HS kirjoittaa kirkon jäsenkadosta

Sopivasti nyt kirkostaeroamisen sesonkiaikaan, Hesarin pääkirjoituksessa aiheena kirkon surkea tulevaisuus ja jäsenkato:

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010003676.html

Vaikuttaako eroamisiin, sitä lienee vaikeampi sanoa.
39758
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 39

Vanhimmat

Ihan normaali eropäivä oli eilen. Yleensä eropiikkiin vaaditaan laajasti mediassa näkyvä uutinen, yhden lehden pääkirjoitus ei ole riittänyt koskaan. Hyvää julkisuutta silti, aina nämä kirjoitukset saavat ihmiset ajattelemaan omaa jäsenyyttään kirkossa. "Miksi oikeastaan kuulun kirkkoon? Miksi maksan siitä satoja euroja vuodessa?"

Äänestä
  • 🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒

    💋 ­­­N­y­m­­f­­­o­­m­a­­a­n­­i -> https://ye.pe/finngirl21#18177238r

    🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞

    Äänestä

Juttu vain tilaajille :(

Olisiko mahdollista saata tänne copy-pastea tai ruutukaappausta?

Äänestä
  • Tässä:

    Kirkon rajuin muutos on vasta edessä

    Paineet uudistua ulottuvat jo vanhoillisimpiinkin. Kirkko tietää kamppailevansa yhä enemmän olemassaolostaan.

    Kukkaro kevenee, kun väki vähenee. Tätä yhtälöä kirkon talousosastolla on pyöritelty jo vuosia, mutta isoin romahdus on silti vasta edessä.

    Harva tilastokäyrä on niin tasaisesti laskeva kuin Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäsenmäärää kuvaava. Suomalaisista neljä viidestä kuului kirkkoon vielä vuonna 2009. Nyt enää alle kaksi kolmasosaa.

    Kirkkohallituksen ennusteessa käyrä jatkaa matkaansa alaspäin. Kymmenen vuoden päästä kirkkoon kuuluu enää noin puolet kansasta.

    Rahaa riittää joten kuten vielä jonkin aikaa. Se johtuu siitä, että kirkkoon kuuluvat työssä käyvät ovat tienanneet enemmän. Kirkollisverojen tuotto on viime vuosina kasvanut jäsenmäärän laskusta huolimatta. Toki myös menot ovat kasvaneet.

    Kirkkoon kuuluu yhä paljon hyvätuloisia 1940- ja 1950-luvuilla syntyneitä eläkeläisiä. Heidän ikäpolvelleen kirkon jäsenyys kuuluu asiaan, toisin kuin nuorille aikuisille, joita kirkosta eroajat suurelta osin ovat.

    Kirkkoon ei tule jäseniä myöskään maahanmuuttajista, joiden varassa Suomen väestönkasvu tulevina vuosina lepää.

    Kirkkohallituksen arvion mukaan karvas totuus taloudesta on edessä viimeistään 2030-luvun alussa. Maksajia ei enää riitä ja verotulot kutistuvat rajummin kuin koskaan ennen.

    Edessä on vaikeita päätöksiä, joissa yhdistetään seurakuntia, luovutaan tiloista ja vähennetään työntekijöitä. Linjauksia säästöistä on jo tehty ja monin paikoin toteutettukin.

    Esimerkiksi Helsingissä seurakunnat muotoilivat vuosi sitten, että nykyisistä tiloista karsitaan neljännes vuoteen 2030 mennessä. Koska käytöstä poistettua kirkkoa ei välttämättä kukaan osta, eikä sitä saa aina purkaakaan suojelumääräysten takia, niitä rapistuu yhä enemmän paikoilleen. Sinne ne jäävät muistuttamaan ajasta, joka joskus oli.

    Kirkon jäsenmäärän laskua on selitetty yhteiskunnan polarisoitumisella eli arvokonservatiivien ja liberaalien välisellä vastakkainasettelulla. Tuoreimmat selvitykset kuitenkin paljastavat, että on raadollisempiakin syitä, ihan puhdas raha.

    Kun Yhteiskuntapolitiikka-lehden tutkimusartikkelissa analysoitiin eroilmoituksia, huomattiin, että talouden vaikutus eropäätökseen oli kasvanut. Elämää jäsennetään rahan näkökulmasta ja moni eroaa kirkosta säästääkseen kuluja.

    Lisäksi Suomessa on nähty merkkejä kansainvälisestä ilmiöstä, jossa hyvätuloiset eroavat kirkosta pienituloisia useammin. Jos kirkolle menee palkasta tietty prosenttiosuus, moni hyvätuloinen kokee antaneensa jo riittävästi.

    Edessä on vaikeita päätöksiä.

