Mitä on syvällisyys?

Anonyymi-ap

277

2568

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Vaikea lyhyesti sanoittaa, mutta sielunkumppanuus, soul mate kuvaa ehkä parhaiten omaa näkemystäni.


      • Anonyymi

        Jos jossain kohtaa jaksat sanoittaa paremmin ja vähän aukasta tota, niin kiitos.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jos jossain kohtaa jaksat sanoittaa paremmin ja vähän aukasta tota, niin kiitos.

        Yritän.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jos jossain kohtaa jaksat sanoittaa paremmin ja vähän aukasta tota, niin kiitos.

        Tuossa linkissä on samoja ajatuksia, kun itsellänikin siitä mitä mulle on syvällinen kohtaaminen. Kuka voi olla se jonka kohtaan noin kuvaillulla tavalla. Ei sitä ihmistä taida olla, kuin unelmissani, mutta jotain hyvää löysin kuitenkin.


      • Huitale kirjoitti:

        Tuossa linkissä on samoja ajatuksia, kun itsellänikin siitä mitä mulle on syvällinen kohtaaminen. Kuka voi olla se jonka kohtaan noin kuvaillulla tavalla. Ei sitä ihmistä taida olla, kuin unelmissani, mutta jotain hyvää löysin kuitenkin.

        Tiivistetään.

        "Verrattuna aikaisempiin ihastumisiin, sielunkumppanin kohtaaminen tuntuu vaivattomammalta, sillä yhteenkuuluvuuden tunne on vastavuoroinen. Aikaisemmissa suhteissa epävarmuus toisen tunteista on voinut saada rakkauden muuttumaan epätoivoiseksi, mutta tällä kertaa tunne on rentoutunut ja luottavainen.

        Sielunkumppanien välinen vetovoima ja intiimiys on vahva. Sielunkumppani tuntuu tietävän – joidenkin aihetta tutkineiden mukaan muistavan - miten sinua tulee koskettaa, suudella ja pidellä. Tunteet virtaavat vapaina ja kumppania on helppo ymmärtää. Vahva myötätunto saa rakkaan tarpeet tuntumaan hyvin selviltä ja luonnollisilta toteuttaa."


      • Huitale kirjoitti:

        Tiivistetään.

        "Verrattuna aikaisempiin ihastumisiin, sielunkumppanin kohtaaminen tuntuu vaivattomammalta, sillä yhteenkuuluvuuden tunne on vastavuoroinen. Aikaisemmissa suhteissa epävarmuus toisen tunteista on voinut saada rakkauden muuttumaan epätoivoiseksi, mutta tällä kertaa tunne on rentoutunut ja luottavainen.

        Sielunkumppanien välinen vetovoima ja intiimiys on vahva. Sielunkumppani tuntuu tietävän – joidenkin aihetta tutkineiden mukaan muistavan - miten sinua tulee koskettaa, suudella ja pidellä. Tunteet virtaavat vapaina ja kumppania on helppo ymmärtää. Vahva myötätunto saa rakkaan tarpeet tuntumaan hyvin selviltä ja luonnollisilta toteuttaa."

        "Tällaisessa suhteessa ei ole tarkoitus muuttaa kumppania, vaan kehittää omaa itseä. Koska sielunkumppanin edessä on kovin paljaana, vaatii suhde rohkeutta kohdata itsensä. Oma haavoittuvuus voi tuntua pelottavalta, mutta menneisyyden kohtaaminen sielunkumppanin kanssa parantaa vihdoin vanhat haavat."


      • Huitale kirjoitti:

        "Tällaisessa suhteessa ei ole tarkoitus muuttaa kumppania, vaan kehittää omaa itseä. Koska sielunkumppanin edessä on kovin paljaana, vaatii suhde rohkeutta kohdata itsensä. Oma haavoittuvuus voi tuntua pelottavalta, mutta menneisyyden kohtaaminen sielunkumppanin kanssa parantaa vihdoin vanhat haavat."

        Koska mä olen löytänyt itseni ja rohkeuteni, olla avoin ja täysin alaston sisimpääni asti, olis kiva että kumppanikin olisi.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Yritän.

        Joo, mutta toi on tollasta yleisluontoista, joka ei oikeestaan kerro yhtään mitään ja noikin voi jokainen kokea eri tavalla. Mä etsin tässä nyt enemmän ihan käytännön asioita. Mistä sä haluat puhua? Minkä sä koet syvälliseksi? Haluatko sä käydä jotain filosofista keskustelua kuolemanjälkeisestä olemisesta tai universumin luonteesta, vai mikä on sinusta syvällistä? Millaisia ne asiat ovat, joita hä haluat jakaa? Siis jonkin asteista konkretiaa, joka ei vaihtele yksilöstä toiseen.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        "Tällaisessa suhteessa ei ole tarkoitus muuttaa kumppania, vaan kehittää omaa itseä. Koska sielunkumppanin edessä on kovin paljaana, vaatii suhde rohkeutta kohdata itsensä. Oma haavoittuvuus voi tuntua pelottavalta, mutta menneisyyden kohtaaminen sielunkumppanin kanssa parantaa vihdoin vanhat haavat."

        Ja siis mitä se sulle on se, että "olet paljas" ja "avoin"? Millaisia asioita sä silloin jaat? Yleisellä tasolla tietenkin, en odota mitään ykistyiskohtia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ja siis mitä se sulle on se, että "olet paljas" ja "avoin"? Millaisia asioita sä silloin jaat? Yleisellä tasolla tietenkin, en odota mitään ykistyiskohtia.

        Mä nyt puhun mistä tahansa, mistä jotain älyän. Mun vahvuuksiin kuuluu ihmisluonto, psykologia, oma filosofia, kasvatukselliset asiat, musiikki, luonto, tanssi, jonkin verran tekniikka, ajoneuvot, rakentaminen, koti, puhtaus asiat...terveys.

        Heikkouksiin matemaattiset jutut, politiikka, tiedeaiheet kuten avaruus, fysiikka, nörttiaiheet, tietotekniikka jne.

        Mitä mä jaan, no ihan kaiken minkä toinen tahtoo kuulla ja tietää. Olen estoton. 😛


      • Huitale kirjoitti:

        Mä nyt puhun mistä tahansa, mistä jotain älyän. Mun vahvuuksiin kuuluu ihmisluonto, psykologia, oma filosofia, kasvatukselliset asiat, musiikki, luonto, tanssi, jonkin verran tekniikka, ajoneuvot, rakentaminen, koti, puhtaus asiat...terveys.

        Heikkouksiin matemaattiset jutut, politiikka, tiedeaiheet kuten avaruus, fysiikka, nörttiaiheet, tietotekniikka jne.

        Mitä mä jaan, no ihan kaiken minkä toinen tahtoo kuulla ja tietää. Olen estoton. 😛

        Mulla ei ole salaisuuksia mikä tekee minusta tylsän.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Mä nyt puhun mistä tahansa, mistä jotain älyän. Mun vahvuuksiin kuuluu ihmisluonto, psykologia, oma filosofia, kasvatukselliset asiat, musiikki, luonto, tanssi, jonkin verran tekniikka, ajoneuvot, rakentaminen, koti, puhtaus asiat...terveys.

        Heikkouksiin matemaattiset jutut, politiikka, tiedeaiheet kuten avaruus, fysiikka, nörttiaiheet, tietotekniikka jne.

        Mitä mä jaan, no ihan kaiken minkä toinen tahtoo kuulla ja tietää. Olen estoton. 😛

        OK. Ja mikä niissä jutuissa sitten on sellasta, että se on just vain sen "sielunkumppanin" kanssa keskusteltavaa. Mä en siis mitenkään yritä olla vaikea ja tentata, vaan tämä "syvällisyys" ynnä muu tässä on aina ollut mulle täydellinen mysteeri. Mä en lainkaa tajua mitä sillä ajetaan takaa.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Mä nyt puhun mistä tahansa, mistä jotain älyän. Mun vahvuuksiin kuuluu ihmisluonto, psykologia, oma filosofia, kasvatukselliset asiat, musiikki, luonto, tanssi, jonkin verran tekniikka, ajoneuvot, rakentaminen, koti, puhtaus asiat...terveys.

        Heikkouksiin matemaattiset jutut, politiikka, tiedeaiheet kuten avaruus, fysiikka, nörttiaiheet, tietotekniikka jne.

        Mitä mä jaan, no ihan kaiken minkä toinen tahtoo kuulla ja tietää. Olen estoton. 😛

        Mä lisään, että kun noi kaikki mainitsemasi on mulle asioita, joista mä voin puhua likipitäen kenen tahansa kanssa.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Mulla ei ole salaisuuksia mikä tekee minusta tylsän.

        Millasia salaisuuksia sä sitten koet ihmisillä olevan?


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Mä nyt puhun mistä tahansa, mistä jotain älyän. Mun vahvuuksiin kuuluu ihmisluonto, psykologia, oma filosofia, kasvatukselliset asiat, musiikki, luonto, tanssi, jonkin verran tekniikka, ajoneuvot, rakentaminen, koti, puhtaus asiat...terveys.

        Heikkouksiin matemaattiset jutut, politiikka, tiedeaiheet kuten avaruus, fysiikka, nörttiaiheet, tietotekniikka jne.

        Mitä mä jaan, no ihan kaiken minkä toinen tahtoo kuulla ja tietää. Olen estoton. 😛

        Ah ... paitsi politiikka. Siitä mä en halua puhua oikeastaan kenenkään kanssa. Sama juttu uskonnon kanssa. Ainakaan millään muulla kuin pintatasolla.


      • Anonyymi kirjoitti:

        OK. Ja mikä niissä jutuissa sitten on sellasta, että se on just vain sen "sielunkumppanin" kanssa keskusteltavaa. Mä en siis mitenkään yritä olla vaikea ja tentata, vaan tämä "syvällisyys" ynnä muu tässä on aina ollut mulle täydellinen mysteeri. Mä en lainkaa tajua mitä sillä ajetaan takaa.

        No se kaikki tulee molemmilta luonnostaan, se on se juttu. Kemia, samankaltaisuus ja mielenkiinnonkohteet.

        Plus vetovoima toisiaan kohtaan. Toinen on jotain mitä muut ei ole. Eikä vedä vertoja.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mä lisään, että kun noi kaikki mainitsemasi on mulle asioita, joista mä voin puhua likipitäen kenen tahansa kanssa.

        Kyllä, mullekin. Siksi oon avoin ja paljas. Sielunkumppani onkin se jonka kanssa on löytänyt kotiin. Lue ne lainatut kohdat.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        No se kaikki tulee molemmilta luonnostaan, se on se juttu. Kemia, samankaltaisuus ja mielenkiinnonkohteet.

        Plus vetovoima toisiaan kohtaan. Toinen on jotain mitä muut ei ole. Eikä vedä vertoja.

        Ja entä jos se ihminen on sellainen, että se puhuu noita "syvällisiä" likipitäen kenen tahansa vähän tutumman kanssa. Onko se sitten huono juttu, kun ei se olekaan spesiaalia?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Millasia salaisuuksia sä sitten koet ihmisillä olevan?

        Menneisyys on usein se mikä jätetään kertomatta, syystä että on jotain noloa tms. Mikä halutaan unohtaa, piilottaa ja vaieta. Moni esittää elämänsä.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Kyllä, mullekin. Siksi oon avoin ja paljas. Sielunkumppani onkin se jonka kanssa on löytänyt kotiin. Lue ne lainatut kohdat.

        Tollanen lue sitä ja tätä on aika nollakommentti mulle. Jos se mulle siitä avautuisi, niin en mä kysyisi. Enpä tajua mitä hittoa tollanen "on löytänyt kotiin" mahtaa tarkottaa. Anteeksi, mutta kun mulle tollanen on ihan jargonia, enkä mä tarkota sitä pahalla sua kohtaan. Mä koen ton sellaseksi, että kuulostaa hienolta, ei tarkota yhtään mitään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ah ... paitsi politiikka. Siitä mä en halua puhua oikeastaan kenenkään kanssa. Sama juttu uskonnon kanssa. Ainakaan millään muulla kuin pintatasolla.

        No uskonnot on mullakin aihepiirissä evvk.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Kyllä, mullekin. Siksi oon avoin ja paljas. Sielunkumppani onkin se jonka kanssa on löytänyt kotiin. Lue ne lainatut kohdat.

        Mut ei sun tietenkään tarvii avata asiaa, jos kerta et halua. En kysele enempää.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ja entä jos se ihminen on sellainen, että se puhuu noita "syvällisiä" likipitäen kenen tahansa vähän tutumman kanssa. Onko se sitten huono juttu, kun ei se olekaan spesiaalia?

        Ei ole huono juttu, päinvastoin. Avoin saa olla muillekin.


      • Huitale kirjoitti:

        Koska mä olen löytänyt itseni ja rohkeuteni, olla avoin ja täysin alaston sisimpääni asti, olis kiva että kumppanikin olisi.

        Hassu juttu muuten miten paljon useimmat tuntuvat pelkäävän avoimuutta ja itsenään olemista. Se jää monelta ymmärtämättä että vaikka paljastat itsesi niin ei se sinua sen haavoittuvammaksi tee loppujuoksussa, ei se ole heikkoutta tai tyhmyyttä, päinvastoin


      • Huitale kirjoitti:

        No se kaikki tulee molemmilta luonnostaan, se on se juttu. Kemia, samankaltaisuus ja mielenkiinnonkohteet.

        Plus vetovoima toisiaan kohtaan. Toinen on jotain mitä muut ei ole. Eikä vedä vertoja.

        Juurikin näin.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Menneisyys on usein se mikä jätetään kertomatta, syystä että on jotain noloa tms. Mikä halutaan unohtaa, piilottaa ja vaieta. Moni esittää elämänsä.

        Mikä siinä menneisyydessä sitten on mielenkiintosta? Eikö se mitä toinen kertoo ole kuitenkin aina pelkästään yks tulkinta, eikä se välttämättä kerro totuudesta mitään? Eikö se kertominenkin voi olla ihan yhtälailla esittämistä, ku kertomatta jättäminen?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tollanen lue sitä ja tätä on aika nollakommentti mulle. Jos se mulle siitä avautuisi, niin en mä kysyisi. Enpä tajua mitä hittoa tollanen "on löytänyt kotiin" mahtaa tarkottaa. Anteeksi, mutta kun mulle tollanen on ihan jargonia, enkä mä tarkota sitä pahalla sua kohtaan. Mä koen ton sellaseksi, että kuulostaa hienolta, ei tarkota yhtään mitään.

        No meet johku kotiin tai taloon, toteat ihan kiva, mutten tunne tätä kodikseni. En viihtyisi täällä, ei ole kodikas olo. Kun löydät kotisi, olo on että tänne mä jään, täällä mun on hyvä olla ja kotoisaa.


      • E-Lukka kirjoitti:

        Hassu juttu muuten miten paljon useimmat tuntuvat pelkäävän avoimuutta ja itsenään olemista. Se jää monelta ymmärtämättä että vaikka paljastat itsesi niin ei se sinua sen haavoittuvammaksi tee loppujuoksussa, ei se ole heikkoutta tai tyhmyyttä, päinvastoin

        Näinpä, päinvastoin itse ainakin koen, että olen vahvimmillaan olemalla mitä oon. Esittämättä mitään feikkiä. Kukaan ei voi kääntää mua vastaan mitään minkä kanssa oon avoimesti sinut. Melko mainio olotila.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mikä siinä menneisyydessä sitten on mielenkiintosta? Eikö se mitä toinen kertoo ole kuitenkin aina pelkästään yks tulkinta, eikä se välttämättä kerro totuudesta mitään? Eikö se kertominenkin voi olla ihan yhtälailla esittämistä, ku kertomatta jättäminen?

        Riippuu ihmisen motiiveista. Jos kohtaan kaltaiseni, hän ei valehtele eikä pimitä tietoa. Kuvailemasi ei ole kaltaiseni, eikä sielunkumppanini.


      • Anonyymi
        mustasusi kirjoitti:

        Juurikin näin.

        Okei. Pysyy edelleen ihan yhtä mystisenä tämä "syvällisyys". 🤔


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        No meet johku kotiin tai taloon, toteat ihan kiva, mutten tunne tätä kodikseni. En viihtyisi täällä, ei ole kodikas olo. Kun löydät kotisi, olo on että tänne mä jään, täällä mun on hyvä olla ja kotoisaa.

        Mä olen elämäni varrella asunut niin monessa paikassa, että en mä varmaan edes tunnista tollasta. Mulle se kodin tunne syntyy ajan kanssa, tottumisesta ja muistoista jne.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Riippuu ihmisen motiiveista. Jos kohtaan kaltaiseni, hän ei valehtele eikä pimitä tietoa. Kuvailemasi ei ole kaltaiseni, eikä sielunkumppanini.

        Mutta ethän sä voi sitä ikinä tietää. Se kaikki on lopulta kiinni siitä mitä sä itse tunnet ja mitä sä päätät uskoa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mä olen elämäni varrella asunut niin monessa paikassa, että en mä varmaan edes tunnista tollasta. Mulle se kodin tunne syntyy ajan kanssa, tottumisesta ja muistoista jne.

        Aivan. Eli et pääse tuolla vertauksella sisän. No ootellaan, että joku muu osaa puhua kielellä jonka ymmärrät.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Okei. Pysyy edelleen ihan yhtä mystisenä tämä "syvällisyys". 🤔

        Kyllä sen itse ymmärtää sitten kun sen kokee. Vaikea se on muille selittää asioita, jotka pitää itse kokea.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mutta ethän sä voi sitä ikinä tietää. Se kaikki on lopulta kiinni siitä mitä sä itse tunnet ja mitä sä päätät uskoa.

        Voinpas. Kohdatessa itsenilaisen. Kyllä me toisemme tunnistetaan. Aitous kertoo toiselle aidolle tarpeeksi.


      • Anonyymi
        mustasusi kirjoitti:

        Kyllä sen itse ymmärtää sitten kun sen kokee. Vaikea se on muille selittää asioita, jotka pitää itse kokea.

        En usko, että koen sitä ikinä, kun olen kuulemma käynyt lukemattomia "syvällisiä keskusteluja" tajuamatta koskaan käyneeni sellaisia. 🙂


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Voinpas. Kohdatessa itsenilaisen. Kyllä me toisemme tunnistetaan. Aitous kertoo toiselle aidolle tarpeeksi.

        No se on sitä, mitä sinä itse tunnet ja minkä haluat uskoa. Toivottavasti se menee nappiin, eihän siihen muuta voi todeta. 🙂


      • Anonyymi kirjoitti:

        No se on sitä, mitä sinä itse tunnet ja minkä haluat uskoa. Toivottavasti se menee nappiin, eihän siihen muuta voi todeta. 🙂

        Senkin pessimisti.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Senkin pessimisti.

        Musta se on realismia. Yleensä mua syytetään liiallisesta optimismista. 🙂


      • Anonyymi kirjoitti:

        En usko, että koen sitä ikinä, kun olen kuulemma käynyt lukemattomia "syvällisiä keskusteluja" tajuamatta koskaan käyneeni sellaisia. 🙂

        No ne ei ole sitten olleet kovin syvällisiä ja sinulle merkityksellisiä keskusteluja.


      • Anonyymi
        mustasusi kirjoitti:

        No ne ei ole sitten olleet kovin syvällisiä ja sinulle merkityksellisiä keskusteluja.

