Lupa pistooliin

Anonyymi-ap

Minulla on lupa kahteen kivääriin ja olen käynyt myös seuran pistooliharkoissa sekä kilpailuissa. Onko tällöinkin pistooliluvan saaminen kiveen hakattuna kaksi vuotta harrastuksen aloittamisesta?

22

539

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      on.

    • Anonyymi

      Tämä ainakin oli ennen paremmin, luvan sai, jos halusi harrastaa, ilman pitkällisiä todisteluja motiiveista.

      • Anonyymi

        "Ennen" pistoolii ei tahtonut saada lupaa millään ilveellä kun paikallinen nimismies ei hyväksynyt muita kuin metsästysaseita. "Ennen" patruunoita sai vain tipoittain käytännössä vain ampumakertaa vastaavan määrän. Nykyjään luvan saa "helposti" kunhan perusteet ja harrastaneisuus on kunnossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ennen" pistoolii ei tahtonut saada lupaa millään ilveellä kun paikallinen nimismies ei hyväksynyt muita kuin metsästysaseita. "Ennen" patruunoita sai vain tipoittain käytännössä vain ampumakertaa vastaavan määrän. Nykyjään luvan saa "helposti" kunhan perusteet ja harrastaneisuus on kunnossa.

        Onko sinulla näyttöä, että pienoispistooliluvan saa harrastuksen aloituksesta alle kahden vuoden? Ja jos niin millä perusteilla, näytöillä luvan on tällöin saanut?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko sinulla näyttöä, että pienoispistooliluvan saa harrastuksen aloituksesta alle kahden vuoden? Ja jos niin millä perusteilla, näytöillä luvan on tällöin saanut?

        Ostin .22 puiliautomaattipistoolin muistaakseni vuonna 1996 ensimmäiseksi aseeksi ilman harrastustodistusta, ampumaseurajäsenyyttä tms. Lupaperusteihin kirjoitin tarkkuusammunta ja määrittelin ampumaradan jolla ammuntaa harrastan. Lupa heltisi samantien. Muutamaa vuotta myöhemmin hankin 9mm pistootin. Ei mitään ongelmia.
        Nykyjäänkin luvan saa helposti kunhan perusteet ja harrastaneisuus on kunnossa. Peruste vaatii toki tuon mainitsemasi kahden vuoden harrastaneisuuden, joka on lakiin kirjattu. Sitä ei voi millään ilveellä lyhentää.
        "Lakiin tuli v. 2011 vaatimus, jonka mukaan pistooliluvan edellytyksenä on "vähintään kaksi vuotta jatkunut aktiivinen ampumaharrastus" ja tästä "yhdistyksen ampuma-asekouluttajan antama todistus". Ampumaharrastusta voi olla esimerkiksi kaksi vuotta jatkunut osallistuminen ampumakilpailuihin toimitsijana. Helpointa, edullisinta ja jatkon kannalta käytännöllisintäkin on hankkia ilmapistooli ja harjoitella sillä. Kymmenen harjoittelukertaa kahden vuoden sisällä riittää. Tästä sitten ampumapöytäkirja ja/tai ratavalvojan todistus."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ennen" pistoolii ei tahtonut saada lupaa millään ilveellä kun paikallinen nimismies ei hyväksynyt muita kuin metsästysaseita. "Ennen" patruunoita sai vain tipoittain käytännössä vain ampumakertaa vastaavan määrän. Nykyjään luvan saa "helposti" kunhan perusteet ja harrastaneisuus on kunnossa.

