Jouluaatto tulevien appivanhempieni luona oli taas erilainen, kuin mitä olisin osannut odottaa.
Minut otettiin ystävällisesti vastaan ja majoitettiin poikaystäväni huoneeseen, jonka ikkunat olivat kadulle päin. Hänet siirrettiin vierashuoneeseen jonka ikkunat avautuivat takapihan patiolle. Lähtöni oli ollut kiireinen ja minulla oli mukanani vain pieni laukku, jossa oli pyjama ja hammasharja ja yksi vaatekerta. Joululahjoja en ollut varannut muille kuin poikaystävälleni, mutta matkalla poikkesimme marketissa ja ostin hedelmä- ja makeiskorin, pullon viiniä ja joulukukan.
Ilta-ateria oli kevyt: kuumaa kaakaota kanelilla ja muskottipähkinä maustettuna, joulun makeita leivonnaisia ja kakkuja, suolaiseksi palaksi öljyssä paistettuja maissikuoreen leivottuja rapeita puolikuun muotoisia piirakoita lihaperunatäytteellä. Sitten jaettiin joululahjat ja minullekin oli paketti, jossa oli tummansininen silkkipyjama. (Luulen kyllä että se oli jollekin toiselle tarkoitettu, mutta tuleva anoppini oli vaihtanut etiketin). Mahdollisesti hän oli itse saanut sen lahjaksi ja ei pitänyt väristä ja kierrätti tapansa mukaan.
Sitten ahtauduimme kaikki, anoppi ja poikaystävä, kotiapulainen, hänen tyttärensä ja minä Bel-Airiin, appi ajoi ja lähdimme ajelulle katselemaan kaupungin jouluvalaistusta. Puut katujen varsilla, puistoissa ja joen varrella olivat täynnä värikkäitä lamppuja, musiikki kaikui joka puolelta trooppiseen yöhön ja kaduilla oli vilkasta, vaikka kaupat ja ravintolat olivatkin kiinni. Ajoimme vuorten rinteellä olevalle näköalapaikalle, jossa espanjalainen conquistador, Sebastian del Belalcázar seisoo täydessä haarniskassa ja osoittaa sormellaan suuntaa Tyynelle merelle. Belalcázar oli ollut matkalla Limasta, Perusta kohti Atlantin rantaa pohjoisessa etsimässä legendaarista El Doradoa. Matkallaan hän perusti monia kaupunkeja, joista Cali oli yksi, vuonna 1536.
Pysähdyimme myös kaupungin vesilaitoksella, joka oli puistomainen alue saman tien varressa katsomassa Betlehemin kylää ja ihailemassa taidokkaasti ja huolella rakennettua tallia, jonne Jeesus-lapsi syntyisi yöllä seimeen nukkumaan. Enkelit, paimenet ja tietäjät olivat jo paikalla. Puro solisi ja lammikko heijasti tropiikin värikkäitä jouluvaloja, palmujen alla.
***
Jouluateria, perinteinen keitto, jossa oli paljon trooppisia juureksia, keittobanaania, korianteria ja kanaa nautittiin joulupäivän lounaalla. Lisäksi oli riisiä, uunissa paahdettua yrttikananpoikaa, salaattia ja hedelmiä. Hedelmäsmoothie (lulada) ja manjarblanco, maidosta ja sokerista tuntikaupalla keitetty vanukas (blanc mange) jälkiruuaksi ja sitten päästiinkin siestaa nukkumaan.
Palasin asunnolle illalla.. Kaikesta huolimatta joulu oli sitten ohi, vaikka kaikki oli ollut uutta ja vierasta. Vuosien varrella tein sitten omanlaiseni joulun, vaikka lumi ja pimeys, jotka luovat olosuhteet ja raamit ”oikealle” joulutunnelmalle, puuttuivatkin.