        No kun en tosiaan tajua mitä se "syvällisyys" on. 🙂


      • Anonyymi kirjoitti:

        Musta se on realismia. Yleensä mua syytetään liiallisesta optimismista. 🙂

        Älä droppaa mun fiilistä. 😒

        Anna mun nyt edes hetki haaveilla, että joku muu on yhtä hieno ihminen kun mä. Avoin ja aito ittensä, eikä esiintyvä marakatti sirkuksessa.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Älä droppaa mun fiilistä. 😒

        Anna mun nyt edes hetki haaveilla, että joku muu on yhtä hieno ihminen kun mä. Avoin ja aito ittensä, eikä esiintyvä marakatti sirkuksessa.

        Ei se mitä minä ajattelen tarvitse olla se mitä sinä ajattelet. Mä olen elämässäni törmännyt moniin ihmisiin, jotka ovat avoimia ja aitoja, tai ainakin puhuvat avoimesti ja aidon oloisesti. Mulla ei ole lainkaan niin negatiivinen yleiskuva ihmisistä, kuin monilla näissä tällasissa keskusteluissa tuntuu olevan. 🙂


      • Huitale kirjoitti:

        Älä droppaa mun fiilistä. 😒

        Anna mun nyt edes hetki haaveilla, että joku muu on yhtä hieno ihminen kun mä. Avoin ja aito ittensä, eikä esiintyvä marakatti sirkuksessa.

        Miksi muuten unicorn on unicorn eikä unihorn?

        Tuli vaan yks kaks mieleen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No kun en tosiaan tajua mitä se "syvällisyys" on. 🙂

        Ajattelet sitä liian monimutkaisesti. Se pitää vaan kokea. Voihan olla että sitä ei jokainen ehdi elämänsä aikana kokemaankaan koskaan. Ei vaan tule sellaista ihmistä vastaan, jonka kanssa kemiat kohtaa ihan täydellisesti.


      • Anonyymi
        mustasusi kirjoitti:

        Ajattelet sitä liian monimutkaisesti. Se pitää vaan kokea. Voihan olla että sitä ei jokainen ehdi elämänsä aikana kokemaankaan koskaan. Ei vaan tule sellaista ihmistä vastaan, jonka kanssa kemiat kohtaa ihan täydellisesti.

        Ehkä mä ajattelen sen "syvällisesti". 🤣


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Miksi muuten unicorn on unicorn eikä unihorn?

        Tuli vaan yks kaks mieleen.

        Tulee varmaan latinasta sarvi = cornū.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä mä ajattelen sen "syvällisesti". 🤣

        Menee niin ivalliseksi, että on parempi päättää tämä tähän.


      • Anonyymi
        mustasusi kirjoitti:

        Menee niin ivalliseksi, että on parempi päättää tämä tähän.

        No se oli kyllä ihan vilpitön vitsi, jossa nauroin itselleni, mutta sinun päätöksesi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tulee varmaan latinasta sarvi = cornū.

        Noniipä. Mistä uni tulee?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei se mitä minä ajattelen tarvitse olla se mitä sinä ajattelet. Mä olen elämässäni törmännyt moniin ihmisiin, jotka ovat avoimia ja aitoja, tai ainakin puhuvat avoimesti ja aidon oloisesti. Mulla ei ole lainkaan niin negatiivinen yleiskuva ihmisistä, kuin monilla näissä tällasissa keskusteluissa tuntuu olevan. 🙂

        No eipä niin. Ehkäpä mä etsin syytä lopettaa haaveilun. 🤣


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Noniipä. Mistä uni tulee?

        Varmaan luvusta yksi. 🙂


      • Anonyymi kirjoitti:

        Varmaan luvusta yksi. 🙂

        Miksi just sarvi? Miksei voi olla vaan horse with one horn tms?


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Noniipä. Mistä uni tulee?

        Eli siis ūnus = yksi. Sori ei ollut tarkoitus kuulostaa ivalliselta ja ehkä toi "Varmaan luvusta yksi. 🙂" saattoi kuulostaa siltä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eli siis ūnus = yksi. Sori ei ollut tarkoitus kuulostaa ivalliselta ja ehkä toi "Varmaan luvusta yksi. 🙂" saattoi kuulostaa siltä.

        En ottanu ivallisena.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Miksi just sarvi? Miksei voi olla vaan horse with one horn tms?

        Koska se on paljon vanhempi sana. Ei silloin ollut koko englantia. Sitä en osaa sanoa miksi se sarvi on ollut se juttu. Olisko se, kun siinä sarvessa on uskottu olevan taikaa ja käsittääkseni sarvivalaan hampaita on luultu niiksi yksisarvisen sarviksi, kun niitä on huuhtoutunut rantaa. Sitä en osaa sanoa mistä ne on saaneet päähän liittää sen hevoseen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eli siis ūnus = yksi. Sori ei ollut tarkoitus kuulostaa ivalliselta ja ehkä toi "Varmaan luvusta yksi. 🙂" saattoi kuulostaa siltä.

        Olit muuten aika syvällinen, kun otit mun tunteet huomioon. 😉


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Olit muuten aika syvällinen, kun otit mun tunteet huomioon. 😉

        Ok. Mulle se oli kyllä ihan tavallinen juttu, mutta kiitos, kai. 🙂


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Miksi just sarvi? Miksei voi olla vaan horse with one horn tms?

        Ei tuo wikipedia paljoa auttanut, mutta jos etsis englanniksi niin voin löytyä enemmän.

        "Joissain kristittyjen legendoissa, joskaan ei Raamatussa, yksisarvisen kerrotaan olleen ensimmäinen Aadamin nimeämistä olennoista, minkä ansiosta Jumala antoi sille erityisen paljon sulokkuutta ja älyä. Aadamin ja Eevan sekä yksisarvisen välille syntyi syvä ystävyys, ja kun ihmiset karkotettiin Paratiisista, yksisarvinen seurasi heitä omasta tahdostaan. Sen seurauksena yksisarvinen on aina ollut läheinen juuri ihmisen kanssa, erityisesti naisten."

        Huomaa, että en ole uskonnollinen. En tiennyt kritityillä olevan tuollainen legenda. 😃

        Eikä se näköjään aina ole hevonenkaan: "Länsimaissa yksisarvista on pidetty villinä ja kesyttömänä, kun taas Lähi-idässä yksisarvinen oli rauhallinen eläin, joka toi onnea. Lähi-idässä yksisarvinen kuvattiin yleensä vuohta muistuttavana eläimenä, jolla oli kaviot ja pukinparta."

        "Varhaisin maininta yksisarvisesta länsimaisessa kirjallisuudessa on vuodelta 416 eaa. Ktesiakselta, joka oli nähnyt yksisarvisen Intiassa. Hänen kuvauksensa valkoisesta yksisarvisesta säilyi hyvin samanlaisena keskiaikaan saakka. Ktesiaksen yksisarvisen sarvi tosin oli valko-musta-punainen. Myös kreikkalainen Megasthenes kertoi yksisarvisesta bramiineilta kuulemiaan tarinoita käytyään Intiassa. Plinius vanhempi kuvaili ensimmäisellä vuosisadalla jaa. sarvikuonoa yksisarvisen nimellä (kreikk. monoceros), ja hänen uskottiin pitkään kuvanneenkin juuri yksisarvista.[8] Pliniuksen jälkeen roomalainen Claudius Aelianus kirjoitti paljon yksisarvisesta ja kuvaili sen taistelutapoja.[9]

        Heprealaisen Raamatun kreikankielisessä käännöksessä eli Septuagintassa 200-luvulta eaa. härän hepreankielinen nimitys re’em käännettiin yksisarviseksi (monoceros).[9] Alkuperältään epäselvä, ilmeisesti 200-luvulla jaa. Aleksandriassa koottu bestiaari Physiologus kuvaili yksisarvista ja sen vangitsemista uskonnollisin painotuksin.[10]

        Japanissa vastaavaa taruolentoa kutsutaan nimellä Kirin ja Kiinassa Ki-lin"

        Osaat sä tietysti itsekin Wikipediaa tutkia. Jäi vaan itseänikin hämäämään. 😃


      • Anonyymi
        E-Lukka kirjoitti:

        Hassu juttu muuten miten paljon useimmat tuntuvat pelkäävän avoimuutta ja itsenään olemista. Se jää monelta ymmärtämättä että vaikka paljastat itsesi niin ei se sinua sen haavoittuvammaksi tee loppujuoksussa, ei se ole heikkoutta tai tyhmyyttä, päinvastoin

        Minä en ymmärrä lainkaan tätä uhkaa myöskään.

        Olen kokenut usein sen, etteivät kaikki pidä minusta. 😄 Lähes yhtä monesti olen kokenut myös syvää rakastetuksi tulemista, ja koen joka päivä.

        Luulen että molemmat jäisivät kokematta, jos en olisi oma itseni. 🤔

        Ehkä jos asuisin jossain terroristivaltiossa, varoisin sanojani. Mutta tällä kaikella mitä nyt olen ja missä nyt olen: vain läheisimmät henkilöt pystyvät satuttamaan minua ja sitä he eivät tee, ainakaan tahallaan.

        🦄


      • Anonyymi kirjoitti:

        Koska se on paljon vanhempi sana. Ei silloin ollut koko englantia. Sitä en osaa sanoa miksi se sarvi on ollut se juttu. Olisko se, kun siinä sarvessa on uskottu olevan taikaa ja käsittääkseni sarvivalaan hampaita on luultu niiksi yksisarvisen sarviksi, kun niitä on huuhtoutunut rantaa. Sitä en osaa sanoa mistä ne on saaneet päähän liittää sen hevoseen.

        Koitin vähän ettiä ja lukea aiheesta, mutta nukahdin kesken kaiken. Täytyy lykätä lukemista, kun aivot ei ota vastaan mitään uutta ja torkkua hetki. Kiitos kuitenkin vastauksista. 🙂


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tollanen lue sitä ja tätä on aika nollakommentti mulle. Jos se mulle siitä avautuisi, niin en mä kysyisi. Enpä tajua mitä hittoa tollanen "on löytänyt kotiin" mahtaa tarkottaa. Anteeksi, mutta kun mulle tollanen on ihan jargonia, enkä mä tarkota sitä pahalla sua kohtaan. Mä koen ton sellaseksi, että kuulostaa hienolta, ei tarkota yhtään mitään.

        Se tarkoittaa sitä että löydät sellaisen ihmisen kenen kanssa on tunne että te olette jo aina tunteneet että kuulutte yhteen olette yhden ja saman asian kaksi erillistä osaa jotka on saatettu yhteen. Sitä on vaikea kuvailla täsmällisesti sanoin kun ei ole varsinaisia sanoja sitä kertomaan.🙂.


      • Anonyymi
        Mikkojuhan kirjoitti:

        Se tarkoittaa sitä että löydät sellaisen ihmisen kenen kanssa on tunne että te olette jo aina tunteneet että kuulutte yhteen olette yhden ja saman asian kaksi erillistä osaa jotka on saatettu yhteen. Sitä on vaikea kuvailla täsmällisesti sanoin kun ei ole varsinaisia sanoja sitä kertomaan.🙂.

        Saatettu yhteen. Kyllä, suuren rakkauden edessä tulee avuton olo. Kohtaamisen tulkitsee väkisinkin niin, että jokin itseä isompi on tämän aiheuttanut. Sille ei voi mitään. ✨

        Samantapainen tunne on kyllä tullut myös parin ystävän kohdalla.

        🦄


      • Huitale kirjoitti:

        Näinpä, päinvastoin itse ainakin koen, että olen vahvimmillaan olemalla mitä oon. Esittämättä mitään feikkiä. Kukaan ei voi kääntää mua vastaan mitään minkä kanssa oon avoimesti sinut. Melko mainio olotila.

        Kyllä ehdottomasti on.😊.


      • Anonyymi
        Mikkojuhan kirjoitti:

        Se tarkoittaa sitä että löydät sellaisen ihmisen kenen kanssa on tunne että te olette jo aina tunteneet että kuulutte yhteen olette yhden ja saman asian kaksi erillistä osaa jotka on saatettu yhteen. Sitä on vaikea kuvailla täsmällisesti sanoin kun ei ole varsinaisia sanoja sitä kertomaan.🙂.

        Huh huh, no nyt tuli aikamoiset vaatimukset. Mun ensimmäinen tunteeni oli, että onko tuossa realismin häivääkään. Seuraavaksi mietin, että no tietenkin ihminen saa toivoa. 🙂


      • Anonyymi kirjoitti:

        No kun en tosiaan tajua mitä se "syvällisyys" on. 🙂

        Sellaisia asioita mitkä liikuttavat juuri sun sisintä. Sellaisia millä on sulle suuri merkitys ja ne ovat äärimmäisen tärkeitä sulle asioita mistä välität.🙂.


      • Huitale kirjoitti:

        Älä droppaa mun fiilistä. 😒

        Anna mun nyt edes hetki haaveilla, että joku muu on yhtä hieno ihminen kun mä. Avoin ja aito ittensä, eikä esiintyvä marakatti sirkuksessa.

        🙋‍♂️...hei!...huhuu!😉😄.


      • Anonyymi
        Mikkojuhan kirjoitti:

        Sellaisia asioita mitkä liikuttavat juuri sun sisintä. Sellaisia millä on sulle suuri merkitys ja ne ovat äärimmäisen tärkeitä sulle asioita mistä välität.🙂.

        No mutta voiko silloin edes keskustella syvällisiä jostain "universumista, tietoisuudesta, kuolemasta, etc." vai miten mustasusi sen tuolla ilmaisi. Tuskin ainakaan kovin moni kykenee. Jotenkin en ole ihan valmis allekirjoittamaan tuota ainakaan universaalina syvällisyyden määritelmänä. Ehkä se on se miten sinä syvällisyyden koet?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Saatettu yhteen. Kyllä, suuren rakkauden edessä tulee avuton olo. Kohtaamisen tulkitsee väkisinkin niin, että jokin itseä isompi on tämän aiheuttanut. Sille ei voi mitään. ✨

        Samantapainen tunne on kyllä tullut myös parin ystävän kohdalla.

        🦄

        Kyllä tunne että näin on aina ollut tarkoituskin olla ja on aina ollutkin.🙂.


      • Anonyymi
        Mikkojuhan kirjoitti:

        Kyllä tunne että näin on aina ollut tarkoituskin olla ja on aina ollutkin.🙂.

        Mulle tulee tuosta mieleen jokin deja vu:n kaltainen ilmiö. Jokin mikä on pitkälti ja lähinnä omien korvien välissä oleva tapahtuma. Enkä tarkota tätä vähätellen ja kyllähän deja vu tunnekin on monille hyvin aito ja todellinen. 🙂


      • Anonyymi kirjoitti:

        Huh huh, no nyt tuli aikamoiset vaatimukset. Mun ensimmäinen tunteeni oli, että onko tuossa realismin häivääkään. Seuraavaksi mietin, että no tietenkin ihminen saa toivoa. 🙂

        No sen kaltaista tunnetta se "löytänyt kotiin" mulle suurinpiirtein tarkoittaa. Onhan se vahvasti kuvailtu mutta tarkotus olikin että saisit kuvan siitä minkätapaista tunnetta haetaan takaa.🙂.


      • Anonyymi
        Mikkojuhan kirjoitti:

        No sen kaltaista tunnetta se "löytänyt kotiin" mulle suurinpiirtein tarkoittaa. Onhan se vahvasti kuvailtu mutta tarkotus olikin että saisit kuvan siitä minkätapaista tunnetta haetaan takaa.🙂.

        No rehellisesti ... en saanut lainkaan kuvaa, koska tuo menee minulla niin valtavasti ylitse minkään sellaisen tason, johon minä ylipäänsä olen kykenevä. Anteeksi. 🙂


      • Anonyymi kirjoitti:

        No mutta voiko silloin edes keskustella syvällisiä jostain "universumista, tietoisuudesta, kuolemasta, etc." vai miten mustasusi sen tuolla ilmaisi. Tuskin ainakaan kovin moni kykenee. Jotenkin en ole ihan valmis allekirjoittamaan tuota ainakaan universaalina syvällisyyden määritelmänä. Ehkä se on se miten sinä syvällisyyden koet?

        No vajavainen kuvaus se varmasti onkin ehkä siihen vois lisätä että ei se oikeastaan sen aiheenkaan tarvi olla tuollainen se keskustelu itsessään voi myös olla syvällinen ja liikuttaa sua ja olla sulle tärkeä vaikka aihe ei niin olisikaan. Ja ehkä myös että niinkin olla syvällinen että upotaan syvälle siihen aiheeseen ja käydään sitä läpi ns. pohjia myöden eikä vain vähän raapaista pintaa. Tiedän tiedän taas on enemmän vertauskuvallista mutta sellaista se on kun ei ole varsinaista konkreettista tapaa sitä kuvailla ja asia on niin monimuotoinen.🙂.


      • Anonyymi
        Mikkojuhan kirjoitti:

        No vajavainen kuvaus se varmasti onkin ehkä siihen vois lisätä että ei se oikeastaan sen aiheenkaan tarvi olla tuollainen se keskustelu itsessään voi myös olla syvällinen ja liikuttaa sua ja olla sulle tärkeä vaikka aihe ei niin olisikaan. Ja ehkä myös että niinkin olla syvällinen että upotaan syvälle siihen aiheeseen ja käydään sitä läpi ns. pohjia myöden eikä vain vähän raapaista pintaa. Tiedän tiedän taas on enemmän vertauskuvallista mutta sellaista se on kun ei ole varsinaista konkreettista tapaa sitä kuvailla ja asia on niin monimuotoinen.🙂.

        Ehkä tässä haettiin enemmän niitä erilaisia tapoja miten ihmiset itse sen kokevat. Konkretiaa, että mitä se juuri itselle on.Tuskin kukaan meistä kykenee edes miettimään lävitse koko sitä skaalaa mitä se voi eri ihmisille merkitä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mulle tulee tuosta mieleen jokin deja vu:n kaltainen ilmiö. Jokin mikä on pitkälti ja lähinnä omien korvien välissä oleva tapahtuma. Enkä tarkota tätä vähätellen ja kyllähän deja vu tunnekin on monille hyvin aito ja todellinen. 🙂

        No ehkä sitä niinkin vois kuvata mutta ei ehkä sellaisena kuin luulen sun deja vu:ta tarkoittavan vaan paljon voimakkaampana kokonaisvaltaisena henkisenä kokemuksena ja tunteena.🙂.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No rehellisesti ... en saanut lainkaan kuvaa, koska tuo menee minulla niin valtavasti ylitse minkään sellaisen tason, johon minä ylipäänsä olen kykenevä. Anteeksi. 🙂

        Eihän siinä oo mitään anteeksi pyydettävää sä et vain koe asioita sillä tavalla omasta mielestäsi ja silloinhan sitä on mahdotonta ymmärtääkään. Ei siinä sen kummempaa.🙂.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä tässä haettiin enemmän niitä erilaisia tapoja miten ihmiset itse sen kokevat. Konkretiaa, että mitä se juuri itselle on.Tuskin kukaan meistä kykenee edes miettimään lävitse koko sitä skaalaa mitä se voi eri ihmisille merkitä.