        Olen vanha ukko minäkin, aloitin urheiluammunnan 1979, eli niihin hyviin entisaikoihin siis.
        Aselupa .22 lr. pistoolin tuli helpolla, paperinen anomus sisään ja viikossa oli ostolupa kädessä.
        Patruunoihin kaiketi tuolloin piti olla patruunoidenostolupa, mutta sitä ei mitenkään tuolloin enää vaadittu missään kaupoissa, oli ns. vanhentunut/kuollut pykälä.
        NYT kun ajattelin hankkia uuden pistoolin, vanhan louskun tilalle :
        Pitää harrastaa ensin 2 vuotta pistooliammuntaa. (olen harrastanut lajia 1979 asti, ei kelvannut, pitää aloittaa NYT pitämään kirjaa ja kahden vuoden jälkeen voin sitten anoa sitä lupaa.)
        Seuraava vaihe on poliisin suorittama haastattelu.
        Kun lupa sitten 2025 on sitten ehkä saatu, niin lupa on MÄÄRÄAIKAINEN.
        On ehkä helppoa, mutta ei niin nopeaa.
        Jotenkin ennen oli ase-asiat paremmin, ainakin minun mielestäni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen vanha ukko minäkin, aloitin urheiluammunnan 1979, eli niihin hyviin entisaikoihin siis.
        Aselupa .22 lr. pistoolin tuli helpolla, paperinen anomus sisään ja viikossa oli ostolupa kädessä.
        Patruunoihin kaiketi tuolloin piti olla patruunoidenostolupa, mutta sitä ei mitenkään tuolloin enää vaadittu missään kaupoissa, oli ns. vanhentunut/kuollut pykälä.
        NYT kun ajattelin hankkia uuden pistoolin, vanhan louskun tilalle :
        Pitää harrastaa ensin 2 vuotta pistooliammuntaa. (olen harrastanut lajia 1979 asti, ei kelvannut, pitää aloittaa NYT pitämään kirjaa ja kahden vuoden jälkeen voin sitten anoa sitä lupaa.)
        Seuraava vaihe on poliisin suorittama haastattelu.
        Kun lupa sitten 2025 on sitten ehkä saatu, niin lupa on MÄÄRÄAIKAINEN.
        On ehkä helppoa, mutta ei niin nopeaa.
        Jotenkin ennen oli ase-asiat paremmin, ainakin minun mielestäni.

        Onko sinulla tuo .22 vielä kaapissa. Jos on niin tee ampumaåpäiväkirja itsellesi ja muistele milloin olet viime aikoina käynyt radalla. Tämä käy harrastustodisteeksi. Harrastuskertoja pitää olla tasaisesti vuoden ympäri vähintään neljä kertaa vuodessa. Liity ampumaseuraan ja käy seuran vuoroilla muutaman kerran, niin saat pari uutta merkintää.
        Jos olet myynyt aseen eikä sinulla ole sitä enään, niin silloin et harrasta enää ammuntaa ja kierros käynnistyy uudestaan.
        Itse olen harrastanut säännöllisesti ammuntaa ja lupalapuja tippuu aina kun tekee perustellun hakemuksen. Eli ammuntaa ei lain mukaan harrasta, jos ei käy ampumassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko sinulla tuo .22 vielä kaapissa. Jos on niin tee ampumaåpäiväkirja itsellesi ja muistele milloin olet viime aikoina käynyt radalla. Tämä käy harrastustodisteeksi. Harrastuskertoja pitää olla tasaisesti vuoden ympäri vähintään neljä kertaa vuodessa. Liity ampumaseuraan ja käy seuran vuoroilla muutaman kerran, niin saat pari uutta merkintää.
        Jos olet myynyt aseen eikä sinulla ole sitä enään, niin silloin et harrasta enää ammuntaa ja kierros käynnistyy uudestaan.
        Itse olen harrastanut säännöllisesti ammuntaa ja lupalapuja tippuu aina kun tekee perustellun hakemuksen. Eli ammuntaa ei lain mukaan harrasta, jos ei käy ampumassa.

