Hei!
Miten pitää lain mukaan toimia seuraavassa tapauksessa:
Vähävaraiseen/ylivelkaiseen kuolinpesään tuli 200 e veronpalautusta, joka ei riitä kattamaan kaikkia loppuja laskuja, mutta koska tämä veronpalautuskin pitää ilmeisesti käyttää lain mukaan loppulaskuihin ja osa velkojista on luopunut perinnästä, mutta osa ei, niin jaetaanko tuo veronpalautus silti kaikkien velkojien kesken vai PELKÄSTÄÄN niiden kesken, jotka vielä vaativat saataviaan? Eli pitääkö asia sopia kaikkien velkojien kanssa erikseen vai vain maksaa kaikille? Perukirjan kopiot toimitettu määräajassa eli kaikki nämä pakolliset muut asiat hoidettu kuten pitääkin.
Kiitos jo etukäteen teille vastauksista, jos olette törmänneet samaan asiaan ja miten teillä asia saatiin järkevästi hoidettua ja onko tästä säädetty jokin selkeä lakipykälä, joka kertoo ja helpottaisi tässä, että miten kaikissa vastaavassa tilanteessa olevissa kuolinpesissä asia hoidetaan?
Miten pitää lain mukaan toimia seuraavassa tapauksessa:
Vähävaraiseen/ylivelkaiseen kuolinpesään tuli 200 e veronpalautusta, joka ei riitä kattamaan kaikkia loppuja laskuja, mutta koska tämä veronpalautuskin pitää ilmeisesti käyttää lain mukaan loppulaskuihin ja osa velkojista on luopunut perinnästä, mutta osa ei, niin jaetaanko tuo veronpalautus silti kaikkien velkojien kesken vai PELKÄSTÄÄN niiden kesken, jotka vielä vaativat saataviaan? Eli pitääkö asia sopia kaikkien velkojien kanssa erikseen vai vain maksaa kaikille? Perukirjan kopiot toimitettu määräajassa eli kaikki nämä pakolliset muut asiat hoidettu kuten pitääkin.
Kiitos jo etukäteen teille vastauksista, jos olette törmänneet samaan asiaan ja miten teillä asia saatiin järkevästi hoidettua ja onko tästä säädetty jokin selkeä lakipykälä, joka kertoo ja helpottaisi tässä, että miten kaikissa vastaavassa tilanteessa olevissa kuolinpesissä asia hoidetaan?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei ole lakipykäliä aloituksen asiaan.
Mutta sen verran tiedustelen, onko millaisesta pesästä kyse, montako pesänosakasta, onko määrättyä pesänhoitajaa eli vastuullista pesänosakasta?
Miksi ei kuolinpesää ole jo alkujaan haettu konkurssiin ja pesä ilmeisesti varaton että ylivelkaantunut ja miten kauan sitten pesä on muodostunut, jos ja kun kerran pesään on veronpalautusta tullut?
Tässä näin alkuun.
T. Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V
Kiitos vastauksestasi Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V! :)
Vain 1 osakas pesässä ja niin pieni pesä, että mitään erillistä pesänhoitajaa ei olisi ollut järkevää edes määrätä, saatika sitten hakea tällaista pesää konkurssiin.
Aika tyypillinen tapaus siis kyseessä, että osaan pakollisia perusmenoja rahat ovat riittäneet, mutta jokaiselle meistä tulee kuoleman jälkeen myös niitä pakollisia kuluja (esim. hautauskuluja jne.) ja kaikilla ihmisillä ei vain valitettavasti varat riitä.
Ilmeisesti nuo hautausmenot ovat sellaisia, että niihin haetaan hautausavustusta, jolla ihminen saadaan kunnialla hautaan, eikä seurakunnan tarvitse tehdä täten luottotappiomerkintää, mutta kun sanotaan, että perukirjan kopio lopettaa mahdollisten velkojen perinnän, niin minkätyyppiset laskut se lopettaa eli milloin velkoja merkitsee sen luottotappioksi? Jos esim. hautausavustusta ei saakaan (voiko olla edes mahdollista?), niin tämä hautauslasku koituu seurakunnan tappioksi? (Veronpalautus ei riitä siis kattamaan edes tuota hautauslaskua)