        Tuskin. Se voi olla niin monella tapaa erilaista eri ihmisille ja ihmiset muutenkin ovat niin erilaisia ja kokevat asioita eritavoin.🙂.


      • Anonyymi
        Mikkojuhan kirjoitti:

        No ehkä sitä niinkin vois kuvata mutta ei ehkä sellaisena kuin luulen sun deja vu:ta tarkoittavan vaan paljon voimakkaampana kokonaisvaltaisena henkisenä kokemuksena ja tunteena.🙂.

        Ihmiset taitavat kokea senkin hyvin eri tavoin. Itse olen lähinnä kokenut sen mielenkiintoisena, joskus kun on ollut sellainen tunne, että tässä on nyt oltu ennenkin. Tiedän kuitenkin, että monet kokevat se hyvin voimakkaastikin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ihmiset taitavat kokea senkin hyvin eri tavoin. Itse olen lähinnä kokenut sen mielenkiintoisena, joskus kun on ollut sellainen tunne, että tässä on nyt oltu ennenkin. Tiedän kuitenkin, että monet kokevat se hyvin voimakkaastikin.

        Varmasti kokee joo.🙂.


      • Mikkojuhan kirjoitti:

        🙋‍♂️...hei!...huhuu!😉😄.

        Huhuu, heräsin just. Pää on silti vielä jossain. 😜


      • Huitale kirjoitti:

        Huhuu, heräsin just. Pää on silti vielä jossain. 😜

        No niinhän se päikkäreiden jälkeen yleensä hiukan on. Onko kipee olo vielä? Toivottavasti lepo on vähän ees auttanut.🙂.


      • No voi harmi. No joo jos se nostais kuumetta niin se menis parissa päivässä ohi mutta noi voi kestää pidempään. Ootko se kokeillj höyryhengitydtä jos se sais sen rään liikkumaan? Joskus se helpottaa.🙂.


      • Mikkojuhan kirjoitti:

        No voi harmi. No joo jos se nostais kuumetta niin se menis parissa päivässä ohi mutta noi voi kestää pidempään. Ootko se kokeillj höyryhengitydtä jos se sais sen rään liikkumaan? Joskus se helpottaa.🙂.

        Yleensä menee pari päivää hikoillen ja palellen lähinnä nukkuen ja tauti on ohi, jos kuumetta. Näin menee toista viikkoa ja lärvi puhki niistelystä ja yskimisestä kipee kurkku ja rintakehä.

        Kävin kuumassa suihkussa ja höyrysin siellä. On mulla toi sarvikuonokin ja nenäsuolaa, sillä huuhtonut kun saan poskiontelontulehduksen lähes aina räkätaudin jälkioireena. Rakenteellinen hämminki.


      • Huitale kirjoitti:

        Yleensä menee pari päivää hikoillen ja palellen lähinnä nukkuen ja tauti on ohi, jos kuumetta. Näin menee toista viikkoa ja lärvi puhki niistelystä ja yskimisestä kipee kurkku ja rintakehä.

        Kävin kuumassa suihkussa ja höyrysin siellä. On mulla toi sarvikuonokin ja nenäsuolaa, sillä huuhtonut kun saan poskiontelontulehduksen lähes aina räkätaudin jälkioireena. Rakenteellinen hämminki.

        Juu noin se itelläkin menee. Helposti menee toista viikkoo kyllä.🤧 🤒.

        Hyvä että sulla on sitten jotain millä vähän voi helpottaa oloa. Kuuma suihku on kanssa tosiaan hyvä.👍.

        Toivottavasti nyt olo kuitenkin paranis mahd. nopsaan. Pitääkö sulle laulaa pieni karhun poika sairastaa?🤗.


      • Mikkojuhan kirjoitti:

        Juu noin se itelläkin menee. Helposti menee toista viikkoo kyllä.🤧 🤒.

        Hyvä että sulla on sitten jotain millä vähän voi helpottaa oloa. Kuuma suihku on kanssa tosiaan hyvä.👍.

        Toivottavasti nyt olo kuitenkin paranis mahd. nopsaan. Pitääkö sulle laulaa pieni karhun poika sairastaa?🤗.

        Ää, ei tarvi. Kuuntelen Dynaztya toisella laitteella, se auttaa aina. 😛

        Yksi raita, bonus sellainen.

        https://youtu.be/8hOuCxzI-j8?si=cjIMz5vUT8JpX4Ct



      • Mikkojuhan kirjoitti:

        No olisin mä laulanut mutta ehkä se on parempi näin mun lauluääneni tuntien.😄. Hyvä musa helpottaa sekin oloa pikkasen.😀.
        https://youtu.be/4GGIdZidcno?si=74Cz6RdbPt7mlYFj

        Heh, variskin laulaa äänellään. 😄


      • Huitale kirjoitti:

        Heh, variskin laulaa äänellään. 😄

        Juu näinhän se tekee ja niin teen minäkin lopputuloskin on varmaan aika sama meillä.😂.




      • Mikkojuhan kirjoitti:

        Joo aika lähelle saattais olla tota.🤣.

        Oli kyllä turhan tyly kohtelu, toinen kuiteskin yritti. 🤣🥴


      • Huitale kirjoitti:

        Oli kyllä turhan tyly kohtelu, toinen kuiteskin yritti. 🤣🥴

        No joo kaikkensa anto ja tuli vaan tylysti tyrmätyks.🥺. Pitää kattoo jotain helyyttävää että tästä toipuu. Tässä toinen on niin kovin avulias pinemmälleen.🥰😄.

        https://youtube.com/shorts/rWWJMeNzt-8?si=oSqIM9CZXjqVvOGL



      • Mikkojuhan kirjoitti:

        No joo kaikkensa anto ja tuli vaan tylysti tyrmätyks.🥺. Pitää kattoo jotain helyyttävää että tästä toipuu. Tässä toinen on niin kovin avulias pinemmälleen.🥰😄.

        https://youtube.com/shorts/rWWJMeNzt-8?si=oSqIM9CZXjqVvOGL

        Ihana koira. ❤️
        Ja kisulimisuli. 🥰


      • Huitale kirjoitti:

        Naiset.... 😜👍

        Tais olla juu.😊. Hhhmmm...meinaatko että se oli se ratkaiseva asia.🤔😄.


      • Huitale kirjoitti:

        Naiset.... 😜👍

        Vai meinasitko sä sitä biisiä?😉😛.


      • Mikkojuhan kirjoitti:

        Tais olla juu.😊. Hhhmmm...meinaatko että se oli se ratkaiseva asia.🤔😄.

        No olihan se. 😉


      • Huitale kirjoitti:

        Ihana koira. ❤️
        Ja kisulimisuli. 🥰

        On juu kummatkin niiiiin hellyyttäviä tapauksia.❤.


      • Mikkojuhan kirjoitti:

        Vai meinasitko sä sitä biisiä?😉😛.

        Sitä lentävää kenkää. 😄


      • Huitale kirjoitti:

        Sitä lentävää kenkää. 😄

        Jeps.👍😊.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Millasia salaisuuksia sä sitten koet ihmisillä olevan?

        Tytöillä salaisuuksia on mm. eroottisten himojensa laatu ja määrä. Miehen pitää telepaattisesti ne lukea.


      • Anonyymi
        Jalkamies kirjoitti:

        Tytöillä salaisuuksia on mm. eroottisten himojensa laatu ja määrä. Miehen pitää telepaattisesti ne lukea.

        Sellaista se joillakin miehillä varmasti on. Heiltä salataan kaikki tuollainen, etteivät vaan kuvittelisi voivansa lähestyä. Sitten on ne miehet, joille naiset auliisti kertovat tuon kaiken ja toteuttavat sen kaiken myös yhdessä.


    • Kaikki kaikessa, harvinaista toteutuessaan.

      • aha, syvällisyys arveluttaa edelleen...No sillä ei ole solmiota kaulassaan eikä sillä ratsasteta ylpeyden tavalla, maine ja kunnia ovat sille hiekanmurusia rantahietikossa, nöyryys ja kiitollisuus ovat astioita mistä sitä nautitaan. Jotain tommoista höpöhöpöä 😁


    • Onpas sitä vaikea alkaa kuvailemaan tässä... Jotain sielujen sympatiaa varmaan. Olen joidenkin todella harvojen ihmisten kanssa kokenut sellaista syvällisempää yhteyttä. Keskustelut menevät niin syvällisiksi ja yhteisymmärrys on ihan kosmista.
      Ei sitä tässä osaa kuvailla. Ei sitä todellakaan jokaisen vastaantulijan kanssa tapahdu. Kemiat vaan kohtaa ja ei tarvitse edes sanoa mitään kun sen tuntee, että toisen kanssa on hyvä olla. Sellainen hyväksytyksi tulemisen tunne.
      Se vaatii jotain samankaltaisuutta toisen kanssa. Etenkin jos on yhteensopivat persoonallisuustyypit. Keskuteleminen, mistä tahansa aiheesta on helppoa sellaisen kanssa. Sitä joko on, taikka ei ole.

      • Anonyymi

        Ok, mutta mikä on vaikkapa "syvällinen keskustelu"? Mulle on esimerkiksi monesti joku sanonut tyyliin "meillä oli viimeksi niin hieno ja syvällinen keskustelu" ja mä olen vaan, että no okei oli sitten. Enpä tullut huomanneksi sitä "syvällisyyttä".


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ok, mutta mikä on vaikkapa "syvällinen keskustelu"? Mulle on esimerkiksi monesti joku sanonut tyyliin "meillä oli viimeksi niin hieno ja syvällinen keskustelu" ja mä olen vaan, että no okei oli sitten. Enpä tullut huomanneksi sitä "syvällisyyttä".

        No, siinä mennään sellaisiin aiheisiin, joita ei missään tavan small talkissa käydä läpi ollenkaan. Ja keskustelu menee helposti vaikea selkoiseksi ulkopuolisin korvin. Siinä keskittyy niin täydellisesti mitä toinen sanoo ja yrittää muotoilla omia tuntemuksiaan aiheesta. Se ei ole sellaista tiedolla pätemistä eikä väittelemistä. Vaan oikeaa ajatusten vaihtoa syvällisistä aiheista. Vaikka tunnemaailman jutuista.
        En minä sitä osaa tässä paremmin selittää...


      • Anonyymi
        mustasusi kirjoitti:

        No, siinä mennään sellaisiin aiheisiin, joita ei missään tavan small talkissa käydä läpi ollenkaan. Ja keskustelu menee helposti vaikea selkoiseksi ulkopuolisin korvin. Siinä keskittyy niin täydellisesti mitä toinen sanoo ja yrittää muotoilla omia tuntemuksiaan aiheesta. Se ei ole sellaista tiedolla pätemistä eikä väittelemistä. Vaan oikeaa ajatusten vaihtoa syvällisistä aiheista. Vaikka tunnemaailman jutuista.
        En minä sitä osaa tässä paremmin selittää...

        Ok,eli siis minulle suht tavallinen keskustelu on siis "syvällinen keskutelu". Tosin nyt päästiin taas uuteen mystiseen termiin, eli "syvällinen aihe". 🤔


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ok,eli siis minulle suht tavallinen keskustelu on siis "syvällinen keskutelu". Tosin nyt päästiin taas uuteen mystiseen termiin, eli "syvällinen aihe". 🤔

        Kuten jo sanoin, sellainen aihe josta ei puhuta perus kahvipöytäkeskusteluna työpaikalla, eikä ihan jokaisen kanssa muutenkaan. Vaatii jonkun ihan erityisen paikan ja ajan. Siis voithan alkaa keskustelemaan mistä vaan kenen kanssa vaan, mutta se keskustelu ei lähde lentoon todennäköisesti, ihan jokaisen kanssa ja missä tahansa kassajonossa.


      • Anonyymi
        mustasusi kirjoitti:

        Kuten jo sanoin, sellainen aihe josta ei puhuta perus kahvipöytäkeskusteluna työpaikalla, eikä ihan jokaisen kanssa muutenkaan. Vaatii jonkun ihan erityisen paikan ja ajan. Siis voithan alkaa keskustelemaan mistä vaan kenen kanssa vaan, mutta se keskustelu ei lähde lentoon todennäköisesti, ihan jokaisen kanssa ja missä tahansa kassajonossa.

        No kyllä mä olen tunneasioista jutellut usein sellasten puolituttujen kanssa. Tuntemattoman kanssa nyt voi olla Suomessa vaikea alkaa keskustella edes säästä. 😛


      • Anonyymi kirjoitti:

        No kyllä mä olen tunneasioista jutellut usein sellasten puolituttujen kanssa. Tuntemattoman kanssa nyt voi olla Suomessa vaikea alkaa keskustella edes säästä. 😛

        joo kyllä sitä voi jutella, mutta ei silti mene mielettömänn syvälle se keskustelu ihan jokaisen kanssa. Ihmisillä on Suomessa kyllä korkeat suojamuurit.


      • Anonyymi
        mustasusi kirjoitti:

        joo kyllä sitä voi jutella, mutta ei silti mene mielettömänn syvälle se keskustelu ihan jokaisen kanssa. Ihmisillä on Suomessa kyllä korkeat suojamuurit.

        Tästä päästään taas siihen, että mitä se "mielettömän syvälle" mahtaa tarkottaa. 😀

        Tää on just tällasen keskustelun ongelma, kun tää on tällasta aika epämäärästenkin termien sanomista ja sitten ollaan jotenkin, että no kaikki nyt tietenkin tajuaa, että mitä se syvällisyys on. 🙂


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tästä päästään taas siihen, että mitä se "mielettömän syvälle" mahtaa tarkottaa. 😀

        Tää on just tällasen keskustelun ongelma, kun tää on tällasta aika epämäärästenkin termien sanomista ja sitten ollaan jotenkin, että no kaikki nyt tietenkin tajuaa, että mitä se syvällisyys on. 🙂

        No niin nyt selvisi, mitä sinä ajat tässä takaa. Skeptikkona vaan kyseenalaistat koko homman.


      • Anonyymi
        mustasusi kirjoitti:

        No niin nyt selvisi, mitä sinä ajat tässä takaa. Skeptikkona vaan kyseenalaistat koko homman.

        Mä sanoin tuolla Huitaleelle jo, mitä ajan takaa. Voin mä kopioda sen sullekin tähän. "OK. Ja mikä niissä jutuissa sitten on sellasta, että se on just vain sen "sielunkumppanin" kanssa keskusteltavaa. Mä en siis mitenkään yritä olla vaikea ja tentata, vaan tämä "syvällisyys" ynnä muu tässä on aina ollut mulle täydellinen mysteeri. Mä en lainkaa tajua mitä sillä ajetaan takaa."

        Se jos haluat tulkita sanomallasi tavalla, on sun oikeutesi. Jätetään siis tähän.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mä sanoin tuolla Huitaleelle jo, mitä ajan takaa. Voin mä kopioda sen sullekin tähän. "OK. Ja mikä niissä jutuissa sitten on sellasta, että se on just vain sen "sielunkumppanin" kanssa keskusteltavaa. Mä en siis mitenkään yritä olla vaikea ja tentata, vaan tämä "syvällisyys" ynnä muu tässä on aina ollut mulle täydellinen mysteeri. Mä en lainkaa tajua mitä sillä ajetaan takaa."

        Se jos haluat tulkita sanomallasi tavalla, on sun oikeutesi. Jätetään siis tähän.

        No kuten jo sanoin aiemmin, sitä on vaikea toiselle selittää, jos ei termi syvällinen vaan avaudu, niin millä sen kuvailee? Tavallaan tämä koko keskustelu tässäkin on ollut syvällistä keskustelua. Pohdintaa ainakin.


      • Anonyymi
        mustasusi kirjoitti:

        No kuten jo sanoin aiemmin, sitä on vaikea toiselle selittää, jos ei termi syvällinen vaan avaudu, niin millä sen kuvailee? Tavallaan tämä koko keskustelu tässäkin on ollut syvällistä keskustelua. Pohdintaa ainakin.

        Mä sanoin tuolla aiemmin myös Huitaleelle, että kaipaisin enemmän konkretiaa siitä mitä se syvällisyys on. Mä voin kopioda senkin tähän: "Joo, mutta toi on tollasta yleisluontoista, joka ei oikeestaan kerro yhtään mitään ja noikin voi jokainen kokea eri tavalla. Mä etsin tässä nyt enemmän ihan käytännön asioita. Mistä sä haluat puhua? Minkä sä koet syvälliseksi? Haluatko sä käydä jotain filosofista keskustelua kuolemanjälkeisestä olemisesta tai universumin luonteesta, vai mikä on sinusta syvällistä? Millaisia ne asiat ovat, joita hä haluat jakaa? Siis jonkin asteista konkretiaa, joka ei vaihtele yksilöstä toiseen." ja "Ja siis mitä se sulle on se, että "olet paljas" ja "avoin"? Millaisia asioita sä silloin jaat? Yleisellä tasolla tietenkin, en odota mitään yksityiskohtia."

        Onko "syvällistä" keskustella vaikka jostain kouluajoistaan ja mikä oli lempiaine tai jotain muita tuollaisia vastavia? Vai meneekö se homma syvälliseksi vasta jos alkaa kertomaan kiusatuksi tulemis kokemuksistaan? Jos ei ole tullut kiusatuksi, eikä vaikka ole mitään kipupisteitä kouluaikoihin liittyen, niin voiko siitä koko asiasta edes puhua syvällisesti? Välillä tuntuu, että ainakin jotkut ihmiset kokevat syvällisyyden kivuliaiden ja hankalien ja häpellisten jne. asioiden jakamiseksi. Että jos sellaisia ei ole, niin et voi olla lainkaan syvällinen. Välillä vaikuttaa siltä, että jos sinulla ei ole ongelmia ja pulmia ja elämäsi ei ole kärsimystä, niin olet pinnallinen ihminen, joka ei vain osaa ajatella syvällisiä. Tämä koko kappale tässä on tietysti kärjistys, että älä ota täysin kirjaimellisesti.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mä sanoin tuolla aiemmin myös Huitaleelle, että kaipaisin enemmän konkretiaa siitä mitä se syvällisyys on. Mä voin kopioda senkin tähän: "Joo, mutta toi on tollasta yleisluontoista, joka ei oikeestaan kerro yhtään mitään ja noikin voi jokainen kokea eri tavalla. Mä etsin tässä nyt enemmän ihan käytännön asioita. Mistä sä haluat puhua? Minkä sä koet syvälliseksi? Haluatko sä käydä jotain filosofista keskustelua kuolemanjälkeisestä olemisesta tai universumin luonteesta, vai mikä on sinusta syvällistä? Millaisia ne asiat ovat, joita hä haluat jakaa? Siis jonkin asteista konkretiaa, joka ei vaihtele yksilöstä toiseen." ja "Ja siis mitä se sulle on se, että "olet paljas" ja "avoin"? Millaisia asioita sä silloin jaat? Yleisellä tasolla tietenkin, en odota mitään yksityiskohtia."