        Aseita on edelleen, tuo 1979 oli se eka ase.
        Ampumaseurassa olen ollut yli 40 vuotta.
        Kisoissa oon ollut ja menestystäkin on tullut 80- ja 90-luvuilla, sen jälkeen vain oman seuran ja/tai aluekisoja kisattu, toki on harjoiteltukin, ei sitä muuten pärjää.. Omat merkinnät eivät vain viranomaiselle riitä, enkä voi jälkikäteenkään pyytää "päällikköä" niitä kirjoittamaan, eli nyt alkaa siis se kahden vuoden "kirjanpito", joista pitää saada "päällikön" allekirjoitus jokaisesta kerrasta, siis todistus siitä mitä on tullut tehtyä jo yli 40 vuotta.
        Kun em. edellytykset on kasassa, voin laittaa anomuksen liitteineen ja mennä siihen haastatteluun.
        Oli vain tarkoitus kertoa tästä luvansaamisen "helppoudesta".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aseita on edelleen, tuo 1979 oli se eka ase.
        Ampumaseurassa olen ollut yli 40 vuotta.
        Kisoissa oon ollut ja menestystäkin on tullut 80- ja 90-luvuilla, sen jälkeen vain oman seuran ja/tai aluekisoja kisattu, toki on harjoiteltukin, ei sitä muuten pärjää.. Omat merkinnät eivät vain viranomaiselle riitä, enkä voi jälkikäteenkään pyytää "päällikköä" niitä kirjoittamaan, eli nyt alkaa siis se kahden vuoden "kirjanpito", joista pitää saada "päällikön" allekirjoitus jokaisesta kerrasta, siis todistus siitä mitä on tullut tehtyä jo yli 40 vuotta.
        Kun em. edellytykset on kasassa, voin laittaa anomuksen liitteineen ja mennä siihen haastatteluun.
        Oli vain tarkoitus kertoa tästä luvansaamisen "helppoudesta".

        Kyllä omat merkinnät riittävät, jos ampumapäiväkirja on muuten asiallinen. Minullakaan ei ole juuri muita kuin omia allekirjoituksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä omat merkinnät riittävät, jos ampumapäiväkirja on muuten asiallinen. Minullakaan ei ole juuri muita kuin omia allekirjoituksia.

        Niin ja jos olet aktiiviampuja ei seuran ampuma-asekouluttajalla ole mitään ongelmia kirjoitaa todistusta harrastaneisuudesta. Kyllä sinut seurassa tunnetaan, jos käyt seurakisoissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin ja jos olet aktiiviampuja ei seuran ampuma-asekouluttajalla ole mitään ongelmia kirjoitaa todistusta harrastaneisuudesta. Kyllä sinut seurassa tunnetaan, jos käyt seurakisoissa.

        Jaa, jos noin on omassa seurassasi, niin hyvä, meillä näyttää olevan ihan eri käytäntö : Jäljestäpäin "ampuma-asekouluttajamme" ei kuittaa suorituksia.
        Joo, tiedän minun olisi pitänyt 2 vuotta sitten keräilemään näitä "aak" kuittauksia, ihan vaan varmuuden vuoksi.
        Hyvä että edes sinä saat lupia helposti, kaikilla muilla ei välttämättä ole sama tilanne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko sinulla tuo .22 vielä kaapissa. Jos on niin tee ampumaåpäiväkirja itsellesi ja muistele milloin olet viime aikoina käynyt radalla. Tämä käy harrastustodisteeksi. Harrastuskertoja pitää olla tasaisesti vuoden ympäri vähintään neljä kertaa vuodessa. Liity ampumaseuraan ja käy seuran vuoroilla muutaman kerran, niin saat pari uutta merkintää.
        Jos olet myynyt aseen eikä sinulla ole sitä enään, niin silloin et harrasta enää ammuntaa ja kierros käynnistyy uudestaan.
        Itse olen harrastanut säännöllisesti ammuntaa ja lupalapuja tippuu aina kun tekee perustellun hakemuksen. Eli ammuntaa ei lain mukaan harrasta, jos ei käy ampumassa.

        Et voi pitää tuota kirjoittamaasi ruljanssia mitenkään järkevänä, eihän normaalilla ihmisellä riitä edes aika saati kärsivällisyys tuohon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaa, jos noin on omassa seurassasi, niin hyvä, meillä näyttää olevan ihan eri käytäntö : Jäljestäpäin "ampuma-asekouluttajamme" ei kuittaa suorituksia.
        Joo, tiedän minun olisi pitänyt 2 vuotta sitten keräilemään näitä "aak" kuittauksia, ihan vaan varmuuden vuoksi.
        Hyvä että edes sinä saat lupia helposti, kaikilla muilla ei välttämättä ole sama tilanne.

