SAnojen merkitys

Anonyymi-ap

Mikä on sanojen om ja aum merkitys?
Jos haluaa lopettaa rukouksen jommalla kummalla sanalla niin kumpi olisi parempi?

105

1364

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Tästä on useita selityksia.

      • Anonyymi

        KAIKKI ALKOI OM ÄÄNESTÄ.

        Luominen alkoi OM:sta.

        Vaikuttamalla todellisuuden hienojakoiseen maailmaan ääni saa aikaan muutoksen aineellisessa todellisuudessa. Metafysiikka - miten ääni yleensä vaikuttaa materiaan ja myös tietoisuuteen.

        Myös Raamattu puhuu äänen korkeimmasta luonteesta: Ja Jumala sanoi: "Tulkoon valkeus". Ja valkeus tuli.
        Tämä on täydellisessä sopusoinnussa muinaisen metafysiikan kanssa, jonka mukaan ääni on kaikkein hienovaraisin, joka matriisin tavoin kantaa jo karkeampia elementtejä sisällään. Ääni etenee avaruudessa - fyysisen maailman perustassa. Ilman elementti syntyy avaruudesta. Ilmasta tulee tuli, tulesta tulee vesi ja vedestä tulee maa. Ääntä manipuloimalla voidaan siis aiheuttaa muutoksia karkeammissa elementeissä. Tämä on materialisaation tai taikuuden salaisuus. Nämä "ihmeet" tehdään olemisen hienovaraisia lakeja koskevan tiedon perusteella. Näin Kristus ruokki ihmiset leivillä.
        Kyseessä on yksinkertaisesti hienovaraisempi tekniikka, jonka salaisuus on useimmille tuntematon.

        Henkiset värähtelyt (mantrat) ovat tapa kommunikoida Pyhän Maailman kanssa, ja tämän kanavan kautta henkinen energia tulee luoksemme.
        Koska ääni on ohuempi kuin muut, se on kaikkein informatiivisin.
        Kristinuskossa on tunnettu tapa toistaa Jeesuksen rukousta rukousnauhalla. Jos ihminen keskittyy kunnolla ja huomioi joitakin ulkoisia olosuhteita, rukouksen tai mantran harjoittajan tietoisuus yhdistyy henkisen äänen absoluuttisen luonteen vuoksi siihen henkilöön, jonka nimeä toistaa. Se on kuin lapsen kutsu, johon äiti vastaa.
        Mantran vaikutusta sielun verrataan tietoisuuteen ….resonanssin ilmiöön. Kun kaksi jousiääntä on viritetty yhteen, yhden jousen ääni aktivoi toisen jousen värähtelyn, ja niiden välille syntyy resonanssi. Sielua verrataan sisäiseen jousenjohtimeen ja Jumalan Nimeä mantrassa tai rukouksessa verrataan ulkoiseen resonaattoriin. Jos ihminen on henkisellä etsinnällä, kun hän
        kohtaa henkisen äänen, sielun jousi alkaa soida yhteen ääneen, ja hän tuntee vetoa tähän tai tuohon henkiseen perinteeseen. Jos taas henkilö on liian syvällä maallisissa asioissa, tällaista sopusointua eikä kiinnostusta synny.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        KAIKKI ALKOI OM ÄÄNESTÄ.

        Luominen alkoi OM:sta.

        Vaikuttamalla todellisuuden hienojakoiseen maailmaan ääni saa aikaan muutoksen aineellisessa todellisuudessa. Metafysiikka - miten ääni yleensä vaikuttaa materiaan ja myös tietoisuuteen.

        Myös Raamattu puhuu äänen korkeimmasta luonteesta: Ja Jumala sanoi: "Tulkoon valkeus". Ja valkeus tuli.
        Tämä on täydellisessä sopusoinnussa muinaisen metafysiikan kanssa, jonka mukaan ääni on kaikkein hienovaraisin, joka matriisin tavoin kantaa jo karkeampia elementtejä sisällään. Ääni etenee avaruudessa - fyysisen maailman perustassa. Ilman elementti syntyy avaruudesta. Ilmasta tulee tuli, tulesta tulee vesi ja vedestä tulee maa. Ääntä manipuloimalla voidaan siis aiheuttaa muutoksia karkeammissa elementeissä. Tämä on materialisaation tai taikuuden salaisuus. Nämä "ihmeet" tehdään olemisen hienovaraisia lakeja koskevan tiedon perusteella. Näin Kristus ruokki ihmiset leivillä.
        Kyseessä on yksinkertaisesti hienovaraisempi tekniikka, jonka salaisuus on useimmille tuntematon.

        Henkiset värähtelyt (mantrat) ovat tapa kommunikoida Pyhän Maailman kanssa, ja tämän kanavan kautta henkinen energia tulee luoksemme.
        Koska ääni on ohuempi kuin muut, se on kaikkein informatiivisin.
        Kristinuskossa on tunnettu tapa toistaa Jeesuksen rukousta rukousnauhalla. Jos ihminen keskittyy kunnolla ja huomioi joitakin ulkoisia olosuhteita, rukouksen tai mantran harjoittajan tietoisuus yhdistyy henkisen äänen absoluuttisen luonteen vuoksi siihen henkilöön, jonka nimeä toistaa. Se on kuin lapsen kutsu, johon äiti vastaa.
        Mantran vaikutusta sielun verrataan tietoisuuteen ….resonanssin ilmiöön. Kun kaksi jousiääntä on viritetty yhteen, yhden jousen ääni aktivoi toisen jousen värähtelyn, ja niiden välille syntyy resonanssi. Sielua verrataan sisäiseen jousenjohtimeen ja Jumalan Nimeä mantrassa tai rukouksessa verrataan ulkoiseen resonaattoriin. Jos ihminen on henkisellä etsinnällä, kun hän
        kohtaa henkisen äänen, sielun jousi alkaa soida yhteen ääneen, ja hän tuntee vetoa tähän tai tuohon henkiseen perinteeseen. Jos taas henkilö on liian syvällä maallisissa asioissa, tällaista sopusointua eikä kiinnostusta synny.

        OM ja Aamen

        Omista tai Aumista tuli tiibetiläisten pyhä sana Hum, muslimien Amin ja egyptiläisten, kreikkalaisten, roomalaisten, juutalaisten ja kristittyjen Amen." Tavu on käännetty monille eri kielille, kulttuureille ja uskonnollisille perinteille, mutta äänen luova ja transformatiivinen voima on pysynyt samana. Raamatussa sana Amen...

        OM=AUM=Aamen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        OM ja Aamen

        Omista tai Aumista tuli tiibetiläisten pyhä sana Hum, muslimien Amin ja egyptiläisten, kreikkalaisten, roomalaisten, juutalaisten ja kristittyjen Amen." Tavu on käännetty monille eri kielille, kulttuureille ja uskonnollisille perinteille, mutta äänen luova ja transformatiivinen voima on pysynyt samana. Raamatussa sana Amen...

        OM=AUM=Aamen

        Aivan kuten valonsäteellä on taipumus laajentua, niin Vedat olivat ensin olemassa mantran siemenen OM tai AUM muodossa, ja sitten ne alkoivat laajentua ja kasvaa selityksiksi. Aivan kuten siemen sisältää jo kaiken tiedon jättiläismäisestä puusta tiiviissä muodossa, tämä mystinen tavu AUM sisältää kaiken tiedon. Siksi kaikki Vedan mantrat alkavat tällä tavulla. A-kirjain tarkoittaa Jumalaa kaiken alkulähteenä, U-kirjain tarkoittaa hänen erilaisia energioitaan, ja M-kirjain tarkoittaa maailman monimuotoisuutta, joka on syntynyt Jumalan ja hänen energioidensa yhteydestä.



        Mantrat ovat hyvin voimakkaita äänivärähtelyjä, ja ne voivat toimia kuin miekka, joka murtaa ympärillämme olevan negatiivisen energian.


        Ääni itsessään vaikuttaa aineeseen ja tietoisuuteen. Se voi stimuloida, puhdistaa jne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan kuten valonsäteellä on taipumus laajentua, niin Vedat olivat ensin olemassa mantran siemenen OM tai AUM muodossa, ja sitten ne alkoivat laajentua ja kasvaa selityksiksi. Aivan kuten siemen sisältää jo kaiken tiedon jättiläismäisestä puusta tiiviissä muodossa, tämä mystinen tavu AUM sisältää kaiken tiedon. Siksi kaikki Vedan mantrat alkavat tällä tavulla. A-kirjain tarkoittaa Jumalaa kaiken alkulähteenä, U-kirjain tarkoittaa hänen erilaisia energioitaan, ja M-kirjain tarkoittaa maailman monimuotoisuutta, joka on syntynyt Jumalan ja hänen energioidensa yhteydestä.



        Mantrat ovat hyvin voimakkaita äänivärähtelyjä, ja ne voivat toimia kuin miekka, joka murtaa ympärillämme olevan negatiivisen energian.


        Ääni itsessään vaikuttaa aineeseen ja tietoisuuteen. Se voi stimuloida, puhdistaa jne.

        Kristilliset käsitykset ovat peräisin muinaisista, juutalaisista, ja juutalaiset assyrialaisista, ja assyrialaiset intialaisista, ja kaikki menevät taaksepäin: mitä uudempi, sitä alempi, mitä vanhempi, sitä korkeampi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kristilliset käsitykset ovat peräisin muinaisista, juutalaisista, ja juutalaiset assyrialaisista, ja assyrialaiset intialaisista, ja kaikki menevät taaksepäin: mitä uudempi, sitä alempi, mitä vanhempi, sitä korkeampi.

        "Minä olen veden maku, auringon ja kuun valo ja Veda-mantrojen tavu om; Minä olen ääni eetterissä ja kyky ihmisessä."

        -Bhagavad-Gita 7.8



        OM on yhden ja ainoan ylimaailmallisen Totuuden äänellinen personifikaatio, joka on vapaa maallisesta saastumisesta

        -Kirja Bhagavad Gita Idän viisauden helmi / Nimien ja termien sanakirja: Om.



        OO on ylimaailmallisen Totuuden äänellinen henkilöitymä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Minä olen veden maku, auringon ja kuun valo ja Veda-mantrojen tavu om; Minä olen ääni eetterissä ja kyky ihmisessä."

        -Bhagavad-Gita 7.8



        OM on yhden ja ainoan ylimaailmallisen Totuuden äänellinen personifikaatio, joka on vapaa maallisesta saastumisesta

        -Kirja Bhagavad Gita Idän viisauden helmi / Nimien ja termien sanakirja: Om.



        OO on ylimaailmallisen Totuuden äänellinen henkilöitymä.

        korjaus:
        OM on ylimaailmallisen Totuuden äänellinen henkilöitymä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        korjaus:
        OM on ylimaailmallisen Totuuden äänellinen henkilöitymä.

        OM on iso kyllä:

        "Kyllä, se mitä etsit, on olemassa." Älä ole epätoivoinen: se, mitä sydämesi etsii, on olemassa.
        Vedat, jumalallisesti ilmoitetut Pyhät Tekstit, julistavat:
        "Sydämesi etsimäsi kohde on epäilemättä olemassa."

        Luonteenne puolesta olette tarkoitettu sitä varten. Älä pelkää äläkä lannistu.
        Jne.

        Audioarkisto Henkisen viisauden helmet / 01. Sri Krishnan, kauniin todellisuuden etsintä /

        Johdanto kirjaan "Sri Krishnan, kauniin todellisuuden etsintä"


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        OM on iso kyllä:

        "Kyllä, se mitä etsit, on olemassa." Älä ole epätoivoinen: se, mitä sydämesi etsii, on olemassa.
        Vedat, jumalallisesti ilmoitetut Pyhät Tekstit, julistavat:
        "Sydämesi etsimäsi kohde on epäilemättä olemassa."

        Luonteenne puolesta olette tarkoitettu sitä varten. Älä pelkää äläkä lannistu.
        Jne.

        Audioarkisto Henkisen viisauden helmet / 01. Sri Krishnan, kauniin todellisuuden etsintä /

        Johdanto kirjaan "Sri Krishnan, kauniin todellisuuden etsintä"

        Luomisen alussa tavu OM muuntautuu Gayatri-mantraksi, sitten Vedoiksi,
        "Vedanta-sutraksi" ja lopulta "Srimad-Bhagavatamiksi".


      • Anonyymi

        Jokaista maailmankaikkeutta hallitsevat Korkeimman Jumalan edustajat, jotka työskentelevät Hänen johdollaan ja valvovat aineellisten energioiden ilmenemismuotoja ja toimintaa. Jumala ei osallistu suoraan aineellisten universumien luomiseen ja ylläpitoon, mutta Hänen edustajansa, joita kutsutaan puolijumaliksi, ovat vastuussa niistä. Yksi tällainen edustaja on Brahma. Samaan olentoon saatetaan viitata eri tavoin eri perinteissä. Veda-perinteessä Brahma hoitaa ne luomistehtävät, jotka me yleensä liitämme Korkeimpaan Jumalaan.
        Brahma myös valvoo tiettyjä taivaallisia maailmoja ja asuu korkeimmassa taivaallisessa maailmassa. Jokaisessa maailmankaikkeudessa on eri Brahma. Kun ihmiset puhuvat Luoja-Jumalasta, he itse asiassa puhuvat Brahmasta (joka esiintyy eri kulttuureissa eri nimillä). Hän ei ole Jumala, hän toimii vain Jumalan puolesta. Kristityt palvovat häntä ilmeisesti Jumalana, vaikka hän on puolijumala, kuolevainen kuten ihmisetkin. Mutta hän on maailmankaikkeutemme luoja. Jokaisella maailmankaikkeudella on oma Brahmansa. Brahma ei ole on nimi, vaan ammattinimike
        Toisinaan Brahman virka annetaan olennolle, joka on lähes sataprosenttisesti täydellinen, mutta joka ei ole täysin voittanut halua hallita. Tällaiselle sielulle annetaan mahdollisuus toimia Brahmana- luojana ja valvoa maailmankaikkeuden aineellisten ilmentymien järjestystä. Brahman elinikä on 311 biljoonaa 40 miljoonaa vuotta. Tämä luku saattaa tuntua epäuskottavalta, mutta aika menee eri tavalla korkeimmilla planeetoilla. Tämä luku on ihmisen ajanlaskennan mukainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jokaista maailmankaikkeutta hallitsevat Korkeimman Jumalan edustajat, jotka työskentelevät Hänen johdollaan ja valvovat aineellisten energioiden ilmenemismuotoja ja toimintaa. Jumala ei osallistu suoraan aineellisten universumien luomiseen ja ylläpitoon, mutta Hänen edustajansa, joita kutsutaan puolijumaliksi, ovat vastuussa niistä. Yksi tällainen edustaja on Brahma. Samaan olentoon saatetaan viitata eri tavoin eri perinteissä. Veda-perinteessä Brahma hoitaa ne luomistehtävät, jotka me yleensä liitämme Korkeimpaan Jumalaan.
        Brahma myös valvoo tiettyjä taivaallisia maailmoja ja asuu korkeimmassa taivaallisessa maailmassa. Jokaisessa maailmankaikkeudessa on eri Brahma. Kun ihmiset puhuvat Luoja-Jumalasta, he itse asiassa puhuvat Brahmasta (joka esiintyy eri kulttuureissa eri nimillä). Hän ei ole Jumala, hän toimii vain Jumalan puolesta. Kristityt palvovat häntä ilmeisesti Jumalana, vaikka hän on puolijumala, kuolevainen kuten ihmisetkin. Mutta hän on maailmankaikkeutemme luoja. Jokaisella maailmankaikkeudella on oma Brahmansa. Brahma ei ole on nimi, vaan ammattinimike
        Toisinaan Brahman virka annetaan olennolle, joka on lähes sataprosenttisesti täydellinen, mutta joka ei ole täysin voittanut halua hallita. Tällaiselle sielulle annetaan mahdollisuus toimia Brahmana- luojana ja valvoa maailmankaikkeuden aineellisten ilmentymien järjestystä. Brahman elinikä on 311 biljoonaa 40 miljoonaa vuotta. Tämä luku saattaa tuntua epäuskottavalta, mutta aika menee eri tavalla korkeimmilla planeetoilla. Tämä luku on ihmisen ajanlaskennan mukainen.

        Kaikki alkoi OM-äänestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki alkoi OM-äänestä.

        Aivan kuten aurinko on kaiken valaistuksen lähde tässä maailmassa joko suoraan tai epäsuorasti, niin Vedat ovat kaiken tiedon alkuperäinen lähde tässä maailmassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan kuten aurinko on kaiken valaistuksen lähde tässä maailmassa joko suoraan tai epäsuorasti, niin Vedat ovat kaiken tiedon alkuperäinen lähde tässä maailmassa.

        Vedalaiset teokset edustavat siis ainutlaatuista universaalia tietoa, joka on Jumalallista alkuperää. Vedan tärkein osa on transsendentaalinen eli henkinen tieto, joka sisältää yksityiskohtaiset kuvaukset Jumalan asemasta, sielusta, henkisestä ja aineellisesta maailmasta sekä tavasta vapautua aineen kahleista.

        Olisi väärin ajatella, että muinaisina aikoina ihmiset eivät etsineet vastauksia samoihin kysymyksiin kuin me, että he eivät olleet kiinnostuneita maailmankaikkeuden mysteereistä. Kautta historian on ollut tiedon vartijoita, kuten henkisiä opettajia ja tietäjiä. He tekivät myös tutkimusta ja sovelsivat logiikkaa. Mutta toisin kuin nykyiset tiedemiehet, he noudattivat tiettyjä henkisiä käytäntöjä. Tämän vuoksi heillä oli paremmat mahdollisuudet hankkia tietoa ilmestyksen muodossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vedalaiset teokset edustavat siis ainutlaatuista universaalia tietoa, joka on Jumalallista alkuperää. Vedan tärkein osa on transsendentaalinen eli henkinen tieto, joka sisältää yksityiskohtaiset kuvaukset Jumalan asemasta, sielusta, henkisestä ja aineellisesta maailmasta sekä tavasta vapautua aineen kahleista.

        Olisi väärin ajatella, että muinaisina aikoina ihmiset eivät etsineet vastauksia samoihin kysymyksiin kuin me, että he eivät olleet kiinnostuneita maailmankaikkeuden mysteereistä. Kautta historian on ollut tiedon vartijoita, kuten henkisiä opettajia ja tietäjiä. He tekivät myös tutkimusta ja sovelsivat logiikkaa. Mutta toisin kuin nykyiset tiedemiehet, he noudattivat tiettyjä henkisiä käytäntöjä. Tämän vuoksi heillä oli paremmat mahdollisuudet hankkia tietoa ilmestyksen muodossa.

        Vedat ovat aina olleet olemassa, koska:
        Vedat ilmenevät suoraan Jumaluuden Korkeimman Persoonallisuuden Hengityksestä.

        tai Henkäyksestä?

        (En osaa kääntää sitä oikein).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vedat ovat aina olleet olemassa, koska:
        Vedat ilmenevät suoraan Jumaluuden Korkeimman Persoonallisuuden Hengityksestä.

        tai Henkäyksestä?

        (En osaa kääntää sitä oikein).

        VEDA-TEKSTIT ANTAVAT TIETOA KUOLEMANJÄLKEISEN ELÄMÄN, KARMAN JA JÄLLEENSYNTYMISEN TIETEESTÄ.

        Toki kaikki uskonnot osoittavat, että kuoleman jälkeinen elämä on olemassa. Ne tarjoavat kuitenkin yleensä vain sen perusymmärryksen, että jos olet hyvä ja uskovainen, pääset ehkä taivaaseen. Ja jos olet pääasiassa paha, joudut helvettiin. Mutta vain vedalainen filosofia tarjoaa yksityiskohtaista tietoa siitä, miten tämä tarkalleen ottaen toimii ja miten luomme tulevaisuutemme jokaisella ajatuksella, sanalla ja teolla. Ja miten tuo tulevaisuus ei ehkä ole vain taivaallisessa maailmassa tai helvetillisellä planeetalla, vaan miten se voi olla toinen elämä, joka on samanlainen kuin se, mitä koemme nyt tällä maallisella maapallolla.



        Esimerkiksi Puranojen kirjoittajat ovat lukuisia näkijöitä (rishi), jotka kykenevät keräämään ja säilyttämään tietoa tapahtumista, jotka tapahtuivat menneessä luomisessa (mitä tapahtui ennen maailman täydellistä hajoamista, maailman menneessä historiassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        VEDA-TEKSTIT ANTAVAT TIETOA KUOLEMANJÄLKEISEN ELÄMÄN, KARMAN JA JÄLLEENSYNTYMISEN TIETEESTÄ.

        Toki kaikki uskonnot osoittavat, että kuoleman jälkeinen elämä on olemassa. Ne tarjoavat kuitenkin yleensä vain sen perusymmärryksen, että jos olet hyvä ja uskovainen, pääset ehkä taivaaseen. Ja jos olet pääasiassa paha, joudut helvettiin. Mutta vain vedalainen filosofia tarjoaa yksityiskohtaista tietoa siitä, miten tämä tarkalleen ottaen toimii ja miten luomme tulevaisuutemme jokaisella ajatuksella, sanalla ja teolla. Ja miten tuo tulevaisuus ei ehkä ole vain taivaallisessa maailmassa tai helvetillisellä planeetalla, vaan miten se voi olla toinen elämä, joka on samanlainen kuin se, mitä koemme nyt tällä maallisella maapallolla.



        Esimerkiksi Puranojen kirjoittajat ovat lukuisia näkijöitä (rishi), jotka kykenevät keräämään ja säilyttämään tietoa tapahtumista, jotka tapahtuivat menneessä luomisessa (mitä tapahtui ennen maailman täydellistä hajoamista, maailman menneessä historiassa.

        Vyasadeva (Vyasa, Vedavyasa) on Krishnan kirjallinen (kirjallisuuden) inkarnaatio (avatar).
        Vyasa on titteli, joka tarkoittaa "sitä, joka jakaa" tai "sitä, joka selittää yksityiskohtaisesti". Vedat kirjanneen Vyasadevan koko nimi on Krishna Dwajpayana Vyasa.... Vyasadeva asuu edelleen Badarikashramissa, Himalajalla, mutta ei näyttäydy, koska hän on todellisuuden toisessa ulottuvuudessa. Yksi hänen tittelistään on Śāśvata, "kuolematon".
        _______________________________________

        Laaja-alaisesti sanottuna Vedat ovat kaikki Srila Vyasadevan ja muiden Intiassa eläneiden muinaisajan tietäjien sekä heidän konseptuaalisten seuraajiensa, myöhempien aikojen opettajien, luomia kirjoituksia. Akateemisessa mielessä "hindulaisuuden pyhät kirjoitukset". Toisessa, laajemmassa merkityksessä sana 'Vedic' on synonyymi sanalle
        'Apauruṣeyā- ei-inhimillinen', toisin sanoen ilmestyksen totuus, jolla ei ole mitään yhteyttä kuolevaisten maailmaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vyasadeva (Vyasa, Vedavyasa) on Krishnan kirjallinen (kirjallisuuden) inkarnaatio (avatar).
        Vyasa on titteli, joka tarkoittaa "sitä, joka jakaa" tai "sitä, joka selittää yksityiskohtaisesti". Vedat kirjanneen Vyasadevan koko nimi on Krishna Dwajpayana Vyasa.... Vyasadeva asuu edelleen Badarikashramissa, Himalajalla, mutta ei näyttäydy, koska hän on todellisuuden toisessa ulottuvuudessa. Yksi hänen tittelistään on Śāśvata, "kuolematon".
        _______________________________________

        Laaja-alaisesti sanottuna Vedat ovat kaikki Srila Vyasadevan ja muiden Intiassa eläneiden muinaisajan tietäjien sekä heidän konseptuaalisten seuraajiensa, myöhempien aikojen opettajien, luomia kirjoituksia. Akateemisessa mielessä "hindulaisuuden pyhät kirjoitukset". Toisessa, laajemmassa merkityksessä sana 'Vedic' on synonyymi sanalle
        'Apauruṣeyā- ei-inhimillinen', toisin sanoen ilmestyksen totuus, jolla ei ole mitään yhteyttä kuolevaisten maailmaan.