        Onko "syvällistä" keskustella vaikka jostain kouluajoistaan ja mikä oli lempiaine tai jotain muita tuollaisia vastavia? Vai meneekö se homma syvälliseksi vasta jos alkaa kertomaan kiusatuksi tulemis kokemuksistaan? Jos ei ole tullut kiusatuksi, eikä vaikka ole mitään kipupisteitä kouluaikoihin liittyen, niin voiko siitä koko asiasta edes puhua syvällisesti? Välillä tuntuu, että ainakin jotkut ihmiset kokevat syvällisyyden kivuliaiden ja hankalien ja häpellisten jne. asioiden jakamiseksi. Että jos sellaisia ei ole, niin et voi olla lainkaan syvällinen. Välillä vaikuttaa siltä, että jos sinulla ei ole ongelmia ja pulmia ja elämäsi ei ole kärsimystä, niin olet pinnallinen ihminen, joka ei vain osaa ajatella syvällisiä. Tämä koko kappale tässä on tietysti kärjistys, että älä ota täysin kirjaimellisesti.

        Varmaan ihmisestä riippuu minkä kokee syvälliseksi aiheeksi. Voihan se myös vaihdella jokaisella... Itse olen tykännyt jutella juurikin noista filosofisista kysymyksistä, elämän tarkoituksesta, universumista, tietoisuudesta, jumalasta, kuolemasta etc. Sitten myös psykkologiasta, niin paljon kuin siitä osaa keskustella näin psykologiaa opiskelemattomana. yleensäkin kaikesta oman tiedon rajalla olevasta ja omien kokemusten pohjalta. Tietenkin sitten on ollut äärimmäsen kiva kuunnella toista joka tietää aiheesta enemmän, vaikka koulutuksensa pohjalta. Sellainen on antoisaa keskustelua.


      • Anonyymi
        mustasusi kirjoitti:

        Varmaan ihmisestä riippuu minkä kokee syvälliseksi aiheeksi. Voihan se myös vaihdella jokaisella... Itse olen tykännyt jutella juurikin noista filosofisista kysymyksistä, elämän tarkoituksesta, universumista, tietoisuudesta, jumalasta, kuolemasta etc. Sitten myös psykkologiasta, niin paljon kuin siitä osaa keskustella näin psykologiaa opiskelemattomana. yleensäkin kaikesta oman tiedon rajalla olevasta ja omien kokemusten pohjalta. Tietenkin sitten on ollut äärimmäsen kiva kuunnella toista joka tietää aiheesta enemmän, vaikka koulutuksensa pohjalta. Sellainen on antoisaa keskustelua.

        Ok. Eli sä olet ilmeisesti ihminen, joka kokee tollaset "vaikeat" kysymykset syvällisiksi? Siis sillä tavalla vaikeat, että kukaan ei lopulta oikein voi antaa niihin oikeaa vastausta, ainakaan vielä. Liittyskö se ehkä siihen, että sä sanoi tossa aiemmin: " Se ei ole sellaista tiedolla pätemistä eikä väittelemistä. Vaan oikeaa ajatusten vaihtoa syvällisistä aiheista." Jos aihe on sellanen, että ei ole olemassakaan absoluuttista tietoa ja totuutta, niin tiedolla ei voi päteä?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ok. Eli sä olet ilmeisesti ihminen, joka kokee tollaset "vaikeat" kysymykset syvällisiksi? Siis sillä tavalla vaikeat, että kukaan ei lopulta oikein voi antaa niihin oikeaa vastausta, ainakaan vielä. Liittyskö se ehkä siihen, että sä sanoi tossa aiemmin: " Se ei ole sellaista tiedolla pätemistä eikä väittelemistä. Vaan oikeaa ajatusten vaihtoa syvällisistä aiheista." Jos aihe on sellanen, että ei ole olemassakaan absoluuttista tietoa ja totuutta, niin tiedolla ei voi päteä?

        Voihan kaikella yrittää päteä. Ateistit väittelee uskovaisten kanssa ja skeptikot vaikka ufohihhuleitten kanssa. Täysin hedelmätöntä väittelemistä aiheista, joihin kellään ei ole riittävän hyviä vastauksia, paitsi omasta mielestään.


      • Anonyymi
        mustasusi kirjoitti:

        Voihan kaikella yrittää päteä. Ateistit väittelee uskovaisten kanssa ja skeptikot vaikka ufohihhuleitten kanssa. Täysin hedelmätöntä väittelemistä aiheista, joihin kellään ei ole riittävän hyviä vastauksia, paitsi omasta mielestään.

        Okei. Meillä on erilainen käsitys pätemisestä. 🙂


      • Anonyymi kirjoitti:

        Okei. Meillä on erilainen käsitys pätemisestä. 🙂

        Minä olen vaan tavannut ihmisiä, joilla on kova pätemisen ja oikeana olemisen tarve. Todella rasittavia sellaiset.


      • Anonyymi
        mustasusi kirjoitti:

        No kuten jo sanoin aiemmin, sitä on vaikea toiselle selittää, jos ei termi syvällinen vaan avaudu, niin millä sen kuvailee? Tavallaan tämä koko keskustelu tässäkin on ollut syvällistä keskustelua. Pohdintaa ainakin.

        "No kuten jo sanoin aiemmin, sitä on vaikea toiselle selittää, jos ei termi syvällinen vaan avaudu, niin millä sen kuvailee?"

        Anteeksi mutta tuo kuulostaa nyt ihan rehellisellä laiskuudelta. Minäkään en ymmärrä, mitä syvällisyys on, eikä silloin voi vedota siihen, että "kaikkihan sen tietävät, jotka sen tietävät".

        🦄


      • Anonyymi kirjoitti:

        "No kuten jo sanoin aiemmin, sitä on vaikea toiselle selittää, jos ei termi syvällinen vaan avaudu, niin millä sen kuvailee?"

        Anteeksi mutta tuo kuulostaa nyt ihan rehellisellä laiskuudelta. Minäkään en ymmärrä, mitä syvällisyys on, eikä silloin voi vedota siihen, että "kaikkihan sen tietävät, jotka sen tietävät".

        🦄

        On se sitäkin, kun en nyt tässä ehdi ja jaksa aihetta paremmin pohtia... Kohta lähden tylsään työelämään tästä. Minun pointtini oli myös se, että se täytyy myös kokea, se syvällinen keskustelu, että sen voi ymmärtää mitä se on.
        Miten sinä sokealle selität vaikka sitä, minkälainen on punainen väri?


      • Anonyymi
        mustasusi kirjoitti:

        On se sitäkin, kun en nyt tässä ehdi ja jaksa aihetta paremmin pohtia... Kohta lähden tylsään työelämään tästä. Minun pointtini oli myös se, että se täytyy myös kokea, se syvällinen keskustelu, että sen voi ymmärtää mitä se on.
        Miten sinä sokealle selität vaikka sitä, minkälainen on punainen väri?

        Minä elän maailmassa, jossa minun näkökulmastani käydään pelkkiä tavallisia keskusteluja, jotka monien muiden mielestä ovat syvällisiä. 😄 Sitä voisi siis verrata siihen, että eläisin punaisessa maailmassa enkä ymmärtäisi, mitä sokeus on. 🤔 Eli en oikein ymmärrä ollenkaan tuota syvällisyyden käsitettä.

        🦄


    • Anonyymi

      Termi jolla yritetään kuvailla toisen ihmisen kanssa syntyvää yhteyden tunnetta ja ymmärrystä.

      Mutta mitä sä sillä tiedolla teet, ethän ymmärrä edes lukemaasi. Käytät sanaa jargon, tiedätkö edes mitä sillä tarkoitat??

      Turhaa jankkausta... onko sulla vähän tylsä päivä?

      :)

      • Anonyymi

        Kiitos panoksestasi 🙂


    • Anonyymi

      Nuo ovat noita asioita, joita en ole koskaan oikein ymmärtänyt.

      Monet pitävät minua syvällisenä, mutta omasta mielestäni keskustelen tietysti normaalilla tasolla aina. 😄 Minulla on hieman erilaiset mielenkiinnon kohteet kuin tyypillisellä minun ikäiselläni naisella, mutta ei pelkkä aihe tee keskustelusta syvällistä.

      En missään nimessä ajattele myöskään, niin kuin joku tuolla vihjasi, että syvällisyyteen kuuluisi aina yhteisymmärrys. Sellainen keskustelu olisi tylsää. Jonkinlainen halu pitää yllä keskustelua molempien taholta on tietysti oltava olemassa.

      En kauheasti pidä keskustelusta ilman, että se johtaa jonkinlaisiin toimenpiteisiin. Se toimenpide voi olla vaikka vain teksti, mutta pidän siitä, että keskustelu johtaa johonkin: yhteiseen päätökseen, muutokseen minussa tai toisessa ihmisessä, tapahtumaan, jonkin asian hankintaan, luomiseen tai hävittämiseen jne.

      Aloituksessa oli hyviä kysymyksiä. En osaa vastata niihin.

      🦄

      • Anonyymi

        Meillä on ilmeisesti aika samantyyppisiä kokemuksia tästä syvällisyydestä. Mäkin tosiaan kayn kuulemma syvällisiä keskusteluja, jotka omasta mielestäni ovat ihan tavallisia keskusteluja ja minulle ihan tavallisella tasolla, enkä koe mitään huikeiden syvyyksien kokemuksia tai mitään muuta vastaavaa. Minunkaan mielenkiinnonkohteeni eivät (ehkä) ole ihan niitä kaikkein tyypillisimpiä ikäiselleni naiselle tai toisaalta joskus vaikuttaa, etteivät ne (muka) olisi tyypillisiä naiselle ollenkaan. Mä itse en kuitenkaan tuohon usko ja tunnen useita naisia, joiden kanssa voin käydä keskusteluja minusta mielenkiintoisista aiheista. En mä siis lopulta tiedä edes sitä mikä olisi naiselle tyypillinen kiinnostuksenkohde. Se kuitenkin on varmaa, ettei pelkkä aihe tosiaan voi olla se, joka tekee keskustelun syvälliseksi. Eihän siinä olisi mitään järkeä, eikä tästä ketjustakaan sellaista tunnetta tule.

        Olen kanssasi samaa mieltä myös siitä, ettei syvällisyys voi olla pelkkää yhteisymmärrystä. Tai ainakin minun mielestäni mielenkiintoisimmat keskustelut syntyvät, kun asioista ollaan riittävästi eri mieltä. Silloin voi kuulla erilaisen näkökannan ja miten se perustellaan ja ehkä jopa hieman viilata omaa ajatteluaan johonkin suuntaan, ainakin sen verran, että tajuaa jotain siitä erilaisesta näkökannasta, vaikkei samaa mieltä olisikaan, Minusta erilaiset mielipiteet ovat rikkaus ja erilainen mielipide on aina mahdollisuus oppia jotain uutta. mutta siis tietysti sen keskustelun pitää olla mielekästä molemmille. Muutenhan se on vain kuulustelu tai jotain. Silti, mitäpä minä syvällisyydestä ymmärrän, kun en tosiaan edes ymmärrä koko käsitettä.

        Siitäkin mä olen samaa mieltä, että myös minusta keskustelun pitäisi johtaa johonkin. Pelkkä keskustelu keskustelun vuoksi ei ole lainkaan minun juttuni. Sillä keskustelulla pitää olla jokin merkitys. Se voi muuttaa jotain tai opettaa jotain tai johtaa päätökseen tai kertoa totuuden tai jotain, mutta jokin lopputulos sillä keskustelulla pitää olla. Tämä keskustelu johti siihen, että huomasin, etten ainakaan ole yksinäni kokemukseni kanssa. On olemassa muitakin, jotka eivät ymmärrä mitä ihmettä on syvällisyys. 😃


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä on ilmeisesti aika samantyyppisiä kokemuksia tästä syvällisyydestä. Mäkin tosiaan kayn kuulemma syvällisiä keskusteluja, jotka omasta mielestäni ovat ihan tavallisia keskusteluja ja minulle ihan tavallisella tasolla, enkä koe mitään huikeiden syvyyksien kokemuksia tai mitään muuta vastaavaa. Minunkaan mielenkiinnonkohteeni eivät (ehkä) ole ihan niitä kaikkein tyypillisimpiä ikäiselleni naiselle tai toisaalta joskus vaikuttaa, etteivät ne (muka) olisi tyypillisiä naiselle ollenkaan. Mä itse en kuitenkaan tuohon usko ja tunnen useita naisia, joiden kanssa voin käydä keskusteluja minusta mielenkiintoisista aiheista. En mä siis lopulta tiedä edes sitä mikä olisi naiselle tyypillinen kiinnostuksenkohde. Se kuitenkin on varmaa, ettei pelkkä aihe tosiaan voi olla se, joka tekee keskustelun syvälliseksi. Eihän siinä olisi mitään järkeä, eikä tästä ketjustakaan sellaista tunnetta tule.

        Olen kanssasi samaa mieltä myös siitä, ettei syvällisyys voi olla pelkkää yhteisymmärrystä. Tai ainakin minun mielestäni mielenkiintoisimmat keskustelut syntyvät, kun asioista ollaan riittävästi eri mieltä. Silloin voi kuulla erilaisen näkökannan ja miten se perustellaan ja ehkä jopa hieman viilata omaa ajatteluaan johonkin suuntaan, ainakin sen verran, että tajuaa jotain siitä erilaisesta näkökannasta, vaikkei samaa mieltä olisikaan, Minusta erilaiset mielipiteet ovat rikkaus ja erilainen mielipide on aina mahdollisuus oppia jotain uutta. mutta siis tietysti sen keskustelun pitää olla mielekästä molemmille. Muutenhan se on vain kuulustelu tai jotain. Silti, mitäpä minä syvällisyydestä ymmärrän, kun en tosiaan edes ymmärrä koko käsitettä.

        Siitäkin mä olen samaa mieltä, että myös minusta keskustelun pitäisi johtaa johonkin. Pelkkä keskustelu keskustelun vuoksi ei ole lainkaan minun juttuni. Sillä keskustelulla pitää olla jokin merkitys. Se voi muuttaa jotain tai opettaa jotain tai johtaa päätökseen tai kertoa totuuden tai jotain, mutta jokin lopputulos sillä keskustelulla pitää olla. Tämä keskustelu johti siihen, että huomasin, etten ainakaan ole yksinäni kokemukseni kanssa. On olemassa muitakin, jotka eivät ymmärrä mitä ihmettä on syvällisyys. 😃

        Mukava kuulla, että joku ymmärtää. Tuota sanaa "syvällinen" viljellään tosiaan aika paljon keskusteluita kuvailtaessa, mutta en ole itse rohjennut keneltäkään kysyä, mitä he sillä tarkoittavat. Monet sanaa viljelevät vain haluavat jollain tavalla alleviivata sitä, että joku tekee asiat eri tavalla kuin he itse, ja sellainen toteamus on yhtä tyhjän kanssa.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mukava kuulla, että joku ymmärtää. Tuota sanaa "syvällinen" viljellään tosiaan aika paljon keskusteluita kuvailtaessa, mutta en ole itse rohjennut keneltäkään kysyä, mitä he sillä tarkoittavat. Monet sanaa viljelevät vain haluavat jollain tavalla alleviivata sitä, että joku tekee asiat eri tavalla kuin he itse, ja sellainen toteamus on yhtä tyhjän kanssa.

        🦄

        Joo ja se sana voi myös olla positiivinen tai negatiivinen. "Olipas syvällinen ajatus", voi kuvastaa hyväksyntää ajatustasi kohtaa tai syvää halveksuntaa sitä kohtaan. Joidenkin ihmisten mielestä "syvällisyys" on suorastaan kirosana, mutta eivät hekään oikein tunnu osaavan sanoa mitä se on. 🙂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo ja se sana voi myös olla positiivinen tai negatiivinen. "Olipas syvällinen ajatus", voi kuvastaa hyväksyntää ajatustasi kohtaa tai syvää halveksuntaa sitä kohtaan. Joidenkin ihmisten mielestä "syvällisyys" on suorastaan kirosana, mutta eivät hekään oikein tunnu osaavan sanoa mitä se on. 🙂

        Mä olen törmännyt myös sellaiseen käyttöön sanan "syvällinen" kohdalla, että joidenkin mielestä se on synonyymi yliajattelemiselle. Jos joku kokee, että sä ajattelet asian liian monimutkaisesti, niin usein kuulee toteamuksen "älä ajattele sitä noin syvällisesti".


      • Anonyymi

        "En kauheasti pidä keskustelusta ilman, että se johtaa jonkinlaisiin toimenpiteisiin."

        Minulla toisinpäin. Rasittuisin vietävästi, jos keskustelun pitäisi aina johtaa toimenpiteisiin.

        - Sheena


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä on ilmeisesti aika samantyyppisiä kokemuksia tästä syvällisyydestä. Mäkin tosiaan kayn kuulemma syvällisiä keskusteluja, jotka omasta mielestäni ovat ihan tavallisia keskusteluja ja minulle ihan tavallisella tasolla, enkä koe mitään huikeiden syvyyksien kokemuksia tai mitään muuta vastaavaa. Minunkaan mielenkiinnonkohteeni eivät (ehkä) ole ihan niitä kaikkein tyypillisimpiä ikäiselleni naiselle tai toisaalta joskus vaikuttaa, etteivät ne (muka) olisi tyypillisiä naiselle ollenkaan. Mä itse en kuitenkaan tuohon usko ja tunnen useita naisia, joiden kanssa voin käydä keskusteluja minusta mielenkiintoisista aiheista. En mä siis lopulta tiedä edes sitä mikä olisi naiselle tyypillinen kiinnostuksenkohde. Se kuitenkin on varmaa, ettei pelkkä aihe tosiaan voi olla se, joka tekee keskustelun syvälliseksi. Eihän siinä olisi mitään järkeä, eikä tästä ketjustakaan sellaista tunnetta tule.

        Olen kanssasi samaa mieltä myös siitä, ettei syvällisyys voi olla pelkkää yhteisymmärrystä. Tai ainakin minun mielestäni mielenkiintoisimmat keskustelut syntyvät, kun asioista ollaan riittävästi eri mieltä. Silloin voi kuulla erilaisen näkökannan ja miten se perustellaan ja ehkä jopa hieman viilata omaa ajatteluaan johonkin suuntaan, ainakin sen verran, että tajuaa jotain siitä erilaisesta näkökannasta, vaikkei samaa mieltä olisikaan, Minusta erilaiset mielipiteet ovat rikkaus ja erilainen mielipide on aina mahdollisuus oppia jotain uutta. mutta siis tietysti sen keskustelun pitää olla mielekästä molemmille. Muutenhan se on vain kuulustelu tai jotain. Silti, mitäpä minä syvällisyydestä ymmärrän, kun en tosiaan edes ymmärrä koko käsitettä.

        Siitäkin mä olen samaa mieltä, että myös minusta keskustelun pitäisi johtaa johonkin. Pelkkä keskustelu keskustelun vuoksi ei ole lainkaan minun juttuni. Sillä keskustelulla pitää olla jokin merkitys. Se voi muuttaa jotain tai opettaa jotain tai johtaa päätökseen tai kertoa totuuden tai jotain, mutta jokin lopputulos sillä keskustelulla pitää olla. Tämä keskustelu johti siihen, että huomasin, etten ainakaan ole yksinäni kokemukseni kanssa. On olemassa muitakin, jotka eivät ymmärrä mitä ihmettä on syvällisyys. 😃

        Minusta "syvällisyys" ei tarkoita mitään ihmeempää syvää, vaan yksinkertaisesti sitä, että itse ja keskustelukumppani TUNTEE keskustelun olevan hyvää ja antoisaa.