        Ei ampuma-asekouluttajan tarvitse kuitata päiväkirjamerkintöjä. Hän voi kirjoittaa todistuksen aktiivisesta ammunnan harrastamisesta pistoolilla, joka on jatkunut kahden vuoden ajan. Jos hän ei henkilökohtaisesti tunne historiaasi, niin pari seurakaveriasi voi todistaa harrastuksestasi. Lisäksi kilpailuista löytyy varmasti tulosluetteloita, joissa sijoituksesi mainitaan ym. Ampuma-asekouluttajan ei tarvitse olla edes omasta seurastasi vaan hän voi antaa selvitysten perusteella todistuksen.
        Yllättävän huonosti poliisi ja seurasi vastuuhenkilöt tuntevat ampuma-aselain soveltamista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et voi pitää tuota kirjoittamaasi ruljanssia mitenkään järkevänä, eihän normaalilla ihmisellä riitä edes aika saati kärsivällisyys tuohon.

        Mikä asiassa on vaikeaa ja järjetöntä? Tarvitaan harrastustodistus, jonka voi osoittaa moinella tavalla, ampumaseurajäsenyys, hyväksytty syy ja suht moitteeton tausta ja perusteeta ovat kunnossa.
        Eihän ajokorttiakaan saa kuin vasta suoriettuaan opetusajoja, teoriaopintoja, teoriakokeen ja ajokokeen. Lisäksi tarvitaan lääkärintodistus ja ikää on oltava riittävästi.

        Turha vängätä asiasta vain vänkäämisen ilosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ampuma-asekouluttajan tarvitse kuitata päiväkirjamerkintöjä. Hän voi kirjoittaa todistuksen aktiivisesta ammunnan harrastamisesta pistoolilla, joka on jatkunut kahden vuoden ajan. Jos hän ei henkilökohtaisesti tunne historiaasi, niin pari seurakaveriasi voi todistaa harrastuksestasi. Lisäksi kilpailuista löytyy varmasti tulosluetteloita, joissa sijoituksesi mainitaan ym. Ampuma-asekouluttajan ei tarvitse olla edes omasta seurastasi vaan hän voi antaa selvitysten perusteella todistuksen.
        Yllättävän huonosti poliisi ja seurasi vastuuhenkilöt tuntevat ampuma-aselain soveltamista.

        Varmaankin opetat sormi pystyssä poliisia ja seurasi vastuuhenkilöitä ampuma-aselain soveltamisessa.
        Muutkin osaavat lukea poliisin nettisivuilta ja asekauppiaiden vastaavia nettiohjeita, nyt oli aiheena käytäntö, ei sinun teoriasi siitä miten asioiden mielestäsi pitäisi mennä.
        En ole edelleenkään sitä mieltä, että luvanhaku prosessi olisi helppoa saatikka nopeaa, varsinkaan jos verrataan 1979-2004 aikoihin, joista kokemukseni on peräisin, tämä 2023 "kokemus" on vielä em. syistä johtuen kesken..............


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varmaankin opetat sormi pystyssä poliisia ja seurasi vastuuhenkilöitä ampuma-aselain soveltamisessa.
        Muutkin osaavat lukea poliisin nettisivuilta ja asekauppiaiden vastaavia nettiohjeita, nyt oli aiheena käytäntö, ei sinun teoriasi siitä miten asioiden mielestäsi pitäisi mennä.
        En ole edelleenkään sitä mieltä, että luvanhaku prosessi olisi helppoa saatikka nopeaa, varsinkaan jos verrataan 1979-2004 aikoihin, joista kokemukseni on peräisin, tämä 2023 "kokemus" on vielä em. syistä johtuen kesken..............

        Jos käytäntö ja teoria eivät kohtaa, niin hylkäävän päätöksen jälkeen kannattaa tehdä hallintovalitus, jolloin teoria menee käytännön edelle.

        Eli tee itsellesi ampumapäiväkirja ja muistele milloin ole ampunut, hanki muutamalta seurakaverilta lausunto harrastuksestasi, kopioi muutamia kilpailujen tuloslistoja ja pyydä ampuma-asekouluttajalta todistus harrastuksesta.