        Vedojen merkitys uutetaan, laajennetaan ja jaetaan monille — tämä on vyasa, Vyasan tehtävä. Vyasoja on monia. Tämä Vyasa tunnetaan nimellä Krishna Dvaipayana Vyasa. Häneltä saimme ”Bhagavatamin”, ”Mahabharatan” ja muut teokset. Tämä on yksi erityisistä Vyasoista, hänen nimensä oli Krishna Dvaipayana Vyasa. Mutta ennen häntä oli muitakin Vyasoja. Kuka tahansa, joka avaa Vedojen merkityksen, tunnetaan nimellä Vyasa. Laajentaminen, levittäminen. Vrindavan Das Thakur tunnustetaan Chaitanya-lilan ensimmäiseksi Vyasaksi. Tulevaisuudessa mahdollisesti tulee monia muitakin Vyasoja esittelemään Shri Chaitanyadevan lilaa ja opetuksia yksityiskohtaisesti. Monet Vyasat tulevat ja esittelevät [Hänen lilansa ja opetuksensa] ja kertovat ihmisille Chaitanyadevasta. Tämä tarkoittaa sitä, että Vyasoja on monia. Mutta Vyasa — se on pikemminkin titteli. Se joka selventää ja avaa Vedojen sisäisen merkityksen, tunnetaan nimellä Vyasa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vyasadeva (Vyasa, Vedavyasa) on Krishnan kirjallinen (kirjallisuuden) inkarnaatio (avatar).
        Vyasa on titteli, joka tarkoittaa "sitä, joka jakaa" tai "sitä, joka selittää yksityiskohtaisesti". Vedat kirjanneen Vyasadevan koko nimi on Krishna Dwajpayana Vyasa.... Vyasadeva asuu edelleen Badarikashramissa, Himalajalla, mutta ei näyttäydy, koska hän on todellisuuden toisessa ulottuvuudessa. Yksi hänen tittelistään on Śāśvata, "kuolematon".
        _______________________________________

        Laaja-alaisesti sanottuna Vedat ovat kaikki Srila Vyasadevan ja muiden Intiassa eläneiden muinaisajan tietäjien sekä heidän konseptuaalisten seuraajiensa, myöhempien aikojen opettajien, luomia kirjoituksia. Akateemisessa mielessä "hindulaisuuden pyhät kirjoitukset". Toisessa, laajemmassa merkityksessä sana 'Vedic' on synonyymi sanalle
        'Apauruṣeyā- ei-inhimillinen', toisin sanoen ilmestyksen totuus, jolla ei ole mitään yhteyttä kuolevaisten maailmaan.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/17918192/bhagavad-gita-idan-viisauden-helmi
        Gitan kautta voimme ymmärtää, että koko aineellinen maailma on lukuisia toisiinsa kytkeytyneitä olemassaolon tasoja, joista jokaisessa voidaan elää miljoonia elämiä. Henkilökohtaisen evoluution tiellä ne ovat kuitenkin vain ponnahduslautoja kohti henkistä itsetuntemusta ja Jumalan tuntemusta. Jos Bhagavad-gitaa ei olisi, voisimme vaeltaa ikuisesti näillä olemassaolon tasoilla kuin monimutkaisen tietokonepelin osallistujat ilman mitään hajua siitä, mihin mennä seuraavaksi. Gita on Krishnan ihmiskunnalle antama suurin kompassi, jonka avulla voi tehdä matkan kuoleman maailmasta ikuisen tietoisuuden maailmaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/17918192/bhagavad-gita-idan-viisauden-helmi
        Gitan kautta voimme ymmärtää, että koko aineellinen maailma on lukuisia toisiinsa kytkeytyneitä olemassaolon tasoja, joista jokaisessa voidaan elää miljoonia elämiä. Henkilökohtaisen evoluution tiellä ne ovat kuitenkin vain ponnahduslautoja kohti henkistä itsetuntemusta ja Jumalan tuntemusta. Jos Bhagavad-gitaa ei olisi, voisimme vaeltaa ikuisesti näillä olemassaolon tasoilla kuin monimutkaisen tietokonepelin osallistujat ilman mitään hajua siitä, mihin mennä seuraavaksi. Gita on Krishnan ihmiskunnalle antama suurin kompassi, jonka avulla voi tehdä matkan kuoleman maailmasta ikuisen tietoisuuden maailmaan.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/17910979/elamme-virtuaalitodellisuudessa
        MIT:n tutkijan kova väite: On todennäköistä, että elämme simuloidussa todellisuudessa


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/17911667/miten-maailmankaikkeutemme-luotiin-ei-ainoastaan--maapallo
        Miten maailmankaikkeutemme luotiin, ei ainoastaan maapallo

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/17921118/samsara--elamasta-elamaan--kuolemasta-kuolemaan
        Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho. Jokainen teko aiheuttaa seurauksia, ja kaikki tämä yhdessä odottaa inkarnaatiota uudessa kehossa, seuraavassa elämässä. Uusi ulkomuoto "lasketaan" kuin tietokonemalli, ja kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa ja kuljettaa sen seuraavaan syntymään. Sielu voi päätyä minne tahansa sen tietyn elämän aikana tekemiensä toimien mukaan. Seuraukset toteutuvat seuraavassa syntymässä hienovaraisessa, ihanteellisessa muodossa.

        Fyysinen keho ja hienojakoinen keho toimivat yhdessä eräänlaisena vääränä olemuksena tai koneena, jossa TODELLINEN OLEMUS – SIELU – MATKUSTAA MATKUSTAJANA.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/17921118/samsara--elamasta-elamaan--kuolemasta-kuolemaan
        Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho. Jokainen teko aiheuttaa seurauksia, ja kaikki tämä yhdessä odottaa inkarnaatiota uudessa kehossa, seuraavassa elämässä. Uusi ulkomuoto "lasketaan" kuin tietokonemalli, ja kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa ja kuljettaa sen seuraavaan syntymään. Sielu voi päätyä minne tahansa sen tietyn elämän aikana tekemiensä toimien mukaan. Seuraukset toteutuvat seuraavassa syntymässä hienovaraisessa, ihanteellisessa muodossa.

        Fyysinen keho ja hienojakoinen keho toimivat yhdessä eräänlaisena vääränä olemuksena tai koneena, jossa TODELLINEN OLEMUS – SIELU – MATKUSTAA MATKUSTAJANA.

        "Jos haluaa lopettaa rukouksen jommalla kummalla sanalla niin kumpi olisi parempi?"
        OM = AUM = Aamen.
        Ei tarvitse käyttää OM:ää rukouksen lopussa. Se riippuu tietysti siitä, millaista perinnettä noudatat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jos haluaa lopettaa rukouksen jommalla kummalla sanalla niin kumpi olisi parempi?"
        OM = AUM = Aamen.
        Ei tarvitse käyttää OM:ää rukouksen lopussa. Se riippuu tietysti siitä, millaista perinnettä noudatat.

        OM = AUM = Aamen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jos haluaa lopettaa rukouksen jommalla kummalla sanalla niin kumpi olisi parempi?"
        OM = AUM = Aamen.
        Ei tarvitse käyttää OM:ää rukouksen lopussa. Se riippuu tietysti siitä, millaista perinnettä noudatat.

        Meidän kristilliset käsityksemme henkisestä elämästä ovat peräisin muinaisista, juutalaisista, ja juutalaiset assyrialaisista, ja assyrialaiset intialaisista, ja kaikki menevät taaksepäin: mitä uudempi, sitä alempi, mitä vanhempi, sitä korkeampi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meidän kristilliset käsityksemme henkisestä elämästä ovat peräisin muinaisista, juutalaisista, ja juutalaiset assyrialaisista, ja assyrialaiset intialaisista, ja kaikki menevät taaksepäin: mitä uudempi, sitä alempi, mitä vanhempi, sitä korkeampi.

        https://fi.eferrit.com/kristinuskon-samankaltaisuudet-hindulaisuuden-kanssa/
        Kristinuskon samankaltaisuudet hindulaisuuden kanssa
        Monet länsimaalaiset ja kristilliset historioitsijat ovat yrittäneet kumota tämän Intian vaikutuksen kristittyihin ja antiikin Kreikkaan sanomalla, että se on länsi kautta arialaisen hyökkäyksen ja myöhemmin Intian suurlähetystön, joka vaikutti Intian tähtitieteeseen, matematiikkaan, arkkitehtuuriin, filosofiaan eikä päinvastoin. Mutta uusia arkeologisia ja kielellisiä löytöjä on osoittanut, ettei koskaan ollut ayaani-hyökkäystä ja että Saraswati-kulttuurin muinaisesta vedis-sivilisaatiosta on jatkuvuus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://fi.eferrit.com/kristinuskon-samankaltaisuudet-hindulaisuuden-kanssa/
        Kristinuskon samankaltaisuudet hindulaisuuden kanssa
        Monet länsimaalaiset ja kristilliset historioitsijat ovat yrittäneet kumota tämän Intian vaikutuksen kristittyihin ja antiikin Kreikkaan sanomalla, että se on länsi kautta arialaisen hyökkäyksen ja myöhemmin Intian suurlähetystön, joka vaikutti Intian tähtitieteeseen, matematiikkaan, arkkitehtuuriin, filosofiaan eikä päinvastoin. Mutta uusia arkeologisia ja kielellisiä löytöjä on osoittanut, ettei koskaan ollut ayaani-hyökkäystä ja että Saraswati-kulttuurin muinaisesta vedis-sivilisaatiosta on jatkuvuus.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/17952847/maya---maailma-virtuaalitodellisuutena
        Todellisuudessa on siis eri tasoja, ja näemme ihmisten yrittävän luoda omansa. Ja juuri tätä analogiaa yritän käyttää antaakseni toisenlaisen näkökulman tai näkemyksen tästä aineellisesta maailmasta. Vaikka termi "virtuaalitodellisuus" itsessään vaikuttaa meille uudelta, melko hiljattain keksityltä, virtuaalinen tarkoittaa mielikuvituksellista eli luotua tai näennäistä todellisuutta. Itse asiassa ihminen ei voi keksiä mitään uutta, ja tällä toiminnallaan - yrittämällä simuloida, luoda uutta kuviteltua todellisuutta - hän vain jäljittelee Luojaa. Ja jos tarkastelemme asiaa tästä näkökulmasta, tämä aineellinen maailma on myös eräänlainen mekaaninen aika-avaruusjärjestelmä, johon elävät olennot on upotettu, että niiden kehot ovat kuin virtuaalisia avaruuspukuja, joissa ne toimivat tässä todellisuudessa täysin tietämättöminä siitä toisesta todellisuudesta, josta ne tulivat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/17952847/maya---maailma-virtuaalitodellisuutena
        Todellisuudessa on siis eri tasoja, ja näemme ihmisten yrittävän luoda omansa. Ja juuri tätä analogiaa yritän käyttää antaakseni toisenlaisen näkökulman tai näkemyksen tästä aineellisesta maailmasta. Vaikka termi "virtuaalitodellisuus" itsessään vaikuttaa meille uudelta, melko hiljattain keksityltä, virtuaalinen tarkoittaa mielikuvituksellista eli luotua tai näennäistä todellisuutta. Itse asiassa ihminen ei voi keksiä mitään uutta, ja tällä toiminnallaan - yrittämällä simuloida, luoda uutta kuviteltua todellisuutta - hän vain jäljittelee Luojaa. Ja jos tarkastelemme asiaa tästä näkökulmasta, tämä aineellinen maailma on myös eräänlainen mekaaninen aika-avaruusjärjestelmä, johon elävät olennot on upotettu, että niiden kehot ovat kuin virtuaalisia avaruuspukuja, joissa ne toimivat tässä todellisuudessa täysin tietämättöminä siitä toisesta todellisuudesta, josta ne tulivat.

        Vedat on pranan ALKUPERÄINEN värähtely kosmoksessa, jota kutsutaan Akasha Shastraksi.
        Eetteri värähtelee Vedojen värähtelystä. OM jne. Ja kun ihminen, jolla on puhdas sydän, pystyy vastaanottamaan nämä värähtelyt uskontokunnasta riippumatta, silloin sitä kutsutaan Vedaksi. Henkilö, jolla on puhdas tietoisuus, puhas sydän, voi vastaanottaa nämä värähtelyt kielestä riippumatta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vedat on pranan ALKUPERÄINEN värähtely kosmoksessa, jota kutsutaan Akasha Shastraksi.
        Eetteri värähtelee Vedojen värähtelystä. OM jne. Ja kun ihminen, jolla on puhdas sydän, pystyy vastaanottamaan nämä värähtelyt uskontokunnasta riippumatta, silloin sitä kutsutaan Vedaksi. Henkilö, jolla on puhdas tietoisuus, puhas sydän, voi vastaanottaa nämä värähtelyt kielestä riippumatta.

        OM, korkein kirjainyhdistelmä...Mutta vaikka OM tunnetaan ja tunnustetaan laajalti useimmissa henkisissä kulttuureissa ...vain Sri Chaitanya Mahaprabhulla ja hänen sampradayallaan on meidän aikanamme hallussaan täysi transsendentaalinen tietämys OM:sta, sellaisena kuin se on esitetty Vedoissa, Upanishadeissa, Vedantassa ja Srimad Bhagavatamissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        OM, korkein kirjainyhdistelmä...Mutta vaikka OM tunnetaan ja tunnustetaan laajalti useimmissa henkisissä kulttuureissa ...vain Sri Chaitanya Mahaprabhulla ja hänen sampradayallaan on meidän aikanamme hallussaan täysi transsendentaalinen tietämys OM:sta, sellaisena kuin se on esitetty Vedoissa, Upanishadeissa, Vedantassa ja Srimad Bhagavatamissa.

        Kaikissa vedalaisissa kirjoituksissa ja suurten henkisten opettajien, acharyojen, opetuksissa om kuvataan koko teistisen maailmankuvan siemeneksi. Srila Sridhar Maharajin sanoin om tarkoittaa kyllä. Aina, minne ikinä heitämmekin tietävän katseemme, vastaus voidaan kiteyttää yhteen sanaan "kyllä". Kyllä, se mitä etsit, on olemassa. ... Om ottaa Gayatrin muodon, sitten Vedan ja Vedanta-sutran, sitten se ilmenee Srimad-Bhagavatamina ja lilana, Herran jumalallisina leikkeinä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikissa vedalaisissa kirjoituksissa ja suurten henkisten opettajien, acharyojen, opetuksissa om kuvataan koko teistisen maailmankuvan siemeneksi. Srila Sridhar Maharajin sanoin om tarkoittaa kyllä. Aina, minne ikinä heitämmekin tietävän katseemme, vastaus voidaan kiteyttää yhteen sanaan "kyllä". Kyllä, se mitä etsit, on olemassa. ... Om ottaa Gayatrin muodon, sitten Vedan ja Vedanta-sutran, sitten se ilmenee Srimad-Bhagavatamina ja lilana, Herran jumalallisina leikkeinä.

        Aivan kuten puu tai hedelmää tuottava köynnös kehittyy siemenestä, niin myös kaikki asiat ovat peräisin om:sta: Upanishadit alkavat om:sta, Vedanta alkaa om:sta ja Srimad Bhagavatam alkaa om:sta. Siksi on turvallista päätellä, että myös Krishnan etsiminen alkaa omista. Om on kaiken jumalatietämyksen siemen, mutta on joukko filosofeja, jotka muodostavat Mayavadin koulukunnan ja jotka väittävät, että om tarkoittaa vain Brahmania, absoluuttisen totuuden persoonatonta puolta. Tällainen väite on kuitenkin ristiriidassa Vedojen johtopäätösten ja itse Korkeimman Brahmanin sanojen kanssa....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan kuten puu tai hedelmää tuottava köynnös kehittyy siemenestä, niin myös kaikki asiat ovat peräisin om:sta: Upanishadit alkavat om:sta, Vedanta alkaa om:sta ja Srimad Bhagavatam alkaa om:sta. Siksi on turvallista päätellä, että myös Krishnan etsiminen alkaa omista. Om on kaiken jumalatietämyksen siemen, mutta on joukko filosofeja, jotka muodostavat Mayavadin koulukunnan ja jotka väittävät, että om tarkoittaa vain Brahmania, absoluuttisen totuuden persoonatonta puolta. Tällainen väite on kuitenkin ristiriidassa Vedojen johtopäätösten ja itse Korkeimman Brahmanin sanojen kanssa....

        Om viittaa selvästi Krishnaan, Jumaluuden Korkeimpaan Persoonallisuuteen, ja Vedanta-sutra puolestaan alkaa omilla, mutta tästä huolimatta Mayavadin koulukunnan filosofit korostavat ...
        ...

        Omia ei pidä koskaan pitää persoonattomana. Tämä on Shankaracharyan ajoista lähtien oikeutetusti suurin väärinkäsitys, joka on syntynyt filosofien keskuudessa transsendentaalisen tiedon tiellä. Väärä käsitys om:sta persoonattomana on levinnyt niin laajalle, että jopa persoonalliset filosofit, jotka ovat harjoittajien tasolla, huomaavat joskus, että kun he oivaltavat om:n persoonattomana, he eivät pidä siitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Om viittaa selvästi Krishnaan, Jumaluuden Korkeimpaan Persoonallisuuteen, ja Vedanta-sutra puolestaan alkaa omilla, mutta tästä huolimatta Mayavadin koulukunnan filosofit korostavat ...
        ...

        Omia ei pidä koskaan pitää persoonattomana. Tämä on Shankaracharyan ajoista lähtien oikeutetusti suurin väärinkäsitys, joka on syntynyt filosofien keskuudessa transsendentaalisen tiedon tiellä. Väärä käsitys om:sta persoonattomana on levinnyt niin laajalle, että jopa persoonalliset filosofit, jotka ovat harjoittajien tasolla, huomaavat joskus, että kun he oivaltavat om:n persoonattomana, he eivät pidä siitä.

        Meditaatio tulisi siis aloittaa om:sta, ja se, joka on oivaltanut tiedon, havaitsee om:n olevan identtinen Krishnan kanssa, vasudevam sarvam iti sa mahatma su-durlabhah. On hyvin harvinaista löytää tällainen suuri sielu, ja sellaista mahatmaa tulisi pitää todellisena Vedojen tuntijana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meditaatio tulisi siis aloittaa om:sta, ja se, joka on oivaltanut tiedon, havaitsee om:n olevan identtinen Krishnan kanssa, vasudevam sarvam iti sa mahatma su-durlabhah. On hyvin harvinaista löytää tällainen suuri sielu, ja sellaista mahatmaa tulisi pitää todellisena Vedojen tuntijana.

        vāsudevaḥ sarvam iti sa mahātmā su-durlabhaḥ


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        vāsudevaḥ sarvam iti sa mahātmā su-durlabhaḥ

        "Om" muodostuu kirjainten "A", "U" ja "M" yhdistelmästä. Kirjain "A" tarkoittaa Krishnaa. Kirjain "U" tarkoittaa Radhaa, ja kirjain "M" tarkoittaa jiva-sielua. Eli Jiva Gosvamin mukaan sielu-jivan luontainen asema, jonka osoitus sisältyy mantraan om, on se, että sielu on Sri Sri Radha-Krishnan palvelijatar.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Om" muodostuu kirjainten "A", "U" ja "M" yhdistelmästä. Kirjain "A" tarkoittaa Krishnaa. Kirjain "U" tarkoittaa Radhaa, ja kirjain "M" tarkoittaa jiva-sielua. Eli Jiva Gosvamin mukaan sielu-jivan luontainen asema, jonka osoitus sisältyy mantraan om, on se, että sielu on Sri Sri Radha-Krishnan palvelijatar.

        "Krishnan Pyhä Nimi puhdistaa sydämen peilin ja sammuttaa kärsimyksen tulen syntymien ja kuolemien metsässä."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Krishnan Pyhä Nimi puhdistaa sydämen peilin ja sammuttaa kärsimyksen tulen syntymien ja kuolemien metsässä."

        Johtopäätös on tämä: sitä, joka tietää om:n merkityksen, voidaan kutsua Srimad-Bhagavatamin todelliseksi oppineeksi, ja se, joka tietää Srimad-Bhagavatamin merkityksen, laulaa epäilemättä Hare Krishna maha-mantraa ...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Johtopäätös on tämä: sitä, joka tietää om:n merkityksen, voidaan kutsua Srimad-Bhagavatamin todelliseksi oppineeksi, ja se, joka tietää Srimad-Bhagavatamin merkityksen, laulaa epäilemättä Hare Krishna maha-mantraa ...

        Omkara on Om-ääni, Krishnaa edustava transsendenttinen ääni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Omkara on Om-ääni, Krishnaa edustava transsendenttinen ääni.

        Sri Brahma-samhita

        "Brahma-samhita on yksi vanhimmista pyhistä teksteistä, joissa esitetään teistinen näkemys maailmankaikkeudesta. Tämän pienen kirjan monimutkaisuudesta ja filosofisesta syvyydestä huolimatta se tunnustetaan eräänlaisiksi aakkosiksi. Se paljastaa Vaishnava-filosofian perusopit ja esittää Sri Chaitanya Mahaprabhun henkisen tiedon tiiviissä muodossa. Merkittäväksi kirjan tekee se, että 1900-luvun alun vaishnava-pyhä Srila Bhaktivinod Thakur kommentoi sen säkeitä yksityiskohtaisesti. Toinen tämän julkaisun ainutlaatuinen piirre on se, että sen toteuttamiseen osallistui useita Vaishnava-missioita. Kirja on korvaamaton niille, jotka ovat valinneet Jumalalle omistautumisen tien ja pyrkivät seuraamaan sitä. Mutta se kiinnostaa myös tutkijoita, filosofeja ja uskontotieteilijöitä sekä kaikkia niitä, jotka ovat henkisellä etsinnällä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sri Brahma-samhita

        "Brahma-samhita on yksi vanhimmista pyhistä teksteistä, joissa esitetään teistinen näkemys maailmankaikkeudesta. Tämän pienen kirjan monimutkaisuudesta ja filosofisesta syvyydestä huolimatta se tunnustetaan eräänlaisiksi aakkosiksi. Se paljastaa Vaishnava-filosofian perusopit ja esittää Sri Chaitanya Mahaprabhun henkisen tiedon tiiviissä muodossa. Merkittäväksi kirjan tekee se, että 1900-luvun alun vaishnava-pyhä Srila Bhaktivinod Thakur kommentoi sen säkeitä yksityiskohtaisesti. Toinen tämän julkaisun ainutlaatuinen piirre on se, että sen toteuttamiseen osallistui useita Vaishnava-missioita. Kirja on korvaamaton niille, jotka ovat valinneet Jumalalle omistautumisen tien ja pyrkivät seuraamaan sitä. Mutta se kiinnostaa myös tutkijoita, filosofeja ja uskontotieteilijöitä sekä kaikkia niitä, jotka ovat henkisellä etsinnällä.