        - Sheena


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä olen törmännyt myös sellaiseen käyttöön sanan "syvällinen" kohdalla, että joidenkin mielestä se on synonyymi yliajattelemiselle. Jos joku kokee, että sä ajattelet asian liian monimutkaisesti, niin usein kuulee toteamuksen "älä ajattele sitä noin syvällisesti".

        Juu. Ymmärrän tuonkin. Minua on syytetty myös yliajattelemisesta. Minä olen vain seurannut normaaleja ajatusprosessejani, jotka ovat systemaattisia, automatisoituja ja laajuudeltaan täysin tavanomaisia minulle.

        Olen lähes aina ollut tyytyväinen ajatteluni lopputuloksiin, joten olen sitten sujuvasti jättänyt huomiotta kaikki kehotukset ajatella eri tavoin.

        Mutta osa ihmisistä kaipaa analyyttistä ja perusteellista keskustelua! He ilahtuvat, kun saavat osallistua sellaiseen.

        🦄


    • Anonyymi

      Yksi tärkeimpiä on ainakin pystyä kohtaamaan ihminen, joka kokee emotionaalista kipua (mitätöimättä tai ratkomatta hänen tunteitaan). Todellista läsnäoloa ei myöskään pidä unohtaman ☝

      - Sheena

      • Anonyymi

        Ok. Onko sinun mielestäsi siis niin, että syvällistä keskustelua ei voi lainkaan käydä, ilman että sen keskustelun pitää olla jollain tasolla emotionaalinen? Mulla on varmasti päässäni jotain vikaa, kun en mä keksi miten esimerkiksi jostain universumin luonteesta voisi keskustella emotionaalisesti läsnäollen. No ehkä mä ymmärrän tämän jotenkin ihan totaalisen väärin. 😃


      • Anonyymi

        Minä en osaa tuota. En ymmärrä, miksi kukaan haluaisi kokea kipua ilman, että pyrkisi siitä eroon jollain ratkaisulla.

        En sitten voi lainkaan ymmärtää niitä, jotka haluavat vain istua siinä kivun keskellä ratkaisematta asioitaan tai käsittelemättä tunteitaan.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä en osaa tuota. En ymmärrä, miksi kukaan haluaisi kokea kipua ilman, että pyrkisi siitä eroon jollain ratkaisulla.

        En sitten voi lainkaan ymmärtää niitä, jotka haluavat vain istua siinä kivun keskellä ratkaisematta asioitaan tai käsittelemättä tunteitaan.

        🦄

        Olet kykenemätön empatiaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet kykenemätön empatiaan?

        En mielestäni. Kun näen kipua, ratkaisujen miettiminen yhdessä on minun mielestäni suurinta empatiaa ja välittämistä.

        Jotkut eivät vain halua ratkaisuja. He haluavat rypeä kivussa. Annan heille sen vapauden tietysti.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä en osaa tuota. En ymmärrä, miksi kukaan haluaisi kokea kipua ilman, että pyrkisi siitä eroon jollain ratkaisulla.

        En sitten voi lainkaan ymmärtää niitä, jotka haluavat vain istua siinä kivun keskellä ratkaisematta asioitaan tai käsittelemättä tunteitaan.

        🦄

        No siis sama, En ymmärrä tuota yhtään sen enempää kuin, jos ihminen kokisi fyysistä kipua, tietäisi sen syyn, eikä yrittäisi tehdä yhtään mitään. Jalassani on naula, antaa olla. 🤔


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En mielestäni. Kun näen kipua, ratkaisujen miettiminen yhdessä on minun mielestäni suurinta empatiaa ja välittämistä.

        Jotkut eivät vain halua ratkaisuja. He haluavat rypeä kivussa. Annan heille sen vapauden tietysti.

        🦄

        ”Olen kokenut konkurssin. Olen perikadossa, eikä minulla ole enää ketään rakasta lähelläni. Joskus ajattelen, että kuolema on ainoa pelastukseni.”


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Olen kokenut konkurssin. Olen perikadossa, eikä minulla ole enää ketään rakasta lähelläni. Joskus ajattelen, että kuolema on ainoa pelastukseni.”

        Menisin tuollaisen henkilön kanssa jonnekin, jossa voi tavata saman kokeneita ja ystävystyä heidän kanssaan. Sen jälkeen opastaisin häntä tahojen luo, jotka neuvovat uuden yrityksen perustamisessa ja rahoituksen hakemisessa. Konkurssi on mitä parhainta oppia yrityselämässä.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Menisin tuollaisen henkilön kanssa jonnekin, jossa voi tavata saman kokeneita ja ystävystyä heidän kanssaan. Sen jälkeen opastaisin häntä tahojen luo, jotka neuvovat uuden yrityksen perustamisessa ja rahoituksen hakemisessa. Konkurssi on mitä parhainta oppia yrityselämässä.

        🦄

        ”Sinun avustasi ei ollut mitään apua. Sanahelinää, josta puuttuu sielu. Teen omat johtopäätökseni. Heippa.”


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Olen kokenut konkurssin. Olen perikadossa, eikä minulla ole enää ketään rakasta lähelläni. Joskus ajattelen, että kuolema on ainoa pelastukseni.”

        Itsemurhalla uhkailija tarvitsee ammattiapua, Yhdenkään ykstyishenkilön ei kuuluisi joutua itsetuhoisen kohtaloa harteillaan kantamaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Sinun avustasi ei ollut mitään apua. Sanahelinää, josta puuttuu sielu. Teen omat johtopäätökseni. Heippa.”

        "Saat tietysti tehdä niin, mutta on kovin epäkohteliasta muotoilla vastaus noin ihmiselle, joka halusi auttaa."

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Olen kokenut konkurssin. Olen perikadossa, eikä minulla ole enää ketään rakasta lähelläni. Joskus ajattelen, että kuolema on ainoa pelastukseni.”

        Ja se nimenomaan ON empatiaa, että pyrkii etsimään tuollaiselle henkilölle oikeaa apua, eikä leikkimään hänelle terapeuttia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Olen kokenut konkurssin. Olen perikadossa, eikä minulla ole enää ketään rakasta lähelläni. Joskus ajattelen, että kuolema on ainoa pelastukseni.”

        Jos ihminen tosissaan uhkailee itsemurhalla, niin hän tosiaan tarvitsee ammatiapua, kuten tossa jo todettiin. Jos taas henkilö vain uhkailee itsemurhalla, niin hänen on aivan turha valittaa empatiavajeesta. Se suurempaa empatiavajetta ei olekaan, kuin uhkailla itsemurhalla!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ihminen tosissaan uhkailee itsemurhalla, niin hän tosiaan tarvitsee ammatiapua, kuten tossa jo todettiin. Jos taas henkilö vain uhkailee itsemurhalla, niin hänen on aivan turha valittaa empatiavajeesta. Se suurempaa empatiavajetta ei olekaan, kuin uhkailla itsemurhalla!

        Niin. Minä en edes huomannut tuota itsemurha-uhkailua. Mietin, onko konkurssiprosessi vielä kesken ja mitä velkojat onnistuivat saamaan. Mietin myös, onko henkilöllä liiketoimintakielto.

        Mietin myös, kumpi tuolle henkilölle on tärkeämpää: valittaa konkurssistaan vai kerätä osaamisensa ja yrittää uudelleen.

        Hänen vastauksestaan päättelin myös, että ystävien puute voi johtua myös töykeästä käytöksestä. Kukaan ei tule maailmassa toimeen ilman muiden apua. Toki jokainen saa vapaasti hätistää avun tarjoajat pois ympäriltään. Se ei ole kiellettyä.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin. Minä en edes huomannut tuota itsemurha-uhkailua. Mietin, onko konkurssiprosessi vielä kesken ja mitä velkojat onnistuivat saamaan. Mietin myös, onko henkilöllä liiketoimintakielto.

        Mietin myös, kumpi tuolle henkilölle on tärkeämpää: valittaa konkurssistaan vai kerätä osaamisensa ja yrittää uudelleen.

        Hänen vastauksestaan päättelin myös, että ystävien puute voi johtua myös töykeästä käytöksestä. Kukaan ei tule maailmassa toimeen ilman muiden apua. Toki jokainen saa vapaasti hätistää avun tarjoajat pois ympäriltään. Se ei ole kiellettyä.

        🦄

        En mä tarkoittanut lainkaan moittia sinua. Kyse olis tuosta, joka ensin kyseli empatian perään ja sitten kirjottaa tollasen, jossa vihjataan itsensä tappamiseen. Jos nyt siis oli sama tyyppi, joka molemmat kirjoitti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En mä tarkoittanut lainkaan moittia sinua. Kyse olis tuosta, joka ensin kyseli empatian perään ja sitten kirjottaa tollasen, jossa vihjataan itsensä tappamiseen. Jos nyt siis oli sama tyyppi, joka molemmat kirjoitti.

        En mitenkään tulkinnut viestiäsi moitteena. Vastasin sinulle, koska tuo lainausmerkeillä kirjoittanut ei kyennyt järkevään keskusteluun.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ok. Onko sinun mielestäsi siis niin, että syvällistä keskustelua ei voi lainkaan käydä, ilman että sen keskustelun pitää olla jollain tasolla emotionaalinen? Mulla on varmasti päässäni jotain vikaa, kun en mä keksi miten esimerkiksi jostain universumin luonteesta voisi keskustella emotionaalisesti läsnäollen. No ehkä mä ymmärrän tämän jotenkin ihan totaalisen väärin. 😃

        Syvällinen keskustelu on ilman muuta tunnepohjaista, empaattista. Jotain hyvin henkilökohtaisten tunteiden, ajatusten, kokemusten jakamista. Vain empatian avulla voi eläytyä toisen kokemuksiin.

        Suurimmat yhteentörmäykset ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa tapahtuu puutteellisten tunnetaitojen vuoksi. Sellaisesta ei synny mitään syvällistä.

        - Sheena


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Syvällinen keskustelu on ilman muuta tunnepohjaista, empaattista. Jotain hyvin henkilökohtaisten tunteiden, ajatusten, kokemusten jakamista. Vain empatian avulla voi eläytyä toisen kokemuksiin.

        Suurimmat yhteentörmäykset ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa tapahtuu puutteellisten tunnetaitojen vuoksi. Sellaisesta ei synny mitään syvällistä.

        - Sheena

        Ok. Sanon sulle saman, kuin tuossa jo toiselle alempana, että tuosta näkyy selvästi tässäkin keskutelussa olevan vähintään nuo kaksi eroavaa eroavaa näkökulmaa. On tuo, että itse aiheen pitää olla emotionaalinen ja sitten se, että aiheen pitää aiheena olla jotenkin "vaikea" ja monitulkintainen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Syvällinen keskustelu on ilman muuta tunnepohjaista, empaattista. Jotain hyvin henkilökohtaisten tunteiden, ajatusten, kokemusten jakamista. Vain empatian avulla voi eläytyä toisen kokemuksiin.

        Suurimmat yhteentörmäykset ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa tapahtuu puutteellisten tunnetaitojen vuoksi. Sellaisesta ei synny mitään syvällistä.

        - Sheena

        👍 Juuri näin, keskustelu muuttuu siinä vaiheessa syvälliseksi kun se alkaa herättää myös tuntemuksia, aihe saa olla mitä tahansa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä en osaa tuota. En ymmärrä, miksi kukaan haluaisi kokea kipua ilman, että pyrkisi siitä eroon jollain ratkaisulla.

        En sitten voi lainkaan ymmärtää niitä, jotka haluavat vain istua siinä kivun keskellä ratkaisematta asioitaan tai käsittelemättä tunteitaan.

        🦄

        Kipu ja kärsimys on saumaton osa elämää. Tarkoitus ei ole jäädä vellomaan tai jumiin kärsimyksiin, silti niiden jakaminen toiselle ihmiselle helpottaa. Siis pelkästään jakaminen helpottaa. Jakaminen ei välttämättä helpota ollenkaan vaan päinvastoin, voi pahentaa tilannetta entisestään, jos toinen alkaa keksiä ratkaisuehdoituksia. Syvällisyys tarkoittaa nimenomaan sitä, että osaa ottaa hyväksyen vastaan toisen tunteet/tapahtumat/kriisit/ongelmat. Vain kuunnella, kysellä, tarjota olkapäätä. Tämän jälkeen ehkä voi tilanteesta riippuen kysyä, mitä toinen haluaa/tarvitsee. Monet kysyvät automaattisesti avautumisen jälkeen "mitä sinä tekisit?" tai vaikeammin "mitä tekisit, jos olisit minä?".

        - Sheena


      • Anonyymi
        E-Lukka kirjoitti:

        👍 Juuri näin, keskustelu muuttuu siinä vaiheessa syvälliseksi kun se alkaa herättää myös tuntemuksia, aihe saa olla mitä tahansa

        Ahaa ... eli siis jos kerron syvästä harmistuksentunteestani (en käytä nyt sitä vee-sanaa) tietokonettani kohtaan ja se herättää toisessa tunnereaktion, se on syvällinen keskustelu?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No siis sama, En ymmärrä tuota yhtään sen enempää kuin, jos ihminen kokisi fyysistä kipua, tietäisi sen syyn, eikä yrittäisi tehdä yhtään mitään. Jalassani on naula, antaa olla. 🤔

        Kun kokee fyysistä kipua, se vaikuttaa vääjäämättä myös psyykkeeseen. Varmaan jokainen haluaisi olla terve eikä kärsiä kivuista. Silti on paljon ihmisiä, joiden sairauksia ei voi parantaa (hoitoa voi yrittää), eikä varsinkaan niin yksinkertaisesti kuin ottamalla jalasta pois kipua tuottava naula.

        Monella on vaikea ottaa vastaan monisairaan kiputuntoja ja sitä kokonaisuudessaan miten kaikki sairaudet vaikuttavat/vaikeuttavat hänen elämäänsä. Monisairaat jos ketkä ymmärtävät, ettei kaikkea voi korjata/parantaa, ei ole ratkaisuja. Silti kannattaa kertoa tunnoistaan muille.

        - Sheena


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ahaa ... eli siis jos kerron syvästä harmistuksentunteestani (en käytä nyt sitä vee-sanaa) tietokonettani kohtaan ja se herättää toisessa tunnereaktion, se on syvällinen keskustelu?

        Älä höpise, aiot vain analysoida mun tokaisuni kuoliaaksi 😁


      • Anonyymi
        E-Lukka kirjoitti:

        Älä höpise, aiot vain analysoida mun tokaisuni kuoliaaksi 😁

        Yritän saada tähän jotain tolkkua. Kun tässä nyt on oikeita tunteita, joilla voi käydä syvällistä keskustelua ja vääriä tunteita, joilla sitä ei voi käydä. Sitten on oikeita aiheita ja vääriä aiheita ja sitten on näkemyksiä, että aiheella ei ole mitään väliä ja toisaalta sitten sillä tunteellakaan ei ole mitään väliä ja silti kyllähän kaikki tietävät mitä on syvällinen keskustelu. WTF. Ei tästä nyt oikein sellainen tunne tule, että kaikki tietävät 🙂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun kokee fyysistä kipua, se vaikuttaa vääjäämättä myös psyykkeeseen. Varmaan jokainen haluaisi olla terve eikä kärsiä kivuista. Silti on paljon ihmisiä, joiden sairauksia ei voi parantaa (hoitoa voi yrittää), eikä varsinkaan niin yksinkertaisesti kuin ottamalla jalasta pois kipua tuottava naula.

        Monella on vaikea ottaa vastaan monisairaan kiputuntoja ja sitä kokonaisuudessaan miten kaikki sairaudet vaikuttavat/vaikeuttavat hänen elämäänsä. Monisairaat jos ketkä ymmärtävät, ettei kaikkea voi korjata/parantaa, ei ole ratkaisuja. Silti kannattaa kertoa tunnoistaan muille.

        - Sheena

        Siksipä sanoikin esimerkin, jossa syy oli selkeä. 🙂


      • Anonyymi kirjoitti:

        Yritän saada tähän jotain tolkkua. Kun tässä nyt on oikeita tunteita, joilla voi käydä syvällistä keskustelua ja vääriä tunteita, joilla sitä ei voi käydä. Sitten on oikeita aiheita ja vääriä aiheita ja sitten on näkemyksiä, että aiheella ei ole mitään väliä ja toisaalta sitten sillä tunteellakaan ei ole mitään väliä ja silti kyllähän kaikki tietävät mitä on syvällinen keskustelu. WTF. Ei tästä nyt oikein sellainen tunne tule, että kaikki tietävät 🙂

        Itse asiassa on käynyt joskus niinkin etten ole tajunnut puhuneeni syvällisiä ennenkuin joku on sanonut niin tai huomaan yhtäkkiä reaktioista että nyt kosketti, toleranssit on siis aika suuret suuntaan jos toiseen, ajoituksellakin on merkitystä


      • Anonyymi
        E-Lukka kirjoitti:

        Itse asiassa on käynyt joskus niinkin etten ole tajunnut puhuneeni syvällisiä ennenkuin joku on sanonut niin tai huomaan yhtäkkiä reaktioista että nyt kosketti, toleranssit on siis aika suuret suuntaan jos toiseen, ajoituksellakin on merkitystä

        No minä en kyllä ole ikinä mitään suurempia reaktioita noissa nähnyt. Tai no täällä on joku joskus sanonut, että tuli kyyneleet silmiin lukiessa, mutta mistäpä näistä palstajutuista totuutta tietää.


      • Anonyymi
        E-Lukka kirjoitti:

        Itse asiassa on käynyt joskus niinkin etten ole tajunnut puhuneeni syvällisiä ennenkuin joku on sanonut niin tai huomaan yhtäkkiä reaktioista että nyt kosketti, toleranssit on siis aika suuret suuntaan jos toiseen, ajoituksellakin on merkitystä

        Noista tunteista tuli mieleeni, että sekin on hämmentävää nyt tässä ketjussa ja tuossa toisessa aloituksessa linkkaamassani ketjussa, että välillä ne samat ihmiset, jotka korostavat niiden tunteiden ja sen tuntemisen tärkeyttä, antavat ymmärtää tai suorastaan sanovat, että olisi olemassa vain yksi oikea tapa tuntea sitä tunnetta. Ja jos ei tunne oikein, niin se on sitten pinnallista. Minä ainakin oletan, etteivät kaikki ihmiset tunne tiettyä tunnetta täysin samalla tavalla ja minä mielimmun kuulen miten hän sen tuntee, kuin kerron miten se kuuluisi tuntea.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Noista tunteista tuli mieleeni, että sekin on hämmentävää nyt tässä ketjussa ja tuossa toisessa aloituksessa linkkaamassani ketjussa, että välillä ne samat ihmiset, jotka korostavat niiden tunteiden ja sen tuntemisen tärkeyttä, antavat ymmärtää tai suorastaan sanovat, että olisi olemassa vain yksi oikea tapa tuntea sitä tunnetta. Ja jos ei tunne oikein, niin se on sitten pinnallista. Minä ainakin oletan, etteivät kaikki ihmiset tunne tiettyä tunnetta täysin samalla tavalla ja minä mielimmun kuulen miten hän sen tuntee, kuin kerron miten se kuuluisi tuntea.

        Näinhän se on. Kukaan tuskin täysin pystyy tuntemaan kuten toinen tuntee, mutta itselle esim. riittää, että toinen edes yrittää ymmärtää mitä itse tuntee ja sanoittaa sitä tai yrittää ymmärtää minä tunnen.