    Kirkon talouden tulevaisuus on synkkä, eikä se kaipaa enää yhtään uutta kiusallista kohua, jossa väitellään vaikkapa seksuaalivähemmistöjen tasa-arvoisesta kohtelusta.

    Asenteet, joiden koetaan olevan liian kaukana nykyajan arjesta, loitontavat nuoria kirkosta entisestään, ja samalla katoavat toiminnan rahoittajat.

    Uudistumisen paine ja pakko ulottuu kirkossa yhä voimakkaammin myös vanhoillisimpiin. Tuuli on kääntymässä esimerkiksi avioliittokäsityksen päivittämisessä.

    Piispat suosittelivat kolme vuotta sitten, että samaa sukupuolta olevia pareja vihkiviä ei rangaista, mutta kirkon ylimmän elimen, kirkolliskokouksen, päätös asiassa puuttuu.

    Kirkolliskokouksen taipumista saatetaan joutua vielä odottamaan, sillä muutoksen pystyy kokouksessa torppaamaan yhden neljäsosan määrävähemmistö.

    Perustavat arvoihin liittyvät muutokset vievät kirkossa aikaa. Se nähtiin, kun avioliittokäsitystä edellisen kerran sorvattiin uusiksi: eronneiden vihkiminen aiheutti päänvaivaa aina 1990-luvulle asti.

    Naispappeuden kirkolliskokous hyväksyi 1986, mutta sekin on edelleen prosessissa esimerkiksi kirkon suurimmassa herätysliikkeessä vanhoillis-lestadiolaisuudessa.

    Piispainkokous joutui jyrähtämään tänä syksynä myös kahdelle lähetysjärjestölleen, jotka vihkivät papeiksi naispappeuden vastustajia Pietarissa.

    Asemastaan kamppailevalla kirkolla on paljon huolenaiheita. Uudistumisen jarruttajat aiheuttavat sille tarpeetonta lisätuskaa.

    1Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    Tässä:

    Kirkon rajuin muutos on vasta edessä

    Paineet uudistua ulottuvat jo vanhoillisimpiinkin. Kirkko tietää kamppailevansa yhä enemmän olemassaolostaan.

    Kukkaro kevenee, kun väki vähenee. Tätä yhtälöä kirkon talousosastolla on pyöritelty jo vuosia, mutta isoin romahdus on silti vasta edessä.

    Harva tilastokäyrä on niin tasaisesti laskeva kuin Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäsenmäärää kuvaava. Suomalaisista neljä viidestä kuului kirkkoon vielä vuonna 2009. Nyt enää alle kaksi kolmasosaa.

    Kirkkohallituksen ennusteessa käyrä jatkaa matkaansa alaspäin. Kymmenen vuoden päästä kirkkoon kuuluu enää noin puolet kansasta.

    Rahaa riittää joten kuten vielä jonkin aikaa. Se johtuu siitä, että kirkkoon kuuluvat työssä käyvät ovat tienanneet enemmän. Kirkollisverojen tuotto on viime vuosina kasvanut jäsenmäärän laskusta huolimatta. Toki myös menot ovat kasvaneet.

    Kirkkoon kuuluu yhä paljon hyvätuloisia 1940- ja 1950-luvuilla syntyneitä eläkeläisiä. Heidän ikäpolvelleen kirkon jäsenyys kuuluu asiaan, toisin kuin nuorille aikuisille, joita kirkosta eroajat suurelta osin ovat.

    Kirkkoon ei tule jäseniä myöskään maahanmuuttajista, joiden varassa Suomen väestönkasvu tulevina vuosina lepää.

    Kirkkohallituksen arvion mukaan karvas totuus taloudesta on edessä viimeistään 2030-luvun alussa. Maksajia ei enää riitä ja verotulot kutistuvat rajummin kuin koskaan ennen.

    Edessä on vaikeita päätöksiä, joissa yhdistetään seurakuntia, luovutaan tiloista ja vähennetään työntekijöitä. Linjauksia säästöistä on jo tehty ja monin paikoin toteutettukin.

    Esimerkiksi Helsingissä seurakunnat muotoilivat vuosi sitten, että nykyisistä tiloista karsitaan neljännes vuoteen 2030 mennessä. Koska käytöstä poistettua kirkkoa ei välttämättä kukaan osta, eikä sitä saa aina purkaakaan suojelumääräysten takia, niitä rapistuu yhä enemmän paikoilleen. Sinne ne jäävät muistuttamaan ajasta, joka joskus oli.

    Kirkon jäsenmäärän laskua on selitetty yhteiskunnan polarisoitumisella eli arvokonservatiivien ja liberaalien välisellä vastakkainasettelulla. Tuoreimmat selvitykset kuitenkin paljastavat, että on raadollisempiakin syitä, ihan puhdas raha.