        Ei ole mikään salaisuus, että ennen kuin Sri Gaurasundar löysi sen, Sri Brahma-samhita ei ollut Intiassa yhtä tunnettu kuin toinen kuuluisa kirja, josta kerrottiin aikoinaan Naimishan metsässä - suuri henkinen teos "Srimad Bhagavatam". .... Ja tämä perimmäinen Todellisuus, josta Vedat todistavat, on Purushottama, Korkein Herra...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole mikään salaisuus, että ennen kuin Sri Gaurasundar löysi sen, Sri Brahma-samhita ei ollut Intiassa yhtä tunnettu kuin toinen kuuluisa kirja, josta kerrottiin aikoinaan Naimishan metsässä - suuri henkinen teos "Srimad Bhagavatam". .... Ja tämä perimmäinen Todellisuus, josta Vedat todistavat, on Purushottama, Korkein Herra...

        korjaus: Naimiṣāraṇyan metsä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        korjaus: Naimiṣāraṇyan metsä

        Ei voi olla kysymys siitä, että Korkein Persoonallisuus, Herra, Purushottama, kuuluisi samaan kategoriaan kuin muut aineellisen maailman persoonallisuudet, joilla on jonkin verran valtaa (miehet eli purushat).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei voi olla kysymys siitä, että Korkein Persoonallisuus, Herra, Purushottama, kuuluisi samaan kategoriaan kuin muut aineellisen maailman persoonallisuudet, joilla on jonkin verran valtaa (miehet eli purushat).

        Brahma-samhitan jakeiden, joissa kuvataan luomisprosessia tehokkaiden (tai aineellisten) ja välineellisten syiden kategorioilla, kätketty merkitys auttaa pelastamaan meidät maallisilta ja hyvin pinnallisilta käsityksiltä maailman alusta. Tämä kirja on täysin vailla mitään säädytöntä merkitystä, joka saattaisi huvittaa alhaisten ajatusten pakkomielteisiin kangistuneiden heikkoja mieliä. Meidän tulisi ymmärtää, että tämän pyhän kirjoituksen tarkoitus on toinen - antaa uutta puhtia ja helpotusta kaikille niille, joiden kieroutuneet taipumukset ovat uuvuttaneet elinvoimansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Brahma-samhitan jakeiden, joissa kuvataan luomisprosessia tehokkaiden (tai aineellisten) ja välineellisten syiden kategorioilla, kätketty merkitys auttaa pelastamaan meidät maallisilta ja hyvin pinnallisilta käsityksiltä maailman alusta. Tämä kirja on täysin vailla mitään säädytöntä merkitystä, joka saattaisi huvittaa alhaisten ajatusten pakkomielteisiin kangistuneiden heikkoja mieliä. Meidän tulisi ymmärtää, että tämän pyhän kirjoituksen tarkoitus on toinen - antaa uutta puhtia ja helpotusta kaikille niille, joiden kieroutuneet taipumukset ovat uuvuttaneet elinvoimansa.

        Ja moitteettoman filosofian (sudarshana) armosta tämän kirjan viiden viimeisen luvun tutkiminen antaa meille ikuisen viisauden; sillä niiden tarkoituksena on armollisesti välittää meille Korkeimman Jumalallisen Prinsiipin todellinen ilmestys ja selittää meille, miten neljä vaihtoehtoista käsitystä elämän päämääristä (dharma, artha, kama ja moksha - hurskaus, aineellinen hyöty, aineelliset nautinnot ja vapautuminen),...
        ...
        ...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja moitteettoman filosofian (sudarshana) armosta tämän kirjan viiden viimeisen luvun tutkiminen antaa meille ikuisen viisauden; sillä niiden tarkoituksena on armollisesti välittää meille Korkeimman Jumalallisen Prinsiipin todellinen ilmestys ja selittää meille, miten neljä vaihtoehtoista käsitystä elämän päämääristä (dharma, artha, kama ja moksha - hurskaus, aineellinen hyöty, aineelliset nautinnot ja vapautuminen),...
        ...
        ...

        Olipa kyse jumalallisesta tai aineellisesta maailmasta, meidän on luotettava asiantuntijaan, todelliseen opettajaan, jotta voimme ymmärtää minkä tahansa meille tärkeän asian. Itse asiassa jumalallista tietoa ei voi mitenkään hankkia ilman todellisen pyhän opettajan armoa, ja tämä tieto ilmenee yksilön omistautumisen mukaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olipa kyse jumalallisesta tai aineellisesta maailmasta, meidän on luotettava asiantuntijaan, todelliseen opettajaan, jotta voimme ymmärtää minkä tahansa meille tärkeän asian. Itse asiassa jumalallista tietoa ei voi mitenkään hankkia ilman todellisen pyhän opettajan armoa, ja tämä tieto ilmenee yksilön omistautumisen mukaan.

        Om Vishnupada by Srila Sachchidananda Bhaktivinod Thakur
        Esipuhe hänen bengalinkieliseen käännökseensä ja kommentaariinsa


        Herra Brahma kokosi suurella huolellisuudella tämän arvokkaan "Sri Brahma-samhitan", joka on moitteettomien filosofisten johtopäätösten - siddhantojen - pohjaton aarreaitta; näin Brahma ylistää Sri Krishnan rajatonta kirkkautta. Hänen pyhät rukouksensa sisältyvät tämän kirjan viidenteen lukuun. Kaikki ne ovat ihmiskunnan suurinta omaisuutta. Vaelluksillaan Etelä-Intiassa Sri Gauranga, armon valtameri ja kalin aikakauden pimeydessä sokeutuneiden sielujen paras ystävä, löysi tämän jumalallisen aarteen, Brahma-samhitan, Hänelle antautuneiden sielujen vapauttamiseksi. Tämän kirjan sanskritinkielinen kommentaari on peräisin Sri Jiva Goswami Prabhun kynästä, jonka hurskaat ja oppineet miehet ovat julistaneet suurimmaksi filosofiksi, jonka maailma on koskaan tuntenut. Hänen kommenttinsa on tulosta suuren perinnön - tunnustettujen vedalaisten kirjoitusten - syvällisestä tutkimuksesta. Ystävällisyydessään syvästi kunnioitettu Sri Jiva on jättänyt tämän korvaamattoman lahjan kaikille Gaudiya Vaishnavoille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Om Vishnupada by Srila Sachchidananda Bhaktivinod Thakur
        Esipuhe hänen bengalinkieliseen käännökseensä ja kommentaariinsa


        Herra Brahma kokosi suurella huolellisuudella tämän arvokkaan "Sri Brahma-samhitan", joka on moitteettomien filosofisten johtopäätösten - siddhantojen - pohjaton aarreaitta; näin Brahma ylistää Sri Krishnan rajatonta kirkkautta. Hänen pyhät rukouksensa sisältyvät tämän kirjan viidenteen lukuun. Kaikki ne ovat ihmiskunnan suurinta omaisuutta. Vaelluksillaan Etelä-Intiassa Sri Gauranga, armon valtameri ja kalin aikakauden pimeydessä sokeutuneiden sielujen paras ystävä, löysi tämän jumalallisen aarteen, Brahma-samhitan, Hänelle antautuneiden sielujen vapauttamiseksi. Tämän kirjan sanskritinkielinen kommentaari on peräisin Sri Jiva Goswami Prabhun kynästä, jonka hurskaat ja oppineet miehet ovat julistaneet suurimmaksi filosofiksi, jonka maailma on koskaan tuntenut. Hänen kommenttinsa on tulosta suuren perinnön - tunnustettujen vedalaisten kirjoitusten - syvällisestä tutkimuksesta. Ystävällisyydessään syvästi kunnioitettu Sri Jiva on jättänyt tämän korvaamattoman lahjan kaikille Gaudiya Vaishnavoille.

        Sri Brahma-samhitan pyhät ohjeet saattavat toisinaan osoittautua vaikeasti ymmärrettäviksi tämän tekstin englantia puhuville lukijoille, erityisesti niille, jotka eivät ole aiemmin tutustuneet teoksen aiheeseen tai jotka ovat tutustuneet siihen vain pintapuolisesti; tästä syystä olen pyrkinyt esittämään alkuperäiset ajatukset yksinkertaisimmalla ja tiiviimmällä tavalla, ja alaviitteitä ja muita huomautuksia on tarpeen mukaan lisätty lukijan avuksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sri Brahma-samhitan pyhät ohjeet saattavat toisinaan osoittautua vaikeasti ymmärrettäviksi tämän tekstin englantia puhuville lukijoille, erityisesti niille, jotka eivät ole aiemmin tutustuneet teoksen aiheeseen tai jotka ovat tutustuneet siihen vain pintapuolisesti; tästä syystä olen pyrkinyt esittämään alkuperäiset ajatukset yksinkertaisimmalla ja tiiviimmällä tavalla, ja alaviitteitä ja muita huomautuksia on tarpeen mukaan lisätty lukijan avuksi.

        Sri Chaitanya Saraswat Math

        the Mission of the inseparable
        Srila B.R. Sridhar Maharaj and Srila B.S. Govinda Maharaj



        Sri Brahma-samhita


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sri Chaitanya Saraswat Math

        the Mission of the inseparable
        Srila B.R. Sridhar Maharaj and Srila B.S. Govinda Maharaj



        Sri Brahma-samhita

        Religious Views
        (part 1)
        Journal ‘The Harmonist’
        Edited by
        Shrila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur

        (No. 2, Vol. XXV, July 1927)



        ‘DHARMA’ means ‘that by which we are enabled to fully understand the reality.’ In regard to such understanding all objects are found to be divided into two broad classes viz. those that are living and those that are devoid of the principle of life. We are living beings. We see the world as its observers. We act independently on our own initiative. But in our present estimation life-less objects cannot do all this. Knowing, willing, feeling are the natural functions of the living. The non-living do not appear to possess these functions. These functions of the living are exercised in two different ways viz. positively by the shrauta process, that is by the descent of the transcendental reality or the descending method, — and negatively, by the ordinary method of empiricism or the ascending process based on perception of the external world by the channels of the senses. Both of these methods have been employed from eternity in the attempt to obtain the knowledge of the reality. The Shreemad Bhagabat [2.9.36], the unconcocted commentary of the Brahma sutra, says —

        etāvad eva jijñāsyaṁ
        tattva-jijñāsunātmanaḥ
        anvaya-vyatirekābhyāṁ
        yat syāt sarvatra sarvadā5

        But the dharma can be known by the positive, descending or shrauta method. Or it may be put thus — the knowledge regarding the synthetic reality being recited and heard, by a succession of such recital followed by such consequent manifestation to the sense of hearing, has always been appearing in this world. It is of course possible to undertake the investigation of the reality by the negative method, the method of difference or the progressive method on the basis of the experience of external objects perceived by the senses; — but by such methods the reality can not be fully known. Hence the Shreemad Bhagabat [10.14.3] also says —

        jñāne prayāsam udapāsya namanta eva
        jīvanti san-mukharitāṁ bhavadīya-vārtām
        sthāne sthitāḥ śruti-gatāṁ tanu-vāṅ-manobhir
        ye prāyaśo ’jita jito ’py asi tais tri-lokyām
        That is to say, “Thou unconquered Vishnu Who art beyond the reach of mind and of words, those who giving up the path of abstract reasoning based entirely on the experience of external, material (non-spiritual) objects gained by means of the senses with the resolve ‘I must in a reverent spirit, because it is worth listening to, hear kirtan (recital)’ from the holy mouths of sadhus (the uncontaminated) who are free from the four-fold disqualification of error, inadvertence, deceipt and deficiency of the organs of sense and are fully experienced in the delineation of transcendental reality, and with body, mind and speech discarding all egotism pass their lives ever intent on Thy sanctifying story, — such persons placed in what-ever circumstances in this three-fold world knowing Thee rightly, even Thee Who art unconquerable and so very difficult to be known, are enabled to make Thee submit to loving devotion.”
        Thus we find that the full view of the reality by the complete cessation of all delusions is not obtainable on the path of abstract reasoning — it is attainable on the road of the Spiritual Guide and disciple or by listening to kirtan. The shastras and pious custom have proclaimed this road as being that of ‘bhakti’ or devotion. Shruti (i.e. hearing) is another name of the Veda. Abandoning that shrauta path or allegiance to the Veda, acquiring knowledge with the instrumentality of the organs of the sense that mutually contradict one another and deceive at every step, and adopting, under the impression that it constitutes our main warranty, the testimony of direct perception, inference or tradition etc, that is to say all evidences with the exception of that of the authoritative sources or of the Veda, the position that we take up is liable to be rendered untenable by a cleverer dialectician. By such method we shall never be able to gain the absolute knowledge. Comte the famous philosopher, who was born in one of the countries of the west, professing this reality of matter has left to us an abundant differential exposition by the method of induction resting on his own materialistic personal experience. Although he professes to be a realist his method of exposition resting entirely on the experience of material objects has necessarily failed to make any approach to the transcendental reality. In like manner most philosophers or religious sects conceiving that the objective to be reached is the undifferentiated Truth, as opposed to differentiated matter, are endeavouring to approximate the same with the help of personal experience, the product of the material senses of each.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Religious Views
        (part 1)
        Journal ‘The Harmonist’
        Edited by
        Shrila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur

        (No. 2, Vol. XXV, July 1927)



        ‘DHARMA’ means ‘that by which we are enabled to fully understand the reality.’ In regard to such understanding all objects are found to be divided into two broad classes viz. those that are living and those that are devoid of the principle of life. We are living beings. We see the world as its observers. We act independently on our own initiative. But in our present estimation life-less objects cannot do all this. Knowing, willing, feeling are the natural functions of the living. The non-living do not appear to possess these functions. These functions of the living are exercised in two different ways viz. positively by the shrauta process, that is by the descent of the transcendental reality or the descending method, — and negatively, by the ordinary method of empiricism or the ascending process based on perception of the external world by the channels of the senses. Both of these methods have been employed from eternity in the attempt to obtain the knowledge of the reality. The Shreemad Bhagabat [2.9.36], the unconcocted commentary of the Brahma sutra, says —

        etāvad eva jijñāsyaṁ
        tattva-jijñāsunātmanaḥ
        anvaya-vyatirekābhyāṁ
        yat syāt sarvatra sarvadā5

        But the dharma can be known by the positive, descending or shrauta method. Or it may be put thus — the knowledge regarding the synthetic reality being recited and heard, by a succession of such recital followed by such consequent manifestation to the sense of hearing, has always been appearing in this world. It is of course possible to undertake the investigation of the reality by the negative method, the method of difference or the progressive method on the basis of the experience of external objects perceived by the senses; — but by such methods the reality can not be fully known. Hence the Shreemad Bhagabat [10.14.3] also says —

        jñāne prayāsam udapāsya namanta eva
        jīvanti san-mukharitāṁ bhavadīya-vārtām
        sthāne sthitāḥ śruti-gatāṁ tanu-vāṅ-manobhir
        ye prāyaśo ’jita jito ’py asi tais tri-lokyām
        That is to say, “Thou unconquered Vishnu Who art beyond the reach of mind and of words, those who giving up the path of abstract reasoning based entirely on the experience of external, material (non-spiritual) objects gained by means of the senses with the resolve ‘I must in a reverent spirit, because it is worth listening to, hear kirtan (recital)’ from the holy mouths of sadhus (the uncontaminated) who are free from the four-fold disqualification of error, inadvertence, deceipt and deficiency of the organs of sense and are fully experienced in the delineation of transcendental reality, and with body, mind and speech discarding all egotism pass their lives ever intent on Thy sanctifying story, — such persons placed in what-ever circumstances in this three-fold world knowing Thee rightly, even Thee Who art unconquerable and so very difficult to be known, are enabled to make Thee submit to loving devotion.”
        Thus we find that the full view of the reality by the complete cessation of all delusions is not obtainable on the path of abstract reasoning — it is attainable on the road of the Spiritual Guide and disciple or by listening to kirtan. The shastras and pious custom have proclaimed this road as being that of ‘bhakti’ or devotion. Shruti (i.e. hearing) is another name of the Veda. Abandoning that shrauta path or allegiance to the Veda, acquiring knowledge with the instrumentality of the organs of the sense that mutually contradict one another and deceive at every step, and adopting, under the impression that it constitutes our main warranty, the testimony of direct perception, inference or tradition etc, that is to say all evidences with the exception of that of the authoritative sources or of the Veda, the position that we take up is liable to be rendered untenable by a cleverer dialectician. By such method we shall never be able to gain the absolute knowledge. Comte the famous philosopher, who was born in one of the countries of the west, professing this reality of matter has left to us an abundant differential exposition by the method of induction resting on his own materialistic personal experience. Although he professes to be a realist his method of exposition resting entirely on the experience of material objects has necessarily failed to make any approach to the transcendental reality. In like manner most philosophers or religious sects conceiving that the objective to be reached is the undifferentiated Truth, as opposed to differentiated matter, are endeavouring to approximate the same with the help of personal experience, the product of the material senses of each.

        Sana "dharma" tarkoittaa "sitä, mikä auttaa meitä ymmärtämään todellisuuden kokonaisuutena". Tämän ymmärryksen valossa kaikki kohteet jaetaan kahteen luokkaan: eläviin ja elottomiin. Me kuulumme eläviin olentoihin ja havaitsemme tämän maailman tarkkailijoina. Pystymme toimimaan itsenäisesti, oma-aloitteisesti. Nykyisen käsityksemme mukaan elottomat esineet eivät kykene tähän. Kaikilla elävillä olennoilla on kolme luonnollista yksilöllistä kykyä: päättely, tahto ja aistiminen. Elottomilla asioilla ei ole näitä ominaisuuksia. Näitä elävien olentojen kykyjä voidaan hyödyntää kahdella eri tavalla: 1) positiivinen eli ylhäältä alaspäin suuntautuva menetelmä, jolla hankitaan tietoa transsendentaalisesta todellisuudesta, ja 2) negatiivinen eli pelkkä kokemuksellinen eli alhaalta ylöspäin suuntautuva menetelmä, joka perustuu ulkoisen maailman havaitsemiseen aistien kautta. Molempia näitä menetelmiä on käytetty todellisuutta koskevan tiedon hankkimiseen aikojen alusta lähtien. Srimad-Bhagavatamissa (2.9.36), joka on luonnollinen kommentti Brahma-sutraan, sanotaan:
        sanskrit...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sana "dharma" tarkoittaa "sitä, mikä auttaa meitä ymmärtämään todellisuuden kokonaisuutena". Tämän ymmärryksen valossa kaikki kohteet jaetaan kahteen luokkaan: eläviin ja elottomiin. Me kuulumme eläviin olentoihin ja havaitsemme tämän maailman tarkkailijoina. Pystymme toimimaan itsenäisesti, oma-aloitteisesti. Nykyisen käsityksemme mukaan elottomat esineet eivät kykene tähän. Kaikilla elävillä olennoilla on kolme luonnollista yksilöllistä kykyä: päättely, tahto ja aistiminen. Elottomilla asioilla ei ole näitä ominaisuuksia. Näitä elävien olentojen kykyjä voidaan hyödyntää kahdella eri tavalla: 1) positiivinen eli ylhäältä alaspäin suuntautuva menetelmä, jolla hankitaan tietoa transsendentaalisesta todellisuudesta, ja 2) negatiivinen eli pelkkä kokemuksellinen eli alhaalta ylöspäin suuntautuva menetelmä, joka perustuu ulkoisen maailman havaitsemiseen aistien kautta. Molempia näitä menetelmiä on käytetty todellisuutta koskevan tiedon hankkimiseen aikojen alusta lähtien. Srimad-Bhagavatamissa (2.9.36), joka on luonnollinen kommentti Brahma-sutraan, sanotaan:
        sanskrit...

        Dharman ydin voidaan toteuttaa vain positiivisella, laskevalla menetelmällä (shrauta). On myös mahdollista, että tieto synteettisestä todellisuudesta voidaan hankkia pyhien kirjoitusten kautta tai kuulla niiden perimätiedon kautta, jotka ovat itse havainneet sen tällä tavoin, jolloin se ilmenee aina tässä maailmassa. Todellisuutta voi yrittää tutkia myös negatiivisella tavalla, vertailevan analyysin tai progressiivisen menetelmän avulla, joka perustuu kokemukseen ulkoisten kohteiden havaitsemisesta aisteilla, mutta tällaisella menetelmällä ei voi täysin tuntea todellisuutta.

        Srimad-Bhagavatamissa (10.14.3) sanotaan:
        sanskrit...
        ...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Dharman ydin voidaan toteuttaa vain positiivisella, laskevalla menetelmällä (shrauta). On myös mahdollista, että tieto synteettisestä todellisuudesta voidaan hankkia pyhien kirjoitusten kautta tai kuulla niiden perimätiedon kautta, jotka ovat itse havainneet sen tällä tavoin, jolloin se ilmenee aina tässä maailmassa. Todellisuutta voi yrittää tutkia myös negatiivisella tavalla, vertailevan analyysin tai progressiivisen menetelmän avulla, joka perustuu kokemukseen ulkoisten kohteiden havaitsemisesta aisteilla, mutta tällaisella menetelmällä ei voi täysin tuntea todellisuutta.

        Srimad-Bhagavatamissa (10.14.3) sanotaan:
        sanskrit...
        ...

        ...
        ...
        ...
        Näin me ymmärrämme, että todellisuuden täydellistä havaitsemista ei saavuteta yrittämällä päästä eroon kaikenlaisista harhoista abstraktin päättelyn tiellä. Ainoa tapa on hyväksyä hengellinen mestari (nöyrän kuulon saaminen Herran kirkkaudesta). Kirjoituksissa tätä polkua kutsutaan bhaktiksi eli rakastavaksi omistautumiseksi Jumalalle. Shruti ("kuulemisen kautta havaittu") on toinen nimi Vedoille. Hylätessään shrutin (eli Vedojen noudattamisen) tien empiristit pyrkivät kuitenkin keräämään tietoa ristiriitaisten ja jatkuvasti petollisten aistien avulla ja luottavat kaiken luottamuksensa suoran havaitsemisen todisteisiin, päättelyyn tai luottavat täysin muinaisten tapojen mielettömään noudattamiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ...
        ...
        ...
        Näin me ymmärrämme, että todellisuuden täydellistä havaitsemista ei saavuteta yrittämällä päästä eroon kaikenlaisista harhoista abstraktin päättelyn tiellä. Ainoa tapa on hyväksyä hengellinen mestari (nöyrän kuulon saaminen Herran kirkkaudesta). Kirjoituksissa tätä polkua kutsutaan bhaktiksi eli rakastavaksi omistautumiseksi Jumalalle. Shruti ("kuulemisen kautta havaittu") on toinen nimi Vedoille. Hylätessään shrutin (eli Vedojen noudattamisen) tien empiristit pyrkivät kuitenkin keräämään tietoa ristiriitaisten ja jatkuvasti petollisten aistien avulla ja luottavat kaiken luottamuksensa suoran havaitsemisen todisteisiin, päättelyyn tai luottavat täysin muinaisten tapojen mielettömään noudattamiseen.

        Toisin sanoen he hyväksyvät kaiken muun todistusaineiston paitsi arvovaltaiset lähteet tai Vedat. Tällä tavoin on mahdotonta saavuttaa absoluuttista tietoa.
        Isidore Marie Auguste François Xavier Comte (kuuluisa länsimaissa syntynyt filosofi ja positivismin perustaja) perusteli tämän aineellisen todellisuuden ja jätti meille laajan ja monipuolisen opin, joka perustuu induktiomenetelmään ja perustuu hänen henkilökohtaiseen materialistiseen kokemukseensa. Mutta vaikka hän kutsui itseään realistiksi, hänen tulkintamenetelmänsä perustui täysin aineellisten objektien hahmottamiseen ja on varmasti täysin sopimaton tuomaan meitä lähemmäs transsendenttia todellisuutta. Samaa tietä kulkee valtaosa filosofeista sekä uskonnollisten lahkojen ideologit, jotka uskovat, että tavoiteltava päämäärä on yhtenäinen Totuus (vastakohtana käsittämättömän moninaiselle aineelle), ja jotka yrittävät käsittää sen henkilökohtaisen kokemuksensa perusteella yleistämällä kaikkien fyysisten aistien tietämyksen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toisin sanoen he hyväksyvät kaiken muun todistusaineiston paitsi arvovaltaiset lähteet tai Vedat. Tällä tavoin on mahdotonta saavuttaa absoluuttista tietoa.
        Isidore Marie Auguste François Xavier Comte (kuuluisa länsimaissa syntynyt filosofi ja positivismin perustaja) perusteli tämän aineellisen todellisuuden ja jätti meille laajan ja monipuolisen opin, joka perustuu induktiomenetelmään ja perustuu hänen henkilökohtaiseen materialistiseen kokemukseensa. Mutta vaikka hän kutsui itseään realistiksi, hänen tulkintamenetelmänsä perustui täysin aineellisten objektien hahmottamiseen ja on varmasti täysin sopimaton tuomaan meitä lähemmäs transsendenttia todellisuutta. Samaa tietä kulkee valtaosa filosofeista sekä uskonnollisten lahkojen ideologit, jotka uskovat, että tavoiteltava päämäärä on yhtenäinen Totuus (vastakohtana käsittämättömän moninaiselle aineelle), ja jotka yrittävät käsittää sen henkilökohtaisen kokemuksensa perusteella yleistämällä kaikkien fyysisten aistien tietämyksen.