        Minusta se on okei.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Näinhän se on. Kukaan tuskin täysin pystyy tuntemaan kuten toinen tuntee, mutta itselle esim. riittää, että toinen edes yrittää ymmärtää mitä itse tuntee ja sanoittaa sitä tai yrittää ymmärtää minä tunnen.

        Minusta se on okei.

        Se on okei, niin kauan kun kykenee hyväksymään, että toisen ei ole mikään pakko tuntea samoin, eikä se ole mitenkään väärin. Kaikki eivät edes siihen oikein kykene. 🙂


      • Anonyymi kirjoitti:

        Se on okei, niin kauan kun kykenee hyväksymään, että toisen ei ole mikään pakko tuntea samoin, eikä se ole mitenkään väärin. Kaikki eivät edes siihen oikein kykene. 🙂

        Olen samaa mieltä. Ne tunteet tulee samansorttisina, jos on tullakseen. Ei ne väkisin tule, eikä ole mitä kaivataan.


      • Huitale kirjoitti:

        Olen samaa mieltä. Ne tunteet tulee samansorttisina, jos on tullakseen. Ei ne väkisin tule, eikä ole mitä kaivataan.

        Itelläni ehkä on kyse tuossa syvällisessä kohtaamisessa sekin, että kokisin joskus samankaltaisen ihmisen tunteet kuin itse olen. Joka tuntee vahvasti ja ilmaisee ne reippaasti. Tuntuu, että löydän aina kaikki jääkalikat elämääni. 😜


      • Huitale kirjoitti:

        Itelläni ehkä on kyse tuossa syvällisessä kohtaamisessa sekin, että kokisin joskus samankaltaisen ihmisen tunteet kuin itse olen. Joka tuntee vahvasti ja ilmaisee ne reippaasti. Tuntuu, että löydän aina kaikki jääkalikat elämääni. 😜

        Jotka analysoi leipänsäkin puhki sen sijaan, että heittäytyisi tunteelle ja tuntisi, vitut järkeilystä välillä.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Olen samaa mieltä. Ne tunteet tulee samansorttisina, jos on tullakseen. Ei ne väkisin tule, eikä ole mitä kaivataan.

        Mä luulen, että iso osa tuosta on synnynnäistä ja hyvinkin esim. synnynnäiseen temperamenttiin linkittyvää. Tai pelkkä mutuhan tuo on.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No minä en kyllä ole ikinä mitään suurempia reaktioita noissa nähnyt. Tai no täällä on joku joskus sanonut, että tuli kyyneleet silmiin lukiessa, mutta mistäpä näistä palstajutuista totuutta tietää.

        Silmästä silmään elävässä elämässä, eikä tässä korviketodellisuudessa


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Itelläni ehkä on kyse tuossa syvällisessä kohtaamisessa sekin, että kokisin joskus samankaltaisen ihmisen tunteet kuin itse olen. Joka tuntee vahvasti ja ilmaisee ne reippaasti. Tuntuu, että löydän aina kaikki jääkalikat elämääni. 😜

        Mä en usko sellaista ihmistä olevankaan, joka kokisi samoin kuin minä. Ei siksi, että olisin erikoisen ainutlaatuinen, vaan koska muuttujia on niin tuhottoman paljon. Jos nyt edes jokin tuntemus osuu kohdilleen, niin sekin olisi jo aika hyvin. 🙂


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mä luulen, että iso osa tuosta on synnynnäistä ja hyvinkin esim. synnynnäiseen temperamenttiin linkittyvää. Tai pelkkä mutuhan tuo on.

        Oot varmaan oikeessa.

        Osalla ihmisistä tuntuu koko ajattelukuvio kulkevan ihan erilailla mitä vaikka mulla ja silloin on vaikeaa löytää välillä mihin tarttua, että pääsee kärryille. Silloin helpompaa on, jos on just kaltaisensa. Että kumpikin puhuu ns. samaa kieltä, eikä vain samaa kieltä tajuamatta mitä toinen puhuu.


      • Anonyymi
        E-Lukka kirjoitti:

        Silmästä silmään elävässä elämässä, eikä tässä korviketodellisuudessa

        Sitä juuri tarkoitin tuolla alkuosuudella. Minä en ole niiden hyviksi ja syvällisiksi kehuttujen keskustelujen moisia aspekteja koskaan huomannutkaan. Minulle ne ovat olleet ihan normaaleja keskusteluja.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mä en usko sellaista ihmistä olevankaan, joka kokisi samoin kuin minä. Ei siksi, että olisin erikoisen ainutlaatuinen, vaan koska muuttujia on niin tuhottoman paljon. Jos nyt edes jokin tuntemus osuu kohdilleen, niin sekin olisi jo aika hyvin. 🙂

        No sama, en minäkään erityisenä itteeni pidä, vaikka välillä piruuttani silleen esiinnynkin, mutta juu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Noista tunteista tuli mieleeni, että sekin on hämmentävää nyt tässä ketjussa ja tuossa toisessa aloituksessa linkkaamassani ketjussa, että välillä ne samat ihmiset, jotka korostavat niiden tunteiden ja sen tuntemisen tärkeyttä, antavat ymmärtää tai suorastaan sanovat, että olisi olemassa vain yksi oikea tapa tuntea sitä tunnetta. Ja jos ei tunne oikein, niin se on sitten pinnallista. Minä ainakin oletan, etteivät kaikki ihmiset tunne tiettyä tunnetta täysin samalla tavalla ja minä mielimmun kuulen miten hän sen tuntee, kuin kerron miten se kuuluisi tuntea.

        No ainakin on aineksia keittää oman tyylisensä keitos kunhan yhdistelee palstahöpinöihin mukaan vielä tosielämän kokemuksiaan 👩‍🍳


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Oot varmaan oikeessa.

        Osalla ihmisistä tuntuu koko ajattelukuvio kulkevan ihan erilailla mitä vaikka mulla ja silloin on vaikeaa löytää välillä mihin tarttua, että pääsee kärryille. Silloin helpompaa on, jos on just kaltaisensa. Että kumpikin puhuu ns. samaa kieltä, eikä vain samaa kieltä tajuamatta mitä toinen puhuu.

        Niinhän se on, että joskus kieli näyttää samalta, sanat ovat samat, mutta sisältö on puhdasta hepreaa.

        Itseäni välillä hämmentää tosi paljon, kun joku ihminen, joka yleensä näyttäytyy mulle fiksuna ja älykkäänäkin, sitten esittääkin aivan ihmeellisiä ajatuksia. Jotenkin niin, että se ihminen vaikka yleensä tarkastelee asiat monelta kulmalta, mutta sitten yhtäkkiä jokin ajatus on ihan paikalleen juuttunut eikä siihen mitenkään kykene näyttämään edes pientä valoa jollekin toiselle kulmalla. Sitä voi joskus jäädä miettimään, että miksi. Mikä juuri siinä asiassa on niin erilaista. Sitten sitä voi usein saada sen kommentin, että älä ajattele sitä noin syvällisesti tai jotain muuta vastaavaa. 🙂


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niinhän se on, että joskus kieli näyttää samalta, sanat ovat samat, mutta sisältö on puhdasta hepreaa.

        Itseäni välillä hämmentää tosi paljon, kun joku ihminen, joka yleensä näyttäytyy mulle fiksuna ja älykkäänäkin, sitten esittääkin aivan ihmeellisiä ajatuksia. Jotenkin niin, että se ihminen vaikka yleensä tarkastelee asiat monelta kulmalta, mutta sitten yhtäkkiä jokin ajatus on ihan paikalleen juuttunut eikä siihen mitenkään kykene näyttämään edes pientä valoa jollekin toiselle kulmalla. Sitä voi joskus jäädä miettimään, että miksi. Mikä juuri siinä asiassa on niin erilaista. Sitten sitä voi usein saada sen kommentin, että älä ajattele sitä noin syvällisesti tai jotain muuta vastaavaa. 🙂

        Heh, mulla tulee samanlaisia ihmettelyn hetkiä, kun pidän jonkun ajattelua varsin omituisena ja puusilmäisenä. 😅

        Sitten rupeekin sukset menee hiljalleen pian ristiin.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Heh, mulla tulee samanlaisia ihmettelyn hetkiä, kun pidän jonkun ajattelua varsin omituisena ja puusilmäisenä. 😅

        Sitten rupeekin sukset menee hiljalleen pian ristiin.

        Mä yritän kyllä yleensä kysyä, mutta täällä moni kokee vilpittömänkin kysymisen vääräksi ja tulkitsee sen väärin. Kuten nyt vaikka tuolla alempana, kun mainittiin "kinaamisesta ja todistelemisesta". Aika turhaahan se on edes jatkaa siinä kohtaa, kun oletus on tuollainen. 🙂


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mä yritän kyllä yleensä kysyä, mutta täällä moni kokee vilpittömänkin kysymisen vääräksi ja tulkitsee sen väärin. Kuten nyt vaikka tuolla alempana, kun mainittiin "kinaamisesta ja todistelemisesta". Aika turhaahan se on edes jatkaa siinä kohtaa, kun oletus on tuollainen. 🙂

        Juu, niin yrität. Kyllä mäkin yritän mutta se usein otetaan vittuiluna tai ylimielisyytenä, vaikka on? perässä. Sittenhän mä en enää jaksakkaan noteerata toista fiksusti, kun se sille tielle menee. Aattelen että menköön miten menee, ei jaksa.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Juu, niin yrität. Kyllä mäkin yritän mutta se usein otetaan vittuiluna tai ylimielisyytenä, vaikka on? perässä. Sittenhän mä en enää jaksakkaan noteerata toista fiksusti, kun se sille tielle menee. Aattelen että menköön miten menee, ei jaksa.

        En tiedä tekevätkö ihmiset sen tahallaan vai mikä sen aiheuttaa. Tulkitsevat muita oman toimintansa kautta (mä toistan itseäni kuin papukaija)?


      • Anonyymi kirjoitti:

        En tiedä tekevätkö ihmiset sen tahallaan vai mikä sen aiheuttaa. Tulkitsevat muita oman toimintansa kautta (mä toistan itseäni kuin papukaija)?

        Jaa-a, ehkä jotkut tekeekin. Mä teen sen turhautuessani selittämään.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Jaa-a, ehkä jotkut tekeekin. Mä teen sen turhautuessani selittämään.

        🙂 Mä menen yleensä siinä kohtaa keittämään itselleni kahvit.


      • Anonyymi kirjoitti:

        🙂 Mä menen yleensä siinä kohtaa keittämään itselleni kahvit.

        Niin teen minäkin tai jotain muuta.


      • E-Lukka kirjoitti:

        👍 Juuri näin, keskustelu muuttuu siinä vaiheessa syvälliseksi kun se alkaa herättää myös tuntemuksia, aihe saa olla mitä tahansa

        Usein kun keskustelen epä-syvällisiä mummelin tai wanhan naisen kanssa niin tunnen joko sääliä tai myötähäpeää.


      • Jalkamies kirjoitti:

        Usein kun keskustelen epä-syvällisiä mummelin tai wanhan naisen kanssa niin tunnen joko sääliä tai myötähäpeää.

        😁 no tunnetko itsesi syvälliseksi silloin? Edes hetkellisesti...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noista tunteista tuli mieleeni, että sekin on hämmentävää nyt tässä ketjussa ja tuossa toisessa aloituksessa linkkaamassani ketjussa, että välillä ne samat ihmiset, jotka korostavat niiden tunteiden ja sen tuntemisen tärkeyttä, antavat ymmärtää tai suorastaan sanovat, että olisi olemassa vain yksi oikea tapa tuntea sitä tunnetta. Ja jos ei tunne oikein, niin se on sitten pinnallista. Minä ainakin oletan, etteivät kaikki ihmiset tunne tiettyä tunnetta täysin samalla tavalla ja minä mielimmun kuulen miten hän sen tuntee, kuin kerron miten se kuuluisi tuntea.

        Syvällisyys tulee siitä, kun molemmat kohtaavat hyväksyen tunnetasolla toisensa. Hyväksymiseen liittyy oleellisesti, ettei käy kritisoimaan millään tavalla toisen tapaa tuntea.

        Edelleen syvällisyys on vaikea rasti, jos toinen ei oikeasti kuuntele/kuule, ei edes yritä ymmärtää mitä toinen sanoo ja kertoo, pikemminkin yrittää keskeyttää ja vältellä toisen kertomusta. Ihminen kohtaa erilaisia tuntemuksia päivittäin, tunteita tulee ja menee. Jotkut niistä jäävät vaivaamaan, eikä sitä välttämättä edes tiedosta itse. Kun sitten joku kertoo asiasta, johon itsellä liittyy "hämäriä" tunteita tai kerrottu asia herättää eloon tunteita, joita haluaisi (tiedostaen/tiedostamatta) vältellä, tämä vaikuttaa vuorovaikutukseen, vastavuoroisuuteen, siihen miten pystyy ottamaan vastaan sanomia toisilta ihmisiltä.

        Syvällisyyttä on mahdollista kokea myös ilman sanoja, kunhan tuo tunnekohtaaminen on kohdallaan. Itseäni aina kiinnostaa paitsi se mitä joku sanoo, se mitä ei sanota. Aika usein, jos ihminen käy väittämään että tunteita on tunnettava prikulleen samalla tavalla, tai itse tuntee jotain paljon enemmän(=paremmin) kuin toinen, on aika ilmiselvää, että väittäjällä on vahva tunnelukko tuossa tunteessa. Toiselta puolelta, jos väittää syvällisyyden olevan pelkkää "tuntevien" ihmisten turhaa höpinää tai sanoo olevansa surkea tunteiden käsittelyssä, omat tunteet ovat lukossa.

        Syvällisyyttä ilmenee myös eri asteita aina sen mukaan miten syvälle ko. keskustelevat ihmiset onnistuvat pääsemään. Ja vaikka tietyn henkilön kanssa voisi käydä syvällisiä keskusteluja helposti, on täysin selvää, ettei näitä keskusteluja kaikenaikaa voi käydä. Elämässä on tilaa kaikelle muulle kuten pinnallisuudelle.. 🤷‍♀️

        - Sheena


    • Anonyymi

      "Tyveen saakka".

      AV

      • Anonyymi

        Siinä ei kovin syvälle päästä.


    • Anonyymi

      Tuli tuosta lihapiirakkakeskustelusta mieleen tällainen mahdollisesti syvällinen kysymys:

      Onko maailmassa yhtäkään kulttuuria, jossa ei olisi tapana leipoa lihaa jonkin viljasta tehdyn taikinan sisään ja kypsentää tai lämmittää ne pakettina? Tuo taitaa olla jonkinlainen globaali proteiinin, rasvan ja hiilihydraattien standardikombinaatio.

      🦄

      • Anonyymi

        Meinaatko sitä että olet "lihapiirakka"?

        AV


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meinaatko sitä että olet "lihapiirakka"?

        AV

        No sitä en kyllä meinannut, enkä mielestäni kirjoittanutkaan.

        Kommenttisi on ikävän limainen. 🤮🤮🤮 Eli voisit mennä muualle vihjailuinesi.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No sitä en kyllä meinannut, enkä mielestäni kirjoittanutkaan.

        Kommenttisi on ikävän limainen. 🤮🤮🤮 Eli voisit mennä muualle vihjailuinesi.

        🦄

        Meinasin vain sitä että sinustakin löytyy näkyvä kuori ja se sisin, molemmat täytyy lämmittää yhdessä. Mutta, onhan tuo toki oksettava ajatus.

        AV


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meinasin vain sitä että sinustakin löytyy näkyvä kuori ja se sisin, molemmat täytyy lämmittää yhdessä. Mutta, onhan tuo toki oksettava ajatus.

        AV

        Sarvea ei saa laittaa mikroaaltouuniin! Se on pinkkiä vuorikristallia ja poksahtaa mikrossa.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sarvea ei saa laittaa mikroaaltouuniin! Se on pinkkiä vuorikristallia ja poksahtaa mikrossa.

        🦄

        Olen varma siitä, ei tarvitse todistaa.

        AV


    • Anonyymi

      Se on jotain, mistä palstalla ja julkisesti ei keskustella. Jos keskustellaankin, sen sisällön ymmärtää ainoastaan kaksi syvällisesti keskenään keskustelevaa keskustelijaa.

    • Anonyymi

      Minulle syvällisyys keskusteluissa merkitsee sitä, että voi jakaa keskustelunaiheeseen liittyvät tunteensa keskustelukumppanille. Jos puhun aiheesta, joka ei herätä minussa mitään tunteita, en koe puhuvani syvällisiä. Jos minusta tuntuu, että vastapuoli ymmärtää tai ilmaisee kysymyksillä olevansa kiinnostunut ymmärtämään, miksi ajattelen tietyllä tavalla, ajattelen, että välillämme on jonkinlainen ymmärrys, tunneyhteys. Sehän on tietenkin vain oma kokemukseni. Parhaimmillaan molemmilla olisi samankaltainen kokemus.

      • Anonyymi

        Ok. Tästä tuntuu nyt tässäkin keskustelussa olevan ainakin nuo kaksi selkeästi eroavaa näkökulmaa, että aiheen pitää olla emotionaalinen tai tai sitten aiheena jotenkin "vaikea" ja monitulkintainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ok. Tästä tuntuu nyt tässäkin keskustelussa olevan ainakin nuo kaksi selkeästi eroavaa näkökulmaa, että aiheen pitää olla emotionaalinen tai tai sitten aiheena jotenkin "vaikea" ja monitulkintainen.

        En oikein ymmärrä kumpaakaan.

        Sekä voimakas tunnelataus että puutteelliset tiedot tai muut mahdollisuudet asian käsittelyyn vaikuttavat yleensä juuri negatiivisesti siten, ettei aihetta pysty tarkastelemaan monipuolisesti.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En oikein ymmärrä kumpaakaan.

        Sekä voimakas tunnelataus että puutteelliset tiedot tai muut mahdollisuudet asian käsittelyyn vaikuttavat yleensä juuri negatiivisesti siten, ettei aihetta pysty tarkastelemaan monipuolisesti.

        🦄

        En minäkään tajua noista kumpaakaan, mutta yritän saada edes jotain tolkkua tähän miten tässä tuota tunnutaan kokevan. 😂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En oikein ymmärrä kumpaakaan.

        Sekä voimakas tunnelataus että puutteelliset tiedot tai muut mahdollisuudet asian käsittelyyn vaikuttavat yleensä juuri negatiivisesti siten, ettei aihetta pysty tarkastelemaan monipuolisesti.

        🦄

        Jos minä edes yrittäisin jotenkin määrittää syvällisen keskustelun (omasta näkökulmastani), niin minulle se olisi varmaan pöyhiä aihe mariaanien haudan pohjamutia myöten läpi. Tuo näkökulma ei nähdäkseni ole ainakaan vielä saanut tässä kauheasti kannatusta. 😃


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En minäkään tajua noista kumpaakaan, mutta yritän saada edes jotain tolkkua tähän miten tässä tuota tunnutaan kokevan. 😂

        😂😂

        Noh. Luulen että tähän tulee kohta joku kertomaan, että olemme empatiakyvyttömiä hirviöitä. 🤔

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En minäkään tajua noista kumpaakaan, mutta yritän saada edes jotain tolkkua tähän miten tässä tuota tunnutaan kokevan. 😂

        Teille kummallekin.