        Jos seurasi ampuma-asekouluttaja kieltäytyy kirjoittaamaan todistusta, niin kysy mitä hänen mielestään tarvitaan todistaaksesi harrastaneisuuden. Ampumapäiväkirjahan ei ole ainoa todistuskelpoinen paperi vaan laissa määmitellään myös "muu luotettava selvitys." Jos asia ei ratkea hänen kanssaan, niin keskustele seurasi puheenjohtajan kanssa ja ota tarvittaessa yhteyttä keskusliittoon lisäohjeiden saamiseksi. Voit myös pyytää lausuntoa POHA:lta ym.

        Asia ei ratkea käsiä taskussa vääntelemällä vaan pitämällä oikeuksistaan kiinni. Tietenkin voi alistua vääriin päätöksiin ja painaa leuan nöyrästi rintaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos käytäntö ja teoria eivät kohtaa, niin hylkäävän päätöksen jälkeen kannattaa tehdä hallintovalitus, jolloin teoria menee käytännön edelle.

        Eli tee itsellesi ampumapäiväkirja ja muistele milloin ole ampunut, hanki muutamalta seurakaverilta lausunto harrastuksestasi, kopioi muutamia kilpailujen tuloslistoja ja pyydä ampuma-asekouluttajalta todistus harrastuksesta.

        Jos seurasi ampuma-asekouluttaja kieltäytyy kirjoittaamaan todistusta, niin kysy mitä hänen mielestään tarvitaan todistaaksesi harrastaneisuuden. Ampumapäiväkirjahan ei ole ainoa todistuskelpoinen paperi vaan laissa määmitellään myös "muu luotettava selvitys." Jos asia ei ratkea hänen kanssaan, niin keskustele seurasi puheenjohtajan kanssa ja ota tarvittaessa yhteyttä keskusliittoon lisäohjeiden saamiseksi. Voit myös pyytää lausuntoa POHA:lta ym.

        Asia ei ratkea käsiä taskussa vääntelemällä vaan pitämällä oikeuksistaan kiinni. Tietenkin voi alistua vääriin päätöksiin ja painaa leuan nöyrästi rintaan.

        En sanonut ettenkö saisi sitä aselupaa, siihen "helposti" tai helposti asiaan kiinnitin huomiota, myöskin prosessin hitautta arvostelin.
        Nämä viimeiset neuvot eivät myöskään kuulosta kovinkaan paljon asiaa helpottavan tai nopeuttavankaan :
        Aak ei ole (edelleenkään) kieltäytynyt antamasta todistusta, perustelut on ylempänä jo kerrottu.
        Seuran puheenjohtajalla ei käsittääkseni ole määräysvaltaa aak suhteen.
        Naapuriseuran aak en ole kysynyt, se ei mielestäni enää kuulu helppouteen, varsinkaan jos hänkin kieltäytyisi.
        POHA tai keskusliitosta lausuntoja/lisäohjeita...
        Hallintovalituksen tekeminenkään ei kuulune helppouteen.
        Tietenkin voin "alistua ja painaa leuan nöyrästi rintaan" kuten muutkin seurani jäsenet tekevät ja hakea lupia "pitkänkaavan mukaan"


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En sanonut ettenkö saisi sitä aselupaa, siihen "helposti" tai helposti asiaan kiinnitin huomiota, myöskin prosessin hitautta arvostelin.
        Nämä viimeiset neuvot eivät myöskään kuulosta kovinkaan paljon asiaa helpottavan tai nopeuttavankaan :
        Aak ei ole (edelleenkään) kieltäytynyt antamasta todistusta, perustelut on ylempänä jo kerrottu.
        Seuran puheenjohtajalla ei käsittääkseni ole määräysvaltaa aak suhteen.
        Naapuriseuran aak en ole kysynyt, se ei mielestäni enää kuulu helppouteen, varsinkaan jos hänkin kieltäytyisi.
        POHA tai keskusliitosta lausuntoja/lisäohjeita...
        Hallintovalituksen tekeminenkään ei kuulune helppouteen.
        Tietenkin voin "alistua ja painaa leuan nöyrästi rintaan" kuten muutkin seurani jäsenet tekevät ja hakea lupia "pitkänkaavan mukaan"

        Selvennä asiaa hieman enemmän. Ampuma-asekouluttaja ei ole kieltäytynyt, muttet kuitenkaan saa todistusta koska et ole kerännyt päiväkisjaan allekirjoituksia eikä niitä voi jälkikäteen saada. Ymmärsinkö oikein?