    Kun Yhteiskuntapolitiikka-lehden tutkimusartikkelissa analysoitiin eroilmoituksia, huomattiin, että talouden vaikutus eropäätökseen oli kasvanut. Elämää jäsennetään rahan näkökulmasta ja moni eroaa kirkosta säästääkseen kuluja.

    Lisäksi Suomessa on nähty merkkejä kansainvälisestä ilmiöstä, jossa hyvätuloiset eroavat kirkosta pienituloisia useammin. Jos kirkolle menee palkasta tietty prosenttiosuus, moni hyvätuloinen kokee antaneensa jo riittävästi.

    Edessä on vaikeita päätöksiä.

    Kirkon talouden tulevaisuus on synkkä, eikä se kaipaa enää yhtään uutta kiusallista kohua, jossa väitellään vaikkapa seksuaalivähemmistöjen tasa-arvoisesta kohtelusta.

    Asenteet, joiden koetaan olevan liian kaukana nykyajan arjesta, loitontavat nuoria kirkosta entisestään, ja samalla katoavat toiminnan rahoittajat.

    Uudistumisen paine ja pakko ulottuu kirkossa yhä voimakkaammin myös vanhoillisimpiin. Tuuli on kääntymässä esimerkiksi avioliittokäsityksen päivittämisessä.

    Piispat suosittelivat kolme vuotta sitten, että samaa sukupuolta olevia pareja vihkiviä ei rangaista, mutta kirkon ylimmän elimen, kirkolliskokouksen, päätös asiassa puuttuu.

    Kirkolliskokouksen taipumista saatetaan joutua vielä odottamaan, sillä muutoksen pystyy kokouksessa torppaamaan yhden neljäsosan määrävähemmistö.

    Perustavat arvoihin liittyvät muutokset vievät kirkossa aikaa. Se nähtiin, kun avioliittokäsitystä edellisen kerran sorvattiin uusiksi: eronneiden vihkiminen aiheutti päänvaivaa aina 1990-luvulle asti.

    Naispappeuden kirkolliskokous hyväksyi 1986, mutta sekin on edelleen prosessissa esimerkiksi kirkon suurimmassa herätysliikkeessä vanhoillis-lestadiolaisuudessa.

    Piispainkokous joutui jyrähtämään tänä syksynä myös kahdelle lähetysjärjestölleen, jotka vihkivät papeiksi naispappeuden vastustajia Pietarissa.

    Asemastaan kamppailevalla kirkolla on paljon huolenaiheita. Uudistumisen jarruttajat aiheuttavat sille tarpeetonta lisätuskaa.

    "Kirkon jäsenmäärän laskua on selitetty yhteiskunnan polarisoitumisella eli arvokonservatiivien ja liberaalien välisellä vastakkainasettelulla. Tuoreimmat selvitykset kuitenkin paljastavat, että on raadollisempiakin syitä, ihan puhdas raha."

    Oikeammin se syy on ettei haluta maksaa tyhjästä, Olemattoman palvonnasta. Jumalanpalveluksissa käy 2% kansasta, joka on se kannatustaso, mitä kohti kovaa vauhtia mennään.

    1Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    Tässä:

    Kirkon rajuin muutos on vasta edessä

    Paineet uudistua ulottuvat jo vanhoillisimpiinkin. Kirkko tietää kamppailevansa yhä enemmän olemassaolostaan.

    Kukkaro kevenee, kun väki vähenee. Tätä yhtälöä kirkon talousosastolla on pyöritelty jo vuosia, mutta isoin romahdus on silti vasta edessä.

    Harva tilastokäyrä on niin tasaisesti laskeva kuin Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäsenmäärää kuvaava. Suomalaisista neljä viidestä kuului kirkkoon vielä vuonna 2009. Nyt enää alle kaksi kolmasosaa.

    Kirkkohallituksen ennusteessa käyrä jatkaa matkaansa alaspäin. Kymmenen vuoden päästä kirkkoon kuuluu enää noin puolet kansasta.

    Rahaa riittää joten kuten vielä jonkin aikaa. Se johtuu siitä, että kirkkoon kuuluvat työssä käyvät ovat tienanneet enemmän. Kirkollisverojen tuotto on viime vuosina kasvanut jäsenmäärän laskusta huolimatta. Toki myös menot ovat kasvaneet.

    Kirkkoon kuuluu yhä paljon hyvätuloisia 1940- ja 1950-luvuilla syntyneitä eläkeläisiä. Heidän ikäpolvelleen kirkon jäsenyys kuuluu asiaan, toisin kuin nuorille aikuisille, joita kirkosta eroajat suurelta osin ovat.

    Kirkkoon ei tule jäseniä myöskään maahanmuuttajista, joiden varassa Suomen väestönkasvu tulevina vuosina lepää.