        Vaikka nämä ajattelijat esittävät hypoteesinsa ja näkemyksensä järjestelmällisesti ja tieteellisesti, kaikki heidän ponnistelunsa johtavat vain siihen, että heidän puolueensa, ryhmittymänsä tai yhteisönsä jähmettyvät yhä enemmän lahkolaisuuteen. Tästä syystä kaikki nämä uskonnolliset tai filosofiset olettamukset eivät kykene viemään meitä lähemmäs universaalia harmoniaa, yhden absoluuttisen totuuden tuntemusta, sillä tällaiset menetelmät rajoittavat vain havaitsemisen alaa. Tällainen lahkolaisuuteen perustuva maailmankatsomus johtaa jatkuvasti pois pääideaalista, joka on yhden absoluuttisen todellisuuden tunteminen, ja harmonian sijasta se vain pystyttää lukuisia esteitä yhtenäisyyden ja tasa-arvon varjolla. Jos tutkimme tämän asiaintilan syytä, huomaamme, että tällaiset lahkojen väliset ristiriidat johtuvat yksilöllisten taipumusten ja halujen eroista. Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö nämä taipumusten erot kuuluisi elävien olentojen toiseen luontoon, jonka ne saivat muinaisina aikoina, kun niiden sydämet kääntyivät pois Jumalasta. Erilaiset koulukunnat ovat syntyneet vain suojelemaan henkilökohtaisia pyrkimyksiä, jotka ovat ainutlaatuisia yksilöllisen maailmankäsityksensä vuoksi, mutta toivottoman rajallisia ja johtavat väistämättömiin yhteentörmäyksiin ja vihamielisyyteen. Tästä on syntynyt lukuisia uskonnollisia ja filosofisia näkemyksiä, joita voidaan virallisesti kutsua vedalaisiksi sampradayoiksi (lahkoihin kuuluviksi ristiriitaisiksi opeiksi ja uskomuksiksi).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaikka nämä ajattelijat esittävät hypoteesinsa ja näkemyksensä järjestelmällisesti ja tieteellisesti, kaikki heidän ponnistelunsa johtavat vain siihen, että heidän puolueensa, ryhmittymänsä tai yhteisönsä jähmettyvät yhä enemmän lahkolaisuuteen. Tästä syystä kaikki nämä uskonnolliset tai filosofiset olettamukset eivät kykene viemään meitä lähemmäs universaalia harmoniaa, yhden absoluuttisen totuuden tuntemusta, sillä tällaiset menetelmät rajoittavat vain havaitsemisen alaa. Tällainen lahkolaisuuteen perustuva maailmankatsomus johtaa jatkuvasti pois pääideaalista, joka on yhden absoluuttisen todellisuuden tunteminen, ja harmonian sijasta se vain pystyttää lukuisia esteitä yhtenäisyyden ja tasa-arvon varjolla. Jos tutkimme tämän asiaintilan syytä, huomaamme, että tällaiset lahkojen väliset ristiriidat johtuvat yksilöllisten taipumusten ja halujen eroista. Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö nämä taipumusten erot kuuluisi elävien olentojen toiseen luontoon, jonka ne saivat muinaisina aikoina, kun niiden sydämet kääntyivät pois Jumalasta. Erilaiset koulukunnat ovat syntyneet vain suojelemaan henkilökohtaisia pyrkimyksiä, jotka ovat ainutlaatuisia yksilöllisen maailmankäsityksensä vuoksi, mutta toivottoman rajallisia ja johtavat väistämättömiin yhteentörmäyksiin ja vihamielisyyteen. Tästä on syntynyt lukuisia uskonnollisia ja filosofisia näkemyksiä, joita voidaan virallisesti kutsua vedalaisiksi sampradayoiksi (lahkoihin kuuluviksi ristiriitaisiksi opeiksi ja uskomuksiksi).

        Hieman pohdittuamme ymmärrämme, että kaikki nämä opit ja uskomukset vaativat jotakin neljästä purusharthasta (ihmiselämän päämäärästä), eli dharmaa, arthaa, kamaa tai mokshaa (maallinen uskonnollisuus, aineellinen vauraus, aistimellisen nautinnon tai vapautumisen halu). Näin ollen kaikki nämä pyrkimykset saavuttaa elämän päämäärät perustuvat itse asiassa ulkoiseen, ei-henkiseen (achit) tietoon todellisuudesta fyysisten aistien kautta.

        Itse asiassa kaikkien näiden pyrkimysten tarkoituksena on tyydyttää aistit ja täyttää itsekkäät halut. Kokemuksen täydellinen puute absoluuttisen todellisuuden tutkimisesta johtaa siihen, että maallinen tieto mielletään hengelliseksi, mikä johtaa aineen ja hengen vertailevaan analyysiin, jossa ne asetetaan virheellisesti samaan kategoriaan. Tämä on syy erilaisten spekulatiivisten koulukuntien ja uskonnollisten yhteisöjen lisääntyvään lahkolaisuuteen, joiden tavoitteena on saavuttaa edellä kuvatut neljä purusharthaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hieman pohdittuamme ymmärrämme, että kaikki nämä opit ja uskomukset vaativat jotakin neljästä purusharthasta (ihmiselämän päämäärästä), eli dharmaa, arthaa, kamaa tai mokshaa (maallinen uskonnollisuus, aineellinen vauraus, aistimellisen nautinnon tai vapautumisen halu). Näin ollen kaikki nämä pyrkimykset saavuttaa elämän päämäärät perustuvat itse asiassa ulkoiseen, ei-henkiseen (achit) tietoon todellisuudesta fyysisten aistien kautta.

        Itse asiassa kaikkien näiden pyrkimysten tarkoituksena on tyydyttää aistit ja täyttää itsekkäät halut. Kokemuksen täydellinen puute absoluuttisen todellisuuden tutkimisesta johtaa siihen, että maallinen tieto mielletään hengelliseksi, mikä johtaa aineen ja hengen vertailevaan analyysiin, jossa ne asetetaan virheellisesti samaan kategoriaan. Tämä on syy erilaisten spekulatiivisten koulukuntien ja uskonnollisten yhteisöjen lisääntyvään lahkolaisuuteen, joiden tavoitteena on saavuttaa edellä kuvatut neljä purusharthaa.

        On a little reflection we find that the ultimate object the attainment of which is the aim of those theories or creeds is one or other of the four purusharthas (principal ‘objects of human life’) viz. dharma, artha, kama and moksha (religious merit, worldly prosperity, desire of sensuous enjoyments and emancipation). All those efforts for the attainment of these ‘objects of human life’ are based on external or non-spiritual (achit) knowledge of the reality obtained by means of the senses.

        The gratification of one’s senses or selfish desires is the fulfillment of such efforts. The inexperience displayed in the investigation of the absolute reality by thus mistaking the material for the spiritual knowledge gives rise to the endeavour to effect a compromise between matter and spirit by simply placing them under one and the same category. It is this that is responsible for the increased narrowness of the different speculative schools and religious sects that aim at the attainment of the aforesaid ‘four objects of human life.’


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On a little reflection we find that the ultimate object the attainment of which is the aim of those theories or creeds is one or other of the four purusharthas (principal ‘objects of human life’) viz. dharma, artha, kama and moksha (religious merit, worldly prosperity, desire of sensuous enjoyments and emancipation). All those efforts for the attainment of these ‘objects of human life’ are based on external or non-spiritual (achit) knowledge of the reality obtained by means of the senses.

        The gratification of one’s senses or selfish desires is the fulfillment of such efforts. The inexperience displayed in the investigation of the absolute reality by thus mistaking the material for the spiritual knowledge gives rise to the endeavour to effect a compromise between matter and spirit by simply placing them under one and the same category. It is this that is responsible for the increased narrowness of the different speculative schools and religious sects that aim at the attainment of the aforesaid ‘four objects of human life.’

        Sri Chaitanya Saraswat Math

        the Mission of the inseparable
        Srila B.R. Sridhar Maharaj and Srila B.S. Govinda Maharaj

        _______________________
        Religious Views
        (part 2)
        Journal ‘The Harmonist’
        Edited by
        Shrila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur

        (No. 2, Vol. XXV, July 1927)



        The acharyya (teacher by his personal example) of the doctrine of ‘differentiated intelligent reality’ (chinnirvishesa vada) Shree Shankara adopting the system of worship of the five gods (panchopasana) has effected a compromise between religious merit, worldly prosperity, sensual gratification and emancipation. In the pancharatra (system inculcating five different knowledge) work Purusha Samhita it is laid down that man worships the Sun (Surya) for obtaining religious merit, Ganesha for worldly prosperity, Shakti (female energy) for sensuous gratification and Shiva or Rudra for emancipation.
        In their opinion, on the attainment of success (siddhi) consequent on a course of worship which is a pursuit of the temporary (anitya) in which the object of worship is to be understood by the worshipper as being really unreal or temporary (achit or anitya); the difference between, or the specifications of, the worshipped and the worshipper disappears, and with this ‘realisation of unity’ (advaita-siddhi) or the ‘undifforentiated state’ (nirvishesha) the ultimate object of desire is gained. For this reason the form of the worship of Vishnu that is based on selfish desire (e.g. at certain places the worship of Dadhivamana for getting rid of disease, sorrow, fear) is also classed with the ‘worship of the five’; — in the case of such Vishnu-worship also the end that is desired is the ‘destruction of the worshipped’ or ‘the attainment of the undifferentiated Brahman in the form of the complete elision of the individual self.’ Therefore we see that the ‘worship of the five’ based on these doctrines can by no means ever be the ‘highest (parama) duty’, or ‘the eternal (shashvata), permanent (sanatana) and constant (nitya) dharma of the jiva.’
        Hence the Shreemad Bhagabata [1.2.6] has said —

        sa vai puṁsāṁ paro dharmo
        yato bhaktir adhokṣaje
        ahaituky apratihatā
        yayātmā suprasīdati3

        Or in other words that by means of which bhakti (devotional faith) in the adhokshaja (the transcendental Godhead) is aroused is the highest dharma of man. Such devotional faith possesses two distinguishing features viz, — (1) it is ahaituki (causeless) (2) it is apratihata (uninterrupted); and it is only by such devotional faith that the soul is well satisfied. The word ‘adhokshaja’ that has been used in the passage quoted means “He by Whom the knowledge that is born of the senses is transcended”. Adhahkritam atikrantam indriya-jam gyanam yena sah that is to say, “He who exists beyond the scope of' all knowledge of the jiva that is born of the senses”; —He is Shree Krishna To him is assured ‘the right reserved’ of enjoying Himself in ways that are beyond the reach of the knowledge born of the senses of horizontally-moving animals, man, gods etc. etc. The love (preeti) towards this transcendental reality that is produced by the practice of the highest dharma is known as bhakti (devotional faith) — seva (service,bhaj dhatuh sevayam), which is not based on any adventitious cause and which is ever uninterrupted. And the worship that is ordinarily found enacted of the object of worship based on the desires for religious merit, worldly prosperity, sensuous gratification and emancipation, is not shuddha bhakti (pure devotion); and the temporary excitation of bhakti (devotion) that is due to peculiarities of place, time or object, being interruptible and distortable by time, is therefore, also not pure devotion. The devotion that is causeless (ahaituki), or in other words, which is based on the desire for the exclusive love for the transcendental object of worship; and which is uninterruptable or without intermission, by such devotion alone the satisfaction of the ‘soul’ (atman) is obtained. Here the word ‘soul’ does not mean merely the perishable body ‘male up of the five elements’ (pancha-bhautika) with the ten organs of sense, nor does it mean the mind (manas) ‘the eleventh sense’ the propeller or ruler of the aggregate of the sense-organs. All effort by the body or the mind of the jiva is only gratification of the senses of the jiva and is not the love of the transcendent. The service of the transcendent or devotion is not really gratification of the senses.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sri Chaitanya Saraswat Math

        the Mission of the inseparable
        Srila B.R. Sridhar Maharaj and Srila B.S. Govinda Maharaj

        _______________________
        Religious Views
        (part 2)
        Journal ‘The Harmonist’
        Edited by
        Shrila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur

        (No. 2, Vol. XXV, July 1927)



        The acharyya (teacher by his personal example) of the doctrine of ‘differentiated intelligent reality’ (chinnirvishesa vada) Shree Shankara adopting the system of worship of the five gods (panchopasana) has effected a compromise between religious merit, worldly prosperity, sensual gratification and emancipation. In the pancharatra (system inculcating five different knowledge) work Purusha Samhita it is laid down that man worships the Sun (Surya) for obtaining religious merit, Ganesha for worldly prosperity, Shakti (female energy) for sensuous gratification and Shiva or Rudra for emancipation.
        In their opinion, on the attainment of success (siddhi) consequent on a course of worship which is a pursuit of the temporary (anitya) in which the object of worship is to be understood by the worshipper as being really unreal or temporary (achit or anitya); the difference between, or the specifications of, the worshipped and the worshipper disappears, and with this ‘realisation of unity’ (advaita-siddhi) or the ‘undifforentiated state’ (nirvishesha) the ultimate object of desire is gained. For this reason the form of the worship of Vishnu that is based on selfish desire (e.g. at certain places the worship of Dadhivamana for getting rid of disease, sorrow, fear) is also classed with the ‘worship of the five’; — in the case of such Vishnu-worship also the end that is desired is the ‘destruction of the worshipped’ or ‘the attainment of the undifferentiated Brahman in the form of the complete elision of the individual self.’ Therefore we see that the ‘worship of the five’ based on these doctrines can by no means ever be the ‘highest (parama) duty’, or ‘the eternal (shashvata), permanent (sanatana) and constant (nitya) dharma of the jiva.’
        Hence the Shreemad Bhagabata [1.2.6] has said —

        sa vai puṁsāṁ paro dharmo
        yato bhaktir adhokṣaje
        ahaituky apratihatā
        yayātmā suprasīdati3

        Or in other words that by means of which bhakti (devotional faith) in the adhokshaja (the transcendental Godhead) is aroused is the highest dharma of man. Such devotional faith possesses two distinguishing features viz, — (1) it is ahaituki (causeless) (2) it is apratihata (uninterrupted); and it is only by such devotional faith that the soul is well satisfied. The word ‘adhokshaja’ that has been used in the passage quoted means “He by Whom the knowledge that is born of the senses is transcended”. Adhahkritam atikrantam indriya-jam gyanam yena sah that is to say, “He who exists beyond the scope of' all knowledge of the jiva that is born of the senses”; —He is Shree Krishna To him is assured ‘the right reserved’ of enjoying Himself in ways that are beyond the reach of the knowledge born of the senses of horizontally-moving animals, man, gods etc. etc. The love (preeti) towards this transcendental reality that is produced by the practice of the highest dharma is known as bhakti (devotional faith) — seva (service,bhaj dhatuh sevayam), which is not based on any adventitious cause and which is ever uninterrupted. And the worship that is ordinarily found enacted of the object of worship based on the desires for religious merit, worldly prosperity, sensuous gratification and emancipation, is not shuddha bhakti (pure devotion); and the temporary excitation of bhakti (devotion) that is due to peculiarities of place, time or object, being interruptible and distortable by time, is therefore, also not pure devotion. The devotion that is causeless (ahaituki), or in other words, which is based on the desire for the exclusive love for the transcendental object of worship; and which is uninterruptable or without intermission, by such devotion alone the satisfaction of the ‘soul’ (atman) is obtained. Here the word ‘soul’ does not mean merely the perishable body ‘male up of the five elements’ (pancha-bhautika) with the ten organs of sense, nor does it mean the mind (manas) ‘the eleventh sense’ the propeller or ruler of the aggregate of the sense-organs. All effort by the body or the mind of the jiva is only gratification of the senses of the jiva and is not the love of the transcendent. The service of the transcendent or devotion is not really gratification of the senses.

        The Shree Narada-pancharatra says, “By means of all the senses (hrishika) exclusively to desire the love of Vishnu Who is the Lord of all the senses, is devotion.” This devotion is not covered up by the twin conditions of gross and subtle matter, and by reason of its ending in signifying the service of Vishnu it is shuddha or free from impurity. It is on account of the predominance of the knowledge born of the senses and aversion to the service of the transcendent, that the impulse of pure devotion and the ‘soul’ have been covered up, in the state of bondage of the jiva, by those two gross and subtle conditions.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        The Shree Narada-pancharatra says, “By means of all the senses (hrishika) exclusively to desire the love of Vishnu Who is the Lord of all the senses, is devotion.” This devotion is not covered up by the twin conditions of gross and subtle matter, and by reason of its ending in signifying the service of Vishnu it is shuddha or free from impurity. It is on account of the predominance of the knowledge born of the senses and aversion to the service of the transcendent, that the impulse of pure devotion and the ‘soul’ have been covered up, in the state of bondage of the jiva, by those two gross and subtle conditions.

        Sri Chaitanya Saraswat Math

        the Mission of the inseparable
        Srila B.R. Sridhar Maharaj and Srila B.S. Govinda Maharaj

        __________________

        Religious Views
        (part 3)
        Journal ‘The Harmonist’
        Edited by
        Shrila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur

        (No. 3, Vol. XXV, August 1927)



        IN the three Vyahritis of bhuh, bhubah and svah, in the four lokas (regions) of Mahah, Janah, Tapas and Satyah situated above the three Vyahritis — and in the seven infernal regions of Atola etc. the enjoyer of the pursuit of objects that is practiced by the senses, is not the soul (atman), but an attribute of the soul, or non-soul; — such pursuit is not the submissive following of the transcendent, or devotion; — but it is the mere temporary gratification of the senses. By such mental functioning narrowness or sectarianism is manufactured. But if by the methods of attentive listening, subsequent questioning and serving, submitting completely to the transcendent and real Truth, we follow that course which is likely to please Him, — only then is the realization of the Absolute possible; as in the words of Shree Geeta (4/34): —
        tad viddhi praṇipātena
        paripraśnena sevayā
        upadekṣyanti te jñānaṁ
        jñāninas tattva-darśinaḥ5

        Thus it would appear that it is not even the mind, which is a dim and distant glow of the pure intelligence, that is denoted by the termimmaculate soul, or ‘I’; and, therefore, by the functioning of such mind the true meaning or purpose of the Veda cannot be learnt. It is so because mental function is fickle, changeable and liable to be disjointed and obstructed at every stop; and it is for this reason that spiritual object cannot be served by non-spiritual object or non-spiritual mode of action. If such non-spiritual object or mode of action is allowed to be the guiding force the task of effecting real harmony becomes extremely impracticable on account of the adumbration of differing speculative theories. Although Shree Shankaracharyya made the attempt to establish outward reconciliation by means of attributive worship but as, however, it led up finally to the position of an Abstract Brahman devoid of material attributes, no real reconciliation was effected thereby. In the Sufi school also we find that there is this worship of the Ego or ‘anal hak’; — as a matter of fact such view is the product of mental function which forms, as it were, the very root.
        Such mental function being liable to distortion by time and being given to garnering of fragmentary knowledge, those empiricists and intuitionists have never been able to obtain, in its proper form, the knowledge of the service of the transcendental Reality. They are guided by the knowledge that arises from the perception of this world by means of the senses, or obey the experience of the circumscribed intuition that is found in this world; — and, therefore, in the attempt to ascertain the true object of worship, they are forced to adopt the doctrine of illusory appearance, even in the case of intuitive experience, on the analogy of knowledge that is derived from perceptual experience. Although the abstractist may be led by the method of negative reasoning to the admission that the Absolute Truth is beyond all phenomena in which the least trace of the mundane factor happens to be present, as being the mere antithesis of the phenomenal, it does not follow that the Absolute Truth itself, being pure Intelligence and the supreme moving Power behind everything, is, therefore, necessarily mere abstract intelligence, or absolutely devoid of quality; — because, his observation being the product of either selfish enjoyment in the form of apprehension of this world by the senses, or of non-spiritual instinctive experience of this world, on account of its changeable character and by reason of its not being in a position to attain the proximity of the Reality,, — being situated at a great distance from the subjective nature of the Reality, — the correctness of its finding about the subjective Reality is properly enough open to controversy and doubt. Under the influence of mental imagination he may declare the ultimate Reality to be a mere abstraction; but, as a matter of fact, such declaration does not affect the subjective nature of Reality itself. His subjective existence does not change in the least. By propounding the doctrine that the form of mere material abstraction, the opposite of material diversity, is a point of pure intelligence he has simply transformed himself into an illusionist by means of such mistaken attribution.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sri Chaitanya Saraswat Math

        the Mission of the inseparable
        Srila B.R. Sridhar Maharaj and Srila B.S. Govinda Maharaj

        __________________

        Religious Views
        (part 3)
        Journal ‘The Harmonist’
        Edited by
        Shrila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur

        (No. 3, Vol. XXV, August 1927)



        IN the three Vyahritis of bhuh, bhubah and svah, in the four lokas (regions) of Mahah, Janah, Tapas and Satyah situated above the three Vyahritis — and in the seven infernal regions of Atola etc. the enjoyer of the pursuit of objects that is practiced by the senses, is not the soul (atman), but an attribute of the soul, or non-soul; — such pursuit is not the submissive following of the transcendent, or devotion; — but it is the mere temporary gratification of the senses. By such mental functioning narrowness or sectarianism is manufactured. But if by the methods of attentive listening, subsequent questioning and serving, submitting completely to the transcendent and real Truth, we follow that course which is likely to please Him, — only then is the realization of the Absolute possible; as in the words of Shree Geeta (4/34): —
        tad viddhi praṇipātena
        paripraśnena sevayā
        upadekṣyanti te jñānaṁ
        jñāninas tattva-darśinaḥ5

        Thus it would appear that it is not even the mind, which is a dim and distant glow of the pure intelligence, that is denoted by the termimmaculate soul, or ‘I’; and, therefore, by the functioning of such mind the true meaning or purpose of the Veda cannot be learnt. It is so because mental function is fickle, changeable and liable to be disjointed and obstructed at every stop; and it is for this reason that spiritual object cannot be served by non-spiritual object or non-spiritual mode of action. If such non-spiritual object or mode of action is allowed to be the guiding force the task of effecting real harmony becomes extremely impracticable on account of the adumbration of differing speculative theories. Although Shree Shankaracharyya made the attempt to establish outward reconciliation by means of attributive worship but as, however, it led up finally to the position of an Abstract Brahman devoid of material attributes, no real reconciliation was effected thereby. In the Sufi school also we find that there is this worship of the Ego or ‘anal hak’; — as a matter of fact such view is the product of mental function which forms, as it were, the very root.
        Such mental function being liable to distortion by time and being given to garnering of fragmentary knowledge, those empiricists and intuitionists have never been able to obtain, in its proper form, the knowledge of the service of the transcendental Reality. They are guided by the knowledge that arises from the perception of this world by means of the senses, or obey the experience of the circumscribed intuition that is found in this world; — and, therefore, in the attempt to ascertain the true object of worship, they are forced to adopt the doctrine of illusory appearance, even in the case of intuitive experience, on the analogy of knowledge that is derived from perceptual experience. Although the abstractist may be led by the method of negative reasoning to the admission that the Absolute Truth is beyond all phenomena in which the least trace of the mundane factor happens to be present, as being the mere antithesis of the phenomenal, it does not follow that the Absolute Truth itself, being pure Intelligence and the supreme moving Power behind everything, is, therefore, necessarily mere abstract intelligence, or absolutely devoid of quality; — because, his observation being the product of either selfish enjoyment in the form of apprehension of this world by the senses, or of non-spiritual instinctive experience of this world, on account of its changeable character and by reason of its not being in a position to attain the proximity of the Reality,, — being situated at a great distance from the subjective nature of the Reality, — the correctness of its finding about the subjective Reality is properly enough open to controversy and doubt. Under the influence of mental imagination he may declare the ultimate Reality to be a mere abstraction; but, as a matter of fact, such declaration does not affect the subjective nature of Reality itself. His subjective existence does not change in the least. By propounding the doctrine that the form of mere material abstraction, the opposite of material diversity, is a point of pure intelligence he has simply transformed himself into an illusionist by means of such mistaken attribution.

