arvokkaita muistoja jne, mutta ei niitten perään kukaan huutele. Digikama siitä helppo hävittä, joitain muistitikkuja, romppuja kasa, jonkin verran kuvaa netissä. Mutta munkin kuvat hukkuu massaan, vaikka mikään mitä nettiin laitta ei periaatteessa häviä ikinä.

      Nykyisin maailma hukkuu kuvaan. Mutta säilytysformaatit lyhytikäisiä, kuinka monella on romppuasema nykyisin läppärissä? Netissä kuvat tosiaan voi säilyä ikuisestikkin, mutta ne hukkuu massaan, jis kyseessä ole jotin aivan erikoista materiaalia.

      Mutta jos tosiaan olettaa kuvien olevan kiinnostavia kenties, yhteyttä kansallisarkistoon. Kansallisarkisto tallentaa kaikenlaista materiaalia, Siellä kuvat digitoidaan ja arkistoidaan ja net on jälkipolvien käytössä . KUviin hyvä olla mahdollisimman paljon tietoa mukaan. Siellä ongelmaa suureta kuvien määrästä, ikuisesti tekemistä, ei ikinä tule valmiiksi. Mutta se suomen ja muutenkin historian kannalta tärkein ja varmin paikka vanhoille kuville.

      Vaikka joku net kuvat haluais peria, ei ole ollenkaan varma, että sen jälkeen kukaan tulee niitä säilyttämään. Kandee tiedustella kansallisarkistosta, kiinnostaisko niiitä asia.

      =DW=

    • Anonyymi

      Vahvasti tuntuu etten tee vanhoilla kuvilla mitään. Muutossa annoin lapsille sellaisen albumin, jossa oli pääasiassa heidän kuviaan. Tiedättehän kun oli vähän äitiyteen höpsähtänyt niin otti lapsista kuvia toinen toisensa jälkeen vähän joka paikassa. Samoin annoin vauvakirjat, joihin olin kirjoittanut ensimmäisiä hauskoja lausahduksia ja taas kuvia - tietysti.
      Omat lapsuuskuvat ei kiinnosta yhtään, mutten ole vielä roskii nakannut. En haikaile menneen perään, en katsele kuolleen mieheni kuvia, enkä varsinkaan hänen perheensä. Perimmäisessä nurkassa ovat. Jos lapset eivät välitä, heittäköön sitten jälkeeni pois.
      Vähän kuitenkin epäröin roskiin nakkaamista. Aloimme katsoa miehen kuoleman jälkeen kamoistaan hänen isänsä ja äitinsä hääkuvaa. Isoisoisä oli ihan yhden lapsenlapsen näköinen. On se kummallista, ehkä sittenkin lapsia tai lapsenlapsia kiinnostaa.

    • Anonyymi

      Annan albumien olla kaapissa. Joskus saatan katsella. Miksi ne pitäisi hävittää ?

      • Anonyymi

        Äitimme omistamat valokuvat jäivät minulle hänen kuoltuaan. Suurimmassa osassa valokuvia on henkilöitä , joista minulla ei ole mitään tietoa. Olen rahdannut kuvia mukanani muutosta toiseen.
        Tiedän, ettei poikaani nuo kuvat kiinnosta ja pyrin pääsemään niistä eroon, etteivät ne jäisi hänen hävitettäväkseen minun täältä poistuttuani.

        kylmätotuus


    • Anonyymi

      Uudemmista digikuvista olen tehnyt Ifolorilla vuosikirjoja.

    • Anonyymi

      Ihan totta tuo ettei ole kirjoittanut nimeä , joskus tuottaa miettimistä.
      Ennen oltiin paljon ulkomailla ja nyt kun katselen niitä kuvia niin en edes muista mistä maata mikäkin on. Sitten on joitakin vauvojen kuvia joista en tiedä kenenkä ne ovat edes , omani kyllä vielä tunnistan . Että silloin kun ottaa valokuvia niin luulee että tulee muistamaan kaiken niistä , vaan niin ei ole .
      Vanhuus teettää kaikenlaista

      • Anonyymi

        Ja kaikki joulukuvat on samanlaisia, yhtään ei muista, mikä oli vuosi.


    • Anonyymi

      Säilyttäkää. Osaa jälkipolvista voi kiinnostaa, merkatkaa jotain tärkeitä.
      Minä siivosin vanhojen nuoruuden heilojen kirjeitä kymmenittäin polttouuniin. Imeliä olivat.

    • Annan olla albumit hyllyssäni.
      Joskus niitä selailen ja muistelen menneitä.
      On myös äitini albumeja muutama, joissa on kuvia omastakin lapsuudestani.
      Jälkipolvi tehköön niille mitä haluaa. Nekin tosin niitä joskus selailevat ja siirtävät niistä kuvia koneelleen. Joskus pyytävät minua ottamaan joistakin tietyistä kuvista kuvia ja lähettämään heille.