    Kirkkohallituksen arvion mukaan karvas totuus taloudesta on edessä viimeistään 2030-luvun alussa. Maksajia ei enää riitä ja verotulot kutistuvat rajummin kuin koskaan ennen.

    Edessä on vaikeita päätöksiä, joissa yhdistetään seurakuntia, luovutaan tiloista ja vähennetään työntekijöitä. Linjauksia säästöistä on jo tehty ja monin paikoin toteutettukin.

    Esimerkiksi Helsingissä seurakunnat muotoilivat vuosi sitten, että nykyisistä tiloista karsitaan neljännes vuoteen 2030 mennessä. Koska käytöstä poistettua kirkkoa ei välttämättä kukaan osta, eikä sitä saa aina purkaakaan suojelumääräysten takia, niitä rapistuu yhä enemmän paikoilleen. Sinne ne jäävät muistuttamaan ajasta, joka joskus oli.

    Kirkon jäsenmäärän laskua on selitetty yhteiskunnan polarisoitumisella eli arvokonservatiivien ja liberaalien välisellä vastakkainasettelulla. Tuoreimmat selvitykset kuitenkin paljastavat, että on raadollisempiakin syitä, ihan puhdas raha.

    Kun Yhteiskuntapolitiikka-lehden tutkimusartikkelissa analysoitiin eroilmoituksia, huomattiin, että talouden vaikutus eropäätökseen oli kasvanut. Elämää jäsennetään rahan näkökulmasta ja moni eroaa kirkosta säästääkseen kuluja.

    Lisäksi Suomessa on nähty merkkejä kansainvälisestä ilmiöstä, jossa hyvätuloiset eroavat kirkosta pienituloisia useammin. Jos kirkolle menee palkasta tietty prosenttiosuus, moni hyvätuloinen kokee antaneensa jo riittävästi.

    Edessä on vaikeita päätöksiä.

    Kirkon talouden tulevaisuus on synkkä, eikä se kaipaa enää yhtään uutta kiusallista kohua, jossa väitellään vaikkapa seksuaalivähemmistöjen tasa-arvoisesta kohtelusta.

    Asenteet, joiden koetaan olevan liian kaukana nykyajan arjesta, loitontavat nuoria kirkosta entisestään, ja samalla katoavat toiminnan rahoittajat.

    Uudistumisen paine ja pakko ulottuu kirkossa yhä voimakkaammin myös vanhoillisimpiin. Tuuli on kääntymässä esimerkiksi avioliittokäsityksen päivittämisessä.

    Piispat suosittelivat kolme vuotta sitten, että samaa sukupuolta olevia pareja vihkiviä ei rangaista, mutta kirkon ylimmän elimen, kirkolliskokouksen, päätös asiassa puuttuu.

    Kirkolliskokouksen taipumista saatetaan joutua vielä odottamaan, sillä muutoksen pystyy kokouksessa torppaamaan yhden neljäsosan määrävähemmistö.

    Perustavat arvoihin liittyvät muutokset vievät kirkossa aikaa. Se nähtiin, kun avioliittokäsitystä edellisen kerran sorvattiin uusiksi: eronneiden vihkiminen aiheutti päänvaivaa aina 1990-luvulle asti.

    Naispappeuden kirkolliskokous hyväksyi 1986, mutta sekin on edelleen prosessissa esimerkiksi kirkon suurimmassa herätysliikkeessä vanhoillis-lestadiolaisuudessa.

    Piispainkokous joutui jyrähtämään tänä syksynä myös kahdelle lähetysjärjestölleen, jotka vihkivät papeiksi naispappeuden vastustajia Pietarissa.

    Asemastaan kamppailevalla kirkolla on paljon huolenaiheita. Uudistumisen jarruttajat aiheuttavat sille tarpeetonta lisätuskaa.

    En ihan yhdy Hesarin väitteeseen, että kirkon pitäisi muuttua liberaalimmaksi, koska se karkottaisi valtavan määrän konservatiiveja eivätkä liberaalit kuitenkaan välitä kirkosta, koska eivät ole uskonnollisia.

    Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    Tässä:

    Kirkon rajuin muutos on vasta edessä

    Paineet uudistua ulottuvat jo vanhoillisimpiinkin. Kirkko tietää kamppailevansa yhä enemmän olemassaolostaan.

    Kukkaro kevenee, kun väki vähenee. Tätä yhtälöä kirkon talousosastolla on pyöritelty jo vuosia, mutta isoin romahdus on silti vasta edessä.

    Harva tilastokäyrä on niin tasaisesti laskeva kuin Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäsenmäärää kuvaava. Suomalaisista neljä viidestä kuului kirkkoon vielä vuonna 2009. Nyt enää alle kaksi kolmasosaa.

    Kirkkohallituksen ennusteessa käyrä jatkaa matkaansa alaspäin. Kymmenen vuoden päästä kirkkoon kuuluu enää noin puolet kansasta.

