Onko Windows valmis työpöydälle

"The on-line Newspaper for Linux and Open Source"

Jonkun kapisen Linux-saitin objektiivisuuteenko tässä pitäisi uskoa? Ehei. Newsforgen uskottavuus on yhtä pyöreä nolla kuin teillä Linux-hiippareilla yleensäkin tapaa olla.

potaskaa! kirjoitti:

"The on-line Newspaper for Linux and Open Source"

Jonkun kapisen Linux-saitin objektiivisuuteenko tässä pitäisi uskoa? Ehei. Newsforgen uskottavuus on yhtä pyöreä nolla kuin teillä Linux-hiippareilla yleensäkin tapaa olla.

Lue lisää

Heh.

potaskaa! kirjoitti:

"The on-line Newspaper for Linux and Open Source"

Jonkun kapisen Linux-saitin objektiivisuuteenko tässä pitäisi uskoa? Ehei. Newsforgen uskottavuus on yhtä pyöreä nolla kuin teillä Linux-hiippareilla yleensäkin tapaa olla.

Lue lisää

Kuten viestissäni sanoin, että on turha ruveta linux-hiippariksi haukkumaan. Mutta sinulla oli näköjään liian kiire päästä julistamaan koko hoito ilman väitteitä täydeksi roskaksi.

potaskaa! kirjoitti:

"The on-line Newspaper for Linux and Open Source"

Jonkun kapisen Linux-saitin objektiivisuuteenko tässä pitäisi uskoa? Ehei. Newsforgen uskottavuus on yhtä pyöreä nolla kuin teillä Linux-hiippareilla yleensäkin tapaa olla.

Lue lisää

vaivautunut jopa lukemaan artikkelin, olisit voinut havaita että juttu oli tarkoituksellisesti sarkastisella huumorilla höystetty kirjoitus pitkäaikaisen Linux käyttäjän näkökulmasta. Objektiivisuuteen tuskin oli tarkoituskaan pyrkiä. Ai niin ja ettei unohtuisi, tämä on kirjoitettu ihan windows koneelta. :p

Eihän Windowsia tarvitse edes asentaa, kun laitevalmistajat ovat viisaasti valinneet toimittaa sen esiasennettuna ja osana konepakettejaan.

Linux-paska sen sijaan on asennettava lähes aina, koska kysynnän puutteen vuoksi sitä toimitetaan esiasennettuna vain erikoistilauksesta, jos silloinkaan.

Bill Gates rules! kirjoitti:

Eihän Windowsia tarvitse edes asentaa, kun laitevalmistajat ovat viisaasti valinneet toimittaa sen esiasennettuna ja osana konepakettejaan.

Linux-paska sen sijaan on asennettava lähes aina, koska kysynnän puutteen vuoksi sitä toimitetaan esiasennettuna vain erikoistilauksesta, jos silloinkaan.

Lue lisää

Windowsin suurin ongelma ei ole asennus (esiasennettu), ei formatointi tai uudelleenasennus, eikä käyttöönotto.

Ongelma on Windowsin epämääräinen kyky tehdä ihmisistä tyhmiä ja teknisesti kuusipeukaloisia idiootteja, joille jo Wrödin otsikkopalkin taustavärin vaihto / sen aiheuttama järkytys vaatii psykiatrin konsultaation ja viikon uudelleenkurssituksen. Eipä silti, MS:n "helppokäyttöisyys" kyllä todellisuudessakin on -niinkuin kaikki muutkin sen tuotteet- pelkkää mainospuhetta.

Linux-paska on asennettava keskimäärin tasan yhdesti -->> huom! vain Yksi boottaus asennuksen lopussa

m30-joku on rekisteröinyt sen? kirjoitti:

Windowsin suurin ongelma ei ole asennus (esiasennettu), ei formatointi tai uudelleenasennus, eikä käyttöönotto.

Ongelma on Windowsin epämääräinen kyky tehdä ihmisistä tyhmiä ja teknisesti kuusipeukaloisia idiootteja, joille jo Wrödin otsikkopalkin taustavärin vaihto / sen aiheuttama järkytys vaatii psykiatrin konsultaation ja viikon uudelleenkurssituksen. Eipä silti, MS:n "helppokäyttöisyys" kyllä todellisuudessakin on -niinkuin kaikki muutkin sen tuotteet- pelkkää mainospuhetta.

Linux-paska on asennettava keskimäärin tasan yhdesti -->> huom! vain Yksi boottaus asennuksen lopussa

Lue lisää

"Ongelma on Windowsin epämääräinen kyky tehdä ihmisistä tyhmiä ja teknisesti kuusipeukaloisia idiootteja"

Suurin osa ihmisistä ON tyhmiä ja kädettömiä, mutta harva onneksi on kuitenkaan niin tyhmä että ehdoin tahdoin valitsee Linuxin kaltaisen paukkupurkkaviritelmän, jonka kanssa pingviinikerholaisista osaavimmatkin ovat pulassa päivittäin.

ja sairaus kirjoitti:

"Ongelma on Windowsin epämääräinen kyky tehdä ihmisistä tyhmiä ja teknisesti kuusipeukaloisia idiootteja"

Suurin osa ihmisistä ON tyhmiä ja kädettömiä, mutta harva onneksi on kuitenkaan niin tyhmä että ehdoin tahdoin valitsee Linuxin kaltaisen paukkupurkkaviritelmän, jonka kanssa pingviinikerholaisista osaavimmatkin ovat pulassa päivittäin.

Lue lisää

...linuxia nähnytkään, toistelet vain samoja sanoja joita olet netistä lukenut. Kevyesti asentui Suse ja sen jälkeen ei ole muuta kuin käytetty päivittäin ilman ongelmia. Alkaa olla win-puolen paukut vähissä kun ei ole enää muita kuin noita amis-tyylin päänaukojia jäljellä jotka eivät osaa edes windowsia käyttää kunnolla.

... kirjoitti:

...linuxia nähnytkään, toistelet vain samoja sanoja joita olet netistä lukenut. Kevyesti asentui Suse ja sen jälkeen ei ole muuta kuin käytetty päivittäin ilman ongelmia. Alkaa olla win-puolen paukut vähissä kun ei ole enää muita kuin noita amis-tyylin päänaukojia jäljellä jotka eivät osaa edes windowsia käyttää kunnolla.

Lue lisää

Tavallisille ihmiselle paras käyttöjärjestelmä on tietenkin Macci. Teknisesti osaavammat voivat sitten valita Macin ja muiden Unixien välillä mieltymysten mukaan, ja toki Wintoyssiakin voi pakon edessä käyttää.

se on kirjoitti:

Tavallisille ihmiselle paras käyttöjärjestelmä on tietenkin Macci. Teknisesti osaavammat voivat sitten valita Macin ja muiden Unixien välillä mieltymysten mukaan, ja toki Wintoyssiakin voi pakon edessä käyttää.

Lue lisää

talvella siirryin mac leiriin ja täytyy todeta, että OS X on todella nerokas. Wintoysissa tulee heti macciä ikävä.

pc-koneessa on ja pysyy linux. Vaihteenvuoksi voisi kokeilla freebsd:tä.

kevytleike kirjoitti:

talvella siirryin mac leiriin ja täytyy todeta, että OS X on todella nerokas. Wintoysissa tulee heti macciä ikävä.

pc-koneessa on ja pysyy linux. Vaihteenvuoksi voisi kokeilla freebsd:tä.

Lue lisää

Toistelette vaan juttuja, joita olette jostain lukeneet, ettekä ole wintoussia ikinä kokeillutkaan.

Onko Linux valmis työpöydälle?

NewsForge on tutustunut Linux-käyttöjärjestelmään Windows-käyttäjän näkökulmasta. Artikkelissa on perehdytty Linuxin ongelmiin ja etuihin asiaan kuuluvalla vakavuudella. Muun muassa Linuxin asentaminen kaksi vuotta vanhaan pöytäkoneeseen oli tuottanut suuria ongelmia TFT-näytön vilkkumisen sekä epämääräisten ja epäilyttävien tuotekoodien kyselyn vuoksi. Asennusongelmissa päästiin kuitenkin todenteolla vauhtiin, kun verkkoa ei saatu ajuriongelmien takia toimimaan. Ihmetystä herätti myös suuresti asentamisen jälkeen havaittu jokapäiväisten ja tarpeellisten ohjelmien puute. Nimenomaan Linux-ohjelmien ja ajurien puute koettiin monesti vaikeaksi ongelmaksi. Syntyi käsitys Linuxin keskeneräisyydestä.

Kehuja Linux ei juuri saanut osakseen, kun lisäksi testissä havaittiin Linux-ohjelmatarjonnan olevan erittäin suppea ja vähäinen. Hieman kehuja tuli vanhempiin Linux-versioihin nähden helppokäyttöisemmästä käyttöliittymästä, joka alkaa olla vähän lähempänä Windows-tasoa. Siitä huolimatta Linuxin käyttöliittymän todettiin edelleen olevan kovin vaikeaselkoinen, ja -käyttöinen. Kokeneelle Wiondows-käyttäjälle siirtyminen Linuxiin koettiin kohtuullisen vaikeaksi. Linuxin, kehityksestä huolimatta edelleenkin vaikeaselkoinen ja kammottavan sekava käyttöliittymä tuotti monelle vaikeuksia. Lopputuloksena pääteltiin Windowsin olevan niin paljon edellä Linuxin kehitystasoa, että Linuxin on ilmeisen turha olettaa koskaan saavan Windowsin etumatkaa kiinni. Windows-käyttäjiä kehoitettiin pysymään vanhassa käyttöjärjestelmässään ellei käytön esteeksi muodostu ohjelma, jonka käyttäminen onnistuu vain Linuxissa. Linuxin käyttöä ei suositeltu, kuin vain pakottavassa tilanteessa.

M.C. kirjoitti:

Onko Linux valmis työpöydälle?

NewsForge on tutustunut Linux-käyttöjärjestelmään Windows-käyttäjän näkökulmasta. Artikkelissa on perehdytty Linuxin ongelmiin ja etuihin asiaan kuuluvalla vakavuudella. Muun muassa Linuxin asentaminen kaksi vuotta vanhaan pöytäkoneeseen oli tuottanut suuria ongelmia TFT-näytön vilkkumisen sekä epämääräisten ja epäilyttävien tuotekoodien kyselyn vuoksi. Asennusongelmissa päästiin kuitenkin todenteolla vauhtiin, kun verkkoa ei saatu ajuriongelmien takia toimimaan. Ihmetystä herätti myös suuresti asentamisen jälkeen havaittu jokapäiväisten ja tarpeellisten ohjelmien puute. Nimenomaan Linux-ohjelmien ja ajurien puute koettiin monesti vaikeaksi ongelmaksi. Syntyi käsitys Linuxin keskeneräisyydestä.

Kehuja Linux ei juuri saanut osakseen, kun lisäksi testissä havaittiin Linux-ohjelmatarjonnan olevan erittäin suppea ja vähäinen. Hieman kehuja tuli vanhempiin Linux-versioihin nähden helppokäyttöisemmästä käyttöliittymästä, joka alkaa olla vähän lähempänä Windows-tasoa. Siitä huolimatta Linuxin käyttöliittymän todettiin edelleen olevan kovin vaikeaselkoinen, ja -käyttöinen. Kokeneelle Wiondows-käyttäjälle siirtyminen Linuxiin koettiin kohtuullisen vaikeaksi. Linuxin, kehityksestä huolimatta edelleenkin vaikeaselkoinen ja kammottavan sekava käyttöliittymä tuotti monelle vaikeuksia. Lopputuloksena pääteltiin Windowsin olevan niin paljon edellä Linuxin kehitystasoa, että Linuxin on ilmeisen turha olettaa koskaan saavan Windowsin etumatkaa kiinni. Windows-käyttäjiä kehoitettiin pysymään vanhassa käyttöjärjestelmässään ellei käytön esteeksi muodostu ohjelma, jonka käyttäminen onnistuu vain Linuxissa. Linuxin käyttöä ei suositeltu, kuin vain pakottavassa tilanteessa.

Lue lisää

Aika epätoivoinen temppu.
Faktat puhuvat puolestaan, ei ne miksikään muutu vaikka nimimerkki M.C. yrittää vääristellä tekstiä :)

Höpö kirjoitti:

Aika epätoivoinen temppu.
Faktat puhuvat puolestaan, ei ne miksikään muutu vaikka nimimerkki M.C. yrittää vääristellä tekstiä :)

faktat puhuvat M.C:n esittämän asian puolesta.

M.C. kirjoitti:

Onko Linux valmis työpöydälle?

NewsForge on tutustunut Linux-käyttöjärjestelmään Windows-käyttäjän näkökulmasta. Artikkelissa on perehdytty Linuxin ongelmiin ja etuihin asiaan kuuluvalla vakavuudella. Muun muassa Linuxin asentaminen kaksi vuotta vanhaan pöytäkoneeseen oli tuottanut suuria ongelmia TFT-näytön vilkkumisen sekä epämääräisten ja epäilyttävien tuotekoodien kyselyn vuoksi. Asennusongelmissa päästiin kuitenkin todenteolla vauhtiin, kun verkkoa ei saatu ajuriongelmien takia toimimaan. Ihmetystä herätti myös suuresti asentamisen jälkeen havaittu jokapäiväisten ja tarpeellisten ohjelmien puute. Nimenomaan Linux-ohjelmien ja ajurien puute koettiin monesti vaikeaksi ongelmaksi. Syntyi käsitys Linuxin keskeneräisyydestä.

Kehuja Linux ei juuri saanut osakseen, kun lisäksi testissä havaittiin Linux-ohjelmatarjonnan olevan erittäin suppea ja vähäinen. Hieman kehuja tuli vanhempiin Linux-versioihin nähden helppokäyttöisemmästä käyttöliittymästä, joka alkaa olla vähän lähempänä Windows-tasoa. Siitä huolimatta Linuxin käyttöliittymän todettiin edelleen olevan kovin vaikeaselkoinen, ja -käyttöinen. Kokeneelle Wiondows-käyttäjälle siirtyminen Linuxiin koettiin kohtuullisen vaikeaksi. Linuxin, kehityksestä huolimatta edelleenkin vaikeaselkoinen ja kammottavan sekava käyttöliittymä tuotti monelle vaikeuksia. Lopputuloksena pääteltiin Windowsin olevan niin paljon edellä Linuxin kehitystasoa, että Linuxin on ilmeisen turha olettaa koskaan saavan Windowsin etumatkaa kiinni. Windows-käyttäjiä kehoitettiin pysymään vanhassa käyttöjärjestelmässään ellei käytön esteeksi muodostu ohjelma, jonka käyttäminen onnistuu vain Linuxissa. Linuxin käyttöä ei suositeltu, kuin vain pakottavassa tilanteessa.

Lue lisää

Näin säälittävää tekstiä tulee windows käyttäjältä joka ei edes tiedä mistä puhutaan.
Halusin tämän keskustelun puhtaana moisista "asiantuntijoista". mutta onhan se mahdotonta asiallisesti kommentoida asiasllisesti windowsia ilman, että tuollaiset että tuollaiset katkerat windowskäyttäjät tulevat sotkemaan täysin asiallisen keskustelun

Hand_of_doom kirjoitti:

Näin säälittävää tekstiä tulee windows käyttäjältä joka ei edes tiedä mistä puhutaan.
Halusin tämän keskustelun puhtaana moisista "asiantuntijoista". mutta onhan se mahdotonta asiallisesti kommentoida asiasllisesti windowsia ilman, että tuollaiset että tuollaiset katkerat windowskäyttäjät tulevat sotkemaan täysin asiallisen keskustelun

Lue lisää

Wintuskan käyttö tekee katkeraksi.

Hand_of_doom kirjoitti:

Näin säälittävää tekstiä tulee windows käyttäjältä joka ei edes tiedä mistä puhutaan.
Halusin tämän keskustelun puhtaana moisista "asiantuntijoista". mutta onhan se mahdotonta asiallisesti kommentoida asiasllisesti windowsia ilman, että tuollaiset että tuollaiset katkerat windowskäyttäjät tulevat sotkemaan täysin asiallisen keskustelun

Lue lisää

Asia-argumenttien puutteessa usein käy näin. Eräänlainen paniikkireaktio.
Valoisa puoli tässä on että nyt he jo tajuavat olevansa alakynnessä.

Hand_of_doom kirjoitti:

Näin säälittävää tekstiä tulee windows käyttäjältä joka ei edes tiedä mistä puhutaan.
Halusin tämän keskustelun puhtaana moisista "asiantuntijoista". mutta onhan se mahdotonta asiallisesti kommentoida asiasllisesti windowsia ilman, että tuollaiset että tuollaiset katkerat windowskäyttäjät tulevat sotkemaan täysin asiallisen keskustelun

Lue lisää

1) Asennusongelmat
2) Yhteensopivuusongelmat
3) Ajurien huono ja heikko saatavuus
4) Käsittämätön ja sekava käyttöliittymä
5) Sovelluksien ja ohjelmien vähäisyys ja heikkolaatuisuus
6) Tehonkäyttö
7) Linuxissa ei ole mitään standardeja, eikä se myöskään niitä noudata

Kaikki kokeilemani Linuxit ovat tuntuneet keskeneräisiltä ja raakileilta. Linux ei ole käyttäjäystävällinen. Voisi sanoa että se melkein "vihaa" käyttäjää. Linuxin käyttäjäystävällisyys/käytettävyys/helppokäyttöisyys on täysin olematon. Jo pelkästään asennusvaiheessa tulee usein ongelmia. Lähes kaikki toiminnot mikä yleensä toimii muissa käyttöjärjestelmissä hiirtä kliksauttamalla, edellyttää linuxissa ensialkuun melkein raamatun paksuisen ohjekirjan lukemista.


Ohjelmat

Se joka kuvittelee saavansa vastineen hyvin integroiduille ja skaalautuville laadukkaille sovelluksille, saa pettyä raskaasti. Isojen graafisten ohjelmien käytettävyys on Linuxissa huonompi. Netscape 4.x ei ole Linux-versiona yhtä hyvä kuin Windowsissa. Se on buginen ja käynnistyy KDE:ssä piinallisen hitaasti. Java-appletit kaatavat sen usein. Linuxin fonttiongelmat kasvavat kolmanteen potenssiin Netscapessa.

Vanhimmassa Red Hat-pohjaisessa Linuxissa asennus tyssäsi epäonnistuneeseen formatointiin. Formatointivaiheessa näyttö tuli täyteen erikoismerkkejä eikä formatointi tuntunut edistyvän lainkaan. Toistin asennusyrityksen, mutta lopputulos oli sama. Asennus tyssäsi ennen kuin pääsin edes varsinaiseen asennusvaiheeseen.
Red Hat 6.x Linux-osioden määrittely epäonnistui. Asennus tyssäsi alkuunsa. Itse asiassa se päättyi jo ennemmin kuin vanhimmalla kokeilemallani Linux-versiolla. Testikoneessa oli kaksi kovalevyä, joista yritin jakaa n. 7 GB kovalevyn jatko-osion Linuxin /, /boot ja /swap osioiksi. Vain swap-osion luominen onnistui suunnitellusti.
Red Hat 7.3 pohjaan, mutta osittain päivitettyihin moduuleihin perustuva Spectra Linux 1.1:n ongelmia olivat seuraavat:
Linuxia ei saanut käynnistymään kovalevyltä tilanteessa, jossa tietoneen tuli käynnistyä sekundaariselta kovalevyltä (Red Hat 9.0 antaa mahdollisuuden vaihtaa kovalevyjen prioriteettia, jolloin käynnistyksen saa aina toimimaan kovalevyltä).
Tietokoneeseeni integroitu näytönohjain ei toiminut Linuxin kanssa, vaikka asennusohjelma tunnisti näytönohjaimen (oli ostettava erillinen näytönohjain, jota käytin uudempien Linux-versioiden kanssa).
Käyttis ei osannut suoraan hyödyntää Windows-osioita (FAT 16 or FAT 32). Yrittäessäni avata Windows-osoita, käyttöjärjestelmä ilmoitti, että ohjelman ydin (kernel) ei tue FAT-osioita. Niiden toimintaan laittaminen olisi edellyttänyt erikoisomaamista, mitä minulla ei 5/2003 ollut.
Tämä jakeluversio ei tue rullahiirtä.
SuSE Linux 8.1 Personal ongelmat/muut huomiot:
Kovalevykäynnistys ei onnistunut (syy sama kuin Spectra Linux 1.1:n kohdalla).
Jos kovalevy on ennestään osoitu, asennusohjelma osaa ehdottaa järkevän kokonaisosioinnin.
En löytänyt valikoista CD- ja levykeaseman käyttöönotto-ohjelmaa - nimetty oudosti or muuten vain hankalasti löydettävissä.
Joitakin Wacomin piirtopöytiä tuetaan, mutta ei käyttämääni.
Personal-paketti sisältää liian vähän paketteja (SuSesta on olemassa laajempiakin jakeluversioita).


Koska valmiit asennusohjelmat eivät osanneet asentaa piirtopöytää eikä zip-asemaa, yritin löytää asennusohjeet internetistä.

Kokeilin piirtopöydän asentamista. Sille on olemassa konfiguraatioskripti. Skriptin toimiminen edellyttää, että Linuxin ytimen (kernel) kehittelypaketti on asennettu. Asennettuani ytimen kehittelypaketin, skripti meni lävitse. Skriptin suorittaminen ei kuitenkaan yksistään tuonut toimivuutta. Yritin lukea lävitse asennusohjeet, jotka olivat todella pitkät. Luovuin asennuksen loppuun viemisestä.

Zip-aseman asentamisohjeet tuntuivat vielä vaikeammilta enkä edes yrittänyt asentaa zip-asemaa. Yleisesti ottaen voi sanoa, että mikäli asennusohjelma ei pysty jotain laitetta asentamaan, laitteen asentaminen on lähes mahdoton tehtävä kokeneellekin Linux-käyttäjälle.


Lisäohjelmien asennus on yleisesti ottaen hankalampaa kuin Windows-kättöjärjestelmässä.

Asensin Linux saadaksi Borlandin Kylix 3 Open ohjelmien rakennussovelluksen tietokoneelleni. Ohjelma on Windows-versiona kallis, mutta Linuxiin ilmainen. Sain sen asentumaan, mutta tein vakavia virheitä ja itse asennusskriptissä on vikaa. Annan ongelmat yleisesti tiedoksi. Asennus edellyttää kuitenkin erään Red Hat 7.2 paketin, joka on saatava joko CD:llä or internetistä.
Ohjelmien yleiset kehityspaketit tulee olla asennettuna (Development tools; muita kehityspaketteja ei tarvitse asentaa). Mikäli niitä ei asennettu Red Hatin asennuksen yhteydessä, ne tulee asentaa ennen Kylixin asentamista.
Asennuksessa on ehdottomasti noudatettava asennusohjeita. Kun ohjelma puretaan, on mentävä päätteellä siihen hakemistoon, jonne paketti on purettu (esim. cd /kylix/asennus/) ja siellä annettava komento sh setup.sh. Pakettia ei saa yrittää purkaa *.rmp-tiedostoja klikkaamalla. Osittain asennettua ohjelmaa ei voi asentaa uudestaan eikä sitä voi poistaa (asennusohjelma tutkii löytyykö aiempia asennuksia). Jos ohjelma asentuu osittain, jotta sen voisi asentaa uudestaan, Linux-asennus on suoritettava kokonaan alusta (jouduin itse tekemään niin).
Ainakin Red Hat 9.0 jakelupaketin kanssa asennusskripti antaa virheilmoitusten sarjan, jossa lukee esim. line 350: [:x11-2 integer expression expected. On odotettava hetki ja painettava CTRL C näppäinyhdistelmää siinä vaiheessa kun alkaa ilmestyä jonkin verran ohjetekstejä. Kun ohjelma kysyy luetko ohjetekstit, voi vastata, että niitä ei lueta. Tämän jälkeen asennus hoituu loppuun asti kun vastaa esitettyihin kysymyksiin. Asennusohjelma ei luo uusia hakemistoja. Jos haluat kylixin jonnekin uuteen hakemistoon, luo hakemisto ennen kuin alat suorittamaan asennusskriptiä.
Borlandilta saatu rekisteriöititiedosto (esim. reg92.txt) tulee kopioida käyttöjärjestelmän kotihakemistoon. Itse kopioin sen omaan kotihakemistooni (/home/tapio1) root-käyttäjänä kirjautumista ajatellen hakemistoon /root. Mikäli em. tiedosto on väärässä paikassa, ohjelma pyytää käynnistettäessä rekisteröimään tuotteen.
Asennusohjelma ei luo automaattisesti ohjelmien käynnistysvalikoihin kuvaketta. Kuvakkeen saa työpöydälle, mikäli asennuksen yhteydessä valitsi, että asennusohjelma luo KDE or GNOME käyttöliittymille kuvakkeet. Kopioitavan kuvakkeen voi hakea Kylixin alihakemistosta /shortcuts ja siitä edelleen joko alihakemistosta kde or gnome.
Asenna Red Hat 7.2:n toiselta CD:ltä hakemistosta /mnt/cdrom/RedHat/RPMS yhteensopiva tiedosto komennolla rpm -ivh compat-glibc-6.2-2.1.3.2.i386.rpm.

Kovin paljon hankalammaksi ohjelmien asentamista ei voi enää ajatella. Näin siis linuxissa.

Yritin asentaa sen Spectra Linuxin CD:llä olevasta paketista. Asennus ei onnistunut vakavien versioristiriitojen vuoksi. Kyseessä on ohjelma, jolla periaatteessa voi ajaa useita käyttöjärjestelmiä (CD:llä ollut versio pystyisi ajamaan Windows, Linux ja FreeBSD käyttöjärjestelmiä). Kun vmware & komento annettiin päätteessä, jossakin vaiheessa asennusta asennusohjelma kehotti yrittämään uudestaan ohjelman kongifurointia suorittamalla komennon vmware-config.pl. Koska konfigurointiskripti ei löytänyt sopivaa esikasattua kernel-moduulia, se yritti löytää sopivan C -lähdetiedoston josta voisi sellaisen luoda. Luontivaiheessa syntyi suuri joukko syntaksivirheitä, minkä vuoksi prosessi epäonnistui totaalisesti.

Versioristiriitaa ei voi ehkä ammattilainenkaan ratkaista, sillä versioristiriita äärimmäisen vakava. Se on ehkä Linux-gurun ratkaistavissa, sillä konfigurointiohjelma antaa tiedon syntaksivirheistä. Tehtävä tuskin tulee olemaan helppo.

Operaa asennettaessa Red Hat 9.0 vaati CD nro 2:ta. Kun toinen CD oli asemassa, CD:tä ei pystynyt vaihtamaan. Asennus oli aloitettava siirtämällä CD:llä ollut asennuspaketti muualle. Laitoin CD-asemaan valmiiksi tarvittavan asennuslevyn.

Opera ei toiminut Red Hat 9.0 kanssa vaan aiheutti käyttöjärjestestelmälle ongelmia. Kun Operaa oli yritetty käynnistää, pääte ei enää toiminut ja tiedostoselain ei näyttänyt kaikkia tiedostoja. Todennäköisesti kyse on vakavasta - Linuxille tyypisestä - versioristiriidasta. Sen selvittämiseen ole juuri keinoja, sillä mitään virheilmoitusta ei tule - ohjelma ei vaan toimi Red Hat 9.0 kanssa.

Vakavia versioristiriitoja on mielestäni enemmän kuin Windows-käyttöjärjestelmissä. Yrittämistäni neljästä asennuspakettiin kuulumattomasta lisäohjelmasta tai -osasta yksikään ei asentunut ilman versioristiriitaongelmia. Mielestäni versioristiriitaongelmat on Linuxin pahin kompastuskivi.

Asennusohjelmien laatijoiden on vaikea ottaa huomioon eri versioita. Asennusongelmien vuoksi Linuxin käyttömahdollisuudet ovat sangen rajalliset. Versioriita- ja laiteajuriongelmat tekevät Linuxin käytön suhteellisen vaikeaksi ja hankalaksi.

Kernelin kääntäminen:
http://www.wiki.linux.fi/wiki/index.php/Kernelin_kääntäminen
Linuxin varsinainen heikkous, ja suurin este sen käyttäjäkunnan laajentumiselle on se että sen käyttö vaatii huomattavasti enemmän tietotaitoa ja osaamista kuin esim Windowsin. Linuxin käyttäjäryhmä on enemmän tai vähemmän tietokone-ammattilaiset. Windows on lähestynyt käyttäjiä aivan toisella tavalla; helppokäyttöisyyden ja käyttäjäystävällisyyden kautta.

Juuri tästä syystä Windows - käyttäjäystävällisenä ja helppokäyttöisenä käyttöjärjestelmänä, on niin suosittu. Samasta syystä Linux ei -suuresta uhosta huolimatta tule koskaan horjuttamaan Windowsin asemaa. Näin se vaan on, ikävä kyllä. Sad but true.

kaikki kirjoitti:

1) Asennusongelmat
2) Yhteensopivuusongelmat
3) Ajurien huono ja heikko saatavuus
4) Käsittämätön ja sekava käyttöliittymä
5) Sovelluksien ja ohjelmien vähäisyys ja heikkolaatuisuus
6) Tehonkäyttö
7) Linuxissa ei ole mitään standardeja, eikä se myöskään niitä noudata

Kaikki kokeilemani Linuxit ovat tuntuneet keskeneräisiltä ja raakileilta. Linux ei ole käyttäjäystävällinen. Voisi sanoa että se melkein "vihaa" käyttäjää. Linuxin käyttäjäystävällisyys/käytettävyys/helppokäyttöisyys on täysin olematon. Jo pelkästään asennusvaiheessa tulee usein ongelmia. Lähes kaikki toiminnot mikä yleensä toimii muissa käyttöjärjestelmissä hiirtä kliksauttamalla, edellyttää linuxissa ensialkuun melkein raamatun paksuisen ohjekirjan lukemista.


Ohjelmat

Se joka kuvittelee saavansa vastineen hyvin integroiduille ja skaalautuville laadukkaille sovelluksille, saa pettyä raskaasti. Isojen graafisten ohjelmien käytettävyys on Linuxissa huonompi. Netscape 4.x ei ole Linux-versiona yhtä hyvä kuin Windowsissa. Se on buginen ja käynnistyy KDE:ssä piinallisen hitaasti. Java-appletit kaatavat sen usein. Linuxin fonttiongelmat kasvavat kolmanteen potenssiin Netscapessa.

Vanhimmassa Red Hat-pohjaisessa Linuxissa asennus tyssäsi epäonnistuneeseen formatointiin. Formatointivaiheessa näyttö tuli täyteen erikoismerkkejä eikä formatointi tuntunut edistyvän lainkaan. Toistin asennusyrityksen, mutta lopputulos oli sama. Asennus tyssäsi ennen kuin pääsin edes varsinaiseen asennusvaiheeseen.
Red Hat 6.x Linux-osioden määrittely epäonnistui. Asennus tyssäsi alkuunsa. Itse asiassa se päättyi jo ennemmin kuin vanhimmalla kokeilemallani Linux-versiolla. Testikoneessa oli kaksi kovalevyä, joista yritin jakaa n. 7 GB kovalevyn jatko-osion Linuxin /, /boot ja /swap osioiksi. Vain swap-osion luominen onnistui suunnitellusti.
Red Hat 7.3 pohjaan, mutta osittain päivitettyihin moduuleihin perustuva Spectra Linux 1.1:n ongelmia olivat seuraavat:
Linuxia ei saanut käynnistymään kovalevyltä tilanteessa, jossa tietoneen tuli käynnistyä sekundaariselta kovalevyltä (Red Hat 9.0 antaa mahdollisuuden vaihtaa kovalevyjen prioriteettia, jolloin käynnistyksen saa aina toimimaan kovalevyltä).
Tietokoneeseeni integroitu näytönohjain ei toiminut Linuxin kanssa, vaikka asennusohjelma tunnisti näytönohjaimen (oli ostettava erillinen näytönohjain, jota käytin uudempien Linux-versioiden kanssa).
Käyttis ei osannut suoraan hyödyntää Windows-osioita (FAT 16 or FAT 32). Yrittäessäni avata Windows-osoita, käyttöjärjestelmä ilmoitti, että ohjelman ydin (kernel) ei tue FAT-osioita. Niiden toimintaan laittaminen olisi edellyttänyt erikoisomaamista, mitä minulla ei 5/2003 ollut.
Tämä jakeluversio ei tue rullahiirtä.
SuSE Linux 8.1 Personal ongelmat/muut huomiot:
Kovalevykäynnistys ei onnistunut (syy sama kuin Spectra Linux 1.1:n kohdalla).
Jos kovalevy on ennestään osoitu, asennusohjelma osaa ehdottaa järkevän kokonaisosioinnin.
En löytänyt valikoista CD- ja levykeaseman käyttöönotto-ohjelmaa - nimetty oudosti or muuten vain hankalasti löydettävissä.
Joitakin Wacomin piirtopöytiä tuetaan, mutta ei käyttämääni.
Personal-paketti sisältää liian vähän paketteja (SuSesta on olemassa laajempiakin jakeluversioita).


Koska valmiit asennusohjelmat eivät osanneet asentaa piirtopöytää eikä zip-asemaa, yritin löytää asennusohjeet internetistä.

Kokeilin piirtopöydän asentamista. Sille on olemassa konfiguraatioskripti. Skriptin toimiminen edellyttää, että Linuxin ytimen (kernel) kehittelypaketti on asennettu. Asennettuani ytimen kehittelypaketin, skripti meni lävitse. Skriptin suorittaminen ei kuitenkaan yksistään tuonut toimivuutta. Yritin lukea lävitse asennusohjeet, jotka olivat todella pitkät. Luovuin asennuksen loppuun viemisestä.

Zip-aseman asentamisohjeet tuntuivat vielä vaikeammilta enkä edes yrittänyt asentaa zip-asemaa. Yleisesti ottaen voi sanoa, että mikäli asennusohjelma ei pysty jotain laitetta asentamaan, laitteen asentaminen on lähes mahdoton tehtävä kokeneellekin Linux-käyttäjälle.


Lisäohjelmien asennus on yleisesti ottaen hankalampaa kuin Windows-kättöjärjestelmässä.

Asensin Linux saadaksi Borlandin Kylix 3 Open ohjelmien rakennussovelluksen tietokoneelleni. Ohjelma on Windows-versiona kallis, mutta Linuxiin ilmainen. Sain sen asentumaan, mutta tein vakavia virheitä ja itse asennusskriptissä on vikaa. Annan ongelmat yleisesti tiedoksi. Asennus edellyttää kuitenkin erään Red Hat 7.2 paketin, joka on saatava joko CD:llä or internetistä.
Ohjelmien yleiset kehityspaketit tulee olla asennettuna (Development tools; muita kehityspaketteja ei tarvitse asentaa). Mikäli niitä ei asennettu Red Hatin asennuksen yhteydessä, ne tulee asentaa ennen Kylixin asentamista.
Asennuksessa on ehdottomasti noudatettava asennusohjeita. Kun ohjelma puretaan, on mentävä päätteellä siihen hakemistoon, jonne paketti on purettu (esim. cd /kylix/asennus/) ja siellä annettava komento sh setup.sh. Pakettia ei saa yrittää purkaa *.rmp-tiedostoja klikkaamalla. Osittain asennettua ohjelmaa ei voi asentaa uudestaan eikä sitä voi poistaa (asennusohjelma tutkii löytyykö aiempia asennuksia). Jos ohjelma asentuu osittain, jotta sen voisi asentaa uudestaan, Linux-asennus on suoritettava kokonaan alusta (jouduin itse tekemään niin).
Ainakin Red Hat 9.0 jakelupaketin kanssa asennusskripti antaa virheilmoitusten sarjan, jossa lukee esim. line 350: [:x11-2 integer expression expected. On odotettava hetki ja painettava CTRL C näppäinyhdistelmää siinä vaiheessa kun alkaa ilmestyä jonkin verran ohjetekstejä. Kun ohjelma kysyy luetko ohjetekstit, voi vastata, että niitä ei lueta. Tämän jälkeen asennus hoituu loppuun asti kun vastaa esitettyihin kysymyksiin. Asennusohjelma ei luo uusia hakemistoja. Jos haluat kylixin jonnekin uuteen hakemistoon, luo hakemisto ennen kuin alat suorittamaan asennusskriptiä.
Borlandilta saatu rekisteriöititiedosto (esim. reg92.txt) tulee kopioida käyttöjärjestelmän kotihakemistoon. Itse kopioin sen omaan kotihakemistooni (/home/tapio1) root-käyttäjänä kirjautumista ajatellen hakemistoon /root. Mikäli em. tiedosto on väärässä paikassa, ohjelma pyytää käynnistettäessä rekisteröimään tuotteen.
Asennusohjelma ei luo automaattisesti ohjelmien käynnistysvalikoihin kuvaketta. Kuvakkeen saa työpöydälle, mikäli asennuksen yhteydessä valitsi, että asennusohjelma luo KDE or GNOME käyttöliittymille kuvakkeet. Kopioitavan kuvakkeen voi hakea Kylixin alihakemistosta /shortcuts ja siitä edelleen joko alihakemistosta kde or gnome.
Asenna Red Hat 7.2:n toiselta CD:ltä hakemistosta /mnt/cdrom/RedHat/RPMS yhteensopiva tiedosto komennolla rpm -ivh compat-glibc-6.2-2.1.3.2.i386.rpm.

Kovin paljon hankalammaksi ohjelmien asentamista ei voi enää ajatella. Näin siis linuxissa.

Yritin asentaa sen Spectra Linuxin CD:llä olevasta paketista. Asennus ei onnistunut vakavien versioristiriitojen vuoksi. Kyseessä on ohjelma, jolla periaatteessa voi ajaa useita käyttöjärjestelmiä (CD:llä ollut versio pystyisi ajamaan Windows, Linux ja FreeBSD käyttöjärjestelmiä). Kun vmware & komento annettiin päätteessä, jossakin vaiheessa asennusta asennusohjelma kehotti yrittämään uudestaan ohjelman kongifurointia suorittamalla komennon vmware-config.pl. Koska konfigurointiskripti ei löytänyt sopivaa esikasattua kernel-moduulia, se yritti löytää sopivan C -lähdetiedoston josta voisi sellaisen luoda. Luontivaiheessa syntyi suuri joukko syntaksivirheitä, minkä vuoksi prosessi epäonnistui totaalisesti.

Versioristiriitaa ei voi ehkä ammattilainenkaan ratkaista, sillä versioristiriita äärimmäisen vakava. Se on ehkä Linux-gurun ratkaistavissa, sillä konfigurointiohjelma antaa tiedon syntaksivirheistä. Tehtävä tuskin tulee olemaan helppo.

Operaa asennettaessa Red Hat 9.0 vaati CD nro 2:ta. Kun toinen CD oli asemassa, CD:tä ei pystynyt vaihtamaan. Asennus oli aloitettava siirtämällä CD:llä ollut asennuspaketti muualle. Laitoin CD-asemaan valmiiksi tarvittavan asennuslevyn.

Opera ei toiminut Red Hat 9.0 kanssa vaan aiheutti käyttöjärjestestelmälle ongelmia. Kun Operaa oli yritetty käynnistää, pääte ei enää toiminut ja tiedostoselain ei näyttänyt kaikkia tiedostoja. Todennäköisesti kyse on vakavasta - Linuxille tyypisestä - versioristiriidasta. Sen selvittämiseen ole juuri keinoja, sillä mitään virheilmoitusta ei tule - ohjelma ei vaan toimi Red Hat 9.0 kanssa.

Vakavia versioristiriitoja on mielestäni enemmän kuin Windows-käyttöjärjestelmissä. Yrittämistäni neljästä asennuspakettiin kuulumattomasta lisäohjelmasta tai -osasta yksikään ei asentunut ilman versioristiriitaongelmia. Mielestäni versioristiriitaongelmat on Linuxin pahin kompastuskivi.

Asennusohjelmien laatijoiden on vaikea ottaa huomioon eri versioita. Asennusongelmien vuoksi Linuxin käyttömahdollisuudet ovat sangen rajalliset. Versioriita- ja laiteajuriongelmat tekevät Linuxin käytön suhteellisen vaikeaksi ja hankalaksi.

Kernelin kääntäminen:
http://www.wiki.linux.fi/wiki/index.php/Kernelin_kääntäminen
Linuxin varsinainen heikkous, ja suurin este sen käyttäjäkunnan laajentumiselle on se että sen käyttö vaatii huomattavasti enemmän tietotaitoa ja osaamista kuin esim Windowsin. Linuxin käyttäjäryhmä on enemmän tai vähemmän tietokone-ammattilaiset. Windows on lähestynyt käyttäjiä aivan toisella tavalla; helppokäyttöisyyden ja käyttäjäystävällisyyden kautta.

Juuri tästä syystä Windows - käyttäjäystävällisenä ja helppokäyttöisenä käyttöjärjestelmänä, on niin suosittu. Samasta syystä Linux ei -suuresta uhosta huolimatta tule koskaan horjuttamaan Windowsin asemaa. Näin se vaan on, ikävä kyllä. Sad but true.

Lue lisää

kerran winukka on niin helppo, niin tuleppa JA asenna mulle tähän myllyyn vaikka 64 bittinen XP.... Ai niin korppu aseman ja parit ajuri levyt joudut sit itse tuomaan mukanasi!
Ok?
;-)

kaikki kirjoitti:

1) Asennusongelmat
2) Yhteensopivuusongelmat
3) Ajurien huono ja heikko saatavuus
4) Käsittämätön ja sekava käyttöliittymä
5) Sovelluksien ja ohjelmien vähäisyys ja heikkolaatuisuus
6) Tehonkäyttö
7) Linuxissa ei ole mitään standardeja, eikä se myöskään niitä noudata

Kaikki kokeilemani Linuxit ovat tuntuneet keskeneräisiltä ja raakileilta. Linux ei ole käyttäjäystävällinen. Voisi sanoa että se melkein "vihaa" käyttäjää. Linuxin käyttäjäystävällisyys/käytettävyys/helppokäyttöisyys on täysin olematon. Jo pelkästään asennusvaiheessa tulee usein ongelmia. Lähes kaikki toiminnot mikä yleensä toimii muissa käyttöjärjestelmissä hiirtä kliksauttamalla, edellyttää linuxissa ensialkuun melkein raamatun paksuisen ohjekirjan lukemista.


Ohjelmat

Se joka kuvittelee saavansa vastineen hyvin integroiduille ja skaalautuville laadukkaille sovelluksille, saa pettyä raskaasti. Isojen graafisten ohjelmien käytettävyys on Linuxissa huonompi. Netscape 4.x ei ole Linux-versiona yhtä hyvä kuin Windowsissa. Se on buginen ja käynnistyy KDE:ssä piinallisen hitaasti. Java-appletit kaatavat sen usein. Linuxin fonttiongelmat kasvavat kolmanteen potenssiin Netscapessa.

Vanhimmassa Red Hat-pohjaisessa Linuxissa asennus tyssäsi epäonnistuneeseen formatointiin. Formatointivaiheessa näyttö tuli täyteen erikoismerkkejä eikä formatointi tuntunut edistyvän lainkaan. Toistin asennusyrityksen, mutta lopputulos oli sama. Asennus tyssäsi ennen kuin pääsin edes varsinaiseen asennusvaiheeseen.
Red Hat 6.x Linux-osioden määrittely epäonnistui. Asennus tyssäsi alkuunsa. Itse asiassa se päättyi jo ennemmin kuin vanhimmalla kokeilemallani Linux-versiolla. Testikoneessa oli kaksi kovalevyä, joista yritin jakaa n. 7 GB kovalevyn jatko-osion Linuxin /, /boot ja /swap osioiksi. Vain swap-osion luominen onnistui suunnitellusti.
Red Hat 7.3 pohjaan, mutta osittain päivitettyihin moduuleihin perustuva Spectra Linux 1.1:n ongelmia olivat seuraavat:
Linuxia ei saanut käynnistymään kovalevyltä tilanteessa, jossa tietoneen tuli käynnistyä sekundaariselta kovalevyltä (Red Hat 9.0 antaa mahdollisuuden vaihtaa kovalevyjen prioriteettia, jolloin käynnistyksen saa aina toimimaan kovalevyltä).
Tietokoneeseeni integroitu näytönohjain ei toiminut Linuxin kanssa, vaikka asennusohjelma tunnisti näytönohjaimen (oli ostettava erillinen näytönohjain, jota käytin uudempien Linux-versioiden kanssa).
Käyttis ei osannut suoraan hyödyntää Windows-osioita (FAT 16 or FAT 32). Yrittäessäni avata Windows-osoita, käyttöjärjestelmä ilmoitti, että ohjelman ydin (kernel) ei tue FAT-osioita. Niiden toimintaan laittaminen olisi edellyttänyt erikoisomaamista, mitä minulla ei 5/2003 ollut.
Tämä jakeluversio ei tue rullahiirtä.
SuSE Linux 8.1 Personal ongelmat/muut huomiot:
Kovalevykäynnistys ei onnistunut (syy sama kuin Spectra Linux 1.1:n kohdalla).
Jos kovalevy on ennestään osoitu, asennusohjelma osaa ehdottaa järkevän kokonaisosioinnin.
En löytänyt valikoista CD- ja levykeaseman käyttöönotto-ohjelmaa - nimetty oudosti or muuten vain hankalasti löydettävissä.
Joitakin Wacomin piirtopöytiä tuetaan, mutta ei käyttämääni.
Personal-paketti sisältää liian vähän paketteja (SuSesta on olemassa laajempiakin jakeluversioita).


Koska valmiit asennusohjelmat eivät osanneet asentaa piirtopöytää eikä zip-asemaa, yritin löytää asennusohjeet internetistä.

Kokeilin piirtopöydän asentamista. Sille on olemassa konfiguraatioskripti. Skriptin toimiminen edellyttää, että Linuxin ytimen (kernel) kehittelypaketti on asennettu. Asennettuani ytimen kehittelypaketin, skripti meni lävitse. Skriptin suorittaminen ei kuitenkaan yksistään tuonut toimivuutta. Yritin lukea lävitse asennusohjeet, jotka olivat todella pitkät. Luovuin asennuksen loppuun viemisestä.

Zip-aseman asentamisohjeet tuntuivat vielä vaikeammilta enkä edes yrittänyt asentaa zip-asemaa. Yleisesti ottaen voi sanoa, että mikäli asennusohjelma ei pysty jotain laitetta asentamaan, laitteen asentaminen on lähes mahdoton tehtävä kokeneellekin Linux-käyttäjälle.


Lisäohjelmien asennus on yleisesti ottaen hankalampaa kuin Windows-kättöjärjestelmässä.

Asensin Linux saadaksi Borlandin Kylix 3 Open ohjelmien rakennussovelluksen tietokoneelleni. Ohjelma on Windows-versiona kallis, mutta Linuxiin ilmainen. Sain sen asentumaan, mutta tein vakavia virheitä ja itse asennusskriptissä on vikaa. Annan ongelmat yleisesti tiedoksi. Asennus edellyttää kuitenkin erään Red Hat 7.2 paketin, joka on saatava joko CD:llä or internetistä.
Ohjelmien yleiset kehityspaketit tulee olla asennettuna (Development tools; muita kehityspaketteja ei tarvitse asentaa). Mikäli niitä ei asennettu Red Hatin asennuksen yhteydessä, ne tulee asentaa ennen Kylixin asentamista.
Asennuksessa on ehdottomasti noudatettava asennusohjeita. Kun ohjelma puretaan, on mentävä päätteellä siihen hakemistoon, jonne paketti on purettu (esim. cd /kylix/asennus/) ja siellä annettava komento sh setup.sh. Pakettia ei saa yrittää purkaa *.rmp-tiedostoja klikkaamalla. Osittain asennettua ohjelmaa ei voi asentaa uudestaan eikä sitä voi poistaa (asennusohjelma tutkii löytyykö aiempia asennuksia). Jos ohjelma asentuu osittain, jotta sen voisi asentaa uudestaan, Linux-asennus on suoritettava kokonaan alusta (jouduin itse tekemään niin).
Ainakin Red Hat 9.0 jakelupaketin kanssa asennusskripti antaa virheilmoitusten sarjan, jossa lukee esim. line 350: [:x11-2 integer expression expected. On odotettava hetki ja painettava CTRL C näppäinyhdistelmää siinä vaiheessa kun alkaa ilmestyä jonkin verran ohjetekstejä. Kun ohjelma kysyy luetko ohjetekstit, voi vastata, että niitä ei lueta. Tämän jälkeen asennus hoituu loppuun asti kun vastaa esitettyihin kysymyksiin. Asennusohjelma ei luo uusia hakemistoja. Jos haluat kylixin jonnekin uuteen hakemistoon, luo hakemisto ennen kuin alat suorittamaan asennusskriptiä.
Borlandilta saatu rekisteriöititiedosto (esim. reg92.txt) tulee kopioida käyttöjärjestelmän kotihakemistoon. Itse kopioin sen omaan kotihakemistooni (/home/tapio1) root-käyttäjänä kirjautumista ajatellen hakemistoon /root. Mikäli em. tiedosto on väärässä paikassa, ohjelma pyytää käynnistettäessä rekisteröimään tuotteen.
Asennusohjelma ei luo automaattisesti ohjelmien käynnistysvalikoihin kuvaketta. Kuvakkeen saa työpöydälle, mikäli asennuksen yhteydessä valitsi, että asennusohjelma luo KDE or GNOME käyttöliittymille kuvakkeet. Kopioitavan kuvakkeen voi hakea Kylixin alihakemistosta /shortcuts ja siitä edelleen joko alihakemistosta kde or gnome.
Asenna Red Hat 7.2:n toiselta CD:ltä hakemistosta /mnt/cdrom/RedHat/RPMS yhteensopiva tiedosto komennolla rpm -ivh compat-glibc-6.2-2.1.3.2.i386.rpm.

Kovin paljon hankalammaksi ohjelmien asentamista ei voi enää ajatella. Näin siis linuxissa.

Yritin asentaa sen Spectra Linuxin CD:llä olevasta paketista. Asennus ei onnistunut vakavien versioristiriitojen vuoksi. Kyseessä on ohjelma, jolla periaatteessa voi ajaa useita käyttöjärjestelmiä (CD:llä ollut versio pystyisi ajamaan Windows, Linux ja FreeBSD käyttöjärjestelmiä). Kun vmware & komento annettiin päätteessä, jossakin vaiheessa asennusta asennusohjelma kehotti yrittämään uudestaan ohjelman kongifurointia suorittamalla komennon vmware-config.pl. Koska konfigurointiskripti ei löytänyt sopivaa esikasattua kernel-moduulia, se yritti löytää sopivan C -lähdetiedoston josta voisi sellaisen luoda. Luontivaiheessa syntyi suuri joukko syntaksivirheitä, minkä vuoksi prosessi epäonnistui totaalisesti.

Versioristiriitaa ei voi ehkä ammattilainenkaan ratkaista, sillä versioristiriita äärimmäisen vakava. Se on ehkä Linux-gurun ratkaistavissa, sillä konfigurointiohjelma antaa tiedon syntaksivirheistä. Tehtävä tuskin tulee olemaan helppo.

Operaa asennettaessa Red Hat 9.0 vaati CD nro 2:ta. Kun toinen CD oli asemassa, CD:tä ei pystynyt vaihtamaan. Asennus oli aloitettava siirtämällä CD:llä ollut asennuspaketti muualle. Laitoin CD-asemaan valmiiksi tarvittavan asennuslevyn.

Opera ei toiminut Red Hat 9.0 kanssa vaan aiheutti käyttöjärjestestelmälle ongelmia. Kun Operaa oli yritetty käynnistää, pääte ei enää toiminut ja tiedostoselain ei näyttänyt kaikkia tiedostoja. Todennäköisesti kyse on vakavasta - Linuxille tyypisestä - versioristiriidasta. Sen selvittämiseen ole juuri keinoja, sillä mitään virheilmoitusta ei tule - ohjelma ei vaan toimi Red Hat 9.0 kanssa.

Vakavia versioristiriitoja on mielestäni enemmän kuin Windows-käyttöjärjestelmissä. Yrittämistäni neljästä asennuspakettiin kuulumattomasta lisäohjelmasta tai -osasta yksikään ei asentunut ilman versioristiriitaongelmia. Mielestäni versioristiriitaongelmat on Linuxin pahin kompastuskivi.

Asennusohjelmien laatijoiden on vaikea ottaa huomioon eri versioita. Asennusongelmien vuoksi Linuxin käyttömahdollisuudet ovat sangen rajalliset. Versioriita- ja laiteajuriongelmat tekevät Linuxin käytön suhteellisen vaikeaksi ja hankalaksi.

Kernelin kääntäminen:
http://www.wiki.linux.fi/wiki/index.php/Kernelin_kääntäminen
Linuxin varsinainen heikkous, ja suurin este sen käyttäjäkunnan laajentumiselle on se että sen käyttö vaatii huomattavasti enemmän tietotaitoa ja osaamista kuin esim Windowsin. Linuxin käyttäjäryhmä on enemmän tai vähemmän tietokone-ammattilaiset. Windows on lähestynyt käyttäjiä aivan toisella tavalla; helppokäyttöisyyden ja käyttäjäystävällisyyden kautta.

Juuri tästä syystä Windows - käyttäjäystävällisenä ja helppokäyttöisenä käyttöjärjestelmänä, on niin suosittu. Samasta syystä Linux ei -suuresta uhosta huolimatta tule koskaan horjuttamaan Windowsin asemaa. Näin se vaan on, ikävä kyllä. Sad but true.

Lue lisää

Pitkä teksti monine yksityiskohtineen, mutta asialtaan ja tarkoitusperältään täyttä puppua.

Vastineeksi:

1) Ei mitään asennusongelmia, 15 min. ja systeemi on pystyssä
2) Mitä ne ovat? Ei havaintoja.
3) Kaikki ajurit kernelissä, ei ylimääräisiä asennuksia
4) Selkeä, tyylikäs, opastava ja kaunis
5) Sovelluksia on jopa liikaa
6) Linux käyttää muistia ja prosessoria selvästi tehokkaammin
7) Linux käyttää standardeja ja on yhteensopiva toisin kuin Windows.
8) Toimii kliksuttelemallakin

Linuxin suurin ongelma on sen monipuolisuus, mikä saattaa aiheuttaa valinnanvaikeutta.

Tehoista puheen ollen - veikkaan että testikoneesi on alitehoinen museokapine, jossa pyörii korkeintaan win95/98 ja jonka spekseillä modernin KDE:n ei ole tarkoitettukaan toimia jouhevasti. Samaa museosarjaa ovat käyttämäsi jakelut.

Käyttämäsi viittaukset osoittavat poikkeuksestta johonkin wanhaan, tapahtumaan tai softaan - joilla ei nykypäivän kanssa ole mitään tekemistä. Esim. FAT-tuen tai rullahiiren puuttuminen viittaa jonnekin kerneliesihistoriaan. Samoin ohjelma-asennusesimerkki on lähinnä esimerkki huonosta esimerkistä.

Näin ollen sepustuksesi on relevantti ainoastaan omassa - kieltämättä hieman originellien valintojen sävyttämässä - elämässäsi, josta emme halua tietää enempää.

Tuo teksti on sitten todennäköisimmin "tuotettu" tunnetulla wannabe-wintuska-provoilija -tyylillä: copy/paste joltain vanhalta nettisivulta. Onneksi olkoon alisuorittamisesta. Jälleen kerran.

djmosse kirjoitti:

kerran winukka on niin helppo, niin tuleppa JA asenna mulle tähän myllyyn vaikka 64 bittinen XP.... Ai niin korppu aseman ja parit ajuri levyt joudut sit itse tuomaan mukanasi!
Ok?
;-)

Lue lisää

tapella, joten ei kiitos fleimauksille. Miksi haluaisit kuitenkin tällä hetkellä asentaa 64 bittisen Windowsin, kun kaikki asiantuntijat suosittelevat pidättäytymistä vielä 32 bittisessä (mm. puutteellinen ajurituki, ei juurikaan käytännön hyötyä). Ongelmiahan saa niitä hakemalla ja se pätee ihan joka käyttikseen.
Toisekseen Sp2:n slipstreeamauksen yhteydessä voi aivan hyvin heittää ne sata-ajuritkin ( tukun muitakin) asennus-cd:lle ja unohtaa korppuasemat. Yllättäen netistä saattaa löytyä tuohonkin ohjeita.

kaikki kirjoitti:

1) Asennusongelmat
2) Yhteensopivuusongelmat
3) Ajurien huono ja heikko saatavuus
4) Käsittämätön ja sekava käyttöliittymä
5) Sovelluksien ja ohjelmien vähäisyys ja heikkolaatuisuus
6) Tehonkäyttö
7) Linuxissa ei ole mitään standardeja, eikä se myöskään niitä noudata

Kaikki kokeilemani Linuxit ovat tuntuneet keskeneräisiltä ja raakileilta. Linux ei ole käyttäjäystävällinen. Voisi sanoa että se melkein "vihaa" käyttäjää. Linuxin käyttäjäystävällisyys/käytettävyys/helppokäyttöisyys on täysin olematon. Jo pelkästään asennusvaiheessa tulee usein ongelmia. Lähes kaikki toiminnot mikä yleensä toimii muissa käyttöjärjestelmissä hiirtä kliksauttamalla, edellyttää linuxissa ensialkuun melkein raamatun paksuisen ohjekirjan lukemista.


Ohjelmat

Se joka kuvittelee saavansa vastineen hyvin integroiduille ja skaalautuville laadukkaille sovelluksille, saa pettyä raskaasti. Isojen graafisten ohjelmien käytettävyys on Linuxissa huonompi. Netscape 4.x ei ole Linux-versiona yhtä hyvä kuin Windowsissa. Se on buginen ja käynnistyy KDE:ssä piinallisen hitaasti. Java-appletit kaatavat sen usein. Linuxin fonttiongelmat kasvavat kolmanteen potenssiin Netscapessa.

Vanhimmassa Red Hat-pohjaisessa Linuxissa asennus tyssäsi epäonnistuneeseen formatointiin. Formatointivaiheessa näyttö tuli täyteen erikoismerkkejä eikä formatointi tuntunut edistyvän lainkaan. Toistin asennusyrityksen, mutta lopputulos oli sama. Asennus tyssäsi ennen kuin pääsin edes varsinaiseen asennusvaiheeseen.
Red Hat 6.x Linux-osioden määrittely epäonnistui. Asennus tyssäsi alkuunsa. Itse asiassa se päättyi jo ennemmin kuin vanhimmalla kokeilemallani Linux-versiolla. Testikoneessa oli kaksi kovalevyä, joista yritin jakaa n. 7 GB kovalevyn jatko-osion Linuxin /, /boot ja /swap osioiksi. Vain swap-osion luominen onnistui suunnitellusti.
Red Hat 7.3 pohjaan, mutta osittain päivitettyihin moduuleihin perustuva Spectra Linux 1.1:n ongelmia olivat seuraavat:
Linuxia ei saanut käynnistymään kovalevyltä tilanteessa, jossa tietoneen tuli käynnistyä sekundaariselta kovalevyltä (Red Hat 9.0 antaa mahdollisuuden vaihtaa kovalevyjen prioriteettia, jolloin käynnistyksen saa aina toimimaan kovalevyltä).
Tietokoneeseeni integroitu näytönohjain ei toiminut Linuxin kanssa, vaikka asennusohjelma tunnisti näytönohjaimen (oli ostettava erillinen näytönohjain, jota käytin uudempien Linux-versioiden kanssa).
Käyttis ei osannut suoraan hyödyntää Windows-osioita (FAT 16 or FAT 32). Yrittäessäni avata Windows-osoita, käyttöjärjestelmä ilmoitti, että ohjelman ydin (kernel) ei tue FAT-osioita. Niiden toimintaan laittaminen olisi edellyttänyt erikoisomaamista, mitä minulla ei 5/2003 ollut.
Tämä jakeluversio ei tue rullahiirtä.
SuSE Linux 8.1 Personal ongelmat/muut huomiot:
Kovalevykäynnistys ei onnistunut (syy sama kuin Spectra Linux 1.1:n kohdalla).
Jos kovalevy on ennestään osoitu, asennusohjelma osaa ehdottaa järkevän kokonaisosioinnin.
En löytänyt valikoista CD- ja levykeaseman käyttöönotto-ohjelmaa - nimetty oudosti or muuten vain hankalasti löydettävissä.
Joitakin Wacomin piirtopöytiä tuetaan, mutta ei käyttämääni.
Personal-paketti sisältää liian vähän paketteja (SuSesta on olemassa laajempiakin jakeluversioita).


Koska valmiit asennusohjelmat eivät osanneet asentaa piirtopöytää eikä zip-asemaa, yritin löytää asennusohjeet internetistä.

Kokeilin piirtopöydän asentamista. Sille on olemassa konfiguraatioskripti. Skriptin toimiminen edellyttää, että Linuxin ytimen (kernel) kehittelypaketti on asennettu. Asennettuani ytimen kehittelypaketin, skripti meni lävitse. Skriptin suorittaminen ei kuitenkaan yksistään tuonut toimivuutta. Yritin lukea lävitse asennusohjeet, jotka olivat todella pitkät. Luovuin asennuksen loppuun viemisestä.

Zip-aseman asentamisohjeet tuntuivat vielä vaikeammilta enkä edes yrittänyt asentaa zip-asemaa. Yleisesti ottaen voi sanoa, että mikäli asennusohjelma ei pysty jotain laitetta asentamaan, laitteen asentaminen on lähes mahdoton tehtävä kokeneellekin Linux-käyttäjälle.


Lisäohjelmien asennus on yleisesti ottaen hankalampaa kuin Windows-kättöjärjestelmässä.

Asensin Linux saadaksi Borlandin Kylix 3 Open ohjelmien rakennussovelluksen tietokoneelleni. Ohjelma on Windows-versiona kallis, mutta Linuxiin ilmainen. Sain sen asentumaan, mutta tein vakavia virheitä ja itse asennusskriptissä on vikaa. Annan ongelmat yleisesti tiedoksi. Asennus edellyttää kuitenkin erään Red Hat 7.2 paketin, joka on saatava joko CD:llä or internetistä.
Ohjelmien yleiset kehityspaketit tulee olla asennettuna (Development tools; muita kehityspaketteja ei tarvitse asentaa). Mikäli niitä ei asennettu Red Hatin asennuksen yhteydessä, ne tulee asentaa ennen Kylixin asentamista.
Asennuksessa on ehdottomasti noudatettava asennusohjeita. Kun ohjelma puretaan, on mentävä päätteellä siihen hakemistoon, jonne paketti on purettu (esim. cd /kylix/asennus/) ja siellä annettava komento sh setup.sh. Pakettia ei saa yrittää purkaa *.rmp-tiedostoja klikkaamalla. Osittain asennettua ohjelmaa ei voi asentaa uudestaan eikä sitä voi poistaa (asennusohjelma tutkii löytyykö aiempia asennuksia). Jos ohjelma asentuu osittain, jotta sen voisi asentaa uudestaan, Linux-asennus on suoritettava kokonaan alusta (jouduin itse tekemään niin).
Ainakin Red Hat 9.0 jakelupaketin kanssa asennusskripti antaa virheilmoitusten sarjan, jossa lukee esim. line 350: [:x11-2 integer expression expected. On odotettava hetki ja painettava CTRL C näppäinyhdistelmää siinä vaiheessa kun alkaa ilmestyä jonkin verran ohjetekstejä. Kun ohjelma kysyy luetko ohjetekstit, voi vastata, että niitä ei lueta. Tämän jälkeen asennus hoituu loppuun asti kun vastaa esitettyihin kysymyksiin. Asennusohjelma ei luo uusia hakemistoja. Jos haluat kylixin jonnekin uuteen hakemistoon, luo hakemisto ennen kuin alat suorittamaan asennusskriptiä.
Borlandilta saatu rekisteriöititiedosto (esim. reg92.txt) tulee kopioida käyttöjärjestelmän kotihakemistoon. Itse kopioin sen omaan kotihakemistooni (/home/tapio1) root-käyttäjänä kirjautumista ajatellen hakemistoon /root. Mikäli em. tiedosto on väärässä paikassa, ohjelma pyytää käynnistettäessä rekisteröimään tuotteen.
Asennusohjelma ei luo automaattisesti ohjelmien käynnistysvalikoihin kuvaketta. Kuvakkeen saa työpöydälle, mikäli asennuksen yhteydessä valitsi, että asennusohjelma luo KDE or GNOME käyttöliittymille kuvakkeet. Kopioitavan kuvakkeen voi hakea Kylixin alihakemistosta /shortcuts ja siitä edelleen joko alihakemistosta kde or gnome.
Asenna Red Hat 7.2:n toiselta CD:ltä hakemistosta /mnt/cdrom/RedHat/RPMS yhteensopiva tiedosto komennolla rpm -ivh compat-glibc-6.2-2.1.3.2.i386.rpm.

Kovin paljon hankalammaksi ohjelmien asentamista ei voi enää ajatella. Näin siis linuxissa.

Yritin asentaa sen Spectra Linuxin CD:llä olevasta paketista. Asennus ei onnistunut vakavien versioristiriitojen vuoksi. Kyseessä on ohjelma, jolla periaatteessa voi ajaa useita käyttöjärjestelmiä (CD:llä ollut versio pystyisi ajamaan Windows, Linux ja FreeBSD käyttöjärjestelmiä). Kun vmware & komento annettiin päätteessä, jossakin vaiheessa asennusta asennusohjelma kehotti yrittämään uudestaan ohjelman kongifurointia suorittamalla komennon vmware-config.pl. Koska konfigurointiskripti ei löytänyt sopivaa esikasattua kernel-moduulia, se yritti löytää sopivan C -lähdetiedoston josta voisi sellaisen luoda. Luontivaiheessa syntyi suuri joukko syntaksivirheitä, minkä vuoksi prosessi epäonnistui totaalisesti.

Versioristiriitaa ei voi ehkä ammattilainenkaan ratkaista, sillä versioristiriita äärimmäisen vakava. Se on ehkä Linux-gurun ratkaistavissa, sillä konfigurointiohjelma antaa tiedon syntaksivirheistä. Tehtävä tuskin tulee olemaan helppo.

Operaa asennettaessa Red Hat 9.0 vaati CD nro 2:ta. Kun toinen CD oli asemassa, CD:tä ei pystynyt vaihtamaan. Asennus oli aloitettava siirtämällä CD:llä ollut asennuspaketti muualle. Laitoin CD-asemaan valmiiksi tarvittavan asennuslevyn.

Opera ei toiminut Red Hat 9.0 kanssa vaan aiheutti käyttöjärjestestelmälle ongelmia. Kun Operaa oli yritetty käynnistää, pääte ei enää toiminut ja tiedostoselain ei näyttänyt kaikkia tiedostoja. Todennäköisesti kyse on vakavasta - Linuxille tyypisestä - versioristiriidasta. Sen selvittämiseen ole juuri keinoja, sillä mitään virheilmoitusta ei tule - ohjelma ei vaan toimi Red Hat 9.0 kanssa.

Vakavia versioristiriitoja on mielestäni enemmän kuin Windows-käyttöjärjestelmissä. Yrittämistäni neljästä asennuspakettiin kuulumattomasta lisäohjelmasta tai -osasta yksikään ei asentunut ilman versioristiriitaongelmia. Mielestäni versioristiriitaongelmat on Linuxin pahin kompastuskivi.

Asennusohjelmien laatijoiden on vaikea ottaa huomioon eri versioita. Asennusongelmien vuoksi Linuxin käyttömahdollisuudet ovat sangen rajalliset. Versioriita- ja laiteajuriongelmat tekevät Linuxin käytön suhteellisen vaikeaksi ja hankalaksi.

Kernelin kääntäminen:
http://www.wiki.linux.fi/wiki/index.php/Kernelin_kääntäminen
Linuxin varsinainen heikkous, ja suurin este sen käyttäjäkunnan laajentumiselle on se että sen käyttö vaatii huomattavasti enemmän tietotaitoa ja osaamista kuin esim Windowsin. Linuxin käyttäjäryhmä on enemmän tai vähemmän tietokone-ammattilaiset. Windows on lähestynyt käyttäjiä aivan toisella tavalla; helppokäyttöisyyden ja käyttäjäystävällisyyden kautta.

Juuri tästä syystä Windows - käyttäjäystävällisenä ja helppokäyttöisenä käyttöjärjestelmänä, on niin suosittu. Samasta syystä Linux ei -suuresta uhosta huolimatta tule koskaan horjuttamaan Windowsin asemaa. Näin se vaan on, ikävä kyllä. Sad but true.

Lue lisää

Red Hat 6? Red Hat 7.3? Red Hat 9 ? SuSe 8.1? Netscape 4.x?

Uusinta testissäsi oli siis RH 9. Se oli RedHatin viimeinen ilmais-Linux. Sen jälkeen ilmaisen RedHatin kehittely siirrettiin RedHatin sponsoroimalle Fedora Projectille. Distron nimi vaihtui myös. Eli siis kokeilit neljä versiota vanhaa käyttöjärjestelmää. Pitäisiköhän etsiä jostain käsiini:
Windows 95
Windows 3.1
Windows 3.0
ja ehkä myös:
Windows 2.0
Windows NT 4
Windows NT 3.

Katsotaan, löytyykö noiden joukosta yhtään modernia ja toimivaa käyttöjärjestelmää.

jaksa... kirjoitti:

tapella, joten ei kiitos fleimauksille. Miksi haluaisit kuitenkin tällä hetkellä asentaa 64 bittisen Windowsin, kun kaikki asiantuntijat suosittelevat pidättäytymistä vielä 32 bittisessä (mm. puutteellinen ajurituki, ei juurikaan käytännön hyötyä). Ongelmiahan saa niitä hakemalla ja se pätee ihan joka käyttikseen.
Toisekseen Sp2:n slipstreeamauksen yhteydessä voi aivan hyvin heittää ne sata-ajuritkin ( tukun muitakin) asennus-cd:lle ja unohtaa korppuasemat. Yllättäen netistä saattaa löytyä tuohonkin ohjeita.

Lue lisää

voivat jopa hyötyä siitä, eikö?
Ai niin, SuSE meni heittämällä sisään.... EI AJURI ongelmia... :-)
Eli tässä tapauksessa winukalla ne ongelmat on, 19160, nf3 verkkokortti noin muutamia mainitakseni.... Eli jos joku väittää et winukka menee helposti heittämällä koneeseen...
;-)

djmosse kirjoitti:

voivat jopa hyötyä siitä, eikö?
Ai niin, SuSE meni heittämällä sisään.... EI AJURI ongelmia... :-)
Eli tässä tapauksessa winukalla ne ongelmat on, 19160, nf3 verkkokortti noin muutamia mainitakseni.... Eli jos joku väittää et winukka menee helposti heittämällä koneeseen...
;-)

Lue lisää

ja vie pohjaa hyödyllisiltä faktatiedoiltakin tuollainen mustavalkoisuus puolin jos toisin.
Linux gurulta vaikkapa onnistuu konffitiedostojen muokkaus, ndiswrapperit, kernelin kääntö silmät kiinni, mutta windowsissa taidot loppuvat mystisesti tuplaklikkausta vaativampaan.

Itsellä Linux vs. Win työpöytäkoneen ylläpitoon kuluu kutakuinkin sama aika, vaikka tehtävät toki ovat hyvinkin erilaisia.

copy/paste kirjoitti:

Pitkä teksti monine yksityiskohtineen, mutta asialtaan ja tarkoitusperältään täyttä puppua.

Vastineeksi:

1) Ei mitään asennusongelmia, 15 min. ja systeemi on pystyssä
2) Mitä ne ovat? Ei havaintoja.
3) Kaikki ajurit kernelissä, ei ylimääräisiä asennuksia
4) Selkeä, tyylikäs, opastava ja kaunis
5) Sovelluksia on jopa liikaa
6) Linux käyttää muistia ja prosessoria selvästi tehokkaammin
7) Linux käyttää standardeja ja on yhteensopiva toisin kuin Windows.
8) Toimii kliksuttelemallakin

Linuxin suurin ongelma on sen monipuolisuus, mikä saattaa aiheuttaa valinnanvaikeutta.

Tehoista puheen ollen - veikkaan että testikoneesi on alitehoinen museokapine, jossa pyörii korkeintaan win95/98 ja jonka spekseillä modernin KDE:n ei ole tarkoitettukaan toimia jouhevasti. Samaa museosarjaa ovat käyttämäsi jakelut.

Käyttämäsi viittaukset osoittavat poikkeuksestta johonkin wanhaan, tapahtumaan tai softaan - joilla ei nykypäivän kanssa ole mitään tekemistä. Esim. FAT-tuen tai rullahiiren puuttuminen viittaa jonnekin kerneliesihistoriaan. Samoin ohjelma-asennusesimerkki on lähinnä esimerkki huonosta esimerkistä.

Näin ollen sepustuksesi on relevantti ainoastaan omassa - kieltämättä hieman originellien valintojen sävyttämässä - elämässäsi, josta emme halua tietää enempää.

Tuo teksti on sitten todennäköisimmin "tuotettu" tunnetulla wannabe-wintuska-provoilija -tyylillä: copy/paste joltain vanhalta nettisivulta. Onneksi olkoon alisuorittamisesta. Jälleen kerran.

Lue lisää

Tosiasioita, eli faktoja Linux ongelmista.
Nämä ongelmat ovat kaikkien linux harrastajien tiedossa, ja omakohtaisesti kokemia(jopa sinunkin), joten turha yrittää harhauttaa.

1) Asennusongelmat
2) Versioristiriita ja yhteensopivuusongelmat
3) Ajurien huono ja heikko saatavuus
4) Käsittämätön ja sekava käyttöliittymä
5) Sovelluksien ja ohjelmien vähäisyys ja heikkolaatuisuus
6) Tehonkäyttö
7) Linuxissa ei ole mitään standardeja, eikä se myöskään niitä noudata

Factum. kirjoitti:

Tosiasioita, eli faktoja Linux ongelmista.
Nämä ongelmat ovat kaikkien linux harrastajien tiedossa, ja omakohtaisesti kokemia(jopa sinunkin), joten turha yrittää harhauttaa.

1) Asennusongelmat
2) Versioristiriita ja yhteensopivuusongelmat
3) Ajurien huono ja heikko saatavuus
4) Käsittämätön ja sekava käyttöliittymä
5) Sovelluksien ja ohjelmien vähäisyys ja heikkolaatuisuus
6) Tehonkäyttö
7) Linuxissa ei ole mitään standardeja, eikä se myöskään niitä noudata

Lue lisää

Sinä et näköjään linuxista mitään tiedä ja factuminkin olet sekoittanut rectumiin.

Toisinsanoen olet tyypillinen windows-fanaatikko.

Factum. kirjoitti:

Tosiasioita, eli faktoja Linux ongelmista.
Nämä ongelmat ovat kaikkien linux harrastajien tiedossa, ja omakohtaisesti kokemia(jopa sinunkin), joten turha yrittää harhauttaa.

1) Asennusongelmat
2) Versioristiriita ja yhteensopivuusongelmat
3) Ajurien huono ja heikko saatavuus
4) Käsittämätön ja sekava käyttöliittymä
5) Sovelluksien ja ohjelmien vähäisyys ja heikkolaatuisuus
6) Tehonkäyttö
7) Linuxissa ei ole mitään standardeja, eikä se myöskään niitä noudata

Lue lisää

>6) Tehonkäyttö

Sen takia juurikin sovellukset pyörivät selvästi rivakammin Linuxissa kun wintendossa kymmeniä prosentteja prossun tehosta ja I/O kapasiteetistä käytetään örkintorjuntaan. :)

Nuo muut kohdat ei oikeastaan kommenttia kaipaa, pelkkää wintoosan aiheuttamaa proaktiivista ehkäisyä.

heh kirjoitti:

Sinä et näköjään linuxista mitään tiedä ja factuminkin olet sekoittanut rectumiin.

Toisinsanoen olet tyypillinen windows-fanaatikko.

ei linux-fanaatikko voi tehdä enää muuta kuin sortua asiattomuuksiin.
Todistit väitteeni oikeaksi.
Linux on PASKA. MOT.

jee kirjoitti:

ei linux-fanaatikko voi tehdä enää muuta kuin sortua asiattomuuksiin.
Todistit väitteeni oikeaksi.
Linux on PASKA. MOT.

...on se että sinä et ole linuxia nähnytkään, ainoastaan sen osamaksukoneesi oem windows xp:n, jonka luulet olevan maailman paras kun gigantin mainoksessa niin luki.