Tapaninpäivänä alkoikin sitten Calin jokavuotinen feria kaupungin läpi ratsastuksella. Ne joilla oli hevosia, ratsastivat, me muut istuimme jalkakäytävien reunassa ja katselimme ratsuparaatia. Sitten alkoivat ulkoilmakonsertit, salsaesitykset, tanssit, härkätaistelut, Miss Sokeriruoko-paraati kaupungin halki ja paljon muuta sirkusta ja huvia kansalle, jolla oli aikaa sekä varaa, kiitos jokajouluisen lakisääteisen bonuksen palkkakukkarossa.
Joulu kaukana kotoa osa 3
29
436
Vastaukset
- Anonyymi
Tyhmät takovat päätänsä seinään.
Voin kuvitella tunteesi, mutta olithan rakastunut, onneksi. Minulle oli erilainen Joulu, mutta melkein samanlainen, koska olin eka kerran pois lapsuuteni kodin Joulusta, koska saimme lapsen 9.12 ja pikkuisen kanssa ei lähdetty 500 km matkalle.
Olihan sitten toinenkin erikoinen Joulu toisen tyttäreni kanssa, jonka vietimme Teneriffalla ja söin aattona pizza ja Joulupäivänä elämäni ensimmäisen ja viimeisen sammakon, jolle tyttäreni vain naureskeli, koska en ymmärtänyt, mitä hän halusi tilata minulle ruoaksi.
Nyt on onneksi Jouluni todella hiljentymisen aikaa, jota on muuten muukin aika, vaikka jotain Jouluista herkkua aion ostaa. Piparit homejuuston kanssa olisi yksi herkku ja ehkä mätiä, joita en muulloin ostele. Lohet ja sillit on melkein viikottain.
Kirjoita lisää niistä tunnelmista sieltä Kolumbiasta. Luen mielelläni.- Anonyymi
Oletko pystynyt käymään härkätaistelussa?
Minulla on se mielikuva, että ne ovat nykyisin mennyttä aikaa ainakin Espanjassa.
Matadorit olivat aikoinaan kansallissankareita.
Mkr.Kävin varmaan pari kertaa, ihan alkuvuosina. Onhan se värikäs spektaakkeli ja musiikki on ihanaa, ne pasodoblet sykähdyttää.
Mutta alkavat olla jo mennyttä aikaa Kolumbiassakin. Kannatan niiden kieltämistä kokonaan. En ole mitenkään erityisesti eläinten oikeuksien aktivisti, mutta ei tunnu reilulta kiduttaa eläimiä rahan ja huvin vuoksi. En tykkää sirkuksistakaan missä on eläimiä jotka tekevät temppuja ja kaikkein vähiten kahlehdituista eläimistä, joita käytetään turistien houkutuksena ja valokuvataan matkamuistoiksi. Iljettävää!
Kirjoitat kaikkiin aisteihin vetoavasti, lukijana voi aistia värit, tuoksut, äänet, kuulla juhlahumun. Googletin Calin ferian kuvia : värikylläistä karnevaalia, olikohan se vihreäksi kaikkialta maskeerattu upea ilmestys Miss Sokeriruoko. Näytti olevan monella kookkaita hedelmäpäähineitä ja jopa suurensuuri bataatti keikkui pään päällä , taitaa olla eräänlainen sadonkorjuujuhla. Olisi mukavaa kuulla myös niistä jouluista, jotka siellä vietitte nuorena perheenä, miten sovititte erilaiset juhlatavat omannnäköisiksi.
Karnevaalin karusellista ja maailmanpyörästä tuli mieleen lapsuuden talvihupi, napakelkka järven jäällä. Aattoilta ja joulupäivä vietettiin perheen kesken, uusia suksia ja luistimia sai kyllä kokeilla jo heti joulupäivänä. Tapanina naapureita kokoontui yhteisvoimin rakennetulle ja hoidetulle napakelkalle, ja olihan se huimaavaa menoa.Vuosien varrella rakensin sitten aivan meidän omanlaisen joulun mahdollisuuksieni puitteissa. Koska meidän kotimme, meidän perheemme oli eräänlainen kulttuurien kohtauspaikka, jossa minä olni se maahanmuuttaja, niin joulummekin oli lähinnä "eklektinen", koottu palasista ja perinteistä.