    Rahaa riittää joten kuten vielä jonkin aikaa. Se johtuu siitä, että kirkkoon kuuluvat työssä käyvät ovat tienanneet enemmän. Kirkollisverojen tuotto on viime vuosina kasvanut jäsenmäärän laskusta huolimatta. Toki myös menot ovat kasvaneet.

    Kirkkoon kuuluu yhä paljon hyvätuloisia 1940- ja 1950-luvuilla syntyneitä eläkeläisiä. Heidän ikäpolvelleen kirkon jäsenyys kuuluu asiaan, toisin kuin nuorille aikuisille, joita kirkosta eroajat suurelta osin ovat.

    Kirkkoon ei tule jäseniä myöskään maahanmuuttajista, joiden varassa Suomen väestönkasvu tulevina vuosina lepää.

    Kirkkohallituksen arvion mukaan karvas totuus taloudesta on edessä viimeistään 2030-luvun alussa. Maksajia ei enää riitä ja verotulot kutistuvat rajummin kuin koskaan ennen.

    Edessä on vaikeita päätöksiä, joissa yhdistetään seurakuntia, luovutaan tiloista ja vähennetään työntekijöitä. Linjauksia säästöistä on jo tehty ja monin paikoin toteutettukin.

    Esimerkiksi Helsingissä seurakunnat muotoilivat vuosi sitten, että nykyisistä tiloista karsitaan neljännes vuoteen 2030 mennessä. Koska käytöstä poistettua kirkkoa ei välttämättä kukaan osta, eikä sitä saa aina purkaakaan suojelumääräysten takia, niitä rapistuu yhä enemmän paikoilleen. Sinne ne jäävät muistuttamaan ajasta, joka joskus oli.

    Kirkon jäsenmäärän laskua on selitetty yhteiskunnan polarisoitumisella eli arvokonservatiivien ja liberaalien välisellä vastakkainasettelulla. Tuoreimmat selvitykset kuitenkin paljastavat, että on raadollisempiakin syitä, ihan puhdas raha.

    Kun Yhteiskuntapolitiikka-lehden tutkimusartikkelissa analysoitiin eroilmoituksia, huomattiin, että talouden vaikutus eropäätökseen oli kasvanut. Elämää jäsennetään rahan näkökulmasta ja moni eroaa kirkosta säästääkseen kuluja.

    Lisäksi Suomessa on nähty merkkejä kansainvälisestä ilmiöstä, jossa hyvätuloiset eroavat kirkosta pienituloisia useammin. Jos kirkolle menee palkasta tietty prosenttiosuus, moni hyvätuloinen kokee antaneensa jo riittävästi.

    Edessä on vaikeita päätöksiä.

    Kirkon talouden tulevaisuus on synkkä, eikä se kaipaa enää yhtään uutta kiusallista kohua, jossa väitellään vaikkapa seksuaalivähemmistöjen tasa-arvoisesta kohtelusta.

    Asenteet, joiden koetaan olevan liian kaukana nykyajan arjesta, loitontavat nuoria kirkosta entisestään, ja samalla katoavat toiminnan rahoittajat.

    Uudistumisen paine ja pakko ulottuu kirkossa yhä voimakkaammin myös vanhoillisimpiin. Tuuli on kääntymässä esimerkiksi avioliittokäsityksen päivittämisessä.

    Piispat suosittelivat kolme vuotta sitten, että samaa sukupuolta olevia pareja vihkiviä ei rangaista, mutta kirkon ylimmän elimen, kirkolliskokouksen, päätös asiassa puuttuu.

    Kirkolliskokouksen taipumista saatetaan joutua vielä odottamaan, sillä muutoksen pystyy kokouksessa torppaamaan yhden neljäsosan määrävähemmistö.

    Perustavat arvoihin liittyvät muutokset vievät kirkossa aikaa. Se nähtiin, kun avioliittokäsitystä edellisen kerran sorvattiin uusiksi: eronneiden vihkiminen aiheutti päänvaivaa aina 1990-luvulle asti.

    Naispappeuden kirkolliskokous hyväksyi 1986, mutta sekin on edelleen prosessissa esimerkiksi kirkon suurimmassa herätysliikkeessä vanhoillis-lestadiolaisuudessa.

    Piispainkokous joutui jyrähtämään tänä syksynä myös kahdelle lähetysjärjestölleen, jotka vihkivät papeiksi naispappeuden vastustajia Pietarissa.

    Asemastaan kamppailevalla kirkolla on paljon huolenaiheita. Uudistumisen jarruttajat aiheuttavat sille tarpeetonta lisätuskaa.

    Joutui jyrähtämään? Piipitystä se oli, ihmisten mielistelyä.