    • Anonyymi

      Samassa pisteessä itse olen.Mitä nillä teen yksin asuvana 25vuotta jo?Joitakin katsellut,kuvat halistuneet ja roskiin. Mitä isopino jäljellä tarkoitus on laittaa irtonaisina hankkimiini metalisin pieniin matkalaukkuihin. Nimi päälle minkä suku haaran kuvia ovat ja antaa sitten sen suvun jollekin jäsenelle.Hän sitten saa päättä heitääkö roskiin vai säilyttää?pienet metaliset matkalaukut kuin rasiat.Myynistä löysin krääsä liike itis Kauppakeskus.Ihmiset kuvaa älypuhelin ja ei arvosta enää paperi kuvia. Hautaan kuvia en saa mukaan ja pieni koti ,turhaa tilaa viemässä.Todella kaikien kuvien vuosilukua ei muista,Koulu kuissa nimet jäänet taakse ihmisten.Itse voin muistaa sydämessäni ihmiset elämässäni ja ne jotka jo pois nukkuneet.Syy miksi laitaa metaliset pient matkalaukut.Johtuu sitä.Oma vanhasiksoni eläkelle jätyään,jo 82 v.Heitti kaikki kuvat pois,kysymättä haluako joku?Olin 11v.tyttö orvoksi jäädessäni.Olisin halunnut jotain kuvaa isä,äiti,lapsuus,kotini.Itsekästä siskoltani ettei kysynyt keneltäkään multakaan haluako kuvia?

    • Albumeja löytyy, joskus tulee katseltua.
      Pikku hiljaa hävitän,
      esim edellisten sukupolvien
      matkailukuvat ovat saaneet mennä.
      Seuraavaa sukupolvea tuskin kiinnostaa,
      missä maissa heidän isovanhempansa seikkailivat.
      Varsinkin kun kaikki on ilman tekstejä.

      Oman historiani talletan, kokoan ja tekstitän.
      Senkin teen ihan vain omaksi iloksi.

      • Anonyymi

        Sivusta.

        Ite aloitin valokuvaamisen jo kakarana. Mua etenkin huvittaa hautajaiskuvat, noin yleensäkin. Joku on kuollut, sitten hautajaisista paljon kuvia. Niissä esiintyviä ihmisiä ei juuri kukaan tunnista, ketä lienevät olleen. Mutta eniten huvittaa kuvat seppeleitten laskusta ja varsinkin kuvat kukitetuista hautakummuista. Ite esimerkiksi voin muitaa tilanteen, kun kuvan otin, mutta ei hajuakaan, kuka se hiton vainaja oli.

        Siis nämä hautakumpukuvat, ne tarpeettominta kuva jäämistöä, niissä ei ole oikeastaan yhtään mitään, mikä ketään ikinä kiinnostais.

        Toinen aika nolokin asia on. Pikkuinen Pekka istuu potalla. Kuka helevetti niitä kuvia kaipaa, ja on niistä kiinnostunut. Maailma täynnä valokuvia lapsista, joita lapsi itekkin häpee. Vrt. lintman oli nuorena ollut teatterissa ja joku kaivoi niitten pikkujoulukuvat mediaan. Isoa noloutta ja isoja otsikoita, mutta varsinaisesti kuvat sisällöltään täysin typeriä ja merkityksettömiä muuten. Kakaroitten lapsuuskuvat oikeestaan pakollisiakin hävitettäviä, niitä ei alunperinkään ois kannattanut ottaa.

        Kyse ei ole historian vääristelemisesta, tai hävittämisestä. Mun mielestä hautajaiskuvat enimmäkseen ja liki kaikki lapsikuvat on täysin tarpeettomia. Kuten myös turistikuvat ulkomaan keihäsmatkoilta jne. Ne kuvan ottajalle ehkä kivoja muistoja, mutta kellekkään muulle niillä ei ole joko mitään merkitystä, tai ne ova sitten ikäviä muistoja. Ulkopuolisia kuvat ei kiinnosta mitenkään.

        =DW=


    • Anonyymi

      Muutamia vanhempieni arkistoissa olleita kuvia olen säilyttänyt ja kerännyt yhteen kansioon. Poikani lapsuuskuvia on kolme kansiollista, ne säästän ja ne jäävät luonnollisesti pojalleni. Tehköön mitä tykkää. Mutta lukuisissa, pa. muovitaskullisissa kansioissa, on kuvia "hullusta nuoruudestani" vaihtuvine poikaystävineen ja reissuineen. En halua niitä ulkopuolisten katseltaviksi, vaan jossain vaiheessa ne on pakko hävittää - mitähän jätettä ne ovat, kun energiajäte poistuu? Nuoruus kaatopaikalle! Tuoreemmat kuvat puhelimessa eikä niillä tee mitään, kukaan ei kaipaa tai katsele. Delete!

    • Anonyymi

      Minullakin 15 albumia. Joku aikanaan kantaa roskiin!

    • Anonyymi

      Vuosia sitten kopioin vanhat kuvat, muutama sata, skannerilla ja hieman parantelin kuvia kuvankäsittelyohjelmalla.

      Tuohan ne kuvat muistoja. Tosin, oli paljon kuvia joissa poseerasi tutun näköisiä ihmisiä joiden nimet olen unohtanut:)

    • Anonyymi

      Minulla koko elämä kuvattu albumeihin . Koskaan ei tule katseltua. Muille vain roskaa!

      • Anonyymi

        Kaikilla valokuvilla on sekä historiallista että tunnearvoa.

        Ei pidä viedä kaatopaikalle eikä poltettavaksi.
        Ensin kysyä sukulaisilta ja jälkeläisiltä, sitten museolta tai vaikkapa yliopiston etnologiselta osastolta.
        Lahjoittaa, päättäkööt sitten itse, mitä säilyttää.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      79
      1957
    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      18
      1743
    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      16
      1604
    4. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      20
      1346
    5. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1262
    6. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1254
    7. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      12
      1236
    8. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      45
      1213
    9. Miten joku voi käyttää koko elämänsä

      siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää
      Tunteet
      10
      1202
    10. Annetaanko olla vaan

      Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N
      Ikävä
      29
      1181
    Aihe