Tapailimme ystävä- ja miehen sukulaisperheitä "novenoiden aikana" lauloimme joululauluja, katsastimme heidän jouluseimensä ja nautimme yhdessäolosta ja vieraanvaraisuudesta. Joulun alla myös kaikki joilta olimme ostaneet/saaneet palveluja vuoden aikana (puhtaanapitolaitoksen miehet, sähkölaitoksen miehet, lehdenkantajat, siivoojat ja pyykkärit, jne.) kävivät soittamassa ovikelloa ja pyytämässä "aguinaldoa", joululahjaansa, joka oli tapana joulubonuksen lisäksi. Erään lainen tippi hyvästä palvelusta.
Jouluaattona aamupäivästä lastasimme automme lahjakoreilla ja pistäydyimme viemässä joulutervehdyksen lääkärin, kirjanpitäjän, korttelin papin (joka oli kastanut lapsemme), jne luonaja sitten illansuussa poikkesimme anopin ja apin luona viemässä lahjat.
Jouluaattoillan vietimme kotona, usein ystävien seurassa. Joskus kutsuime jonkun hyvän ystävän, joka jostain syystä oli joutunut viettämään joulua yksin. Koristelimme tekokuusen, joskus vuorilta tuodun sypressin tai vuorimännyn, rakensimme pienen seimen, söimme kolumbialaisia ja suomalaisia joluruokia. Tein laatikoita, mm. maksalaatikkoa jossa oli rusinoita, jota kukaan muu kuin minä ei suostunut maistamaan. Leivoin aneemista pullaa heikkolatuisista kolumbialaisista vehnäjauhoista, tein lehtitaikinaa ja joulutorttuja ja paistoin pipareita. Joulukinkku oli pöydässä ja tein aina suureen ananakseen pakatun hedelmäsalaatin.
Lahjat jaoimme aattoiltana ja joulupäivänä olikin sitten vuorossa joulunvietto anoppilassa kolumbialaisten perinteiden mukaan.Paloma.se01 kirjoitti:
Vuosien varrella rakensin sitten aivan meidän omanlaisen joulun mahdollisuuksieni puitteissa. Koska meidän kotimme, meidän perheemme oli eräänlainen kulttuurien kohtauspaikka, jossa minä olni se maahanmuuttaja, niin joulummekin oli lähinnä "eklektinen", koottu palasista ja perinteistä.
Tapailimme ystävä- ja miehen sukulaisperheitä "novenoiden aikana" lauloimme joululauluja, katsastimme heidän jouluseimensä ja nautimme yhdessäolosta ja vieraanvaraisuudesta. Joulun alla myös kaikki joilta olimme ostaneet/saaneet palveluja vuoden aikana (puhtaanapitolaitoksen miehet, sähkölaitoksen miehet, lehdenkantajat, siivoojat ja pyykkärit, jne.) kävivät soittamassa ovikelloa ja pyytämässä "aguinaldoa", joululahjaansa, joka oli tapana joulubonuksen lisäksi. Erään lainen tippi hyvästä palvelusta.
Jouluaattona aamupäivästä lastasimme automme lahjakoreilla ja pistäydyimme viemässä joulutervehdyksen lääkärin, kirjanpitäjän, korttelin papin (joka oli kastanut lapsemme), jne luonaja sitten illansuussa poikkesimme anopin ja apin luona viemässä lahjat.
Jouluaattoillan vietimme kotona, usein ystävien seurassa. Joskus kutsuime jonkun hyvän ystävän, joka jostain syystä oli joutunut viettämään joulua yksin. Koristelimme tekokuusen, joskus vuorilta tuodun sypressin tai vuorimännyn, rakensimme pienen seimen, söimme kolumbialaisia ja suomalaisia joluruokia. Tein laatikoita, mm. maksalaatikkoa jossa oli rusinoita, jota kukaan muu kuin minä ei suostunut maistamaan. Leivoin aneemista pullaa heikkolatuisista kolumbialaisista vehnäjauhoista, tein lehtitaikinaa ja joulutorttuja ja paistoin pipareita. Joulukinkku oli pöydässä ja tein aina suureen ananakseen pakatun hedelmäsalaatin.
Lahjat jaoimme aattoiltana ja joulupäivänä olikin sitten vuorossa joulunvietto anoppilassa kolumbialaisten perinteiden mukaan.Onneksi joulupäiviä on monta, saatoit viettää kahden kulttuurin juhlia perheinesi. Ilmeisesti vieraannekin olivat kansainvälistä porukkaa. Mahtoi olla eksoottinen ruokaelämys muille tuo maksalaatikkosi rusinoineen. Hedelmäsalaatti ananaksen sisällä kyllä voittaa sekä ulkonäössä että maussa ja raikkaudessa . Mikähän taika siinä on, kun netissä tänä vuonna esitellään joulutortut maksalaatikkosydämellä, puolukoilla kruunattuna. Ei se vihreä kuulakaan oikein hyvä ollut tortussa. Äitini joulupöydässä maksalaatikkoa oli tarjolla voisulan kanssa joulupäivänä , lipeäkalaa myös , kinkkua ja juureslaatikoitakin riitti.
Anoppilassa ei savolaisen ja hämäläisen kulttuurin törmäykset sen suurempaa häiriötä aiheuttaneet, mutta maksalaatikko puuttui, tilalla oli iki- ihana imelletty perunalaatikko. Opettelin sen oikeaoppisena ja olen sittemmin sillä kehuja kerännyt. Nuorena perheenä vietimme koko joulun ajan anoppilassa yli 200 kilometrin päässä, nämä meidän lapset olivat ainoat lastenlapset siellä ja minun vanhemmillani lastenlapsia oli toistakymmentä ja sinne matkaa yli 400 km.
Rakkain jouluesineeni on yhä jouluseimi. Nuorena parina ensimmäisellä Baijerin Alppimatkalla ostimme puusta käsin veistetyn seimen hahmoineen Oberammergausta, se maksoi kyllä ihan liikaa siinä vaiheessa, mutta on todellinen valtavasti tunnetta ja muistoja sisältävä aarre. Ihan oman ydinperheen jouluja aloimme viettää, kun lapset olivat jo lukioikäisiä ja nuoria aikuisia. Nyt lähiporukkaa on 14. Musisointi on yhä meille kaikille tärkeä osa juhlaa, se tuo pintaan myös menneiden joulujen rakkaat ihmiset. ja muistot.
- Anonyymi
Vakuuttuu yhä enemmän lahjattomuudesta.
Kuin myös :)
Eihän tämä ole julkaistavaa tekstiä muutenkaan Kuvailen vain ensimmäistä jouluani poissa kotoa keskustelupalstalla.- Anonyymi
Olemmeko me muut korkeammalla arvoasteikossasi?
Imartelevaa.
- Anonyymi
Siellä kun olisi saanut olla ja katsella niitä ihmisjoukkoja
. Voin aistia miten tunnelman vieraassa maassa , heidän tavallaan joulua viettää oli
Osaat todella kuvailla niin hyvin asiat että lukija pystyy tuntemaan että olis itsekkin mukana.
Tälläiset kokemukset ovat eräänlainen rikkaus ihmiselle että saa nähdä toisia kulttuureita ja olla mukana viettämässä heidän tavallaan joulua .
Ja sitten ne erilaiset ruuat joita meidän joulussa ei ole , on varmaan hieno kokemus uunissa paistettu yrtti kananpoika , alkoi tehdä mieli maistaa, varmaan maukasta .
Kiitos kun jaoit kokemuksesi erilaisesta joulusta .- Anonyymi
itteäs aloit kehumaan.
- Anonyymi
Kovin köyhät oli ne joulun ruuat. Aattona jotain piirakoita ja hedelmiä, joulupäivänä broileria ja soppaa.
Anonyymi kirjoitti:
Kovin köyhät oli ne joulun ruuat. Aattona jotain piirakoita ja hedelmiä, joulupäivänä broileria ja soppaa.
:)
Kyllä ne olivat ihan riittäviä ja runsaita. Kinkkua tai kalkkunaa ei siihen aikaan ollut siellä joulupöydässä joka paikassa, mutta vihannesten hedelmien ja jälkiruokien monipuolisuus ja runsaus korvasi hyvin meidän raskaammat ja rasvaisemmat jouluruuat. Kaikki oli myös tuoretta ruokaa.
Maaseudulla tarjottiin poulupöydässä jossain paikoin riisillä ja vihanneksilla täytettyä kokonaan grillattua pikkupossua, pääkaupungissa tyypillinen joulupöydän ruoka oli tamales, banaaninlehtiin käärityt ja nissä höyrytetyt maissitaikinaan leivotut liha/kana-vihannespaketit. Huom. banaaninlehtiä ei syödä. :) Anoppini huushollissa tehtiin tamaleskääröjä uudeksi vuodeksi ja joulunvietto oli silloin jos pelkistetty vaatimattomaksi, kun lapset olivat kaikki jo aikuisia ja kaikki muut muuttaneet pois, paitsi nuorin, joka oli 24 ja asui vielä kotona.- Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
:)
Kyllä ne olivat ihan riittäviä ja runsaita. Kinkkua tai kalkkunaa ei siihen aikaan ollut siellä joulupöydässä joka paikassa, mutta vihannesten hedelmien ja jälkiruokien monipuolisuus ja runsaus korvasi hyvin meidän raskaammat ja rasvaisemmat jouluruuat. Kaikki oli myös tuoretta ruokaa.
Maaseudulla tarjottiin poulupöydässä jossain paikoin riisillä ja vihanneksilla täytettyä kokonaan grillattua pikkupossua, pääkaupungissa tyypillinen joulupöydän ruoka oli tamales, banaaninlehtiin käärityt ja nissä höyrytetyt maissitaikinaan leivotut liha/kana-vihannespaketit. Huom. banaaninlehtiä ei syödä. :) Anoppini huushollissa tehtiin tamaleskääröjä uudeksi vuodeksi ja joulunvietto oli silloin jos pelkistetty vaatimattomaksi, kun lapset olivat kaikki jo aikuisia ja kaikki muut muuttaneet pois, paitsi nuorin, joka oli 24 ja asui vielä kotona.Eihän sitä kuopuksen ja tämän tyttöystävän takia kannattanut olla muuta kuin pelkistettyä. Eikös ne siellä ole sukurakkait a, aikuiset lapset perheineen tulee joulun viettoon?
- Anonyymi
Kanarialla 1977 tammikuussa lomalla .- Iltamissa juotettiin ja ravintolan takana pieni areena jossa härkä vasikkaa menin punaisella vaatteella kiusaamaan .-
Kuva vielä roikkuu tuossa ulkohuoneen seinällä :D
Vanha SkönöKumpi voitti, härkä vai sinä?
Ne Pamplonan härkäjuoksut kadulla kuuden taisteluhärän edessä San Fermin-festivaalin aikana olisi kyllä mukavaa nähdä. Härät lähtee samalta viivalta .
- Anonyymi
Luepa Ploma tämä
(Ruotsin demarithan tuhosivat ruosukulttuurin keksimällä keinokielen meänkielen hajottamaan)
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ejsalminen/tyoni-sukukansojen-hyvaksi-on-estetty/
Koska maailma ei ole kiinnostunut suomalais-ugrilaisesta kirjallisuudesta enkä voi saada työlleni rahoitusta, en suomenna enää.Siis sinä olet tämä bloggaaja?
Luin sen päällisin puolin.
Kirjoittaja voi kiittää omaa hallitustaan kulttuurimäärärahojen kaventamisesta ja kulttuuriin suuntautuvista leikkauksista, jolloin udmurt ja mari eivät ole ensisijalla kun apurahoja jaellaan. Etenkin kun on muita prioriteettejä, kuten Pisa-tulosten pyllymäki siitäkin huolimatta että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tulokset ovat selvästi parantuneet verrattuna kantasuomalaisiin.
Kannatan toki kulttuurin monimuotoisuutta ja olen henkilökohtaisesti kiinnostunut sukulaiskansojen kirjallisesta perinteestä taigalla, mutta ymmärrän että se ei ehkä ole saavuttanut suurta vastakaikua cha cha cha Suomessa.
Älä sotke demareita, jotka ovat rakentaneet tämän maan vaurauden ja kansankodin ja meänkielen asemaa, omenoita ja appelsiineja, sanoisi gringo.
Muuten tornionjokilaaksolaiset, kveenit ja lantalaiset ovat hakemassa vähemmistökansan asemaa täällä Ruotsissa.- Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
Siis sinä olet tämä bloggaaja?
Luin sen päällisin puolin.
Kirjoittaja voi kiittää omaa hallitustaan kulttuurimäärärahojen kaventamisesta ja kulttuuriin suuntautuvista leikkauksista, jolloin udmurt ja mari eivät ole ensisijalla kun apurahoja jaellaan. Etenkin kun on muita prioriteettejä, kuten Pisa-tulosten pyllymäki siitäkin huolimatta että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tulokset ovat selvästi parantuneet verrattuna kantasuomalaisiin.
Kannatan toki kulttuurin monimuotoisuutta ja olen henkilökohtaisesti kiinnostunut sukulaiskansojen kirjallisesta perinteestä taigalla, mutta ymmärrän että se ei ehkä ole saavuttanut suurta vastakaikua cha cha cha Suomessa.
Älä sotke demareita, jotka ovat rakentaneet tämän maan vaurauden ja kansankodin ja meänkielen asemaa, omenoita ja appelsiineja, sanoisi gringo.
Muuten tornionjokilaaksolaiset, kveenit ja lantalaiset ovat hakemassa vähemmistökansan asemaa täällä Ruotsissa."cha cha cha Suomessa" ?????
Ohhoijaa taas!!!!
- Anonyymi
Itse olen ollut muutamia Jouluja pois kotoa.
Kerran olin kaukana, toisella puolen maapalloa. En kestänyt ajatusta viettää Joulua vieraassa kulttuurissa, joka ei pahemmin ole Jeesuksesta Kristuksesta piitannut. Pari päivää ennen Joulua sain lennon kotiin.
Sairaaloissa olen muutamat Jouluni viettänyt. Sekä työntekijänä että myös potilaana. Joulu on itselleni vuoden ainoa juhla-aika, jota todella vietän, eli juhlin. Muutoin elelen varsin vaatimattomasti, en juhli. Satsaan tähän, säästän rahaa edeltä, että saan jouluruokia, laitettua kauniin, perinteisen jouluajan itselleni.
En voisi matkustaa Joulun viettoon jonnekin rantalomalle, tai ruotsinlaivalle.Minä taas kaipasin meidän pakanallisia joulun riittejä, kuten tonttuja, pukkia ja mässäilyä :) Jeesuslapsi oli hyvin läsnä, vaikka anoppilassa oltiin vain muodollisesti uskovaisia katolilaisia ja kirkossa käytiin vain häissä, hautajaisissa, kasteessa tai konfirmaatiossa. Anoppi poltti kynttilöitä pyhimysten kivien edessä, jos joku oli sairaana, matkalla tai muuten tarvitsi apua tai suojelua. Jokaiseen hätään oli oma pyhimyksensä. Matkalle lähtiessä siunattiin tekemällä ristinmerkki jne. Paljonhan siihen uskovaisuuteen on sekoittunut luonnonuskonnoista piirteitä; uskontojen synkretismi on osa kansanperinnettä.
Pohjimmiltaan kolumbialaiset ovat hyvinkin uskonnollista kansaa, joko puhtaasti katolisia tai sitten vapaakirkkoihin, joita evankelistit pperustivat etenkin vuosituhannen vaihteessa vähän sinne sun tänne.
- Anonyymi
Epäjumalien palvontaa.
- Anonyymi
karibian rannikon kansat ovat täysiä pakanoita afrikkalaisen vaikutuksen takia
taikauskoisia esimerkiksi jesuiittakoulun käynyt Fidel,
valkoinen kyyhkynen ja pata palvonnan kohteena
eli joruba -kulttuuri yhdistettynä katolisuuteen saadaan taikausko santeria
palo jne
jossa voi tehdä itsensä näkymättömäksi jne padan avulla
https://www.youtube.com/watch?v=UIlP7oWPzNA- Anonyymi
Fidel oli numeromystikko kirjainmystikko ja kyyhkysmystikko
http://revolucionencuba.blogspot.com/2009/11/case-study-in-charismatic-authority.html Tyynenmeren rantakaistaleen asukkaat ovat samalla tavalla uskonnollisen synkretismin perinteen eteenpäin viejiä.
En sanoisi "täysin pakanoita" koska kristinuskon osuus on hyvinkin vaihtelevaa, riippuen siitä miten paljon kouluja ja kirkkoja lähetyssaarnaajat ja munkit ovat perustaneet alueelle, kaupungeissa kristinusko on vahvempi ja maaseudulla afrikkalaiskolumbialaisen väestön keskuudessa synkretismi on vahvempaa.
Edesmennyt mieheni oli suurkaupungin kasvatti, keskiluokkaa ja kävi maristaveljien koulua Instituto Champagnat ja häne ei uskonut mihinkään epäjumaliin eikä palvonut pyhimyksiä.
- Anonyymi
Löytyykö tuttuja nimiä joukosta Ruotsista ja Suomesta ? Ketä saa kiittää paljastuksesta?
https://www.vice.com/en/article/pkawyv/neo-nazi-music-site-names-leaked-midgard- Anonyymi
joo Ruotsin jengisota on nyt virallisesti Suomessa
Sama sota kuin Ruotsissa
maanantaina
Stadin keskustassa 16-vuotias suomalainen ampui 19 -vuotiasta matua molemmat huumerikollisia ja valmistautuneina asein ja luotiliivein
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 292394
Vielä kerran.
Muista että olet ihan itse aloittanut tämän. En ei silti sinua syyllistä tai muutenkaan koskaan tule mainitsemaan tästä3702012M nainen tiedätkö mitä
Rovaniemellä sataa nyt lunta, just nyt kun lähden pohjoiseen. Älä ota mitään paineita tästä mun ihastumisesta sinuun, ti181494Pelkään suunnattomasti
Että olet toiseen ihastunut. Se on lähes sietämätön ajatus koska koen että meidän tilanne on auki, selvittämättä. Eikä k52902Parempi suorituskyky Urheiluharrastajien suosimasta lisäravinteesta hyötyisivät todennäköisesti kaik
Parempi suorituskyky Urheiluharrastajien suosimasta lisäravinteesta hyötyisivät todennäköisesti kaikki muutkin. Se on ed10871Mies, etko ole miettinyt
että voit menettää yhteytemme ja minut lopullisesti, jos et tee mitään?52783- 54711
- 18710
- 25689
- 135623