        Exactly the same is the case of mistaking the rope for the snake. But the rope does not actually become the snake by being mistaken for the snake. Therefore, in order to be able to eliminate such illusionism, which is an obstacle in the way of the vision of the real truth of things, it is absolutely necessary, as a preliminary condition, to realize properly our true relation to things.

        I have already said that even if the transcendental is denied, He still remains full of all the manifestations of the pure intelligence, by virtue of His transcendental nature. Among the mental functionists of the West, although the agnostics or sceptics (as for instance Huxley, Spencer etc.) led away by their particular tastes or experiences happen to entertain the conviction of un-knowability or doubt regarding the existence of absolute Reality, it is not therefore, as a matter of fact true that He has no existence at all. Another instance in point is that of Mr. Robert Buchanon, the author, who has ridiculed the teachings of Jesus Christ as being mere concoctions of the mind, and has expressed his doubt regarding their utility; just as the knowledge of objects that belong to the fourth state of the soul is not attained by means of the sense; — the knowledge regarding the fourth to infinite dimensions although apprehensible with the aid of materialistic mathematical science we have failed to comprehend in terms of the actual experience of our limited knowledge; — nor does there exist any method by which this is possible; because those objects, viz. the objects of the fourth state etc., are matters that happen to lie beyond and outside the limits of all material experience. It is for this reason that the Shreemad Bhagabat (1/1/1) has addressed the Absolute Reality with the words: — dhāmnā svena sadā nirasta-kuhakaṁ satyaṁ paraṁ dhīmahi

        “Let us meditate on the Absolute Truth, with its paraphernalia, that ever dissipates all illusion.”

        The expression ‘svena dhamna’ means ‘with all its transcendental paraphernalia’; and ‘nirasta-kuhakam’ implies that the Absolute Truth enables the worshipper to attain its own presence without producing any differences or contradictions in its realization; that is to say, it does not deceive or delude him Vishnu Himself is that transcendental Reality; — He is that Truth Whose presence ‘dissipates all illusion.’ If we think that He is only one of those the gods who are empowered to rule over the world, and is specially endowed with the quality of sattva, we may, indeed, thereby secure the gratification of selfish purpose but are unable to realize the distinctive characteristic of Vishnu viz. His freedom from all limitation. He isvaikuntha — vigata-kuntha yasmat sah; or, in other words, He is not finite, or any circumscribed object within the limits of the universe. He is the only location of all existence, — the one only root-cause of the realization of the truth of all objects spiritual and non-spiritual; that is to say, ail objects have existence because He abides in them. He is the giver of power to all the gods. It is even customary to salute the neutralist after his renunciation of the ashrama stage of life with the formula ‘namo narayanaya’ — ‘obeisance to Narayana’ on the ground that he is a fit abode of Vishnu. Vishnu is the Lord of the subjective existence of all objects, — He alone is worthy of our regard; objective experience being destructible, — that is to say, not having any connection with Vishnu, is not valued in the shastras; eg. Shree Geeta (9/23): —

        ye ’py anya-devatā-bhaktā
        yajante śraddhayānvitāḥ
        te ’pi mām eva kaunteya
        yajanty avidhi-pūrvakam

        “The show of worship, prevalent in the world, of many gods, conceived in terms of external experience as different gods or rulers of the universe, has no connection with Vishnu, and is, for that reason, absolutely lacking in the quality of devotion; and therefore, such worship is in violation of the clear injunctions of the shastras, or are improper or an act of impiety; that is to say they are forbidden.”
        As a matter of fact it is this external apprehension that is meant by the worship of material objects that are the products of physical Nature (prakriti). This worship of the prakrita (product of physical Nature) and its mother prakriti (physical Nature), is known as mayavada (illusionism). Moksha which is the summum bonum of this Nature-ism (prakritivada) or Illusionism (mayavada), is, in the opinion of the professors of nature-ism, nothing else than the state of absorption in the non-manifest physical nature (avyakta prakriti) by the gradual narrowing of external perception.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Exactly the same is the case of mistaking the rope for the snake. But the rope does not actually become the snake by being mistaken for the snake. Therefore, in order to be able to eliminate such illusionism, which is an obstacle in the way of the vision of the real truth of things, it is absolutely necessary, as a preliminary condition, to realize properly our true relation to things.

        I have already said that even if the transcendental is denied, He still remains full of all the manifestations of the pure intelligence, by virtue of His transcendental nature. Among the mental functionists of the West, although the agnostics or sceptics (as for instance Huxley, Spencer etc.) led away by their particular tastes or experiences happen to entertain the conviction of un-knowability or doubt regarding the existence of absolute Reality, it is not therefore, as a matter of fact true that He has no existence at all. Another instance in point is that of Mr. Robert Buchanon, the author, who has ridiculed the teachings of Jesus Christ as being mere concoctions of the mind, and has expressed his doubt regarding their utility; just as the knowledge of objects that belong to the fourth state of the soul is not attained by means of the sense; — the knowledge regarding the fourth to infinite dimensions although apprehensible with the aid of materialistic mathematical science we have failed to comprehend in terms of the actual experience of our limited knowledge; — nor does there exist any method by which this is possible; because those objects, viz. the objects of the fourth state etc., are matters that happen to lie beyond and outside the limits of all material experience. It is for this reason that the Shreemad Bhagabat (1/1/1) has addressed the Absolute Reality with the words: — dhāmnā svena sadā nirasta-kuhakaṁ satyaṁ paraṁ dhīmahi

        “Let us meditate on the Absolute Truth, with its paraphernalia, that ever dissipates all illusion.”

        The expression ‘svena dhamna’ means ‘with all its transcendental paraphernalia’; and ‘nirasta-kuhakam’ implies that the Absolute Truth enables the worshipper to attain its own presence without producing any differences or contradictions in its realization; that is to say, it does not deceive or delude him Vishnu Himself is that transcendental Reality; — He is that Truth Whose presence ‘dissipates all illusion.’ If we think that He is only one of those the gods who are empowered to rule over the world, and is specially endowed with the quality of sattva, we may, indeed, thereby secure the gratification of selfish purpose but are unable to realize the distinctive characteristic of Vishnu viz. His freedom from all limitation. He isvaikuntha — vigata-kuntha yasmat sah; or, in other words, He is not finite, or any circumscribed object within the limits of the universe. He is the only location of all existence, — the one only root-cause of the realization of the truth of all objects spiritual and non-spiritual; that is to say, ail objects have existence because He abides in them. He is the giver of power to all the gods. It is even customary to salute the neutralist after his renunciation of the ashrama stage of life with the formula ‘namo narayanaya’ — ‘obeisance to Narayana’ on the ground that he is a fit abode of Vishnu. Vishnu is the Lord of the subjective existence of all objects, — He alone is worthy of our regard; objective experience being destructible, — that is to say, not having any connection with Vishnu, is not valued in the shastras; eg. Shree Geeta (9/23): —

        ye ’py anya-devatā-bhaktā
        yajante śraddhayānvitāḥ
        te ’pi mām eva kaunteya
        yajanty avidhi-pūrvakam

        “The show of worship, prevalent in the world, of many gods, conceived in terms of external experience as different gods or rulers of the universe, has no connection with Vishnu, and is, for that reason, absolutely lacking in the quality of devotion; and therefore, such worship is in violation of the clear injunctions of the shastras, or are improper or an act of impiety; that is to say they are forbidden.”
        As a matter of fact it is this external apprehension that is meant by the worship of material objects that are the products of physical Nature (prakriti). This worship of the prakrita (product of physical Nature) and its mother prakriti (physical Nature), is known as mayavada (illusionism). Moksha which is the summum bonum of this Nature-ism (prakritivada) or Illusionism (mayavada), is, in the opinion of the professors of nature-ism, nothing else than the state of absorption in the non-manifest physical nature (avyakta prakriti) by the gradual narrowing of external perception.

        As a matter of fact it is this external apprehension that is meant by the worship of material objects that are the products of physical Nature (prakriti). This worship of the prakrita (product of physical Nature) and its mother prakriti (physical Nature), is known as mayavada (illusionism). Moksha which is the summum bonum of this Nature-ism (prakritivada) or Illusionism (mayavada), is, in the opinion of the professors of nature-ism, nothing else than the state of absorption in the non-manifest physical nature (avyakta prakriti) by the gradual narrowing of external perception. But we learn from the Brahmasutra (1/1/5) — ikshater nashabdam — that physical nature herself is not able to create the world! — the world is created by Maya (the external energy of God) by the power of the glance of the supreme Lord, Vishnu. In the opinion of sankhya smriti (Sankhya karika, 21) the world is created by the union of purusha and prakriti — God and nature — after the manner laid down in the logical dictum of cooperation of the blind with the lame in performing a journey. Therefore, the nature-ist does not admit the word of the Veda —yato vā imāni bhūtāni jāyante, yena jātāni jīvanti / yat prayanty abhisam-viśanti, tad vijijñāsasva tad eva brahma6; in other words, he does not admit the supreme God, Vishnu, as being both the efficient and material cause of the universe.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        As a matter of fact it is this external apprehension that is meant by the worship of material objects that are the products of physical Nature (prakriti). This worship of the prakrita (product of physical Nature) and its mother prakriti (physical Nature), is known as mayavada (illusionism). Moksha which is the summum bonum of this Nature-ism (prakritivada) or Illusionism (mayavada), is, in the opinion of the professors of nature-ism, nothing else than the state of absorption in the non-manifest physical nature (avyakta prakriti) by the gradual narrowing of external perception. But we learn from the Brahmasutra (1/1/5) — ikshater nashabdam — that physical nature herself is not able to create the world! — the world is created by Maya (the external energy of God) by the power of the glance of the supreme Lord, Vishnu. In the opinion of sankhya smriti (Sankhya karika, 21) the world is created by the union of purusha and prakriti — God and nature — after the manner laid down in the logical dictum of cooperation of the blind with the lame in performing a journey. Therefore, the nature-ist does not admit the word of the Veda —yato vā imāni bhūtāni jāyante, yena jātāni jīvanti / yat prayanty abhisam-viśanti, tad vijijñāsasva tad eva brahma6; in other words, he does not admit the supreme God, Vishnu, as being both the efficient and material cause of the universe.

        IN the three Vyahritis of bhuh, bhubah and svah, in the four lokas (regions) of Mahah, Janah, Tapas and Satyah situated above the three Vyahritis — and in the seven infernal regions of Atola etc. the enjoyer of the pursuit of objects that is practiced by the senses, is not the soul (atman), but an attribute of the soul, or non-soul;

        Nautintoa etsivät elävät olennot saavuttavat vain erilaisia aistillisia nautintoja, jotka eivät voi antaa tyydytystä sielulle (atmanille), vaan vaikuttavat vain sielun aineellisiin ominaisuuksiin.

        Tällaisilla pyrkimyksillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä transsendenssin tai Jumalalle omistautumisen kanssa, vaan ainoastaan tilapäisen aistien tyydytyksen kanssa. Ilman yhteyttä transsendenssiin mieli voi synnyttää vain lahkolaisen ja rajoittuneen näkemyksen. Vain nöyrän kuuntelemisen, vilpittömän kyselyn ja palvelemisen menetelmän kautta, joka on suunnattu kokonaan kohti transsendentaalista Totuutta, voimme kulkea henkistä tietä, jonka kautta voimme tyydyttää Herraa. Vain tällä tiellä on mahdollista toteuttaa Absoluutin todellinen oivallus. Tämä vahvistetaan Sri Bhagavad-gitassa (4.34):
        ...
        sanskrit...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        IN the three Vyahritis of bhuh, bhubah and svah, in the four lokas (regions) of Mahah, Janah, Tapas and Satyah situated above the three Vyahritis — and in the seven infernal regions of Atola etc. the enjoyer of the pursuit of objects that is practiced by the senses, is not the soul (atman), but an attribute of the soul, or non-soul;

        Nautintoa etsivät elävät olennot saavuttavat vain erilaisia aistillisia nautintoja, jotka eivät voi antaa tyydytystä sielulle (atmanille), vaan vaikuttavat vain sielun aineellisiin ominaisuuksiin.

        Tällaisilla pyrkimyksillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä transsendenssin tai Jumalalle omistautumisen kanssa, vaan ainoastaan tilapäisen aistien tyydytyksen kanssa. Ilman yhteyttä transsendenssiin mieli voi synnyttää vain lahkolaisen ja rajoittuneen näkemyksen. Vain nöyrän kuuntelemisen, vilpittömän kyselyn ja palvelemisen menetelmän kautta, joka on suunnattu kokonaan kohti transsendentaalista Totuutta, voimme kulkea henkistä tietä, jonka kautta voimme tyydyttää Herraa. Vain tällä tiellä on mahdollista toteuttaa Absoluutin todellinen oivallus. Tämä vahvistetaan Sri Bhagavad-gitassa (4.34):
        ...
        sanskrit...

        Tästä seuraa, että hengellisen elämän liikkeellepaneva voima voi olla vain se, joka voidaan määritellä termillä "puhdas henkinen itse", eikä mieli, joka on vain hämärä ja kaukainen häivähdys puhdasta järkeä. Mentaalinen toiminta ei voi auttaa ymmärtämään Vedojen todellista merkitystä. Mielen luonne on ailahteleva, katoavainen, kaoottinen ja toimimaton. Henkistä päämäärää ei voi saavuttaa maallisilla motiiveilla ja materialistisilla toimintatavoilla. Jos henkistä elämää ohjataan materialistisilla motiiveilla ja teoilla, se tekee todellisen harmonian saavuttamisen mahdottomaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tästä seuraa, että hengellisen elämän liikkeellepaneva voima voi olla vain se, joka voidaan määritellä termillä "puhdas henkinen itse", eikä mieli, joka on vain hämärä ja kaukainen häivähdys puhdasta järkeä. Mentaalinen toiminta ei voi auttaa ymmärtämään Vedojen todellista merkitystä. Mielen luonne on ailahteleva, katoavainen, kaoottinen ja toimimaton. Henkistä päämäärää ei voi saavuttaa maallisilla motiiveilla ja materialistisilla toimintatavoilla. Jos henkistä elämää ohjataan materialistisilla motiiveilla ja teoilla, se tekee todellisen harmonian saavuttamisen mahdottomaksi.

        Vaikka Sri Shankaracharya on pyrkinyt ulkoisesti sovittamaan yhteen attribuuttipalvontamenetelmät, tämä johtaa meidät kuitenkin viime kädessä persoonattoman Brahmanin asemaan, jolla ei ole aineellisia attribuutteja, mikä tekee tällaisen sovittelun merkityksen tyhjäksi. Sufi-opetusten mukaan tällaisen palvonnan motivoiva periaate on ego eli "anal haq", vaikka todellisuudessa tällainen havainto on mentaalisen toiminnan tuote, joka muodostaa niin sanotusti elävän olennon olemuksen. Empiristit ja intuitivistit eivät koskaan kykene hankkimaan tietoa transsendentaalisen todellisuuden todellisesta palvelemisesta, koska he luottavat täysin mentaaliseen toimintaan, joka muuttuu jatkuvasti ja kerää vain hajanaista tietoa, joka ei kykene antamaan täydellistä kuvaa maailmasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaikka Sri Shankaracharya on pyrkinyt ulkoisesti sovittamaan yhteen attribuuttipalvontamenetelmät, tämä johtaa meidät kuitenkin viime kädessä persoonattoman Brahmanin asemaan, jolla ei ole aineellisia attribuutteja, mikä tekee tällaisen sovittelun merkityksen tyhjäksi. Sufi-opetusten mukaan tällaisen palvonnan motivoiva periaate on ego eli "anal haq", vaikka todellisuudessa tällainen havainto on mentaalisen toiminnan tuote, joka muodostaa niin sanotusti elävän olennon olemuksen. Empiristit ja intuitivistit eivät koskaan kykene hankkimaan tietoa transsendentaalisen todellisuuden todellisesta palvelemisesta, koska he luottavat täysin mentaaliseen toimintaan, joka muuttuu jatkuvasti ja kerää vain hajanaista tietoa, joka ei kykene antamaan täydellistä kuvaa maailmasta.

        Pyrkimyksissään heitä ohjaa tämän maailman aistihavainnoista saatu tieto, tai he noudattavat kaikessa materialistista intuitiivista kokemusta. Siksi heidän pyrkimyksissään määrittää palvontansa todellinen tarkoitus heidän on pakko hyväksyä oppi illusorisesta syntymisestä, jopa intuitiiviseen kokemukseen liittyvänä, analogisesti aistihavainnon kautta saatavan tiedon kanssa. Vaikka impersonalisti saattaa harjoittaa kieltämisen menetelmää ja tunnustaa, että Absoluuttinen Totuus asuu kaikkien niiden ilmiöiden takana, joissa aineellinen tekijä on läsnä minimaalisessakin määrin, hänen käsityksessään tämä Totuus on kuitenkin vain ilmiömaailman vastakohta. Siksi hän ei yritä oivaltaa Absoluuttista Totuutta, joka asuu kaiken tuolla puolen puhtaana Älynä ja korkeimpana liikkeellepanevana voimana, koska hän pitää transsendentaalista Herraa pelkkänä persoonattomana älynä, jolla ei ole mitään ominaisuuksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pyrkimyksissään heitä ohjaa tämän maailman aistihavainnoista saatu tieto, tai he noudattavat kaikessa materialistista intuitiivista kokemusta. Siksi heidän pyrkimyksissään määrittää palvontansa todellinen tarkoitus heidän on pakko hyväksyä oppi illusorisesta syntymisestä, jopa intuitiiviseen kokemukseen liittyvänä, analogisesti aistihavainnon kautta saatavan tiedon kanssa. Vaikka impersonalisti saattaa harjoittaa kieltämisen menetelmää ja tunnustaa, että Absoluuttinen Totuus asuu kaikkien niiden ilmiöiden takana, joissa aineellinen tekijä on läsnä minimaalisessakin määrin, hänen käsityksessään tämä Totuus on kuitenkin vain ilmiömaailman vastakohta. Siksi hän ei yritä oivaltaa Absoluuttista Totuutta, joka asuu kaiken tuolla puolen puhtaana Älynä ja korkeimpana liikkeellepanevana voimana, koska hän pitää transsendentaalista Herraa pelkkänä persoonattomana älynä, jolla ei ole mitään ominaisuuksia.

        Ja koska tällainen empiirinen tieto hankitaan egoististen nautintojen kautta tämän maailman aistimellisen käsittämisen muodossa tai intuitiivisen materialistisen kokemuksen kautta, kaikki tämä tekee empirististä kyvyttömän lähestymään korkeinta Todellisuutta tai saavuttamaan oikeaa ymmärrystä Herran subjektiivisesta, transsendentaalisesta luonteesta, mikä johtaa väistämättä lukuisiin kiistoihin, keskusteluihin ja epäilyihin. Mielensä tuottamien mielikuvien vaikutuksesta hän kutsuu korkeinta Todellisuutta pelkäksi persoonattomaksi abstraktioksi, vaikka itse asiassa tällainen määritelmä ei vaikuta millään tavalla itse Todellisuuden subjektiiviseen luonteeseen. Korkeimman Todellisuuden subjektiivinen olemassaolo ei ole altis ulkopuolelta tuleville muutoksille. Pelkän aineellisen abstraktion olemassaolon opin puolustaminen aineellisen moninaisuuden vastakohtana ei ole mitään muuta kuin hedelmätöntä nokkeluutta. Sellaisesta, joka kannattaa tällaisia virheellisiä näkemyksiä, tulee illusionisti (mayavadi). Tämä on samanlaista kuin sekoittaisi köyden käärmeeseen. Köysi ei kuitenkaan koskaan muutu käärmeeksi vain siksi, että sitä luullaan sellaiseksi. Siksi tämän illusionismin poistamiseksi, josta on tullut kompastuskivi asioiden todellisen luonteen ymmärtämisen tieltä, on ehdottoman välttämätöntä, että ennakkoedellytyksenä on ymmärtää oikein, mikä on todellinen asenteemme kaikkeen tähän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja koska tällainen empiirinen tieto hankitaan egoististen nautintojen kautta tämän maailman aistimellisen käsittämisen muodossa tai intuitiivisen materialistisen kokemuksen kautta, kaikki tämä tekee empirististä kyvyttömän lähestymään korkeinta Todellisuutta tai saavuttamaan oikeaa ymmärrystä Herran subjektiivisesta, transsendentaalisesta luonteesta, mikä johtaa väistämättä lukuisiin kiistoihin, keskusteluihin ja epäilyihin. Mielensä tuottamien mielikuvien vaikutuksesta hän kutsuu korkeinta Todellisuutta pelkäksi persoonattomaksi abstraktioksi, vaikka itse asiassa tällainen määritelmä ei vaikuta millään tavalla itse Todellisuuden subjektiiviseen luonteeseen. Korkeimman Todellisuuden subjektiivinen olemassaolo ei ole altis ulkopuolelta tuleville muutoksille. Pelkän aineellisen abstraktion olemassaolon opin puolustaminen aineellisen moninaisuuden vastakohtana ei ole mitään muuta kuin hedelmätöntä nokkeluutta. Sellaisesta, joka kannattaa tällaisia virheellisiä näkemyksiä, tulee illusionisti (mayavadi). Tämä on samanlaista kuin sekoittaisi köyden käärmeeseen. Köysi ei kuitenkaan koskaan muutu käärmeeksi vain siksi, että sitä luullaan sellaiseksi. Siksi tämän illusionismin poistamiseksi, josta on tullut kompastuskivi asioiden todellisen luonteen ymmärtämisen tieltä, on ehdottoman välttämätöntä, että ennakkoedellytyksenä on ymmärtää oikein, mikä on todellinen asenteemme kaikkeen tähän.

        Edellä on todettu, että vaikka transsendenttinen olemassaolo kiellettäisiinkin, Jumala säilyttää aina puhtaan tietoisuuden ilmenemisen täyteyden transsendenttisen luontonsa voiman kautta. Länsimaiset ajattelijat ovat suurimmaksi osaksi vakuuttuneita absoluuttisen todellisuuden tuntemattomuudesta tai epäilevät itse Jumalan olemassaoloa, kun taas agnostikot ja skeptikot (kuten Huxley, Spencer ...) hämmentävät seuraajiaan täysin. Mainittakoon myös Mr. Robert Buchanon, joka kutsui Jeesuksen Kristuksen oppia fiktioksi ja pilkkasi sitä kaikin mahdollisin tavoin ja ilmaisi epäilyksensä sen toteutettavuudesta. Tästä seuraa, että tietoa sielun neljännestä tilasta ei voi saada aistien avulla. Vaikka tieto tästä neljännestä äärettömästä ulottuvuudesta on jossain määrin saatavissa materialististen eksaktitieteiden avulla, epäonnistumme aina yrityksessämme ymmärtää se rajallisen kokemuksemme avulla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Edellä on todettu, että vaikka transsendenttinen olemassaolo kiellettäisiinkin, Jumala säilyttää aina puhtaan tietoisuuden ilmenemisen täyteyden transsendenttisen luontonsa voiman kautta. Länsimaiset ajattelijat ovat suurimmaksi osaksi vakuuttuneita absoluuttisen todellisuuden tuntemattomuudesta tai epäilevät itse Jumalan olemassaoloa, kun taas agnostikot ja skeptikot (kuten Huxley, Spencer ...) hämmentävät seuraajiaan täysin. Mainittakoon myös Mr. Robert Buchanon, joka kutsui Jeesuksen Kristuksen oppia fiktioksi ja pilkkasi sitä kaikin mahdollisin tavoin ja ilmaisi epäilyksensä sen toteutettavuudesta. Tästä seuraa, että tietoa sielun neljännestä tilasta ei voi saada aistien avulla. Vaikka tieto tästä neljännestä äärettömästä ulottuvuudesta on jossain määrin saatavissa materialististen eksaktitieteiden avulla, epäonnistumme aina yrityksessämme ymmärtää se rajallisen kokemuksemme avulla.

        Ei ole mitään menetelmää, jolla tämä olisi mahdollista. On siis tunnustettava, että sielun neljäs tila on täysin kaikkien maallisten aistien ja kykyjen ulottumattomissa. Aivan Srimad-Bhagavatamin alussa (1.1.1) Absoluuttista Todellisuutta puhutellaan näillä sanoilla:...
        sanskrit...
        ...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole mitään menetelmää, jolla tämä olisi mahdollista. On siis tunnustettava, että sielun neljäs tila on täysin kaikkien maallisten aistien ja kykyjen ulottumattomissa. Aivan Srimad-Bhagavatamin alussa (1.1.1) Absoluuttista Todellisuutta puhutellaan näillä sanoilla:...
        sanskrit...
        ...

        Ilmaisu "svena dhamna" tarkoittaa "yhdessä sen luontaisten ominaisuuksien kanssa", ja ilmaisu "nirasta-kuhakam" viittaa siihen, että Absoluuttinen Totuus antaa palvojalleen kyvyn havaita sen ylin läsnäolo eikä joutua hämmennyksiin eri käsitysten erojen ja ristiriitaisuuksien vuoksi. Mikään ei voi pettää häntä tai viedä häntä pois siitä oivalluksesta, että Herra Vishnu on itse transsendentaalinen Todellisuus, Totuus, joka "hälventää kaiken harhan". Jos uskomme, että Hän on vain yksi niistä jumalista, joilla on valtuudet hallita tätä maailmaa ja jotka on erityisesti varustettu sattva-ominaisuudella, tällainen ymmärrys vain vahvistaa meitä itsekkäiden nautintojen tavoittelussa ja peittää alleen Herran transsendentaaliset ominaisuudet. Mikään eikä kukaan voi rajoittaa Hänen vapauttaan. Hän on vaikuntha — vigata-kuntha yasmat sah. Toisin sanoen, olivatpa olosuhteet mitkä tahansa, Häntä ei voida koskaan pitää tämän katoavan maailman rajoitettuna kohteena. Hän on se Yksi Herra, johon kaikki olemassaolo sisältyy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ilmaisu "svena dhamna" tarkoittaa "yhdessä sen luontaisten ominaisuuksien kanssa", ja ilmaisu "nirasta-kuhakam" viittaa siihen, että Absoluuttinen Totuus antaa palvojalleen kyvyn havaita sen ylin läsnäolo eikä joutua hämmennyksiin eri käsitysten erojen ja ristiriitaisuuksien vuoksi. Mikään ei voi pettää häntä tai viedä häntä pois siitä oivalluksesta, että Herra Vishnu on itse transsendentaalinen Todellisuus, Totuus, joka "hälventää kaiken harhan". Jos uskomme, että Hän on vain yksi niistä jumalista, joilla on valtuudet hallita tätä maailmaa ja jotka on erityisesti varustettu sattva-ominaisuudella, tällainen ymmärrys vain vahvistaa meitä itsekkäiden nautintojen tavoittelussa ja peittää alleen Herran transsendentaaliset ominaisuudet. Mikään eikä kukaan voi rajoittaa Hänen vapauttaan. Hän on vaikuntha — vigata-kuntha yasmat sah. Toisin sanoen, olivatpa olosuhteet mitkä tahansa, Häntä ei voida koskaan pitää tämän katoavan maailman rajoitettuna kohteena. Hän on se Yksi Herra, johon kaikki olemassaolo sisältyy.

        Hän on ainoa perimmäinen syy kaikkien kohteiden, sekä henkisten että aineellisten, totuuden oivaltamiseen. Hän on se, joka antaa voimaa kaikille jumalille. Jopa monistit, jotka ovat omaksuneet luopuneen elämäntavan, ottavat käyttöön tervehdyksen
        "namo narayanaya’", joka tarkoittaa "kumartaa Narayanalle", mikä osoittaa, että he valmistautuvat valmistautumaan Vishnun asuinpaikkaan. Vishnu on kaikkien objektien subjektiivisen olemassaolon Herra. Hän on ainoa, joka ansaitsee huomiomme, sillä kaikki objektiiviset kokemukset ovat ohimeneviä ja epäluotettavia. Kirjoitukset eivät anna mitään arvoa sille, jolla ei ole yhteyttä Vishnuun. Bhagavad-gitassa (9.23) sanotaan:...
        sanskrit...
        ...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hän on ainoa perimmäinen syy kaikkien kohteiden, sekä henkisten että aineellisten, totuuden oivaltamiseen. Hän on se, joka antaa voimaa kaikille jumalille. Jopa monistit, jotka ovat omaksuneet luopuneen elämäntavan, ottavat käyttöön tervehdyksen
        "namo narayanaya’", joka tarkoittaa "kumartaa Narayanalle", mikä osoittaa, että he valmistautuvat valmistautumaan Vishnun asuinpaikkaan. Vishnu on kaikkien objektien subjektiivisen olemassaolon Herra. Hän on ainoa, joka ansaitsee huomiomme, sillä kaikki objektiiviset kokemukset ovat ohimeneviä ja epäluotettavia. Kirjoitukset eivät anna mitään arvoa sille, jolla ei ole yhteyttä Vishnuun. Bhagavad-gitassa (9.23) sanotaan:...
        sanskrit...
        ...

        ...
        ...
        Itse asiassa tähän ulkoiseen esittämiseen liittyy niiden objektien palvonta, jotka ilmenevät aineellisessa luonnossa (prakriti). Tällaista prakritin (luonnon ilmentymien) ja prakritin palvontaa kutsutaan mayavadaksi eli illusionismiksi. Moksha, tämän luonnon palvonnan (prakritivada) eli illusionismin (mayavada) korkein hyvä (summum bonum), ei mayavada-opettajien mukaan ole muuta kuin tila, jossa ihminen asteittain uppoutuu ilmenemättömään aineelliseen luontoon (avyakta prakriti) ulkoisen havaitsemisen rajoittamisen harjoittamisen kautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ...
        ...
        Itse asiassa tähän ulkoiseen esittämiseen liittyy niiden objektien palvonta, jotka ilmenevät aineellisessa luonnossa (prakriti). Tällaista prakritin (luonnon ilmentymien) ja prakritin palvontaa kutsutaan mayavadaksi eli illusionismiksi. Moksha, tämän luonnon palvonnan (prakritivada) eli illusionismin (mayavada) korkein hyvä (summum bonum), ei mayavada-opettajien mukaan ole muuta kuin tila, jossa ihminen asteittain uppoutuu ilmenemättömään aineelliseen luontoon (avyakta prakriti) ulkoisen havaitsemisen rajoittamisen harjoittamisen kautta.

        Moksha which is the summum bonum of this Nature-ism (prakritivada) or Illusionism (mayavada), is, in the opinion of the professors of nature-ism, nothing else than the state of absorption in the non-manifest physical nature (avyakta prakriti) by the gradual narrowing of external perception. But we learn from the Brahmasutra (1/1/5) — ikshater nashabdam — that physical nature herself is not able to create the world! — the world is created by Maya (the external energy of God) by the power of the glance of the supreme Lord, Vishnu. In the opinion of sankhya smriti (Sankhya karika, 21) the world is created by the union of purusha and prakriti — God and nature — after the manner laid down in the logical dictum of cooperation of the blind with the lame in performing a journey. Therefore, the nature-ist does not admit the word of the Veda —yato vā imāni bhūtāni jāyante, yena jātāni jīvanti / yat prayanty abhisam-viśanti, tad vijijñāsasva tad eva brahma6; in other words, he does not admit the supreme God, Vishnu, as being both the efficient and material cause of the universe.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Moksha which is the summum bonum of this Nature-ism (prakritivada) or Illusionism (mayavada), is, in the opinion of the professors of nature-ism, nothing else than the state of absorption in the non-manifest physical nature (avyakta prakriti) by the gradual narrowing of external perception. But we learn from the Brahmasutra (1/1/5) — ikshater nashabdam — that physical nature herself is not able to create the world! — the world is created by Maya (the external energy of God) by the power of the glance of the supreme Lord, Vishnu. In the opinion of sankhya smriti (Sankhya karika, 21) the world is created by the union of purusha and prakriti — God and nature — after the manner laid down in the logical dictum of cooperation of the blind with the lame in performing a journey. Therefore, the nature-ist does not admit the word of the Veda —yato vā imāni bhūtāni jāyante, yena jātāni jīvanti / yat prayanty abhisam-viśanti, tad vijijñāsasva tad eva brahma6; in other words, he does not admit the supreme God, Vishnu, as being both the efficient and material cause of the universe.

        Religious Views
        (part 4)
        Journal ‘The Harmonist’
        Edited by
        Shrila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur

        (No. 3, Vol. XXV, August 1927)



        Thus we find, by a consideration of all controversies that have up till now arisen or are likely to arise in the future in the world, that all philosophical or religious views have as their basis these three words viz. — (1) view that excludes pure intelligence, (2) view that admits a point of pure intelligence, (3) view that holds the extensive manifestation of pure intelligence. According to the first, the cessation of consciousness is itself the summum bonum (as in the schools of Buddha and Kapila). In the second, the goal to be reached is the cessation of all distinguishing features of consciousness, or, in other words, the absence of distinction between the worshipped, worship and worshipper; — the summum bonum being the unified state of existence of the seer, seeing and the seen. In the third, there is eternal existence of the worshipped, of worship and of many worshippers.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Religious Views
        (part 4)
        Journal ‘The Harmonist’
        Edited by
        Shrila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur

        (No. 3, Vol. XXV, August 1927)



        Thus we find, by a consideration of all controversies that have up till now arisen or are likely to arise in the future in the world, that all philosophical or religious views have as their basis these three words viz. — (1) view that excludes pure intelligence, (2) view that admits a point of pure intelligence, (3) view that holds the extensive manifestation of pure intelligence. According to the first, the cessation of consciousness is itself the summum bonum (as in the schools of Buddha and Kapila). In the second, the goal to be reached is the cessation of all distinguishing features of consciousness, or, in other words, the absence of distinction between the worshipped, worship and worshipper; — the summum bonum being the unified state of existence of the seer, seeing and the seen. In the third, there is eternal existence of the worshipped, of worship and of many worshippers.

        Tarkastelemalla kaikkia syntyneitä, syntymässä olevia ja tulevaisuudessa syntyviä kiistoja voimme siis päätellä, että kaikkien filosofisten ja uskonnollisten maailmankatsomusten ytimessä on kolme kantaa: (1) käsitys, joka sulkee pois puhtaan hyvyyden transsendentin alueen olemassaolon; (2) käsitys, joka tunnustaa puhtaan hyvyyden transsendentin alueen; ja (3) käsitys, joka perustuu ymmärrykseen puhtaan hyvyyden transsendentin alueen moninaisista ilmenemismuodoista. Ensimmäinen käsitys väittää, että yksilöllisen tietoisuuden katoaminen on suurin hyvä (Buddhan ja Kapilan koulukuntien mukaan).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkastelemalla kaikkia syntyneitä, syntymässä olevia ja tulevaisuudessa syntyviä kiistoja voimme siis päätellä, että kaikkien filosofisten ja uskonnollisten maailmankatsomusten ytimessä on kolme kantaa: (1) käsitys, joka sulkee pois puhtaan hyvyyden transsendentin alueen olemassaolon; (2) käsitys, joka tunnustaa puhtaan hyvyyden transsendentin alueen; ja (3) käsitys, joka perustuu ymmärrykseen puhtaan hyvyyden transsendentin alueen moninaisista ilmenemismuodoista. Ensimmäinen käsitys väittää, että yksilöllisen tietoisuuden katoaminen on suurin hyvä (Buddhan ja Kapilan koulukuntien mukaan).

        Although the first two views contain instruction recommending renunciation, the abstinence that they favour is mixed up with the tendency to wordly activity. All philosophy of the world that is the product of the active impulse are subordinate to these two views. By exclusive, addiction to the active impulse, or by being guided by external knowledge generated by the exercise of the senses, the experience of the transcendental Reality, the goal of our true self, is not gained; unreal, external objects alone are secured.

        In the Shreemad Bhagabat Shree Prahlad Maharaj says to Hiranyakashipu, the King of the Daitayas, (7/5/30,31):

        matir na kṛṣṇe parataḥ svato vā
        mitho ’bhipadyeta gṛha-vratānām
        adānta-gobhir viśatāṁ tamisraṁ
        punaḥ punaś carvita-carvaṇānām

        nate viduḥ svārtha-gatiṁ hi viṣṇuṁ
        durāśayā ye bahir-artha-māninaḥ
        andhā yathāndhair upanīyamānās
        te ’pīśa-tantryām uru-dāmni baddhāḥ

        The purport of the shloka is — “Those who abuse the office of a house-holder, that is to say, are engrossed in surveying the world by means of external senses assuming the role of observers; or are busily occupied in enjoying ephemeral worldly objects as their Lord and proprietor; — are adantago, that is to say, their senses are not under their control; on the contrary they themselves are the object slaves of those senses; and, therefore, their thoughts are never directed to their own Lord whom alone they ought to serve, to the lotus feet of Shree Vishnu which alone is the one thing that they require; — They endeavour to gain external, ephemeral objects; their senses are busy in the quest of enjoyable material objects; and, therefore, fettered with the chains of the illusive energy of God, they fall again and again into the darkness of this world.” But the devotees of God constantly employ all their senses in the service of the supreme Lord, Shree Hari; ‘the service of the Lord of the senses by means of the senses’ is thus properly realized only in their case.

        surarṣe vihitā śāstre, harim uddiśya yā kriyā
        saiva bhaktir iti proktā, tayā bhaktiḥ parā bhavet

        The devotees are found graded into three distinct orders having different duties. The duties of the youngest order are thus defined: —

        “All their acts are performed with reference to God and this is the form of their spiritual endeavour. Such activity should not be styled karma or fruitive work of the elevationist.”


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Although the first two views contain instruction recommending renunciation, the abstinence that they favour is mixed up with the tendency to wordly activity. All philosophy of the world that is the product of the active impulse are subordinate to these two views. By exclusive, addiction to the active impulse, or by being guided by external knowledge generated by the exercise of the senses, the experience of the transcendental Reality, the goal of our true self, is not gained; unreal, external objects alone are secured.

        In the Shreemad Bhagabat Shree Prahlad Maharaj says to Hiranyakashipu, the King of the Daitayas, (7/5/30,31):

        matir na kṛṣṇe parataḥ svato vā
        mitho ’bhipadyeta gṛha-vratānām
        adānta-gobhir viśatāṁ tamisraṁ
        punaḥ punaś carvita-carvaṇānām

        nate viduḥ svārtha-gatiṁ hi viṣṇuṁ
        durāśayā ye bahir-artha-māninaḥ
        andhā yathāndhair upanīyamānās
        te ’pīśa-tantryām uru-dāmni baddhāḥ

        The purport of the shloka is — “Those who abuse the office of a house-holder, that is to say, are engrossed in surveying the world by means of external senses assuming the role of observers; or are busily occupied in enjoying ephemeral worldly objects as their Lord and proprietor; — are adantago, that is to say, their senses are not under their control; on the contrary they themselves are the object slaves of those senses; and, therefore, their thoughts are never directed to their own Lord whom alone they ought to serve, to the lotus feet of Shree Vishnu which alone is the one thing that they require; — They endeavour to gain external, ephemeral objects; their senses are busy in the quest of enjoyable material objects; and, therefore, fettered with the chains of the illusive energy of God, they fall again and again into the darkness of this world.” But the devotees of God constantly employ all their senses in the service of the supreme Lord, Shree Hari; ‘the service of the Lord of the senses by means of the senses’ is thus properly realized only in their case.

        surarṣe vihitā śāstre, harim uddiśya yā kriyā
        saiva bhaktir iti proktā, tayā bhaktiḥ parā bhavet

        The devotees are found graded into three distinct orders having different duties. The duties of the youngest order are thus defined: —

        “All their acts are performed with reference to God and this is the form of their spiritual endeavour. Such activity should not be styled karma or fruitive work of the elevationist.”

        Toisen mukaan päämäärä saavutetaan hävittämällä kaikki tietoisuuden erityispiirteet - toisin sanoen olemalla erottelematta palvojaa, itse palvomista ja palvonnan kohdetta toisistaan. Toisin sanoen korkein hyvä koostuu katsojan, havaintoprosessin ja itse havaintokohteen yhtenäisestä olemassaolosta. Kolmannen näkemyksen mukaan palvonnan kohteen, itse palvonnan ja monien palvojien välille jää kuitenkin ikuinen ero. Vaikka kaksi ensimmäistä maailmankatsomusta suosittelevat maailmasta luopumista, niiden kannattama pidättäytyminen on kuitenkin läpitunkevaa maallisen toiminnan kaipuuta. Kaikki maalliset filosofiat ovat tavalla tai toisella tuon aktiivisen halun tuote, joka perustuu kokonaan jompaankumpaan kahdesta ensimmäisestä näkemyksestä. Mutta tämän yksinomaisen taipumuksen kautta tällaiseen materialistiseen käsitykseen tai täysin maallisen tiedon vaikutuksen alaisena ihminen voi saada vain harhakäsityksen ulkoisista kohteista eikä kokemusta transsendentista Todellisuudesta, todellisen minämme todellisesta päämäärästä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toisen mukaan päämäärä saavutetaan hävittämällä kaikki tietoisuuden erityispiirteet - toisin sanoen olemalla erottelematta palvojaa, itse palvomista ja palvonnan kohdetta toisistaan. Toisin sanoen korkein hyvä koostuu katsojan, havaintoprosessin ja itse havaintokohteen yhtenäisestä olemassaolosta. Kolmannen näkemyksen mukaan palvonnan kohteen, itse palvonnan ja monien palvojien välille jää kuitenkin ikuinen ero. Vaikka kaksi ensimmäistä maailmankatsomusta suosittelevat maailmasta luopumista, niiden kannattama pidättäytyminen on kuitenkin läpitunkevaa maallisen toiminnan kaipuuta. Kaikki maalliset filosofiat ovat tavalla tai toisella tuon aktiivisen halun tuote, joka perustuu kokonaan jompaankumpaan kahdesta ensimmäisestä näkemyksestä. Mutta tämän yksinomaisen taipumuksen kautta tällaiseen materialistiseen käsitykseen tai täysin maallisen tiedon vaikutuksen alaisena ihminen voi saada vain harhakäsityksen ulkoisista kohteista eikä kokemusta transsendentista Todellisuudesta, todellisen minämme todellisesta päämäärästä.

        For the intermediate grade the duties are thus described. —

        laukikī vaidikī vāpi yā kriyā kriyate mune
        hari-sevānukūlaiva sā kāryā bhaktim icchatā

        “One, who aims at loving devotion as his ultimate object, performs all worldly duties and acts enjoined by the Veda as a help in serving Shree Hari who is the object of his worship.”5

        The duties of the best devotees are —

        īhā yasya harer dāsye karmaṇā manasā girā
        nikhilāsv apy avasthāsu jīvan-muktaḥ sa ucyate

        “He is engaged under all circumstances, with body, mind and speech, in an unlimited endeavour to serve Shree Hari.”6

        In the shloka ‘jñāne prayāsam udapāsya’7 we can understand that it is practicable to serve Shree Hari under all conditions. Therefore, of the three methods viz. work, knowledge and devotion, it is only by the last, that is the method of devotion, that the proximity of the ultimate Reality itself, the One Truth, Vishnu, can be gained; — and it is un-attainable by the other two metho


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        For the intermediate grade the duties are thus described. —

        laukikī vaidikī vāpi yā kriyā kriyate mune
        hari-sevānukūlaiva sā kāryā bhaktim icchatā

        “One, who aims at loving devotion as his ultimate object, performs all worldly duties and acts enjoined by the Veda as a help in serving Shree Hari who is the object of his worship.”5

        The duties of the best devotees are —

        īhā yasya harer dāsye karmaṇā manasā girā
        nikhilāsv apy avasthāsu jīvan-muktaḥ sa ucyate

        “He is engaged under all circumstances, with body, mind and speech, in an unlimited endeavour to serve Shree Hari.”6

        In the shloka ‘jñāne prayāsam udapāsya’7 we can understand that it is practicable to serve Shree Hari under all conditions. Therefore, of the three methods viz. work, knowledge and devotion, it is only by the last, that is the method of devotion, that the proximity of the ultimate Reality itself, the One Truth, Vishnu, can be gained; — and it is un-attainable by the other two metho

        Sri Chaitanya Saraswat Math

        the Mission of the inseparable
        Srila B.R. Sridhar Maharaj and Srila B.S. Govinda Maharaj

        _____________________________________

        Ja vielä:

        Eri planeettajärjestelmille on eri versioita Vedalaisista Teksteistä.

        Muissa, korkeammissa planeettajärjestelmissä on paljon kehittyneempiä eläviä olentoja, ja vastaavasti siellä käytetyt kirjoitukset ovat vastaavasti kattavampia.


      • Anonyymi

        Henkiset ratkaisut aineellisiin ongelmiin

        Nykyään kohtaamamme ongelmat ovat niin laajoja ja moninaisia, että edes äärimmäisestä vainoharhaisuudesta kärsivä henkilö ei pystyisi luettelemaan kaikkia ahdistuksen syitä, jotka liittyvät jokapäiväiseen elämäämme. Sodat, rasismi, rikollisuus, sairaudet, luonnonkatastrofit... Ja lista jatkuu loputtomiin. Jokainen näistä ongelmista on niin monimutkainen ja ylitsepääsemätön, että joskus voi tuntua siltä, että mikä tahansa niistä voisi lopettaa olemassaolomme.
        Ihmiskunnan historia kertoo kauheiden onnettomuuksien aikakausista. Mutta aina kun kriisi saavutti huippunsa, suuri hallitsija tai profeetta tuli paikalle ja toi mukanaan voimakkaan viestin. Nämä suuret opettajat ovat ilmestyneet eri kulttuurien keskuuteen, eri puolille maailmaa, ja heillä on ollut mukanaan erilaisia uskonnollisia opetuksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Henkiset ratkaisut aineellisiin ongelmiin

        Nykyään kohtaamamme ongelmat ovat niin laajoja ja moninaisia, että edes äärimmäisestä vainoharhaisuudesta kärsivä henkilö ei pystyisi luettelemaan kaikkia ahdistuksen syitä, jotka liittyvät jokapäiväiseen elämäämme. Sodat, rasismi, rikollisuus, sairaudet, luonnonkatastrofit... Ja lista jatkuu loputtomiin. Jokainen näistä ongelmista on niin monimutkainen ja ylitsepääsemätön, että joskus voi tuntua siltä, että mikä tahansa niistä voisi lopettaa olemassaolomme.
        Ihmiskunnan historia kertoo kauheiden onnettomuuksien aikakausista. Mutta aina kun kriisi saavutti huippunsa, suuri hallitsija tai profeetta tuli paikalle ja toi mukanaan voimakkaan viestin. Nämä suuret opettajat ovat ilmestyneet eri kulttuurien keskuuteen, eri puolille maailmaa, ja heillä on ollut mukanaan erilaisia uskonnollisia opetuksia.

        Mutta samaan aikaan jokainen näistä viesteistä kattoi kolme pääkohtaa:

        1. Rakasta Herraa koko sydämestäsi;
        2. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi;
        3. Tämä maailma ei ole todellinen kotisi.

        Olemme kaikki kuulleet nämä periaatteet muodossa tai toisessa niin usein, että useimmille niistä on tullut triviaali merkitys. Mutta miettikää hetki, millaisessa maailmassa me kaikki eläisimme, jos soveltaisimme näitä periaatteita elämäämme ja tuntisimme ne koko sydämestämme.
        Puun kastelemiseen on kaksi tapaa. Voit kastella puun jokaisen yksittäisen lehden tai voit yksinkertaisesti kastella puun juurta. Jälkimmäinen vaatii paljon vähemmän vaivaa, ja vesi pääsee luonnollisesti sinne, missä sitä todella tarvitaan. Tämän aineellisen maailman monimutkaisuudessa on monia erilaisia "oksia" ja "lehtiä", mutta suurten opettajien mukaan ongelmiemme juuret ovat suhteessamme Jumalaan ja toisiimme.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta samaan aikaan jokainen näistä viesteistä kattoi kolme pääkohtaa:

        1. Rakasta Herraa koko sydämestäsi;
        2. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi;
        3. Tämä maailma ei ole todellinen kotisi.

        Olemme kaikki kuulleet nämä periaatteet muodossa tai toisessa niin usein, että useimmille niistä on tullut triviaali merkitys. Mutta miettikää hetki, millaisessa maailmassa me kaikki eläisimme, jos soveltaisimme näitä periaatteita elämäämme ja tuntisimme ne koko sydämestämme.
        Puun kastelemiseen on kaksi tapaa. Voit kastella puun jokaisen yksittäisen lehden tai voit yksinkertaisesti kastella puun juurta. Jälkimmäinen vaatii paljon vähemmän vaivaa, ja vesi pääsee luonnollisesti sinne, missä sitä todella tarvitaan. Tämän aineellisen maailman monimutkaisuudessa on monia erilaisia "oksia" ja "lehtiä", mutta suurten opettajien mukaan ongelmiemme juuret ovat suhteessamme Jumalaan ja toisiimme.

        Uskonnon ja henkisyyden välillä on ero. Uskonnolla voi olla tärkeä rooli henkisen tietoisuutemme kehittymisessä, mutta se voi myös synnyttää lahkolaisia asenteita ja syrjintää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uskonnon ja henkisyyden välillä on ero. Uskonnolla voi olla tärkeä rooli henkisen tietoisuutemme kehittymisessä, mutta se voi myös synnyttää lahkolaisia asenteita ja syrjintää.

        Seurasimmepa sitten Raamattua, Tooraa, Koraania tai Vedoja, meidän on opittava tunnistamaan se yksi ainoa todellinen henkinen juuri, joka yhdistää kaikki elävät olennot, ja tämän ymmärtäminen kehittyy tutkimalla huolellisesti kaikkea käytössämme olevaa muinaista viisautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Seurasimmepa sitten Raamattua, Tooraa, Koraania tai Vedoja, meidän on opittava tunnistamaan se yksi ainoa todellinen henkinen juuri, joka yhdistää kaikki elävät olennot, ja tämän ymmärtäminen kehittyy tutkimalla huolellisesti kaikkea käytössämme olevaa muinaista viisautta.

        Taajuuksia...
        Stephen Knapp
        Ympärillämme on kaikenlaisia taajuuksia ja värähtelyjä. On taajuuksia, jotka näemme (kuten valoaallot), kuulemme (ääniaallot) tai tunnemme, ja muita, jotka ovat aistiemme ulottumattomissa, kuten gammavaloaallot, infrapuna tai radio- ja televisiotaajuudet. Itse asiassa Intian muinaiset Veda-tekstit selittävät tiivistetysti, että koko tämä universumi on tuotettu tai ilmennyt tietyistä värähtelyistä, jotka aiheuttavat muutoksen hengellisestä energiasta aineelliseen energiaan. Ja kaikki nämä taajuudet vaikuttavat meihin monin tavoin. Esimerkiksi voimme kuulla musiikkia, joka voi olla rauhoittavaa ja rauhallista tai ärsyttävää ja ärsyttävää. Tai saattaa olla taajuuksia, joiden kanssa joudumme tekemisiin säännöllisemmin, kuten melu, jonka kuulemme työskennellessämme tehtaassa tai keskustan liikenteen äänet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taajuuksia...
        Stephen Knapp
        Ympärillämme on kaikenlaisia taajuuksia ja värähtelyjä. On taajuuksia, jotka näemme (kuten valoaallot), kuulemme (ääniaallot) tai tunnemme, ja muita, jotka ovat aistiemme ulottumattomissa, kuten gammavaloaallot, infrapuna tai radio- ja televisiotaajuudet. Itse asiassa Intian muinaiset Veda-tekstit selittävät tiivistetysti, että koko tämä universumi on tuotettu tai ilmennyt tietyistä värähtelyistä, jotka aiheuttavat muutoksen hengellisestä energiasta aineelliseen energiaan. Ja kaikki nämä taajuudet vaikuttavat meihin monin tavoin. Esimerkiksi voimme kuulla musiikkia, joka voi olla rauhoittavaa ja rauhallista tai ärsyttävää ja ärsyttävää. Tai saattaa olla taajuuksia, joiden kanssa joudumme tekemisiin säännöllisemmin, kuten melu, jonka kuulemme työskennellessämme tehtaassa tai keskustan liikenteen äänet.

        Värähtelyjen ja taajuuksien tiede ja niiden vaikutus ihmisiin ovat olleet olemassa tuhansia vuosia. Tästä löytyy edelleen todisteita Intian muinaisista Veda-teksteistä. Nämä selittävät paitsi sanojen ja mantrojen taajuuksien käytön tulokset myös antavat ohjeita joissain tapauksissa. Muinaiset intialaiset viisaat käyttivät sitä saavuttaakseen erilaisia tuloksia suorittamissaan rituaaleissa ja mantroissaan. Jos mantroja lausuttiin tietyllä tavalla, tapahtui hämmästyttäviä asioita, kuten sään muuttuminen, tiettyjen elävien olentojen luominen tai jopa palatsien ilmestyminen. Toiset käyttivät sitä tuottaakseen aseita, kuten brahmastraa, joka oli verrattavissa nykyaikaisiin ydinaseisiin. Tiettyjä mantroja voitiin liittää nuoliin, ja ääni aiheutti voimakkaita räjähdyksiä, kun nuoli saavutti kohteensa. Toiset käyttivät värähtelytieteen avulla nostamaan tietoisuutensa korkeammalle havaintotasolle tai astumaan henkiseen todellisuuteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Värähtelyjen ja taajuuksien tiede ja niiden vaikutus ihmisiin ovat olleet olemassa tuhansia vuosia. Tästä löytyy edelleen todisteita Intian muinaisista Veda-teksteistä. Nämä selittävät paitsi sanojen ja mantrojen taajuuksien käytön tulokset myös antavat ohjeita joissain tapauksissa. Muinaiset intialaiset viisaat käyttivät sitä saavuttaakseen erilaisia tuloksia suorittamissaan rituaaleissa ja mantroissaan. Jos mantroja lausuttiin tietyllä tavalla, tapahtui hämmästyttäviä asioita, kuten sään muuttuminen, tiettyjen elävien olentojen luominen tai jopa palatsien ilmestyminen. Toiset käyttivät sitä tuottaakseen aseita, kuten brahmastraa, joka oli verrattavissa nykyaikaisiin ydinaseisiin. Tiettyjä mantroja voitiin liittää nuoliin, ja ääni aiheutti voimakkaita räjähdyksiä, kun nuoli saavutti kohteensa. Toiset käyttivät värähtelytieteen avulla nostamaan tietoisuutensa korkeammalle havaintotasolle tai astumaan henkiseen todellisuuteen.

        ...Voimme nähdä altistumisen tietyille taajuuksille tulokset myös muilla tavoin. Nykyään on tehty tutkimuksia, jotka ovat tuoneet esiin löytöjä taajuuksien käytöstä. He ovat työskennelleet kasvien kanssa altistaen ne erilaisille musiikeille. Kasvit kukoistivat altistuessaan klassiselle musiikille, kun taas ne voivat heikentyä tai kuihtua raskaan rock-musiikin lähettyvillä. Kuitenkin ottaen huomioon suurimmaksi osaksi valaistumattoman yhteiskunnan, jossa elämme, osa näistä löydöistä ei ole ollut maailman hyväksi, ja on melko pelottavaa ajatella mahdollisia seurauksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ...Voimme nähdä altistumisen tietyille taajuuksille tulokset myös muilla tavoin. Nykyään on tehty tutkimuksia, jotka ovat tuoneet esiin löytöjä taajuuksien käytöstä. He ovat työskennelleet kasvien kanssa altistaen ne erilaisille musiikeille. Kasvit kukoistivat altistuessaan klassiselle musiikille, kun taas ne voivat heikentyä tai kuihtua raskaan rock-musiikin lähettyvillä. Kuitenkin ottaen huomioon suurimmaksi osaksi valaistumattoman yhteiskunnan, jossa elämme, osa näistä löydöistä ei ole ollut maailman hyväksi, ja on melko pelottavaa ajatella mahdollisia seurauksia.

        Mikä tahansa yli yksitoista hertsin tuottaa yleisen alueen levottomuutta ja tyytymättömyyttä. Korkeajännitevoimalinjat heittävät 50–60 hertsin taajuuksia, ja on ollut huolta siitä, mitä ne voivat tehdä ihmisille, jotka asuvat niiden läheisyydessä. Joidenkin mielestä tällaiset linjat tai jopa sellaisten tuotteiden käyttö kuin sähköpeitot voivat aiheuttaa syöpää epäluonnollisen magneettikentän vuoksi, johon keho altistuu. Tutkijat ovat päätelleet, että ihmiset ovat sähköisiä olentoja. Esimerkiksi sydämemme voi alkaa tai lakata lyömästä asianmukaisten sähköimpulssien vuoksi. Sydämentahdistimen käyttö on esimerkki siitä, miten voidaan auttaa ylläpitämään tasainen sydämenlyönti. Näin ollen elektromagneettinen säteily voi olla haitallisinta saastetta yhteiskunnassamme. On vahvoja todisteita siitä, että syöpää ja muita sairauksia voidaan laukaista elektromagneettisilla aalloilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä tahansa yli yksitoista hertsin tuottaa yleisen alueen levottomuutta ja tyytymättömyyttä. Korkeajännitevoimalinjat heittävät 50–60 hertsin taajuuksia, ja on ollut huolta siitä, mitä ne voivat tehdä ihmisille, jotka asuvat niiden läheisyydessä. Joidenkin mielestä tällaiset linjat tai jopa sellaisten tuotteiden käyttö kuin sähköpeitot voivat aiheuttaa syöpää epäluonnollisen magneettikentän vuoksi, johon keho altistuu. Tutkijat ovat päätelleet, että ihmiset ovat sähköisiä olentoja. Esimerkiksi sydämemme voi alkaa tai lakata lyömästä asianmukaisten sähköimpulssien vuoksi. Sydämentahdistimen käyttö on esimerkki siitä, miten voidaan auttaa ylläpitämään tasainen sydämenlyönti. Näin ollen elektromagneettinen säteily voi olla haitallisinta saastetta yhteiskunnassamme. On vahvoja todisteita siitä, että syöpää ja muita sairauksia voidaan laukaista elektromagneettisilla aalloilla.

        Tutkijat ovat havainneet, että alle seitsemän hertsin taajuudet luovat yleisen rentoutumisen ja hyvinvoinnin tunteen, tunnetun alfatilana. Maan hyödyllisin taajuus sanotaan olevan 6,8 hertsin taajuus. Mielenkiintoista on, että Gizan pyramidissa on jatkuvasti kulkeva 6,8 hertsin taajuus. Vaikka tutkijat ovatkin tutkineet sitä, he eivät tiedä, mistä se tulee tai miksi se on niin vanhassa rakennuksessa.

        Tämä viittaa siihen ajatukseen, että muinaiset tiesivät taajuuksien tärkeyden ja osasivat käyttää niitä tarjotakseen ilmapiirin rauhallisen mielentilan saavuttamiseksi, kun siirryttiin korkeampiin tietoisuuden tiloihin ja hengellisen todellisuuden havaitsemiseen. Joogan käyttö on perustunut tähän periaatteeseen niin kauan kuin se on ollut tiedossa - monia satoja vuosia. Tasaisen hengityksen keskittyminen, kuten hatha-joogassa, on keino tasoittaa ja harmonisoida kehon sähköimpulsseja ja sydämen sykettä. Alfatilan kutsuminen luonnollisin keinoin mahdollistaa myös värähtelytilan saavuttamisen, jossa tietoisuus voi siirtyä korkeammille olemisen ja havaitsemisen tasoille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tutkijat ovat havainneet, että alle seitsemän hertsin taajuudet luovat yleisen rentoutumisen ja hyvinvoinnin tunteen, tunnetun alfatilana. Maan hyödyllisin taajuus sanotaan olevan 6,8 hertsin taajuus. Mielenkiintoista on, että Gizan pyramidissa on jatkuvasti kulkeva 6,8 hertsin taajuus. Vaikka tutkijat ovatkin tutkineet sitä, he eivät tiedä, mistä se tulee tai miksi se on niin vanhassa rakennuksessa.

        Tämä viittaa siihen ajatukseen, että muinaiset tiesivät taajuuksien tärkeyden ja osasivat käyttää niitä tarjotakseen ilmapiirin rauhallisen mielentilan saavuttamiseksi, kun siirryttiin korkeampiin tietoisuuden tiloihin ja hengellisen todellisuuden havaitsemiseen. Joogan käyttö on perustunut tähän periaatteeseen niin kauan kuin se on ollut tiedossa - monia satoja vuosia. Tasaisen hengityksen keskittyminen, kuten hatha-joogassa, on keino tasoittaa ja harmonisoida kehon sähköimpulsseja ja sydämen sykettä. Alfatilan kutsuminen luonnollisin keinoin mahdollistaa myös värähtelytilan saavuttamisen, jossa tietoisuus voi siirtyä korkeammille olemisen ja havaitsemisen tasoille.

        Keho ei ole vain johtamassa tasapainoisempia taajuuksia, vaan se alkaa myös tuottaa niitä. Ikään kuin keho ja mieli luovat oman ilmapiirinsä, jossa ne voivat edistää enemmän henkistä kehitystään, riippumatta siitä, onko asianmukaista ilmapiiriä sen ympärillä vai ei. Rakenteiden rakentaminen, kuten pyramidit ja pyramidimaiset temppelit, jotka ovat yleisiä paikoissa kuten Intiassa ja Keski-Amerikassa, voivat tarjota apua tähän yhdessä joogan fyysisten harjoitusten ja rukousten, mantrojen tai rituaalien käytön kanssa. Näiden asioiden säännöllinen toteuttaminen elämässään lisäisi rauhallista olemassaoloa, tuottaisi korkeamman tietoisuuden tilan ja näkemyksiä todellisuuden tasolle, joka ylittää tavallisen aistihavainnon. Toisin sanoen se veisi luonnollisesti lähemmäs olemassaolomme totuutta. Se, kuten Tesla toivoi, toisi rauhan, joka tulisi luonnollisena seurauksena universaalisesta valaistumisesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keho ei ole vain johtamassa tasapainoisempia taajuuksia, vaan se alkaa myös tuottaa niitä. Ikään kuin keho ja mieli luovat oman ilmapiirinsä, jossa ne voivat edistää enemmän henkistä kehitystään, riippumatta siitä, onko asianmukaista ilmapiiriä sen ympärillä vai ei. Rakenteiden rakentaminen, kuten pyramidit ja pyramidimaiset temppelit, jotka ovat yleisiä paikoissa kuten Intiassa ja Keski-Amerikassa, voivat tarjota apua tähän yhdessä joogan fyysisten harjoitusten ja rukousten, mantrojen tai rituaalien käytön kanssa. Näiden asioiden säännöllinen toteuttaminen elämässään lisäisi rauhallista olemassaoloa, tuottaisi korkeamman tietoisuuden tilan ja näkemyksiä todellisuuden tasolle, joka ylittää tavallisen aistihavainnon. Toisin sanoen se veisi luonnollisesti lähemmäs olemassaolomme totuutta. Se, kuten Tesla toivoi, toisi rauhan, joka tulisi luonnollisena seurauksena universaalisesta valaistumisesta.

        Tässä yhteydessä avainasemassa on muinaisten mantrojen käyttö, kuten aiemmin mainittiin. Oikein käytettyjen äänivärähtelyjen avulla voitiin saavuttaa tiettyjä tuloksia, ja nykyäänkin tiedetään...Ymmärretään myös, että tietyt mantrojen ja rukousten, kuten Jumalan Nimien, lausuminen tuo yksilölle maailmasta, josta se tulee, transsendenttisen värähtelyn. Tämä tarkoittaa sitä kuin johtoa, tuoden mukanaan henkistä energiaa ja taajuuksia, jotka tulevat transsendenttisista kerroksista. Yksi tällaisen käytön klassisista mantrasta on Hare Krishna -Mahamantra


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä yhteydessä avainasemassa on muinaisten mantrojen käyttö, kuten aiemmin mainittiin. Oikein käytettyjen äänivärähtelyjen avulla voitiin saavuttaa tiettyjä tuloksia, ja nykyäänkin tiedetään...Ymmärretään myös, että tietyt mantrojen ja rukousten, kuten Jumalan Nimien, lausuminen tuo yksilölle maailmasta, josta se tulee, transsendenttisen värähtelyn. Tämä tarkoittaa sitä kuin johtoa, tuoden mukanaan henkistä energiaa ja taajuuksia, jotka tulevat transsendenttisista kerroksista. Yksi tällaisen käytön klassisista mantrasta on Hare Krishna -Mahamantra

        ...valmistelee tietoisuuden korkeampien todellisuuden tasojen havaitsemiseen, avaa yksilön henkiselle maailmalle, paljastaa vähitellen yksilön todellisen henkisen identiteetin, mikä myös sallii yksilön nähdä yhteyden kaikkien ihmisten välillä... myös harmonisoi olemassaolon luonnon kanssa ja alkaa jopa uudelleen sytyttää yksilön todellisen suhteen ...Jumalaan. Kun henkimaailman korkea värähtely on kutsuttu esiin tällä tavoin säännöllisesti ja se avautuu yleiseen käyttöön ihmisten keskuudessa, mahdollisuudet maailman muutokseen kasvavat valtaviksi.
        Tämä ei luonnollisesti tapahdu heti. Yksilön on pystyttävä keskittymään henkisiinb ääniin asianmukaisesti. Tämä tarkoittaa oman mielen sotkun puhdistamista. Vain keskittymällä puhtaasti Pyhien Nimien ääneen voi todella tuntea sen voiman ja avata sen potentiaalin. Siksi tarvitaan yksinkertaista ja rehellistä elämää sekä vilpittömyyden ja omistautumisen kehittämistä. Se tekee suuren eron kyvyssä keskittyä näiden hengellisten rukousten ja mantrojen lausumiseen tunteella. Silloin luovutaan sotkusta, joka estää todellisen äänten kuulemisen ja antaa niiden vaikuttaa syvästi elämään. Se on hetki, jolloin syvät muutokset ja oivallukset voivat alkaa tapahtua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ...valmistelee tietoisuuden korkeampien todellisuuden tasojen havaitsemiseen, avaa yksilön henkiselle maailmalle, paljastaa vähitellen yksilön todellisen henkisen identiteetin, mikä myös sallii yksilön nähdä yhteyden kaikkien ihmisten välillä... myös harmonisoi olemassaolon luonnon kanssa ja alkaa jopa uudelleen sytyttää yksilön todellisen suhteen ...Jumalaan. Kun henkimaailman korkea värähtely on kutsuttu esiin tällä tavoin säännöllisesti ja se avautuu yleiseen käyttöön ihmisten keskuudessa, mahdollisuudet maailman muutokseen kasvavat valtaviksi.
        Tämä ei luonnollisesti tapahdu heti. Yksilön on pystyttävä keskittymään henkisiinb ääniin asianmukaisesti. Tämä tarkoittaa oman mielen sotkun puhdistamista. Vain keskittymällä puhtaasti Pyhien Nimien ääneen voi todella tuntea sen voiman ja avata sen potentiaalin. Siksi tarvitaan yksinkertaista ja rehellistä elämää sekä vilpittömyyden ja omistautumisen kehittämistä. Se tekee suuren eron kyvyssä keskittyä näiden hengellisten rukousten ja mantrojen lausumiseen tunteella. Silloin luovutaan sotkusta, joka estää todellisen äänten kuulemisen ja antaa niiden vaikuttaa syvästi elämään. Se on hetki, jolloin syvät muutokset ja oivallukset voivat alkaa tapahtua.

        Vedat kuvaavat erilaisia käsityksiä onnesta ja menestyksestä. Koska on olemassa illuusorisia, utopistisia käsityksiä onnesta, kun ihminen ajaa koko elämänsä perässä jotain käsittämätöntä ja lopulta jää murtuneen lautasen ääreen. On ymmärrettävä, että meillä ei ole tällä hetkellä paljon energiaa hukattavaksi holtittomasti. Meidän on ymmärrettävä elämän ydin ja tarkoitus ja pyrittävä tavoittamaan se määrätietoisesti, jotta myöhemmin ei satu kipeästi...

        Siksi Vedat sisältävät kolme tietokategoriaa. Ensinnäkin se on tietoa todellisesta todellisuudesta - siitä, millainen tämä maailma on, kuka sitä hallitsee, ja kaikkein tärkeintä - kuka minä olen todellisuudessa. Toiseksi se on tietoa elämän korkeimmasta tavoitteesta, ja kolmanneksi, - mikä on polku tämän tavoitteen saavuttamiseksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vedat kuvaavat erilaisia käsityksiä onnesta ja menestyksestä. Koska on olemassa illuusorisia, utopistisia käsityksiä onnesta, kun ihminen ajaa koko elämänsä perässä jotain käsittämätöntä ja lopulta jää murtuneen lautasen ääreen. On ymmärrettävä, että meillä ei ole tällä hetkellä paljon energiaa hukattavaksi holtittomasti. Meidän on ymmärrettävä elämän ydin ja tarkoitus ja pyrittävä tavoittamaan se määrätietoisesti, jotta myöhemmin ei satu kipeästi...

        Siksi Vedat sisältävät kolme tietokategoriaa. Ensinnäkin se on tietoa todellisesta todellisuudesta - siitä, millainen tämä maailma on, kuka sitä hallitsee, ja kaikkein tärkeintä - kuka minä olen todellisuudessa. Toiseksi se on tietoa elämän korkeimmasta tavoitteesta, ja kolmanneksi, - mikä on polku tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

        On olemassa alkuperäisiä Vedoja - Shruti, ja niitä seuraavat kirjoitukset, jotka paljastavat niiden merkityksen - Smriti. Shruti:n todellinen ymmärtäminen on todella vaikeaa, koska ne on tarkoituksellisesti kirjoitettu salakielellä. Asia on niin, että yksi ja sama lause, säe tai mantra sanskritiksi ilmaisee monia merkityksiä eri olemassaolon tasoilla. Ilman avainta alkuperäisen merkityksen paljastaminen on mahdotonta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On olemassa alkuperäisiä Vedoja - Shruti, ja niitä seuraavat kirjoitukset, jotka paljastavat niiden merkityksen - Smriti. Shruti:n todellinen ymmärtäminen on todella vaikeaa, koska ne on tarkoituksellisesti kirjoitettu salakielellä. Asia on niin, että yksi ja sama lause, säe tai mantra sanskritiksi ilmaisee monia merkityksiä eri olemassaolon tasoilla. Ilman avainta alkuperäisen merkityksen paljastaminen on mahdotonta.

        Mikä sitten on tämä avain?

        Nämä ovat tiettyjä perusideoita, jotka on siirretty muinaisista ajoista opettajalta oppilaalle opetusketjun kautta. Nämä ideat muodostavat "t...", jonka läpi teksti saa kokonaismerkityksen. Aikaisemmin tämä avain annettiin samanaikaisesti Veda-tekstien suullisen siirron kanssa. Ennen Kali-yugan aikakautta Vedoja ei tallennettu, vaan niitä välitettiin suullisesti. Opettaja antoi oppilaalle ei vain taitoa tekstien hallitsemiseen vaan myös siirsi merkityksen - avaimen. Avain Vedaan tekee ihmisestä enemmän tai vähemmän voimakkaan, ja vastaavasti opettaja ei antanut sitä henkilöille, joilla oli riittämätön pätevyys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä sitten on tämä avain?

        Nämä ovat tiettyjä perusideoita, jotka on siirretty muinaisista ajoista opettajalta oppilaalle opetusketjun kautta. Nämä ideat muodostavat "t...", jonka läpi teksti saa kokonaismerkityksen. Aikaisemmin tämä avain annettiin samanaikaisesti Veda-tekstien suullisen siirron kanssa. Ennen Kali-yugan aikakautta Vedoja ei tallennettu, vaan niitä välitettiin suullisesti. Opettaja antoi oppilaalle ei vain taitoa tekstien hallitsemiseen vaan myös siirsi merkityksen - avaimen. Avain Vedaan tekee ihmisestä enemmän tai vähemmän voimakkaan, ja vastaavasti opettaja ei antanut sitä henkilöille, joilla oli riittämätön pätevyys.

        "Uskon vahvasti Bhagavad Gitan perusperiaatteeseen. Pyrin aina muistamaan sitä ja ohjaamaan toimintaani sen mukaisesti. Puhun myös siitä niille, jotka kysyvät mielipidettäni, ja heijastan sitä kirjoituksissani."

        "Ilman Krishnää ei olisi meidän käsitystämme Jumalasta."

        "Kaikki Krishnan opetus ja koko hänen elämänsä on pelkkää rakkautta. Krishna ei ota vastaan mitään muuta kuin rakkautta, toimii vain rakkaudella, hengittää vain sitä ja puhuu vain sitä."

        "Krishnan metafyysinen uskonnollinen idea on ikuisesti ja yleisesti kaikkien todellisten filosofisten järjestelmien ja uskontojen perusta."

        Leo Tolstoi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Uskon vahvasti Bhagavad Gitan perusperiaatteeseen. Pyrin aina muistamaan sitä ja ohjaamaan toimintaani sen mukaisesti. Puhun myös siitä niille, jotka kysyvät mielipidettäni, ja heijastan sitä kirjoituksissani."

        "Ilman Krishnää ei olisi meidän käsitystämme Jumalasta."

        "Kaikki Krishnan opetus ja koko hänen elämänsä on pelkkää rakkautta. Krishna ei ota vastaan mitään muuta kuin rakkautta, toimii vain rakkaudella, hengittää vain sitä ja puhuu vain sitä."

        "Krishnan metafyysinen uskonnollinen idea on ikuisesti ja yleisesti kaikkien todellisten filosofisten järjestelmien ja uskontojen perusta."

        Leo Tolstoi

        "Joka aamu pesen älyni mahtavassa, kosmogonisessa Bhagavad Gitassa, jonka rinnalla koko moderni maailmamme kirjallisuuden kanssa näyttää avuttomalta ja kalpealta."

        "Bhagavad Gita on kaikkein täydellisin hengellisen kehityksen tietosanakirja, täydellinen ilmaisu arvoista, joiden ilman ihmiskunnan olemassaoloa ei voi kuvitella. Se on yksi selkeimmistä ja kattavimmista filosofisista opetuksista. Se tarjoaa hämmästyttävän näkymän henkisiin ja älyllisiin etsintöihin, ja siksi sillä on aina suurin arvo ei vain Intialle vaan koko ihmiskunnalle."

        Aldous Huxley


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Joka aamu pesen älyni mahtavassa, kosmogonisessa Bhagavad Gitassa, jonka rinnalla koko moderni maailmamme kirjallisuuden kanssa näyttää avuttomalta ja kalpealta."

        "Bhagavad Gita on kaikkein täydellisin hengellisen kehityksen tietosanakirja, täydellinen ilmaisu arvoista, joiden ilman ihmiskunnan olemassaoloa ei voi kuvitella. Se on yksi selkeimmistä ja kattavimmista filosofisista opetuksista. Se tarjoaa hämmästyttävän näkymän henkisiin ja älyllisiin etsintöihin, ja siksi sillä on aina suurin arvo ei vain Intialle vaan koko ihmiskunnalle."

        Aldous Huxley

        "Kun minut valtaavat epäilykset, kun pettymykset seuraavat toisiaan, eikä horisontissa näy toivon valoa, käännyn Bhagavad-gitan puoleen ja löydän lohdullisen säkeen. Heti alan hymyillä, unohtaen täyttävän surun. Ne, jotka pohdiskelevat Gitan opetuksia, ammentavat siitä jatkuvasti iloa ja löytävät siitä uuden merkityksen."

        Mahatma Gandhi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kun minut valtaavat epäilykset, kun pettymykset seuraavat toisiaan, eikä horisontissa näy toivon valoa, käännyn Bhagavad-gitan puoleen ja löydän lohdullisen säkeen. Heti alan hymyillä, unohtaen täyttävän surun. Ne, jotka pohdiskelevat Gitan opetuksia, ammentavat siitä jatkuvasti iloa ja löytävät siitä uuden merkityksen."

        Mahatma Gandhi

        Useiden vuosisatojen ajan Gitaa ovat opiskelleet ja kommentoineet eri teologisten koulukuntien edustajat. Niitä voidaan pääasiassa liittää kahteen doktriiniin: mayavada-kouluun, jonka johtaja on Shankara (tämän koulun filosofia on lähellä buddhalaisuutta), ja Shri Chaitanyan kouluun, joka julistaa elämän tarkoituksen olevan rakkauden hankkiminen Jumalaa kohtaan - premaa. Shri Chaitanyan koulu, jonka perustana ovat pyhät tekstit kuten Bhagavad-gita ja "Shrimad-Bhagavatam", ei kiellä Brahmanin olemassaoloa - hengellistä ulottuvuutta, jota Shankaran seuraajat tavoittelevat. Mutta se julistaa korkeimmaksi saavutukseksi vapautumisen materiaalimaailmasta, ikuiset suhteet Herran kanssa, jotka perustuvat bhaktiin, epäitsekkääseen omistautumiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Useiden vuosisatojen ajan Gitaa ovat opiskelleet ja kommentoineet eri teologisten koulukuntien edustajat. Niitä voidaan pääasiassa liittää kahteen doktriiniin: mayavada-kouluun, jonka johtaja on Shankara (tämän koulun filosofia on lähellä buddhalaisuutta), ja Shri Chaitanyan kouluun, joka julistaa elämän tarkoituksen olevan rakkauden hankkiminen Jumalaa kohtaan - premaa. Shri Chaitanyan koulu, jonka perustana ovat pyhät tekstit kuten Bhagavad-gita ja "Shrimad-Bhagavatam", ei kiellä Brahmanin olemassaoloa - hengellistä ulottuvuutta, jota Shankaran seuraajat tavoittelevat. Mutta se julistaa korkeimmaksi saavutukseksi vapautumisen materiaalimaailmasta, ikuiset suhteet Herran kanssa, jotka perustuvat bhaktiin, epäitsekkääseen omistautumiseen.

        Бhagavad-gitaa voi perustellusti kutsua erilaisten henkisten näkemysten antologiaksi tai erilaisten joogajärjestelmien tietosanakirjaksi. Kuitenkin Bhagavad-gita on enemmän kuin tietosanakirja. Rehellinen ja pohdiskeleva lukija voi seurata tämän kirjan sivuilla sielun nousun polkua.

        Jo ensimmäisistä luvuista tämä muinainen kirjoitus paljastaa meille, että sielu (atma) on täysin erillinen materiaalimaailmasta. Gita selittää, että vain harhaanjohtava itsensä samastaminen kehon kanssa upottaa kuolemattoman tietoisuuden kipinän, sielun, tietämättömyyden syvyyksiin. Se kertoo, kuinka saavuttaa ikuinen asema kauneuden ja harmonian maailmassa.

        Suuri vaishnavinen opettaja, Shrila Bhaktivinod Thakur, väittää, että totuutta ei voi menettää - sen voi vain unohtaa. Bhagavad-gita on kaunis teos, joka voi osoittaa meille heräämisen ja muutoksen tien.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Бhagavad-gitaa voi perustellusti kutsua erilaisten henkisten näkemysten antologiaksi tai erilaisten joogajärjestelmien tietosanakirjaksi. Kuitenkin Bhagavad-gita on enemmän kuin tietosanakirja. Rehellinen ja pohdiskeleva lukija voi seurata tämän kirjan sivuilla sielun nousun polkua.

        Jo ensimmäisistä luvuista tämä muinainen kirjoitus paljastaa meille, että sielu (atma) on täysin erillinen materiaalimaailmasta. Gita selittää, että vain harhaanjohtava itsensä samastaminen kehon kanssa upottaa kuolemattoman tietoisuuden kipinän, sielun, tietämättömyyden syvyyksiin. Se kertoo, kuinka saavuttaa ikuinen asema kauneuden ja harmonian maailmassa.

        Suuri vaishnavinen opettaja, Shrila Bhaktivinod Thakur, väittää, että totuutta ei voi menettää - sen voi vain unohtaa. Bhagavad-gita on kaunis teos, joka voi osoittaa meille heräämisen ja muutoksen tien.

        Bhagavad-gitaa tutkimalla voimme ymmärtää, että koko materiaalinen maailma on joukko keskinäisesti liittyviä olemassaolon tasoja, joilla jokaisella voisi viettää miljoonia elämiä. Mutta persoonallisuuden evoluution polulla ne ovat vain askelia kohti henkistä itsetietoisuutta ja jumalatietoisuutta. Ilman Bhagavad-gitaa voisimme vaeltamaan ikuisesti näillä olemassaolon tasoilla kuin monimutkaisen tietokonepelin pelaajat, joilla ei ole vihjeitä siitä, minne mennä seuraavaksi. Gita on suurin kompassi, jonka Herra Krishna on antanut ihmiskunnalle, jonka avulla voi tehdä matkan kuoleman maailmasta ikuisen tietoisuuden maailmaan. Ja magneetti, joka vetää nuolta väistämättä ja osoittaa tien täydellisyyteen, on bhakti, omistautuminen ja rakkaus. Metafyysisessä kompassissa Gita osoittaa myös muita suuntaviivoja, kuten maallinen toiminta, meditatiivinen jooga tai tiedon viljely. Tästä syystä sen opetukset ovat merkityksellisiä niin monille erilaisille hengellisille kouluille. Mutta itse Herra Krishna vahvistaa usein Gitassa, että vain jumalallinen rakkaus ja kauneus voivat pelastaa maailman.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bhagavad-gitaa tutkimalla voimme ymmärtää, että koko materiaalinen maailma on joukko keskinäisesti liittyviä olemassaolon tasoja, joilla jokaisella voisi viettää miljoonia elämiä. Mutta persoonallisuuden evoluution polulla ne ovat vain askelia kohti henkistä itsetietoisuutta ja jumalatietoisuutta. Ilman Bhagavad-gitaa voisimme vaeltamaan ikuisesti näillä olemassaolon tasoilla kuin monimutkaisen tietokonepelin pelaajat, joilla ei ole vihjeitä siitä, minne mennä seuraavaksi. Gita on suurin kompassi, jonka Herra Krishna on antanut ihmiskunnalle, jonka avulla voi tehdä matkan kuoleman maailmasta ikuisen tietoisuuden maailmaan. Ja magneetti, joka vetää nuolta väistämättä ja osoittaa tien täydellisyyteen, on bhakti, omistautuminen ja rakkaus. Metafyysisessä kompassissa Gita osoittaa myös muita suuntaviivoja, kuten maallinen toiminta, meditatiivinen jooga tai tiedon viljely. Tästä syystä sen opetukset ovat merkityksellisiä niin monille erilaisille hengellisille kouluille. Mutta itse Herra Krishna vahvistaa usein Gitassa, että vain jumalallinen rakkaus ja kauneus voivat pelastaa maailman.

        Shrila Shridhar Maharaj käsittelee luennoillaan ja sanskriitillä kirjoitetuissa teoksissaan henkisen todellisuuden asteittaista ymmärtämistä, kuten sitä vaiheittain paljastettiin ihmiskunnalle Buddha, Shankara, Ramanuja ja Chaitanya. Jeesus Kristus puhui jumalallisesta rakkaudesta, mutta kaikessa sen suuruudessa sen ulottuvuudet ja sävyt ilmenivät Shri Chaitanyan kautta maailmalle. Kuolemattomassa "Shri Chaitanya-charitamritassa", joka kertoo Shri Chaitanyan teoista ja opetuksista, on jatkoa Shri Krishnan ja Arjunan väliselle keskustelulle. Tekstin luvussa, joka tunnetaan nimellä "Ramananda-samvada", kuvataan, miten Krishna ja Arjuna kohtaavat toisensa uudelleen toisessa aikakaudessa, kuten Shri Chaitanya ja Ramananda Rai, ja jatkavat Bhagavad-gitan ydinkysymysten keskustelua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Shrila Shridhar Maharaj käsittelee luennoillaan ja sanskriitillä kirjoitetuissa teoksissaan henkisen todellisuuden asteittaista ymmärtämistä, kuten sitä vaiheittain paljastettiin ihmiskunnalle Buddha, Shankara, Ramanuja ja Chaitanya. Jeesus Kristus puhui jumalallisesta rakkaudesta, mutta kaikessa sen suuruudessa sen ulottuvuudet ja sävyt ilmenivät Shri Chaitanyan kautta maailmalle. Kuolemattomassa "Shri Chaitanya-charitamritassa", joka kertoo Shri Chaitanyan teoista ja opetuksista, on jatkoa Shri Krishnan ja Arjunan väliselle keskustelulle. Tekstin luvussa, joka tunnetaan nimellä "Ramananda-samvada", kuvataan, miten Krishna ja Arjuna kohtaavat toisensa uudelleen toisessa aikakaudessa, kuten Shri Chaitanya ja Ramananda Rai, ja jatkavat Bhagavad-gitan ydinkysymysten keskustelua.

        "Bhagavad-gita" (”Herran laulu”) sisältyy intialaiseen sankarirunoon sanskriitikielellä, nimeltään "Mahabharata". Sana "Mahabharata" voidaan kääntää "Suureksi kertomukseksi kuningas Bharatan jälkeläisten teoista ja taistelusta". "Mahabharata" sisältää noin 100 000 sanskriitin säettä (shloka), mikä tekee siitä tilavuudeltaan suuremman kuin Homeroksen "Ilias" ja "Odysseia" yhteensä. Kuitenkin itse Gita on verrattain pieni: se koostuu kahdeksastatoista luvusta ja seitsemästäsadasta säkeestä. "Bhagavad-gita" on osa "Mahabharatan" kuudetta kirjaa, nimeltään "Bhishma-parva" (”Bhishman kirja”).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Bhagavad-gita" (”Herran laulu”) sisältyy intialaiseen sankarirunoon sanskriitikielellä, nimeltään "Mahabharata". Sana "Mahabharata" voidaan kääntää "Suureksi kertomukseksi kuningas Bharatan jälkeläisten teoista ja taistelusta". "Mahabharata" sisältää noin 100 000 sanskriitin säettä (shloka), mikä tekee siitä tilavuudeltaan suuremman kuin Homeroksen "Ilias" ja "Odysseia" yhteensä. Kuitenkin itse Gita on verrattain pieni: se koostuu kahdeksastatoista luvusta ja seitsemästäsadasta säkeestä. "Bhagavad-gita" on osa "Mahabharatan" kuudetta kirjaa, nimeltään "Bhishma-parva" (”Bhishman kirja”).

        Itse asiassa Gita on itsenäinen ja kokonainen teos. Kuitenkin sen kuvauksen ymmärtämiseksi on tarpeen hahmottaa tapahtumat, jotka johtivat taisteluun Kurukshetralla (”Kuru-kshetra”, kirjaimellisesti ”Kurun dynastian pelto”, sijaitsee lähellä nykyaikaista Delhiä). Intian perinteiset hengelliset koulukunnat ajoittavat Kurukshetran taistelun noin 3102 eaa. Tämä aika merkitsee yhtenäisen vedisen sivilisaation (joka vastaa indoeurooppalaista kulttuuria) hajoamista ja paheen sekä tietämättömyyden ajan alkamista - Kali Yuga.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse asiassa Gita on itsenäinen ja kokonainen teos. Kuitenkin sen kuvauksen ymmärtämiseksi on tarpeen hahmottaa tapahtumat, jotka johtivat taisteluun Kurukshetralla (”Kuru-kshetra”, kirjaimellisesti ”Kurun dynastian pelto”, sijaitsee lähellä nykyaikaista Delhiä). Intian perinteiset hengelliset koulukunnat ajoittavat Kurukshetran taistelun noin 3102 eaa. Tämä aika merkitsee yhtenäisen vedisen sivilisaation (joka vastaa indoeurooppalaista kulttuuria) hajoamista ja paheen sekä tietämättömyyden ajan alkamista - Kali Yuga.

        Asiantuntijat väittävät, että kieleltään Bhagavad-gita on toiseksi käännettyin kirja Raamatun jälkeen. 1980-luvun alkuun mennessä Bhagavad-gita oli käännetty lähes 75 kielelle ja yli 2000 käännöstä oli tehty. Siitä lähtien nämä luvut ovat epäilemättä kasvaneet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asiantuntijat väittävät, että kieleltään Bhagavad-gita on toiseksi käännettyin kirja Raamatun jälkeen. 1980-luvun alkuun mennessä Bhagavad-gita oli käännetty lähes 75 kielelle ja yli 2000 käännöstä oli tehty. Siitä lähtien nämä luvut ovat epäilemättä kasvaneet.

        Bhagavad-gita on nauttinut suurinta arvovaltaa Intian lukuisissa uskonnollisissa liikkeissä muinaisista ajoista lähtien. Akateemisten sanskritin tutkijoiden lisäksi myös eri henkisten koulukuntien edustajat alkavat tutustua vedalaiseen maailmankuvaan tätä kirjaa tutkimalla.

        Upanishadeja ("keskusteluja tietäjien kanssa") kunnioitetaan vedalaisista kirjoituksista puhtaana henkisen ajattelun mallina, jota eivät tahraa maalliset intressit, viisaus, joka ei ole "tästä maailmasta". Bhagavad-gitan sanoma ylittää kuitenkin jopa Upanishadien paljastukset ja paljastaa henkisen todellisuuden uusia syvyyksiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bhagavad-gita on nauttinut suurinta arvovaltaa Intian lukuisissa uskonnollisissa liikkeissä muinaisista ajoista lähtien. Akateemisten sanskritin tutkijoiden lisäksi myös eri henkisten koulukuntien edustajat alkavat tutustua vedalaiseen maailmankuvaan tätä kirjaa tutkimalla.

        Upanishadeja ("keskusteluja tietäjien kanssa") kunnioitetaan vedalaisista kirjoituksista puhtaana henkisen ajattelun mallina, jota eivät tahraa maalliset intressit, viisaus, joka ei ole "tästä maailmasta". Bhagavad-gitan sanoma ylittää kuitenkin jopa Upanishadien paljastukset ja paljastaa henkisen todellisuuden uusia syvyyksiä.

        Ei ole harvinaista, että eurooppalainen lukija tutustuu Bhagavad-gitaan ilman kommentteja ja opiskelee vain akateemista käännöstä. Henkisen tiedon siirtämistä koskevan vedalaisen järjestelmän mukaan Bhagavad-gitan kääntäjien on kuitenkin kuuluttava tiettyyn teologiseen perinteeseen (sampradaya) ja opetuslapseusketjuun (parampara), jossa tieto siirtyy sukupolvelta toiselle, opettajalta oppilaalle. Tätä menetelmää kuvataan itse Bhagavad-gitassa, hengellisen tiedon hankkimista käsittelevässä neljännessä luvussa. Vain tämän lähestymistavan avulla voi ymmärtää Gitan syvemmän merkityksen. Yhtä tärkeitä ovat kommentit. Intian eri filosofiset koulukunnat jatkavat vielä tänäkin päivänä Gitan tutkimista ja kommentoivat sitä jatkuvasti itse tutkimuksen aikana. Näin säilytetään pääperiaate, jonka mukaan Gita on elävän henkisen tiedon kantaja eikä kuolleiden uskonnollisten lakien joukko.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole harvinaista, että eurooppalainen lukija tutustuu Bhagavad-gitaan ilman kommentteja ja opiskelee vain akateemista käännöstä. Henkisen tiedon siirtämistä koskevan vedalaisen järjestelmän mukaan Bhagavad-gitan kääntäjien on kuitenkin kuuluttava tiettyyn teologiseen perinteeseen (sampradaya) ja opetuslapseusketjuun (parampara), jossa tieto siirtyy sukupolvelta toiselle, opettajalta oppilaalle. Tätä menetelmää kuvataan itse Bhagavad-gitassa, hengellisen tiedon hankkimista käsittelevässä neljännessä luvussa. Vain tämän lähestymistavan avulla voi ymmärtää Gitan syvemmän merkityksen. Yhtä tärkeitä ovat kommentit. Intian eri filosofiset koulukunnat jatkavat vielä tänäkin päivänä Gitan tutkimista ja kommentoivat sitä jatkuvasti itse tutkimuksen aikana. Näin säilytetään pääperiaate, jonka mukaan Gita on elävän henkisen tiedon kantaja eikä kuolleiden uskonnollisten lakien joukko.

        Gitan kommentaattorit kuuluvat kahteen pääsuuntaukseen: impersonalisteihin, jotka etsivät hajoamista Absoluutin persoonattomaan aspektiin (Brahmâna), ja personalisteihin, jotka etsivät ikuista suhdetta persoonalliseen Jumalaan (Bhagavân).


    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 121
      2803
    2. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      73
      2576
    3. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      16
      2121
    4. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      19
      1747
    5. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      21
      1658
    6. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      15
      1489
    7. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      17
      1449
    8. Haluan tavata Sinut Rakkaani.

      Olen valmis Kaikkeen kanssasi...Tulisitko vastaa Rakkaani...Olen todella valmistautunut tulevaan ja miettinyt tulevaisuu
      Ikävä
      27
      1413
    9. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      16
      1377
    10. Kristityt "pyhät"

      Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.
      Kristinusko
      6
      1302
    Aihe