        Ehkä teidän ei ole tarkoituskaan ymmärtää eri asioiden syvempiä puolia. Ehkä teidän tarkoitus on pysyä siinä pinnallisuudessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Teille kummallekin.

        Ehkä teidän ei ole tarkoituskaan ymmärtää eri asioiden syvempiä puolia. Ehkä teidän tarkoitus on pysyä siinä pinnallisuudessa.

        Mä ymmärtäisin tuon näkökulman, jollei minulle jatkuvasti sanottaisi, että kanssani on ollut mukava ja syvällinen keskutelu ja toisaalta myös jatkuvasti moitittaisi, että ajattelen liian syvällisesti. Tuossa on jokin perustavaa laatua oleva ristiriita, joka olisi kiva ymmärtää. 🙂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Teille kummallekin.

        Ehkä teidän ei ole tarkoituskaan ymmärtää eri asioiden syvempiä puolia. Ehkä teidän tarkoitus on pysyä siinä pinnallisuudessa.

        Ja siis mitä muuta varten keskustelupalstat ovat olemassa, paitsi keskustelemista? Eli ei se varmaan mitenkään haittaa, jos keskustelee vaikka nyt sitten tästä aiheesta. Vai haittaako?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos minä edes yrittäisin jotenkin määrittää syvällisen keskustelun (omasta näkökulmastani), niin minulle se olisi varmaan pöyhiä aihe mariaanien haudan pohjamutia myöten läpi. Tuo näkökulma ei nähdäkseni ole ainakaan vielä saanut tässä kauheasti kannatusta. 😃

        Jos sen noin määrittelee, liika tunnepitoisuus on siinä ehdottomasti haitaksi.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos sen noin määrittelee, liika tunnepitoisuus on siinä ehdottomasti haitaksi.

        🦄

        Hyvin suurella todennäköisyydellä kyllä. Sen takia kukaan muu ei varmaan ole sitä vielä tässä esittänytkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja siis mitä muuta varten keskustelupalstat ovat olemassa, paitsi keskustelemista? Eli ei se varmaan mitenkään haittaa, jos keskustelee vaikka nyt sitten tästä aiheesta. Vai haittaako?

        Eihän siitä keskustelusta ikinä haittaa ole. Kunhan keskustellaan eikä kinata tai todistella oikeassa olemista. Se on hyvin vulgaaria ja estää varmasti syvällisemmän keskustelun. Tahto ymmärtää taas voi synnyttää sellaisen syvällisemmän keskustelun. Mutta sellaisen määritteleminen tappaa sen jo kohtuunsa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Teille kummallekin.

        Ehkä teidän ei ole tarkoituskaan ymmärtää eri asioiden syvempiä puolia. Ehkä teidän tarkoitus on pysyä siinä pinnallisuudessa.

        Sitäpaitsi ... mä olen nähnyt monet kerrat tällä palstalla sanottavan, että 🦄 keskustelee hyvin syvällisesti. Tuokin on aikamoinen ristiriita minusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän siitä keskustelusta ikinä haittaa ole. Kunhan keskustellaan eikä kinata tai todistella oikeassa olemista. Se on hyvin vulgaaria ja estää varmasti syvällisemmän keskustelun. Tahto ymmärtää taas voi synnyttää sellaisen syvällisemmän keskustelun. Mutta sellaisen määritteleminen tappaa sen jo kohtuunsa.

        Jos näet tuollaisia tässä, niin meillä on selvästi hyvin erilainen näkemys kinaamisesta ja todistelemisesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitäpaitsi ... mä olen nähnyt monet kerrat tällä palstalla sanottavan, että 🦄 keskustelee hyvin syvällisesti. Tuokin on aikamoinen ristiriita minusta.

        Minun mielestäni hän ei keskustele syvällisesti. Hän ei kykene sellaiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minun mielestäni hän ei keskustele syvällisesti. Hän ei kykene sellaiseen.

        Okei. Tuostakin siis vallitsee palstalla selkeästi eriäviä näkemyksiä. 🙂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos näet tuollaisia tässä, niin meillä on selvästi hyvin erilainen näkemys kinaamisesta ja todistelemisesta.

        En sanonut niin. Mutta sellaista täällä yleensä on. Sen takia täällä ei kukaan keskustele syvällisesti mistään. Joko ei kykene sellaiseen tai pelkää sukeltaa syvemmälle.

        Syvyys alkaa tosiaan aina tahdosta ymmärtää. Ymmärryksen lisääntyessä alkaa tieto muuttua tietämiseksi. Tietoa on jotain, minkä jokainen voi googlettaa tai lukea jostain. Tietäminen on jotain, mikä virtaa jokaisesta itsestä. Se on se ymmärrys. Ja silloin täytyy tosiaan ottaa huomioon kaikki mahdollinen ja mahdoton. Myös se tunnepuoli, emotionaalinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Okei. Tuostakin siis vallitsee palstalla selkeästi eriäviä näkemyksiä. 🙂

        Hänellä on liian iso tarve olla oikeassa kyetäkseen sellaiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En sanonut niin. Mutta sellaista täällä yleensä on. Sen takia täällä ei kukaan keskustele syvällisesti mistään. Joko ei kykene sellaiseen tai pelkää sukeltaa syvemmälle.

        Syvyys alkaa tosiaan aina tahdosta ymmärtää. Ymmärryksen lisääntyessä alkaa tieto muuttua tietämiseksi. Tietoa on jotain, minkä jokainen voi googlettaa tai lukea jostain. Tietäminen on jotain, mikä virtaa jokaisesta itsestä. Se on se ymmärrys. Ja silloin täytyy tosiaan ottaa huomioon kaikki mahdollinen ja mahdoton. Myös se tunnepuoli, emotionaalinen.

        Sitten sinulla varmaankin oli jokin muu syy sanoa tuo. Syy jäi minulle epäselväksi, mutta eipä sen väliä. Sillä varmaankaan ei ole mitään syvällisempää merkitystä (itseironiaa). 😂

        Tuo loppu olikin varmasti sitten todella syvällistä (no pun intended).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hänellä on liian iso tarve olla oikeassa kyetäkseen sellaiseen.

        Ei sinun tarvitse minulle näkemystäsi 🦄:sta perustella. Jokaisella on oma näkemyksensä. 🙂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitten sinulla varmaankin oli jokin muu syy sanoa tuo. Syy jäi minulle epäselväksi, mutta eipä sen väliä. Sillä varmaankaan ei ole mitään syvällisempää merkitystä (itseironiaa). 😂

        Tuo loppu olikin varmasti sitten todella syvällistä (no pun intended).

        Mitä hyötyä on tiedosta, jos ei ymmärrä sitä? Se tiedon määrä ei lisää ymmärrystä.

        Tuon yhden aika heikon esimerkin. Kun jossain keskusteluissa joku tuo esiin demokratian ja vannoo puolustavansa sitä, kysyn minä siltä että mitä se demokratia on? Saan vastaukseksi wikipedian linkin demokratian määritelmästä, vaikka en kysynyt mitään wikipedian määritelmää siitä. Kysyin toisen ymmärrystä demokratiasta, en wikipedian. Sen jälkeen, jos sellaisen saisin, kysyisin että onko esimerkiksi meillä Suomessa demokratia ja miten se käytännössä ilmenee?

        Eli jotenkin näin. Tässä on tiedon ja tietämisen ero. Tietoa, sitä omaan narratiiviin sopivaa, voi googlettaa jokainen. Tietämistä taas ei voi. Tiedon googlettajilta tulee loppumaan vastaukset, mutta minulta ei kysymykset lopu.

        Siinä päädytään aina siihen ikävään lopputulokseen, että kuin vähän ihmiset lopulta tietää mistä puhuvat. Tietoa on enemmän kuin tarpeeksi, mutta tietämistä hyvin niukasti, jos ollenkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei sinun tarvitse minulle näkemystäsi 🦄:sta perustella. Jokaisella on oma näkemyksensä. 🙂

        Se oli vaan mielipiteeni hänestä ja hänen keskustelutaidoista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minun mielestäni hän ei keskustele syvällisesti. Hän ei kykene sellaiseen.

        Näinpä koska ajattelee vain itseään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä hyötyä on tiedosta, jos ei ymmärrä sitä? Se tiedon määrä ei lisää ymmärrystä.

        Tuon yhden aika heikon esimerkin. Kun jossain keskusteluissa joku tuo esiin demokratian ja vannoo puolustavansa sitä, kysyn minä siltä että mitä se demokratia on? Saan vastaukseksi wikipedian linkin demokratian määritelmästä, vaikka en kysynyt mitään wikipedian määritelmää siitä. Kysyin toisen ymmärrystä demokratiasta, en wikipedian. Sen jälkeen, jos sellaisen saisin, kysyisin että onko esimerkiksi meillä Suomessa demokratia ja miten se käytännössä ilmenee?

        Eli jotenkin näin. Tässä on tiedon ja tietämisen ero. Tietoa, sitä omaan narratiiviin sopivaa, voi googlettaa jokainen. Tietämistä taas ei voi. Tiedon googlettajilta tulee loppumaan vastaukset, mutta minulta ei kysymykset lopu.

        Siinä päädytään aina siihen ikävään lopputulokseen, että kuin vähän ihmiset lopulta tietää mistä puhuvat. Tietoa on enemmän kuin tarpeeksi, mutta tietämistä hyvin niukasti, jos ollenkaan.

        Sinulla on oikeus näkemykseesi 🙂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En sanonut niin. Mutta sellaista täällä yleensä on. Sen takia täällä ei kukaan keskustele syvällisesti mistään. Joko ei kykene sellaiseen tai pelkää sukeltaa syvemmälle.

        Syvyys alkaa tosiaan aina tahdosta ymmärtää. Ymmärryksen lisääntyessä alkaa tieto muuttua tietämiseksi. Tietoa on jotain, minkä jokainen voi googlettaa tai lukea jostain. Tietäminen on jotain, mikä virtaa jokaisesta itsestä. Se on se ymmärrys. Ja silloin täytyy tosiaan ottaa huomioon kaikki mahdollinen ja mahdoton. Myös se tunnepuoli, emotionaalinen.

        "Syvyys alkaa tosiaan aina tahdosta ymmärtää." Nimenomaan ja sen pitää olla molemminpuolista, muuten ei ole syvällistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se oli vaan mielipiteeni hänestä ja hänen keskustelutaidoista.

        Minua jäi nyt hieman kiinnostamaan, että mistä voi päätellä minun tarpeeni "olla oikeassa", kun en sellaista väitettä kuitenkaan koskaan ole tänne kirjoittanut.

        Jos vastaat, että sen voi päätellä teksteistäni, listaathan esimerkkejä teksteistäni, joista sen voi päätellä. 🙂

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minua jäi nyt hieman kiinnostamaan, että mistä voi päätellä minun tarpeeni "olla oikeassa", kun en sellaista väitettä kuitenkaan koskaan ole tänne kirjoittanut.

        Jos vastaat, että sen voi päätellä teksteistäni, listaathan esimerkkejä teksteistäni, joista sen voi päätellä. 🙂

        🦄

        Esimerkiksi tästä viestistäsi. Haluat taas olla oikeassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Esimerkiksi tästä viestistäsi. Haluat taas olla oikeassa.

        Tuo ei ole totta. 😄 Siinä ei sanota, että haluaisin olla oikeassa, enkä tarkoita viestiäni niin. Mutta kiitos vastauksestasi. Nyt ymmärrän, että sinulla on hieman liian vilkas mielikuvitus. 😉

        Sen verran voisin vielä kommentoida, että analyysisi keskustelutaidoistani ei ole kovin syvällinen. 🤭 Ei sillä että sen aina tarvitsisikaan olla.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo ei ole totta. 😄 Siinä ei sanota, että haluaisin olla oikeassa, enkä tarkoita viestiäni niin. Mutta kiitos vastauksestasi. Nyt ymmärrän, että sinulla on hieman liian vilkas mielikuvitus. 😉

        Sen verran voisin vielä kommentoida, että analyysisi keskustelutaidoistani ei ole kovin syvällinen. 🤭 Ei sillä että sen aina tarvitsisikaan olla.

        🦄

        Se vaatii syvempää ymmärrystä, mitä sinulla ei ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se vaatii syvempää ymmärrystä, mitä sinulla ei ole.

        Avitan vähän.

        Sinun pitäisi lukea vastauksia muille keskustelijoille muiden keskustelijoiden silmin. Ehkä ymmärtäisit vähän paremmin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se vaatii syvempää ymmärrystä, mitä sinulla ei ole.

        Nyt taidat puhua keisarin uusista vaatteista. 😄 Ei niitä kaikille näytetä!

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Avitan vähän.

        Sinun pitäisi lukea vastauksia muille keskustelijoille muiden keskustelijoiden silmin. Ehkä ymmärtäisit vähän paremmin.

        Tästä sivusta totean, että halu ymmärtää ei ole sama kuin halu olla oikeassa. Jos haluaa vain olla oikeassa, niin miksi edes kysyisi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Avitan vähän.

        Sinun pitäisi lukea vastauksia muille keskustelijoille muiden keskustelijoiden silmin. Ehkä ymmärtäisit vähän paremmin.

        Voisinko saada tästä esimerkin? Ja lisäksi tulkinnan niillä toisilla silmillä.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tästä sivusta totean, että halu ymmärtää ei ole sama kuin halu olla oikeassa. Jos haluaa vain olla oikeassa, niin miksi edes kysyisi?

        Silloin voi kysyä aina sellaisia kysymyksiä, joihin tietää tai uskoo tietävänsä vastaukset. Näin minäkin teen. Kysyn kysymyksiä, joihin tiedän vastaukset. Tiedän, ettei kukaan niitä tiedä, mutta kovasti haluaisivat tietää. Ainoa ero minulla ja muilla on se, että minä tiedän sen etten tiedä. Ja tiedän senkin, ettei tiedä kukaan muukaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Silloin voi kysyä aina sellaisia kysymyksiä, joihin tietää tai uskoo tietävänsä vastaukset. Näin minäkin teen. Kysyn kysymyksiä, joihin tiedän vastaukset. Tiedän, ettei kukaan niitä tiedä, mutta kovasti haluaisivat tietää. Ainoa ero minulla ja muilla on se, että minä tiedän sen etten tiedä. Ja tiedän senkin, ettei tiedä kukaan muukaan.

        Eli tulkitse toisia itsesi kautta(ko)?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voisinko saada tästä esimerkin? Ja lisäksi tulkinnan niillä toisilla silmillä.

        🦄

        Se ei ole minun tehtävä, vaan sinun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli tulkitse toisia itsesi kautta(ko)?

        Ei, vaan tulkitsee itseään myös toisten kautta. Näkee itsensä myös toisten silmin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei, vaan tulkitsee itseään myös toisten kautta. Näkee itsensä myös toisten silmin.

        Teit tuossa kylläkin ihan toisin päin, mutta okei. 🙂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Teit tuossa kylläkin ihan toisin päin, mutta okei. 🙂

        Sinun kanssasi oli mukava keskustella. ☺️ Hyvää illanjatkoa!

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Teit tuossa kylläkin ihan toisin päin, mutta okei. 🙂

        Kaikki on yhtä kiertoa. Mitä enemmän ihmisen ymmärrys lisääntyy itseään kohtaan, se lisääntyy myös muitakin kohtaan. Ja sama päinvastoin. Kun ihmisen ymmärrys itseään kohtaan on vajavainen, on se myös muita kohtaan. Ja kun tahtoa kumpaankaan ei ole, voidaan arvailla lopputulosta.

        Ja minä kirjoitin, että tulkitsee itseään MYÖS toisten kautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinun kanssasi oli mukava keskustella. ☺️ Hyvää illanjatkoa!

        🦄

        Kiitos samoin 🙂Hyvää illanjatkoa sinnekin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki on yhtä kiertoa. Mitä enemmän ihmisen ymmärrys lisääntyy itseään kohtaan, se lisääntyy myös muitakin kohtaan. Ja sama päinvastoin. Kun ihmisen ymmärrys itseään kohtaan on vajavainen, on se myös muita kohtaan. Ja kun tahtoa kumpaankaan ei ole, voidaan arvailla lopputulosta.

        Ja minä kirjoitin, että tulkitsee itseään MYÖS toisten kautta.

        Aika vajaavaiselta tuo tulkinta tosiaan vaikutti, mutta ehkä se ymmärrys sitten lisääntyi. Mene ja tiedä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika vajaavaiselta tuo tulkinta tosiaan vaikutti, mutta ehkä se ymmärrys sitten lisääntyi. Mene ja tiedä.

        Ymmärrys ei lisäänny täällä keskustelemalla. Ymmärrys lisääntyy ajattelemalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ymmärrys ei lisäänny täällä keskustelemalla. Ymmärrys lisääntyy ajattelemalla.

        Miksi sitten keskustelet täällä? Ihan vaan aikaa tappaaksesiko?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi sitten keskustelet täällä? Ihan vaan aikaa tappaaksesiko?

        Onko kukaan mistään muusta syystä täällä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko kukaan mistään muusta syystä täällä?

        Varmaan monikin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko kukaan mistään muusta syystä täällä?

        Mä ainakin pystyisin ihan vaan tappamaan aikaani monella muullakin tavalla, jos en tästä mitään muuta irti saisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä ainakin pystyisin ihan vaan tappamaan aikaani monella muullakin tavalla, jos en tästä mitään muuta irti saisi.

        Tämä on joskus ihan ok vaihtelua kaikelle muulle.

        Mutta ei tämä täällä ainakaan minun ymmärrystäni lisää. Se onnistuu aina parhaiten yksin ja yksinäisyydessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä on joskus ihan ok vaihtelua kaikelle muulle.

        Mutta ei tämä täällä ainakaan minun ymmärrystäni lisää. Se onnistuu aina parhaiten yksin ja yksinäisyydessä.

        Jokainen omalla tavallaan ja mikä itselle parhaiten sopii.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jokainen omalla tavallaan ja mikä itselle parhaiten sopii.

        Tästä olen kyllä sitä mieltä, että se on jokaiselle ainoa tie, jos syvempi ymmärrys on tavoitteena. Silloin ymmärtää sen, mitä tarvii ymmärtää ja juuri sen verran mitä jaksaa kantaa.

        Tiedon kerääminen on taas täysin eri asia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tästä olen kyllä sitä mieltä, että se on jokaiselle ainoa tie, jos syvempi ymmärrys on tavoitteena. Silloin ymmärtää sen, mitä tarvii ymmärtää ja juuri sen verran mitä jaksaa kantaa.

        Tiedon kerääminen on taas täysin eri asia.

        Saat olla sitä mieltä. Minä taas en usko kenenkään ymmärryksen lisääntyvän itsekseen omia ajatuksiaan toistuvasti märehtien. Ihan niin suuren itseriittoisuuden tunteeseen en kykene, vaikka paljoon kykenenkin. Turha tästä kuitenkaan on sen enempää puhua. Jokainen tekee minkä itse itselleen palhaimmaksi kokee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saat olla sitä mieltä. Minä taas en usko kenenkään ymmärryksen lisääntyvän itsekseen omia ajatuksiaan toistuvasti märehtien. Ihan niin suuren itseriittoisuuden tunteeseen en kykene, vaikka paljoon kykenenkin. Turha tästä kuitenkaan on sen enempää puhua. Jokainen tekee minkä itse itselleen palhaimmaksi kokee.

        Tiedon kerääminen tarkoittaa myös toisten ajatusten kuuntelemista. Se työstäminen tapahtuu vaan yksinäisyydessä ja yksin. Se on tosin aika vaativa prosessi. Se on eräänlaista hulluuden mereen sukeltamista ja siellä uimista. Joskus siihen riittää pulahdus ja toisinaan sinne pitää jäädä pitemmäksi aikaa. Kunnes tulee aika tulla sieltä pois ja nähdä ilmiselvä. Silloin kun on valmis siihen.

        En kyllä suosittele sitä kenellekään, joka ei ole sinut hulluutensa kanssa. Jolla ei uimataidot siinä meressä riitä. Sinne voi helposti myös hukkua. Jos ei ole varma taidoistaan, ei pidä siihen mereen uimaan mennä. Se on syvempi kuin se Mariaanien hauta. Se on omaan mieleen sukeltamista ilman ohjaajaa ja opettajaa.

        Tuliko tästä nyt syvällinen keskustelu?

        Minun mielestäni ei vielä. Aika pinnallista, jos minulta kysytään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiedon kerääminen tarkoittaa myös toisten ajatusten kuuntelemista. Se työstäminen tapahtuu vaan yksinäisyydessä ja yksin. Se on tosin aika vaativa prosessi. Se on eräänlaista hulluuden mereen sukeltamista ja siellä uimista. Joskus siihen riittää pulahdus ja toisinaan sinne pitää jäädä pitemmäksi aikaa. Kunnes tulee aika tulla sieltä pois ja nähdä ilmiselvä. Silloin kun on valmis siihen.

        En kyllä suosittele sitä kenellekään, joka ei ole sinut hulluutensa kanssa. Jolla ei uimataidot siinä meressä riitä. Sinne voi helposti myös hukkua. Jos ei ole varma taidoistaan, ei pidä siihen mereen uimaan mennä. Se on syvempi kuin se Mariaanien hauta. Se on omaan mieleen sukeltamista ilman ohjaajaa ja opettajaa.

        Tuliko tästä nyt syvällinen keskustelu?

        Minun mielestäni ei vielä. Aika pinnallista, jos minulta kysytään.

        Minulta on turha syvällisyydestä kysellä. Olen sanonut jo moneen kertaan, että koko käsite on mulle täysi mysteeri.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulta on turha syvällisyydestä kysellä. Olen sanonut jo moneen kertaan, että koko käsite on mulle täysi mysteeri.

        Se taas mihin aloituksesi perustit on minun mielestäni parisuhteiden paradoksi. Ongelmana on se, että syvempää yhteyttä ei ole ja silloin kun syvempi yhteys ilmenee, sekin on liikaa. Ihmisiä ei ole tarkoitettu pitempiin suhteisiin. Sitä on heille joko liian vähän tai sitten sitä voi joissakin tapauksissa olla liikaa. Kummassakaan ei olla tyytyväisiä.

        Minulle syvällisyys henkilökohtaisesti on jotain, mistä ei pysty puhumaan. Sen voi ainoastaan tuntea. Sitä voi yrittää kuvailla, mutta se on vaan kalpea aavistus siitä tunteesta mitä kuvailee.

        Ja sanoilla saa sellaisen yhteyden toiseen. Siinäkin varoituksen sana. Jokainen sana, mikä sen yhteyden luo, on kertakäyttöinen. Ei toimi enää toista kertaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se taas mihin aloituksesi perustit on minun mielestäni parisuhteiden paradoksi. Ongelmana on se, että syvempää yhteyttä ei ole ja silloin kun syvempi yhteys ilmenee, sekin on liikaa. Ihmisiä ei ole tarkoitettu pitempiin suhteisiin. Sitä on heille joko liian vähän tai sitten sitä voi joissakin tapauksissa olla liikaa. Kummassakaan ei olla tyytyväisiä.

        Minulle syvällisyys henkilökohtaisesti on jotain, mistä ei pysty puhumaan. Sen voi ainoastaan tuntea. Sitä voi yrittää kuvailla, mutta se on vaan kalpea aavistus siitä tunteesta mitä kuvailee.

        Ja sanoilla saa sellaisen yhteyden toiseen. Siinäkin varoituksen sana. Jokainen sana, mikä sen yhteyden luo, on kertakäyttöinen. Ei toimi enää toista kertaa.

        Jos ei pysty puhumaan, niin eihän siitä silloin kannata puhua. 🙂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ei pysty puhumaan, niin eihän siitä silloin kannata puhua. 🙂

        Niinhän se Wittgensteinkin on joskus todennut :)

        Joskus on vaan tilanteita kun on helpompaa puhua kun olla puhumatta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos samoin 🙂Hyvää illanjatkoa sinnekin

        Ja vajakki poistuu heti kun kyseenalaistetaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja vajakki poistuu heti kun kyseenalaistetaan.

        Luulen että kumpikaan meistä (minusta ja tuosta toisesta keskustelijasta) ei pitänyt toista osapuolta vajakkina. Luulen myös, ettei sinun mielipiteelläsi minusta tai hänestä ole meille (minulle tai hänelle) merkitystä.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luulen että kumpikaan meistä (minusta ja tuosta toisesta keskustelijasta) ei pitänyt toista osapuolta vajakkina. Luulen myös, ettei sinun mielipiteelläsi minusta tai hänestä ole meille (minulle tai hänelle) merkitystä.

        🦄

        Olet oikeassa, en pitänyt sinua vajakkina. Ja olet oikeassa myös siinä, että kaikkien ihmisten mielipiteistä ei vaan voi jaksaa välittää. En varmaan ole tarpeeksi syvällinen ihminen jaksaakseni. 🤔


    • No rehellisesti sanottuna pidän sitä utopiana.

      Siis, että jonkun ihmisen kanssa pääsisi sanojen avulla, tai muullakaan täydelliseen tunneyhteyteen.
      Joksisella ihmisellä on omat tunteet ja vain he itse kokevat ne, eikä toinen tiedä miltä se tuntuu. Jotain sinnepäin voi kuvailla ja samaistua, mutta ei täysin.

      Toisen voi oppia tuntemaan hyvin pitkän ajan päästä, mutta sittenkään ei täysin.

      • Anonyymi

        🙂 Mä en (ehkä) sanoisi sitä ihan noin suoraan, mutta silleen varovasti voin kuiskata, että olen aikalailla samoilla linjoilla. Mä koen kai, että se on enemmän oma tunne, kuin ehkä mikään aito "täydellinen tunneyhteys". Mutta eihän se ole mitenkään vähempiarvoinen asia, jos kokee noin. Harhaanjohtavaa se voi tietenkin olla, jos siihen uskoo ihan tuhat lasissa ja pettymyksiä voi tulla.

        Mäkin uskon, että ihmisen oppii tuntemaan ajan kanssa ja kokemalla paremmin kuin puhumalla. Rehellinenkin ihminen kuitenkin aina vähän kaunistelee itseään ,varsinkin jos toisesta tosi paljon tykkää. Ja siinä ajan kanssa tuntemisessakin on tosiaan rajansa ja ihminenkin muuttuu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        🙂 Mä en (ehkä) sanoisi sitä ihan noin suoraan, mutta silleen varovasti voin kuiskata, että olen aikalailla samoilla linjoilla. Mä koen kai, että se on enemmän oma tunne, kuin ehkä mikään aito "täydellinen tunneyhteys". Mutta eihän se ole mitenkään vähempiarvoinen asia, jos kokee noin. Harhaanjohtavaa se voi tietenkin olla, jos siihen uskoo ihan tuhat lasissa ja pettymyksiä voi tulla.

        Mäkin uskon, että ihmisen oppii tuntemaan ajan kanssa ja kokemalla paremmin kuin puhumalla. Rehellinenkin ihminen kuitenkin aina vähän kaunistelee itseään ,varsinkin jos toisesta tosi paljon tykkää. Ja siinä ajan kanssa tuntemisessakin on tosiaan rajansa ja ihminenkin muuttuu.

        No toisen tunteita, mietteitä täysin ymmärtäminen on oikeastaan omien vastaavien projisoimista.

        Sympatia ja empatia on ok. Mutta, että oikeesti olis jokin "yhteys"....njää. ei oo, vaan luulee niin.

        Joo, ja alkuun puolisen vuotta surraa hormoonit ja muut kemiasotkut päässä, että antaa anteeks paljon toisen inhottavuuksia.


    • Anonyymi

      Ihmisen pitää olla armollinen itselleen, sillä aina tekee virheitä. Kaikki teot ja ajatukset ihmisten kesken eivät voi olla täydellisiä, koska realistinenkin toiminta hyvässä tarkoituksessa saattaa epäonnistua. Kaikessa on lukematon määrä ihmisiä, jotka ikäänkuin satoina molekyyliketjuina vaikuttavat monin tavoin, eikä kukaan voi arvata molekyyliketjujen aikaansaamaa tulosta. Jokaisella on oikeus myös epäonnistua yksilönä.
      Kansojen ja hallitusten epäonnistumisia joudumme syyttöminä kokemaan. Henkinen loppuunpalaminen , samoin taloudellinen romahdus aiheuttavat totaalista epätoivoa, jolloin on vaikea sisäistää lohdutuksen sanoja, hyvää tarkoittavilta lähimmäisiltä.
      Ihminen tuntee itsensä pieneksi, niin pieniähän me olemmekin, kuin muurahaisia Universumin alla. Silloin kannattaa katsoa ylös, etsiä yhteyttä Luojaan, purkaa sielun tuskaa, vaikka huutamalla. 'Anna minulle toivo paremmasta, Anna minulle'usko, toivo ja rakkaus'.

    • Anonyymi

      Ei täällä kukaan ole kokenut todellista syvällisyyttä. Siksi sitä täällä kysellään ja ihmetellään.

    • Anonyymi

      Noin kun kysytään niin mielestäni syvällisyys on luottamusta yhdistettynä molemminpuoliseen läsnäoloon. Näistä kahdesta sitten kumpuaa kaikenlaista maagista.

    • Anonyymi

      Liian pitkä ketju, lukiessa aloitus unohtui. Nyt kuulee uutisista jatkuvasti itsemurhista ja konkursseista, tässäkin ketjussa oli joku epätoivoinen, vastaus hänelle , Anolta 20:32.

    • Anonyymi

      Syvällisyyttä on niin monenlaista. Itse lukeudun siihen luokkaan, tai tapaan, jolla on tarve koskettaa ja tulla kosketetuksi muutoinkin, kuin fyysisesti, ja joka kokee tärkeäksi jaetun sanattoman yhteyden. Se, on tietyntyyppistä sanomatonta kohtaamista, tietyntyyppisessä yhteisessä ymmärryksessä. Itse voisin parhaiten kuvata tätä jaetulla hypnoottisella tilalla. Ja, tämä ei ole aiheutettua, vaan syntyy luonnostaan, ihmisten välisestä esenssistä, joka heissä jo itsessään luonnostaan on. Jos lapset noin ennen 7 vuotta viettävät tämän tyyppisessä tilassa aikaansa, samoin eläimet, on myös niitä henkilöitä, joilla tämä ominaisuus todennäköisesti saattaa olla voimakkaampi ja säilyä myös pidempään. Se, on loppujen lopuksi hyvin yksinkertaista, niille, jotka niin kokevat. Sitä on todellakin hankala sanoittaa niille, jotka eivät tätä koe, tai joille on vieraampaa. Ja sanat eivät todellakaan riitä kaikkea kuvaamaan. Siksi, kai on loputtomia eri taiteenmuotoja, eri tapoja, keinoja. Se, on kuin eri kieli, ja hyvin syvälliset ihmiset, tunnistavat kyllä toisensa, vaikkei juuri heidän välillään niin syvää yhteyttä syntyisikään.

    • Anonyymi

      Jaa-a. Mitä se nyt sitten olisi :) Joku voi puhua kissoista ja koirista, joku vertauskuvilla, mutta kun puhutaan käsitteillä, joita ei ole periaatteessa edes olemassa, puhutaan syvällisesti. Jos toinen ymmärtää ja jopa kokee asian samoin, ilman että on osannut sitä koskaan muotoilla sanoiksi itse, voidaan kuvata keskustelua syvälliseksi, joka sekin itsessään on käsite.

      • Anonyymi

        Kissoista ja koirista, nyt vähän naurattaa...Vaikken hymiöitä käytäkään...Kokemuksellisia kummia juttujahan nämä on, ja jotain osviittaa saa, jos vertaa påinnallisuuteen, muttei saakaan...Sillä sekin voi olla syvällinen , jopa taiteellinen muoto, syvällisyyden osoitus, rakkaudesta lajiin...On se hankalaa, sanoittaa...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kissoista ja koirista, nyt vähän naurattaa...Vaikken hymiöitä käytäkään...Kokemuksellisia kummia juttujahan nämä on, ja jotain osviittaa saa, jos vertaa påinnallisuuteen, muttei saakaan...Sillä sekin voi olla syvällinen , jopa taiteellinen muoto, syvällisyyden osoitus, rakkaudesta lajiin...On se hankalaa, sanoittaa...

        Siis pinnallisuuteen, ...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kissoista ja koirista, nyt vähän naurattaa...Vaikken hymiöitä käytäkään...Kokemuksellisia kummia juttujahan nämä on, ja jotain osviittaa saa, jos vertaa påinnallisuuteen, muttei saakaan...Sillä sekin voi olla syvällinen , jopa taiteellinen muoto, syvällisyyden osoitus, rakkaudesta lajiin...On se hankalaa, sanoittaa...

        Näinpä :) Nyt sait minutkin hymyilemään ja nauramaan, kun ajattelin tuota kissaa ja koiraa. Tätäkään hilpeyden kuplintaa jostakin sen syvistä lähteistä ja lonkeroista saan hädintuskin kaapatuksi tarkasteltavaksi. Mutta sellaista se on.. :)


    • Anonyymi

      Uskaltaisin väittää jopa niinkin pitkälle, että syvällisesti kokevat ihmiset eivät useinkaan vaikuta edes syvällisiltä, ja tunnistavat toisiaan parhaiten tavoistaan kompensoida, tai keventää syvällisyyttään. Sillä se on sekä lahja, että kirous, ja komiikka on yksi mainio ulottuvuus, joka on jopa pakollisen tarvittavaa...

      • Anonyymi

        Komiikka on hyvä portinavaaja


      • Anonyymi kirjoitti:

        Komiikka on hyvä portinavaaja

        ihan sivuheittona ,ei ap


      • E-Lukka kirjoitti:

        ihan sivuheittona ,ei ap

        Hups, yritin olla ano, ei onnistunut 🙂


    • Anonyymi

      Se on tunne, yksilöllinen eli jokainen kokee sen tavallaan. JOllekin se voi syntyä siitä, että ollaan vain lähekkäin ja hiljaa, toiselle siitä, että keskustellaan arvomaailmoista ja synnyistä syvistä ja kaikkea siltä väliltä.

      Syvällisyys, niin kuin monet muutkin määritelmät ovat jokaisen itsensä pääteltävissä.

      • Anonyymi

        Vahvan syvällisyyden kokemuksen saa yksityistiekunnan jäsenenä - skiellä ollaan todella syvällä.
        RKP:llä on ollut aikaa muuttaa yksityistielaki yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa puolustavaksi.
        "Siis tietoimituksen tekee maanmittauslaitoksen maanmittausinsinööri maanmittauslaitoksen ohjeilla. Tuloksena on, että lähellä asuva, kolme kertaa päivässä tietä käyttävä, voittaa reippaasti verrattuna 100 km etäisyydellä asuvaan ja harvakseltaan liikennöivään. On havaittu tiemaksun kilometriä kohti olevan kaukana asuvalle 13- kertainen. Poliittinen oikeus voittaa perustuslaillisen yhdenvertaisuuden."

        Olihan RKP lakia tekemässäkin. Hallituksen julistus nyt on pelkkä teatteriesitys.
        https://keskustelu.suomi24.fi/t/17053488/tieoikeus-(rasite)#comment-109595200

        Todellakaan ei mitään pyrkimystä yhdenvertaisuuteen, liike-elämä jyrää yksittäisen tiekunnan jäsenen - tiekunnan korruptoituneen hallinnon tuella ja IF antaa korruptiojuntalle vielä oikeusturvavakuutuksen!! Hallitus on sokea ja RKP pelkkä teatteri.


    • Anonyymi

      syvällisyys on sitä että ei ylety jalka pohjaan.

    • Anonyymi

      Kummaa, että olen onnistunut kokemaan monenkin palstalaisen mielestäni ajan kuluessa, jopa syvällisesti kuvattaen...Mitäköhän se kertoo minusta? Olenko helppo? No, helvetti, toivottavasti edes sitä...

      • Anonyymi

        Olet helppo nakki. Heti tunnistin ☝️


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet helppo nakki. Heti tunnistin ☝️

        Ja itserakas narsisti. Siksi pullahdit aloituksesta ulos, mutta tuskin se fantasiaasi häiritsee 🤔


    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Persujen mukaan rasismi on huumoria

      Vaan kun koomikko kutsui Halla-ahoa fasistiksi, niin piti haastaa oikeuteen. Mihin se huumorinitaju yhtäkkiä hävisi? ⠀
      Maailman menoa
      151
      4763
    2. BOIKOTOIN - Ei mitään Suomi.fi postilaatikoita käyttöön

      Ainakaan minulle! Vai että pitäisi alkaa siellä käyädä katselemassa tammikuusta 2026 siis periaatteessa päivittäin että
      Maailman menoa
      205
      3984
    3. 212
      3188
    4. Lasse Lehtonen vaatii persuja pyytämään anteeksi aasialaisilta

      Persut ova romahduttaneet Suomen maakuvan parissa päivässä negatiiviseksi rasismillaan ja se alkaa vaikuttamaan jo Suome
      Maailman menoa
      109
      3049
    5. Hallitus on kaadettava ja Orpon on erottava

      Mikään muu hallitus ei ole oman elämäni aikana tuhonnut näin paljon tämän maan taloutta ja työllisyyttä sekä suomen main
      Maailman menoa
      84
      2873
    6. Lasse Lehtonen palasi ambulanssilennolla Suomeen

      Nyt on syytä lopettaa irvailu.
      Maailman menoa
      125
      1720
    7. HS 12/25 kysely: persut romahti, demarit raketoi

      Kyyti on kylmää persuleirissä, saattaa vetää siellä silmätkin viirulleen. Sen sijaan SDP:n puoluetoimistolla voidaan pok
      Maailman menoa
      12
      1625
    8. 61
      1329
    9. Aitolehti Capital

      HehkuB on myynnissä, kovalla työllä saavutettu unelma joka sekin lässähti kuten kaikki mihin ryhtyy! Nyt Sewen asialle
      Kotimaiset julkkisjuorut
      247
      1176
    10. MOT: Työmarkkinatori on olemattomien työpaikkojen hakupaikka

      Työpaikkojen tietoja ei tarkisteta, ja ainakin noin noin 10% on olemattomia työpaikkoja ja sen lisäksi eri rekryfirmat t
      Maailman menoa
      149
      1145
    Aihe