Ajatuksia yksin asumisesta tai yksin elämisestä

Luinpa Ilta sanomien nettisivuilta tällaisen jutun:
https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000009829873.html

"Tamperelainen toimittaja Marika Riikonen, 48, on saanut tarpeekseen mielikuvista, joita yksinasuviin liitetään. Suuren osan aikuiselämästään yksin asunut Riikonen on itse asiassa niin tympiintynyt yksinolon väheksymiseen, että hän kirjoitti aiheesta kirjan. Yksin, kiitos (Hertta Kustannus, 2023) on ylistys yksinololle – sille vapaaehtoiselle, vapauttavalle tilalle, kun voi olla ihan itsekseen ja vain itselleen.

– Minua ärsyttävät syrjäytymispuheet ja se, että yksinasuvat nähdään outona massana, joka voidaan työntää syrjäisiin, ahtaisiin kopperoihin, Riikonen sanoo.

– Yksinasumisen nähdään olevan lähinnä osa opiskelijaelämää, väliaikainen tila eron jälkeen tai vanhuuden viimeinen saareke. Se on jonkinlainen poikkeustila. Ihmiset kuitenkin valitsevat yksinasumisen. On yksisilmäistä ja ylimielistä, että sitä valintaa ei haluta sallia."

Itse olen samaa mieltä kuin tuo jutun nainen. Jos ajattelen itseäni, niin en kuvailisi itseäni syrjäytyneeksi tai vastaavasti syrjäytyneeksi. Enkä myöskään itsekkääksi, kun en ole uhraa elämääni toisten samassa taloudessa asujien vuoksi. Mun elämä ei ole ensinkään yhtä hohdokasta kuin vaikka Sinkku elämää -sarjan naisilla. Jos siitä tehtäisiin dokumentti ja tallennettaisiin esim. mitä teen iltaisin, niin se saattais olla yhtä tylsää kuin Andy Warholin kokeelliset elokuvat, joissa esim. kuvataan monta tuntia, kun Empire states buildingin valot syttyy ja sammuu tai kun ihmisiä nukkuu sängyssä =D Toki jollekin saattaisi se ihan tavallinenkin olla hienoa katsottavaa ja joku ehkä voisi saada jonkinlaisen ahaa-elämyksenkin =D

Ei se parisuhteessa elävien elämäkään aina ole onnellista. Jos ajattelen esim. mun vanhempia, niin ei he ihan aina olleet onnellisia keskenään, kun olin lapsi ja teini, tappelivat ja muuta. Joten siinä yks todiste, ettei se parisuhde ole aina onnellisin vaihtoehto. Kuitenkin siihen aina kannustetaan, tälläkin palstalla jotkut suoltavat samaa virttään päivästä ja kuukaudesta ja vuodesta toiseen, että miksette sinkut ole parisuhteessa. Kannustetaan vaikka ottamaan ihan kuka tahansa, ettei tarvitsisi olla ja asua yksin. Sellaista se on, vaikka nyt on jo 2000-luku.

77

644

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • En kuvailisi itseäni syrjäytyneeksi tai vastaavasti kauheaki bilettäjäksi jollaisiksi yksin asuvat/sinkut usein nähdään.

      • Anonyymi

        🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑

        🔞 ­N­­y­­­m­f­­o­­­m­­­a­­a­n­­i -> https://l24.im/ecC7ux#kissagirl21

        🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞


      • Anonyymi

        😍😍😍😋😋😋😋😍😍😍

        🍒 ­­N­­y­m­­f­­­o­m­a­­­a­­n­­­i -> https://ye.pe/finngirl21#18007951D

        🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞


    • Minä en enää vaihtaisi pois yksinasumista..
      On niin ihanaa kun voi haistattaa koko maailmalle pitkät ja olla kotonaan ihan yksin.

      Mikään ei ole taivaallisempaa kuin ihan oma koti vain minua varten.
      Tämä sinkkuelämä tekee minut onnelliseksi.

      • Tällä palstalla vaan jotkut ovat toista mieltä, ettei sinkkuna voi olla onnellinen. Ei vaikka sinäkin olen elävä todiste, että yksinkin voi olla onnellinen ja ettei yksin oleva ole välttämättä syrjäytynyt.


      • Norppa83 kirjoitti:

        Tällä palstalla vaan jotkut ovat toista mieltä, ettei sinkkuna voi olla onnellinen. Ei vaikka sinäkin olen elävä todiste, että yksinkin voi olla onnellinen ja ettei yksin oleva ole välttämättä syrjäytynyt.

        Nautin elämästäni ja jos se on syrjäytymistä, niin olen suosiolla syrjäytynyt.

        Sinäkin vaikutat hyvin olevan tasapainossa sinkkuelämäsi kanssa. Sinulla on harrasteita ja
        mielenkiinnonkohteita..

        Vaikutat tasapainoiselta sinkulta.

        Enkä mä ainakaan noteeraa edes noita pariutumista tyrkyttäviä. Miksi korjata sellaista, mikä ei ole rikki?


      • Norppa83 kirjoitti:

        Tällä palstalla vaan jotkut ovat toista mieltä, ettei sinkkuna voi olla onnellinen. Ei vaikka sinäkin olen elävä todiste, että yksinkin voi olla onnellinen ja ettei yksin oleva ole välttämättä syrjäytynyt.

        Tottakai voi olla sinkkunakin onnellinen se riippuu ihan ihmisestä. Eikä sinkku myöskään tarkoita syrjäytynyttä.😊.


      • Pikku-pirpana kirjoitti:

        Nautin elämästäni ja jos se on syrjäytymistä, niin olen suosiolla syrjäytynyt.

        Sinäkin vaikutat hyvin olevan tasapainossa sinkkuelämäsi kanssa. Sinulla on harrasteita ja
        mielenkiinnonkohteita..

        Vaikutat tasapainoiselta sinkulta.

        Enkä mä ainakaan noteeraa edes noita pariutumista tyrkyttäviä. Miksi korjata sellaista, mikä ei ole rikki?