    Äänestä

Maapallo kuuluu juutalaisille ja siis muut taivaaseen.
Ihminen on paha luonteeltaan joka tarvitsee uudestisyntymisen. Jeesuksessa Kristukseen armon sanan kautta.
Juutalaiset ei kuulu Jeesus kansaan.

Apt: 3:22 Sillä Mooses on sanonut: 'Profeetan, minun kaltaiseni, Herra Jumala on teille herättävä veljienne joukosta; häntä kuulkaa kaikessa, mitä hän teille puhuu.
3:23 Ja on tapahtuva, että jokainen, joka ei sitä profeettaa kuule, hävitetään kansasta.'

Nyky kristityt palvoo juutalaisia, ne on maksullisia markkinoijia.- hyvä suojatyöpaikka.

Jeesus edustaa altruismia, hyvä hyvyyttä, pyyteettömyyttä kaikille kansoille toisesta luomakunnasta.

Äänestä
  • Jeesus on keksitty satuolento, jonka historiallisuudesta ei ole löydetty ensimmäistäkään todistetta.

    1Äänestä

  • Anonyymi00006 kirjoitti:

    Jeesus on keksitty satuolento, jonka historiallisuudesta ei ole löydetty ensimmäistäkään todistetta.

    Kenestä on kirjoitettu enemmän elämäkertoja kuin Jeesuksesta?
    Niitä ei tehty tyhjästä ei tyhmästä.
    Vai kuinka?

    Äänestä

  • Anonyymi00009 kirjoitti:

    Kenestä on kirjoitettu enemmän elämäkertoja kuin Jeesuksesta?
    Niitä ei tehty tyhjästä ei tyhmästä.
    Vai kuinka?

    Kerro meille, kuka on kirjoittanut aikalaiselämänkerran Jeesuksesta. Siis sellaisen, joka voidaan vertaisarvioida.

    1Äänestä

  • Anonyymi00011 kirjoitti:

    Kerro meille, kuka on kirjoittanut aikalaiselämänkerran Jeesuksesta. Siis sellaisen, joka voidaan vertaisarvioida.

    Aikalaiset ne jotka olivat itse Jeesuksen seurassa 3 vuotta.

    Äänestä

  • Anonyymi00012 kirjoitti:

    Aikalaiset ne jotka olivat itse Jeesuksen seurassa 3 vuotta.

    Arvelinkin, että vertaisarviointi on silulle liian vaikea sana.

    1Äänestä

  • Anonyymi00009 kirjoitti:

    Kenestä on kirjoitettu enemmän elämäkertoja kuin Jeesuksesta?
    Niitä ei tehty tyhjästä ei tyhmästä.
    Vai kuinka?

    Keksityn Jeesuksen ajalta tunnetaan noin sata alueen asioista kertovaa historioitsijaa. Yksikään heistä ei mainitse sanallakaan Jeesuksesta. Samoin on käyty läpi kaikki muukin aikalaiskirjoitus ja tavallisten ihmisten kirjeenvaihto, joista ei ole löytynyt ensimmäistäkään mainintaa Jeesuksesta. Aikalaismateriaalia on olemassa monen ison kirjaston verran, mutta ensimmäistäkään mainintaa ei löydy Jeesuksesta. Kumma juttu, kun väitetään Jeesuksen taikoneen ruokaa tyhjästä, parantaneen sokeita ja spitaalisia, herättäneen jopa kuolleita henkiin, jne, jne, mutta ei vaan Jeesuksesta löydy ensimmäistäkään mainintaa. Johtopäätös on helppo ja ainoa oikea. Jeesus on keksitty satuolento.

    2Äänestä

  • Anonyymi00009 kirjoitti:

    Kenestä on kirjoitettu enemmän elämäkertoja kuin Jeesuksesta?
    Niitä ei tehty tyhjästä ei tyhmästä.
    Vai kuinka?

    Joo-o...
    Aika paljon on myös kirjoitettu Neuvostoliiton erinomaisuudesta ja kulusta voitosta voitton... ja vieläpä aika äskettäin...

    Joka ikinen Raamatuntutkija tietää, ettei Raamatussa kuvattua Jeesusta ole ollut olemassa, koska suurin osa siitä, mitä Raamatussa väitetään Jeeskuksen sanoneen, ei hän ole koskaan sanonut, vaan myöhemmät kirjoittajat ovat tunkeneet hänen suuhunsa itse keksimiään.

    1Äänestä

  • Anonyymi00006 kirjoitti:

    Jeesus on keksitty satuolento, jonka historiallisuudesta ei ole löydetty ensimmäistäkään todistetta.

    Mummos on satuolento.

    Äänestä

"Erkko aloitti Talvisodan": Paasikivi.
Se taas viittaa Gazan pommittajiin.
He edustaa samaa juurta kuin Islam!