        Et tarvitse niitä allekirjoituksia lainkaan. Tarvitse aak-todistuksen ammunnan harrastamisesta. Se on eri asia kuin päiväkirja. Perusteet todistuksen saamiseksi kerroin jo aikaisemmin.
        Seuran puheenjohtajalla ei ole määräysvaltaa aak todistuksen kirjoittamiseksi, mutta hän voi todistaa sinun osallistuneen kilpailuihin ym. mikä riittää todisteeksi harrastaneisuudesta. Eikö?
        Akk ei voi kieltäytyä kirjoittamasta todistusta, jos hakijalla on näyttöä harrastuneisuudesta. Hän tekee sen virkavastuulla. Akk:n ohjeissa määritellään varsin selvästi mikä kelpaa todisteeksi.
        Seuranne toimintakulttuuri on epäoikeudenmukainen. Kukin tietenkin tekee niin kuin parhaaksi katsoo. Meidän seurassa epäkohdista keslkustellaan ja jos on aihetta niin toimintaa muutetaan. Jos jäsenet ovat tyytymättömiä toimintaan, niin silloin vaihdetaan seuran johto ja koulutetaan uusi akk.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Selvennä asiaa hieman enemmän. Ampuma-asekouluttaja ei ole kieltäytynyt, muttet kuitenkaan saa todistusta koska et ole kerännyt päiväkisjaan allekirjoituksia eikä niitä voi jälkikäteen saada. Ymmärsinkö oikein?

        Et tarvitse niitä allekirjoituksia lainkaan. Tarvitse aak-todistuksen ammunnan harrastamisesta. Se on eri asia kuin päiväkirja. Perusteet todistuksen saamiseksi kerroin jo aikaisemmin.
        Seuran puheenjohtajalla ei ole määräysvaltaa aak todistuksen kirjoittamiseksi, mutta hän voi todistaa sinun osallistuneen kilpailuihin ym. mikä riittää todisteeksi harrastaneisuudesta. Eikö?
        Akk ei voi kieltäytyä kirjoittamasta todistusta, jos hakijalla on näyttöä harrastuneisuudesta. Hän tekee sen virkavastuulla. Akk:n ohjeissa määritellään varsin selvästi mikä kelpaa todisteeksi.
        Seuranne toimintakulttuuri on epäoikeudenmukainen. Kukin tietenkin tekee niin kuin parhaaksi katsoo. Meidän seurassa epäkohdista keslkustellaan ja jos on aihetta niin toimintaa muutetaan. Jos jäsenet ovat tyytymättömiä toimintaan, niin silloin vaihdetaan seuran johto ja koulutetaan uusi akk.

        Meillä mennään näin, en viitsi enää jankata akk kanssa asiasta enempää, " Aina on tehty näin ja tehdään vastakin"
        Vaikkei ehkä uskoisikaan seuramme akk on oikeasti mukava ja erittäin osallistuva henkilö seuramme toiminnassa, vikansa kaikilla, mutta hyödyt korvaavat haitat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä mennään näin, en viitsi enää jankata akk kanssa asiasta enempää, " Aina on tehty näin ja tehdään vastakin"
        Vaikkei ehkä uskoisikaan seuramme akk on oikeasti mukava ja erittäin osallistuva henkilö seuramme toiminnassa, vikansa kaikilla, mutta hyödyt korvaavat haitat.

        Taitaa olla keksitty koko juttu...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taitaa olla keksitty koko juttu...

        Sekö on keksittyä, kun kaikissa seuroissa ei toimita sinun tahtomallasi ja ainoalla oikealla tavalla.
        Edellinen ei ollut kysymys, tule pois kuplastasi, maailmassa on epätäydellisyyttä, haluat tai et.


    • Anonyymi

      Aloittaja, pyri saamaan luvat vähintään 50 aseeeseen, muuten et ole mies ollenkaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      140
      10192
    2. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      53
      2944
    3. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      204
      2769
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      25
      2097
    5. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      17
      1858
    6. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      17
      1679
    7. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      18
      1577
    8. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      14
      1566
    9. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      18
      1533
    10. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      15
      1358
    Aihe