        Ei mulle yksin asuminen ole ongelma ja se, että vietän aika paljon aikaa myös yksin. Eri asia on sitten, jos noista asioista muodostuu ongelma ja että tuntee itsensä usein yksinäiseksi. Kyllä mullakin joskus on haikeuden tunteita, varsinkin joskus iltaisin, mutta ne menee ohi ja sellaista on varmaan aika monella, mutta ne ei ole mulle ongelma.


      • Norppa83 kirjoitti:

        Ei mulle yksin asuminen ole ongelma ja se, että vietän aika paljon aikaa myös yksin. Eri asia on sitten, jos noista asioista muodostuu ongelma ja että tuntee itsensä usein yksinäiseksi. Kyllä mullakin joskus on haikeuden tunteita, varsinkin joskus iltaisin, mutta ne menee ohi ja sellaista on varmaan aika monella, mutta ne ei ole mulle ongelma.

        Eli sä olet tasapainoinen sinkku. Sitähän mä sanoinkin... =)

        Mulla vielä hieman hakee elämä paikkaansa ja varsinkin oman arvon tunteeni on vielä hieman hakusessaan. Toisaalta en oikeastaan tarvitse sitä tunnetta mihinkään, niin paskaakos siitäkään.

        Kuuntelen itseäni ja tarpeitani .. sit yritän elää niiden mukaan.

        Tänään maalasin piha-aitaa tuossa pihallani ja oli ihanaa kun itselleen tekee. Jokainen sutaisu pensselillä sai minut rakastamaan kotiani pikkuisen enemmän. Omaa ihanaa tilaa, joka on minua varten. Ihan minua vain. Se on taivaallista, kun on 25 vuotta elänyt muita varten.

        En koskaan vaihtaisi pois. Tätä rakkauden määrää elämääni, itseäni ja kotiani kohtaan. Ei sellaista unelmien prinssiä ole joka minut saisi luopumaan palasestani taivasta.


      • Pikku-pirpana kirjoitti:

        Nautin elämästäni ja jos se on syrjäytymistä, niin olen suosiolla syrjäytynyt.

        Sinäkin vaikutat hyvin olevan tasapainossa sinkkuelämäsi kanssa. Sinulla on harrasteita ja
        mielenkiinnonkohteita..

        Vaikutat tasapainoiselta sinkulta.

        Enkä mä ainakaan noteeraa edes noita pariutumista tyrkyttäviä. Miksi korjata sellaista, mikä ei ole rikki?

        "Miksi korjata sellaista, mikä ei ole rikki?"

        Jotkin projisisoi omaa fiilistään sinun kertomisiin.

        Sitähän se...


      • Disseisback kirjoitti:

        "Miksi korjata sellaista, mikä ei ole rikki?"

        Jotkin projisisoi omaa fiilistään sinun kertomisiin.

        Sitähän se...

        Näin voipi olla.


      • Anonyymi
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        Nautin elämästäni ja jos se on syrjäytymistä, niin olen suosiolla syrjäytynyt.

        Sinäkin vaikutat hyvin olevan tasapainossa sinkkuelämäsi kanssa. Sinulla on harrasteita ja
        mielenkiinnonkohteita..

        Vaikutat tasapainoiselta sinkulta.

        Enkä mä ainakaan noteeraa edes noita pariutumista tyrkyttäviä. Miksi korjata sellaista, mikä ei ole rikki?

        Pariskunta sekoaa yksiössä tai kaksiossa.

        Täytyy olla kolmio, jossa voi tapella ja nussia rauhassa!

        Saman lärvin katseluun ja kuunteluun kyllästyy, on hyvä olla oma tila.


    • Anonyymi

      Sen verran on tullut tuota parisuhteessa elämistä kokeiltua (valtaosa aikuiselmästäni), että mä en todellakaan väheksy yksineläjiä. Mä arvostan omaa "yksinäisyyttäni" enkä kovin helposti siitä luovu.

    • Kyllä mä katsoisin sun elämänkerta dokumentin tosi mielelläni enkä yhtään epäile etteikö se olis hyvin mielenkiintoinen.😉😊

      • No, siinä näytettäis varmaan, kun katson illalla esim. katson teeveetä ja mainostauolla venyttelen, teen sanaristikoita tai käyn katselemassa jääkaapista jotain syötävää. Tai kuuntelen musiikkia ja olen täällä Kaksnelosessa =D


      • Norppa83 kirjoitti:

        No, siinä näytettäis varmaan, kun katson illalla esim. katson teeveetä ja mainostauolla venyttelen, teen sanaristikoita tai käyn katselemassa jääkaapista jotain syötävää. Tai kuuntelen musiikkia ja olen täällä Kaksnelosessa =D

        Kyllä sekin viihdyttävää olis ja mielenkiintoista kun itse päähahmo on niin vangitseva.😉😄😊


      • Mikkojuhan kirjoitti:

        Kyllä sekin viihdyttävää olis ja mielenkiintoista kun itse päähahmo on niin vangitseva.😉😄😊

        Jaa, no tuosta vangitsevasta en tiedä, mutta kyllä mulle itselleni kelpaa välillä teeveen kattelu tai musiikin kuuntelu iltaisin =D =D


      • Norppa83 kirjoitti:

        Jaa, no tuosta vangitsevasta en tiedä, mutta kyllä mulle itselleni kelpaa välillä teeveen kattelu tai musiikin kuuntelu iltaisin =D =D

        Se on kiva että on mukavaa ja hyvä mieli.😊.


    • Anonyymi

      tulisi huvittavia jos pikku-pirpanan nimenkin johonkin joka keksii nimiä, voisi tulla
      Psnaman

    • Muutama vuosi sitten yksi nainen oli kiinnostunut minusta. Mielessäni oli se, että pyydän hänet asumaan 36 neliön yksilööni, jos kaikki hänen kanssaan natsaa. Mutta sitten tuli mieleen, että en haluakaan ketään sotkemaan ympäröitäni. Haluankin asua yksin omissa rauhoissa. En olekaan valmis parisuhteeseen. Ehkä olen jo pinttynyt poikamies, joka viihtyy yksin, kunhan kavereita on.

      Vuosia sitten minulla oli muutama naisystävä, mutta tällä hetkellä livenä ei ole yhtään. Yksi muutti toiseen kaupunkiin, toinen meni töihin ulkomaille ja kolmas kuoli auto-onnettomuudessa kesän alussa tänä vuonna. Nyt ei ole muita kuin miespuolisia ystäviä. Ehkä naispuoliselle ystävälle olisi tarvetta, mutta viihdyn kyllä yksinäni. Perhettä en halua enää perustaa, kun meni tuo 40 vuoden ikä jo ohi ja olen keski-ikäistynyt puolivallaton poikamies.

    • Anonyymi

      Mä nään tän luksuksena. Enää ei tarvii mennä naimisiin sen takia että olisi mies joka elättäisi. Voi elää tätä elämää just niinkuin itse haluaa (kunhan ei aiheuta ikävyyksiä toisille). Näen rikkautena myös sen, että pärjää yksinkin. Eikä ainoastaan pärjää vaan aidosti viihtyy omassa seurassaan myös. Ei tarvii lähteä heti ekan miehen matkaan joka jotain sellaista ehdottelee.
      N31

      • Anonyymi

        Siis oma seurahan on maailman parasta seuraa, eikä kukaan muu pääse lähellekään sitä. Tämä siis tietenkin vain henkilökohtainen mielipiteeni sivusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis oma seurahan on maailman parasta seuraa, eikä kukaan muu pääse lähellekään sitä. Tämä siis tietenkin vain henkilökohtainen mielipiteeni sivusta.

        Jep jep. Mut välillä sitä kyllä kyllästyy omaankin seuraan ja sitten pitää mennä hetkeksi ihmisten ilmoille, tekee hyvää sekin.
        N31


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jep jep. Mut välillä sitä kyllä kyllästyy omaankin seuraan ja sitten pitää mennä hetkeksi ihmisten ilmoille, tekee hyvää sekin.
        N31

        Ei sielläkään omasta seurasta eroon pääse. 🙂


    • Toisaalta yksinolossa on ongelmia.
      Ei ole ketään täällä hakemassa minulle apteekista yskänlääkettä ja yksin joudun sairastamaan.

      • Tuokin on kyllä totta.


      • Minähän jo lupauduin.. kauppa-apulaiseksi. En vain pysty toteuttamaan, kun ollaan vaan pseudonyymejä puolituttuja s24 palstalla.

        Muutoin auttaisin mielelläni.


      • Pikku-pirpana kirjoitti:

        Minähän jo lupauduin.. kauppa-apulaiseksi. En vain pysty toteuttamaan, kun ollaan vaan pseudonyymejä puolituttuja s24 palstalla.

        Muutoin auttaisin mielelläni.

        Ja lisäksi minähän saatan olla botti, joka vain teeskentelee olemassaoloa.
        (joskus vuosia sitten tuotakin epäiltiin)

        Tauti alkaa olla jo häviämässä, eikä yskäkään enää häiritse naapurissa asti.


      • buddy-love kirjoitti:

        Ja lisäksi minähän saatan olla botti, joka vain teeskentelee olemassaoloa.
        (joskus vuosia sitten tuotakin epäiltiin)

        Tauti alkaa olla jo häviämässä, eikä yskäkään enää häiritse naapurissa asti.

        Kiva kuulla, että olet paranemaan päin.

        Sinäkö botti? Hassuja puhut!


    • Anonyymi

      Yksinasuminen on ihan ok, kuten parisuhteessa tai perheen kanssa asuminenkin. Omalla kohdallani sanon "aikansa kutakin".

      Asutko maaseudulla? Kokemukseni mukaan nuo parisuhdeodotukset ovat siellä voimakkaampia kuin isommissa kaupungeissa, tai oikeastaan pienemmissäkään.

      - Sheena

      • Asun ihan kaupungissa. Olen asunut koko ikäni samassa kaupungissa, jossa olen syntynyt.


      • Anonyymi
        Norppa83 kirjoitti:

        Asun ihan kaupungissa. Olen asunut koko ikäni samassa kaupungissa, jossa olen syntynyt.

        Lappeenranta?


    • No mä asuin vanhempien luona jonnekin parikymppiseksi asti, sit oli inttiä ja jotain pientä hommaa muualla paikkakunnalla, mut sit tapasin lasten äitin ja aika piaan muutettiin yhteen. Sitä kesti 18 vuotta, kun tuli ero...

      Jostain vuodesta 2014 asti oon asunut yksin, välillä muksut on olleet viikon täällä, mut nyt viimeinen vuosi on ollut lähinnä yksin asumista... eli lopulta 45 vuoden iästäni olen asunut yksin varsin vähän...

      Mitä tästä osaisi sanoa? Yllättävää...on toisaalta helpompaa, mutta toisaalta työläämpää...ei mikään juuri rajoita, mutta toisaalta jotain pitäisikin ihan itse rajoittaa.

      Yksinäisyyttä tms. En osaa vielä ainskaan kokea, minusta olin enemmän yksinäinen huonossa suhteessa isänä. 🤔

      Mutta ymmärrän, että tämä on vain minun kokemus, minun elämä.

      Ei mulla ole hinkua parisuhteeseen ja siihen, että joku tai jotkut asuis mun kanssa. Voisi jopa olla haasteellista tästä lähteä rakentamaan jotain uusperhettä.

      Mutta jos jollain on tuskatila saada joku elämäänsä, elämiseensä mukaan, eikä voi kunnolla elää yksin, niin onhan se taatusti rankkaa. 🙄

    • Anonyymi

      Yksin asuva nainen on niin nirso ettei halua ketään elämäänsä. Niin se vaan on.

    • Minä ymmärrän täysin, että yksin asuminen voi olla oma valinta. Riippumatta edes siitä onko parisuhteessa vai ei.

      Minullakin olisi tosi iso kynnys muuttaa yhteen asumaan enää kenenkään kanssa muuten, kuin säästääkseni kustannuksissa.

      Aina yksin asuminen ei ole oma valinta ja se on tietenkin surullista. - On totta, että yksin asuminen ja eläminen (mukaan lukien ruoka, asunto, matkustaminen jne.) on suhteellisesti huomattavasti kalliimpaa kuin useamman kuin yhden hengen talouksilla.

      • Näinpä.


      • Anonyymi

        Tuohon kalleuteen on laitettava yksinasumisen puolesta; hyvin paljon kalliimmaksi tulee asua perheen kanssa isommassa asunnossa, kustantaa se, kaikkien ruokakustannusten, suuremmat sähkölaskut, netit, puhelimet jne. On NIIN mahtavaa asua yksin, ja päättää ihan itse mihin roposensa laittaa, missä haluaa asua. Ei tarvitse neuvotella, kysellä eikä varsinkaan yllättyä toisten, lähinnä exän "raharei'istä". Voi ihan rauhassa itsekseen keksiä mistä haluaa tarvittaessa säästää. Se on suorastaan luksusta.

        - Sheena


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuohon kalleuteen on laitettava yksinasumisen puolesta; hyvin paljon kalliimmaksi tulee asua perheen kanssa isommassa asunnossa, kustantaa se, kaikkien ruokakustannusten, suuremmat sähkölaskut, netit, puhelimet jne. On NIIN mahtavaa asua yksin, ja päättää ihan itse mihin roposensa laittaa, missä haluaa asua. Ei tarvitse neuvotella, kysellä eikä varsinkaan yllättyä toisten, lähinnä exän "raharei'istä". Voi ihan rauhassa itsekseen keksiä mistä haluaa tarvittaessa säästää. Se on suorastaan luksusta.

        - Sheena

        Toki kokonaiskustannus yksin asuvalla on usein pienempi, mutta suhteellisesti yhden ihmisen asumiskustannus on suurempi kuin jos vaikka pariskunnan asumiskustannukset jaettuna kahdella tai nelihenkisen perheen asumiskustannukset jaettuna neljällä.

        Ja kauppojen ruokapaketeissakin on perhekokoisilla annoksilla pienempi kilohinta kuin yhden hengen annoksilla. Hotellissa yhden hengen huone maksaa ainakin 2/3 kahden hengen huoneesta, siis yli puolet. - Tätä tarkoitin.


    • Anonyymi

      Normaali terve ihminen haluaa oman kumppanin ja jälkeläisiä ja oman kodin ja tulla joskus isovanhemmaksi eli normaalin ihmisen elämän niin ei ihmistä ole tarkoitettu yksin eläjäksi vaan jokainen haluaa rakkauden ja kumppanin ja onko vanhoilla piioilla vammaisilla tai maksullisilla taikka ikuinen bile ja bailaus tyyppi niin onko heillä mielenterveydellisiä ongelmia vai mikä ongelma on niin ei maksulliset naiset tai alati vaihtuvat miehet naisilla onko he oikeasti onnellisia eli mielessä on vikaa tai onko niin rumia tai ikävä luonteisia tai vammaisia ettei saa ketään miestä omaksi niin on pakko tyytyä kohtaloonsa mutta uskon maksullisenkin naisen itkevän löytäis hänkin jonkun joka oikeasti rakastaisi ja hän jättäis alan

      • Ei siinäkään ole mitään vikaa, että haluaa oman perheen, mutta sen pitäisi tapahtua pakottamalla tai ei pitäisi olla ainoa oikea ja hyväksytty vaihtoehto. me eletään sentään 2000-lukua ja nykyaikana esim. naismisiin meno on vapaaehtoista. Esim. naiset ei enää tarvitse miestä elättäjäksi eikä lapsia tarvitse synnyttää vanhuudenturvaksi.


      • Siis perheen perustamisen ja ylipäätään parisuhteen ei pitäisi tapahtua pakottamalla, vaan sen kautta, jos on rakastunut ja aidosti ja oikeasti rakastaa toista ja tuntee, että toinen on hänelle oikea.


      • Anonyymi
        Norppa83 kirjoitti:

        Siis perheen perustamisen ja ylipäätään parisuhteen ei pitäisi tapahtua pakottamalla, vaan sen kautta, jos on rakastunut ja aidosti ja oikeasti rakastaa toista ja tuntee, että toinen on hänelle oikea.

        Jep. Itselleni on tullut parikin kertaa eteen mies, joka on likipitäen heti kättelyssä alkanut puhua lapsista jne. Aika vaikea keksiä toista puheenaihetta, joka karkottais mut yhtä tehokkaasti. 🤣


      • Anonyymi
        Norppa83 kirjoitti:

        Ei siinäkään ole mitään vikaa, että haluaa oman perheen, mutta sen pitäisi tapahtua pakottamalla tai ei pitäisi olla ainoa oikea ja hyväksytty vaihtoehto. me eletään sentään 2000-lukua ja nykyaikana esim. naismisiin meno on vapaaehtoista. Esim. naiset ei enää tarvitse miestä elättäjäksi eikä lapsia tarvitse synnyttää vanhuudenturvaksi.

        Suurin osa naisista haluaa löytää oman miehen ja aviomiehen ja perustaa oman kodin ja perheen eli haluaa lapsia ja toivoo et joskus sais nähdä lapsen lapsia joita hän ja miehensä ukki hoitavat ei siihen ketään ole pakotettu vaan normaali terve nainen haluaa sitä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suurin osa naisista haluaa löytää oman miehen ja aviomiehen ja perustaa oman kodin ja perheen eli haluaa lapsia ja toivoo et joskus sais nähdä lapsen lapsia joita hän ja miehensä ukki hoitavat ei siihen ketään ole pakotettu vaan normaali terve nainen haluaa sitä

        Moni nainen, varsinkin menneinä vuosikymmeninä, myös sai lapsia, vaikkei olisi varsinaisesti halunnut. Moni isovanhempi nykyään myös sanoo, että hän on lapsensa jo kasvattanut, eikä halua juurikaan aika lapsenlapsiin käyttää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Moni nainen, varsinkin menneinä vuosikymmeninä, myös sai lapsia, vaikkei olisi varsinaisesti halunnut. Moni isovanhempi nykyään myös sanoo, että hän on lapsensa jo kasvattanut, eikä halua juurikaan aika lapsenlapsiin käyttää.

        Tollai äkkiä siinä leikissä käy kun ilman ehkäisyä leikitään ja varmasti noin on monessa monessa korkeastikoulutetuissa perheissä että korkeastikoulutetut isovanhemmat ei tykkää eikä halua edes nähdä lapsenlapsiaan niin omat lapsetkin kärsi ja huonosti piti korkeastikoulutetuille on tärkeämpää jännä elämä ja jännät touhut mut nyt puhuttiin ihmisistä eli normaaleista ihmisistä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tollai äkkiä siinä leikissä käy kun ilman ehkäisyä leikitään ja varmasti noin on monessa monessa korkeastikoulutetuissa perheissä että korkeastikoulutetut isovanhemmat ei tykkää eikä halua edes nähdä lapsenlapsiaan niin omat lapsetkin kärsi ja huonosti piti korkeastikoulutetuille on tärkeämpää jännä elämä ja jännät touhut mut nyt puhuttiin ihmisistä eli normaaleista ihmisistä

        Niin, sellastase oli pariskunnilla, kun ei ehkäisyä juuri ollut saatavissa. Naimisiin kun mentiin, niin sitten niitä lapsia pukkasi, vaikket olisi edes halunnut. Jos oli koulutusta niin tollasia ongelmia onnistui joskus välttämään.

        Ja enemmän ne on ne matalasti koulutetut isovanhemmat, jotka yleensä ovat vielä työelämässä ja työn rasittamia, joita tuo lapsenlapsien hoito ei niin kiinnosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tollai äkkiä siinä leikissä käy kun ilman ehkäisyä leikitään ja varmasti noin on monessa monessa korkeastikoulutetuissa perheissä että korkeastikoulutetut isovanhemmat ei tykkää eikä halua edes nähdä lapsenlapsiaan niin omat lapsetkin kärsi ja huonosti piti korkeastikoulutetuille on tärkeämpää jännä elämä ja jännät touhut mut nyt puhuttiin ihmisistä eli normaaleista ihmisistä

        Että ikävä kyllä taas on sulla noin luulot aivan päin honkia. 🤣


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suurin osa naisista haluaa löytää oman miehen ja aviomiehen ja perustaa oman kodin ja perheen eli haluaa lapsia ja toivoo et joskus sais nähdä lapsen lapsia joita hän ja miehensä ukki hoitavat ei siihen ketään ole pakotettu vaan normaali terve nainen haluaa sitä

        Et tiedä mistä puhut. Minäkin halusin nuorena löytää miehen, perustaa perheen, eli saada lapsia, ja näin tapahtui. En kuitenkaan ole ollenkaan tavanomainen normaali ja tämä oli ennenvanhaan. Nykyisin on normaalimpaa eli yleisempää olla haluamatta lapsia. Halu lapsiin tapahtuu varsin myöhään, neljänkympin korvilla. Yksi läheinen ystävä sanoikin tässä taannoin, että olisi parikolmekymppisenä varmaan tappanut lapsensa, koska ei kertakaikkiaan silloin lapset sopineet kuvioihinsa. Tällainen katsomus on hyvin yleistä, mutta siitä avaudutaan harvemmille. Toden totta, en olisi uskonut, että tämä ystävä ikinä saisi lapsia, toisin kuitenkin kävi, ja siis nelikymppisenä.

        - Sheena


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tollai äkkiä siinä leikissä käy kun ilman ehkäisyä leikitään ja varmasti noin on monessa monessa korkeastikoulutetuissa perheissä että korkeastikoulutetut isovanhemmat ei tykkää eikä halua edes nähdä lapsenlapsiaan niin omat lapsetkin kärsi ja huonosti piti korkeastikoulutetuille on tärkeämpää jännä elämä ja jännät touhut mut nyt puhuttiin ihmisistä eli normaaleista ihmisistä

        Nykyään on paljon enemmän korkeastikoulutettuja kuin ennen. Tai vaikkei olisi korkeasti koulutettukaan, niin työelämä on vaativampaa ja vie energiat monilla kellon ympäri. Kun on saanut lapsensa juuri aikuisiksi, ei välttämättä jaksa osallistua lasten lasten hoitoon, etenkin jos jälkikasvua syntyy kun itse on vielä kiihkeässä työelämässä. Ja nykyäänhän eläkkeelle jäädään lähemmäs 70-vuotiaana.

        - Sheena


      • Anonyymi kirjoitti:

        Et tiedä mistä puhut. Minäkin halusin nuorena löytää miehen, perustaa perheen, eli saada lapsia, ja näin tapahtui. En kuitenkaan ole ollenkaan tavanomainen normaali ja tämä oli ennenvanhaan. Nykyisin on normaalimpaa eli yleisempää olla haluamatta lapsia. Halu lapsiin tapahtuu varsin myöhään, neljänkympin korvilla. Yksi läheinen ystävä sanoikin tässä taannoin, että olisi parikolmekymppisenä varmaan tappanut lapsensa, koska ei kertakaikkiaan silloin lapset sopineet kuvioihinsa. Tällainen katsomus on hyvin yleistä, mutta siitä avaudutaan harvemmille. Toden totta, en olisi uskonut, että tämä ystävä ikinä saisi lapsia, toisin kuitenkin kävi, ja siis nelikymppisenä.

        - Sheena

        Itse en varmaan ajattelis lasten tappamista, en pystyis varmaan ees ajatuksen tasolla sellaiseen, tykkään lapsista kuitenkin sen verran. Esim. siskon tytölle (kohta 5-v,) tykkään ostaa vaatteita ja muuta. Tosin en ole itse vastuussa siskon lapsesta, mutta jos mulla olis omia lapsia, niin en kyllä ajattelis heidän tappamistaan, mutta en ihmettele, että vanhemmat joskus saattavat olla stressaantuneita, jos lapset ovat joskus vaativia ja kiukuttelevat yms. eikä omaa aikaa tunnu oikein olevan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Suurin osa naisista haluaa löytää oman miehen ja aviomiehen ja perustaa oman kodin ja perheen eli haluaa lapsia ja toivoo et joskus sais nähdä lapsen lapsia joita hän ja miehensä ukki hoitavat ei siihen ketään ole pakotettu vaan normaali terve nainen haluaa sitä

        Ei voi yleistää, jokainen on yksilö. On ihmisiä, jotka haluavat perustaa perheen ja sellaisen saavat, sellaisia jotka haluavat, mutteivat saa ja sellaisia, jotka eivät edes halua. Sitten on myös niitä, jotka vain ajautuvat syystä tai toisesta tilanteeseen, jossa huomaavat olevansa naimisissa ja lapsiakin on tullut, vaikka eivät ole koskaan oikein haaveilleet siitä ja ovat ajatelleet etteivät edes sovi äidiksi/isäksi. Parempi, että vanhempia ovat niistä jotka haluavat ja pystyvät olemaan sellaiset, jotka siihen myös soveltuvat, ei esim. kauhean ilkeät ihmiset tai sellaiset, joiden maailmankuva on usein melko negatiivinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Että ikävä kyllä taas on sulla noin luulot aivan päin honkia. 🤣

        Olen niin vetelä ettei lapsia tule

        Toisaalta matut tuovat mukanaan vähintään 10 yksikköä kun muuttavat Suomeen.

        Kulttuuri muuttuu moskeijapainotteiseksi, mutta niin se sitten muuttuu


    • Anonyymi

      parraswksd mird on sins trunkksri.

    • Minäkin luin tuon ja tykkään, että ihan asiallinen kirjoitus. Ei kaikki ole parisuhdekeskeisiä ja minusta ei tartte ollakkaan, kunhan sen muistaa myös kertoa mahdolliselle kumppaniehdokkaallekin ajoissa. Ettei se sitten suhteessa iske silmille ikävästi...

      • En minäkään enää muuttaisi yhteen kenenkään kanssa asumaan, ihan sama miten ihana ihminen. Olen huomannut, että yhteisasumisen huonot puolet tuppaa kasaantumaan mun harteilleni valtavaksi työmääräksi ja en enää meinaa ikinä enää altistua sille, jos yksinään johkun tästä muutan. Ikinä.

        Ei myöskään ole enää tarvetta uusioperheelle tms. Kukin pitäköön perheensä omissa nurkissaan. Minun perhe on lapset ja ukko sen aikaa, kun on. Kun lapset lähtee pesästä, en huoli kuin jyrsijöitä kämppiksekseni. Muut saa asua missä tykkää, muttei mun kanssani. 😁


    • Anonyymi

      Jaa, asunut nyt yksin noin kahdeksan vuotta, olen siis yksin mutta en todellakaan yksinäinen. Työ, ystävät ja lapset riittää minulle ja toki minulla käy joku erityinen yökylässä aina välillä.
      En kyllä enää näe että asuisin yhdessä kenenkään kanssa, ei vaan ole minun juttu.

    • "Miksi korjata sellaista, mikä ei ole rikki?" Itse taas ajattelen että parisuhde tuo jotakin lisää elämään. Ei minulla aikanaan kahvinkeitinkään mennyt rikki kun hommasin perkolaattorin. Sillä tulee paremmat kahvit ja parantaa elämänlaatua.

      Tuo haastattelu nyt antoi puheenvuoron etuoikeutetulle tilanteelle jossa suurin elämän pelimerkeistä antaa mahdollisuuden valita. Tuossa kun näkee seudun nuoria miehiä niin enpä kovin helposti menisi sanomaan että onpa ihanaa kun saa valita yksinasumisen ja parisuhteen väliltä. No ihan mustavalkoinen tuo tilanne ei ole sillä käytännössä punnitset työpaikan (meillä hyvä työllisyystilanne) tai lähdet isoon kaupunkiin mahdollisen työpaikan ja mahdollisen kumppanin perään.

      Vaikka meilläkin uskonto näkyy jopa arjen toiminnassa niin kyllä on jo sopeuduttu ajatukseen että perheet ovat katoavaa kansanperinnettä ja yhä useampi asuu yksin. Käytännössä tytöt lähtee ja pojat jää koska työmahdollisuudet ovat hyvät. Väkimäärä pikkuhiljaa laskee mutta kansainvälistyy kun entisen Varsovan liiton maista saapuu metallialan osaaiia paikkaamaan työvoimapulaa.

    • Anonyymi

      Luin tuon myös eilen, hyvä kirjoitus.

      Liputan aina yksinolon ihanuutta 😊

      xLiner

      • Anonyymi

        Siitä on kirjoitettu enemmän, että miehet kaipaavat kumppania, naiset eivät. Poikkeuksia löytyy aina, mutta päälinjoiltaan noin.

        Naiset kokevat miehet raskaiksi hoidettaviksi miesvauvoiksi, miehet naiset elämäänsä helpottaviksi äideksi 🤪

        xLiner


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siitä on kirjoitettu enemmän, että miehet kaipaavat kumppania, naiset eivät. Poikkeuksia löytyy aina, mutta päälinjoiltaan noin.

        Naiset kokevat miehet raskaiksi hoidettaviksi miesvauvoiksi, miehet naiset elämäänsä helpottaviksi äideksi 🤪

        xLiner

        Tuo vastaa ihan omaa kokemusta, tuo miehen taantuminen pikkulapseksi pidemmän parisuhteen aikana, ja se tapahtuu jotenkin niin pikkuhiljaa, ettei sitä heti huomaa. Yht' äkkiä sitten vaan havahtuu siihen, että miten elämästä on tullut näin vaikeaa... Ei varmasti kiinnosta asua miehen kanssa, jos ainoa mitä hänellä on enää tarjota on seksi, ja siitä nainen joutuu maksamaan mm. tekemällä kaikki kotityöt.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuo vastaa ihan omaa kokemusta, tuo miehen taantuminen pikkulapseksi pidemmän parisuhteen aikana, ja se tapahtuu jotenkin niin pikkuhiljaa, ettei sitä heti huomaa. Yht' äkkiä sitten vaan havahtuu siihen, että miten elämästä on tullut näin vaikeaa... Ei varmasti kiinnosta asua miehen kanssa, jos ainoa mitä hänellä on enää tarjota on seksi, ja siitä nainen joutuu maksamaan mm. tekemällä kaikki kotityöt.

        Tilanne johtuu siitä, että toiselle osapuolelle kelpaa vain tietyllä tavalla tehty kotityö ja kun kaikki on puutteellista ja mikään ei kelpaa, niin tekeminen vähenee.

        Vaatteiden viikkauksesta valitus loppui vasta siinä vaiheessa kun tein kaapin armeijan tupatarkastusmalliin ja hän tajusi ettei kykene samaan.

        Kolhi autonsa ja se vietiin läheiselle korjaamolle, jossa se oiottiin ja oiotut osat maalattiin. Oli kuitenkin minun vikani, kun se kauhtuneeseen väriin sovitettu uusi maalaus vaaleni ja se alkoi muutaman vuoden kuluttua erottua muusta autosta. Minun olisi kuulemma pitänyt ohjeistaa korjaamoa maalaamaan eri tavalla.

        Kun sovimme asioista, niin hän ei sitten kuitenkaan noudattanut sitä mitä sovimme, sillä minulla oli kuulemma väärät perustelut.

        Joskus kun televisiossa oli jokin mielenkiintoinen asia ja sanoin, että katso, niin hän ei tarkoituksella suostunut katsomaan juuri silloin, vaan vasta hetken kuluttua ja silloin se asia oli useimmiten jo ohi.

        Exälleni ei enää loppuaikoina kelvannut edes se, miten huolsin tietokoneitamme ja pyrki tekemään senkin (ja aiheuttaen niihin lisäongelmia).

        Exäksi päätyi, koska viimeisenä vuotena ei minulla ollut enää edes tilaa sanoa mitään.
        Liian monta vuotta jaksoin tuota.

        (hän toisti sitä samaa tilannetta, joka oli ollut hänen vanhemmillaan)

        ((ja jonkinlaisena itseterapiana ja valistuksena tuon tähän kirjoitin, eikä tuossa ollut lähimainkaan kaikki mistä olisi ollut syytä kirjoittaa))


      • Anonyymi
        buddy-love kirjoitti:

        Tilanne johtuu siitä, että toiselle osapuolelle kelpaa vain tietyllä tavalla tehty kotityö ja kun kaikki on puutteellista ja mikään ei kelpaa, niin tekeminen vähenee.

        Vaatteiden viikkauksesta valitus loppui vasta siinä vaiheessa kun tein kaapin armeijan tupatarkastusmalliin ja hän tajusi ettei kykene samaan.

        Kolhi autonsa ja se vietiin läheiselle korjaamolle, jossa se oiottiin ja oiotut osat maalattiin. Oli kuitenkin minun vikani, kun se kauhtuneeseen väriin sovitettu uusi maalaus vaaleni ja se alkoi muutaman vuoden kuluttua erottua muusta autosta. Minun olisi kuulemma pitänyt ohjeistaa korjaamoa maalaamaan eri tavalla.

        Kun sovimme asioista, niin hän ei sitten kuitenkaan noudattanut sitä mitä sovimme, sillä minulla oli kuulemma väärät perustelut.

        Joskus kun televisiossa oli jokin mielenkiintoinen asia ja sanoin, että katso, niin hän ei tarkoituksella suostunut katsomaan juuri silloin, vaan vasta hetken kuluttua ja silloin se asia oli useimmiten jo ohi.

        Exälleni ei enää loppuaikoina kelvannut edes se, miten huolsin tietokoneitamme ja pyrki tekemään senkin (ja aiheuttaen niihin lisäongelmia).

        Exäksi päätyi, koska viimeisenä vuotena ei minulla ollut enää edes tilaa sanoa mitään.
        Liian monta vuotta jaksoin tuota.

        (hän toisti sitä samaa tilannetta, joka oli ollut hänen vanhemmillaan)

        ((ja jonkinlaisena itseterapiana ja valistuksena tuon tähän kirjoitin, eikä tuossa ollut lähimainkaan kaikki mistä olisi ollut syytä kirjoittaa))

        Ei johtunut tässä tapauksessa. Kuitenkin lopputulemana siinä vaiheessa kun lähes ainoa kommunikaatio miehen suunnalta on, että hänellä alkaisi nyt olla nälkä, joka säännöllisesti toistuen huudetaan yötä myöden tapahtuvan pelikonsolin peluun lomasta, on aika jättää mieslapsi omilleen. Jokaisella on omanlaisensa kokemukset parisuhteista, olemmehan jokainen erilaisia yksilöitä. Itse olen kokenut kumppanin kanssa yhdessä asumisen niin äärimmäisen raskaaksi, etten taida enää sitä jaksaa kokeilla.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei johtunut tässä tapauksessa. Kuitenkin lopputulemana siinä vaiheessa kun lähes ainoa kommunikaatio miehen suunnalta on, että hänellä alkaisi nyt olla nälkä, joka säännöllisesti toistuen huudetaan yötä myöden tapahtuvan pelikonsolin peluun lomasta, on aika jättää mieslapsi omilleen. Jokaisella on omanlaisensa kokemukset parisuhteista, olemmehan jokainen erilaisia yksilöitä. Itse olen kokenut kumppanin kanssa yhdessä asumisen niin äärimmäisen raskaaksi, etten taida enää sitä jaksaa kokeilla.

        Tilanteissa on tietysti vaihtelua ja minun olisi pitänyt rajata yleistystäni.


      • Anonyymi

        Yksinasuminen tarkoittaa käytännössä runkkaamista, kun ottaa eteen päivittäin.

        Varmaankin joillain naisillakin vastaavia tarpeita.

        Kätevää olla saman katon alla jos sietää kumppania . Ei mitään rakkausliturgioita tarvita.


    • Totta kai saa asua yksin, mutta se pitää tehdä omilla rahoilla ja ympäristöä kunnioittaen. Ei mitään palatsia pidä vaatia ja kylpyhuone voi ihan hyvin olla yhteinen. Mullekin periaatteessa riittäis toi yksi ainoa huone. Mutta tällä hetkellä on siis kolme ja keittiö ja kylppäri. Nyt ei oo ollu kämppistäkään moneen vuoteen. Sen verran kuitenki ympäristöä ajattelen, että omaa pesukonetta ei ole, vaikka toi taloyhtiön kone vetelee viimesiä, mutta käytetään se ensin loppuun.

      • Itse en ihan missään koirankopin kokoisessa asunnossa halua asua, mutta ei asunnon tartte olla mikään hehtaarilukaalikaalikaan ja oma pyykinpesukone kyllä, jos vaan mahtuu ja on varaa ostaa.


    • Anonyymi

      Hello Xenabud... olit tosiasan yön pimeydeen ääniä jos on pissä, ei tietysti pelota jos kuuluu eläintenkin ääniä taijos lusmu kuin poliisi yreittää tunkeutua, niin voi tppaa..

      Mutta todella sain hyviä kummitusmaisia videoittalteen, oli jotain juttujas JeroP kanssa...

    • Anonyymi

      monta yötä piti todellakin valvoa kun aikaikkunsa niin pieni jotsain 15 minuuttia sitten ottaa kuvaa jostain jutusta, herättävä aina kokeilen että ... noniin sain hyviä.

    • Anonyymi

      Luin kirjan. Ajattelen samoin, kuin hän.

    • Anonyymi

      Kiitos artikkelin jakamisesta.

    • Ole hyvä vain =)

      • Tämä sille, joka sanoi, että kiitos artikkelin jakamisesta.


    • Anonyymi

      Saa antaa suukon itselleen. Vaikka peilistä moiskauttaa😂🤣😅

    • Anonyymi

      Eikös oikeasti olekin niin nyt sitten joka toista haukkuu raisistiksi on itse rasisti?

    • Anonyymi

      Kaikista kauhein kumppani on vieraissa juokseva väkivaltainen valehtelija, juoppokin sammuu välillä eli helpompi tapaus.

    • Olen asunut jo pienen ikuisuuden yksin tai siis kahdestaan lapseni kanssa ilman toista aikuista. Asiat ovat menneet näin monestakin syystä, mutta näin on ollut ja on hyvä. Meillä on kotona hyvä ja leppoisa tunnelma eikä minulla ole mitään pakottavaa tarvetta muuttaa tilannetta. Minulla ei periaatteessa ole mitään sitä vastaan, ettenkö voisi vielä joskus muuttaa yhteen miehen kanssa, mutta ainoastaan siinä tapauksessa, että se toisi elämään jotain vielä parempaa. Olisihan se ajatuksena ihana, että olisi joku kenen kanssa jakaa pannullisen kahvia aamulla ja kenen kainaloon voisi talvi-iltoina käpertyä höpöttelemään.

      Ymmärrän täysin, miksi jotkut haluavat asua yksin, ei siinä ole mitään väärää eikä asia kuulu muille. Monella on vain sellainen harhaluulo, että ihmiset asuvat yksin, koska on pakko. Minäkin olen saanut sen suuntaisia kommentteja, että eikö olisi jo aika siirtyä eteenpäin. Siirtyä mihin? Minä elän elämääni ihan täysillä eteenpäin, vaikkei siihen tällä hetkellä kuulukaan parisuhdetta.

    • Anonyymi

      Kyllä vanhempana on mukavampi ja turvallisempi kun on joku asumassa samankaton alla , yksin elo on silloin todella kurjaa elämää , kannattaa miettiä asioita hiukan pidemmälle , yksinelo voi olla mukava vaihe elämässä mutta ei välttämättä pysyvä tila .

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nykynuoret puhuu nolosti englantia suomen sekaan, hävetkää!

      Kamalan kuuloista touhua. Oltiin ravintolassa ja viereen tuli 4 semmosta 20-25v lasta. Kaikki puhui samaan tyyliin. Nolo
      Maailman menoa
      195
      4564
    2. 57-vuotiads muka liian vanha töihin?

      On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei
      Maailman menoa
      255
      2582
    3. 133
      1687
    4. Luovutetaanko nainen?

      En taida olla sinulle edes hyvän päivän tuttu. Nauratkin pilkallisesti jo selän takana.
      Ikävä
      67
      1381
    5. Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?

      Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette
      Sinkut
      202
      1273
    6. J-miehelle toivon

      Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.
      Ikävä
      84
      1126
    7. Miten olette lähestyneet kiinnostuksen kohdettanne?

      Keskusteluita seuranneena tilanne tuntuu usein olevan sellainen, että palstan anonyymit kaipaajat eivät ole koskaan suor
      Ikävä
      64
      1104
    8. Haluatko S

      vielä yrittää?
      Ikävä
      59
      1047
    9. By the way, olet

      mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei
      Ikävä
      74
      1047
    10. Onko kaivattunne suosittu?

      Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(
      Ikävä
      76
      1041
    Aihe