Äänestä

Talous ei kestä kirkkokunnan porskutusta ja kymmenyksiä.😪

Äänestä
  • Talous on itse saatanasta itsekkäästä ihmisestä, joka rosvoaa viekkaudella ja vääryydellä.

    Kärjistetysti: Markkinamekanismi , Sodassa hinnat nousee kysynnän mukaa ja ruoka voi olla kultaakin kalliimpaa, - tämä kertoo ihmisen ahneudesta, sielun mädännäisyydestä ei empatiasta. Ei altruismista, hyvä hyvyydestä, mistä on nykyaikainen puute.

    Vahvat ja viekkaat määrittele oikeudenmukaisuuden, omaksi itsekkääksi edukseen.
    Kaikki on kaupan jopa seksuaalisuus perverssioineen.

    Kirkon moraali ja etiikka on kiinni rahan tulosta, eräänlaista viihdettä ja anekauppaa., mutta hyvä suojatyöpaikka.

    Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    Talous on itse saatanasta itsekkäästä ihmisestä, joka rosvoaa viekkaudella ja vääryydellä.

    Kärjistetysti: Markkinamekanismi , Sodassa hinnat nousee kysynnän mukaa ja ruoka voi olla kultaakin kalliimpaa, - tämä kertoo ihmisen ahneudesta, sielun mädännäisyydestä ei empatiasta. Ei altruismista, hyvä hyvyydestä, mistä on nykyaikainen puute.

    Vahvat ja viekkaat määrittele oikeudenmukaisuuden, omaksi itsekkääksi edukseen.
    Kaikki on kaupan jopa seksuaalisuus perverssioineen.

    Kirkon moraali ja etiikka on kiinni rahan tulosta, eräänlaista viihdettä ja anekauppaa., mutta hyvä suojatyöpaikka.

    "Kirkon moraali ja etiikka..."

    Et siis edelleenkään tajua mikä on kirkon kanta etiikan ja moraalin suhteen?

    Kirkko on sitä mieltä, ettei kristillistä moraalia ole olemassa!!!

    Kannattaisiko kotiläksyt tehdä jo ennen kuin tänne kirjoittaa?

    1Äänestä

Olisi hyvä jos Teemu Laajasalo lukisi tuon kirjoituksen. Äijä valehtelee niin että korvat heiluvat.

Äänestä
  • Eivät heilu milliäkään, koska totuudella on Laajasalolle hyvin vähän käyttöarvoa.

    1Äänestä

Koko ikäni olen maksanut tuota veroa. Ihmettelen vain, mistä syystä. Edes vihkiäisissä ei ollut asiallinen pappi.

Äänestä
  • Itse olen ollut parissa häissä joissa pappi on suoriutunut ilman kovin suuria kummallisuuksia. Hääparit olivat onnistuneet saamaan 'hieman kevyemmän' version.

    Sitä vastoin kolmesta viimeisestä hautajaisista, kahdessa ei kyllä kovinkaan paljon muisteltu vainajaa. Onneksi muistotilaisuudessa saatiin sitten kukin kertoa omista muistoista vainajasta.

    Äänestä

  • Lopeta ihmettely ja maksaminen.

    Äänestä

Itseäni harmittaa se, että Suomen ev.lut. kirkon toimintaa ja olemassaoloa tarkastellaan yleensä melko suppeasta näkökulmasta käsin. Olen ollut kirkon toiminnassa mukana vapaaehtoisena ja työharjoittelussa. Omasta mielestäni kirkko tekee äärimmäisen arvokasta työtä tavoittamalla ja palvelemalla ihmisiä, jotka ovat vähäosaisimpia ja vaikean elämäntilanteen keskellä.

Monet ihmiset haluavat toimia vapaaehtoisena nimenomaan kristillisessä kontekstissa, koska se on lähellä heidän arvomaailmaansa. Ja myös monelle ihmiselle jotka tulevat palvelujen piiriin on tärkeää se, että kyseessä on seurakunta. Kirkko kantaa isoa roolia sosiaalipalvelujen tuottajana tässä yhteiskunnassa. Jos se joku päivä poistuu näyttämöltä jää julkiselle sektorille todella iso aukko paikattavaksi. Kirkon vapaaehtoistyöntekijöiden työpanos on vuositasolla miljoonia euroja.

Äänestä
  • Kirkon ensisijainen tehtävä on 'Sanan' levittäminen. Kaikki muu on alistettu sille.

    1Äänestä

  • Anonyymi00024 kirjoitti:

    Kirkon ensisijainen tehtävä on 'Sanan' levittäminen. Kaikki muu on alistettu sille.

    Olen samaa mieltä, että "Sanan" levittäminen on kirkon tärkein tehtävä. Itse ajattelen, että tähän toimeen kuuluu myös sisäänrakennettuna vähäosaisista huolehtiminen. En tiedä tarkoititko kommentillasi sitä, että kirkko voisi luopua kokonaan sosiaalihuollon vastuustaan.

    Äänestä

  • Anonyymi00033 kirjoitti:

    Olen samaa mieltä, että "Sanan" levittäminen on kirkon tärkein tehtävä. Itse ajattelen, että tähän toimeen kuuluu myös sisäänrakennettuna vähäosaisista huolehtiminen. En tiedä tarkoititko kommentillasi sitä, että kirkko voisi luopua kokonaan sosiaalihuollon vastuustaan.

    Nyt kirkko brändää itseään hyväntekijänä, vaikka ylivoimaisesti suurin hyvää tekevistä ovat maalliset institutiot.

    Nythän kirkko melkein downpleijaa sanomaansa, koska sen esille nostaminen avaisi ihmiset ajattelemaan, kuinka onnettomia kirkon 'totuuksien' perustelut ovat.
    Eli kirkko yrittää tunkeutua kolmannen sektorin toimijaksi, vaikka se on ensisijaisesti ideologinen toimija.

    Kolmannen sektorin toimijana sille ja sen työntekijöille avautuu ansaintamahdollisuuksia ja mahdollisuus päästä 'ihmisten tykö'.

    Kirkko on kavala toimija!

    Äänestä

Amerikan malli. Tosi uskonnonvapaus! Valtio lopettakoon yhden kahden uskonnollisen yhteisön suosimisen. Aikansa elänyt kirkollisvero pois! Kirkot tulkoon toimeen kolehdeilla tai kuolkoot pois!

2Äänestä
  • Amerikan mallikin on huono, koska siellä uskonnollisilla yhteisöillä on verovapaus eli ne ovat täysiä yhteiskunnan loisia.

    Äänestä

  • Anonyymi00025 kirjoitti:

    Amerikan mallikin on huono, koska siellä uskonnollisilla yhteisöillä on verovapaus eli ne ovat täysiä yhteiskunnan loisia.

    Loisia... No, ainakaan eivät saa suoraa tukea verovaroista.

    Verovapaushan on sama kuin täällä. Mutta täällä vielä annetaan erityisetuja hihhuleille.

    2Äänestä

parempi sanoutua irti kaikesta, puolisosta, kirkosta, armeijasta, työstä, niin saa elää oman päänsä mukaan eikä muiden lauluja laulellen

Äänestä
  • Kirkko myöntää että sitä kiinnostaa ulkopuolisen tahon rahoittamat toiminnot.

    Siksi se haluaa jalkansa kuntien ovenrakoon tarjoamalla omaa 'osaamistaan' - ja ah niin neutraalisti...

    Pitää olla tarkkana!!!!

    Äänestä

Eihän tuollaisessa höpötyksessä kannata olla mukana. Sitä paitsi se maksaa rahaa eli 1% tuloistasi jonka voit käyttää vaikka kivaan matkaan johonkin lämpimään. Uskonnot on keksitty kontrolloimaan ihmisiä ja viemään heidän rahat ei muuta.

Äänestä
  • Vain 1%?

    Moni maksaa selvästi enemmän.

    Olen muistavinani että joku vuosi sitten maksettiin keskimäärin n. 1,4%.

    Maksimi lienee 2%.

    Äänestä

  • Anonyymi00031 kirjoitti:

    Vain 1%?

    Moni maksaa selvästi enemmän.

    Olen muistavinani että joku vuosi sitten maksettiin keskimäärin n. 1,4%.

    Maksimi lienee 2%.

    Maksimi on tosiaan 2 %, ollut evlut kirkolla jo pitkään. (Iniössä oli 2,25 % kuntaliitokseen saakka.) Minimi on 1 %.

    Toisaalta kuntaverotuksessa on vähennyksiä ja niiden vuoksi tosiasiallinen prosentti on pienempi.

    Äänestä

  • jori.mantysalo kirjoitti:

    Maksimi on tosiaan 2 %, ollut evlut kirkolla jo pitkään. (Iniössä oli 2,25 % kuntaliitokseen saakka.) Minimi on 1 %.

    Toisaalta kuntaverotuksessa on vähennyksiä ja niiden vuoksi tosiasiallinen prosentti on pienempi.

    Muistaakseni ne jotka maksavat, maksoivat muutama vuosi sitten keskimäärin n. 350€/vuodessa.

    Hyvin anseitseva pariskunta maksaa vuodessa melkoisesti!

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Sopivasti nyt kirkostaeroamisen sesonkiaikaan, Hesarin pääkirjoituksessa aiheena kirkon surkea tulevaisuus ja jäsenkato:

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010003676.html

Vaikuttaako eroamisiin, sitä lienee vaikeampi sanoa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu