viljan hinnat nousussa

Jatketaan Usan varastoraportin parissa, ja nyt katsastetaan HRW vehnän taseita.
Samalla tulee katsastettua kauden puolivälin tilanne.

--------kesä 1. --syys 1. --joulu 1. -uudesta sadosta saatua lisää jäljellä
Kansas-- 2,69 --- 6,83 ----- 5,6 ---- 2,91
Oklahoma 1,1 ---- 2,83 ----- 2,22 --- 1,12
Teksas-- 0,83 --- 1,53 ----- 0,68 --- 0,15 miinusta
Colorado 0,33 --- 1,42 ----- 1,17 ----0,84
Nebraska 0,23 --- 1,13 ----- 0,68 --- 0,45

yhteensä 5,18 -- 13,74 -----10,35 ----5,17

Nähdään että uudesta sadosta saatua lisää oli jäljellä vain 5,17 milj. t.
Näiden osavaltojen varastoja kului vientiin sekä Usan tarpeisiin välillä
syys 1.- joulu 1. vain 3,39 milj. tonnia.
Vientiin kului tällä välillä 0,89 milj. t. , joten Usan kulutukseen riitti
2,5 milj. t.

Miten riittää ? - aluksi lasketaan varastoissa olevan tonnimäärän mukaan, eikä
välitetä huonolaatuisesta osasta mitään.
Eikä ihmetellä mitä mahtaa olla jäljellä Montanassa ja E-Dakotassa

10,35 varastoissa joulu 1.
5,51 tässä vähennetään usan loppukauden myllyvehnän tarve.
3,94 tässä vähennetään vientiarvion täyttymisen vaatimat laivaukset
0,9 milj. tonnia jäisi jäljelle

USDA taas sanelee että peräti 7,62 milj. t. jäisi HRW vehnää loppuvarastoon.
Eipä löydy edes vaikka Montanan ja E-Dakotan nykyinen vehnän varastomäärä
siunattaisiin ensin HRW vehnäksi ja säästettäisiin kokonaan loppuvarastoon.
Niissä kun oli joulu 1. tasolla 3,36 ja 1,19 milj. tonnia enimmäkseen kevätvehnää.

Miten ihmeessä näin hervotonta raportointia laaditaan ja otetaan vielä todesta ?
Katsotaan ensin miten USDA laatii kuluvan kauden HRW vehnän taseet, näissä on
mukana myös Montanan hujakka.

6,06 alkuvarasto
16,34 tässä lisätään HRW vehnän sato
0,68 tässä lisätään tuonti
23,08 käytettävissä
10,28 tässä vähennetään elintarvikkeisiin käytetty
0,73 vähennetään siemeneksi kulunut
0,68 vähennetään rehukäyttö sekä hävikki
4,00 tässä vähennetään vienti
7,39 tämä jäisi loppuvarastoon - 7,62 milj. t. USDAn mukaan

Missä vikaa ? lasketaan kauppatilastojen ja USDAn kulutuksen numeroilla ja
verrataan varastoraportin lukuihin, - josko jotain selviäisi.

23,08 käytettävissä USDAn mukaan
5,13 tässä vähennetään Usan kulutus elintarvikeisiin 6 kuukauden ajalta
0,70 tässä vähennetään syyskylvöt
0,34 vähennetään rehu ja hävikki
1,47 tässä vähennetään alkukauden laivaukset
15,44 tämä määrä tulisi löytyä varastoista joulu 1.

Eipä löytynyt, vaan löytyi 10,35 milj. t. Kansasin hujakalta, eikä muualtakaan
löydy kuin ehkä 1,5 milj. t.
Vikaa löytyi USDAn satoarviosta, jota ei olla tuottajien piirissä uskottu
alkuunkaan ja monista hyvistä syistä.
USDA on turannut raportin kasaan omien numeroidensa perusteella, - eikä ole
edes katseella seurannut mitä varastoista löytyi.

Yllä olevat laskuharjoitukset ovat tietenkin huumoria, koska luvuissa on mukana
alkuvaraston jäämäntähteet, sekä uuden sadon erityisen suuri rehulaadun osuus.
Myllylaatuisesta HRW vehnästä on pulaa ja on ollut jo monta kuukautta, - josta
näyttönä vähäiset laivaukset ja vientiin myyty määrä.
Kauden puoliväliin mennessä oli myyty 2,46 milj. t. josta laivattu 1,47 milj. t.

Tehdään vielä huumorinpoisto, ja lasketaan alkaen uudesta sadosta jäljellä
olevasta määrästä, - huumoria jää silti koska uuden sadon rehulaatua ei eritellä.
Tässä itää sellainenkin epäilys että vehnää oli varastoissa tuonkin verran
koska rehulaatua ei niistä kelvannut kulutukseen.

5,17 uutta satoa jäljellä Kansasin hujakalla
1,5 tässä lisätään Montanan ja E-Dakotan HRW osuus
5,13 tässä vähennetään loppukauden tarve elintarvikkeiksi.
3,94 tässä vähennetään USDAn arvion vaatima vienti
- 5,4 milj. tonnia

Eli pakkasen puolelle menee, - ja riita USDAn loppuvaraston kanssa kasvaa yli
10 milj. tonnin suuruiseksi.
Vielä enemmän kylmää kyytiä seuraa kun otetaan lukuun uuden sadon suuri
rehulaadun osuus jota laatua ei juuri tarvita Usassa.
Arvelen että alle puolet Usan myllyvehnän tarpeesta löytyisi, ja tämäkin jos
vienti pysäytettäisiin.
Katseella seurattavaa riittää koska laskennallisesti leipä loppuu Usasta
ennen uutta satoa.
Kukaanhan tuota ei usko ja metsävelikin olisi mieluummin toista mieltä.
Viljajättien naruissa rimpuilevan pörssin käytöstä pitää seurata josko
siitä saisi uuden luvun "Nälänhädän lyhyt historia" suurteokseen niiku.
---
soija maalis 12,27 touko 12,39
maissi maalis 4,43 touko 4,55
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,81---6,01----6,90
touko 5,95----6,05----7,00
heinä 6,05----6,09----7,10
syys 6,17-----6,21----7,21
Pariisi vehnä
maalis 214,50 touko 218 syys 223,50 joulu 227,25
rapsi
helmi 424,75 touko 427,25 elo 426,50 marras 431,75
maissi
maalis 187,25 kesä 191,75 elo 196 marras 198,25

Jatketaan Usan vehnätaseiden katsastusta kevätvehnän osalta.

---------kesä 1.---syys 1. joulu 1.-- uudesta sadosta saatua lisää jäljellä
P-Dakota-- 2,34 --- 6,99 --- 5,92 ---- 3,58
E-Dakota-- 0,58 --- 1,63 --- 1,18 ---- 0,60
Montana--- 1,24 --- 4,40 --- 3,36 ---- 2,12
Minnesota- 0,70 --- 2,27 --- 1,87 ---- 1,17

yht. 2023-- 4,86 -- 15,29 --12,33 ---- 7,47 -
yht. 2022-- 4,49 -- 15,21 --11,36 ---- 6,87

Näkyy että joulu 1. varastot ovat noin 1 milj. t. vuodentakaista suuremmat,
mutta uudesta sadosta saatu lisä vain 0,6 milj. t. suurempi.
Eilen oletettiin että E-Dakotan ja Montanan varastoissa on noin 1,5 tonnia
HRW vehnää, joten nyt saadaan tällä tempulla kevätvehnän määrä "selville".
Tarkkaa selvyyttä ei tässä yhteydessä tarvitakaan, koska kevätvehnää ja HRW
vehnää käytetään samoihin tarkoituksiin.
Näillä eväillä selviää kevätvehnän varastoiksi joulu 1. tasolla 10,83 milj. t.
Samalla uudesta sadosta saatu kevätvehnän lisä asettuu 5,97 milj. tonniin.

Miten riittää ? Lasketaan ensin ilman erittelyä vahnan sadon jämien suhteen.

10,83 varastoissa joulu 1.
3,89 tässä vähennetään Usan kulutus loppukauden ajalta.
3,16 tästä vähennetään vientiarvion täyttymisen vaatimat laivaukset
3,78 tämä jäisi loppuvarastoon kesä 1.

USDA taas sanelee että vaikka repulla heittämällä jää 4,84 milj. tonnia.
Voipa hyvinkin jäädä jos rehuvehnän osuus estää Usan kulutusta ja vientiä.
Lasketaan vielä lähtien uudesta sadosta jäljellä olevasta määrästä.

5,97 uudesta sadosta saatua lisää jäljellä joulu 1.
3,89 tässä vähennetään Usan kulutus
3,16 vähennetään vienti
- 1,08 pakkasen puolelle meni.

Muutoin tilanne vastaa kireydeltään edellisen kauden taseita, mutta muistetaan
tässä miten kävi kevätvehnän sadonkorjuun aikana.
Kuivan alun jälkeen alkoi sataa ja kevätvehnä aloitti sivuversojen kasvun
uudelleen.
Vehnä muuttui uudelleen vihreäksi ja meni muutama viikko ennenkuin päästiin
puimaan vehnää jossa oli valmista ja valmistumassa olevaa jyvää sekaisin.
Laatu olisi jo tällä perusteella ollut huono, mutta lisäksi satoi ja korjuu
viivästyi.
Rehuvehnän osuus on ollut suuri, ja tästä syystä varastomäärä on noinkin
korkea kuin mitä varastoraportti kertoo.
Se mitä on varastoissa, ei ole kaikki kelvannut kulutukseen eikä kelpaakaan.
Kannattaa vielä muistaa että yllä olevat laskelmat ulottuvat kesä 1.
tasolle, kun taas seuraavaa sato saadaan vasta elokuun alusta alkaen.
---

Tammi 10. päivätyn raportin mukaan Argentiinan vehnästä oli korjattu 94,3 %
osuus, ja talteen on saatu 13,9 milj. t.
Tämä viljapörssin laatima arvio uskoo edelleen 15,1 milj. tonnin satomäärään.
Sateet ovat viivästyttäneet korjuuta, eli raporttia edeltävällä viikolla
satoi vielä korjaamatta olevalla alueella 35-75 milliä.

Laajemmin Buenos-Airesin ja la Pampan alueilla satoi tähänastisen sadonkorjuun
3 viimeisimmän viikon kuluessa 125 - 200 milliä.
Myllyvehnän osuus jää väistämättä erityisen vähäiseksi, eikä vientilaatuista
saatu sitäkään vähää.

Sadonkorjuun edistyessä on myös hylätty ala kasvanut siitä mikä oli toiveissa.
Se on vieläkin kirjattu epärealistisen alas noin 10 % kylvöalasta.
Eteläisin alue jossa keskisato on korjatun alan osalta ollut 2,1 tonnia hehtaari,
- on korjattu 93,1 % tasolle, mutta noin 20 % lisäys viikossa johtui siitä että
hylätty osuus kasvoi 21 100 hehtaarista 97 800 hehtaariin.
Jos alueen keskisato lasketaan kylvetysta alasta, niin se päätyy 1,68 tonniin.

Pahiten pakkasista kärsinyt alue on korjattu vasta 84 % tasolle, vaikka siellä
oli varsin vähäsateista viimeisen viikon aikana
Hylätty alue on kirjattu epärealistisesti vain 12 600 hehtaariin.
Korjatun alan osalta keskisato on asetettu 3,38 tonniin, missä kyllä näkyy pakkasenkin vaikutusta.
Tämä koska etelälaidan naapurin satotaso on kirjattu 46,7 tonniin hehtaarilta.
Tälläkin alueella on hylätty 34 000 hehtaarin ala , kun 76.9 % koko alasta
on korjattu.
Arvelen että tässä on pakkasen vaikutusta, eli alueen pohjoislaidalle niitä
osui.
Sateiden perusteella arvioiden kasaan saatu 3 milj. tonnin määrä on rehua.
---

soija maalis 12,05 touko 12,17
maissi maalis 4,42 touko 4,53
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,81----5,93----6,80
touko 5,94-----5,97----6,90
heinä 6,01-----6,01----7,00
syys 6,13------6,13----7,11
Pariisi vehnä
maalis 216,50 touko 219 syys 223,75 joulu 227,50
rapsi
helmi 429 touko 429,50 elo 427,75 marras 423,25
maissi
maalis 186,75 kesä 191,50 elo 195,75 marras 198,25

Australiassa viljojen vastaanotto kaupallisiin varastoihin on lopuillaan ja tuloksetkin alkavat olla julkaistu.
Ne on syytä kirjata ylös koska niitä tarvitaan myöhemmin planeetan
viljakaupan arvioissa.

Länsi-Australian viljat keräävä osuuskunta sai varastoihin 12,5 milj. t.
jossa mukana kaikki viljat, - vuosi sitten vastaava lukema oli 22,7 milj.t.

Mantereen itäosan viljoista enimmät ostava GrainCorp keräsi yhteensä 7,92 milj.
tonnia viljoja
Tämän pääosiltaan Cargill viljajätin omistama pulju sai nyt paljon rehulaatuista
tavaraa, josta suurta iloa ei ole vientimarkkinoilla.

Viterra yhtiö joka kerää Etelä Australian ja hieman Victoriankin maakunnan
puolelta, - päätyi 5,41 milj. tonnin saaliiseen.
Yhtiö kehuu että joulukuun loppuun mennessä oli laivattu 1,68 milj. tonnia
viljoja joista merkittävä osa ohraa määränpäänä Kiina.
Tämä alkaen lokakuun alusta jolloi uusi kausi alkoi.

Tähän mennessä on havainto 25,83 milj. tonnin potista, josta saa jollain
tarkkudella eristetyksi paljonko mitäkin viljaa on saatu.
Tämä jää myöhempiin katsauksiin, mutta epätarkalla rukkaskursilla arvioiden
on vehnää saatu jotain 14 - 16 milj. tonnia, josta tuntematon määrä rehulaatua.
Kaikki Australian vehnät eivät kulje näiden yhtiöiden kautta, mutta suoraan
myllyille toimitetaan varsin pieni osa.
Vienti tapahtuu melkein kokonaan yllä listattujen toimijoiden kautta.
USDAn arvioima 19 milj. tonnin vienti tuskin onnistuu, - ainakaan myllyvehnän
vientinä.
Australian oma kulutus on kirjattu 7,5 milj. tonniin josta myllylaatua 4 milj.t.
---

soija maalis 12,13 touko 12,23
maissi maalis 4,43 touko 4,54
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,84----6,04----6,88
touko 5,95-----6,07----6,96
heinä 6,02-----6,10----7,04
syys 6,14------6,21----7,13
Pariisi vehnä
maalis 217 touko 219,50 syys 224 joulu 227,50
rapsi
helmi 436,75 touko 437 elo 434,50 marras 438
maissi
maalis 187 kesä 191 elo 195 marras 195,75

Viikolla 5-11.1. myytiin Usasta 707 600 t. vehnää ja laivattiin 244 900 t.
Kauden myynti kasvoi 16,1 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,01 milj. t.
Myynti ylittää vuodentakaisen 0,56 milj. tonnilla.
USDAn vientiarvio täyttyy myynnin puolesta 3,63 milj. tonnin myynnillä.
---
Maissia myytiin 1,251 milj. t. ja laivattiin 1 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 31,52 milj. tonniin, josta laivaamatta 17,09 milj. t.
Myynti ylittää vuodentakaisen 8,39 milj. tonnilla.
---
Soijaa myytiin 781 300 t. ja laivattiin 781 900 t.
Kauden myynti kasvoi 37,38 milj. tonniin, josta laivaamatta 12,15 milj. t.
Myynti alittaa vuodentakaisen 7,93 milj. tonnilla.
---
Viikon kaupanteko ajoittui USDAn raportointia edeltävälle viikolle, jolla
saattoi olla vähäistä merkitystä myyntimäärän pompsaukseen.
Myynnin määrät ovat kuitenkin tukevasti viljajättien peukalon alla, eikä
niiden etu ole nyt erikoisesti tyrkyttää vehnää markkinoille.
Myyntilakkoonkaan ei voida mennä, - hintaranttali seuraisi siitä välittömästi,
ja varsinkin seuraava sato hinnoiteltaisiin huippukorkeaksi.

Viljajätit kyllä hyvin tietävät mihin on varaa vehnän myynneissä, - tästä
näkyy pientä merkkiäkin siinä että seuraavaa satoa on suostuttu myymään
vasta 0,2 milj. tonnia.
Konstit on monet viljajäteillä, mutta nekin loppuvat keväämmällä kesken.

Viikon taivaanmerkkinä oli ufomiehille myynnit joita kertyi 147 000 tonnia.
Ne jakaantuivat HRW, WW, durumin , sekä kevätvehnän osille, ja arvelen että
osa oli Kiinan lukuun ostamista.
Viikon ostajien ykköspaikalla oli Filippiinit, kakkosena ufomiehet ja
seuraavana Etelä-Korea.
---
soija maalis 12,14 touko 12,23
maissi ----- 4,45 -----. 4,55
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,93----6,08-----6,95
touko 6,03-----6,11-----7,02
heinä 6,10-----6,13-----7,09
syys 6,21------6,25-----7,17
Pariisi vehnä
maalis 218 touko 220,50 syys 225 joulu 228,75
rapsi
helmi 434,75 touko 433,75 elo 430 marras 433,50
maissi
maalis 187 kesä 191 elo 195 marras 197,75

Australian vehnäsadon päädyttyä kooltaan edellistä huonommaksi, kannattaa
katsastaa miten vienti sujui viime syyskuun loppuun ulottuneella kaudella,
ja mitä jatkosta voi odottaa.

Edellisen kauden suuri vehnäsato ja sen rehulaadun osuuden hyvä menekki
nostivat viennin enätystasolle.
Kaikkiaan vietiin itotavarana 29,31 milj. tonnia ja konteissa 2,37 milj. t.
- yhteensä 31,66 milj. t.
Loppua kohti vienti väheni 1,25 milj. tonniin syyskuussa, - sen oltua 2,54
heinäkuussa ja 2,06 milj. t. elokuussa.

Uuden kauden aloitusnumerot loka marraskuulta kertovat että vehnää oli
viety 2,63 milj. tonnia, mikä on 30 % alle vuodentakaisen tason

Ohran osalta loka- marrakuun laivaukset ovat yltäneet yhteensä 1,23 milj.
tonniin rehuohran osalta ja mallasohraakin on laivattu 0,59 milj. t. ,
- eli yhteensä 1,82 milj. t. ohraa on häipynyt
kohti horisonttia ja tämä marraskuun loppuun mennessä.
Kiina luopui rajoitteista Australian ohran suhteen, ja sen laivaukset ovat
olleet mahtikokoiset, - loka- marraskuun laivaukset Kiinaan olivat
0,97 milj.tonnia, eli noin puolet ohran laivauksista.

Eli yhteensä vehnän ja ohran vienti on miinustanut kaupallisista varastoista
4,45 milj. tonnin osuuden ja tähän rypsin vienti päälle.
Kun verrataan lukua viejäpuljujen varastoihinsa saamaan noin 26 milj. tonnin
määrään, niin tuosta häipyi noin 20 % osuus hetimiten.
Tällä hetkellä kaupallisten varastojen voi olettaa olevan jotain 17 milj. t.
luokkaa, joten vauhtia pitää hillitä lisää.
---
soija maalis 12,23 touko 12,32
maissi-----4,45------4,55
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,94----6,05----7,00
touko 6,04-----6,09----7,04
heinä 6,10-----6,13----7,09
syys 6,21------6,26----7,17
Pariisi vehnä
maalis 216,75 touko 219 syys 224,75 joulu 228,75
rapsi
helmi 433,25 touko 431,50 elo 427,75 marras 431,75
maissi
maalis 186 kesä 190,50 elo 193,75 marras 196,25

Jatketaan Australian viljojen parissa, ja nyt on tarkoitus selvittää paljonko
vehnää sisältyy kaupallisen puolen hankkimiin varastomääriin.
Menetelmänä on laskea ensin maakuntien viljojen prosenttiosuudet
satoarvioiden perusteella ja verrata niitä vientiyritysten varastoihin.

Länsi-Australian vehnäsato arvioitiin joulukuun GIWA raportissa 7,35 milj.
tonniin, mikä edustaa 51,5 % osuutta 14,27 milj. tonnin sadosta.
Ohran osuus on 26 %, rypsin 17,2 % , kauran 2,45 % ja lupiinin 2,4 %

NSW:n prosenttiosuudet olivat ABARESin mukaan : vehnä 70 %, ohra 18,6 5
ja rypsi 16,5 % , ja nämä 9,65 milj. tonnin sadosta.

Victoriassa vehnän osuus maakunnan sadosta oli 52 % , ohran 33,7 % ja
rypsin 13,72 % satomäärän oltua 8,77 milj. t.

Etelä-Australian osuudet: vehnä 65,2 , ohra 27,9 ja rypsi 6,79 % ja
tämä 7,51 milj. tonnin sadosta.
Queenslandin osalta ei kannata paljon eritellä, lähes 100 % oli vehnää
ja sitäkin oli ABARESin mukaan 1,1 milj. tonnia.

Verrataan ensin GrainCorp ytiön vastaanoton määrään joka oli 7,92 milj.t.
ja saadaan Queensland, NSW ja Victoria käsitellyksi.
Queenslandista yhtiö sai kerättyä 0,41 milj. t. vehnää
NSW:n vastaanotto oli 3,33 milj. t. josta 70 % osuus tekee 2,33 milj. t.
Victoriasta saatiin kasaan 4,17 milj. t. josta 50 % tekee 2 milj. tonnia
Näistä karttuu yhteensä 4,74 milj. t. vehnää.

Etelä-Australian viljat ostava Viterra sai kasaan 5,41 milj. t. josta vehnän
65 % osuus tekee 3,52 milj. tonnia.
Mantereen itäosan sadosta päätyi viejien varastoihin noin 8,2 milj. t.
Länsi-Australiassa viljat ostava osuuskunta keräsi kasaan 12,5 milj. tonnia,
josta 51 % osuus tekee 6,37 milj. tonnia
Niimpä viejien ostopotti Australiasta asettuu näin laskien 14,57 milj. tonniin
epämääräisen laatuista vehnää.
Vähäisiä määriä saapuu vielä varastoihin, mutta eräs piirre lisää vehnän osuutta.
Tämä on NSW:n huonon ohrasadon seurausta, eli ohraa ei toimitettu sen
prosenttiosuutta vastaavasti koska sillä on paljon paikallista kysyntää.
Toisaalta Victorian maakunnassa ohraa ja rypsiä saatiin jo ennen sateita
varastoihin, kun taas vehnän kerrotaan itäneen pahoin jolloin se jää tuottajille.

USDAn kirjoissa Australian vehnän vienti on manattu 19 milj. tonniin, mutta
miten viedään kun vain 13-15 milj. t. päätyi viejien varastoihin ?
Lisäksi niihin päätyi rehulaatuakin jolla ei ole ainakaan vielä suurta kysyntää
vientiin.
Empä suuresti ihmettele jos vehnän vienti jää 10 milj. tonnin hujakalle.
---
soija maalis 12,39 touko 12,46
maissi-------4,46------4,57
vehnäfutuurit
-------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,98----6,19-----6,99
touko 6,08-----6,21-----7,03
heinä 6,14-----6,21-----7,10
syys 6,25------6,32-----7,18
Pariisi vehnä
maalis 217,50 touko 219,75 syys 224,75 joulu 229
rapsi
helmi 440 touko 437,50 elo 431,50 marras 435,25
maissi
maalis 186,50 kesä 191 elo 194,25 marras 196,50

Viikolla 24. vietiin Kanadasta 388 900 t. tavallista vehnää ja 70 600 t.
durumia.
Kauden vienti kasvoi 9,78 milj. tonniin tavallisen, ja 1,41 milj. tonniin
durumin osalta.
Tavallisen vienti ylittää vuodentakaisen 0,7 milj. tonnilla, mutta durumin
osalla on miinusta 0,86 milj. tonnia.
Kanadan oma tilastoinnin kattama tavallisen vehnän kulutus kasvoi 2,39 milj.
tonniin, jossa plussaa vuodentakaiseen 0,2 milj. t.
Durumia on kulunut 0,27 milj. t. vastaan 0,33 vuosi sitten.

Kanadan vehnää on viety eniten Kiinaan ja tämä elokuun alusta alkaneella
kaudella ja marraskuun loppuun ulottuvan tilastoinnin mukaan.
Suurin kertymä oli marraskuulla, jolloin viety 456 700 tonnin erä nosti
kauden vientimääräksi Kiinaan 0,99 milj. tonniin.
Muutakin on laivattu Kiinaan, - ohraa 715 900 tonnia ja 1,36 milj. t. rypsiä,
ja 0,641 milj. t. papuja.

Englannin vehnän laatuvajetta on paikattu 195 500 tonnilla, Italia, Portugal
ja Espanja ovat myös saaneet laivaukset.
Usaan on viety 0,3 milj. t. tavallista vehnää ja 0,12 milj t. durumia.
---
soija maalis 12,39 touko 12,45
maissi------4,51-------4,52
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 6,11----6,27----7,04
touko 6,21-----6,29--- 7,09
heinä 6,26-----6,30....7,15
syys 6,37------6,30----7,23
Pariisi vehnä
maalis 217,50 touko 220,25 syys 226 joulu 230
rapsi
helmi 437,25 touko 433,50 elo 427,25 marras 430
maissi
maalis 187,50 kesä 192 elo 195 marras 197,40

Viikolla 12-18.1. myytiin Usasta 451 400 t. vehnää ja laivattiin 323 100 t.
Kauden myynti kasvoi 16,55 milj. tonniin, josta laivaamatta 6,04 milj.t.
Myynti ylittää 0,5 milj. tonnilla vuodentakaisen tason, ja se edustaa 83,8 %
osuuttä USDAn vientiarviosta.
Arvio täyttyy myynnin puolesta 3,17 milj. tonnin lisämyynnillä.
---
Maissia myytiin 954 800 t. ja laivattiin 931 800 t.
Kauden myynti kasvoi 32,48 milj. tonniin, josta laivaamatta 17,12 milj. t.
Myynti ylittää 8,44 milj. tonnilla vuodentakaisen tason, ja edustaa 60,8 %
osuutta USDAn vientiarviosta.
---
Soijaa myytiin 560 900 t. ja laivattiin 1,117 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 37,94 milj. tonniin, josta laivaamatta 11,6 milj. t.
Myynti alittaa 8,5 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
---
Usan vehnäkauppa sujui viikolla sitä vauhtia että alkaa epäilyttää että
tässä hankitaan parempaa ranttalia.
Meksiko oli ostajien joukon ykkösenä 171 100 tonnin ostoilla jotka sisälsivät
HRW, SRW ja kevätvehnää.
Seuraavina Filippiinit, Japani, Thaimaa, Bangladesh ja Algeria joka osti durumia.
Loppumaisillaan olevaa HRW vehnää myytiin 40 000 t. Meksikoon joka saattoi olla
rehulaatuakin.
Japani osti HRW vehnää 31 800 t. - joka saatoi olla Japanin kauppahuoneiden
omistamista elevaattoreita peräisin, - muistaakseni Sumimoto corporation
omistaa lukuisia elevaatoreita Usan pohjoislaidalla josta se saa soijaa HRW,
WW ja kevätvehnää ilman Usan viljajättien sekaantumista asiaan.
Sumimoto on ollut sijoittajana myös Usan "tight oil" öljynporauksissa, josta
on väliin tullut suurtappioitakin.

Japanin maisinostotkin sujuvat Zen Noh Grain hay inc. ostamien elevaatoreiden
avulla, joita se osti 2020 usalaiselta Bunge viljajätiltä peräti 35 kappaletta.
Tämä yhtiö kertoo että sen omistus on kokonaan japanilaisten maatalous- ja
lihantuotanto osuuskuntien hallussa, ja tarkoitus on taata häiriötön soijan
ja maissin saanti Usasta.
Tämä suomalaisittain takaperoinen osuuskuntatoimi selittyy sillä että ilman
tuotirehuja koko joukko maatalouden eri sektoreiden tuotantoa kävisi
Japanissa mahdottomaksi oman peltoalan vähyyden vuoksi.
---
soija maalis 12,22 touko 12,29
maissi----- 4,51------4,60
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 6,12----6,37----7,09
touko 6,21-----6,36----7,13
heinä 6,27-----6,32----7,19
syys 6,36------6,43----7,26
Pariisi vehnä
maalis 218,25 touko 220,25 syys 226,25 joulu 230,50
rapsi
helmi 436,50 touko 428,75 elo 422,25 marras 425
Maissi
maalis 187,25 kesä 191,75 elo 195,50 marras 197,25

Australiassa on hyvin vähän käsitelty huonojen korjuusäiden vaikutusta vehnän
laatuun.
Eräs puoliväkisin saatu arvio oli että välillä 100 000 - 200 000 tonnia olisi
piloilla, mutta sama taho vakuutti että kyllä rehunvalmistajat ne kelpuuttavat
ajan kanssa.
Kokonaan vastakkainen arvio selittää asiaa hieman peitetysti, ja arvioi että
pieni osa saadaan täyttämään vientiin kelpaavan rehuvehnän laatuvaatimukset sekoittamalla siihen parempaa vehnää.
Sama arvioija kertoo että vaikka laatuvikainen vehnä on hinnoiteltu 10-15
aussitaalaa alle tavanomaisen rehuvehnän, - ei kauppa käy vaan ostetaan
mieluummin parempaa ASW laatua jota on vielä saatavilla.
---
Argentiinassa Buenos-Airesin viljapörssin avio jätti ennalleen 15,1 milj.
tonnin satoarvionsa vehnästä.
Pieniä muutoksia tehtiin kuitenkin kokonaan hylätyn alan suhteen mutta suurta
luottamusta ei nyt ole määrän suhteen erikoisen sekavan kasvuhistorian vuoksi.
Arviosta puuttuu laatutekijät kokonaan, mikä tekee samalla arvion koko lailla
hyödyttömäksi.
Samantapainen arviointi edellisen sadon kanssa päätyi lopulta vehnän liialliseen
myyntiin vientimarkkinoille, eikä vastuita pystytty lopulta hoitamaan.

USDA:kin joutui lopulta tunnustamaan että eipä ne vieneet kuin 3,66 milj. tonnia.
Tämä tunnustus on vaivihkaa sujautettu viimeisimään "wasde" raporttiin.
Viime vuoden tammikuussa USDA manasi vielä vienniksi 7,5 milj. t. , mikä olisi
johtanut vain 0,93 milj. tonnin loppuvarastoon.
Maaliskuussa arvio oli pudotettu 5,5 milj. tonniin ja syyskuussa 4,5 milj. tonniin.

Nyt saadusta sadosta USDA povaa 10 milj. tonnin vientiä, mikä ei kyllä tule
onnistumaan sadonkorjuun aikana vallinneiden sateiden pilattua laatua.
---
soija maalis 12,08 touko 12,16
maissi------4,46 ------4,55
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 6,01----6,27----7,03
touko 6,12-----6,26----7,06
heinä 6,17-----6,24----7,13
syys 6,27------6,33----7,21
Pariisi vehnä
maalis 214,75 touko 217 syys 222,75 joulu 227,25
rapsi
helmi 436,50 touko 432 elo 425,75 marras 429
maissi
maalis 186,75 kesä 191,25 elo 194,50 marras 195,25

Perjantaina Argentiinan vehnäsadon katsastus jäi kesken kun en heti
löytänyt omia arvioita edellisen kauden ajalta.
Linkistä ne löytyvät lokakuun puolella tehtyinä:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17597337/viljan-hinnat-nousussa

Povasin tuolloin alle 10 milj. tonnin satoa, mikä lienee osunut lähemmäksi
oikeaa kuin mitä lopulta vakiintunut pörssin ja USDAn 12,5 milj, tonnin
arvio oli.
Povattu vientikielto jäi säätämättä hallinnon muiden toimien ansiosta ja
siksi että ei ollut mitä viedä.

Vientiennuste osui melko tarkkaan hujakalle, eli arvioin että ihme olisi
jos edes 6 milj. tonnia vietäisiin, - USDAn vientiarvio oli tuolloin 12 milj. t.
Tähän USDAn arvioon nähden povasin noin 8 milj. tonnin miinusta, mikä osui
kohdalleen.
USDA korjaili määrää vuoden mittaan alemmaksi ja viimeisin tammikuun
raportti asetti toteutuneen viennin 3,66 milj. tonniin.
Loppuvarastoksi eli nykyisen kauden alkuvarastoksi USDA pyöräyttää kynällä
peräti 4,07 milj. tonnia, - mikä on täyttä humpuukia.

Argentiinan huonon vehnäsadon syyt olivat samat kuin juuri korjatunkin osalta.
Kuivuus oli pahempi edellisen osalta, ja yöpakkasia oli useaan otteeseen
syyskuulta marraskuulle, eli lähes samoin kuin nykyisenkin sadon historiassa.

Mitäpä voi arvioida uudesta sadosta ?
USDAn kirjoissa 15 milj. t. on saatu, 6,7 milj. t. kuluu Argentiinassa ja
10 milj. t. viedään.
Myllyvehnän kulutus on USDAn mukaan 6,5 milj. tonnia.
Eli tässä kuluu jo mielikuvitukseen pohjautuvaa alkuvarastoakin ja loppuvarasto
päätyisi 2,37 milj. tonniin.
Metsäveljen arviossa alkuvarasto on syöty, - ja mitä on, ei ole laadultaan
tarpeen mukaista.
Sadoksi voi arvata 13 milj. t. ja sen myllyvehnän osuudeksi 7-8 milj. t.
Tältä pohjalta myllyvehnää vaativa vienti ei voi olla 3 milj. tonnia suurempaa,
ja tässäkin pitää omaa kulutusta viilata alas.
Rehuvehnää voitaisiin kyllä viedä, mutta se joutuu nyt kilpailemaan samaa
laatua olevan Brasilian vehnän kanssa.
Kaikkiaan vienti voisi yltää 5 milj. tonniin, - jos rehuvehnää saadaan kaupaksi.

Planeetan myllyvehnän vajaus ei saanut Argentiinasta lainkaan lievitystä.
Sama tilanne on nähtävillä Australiassa, jossa vehnää ei edes vajaalaatuisena
ilmaantunut ennustetun viennin vaatimaa määrää varastoihin .
---
soija maalis 11,93 touko 12,03
maissi------4,39------4,50
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,94----6,17----6,93
touko 6,04-----6,17----6,98
heinä 6,10-----6,15----7,04
syys 6,21------6,25----7,13
Pariisi vehnä
maalis 213,75 touko 215 syys 221 joulu 225,50
rapsi
helmi 424 touko 426 elo 419,50 marras 423,25
maissi
maalis 183,75 kesä 190,25 elo 193,75 marras 195,25

Ranskalainen Agritel consulttipulju tarinoi että kova kilpailu venäläisen
vehnän kanssa on "saavuttanut" Venäjän, eli on peruuttanut Ranskan vehnän
235 dollarin FOB hintojen tasolle.
Kilpailu vientikaupoista kuuluu olevan "fierce" tasoa eli suunnilleen verissäpäin
pitää alennella hintoja.
Pulju puhuu omiaan, - Ranskan satamien laivaukset sujuvat satamien kapasiteetin
rajoittamina.
Ranskan suuri asiakas Marokko on edelleen katovuoden raiteilla ja tarvitsee lisää
vehnää, - kuin myös Algeria.
Miksikö puhuu potaskaa ? - huonot ennustajat ovat saaneet eräät vientipuljut
myymään liian halvalla, johon hintaan Ranskan viljelijät eivät suostu toimittamaan
satamien varastoihin.
Sensijaan viettävät aikaa tukkimalla liikennettä traktorimarsseilla ja muuten
rähisemällä.
Jotenkin pitäisi saada suma laukeamaan ja ainakin pelastaa pörssipelissä shorttiasemiin
erehtyneet.
---
Viimeisin tammi 30. päivätty weekly wheather and crop bulletin kertoo Marokon kuivuuden
olevan toiseksi pahin 30 vuoteen.
Vehnä ei ole vielä edistynyt korren pituuskasvun vaiheeseen, - siellä missä se on
onnistunut orastumaan.
Naapurimaa Algeria on myös kuiva, siellä on ollut kuivinta 30 vuoteen , ja myös Tunisia
on kuivuuden tilassa.
Näissä valtioissa alku ei ollut yhtä huono kuin Marokossa, mutta tilanne on
huonontunut nopeasti.
https://downloads.usda.library.cornell.edu/usda-esmis/files/cj82k728n/pr76gr30f/9w033n815/wwcb0524.pdf

soija maalis 12,20 touko 12,29
maissi------4,47-----4,58
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 6,04----6,30----6,99
touko 6,14-----6,27----7,04
heinä 6,19-----6,22----7,11
syys 6,30------6,32----7,19
Pariisi vehnä
maalis 213,75 touko 215 syys 222,50 joulu 227
rapsi
helmi 420,75 touko 424,25 elo 418,75 marras 422,50
maissi
maalis 184,75 kesä 188,75 elo 192,50 marras 194,25

Parhaillaan on viljapuolen tiedotuksessa menossa laaja vilunkimeno,
jossa vältellään hintojen nousun aiheita kuin ruttoa.
Kaikki muu kelpaa kritiikittä, kuten vaikka aussien vehnäsadosta
tehty nimeltä mainitsemattoman tahon väite että lähelle 30 milj.
tonnia on saatu.

Agentiinan vehnäsadosta uskotaan pörssin 15,1 milj. tonnin arviota.
Argentiinan tuottajien kerrotaan myyneen uutta satoa 6,4 milj, t.
josta viejien ostamana 5 milj. t.
Nämä ostomäärät voivat hyvinkin pitää paikkansa kun muistellaan mitä
vuosi sitten tapahtui.
Silloinhan vientiin myyty määrä oli eräässä vaiheessa 8,9 milj. tonnia,
eli lähes koko sato.
Tämä moka oli viejäyritysten tekemä ja vieläpä ennen kuin koko sato oli laareissa.
Paljon erilaisia junailuja vaadittiin että tyhjää ostaneet asiakkaat lepyteltiin.
Argentiinan 12 % vehnän ikkunahinnaksi kerrotaan 241 FOB jossa parin
taalan nousu viikossa.

Kiinan kerrotaan hyväksyneen argentiinalaisen vehnän vienti Kiinaan,
jolla on ollut aiemmin joitain esteitä.
Tämä on markkinapuheissa otettu todesta, ja sillä selitetään Pariisin
pörssin junttakampanjaa, jonka todellinen syy on levoton tilanne
ranskanmaalla.
Tuskimpa Kiina ehtii saada Argntiinasta kuin näytteeksi vehnää.

Ranskan 11,5 % vehnän FOB hinnat ovat helmikuun laivauksiin 243 doll.t.
jossa viime viikolta 4 dollarin nousu.
Saksalainen 12,5 % vehnä irtoaan hintaan 252 doll. t. FOB ja
Baltian 14 % vehnä 249 doll. t.
---
soija maalis 12,22 touko 12,32
maissi------4,48------4,58
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,95---6,22-----6,92
touko 6,05----6,20-----6,98
heinä 6,10----6,15-----7,04
syys 6,21-----6,26-----7,13
Pariisi vehnä
maalis 210,75 touko 213 syys 221 joulu 225,25
rapsi
touko 428,25 elo 423,75 marras 428 helmi 430
maissi
maalis 182,50 kesä 186 elo 190,25 marras 192,25

Viikolla 19-25.1. myytiin Usasta 322 500 t. vehnää ja laivattiin 267 100 t.
Kauden myynti kasvoi 16,87 milj. tonniin, josta laivaamatta 6,09 milj. t.
Myynti ylittää 0,7 milj. tonnilla vuodentakaisen tason, - mutta myyty
vaan ei vielä laivattu osuus on 1,85 milj. t. suurempi.

HRW vehnää on myyty 2,96 milj. t., mikä on 1,43 milj. t. vuodentakaista
vähemmän, - silti myyty vaan ei laivattu osuus on 0,1 milj. t. suurempi,
ja on kooltaan 0,9 milj. tonnia.

SRW vehnän myynti pompsahti Kiinan ostojen myötä 1.93 milj. t. suuremmaksi
vuodentakaista, ja sillä on mahtikokoinen 2,32 milj. tonnin myyty vaan
ei laivattu osuus.
Sitä on myyty 4,46 milj. tonnia.

Kevätvehnää on myyty 5,51 milj. t. , - mikä on vuodentakaista 0,86 milj. t.
enemmän, ja sen laivaamaton osuus myynnistä on 0,41 milj. t. suurempi.

WW vehnää on myyty 3.47 milj. t. , mikä on 0,62 milj. t. pienempi, ja
sen laivaamaton määrä 0,2 milj. t. pienempi.
--
Maissia myytiin 1,206 milj. t. ja laivattiin 911 400 t.
Kauden myynti kasvoi 33,68 milj. tonniin, josta laivaamatta 17,41 milj.t.
Myynti ylittää 8 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
---
Soijaa myytiin 164 500 t. ja laivattiin 949 900 t.
Kauden myynti kasvoi 38,1 milj. tonniin, josta laivaamatta 10,8 milj. t.
Myynti alittaa 9 milj. tonnilla vuodentakaisen.
---
Usan vehnäkauppa palasi lähemmäksi niukan vientivaran sallimaa määrää,
mutta vehnää on jo ehditty myydä liikaa.
USDAn vientiarvio täyttyisi myynnin puolesta 2,85 milj. tonnin myynnillä.
Myydähän voi mutta asiakkaat jäävät odottamaan josko seuraavasta sadosta
saisi.
Myyty vaan ei laivattu määrä on 6,09 milj.t. , jonka toimittaminen ostajille
vaatisi noin 300 000 tonnin viikottaiset laivaukset.
Vehnän saatavuus laivauksiin tulee edelleen vaikeutumaan, ja edes jo
myytyä tuskin saadaan laivoihin ennen kauden loppua.
Usan myllylaadun pula on jo hieman näkynyt kauppojen hyllyissäkin, mutta
vasta pastatuotteiden osalta, joihin käytetään durumin lisäksi myös kevätvehnää.
---
Usassa on tuskin tullut mieleen että kulutusennusteita pitäisi
nostaa suuremmiksi vieraan vallan miehitysjoukkojen rynnistäessä
rajan yli vähiä eväitä syömään.
Määristä on ei Usan tiedonpimitysvälineet juuri ääntä pidä , mutta eräs
ennuste on että Bidenin kauden loppuun mennessä Usan väestö kasvaa
maahantulijoiden vuoksi jopa 18 miljoonalla.
Kun tulijat ovat ikärakenteensa perusteella suursyömäreitä eikä sylilapsia,
niin keskimääräinen vehnän tarve nuppia kohti menee yli 100 kilon.
Jos lasketaan noin 15 miljoonan tulijan mukaan, niin Usan vehnän kulutus
kasvaisi noin 2 miljoonalla tonnilla vuotta kohti.
Tähän lisäksi maissilla ja soijalla ja muulla tuotettut muut eväät.
Tulijoiden työpanos ei riitä edes ruokakuluihin moneen herran vuoteen,
jos silloinkaan, - joten Usan veronmaksajat kustantavat koko lystin.
Romahduksen partaalla oleva kaupunkien asuntokanta, samassa kadotuksessa
oleva terveysektori ja opetustoimi, takaavat että Usa taantuu nopeasti
kohti kehitysmaatasoa.
Hyvät ja ylevät aikomukset, ja varsinkin jos niitä aikomuksia erehdytään
toteuttamaan. - eivät jää tällä planeetalla rankaisematta.
---
soija maalis 12,03 touko 12,14
maissi-----4,46 touko 4,57
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 6,00----6,20----6,96
touko 6,08-----6,18----7,01
heinä 6,12-----6,13----7,07
syys 6,22------6,23----7,16
Pariisi vehnä
maalis 212,50 touko 213,75 syys 220,75 joulu 225
rapsi
touko 422,50 elo 418,75 marras 422,75 helmi 426,75
maissi
maalis 180,75 kesä 184,50 elo 189,25 marras 191

Eilen tuli saarnailtua Usan menosta kohti turmiota, mutta nyt ei saarnata
vaan etsitään tilastotietoja.
Aletaan Usan väestömäärästä joka oli 331,449 miljoonaan vuoden 2020
väestölaskennan mukaan.
Nyt sen arvoidaan olevan noin 8 miljoonaa suuremman, eli 339,665 miljoonaa.

Syynä nopeaan lisäykeen ei ole paikallinen syntyvyys, joka on 12 nuppia
1000 asukasta kohti, - vastaan saman joukon kuolleisuus 8 henkilöä.
Eli paikallisen väestön kasvu on noin 4 henkilöä 1000 kohti.
Lisäys tulee maahanmuuton kautta, joksi on arvioitu 3 henkilön
nettolisäystä jo maassa olevaa tuhannen henkilön joukkoa kohti.

Arvelen kuitenkin että viimeaikainen rynnistys on johtanut nettona 6 -7
maahanmuuttajaan tuhatta Usan kansalaista kohti
Tässä pitää huomata että maahanmuutto on muutenkin käytännössä nettoa,
siihen kohdistuu vain vähäinen kuolleisuus.
Niimpä maahanmuutto on yli kaksinkertaistanut Usan väestönkasvun.

Usan väestön ongelmana on valkoisten osuuden nopea väheneminen.
Valkoiset kuitenkin pitävät yllä "länsimaisen" sivistyksen rippeitä,
- joiden puute tuottaa tunnettuja seurauksia "kehitysmaissa", sekä
muissakin kulttureissa, - valitettavasti enenevässä määrin myös
vanhoissa valkoisten maissa kuten vaikka EU:n ja Venäjän alueella.

Usan väestösta valkoisiksi luettuja on enää 61,6 % johon sisältyy
myös etelä-Amerikan ja Meksikon varsin sekalaisen perimän omaava joukko.
Näitä lasketaan olevan jo 18.7 % koko väestöstä, - mutta tässä pitää
nyt huomata että tämä joukko vähentää huomattavasti suuremmalla prosentilla
varsinaisesti eurooppalaisen perimän omavaan valkoisen väestön osuutta.

Eurooppalaisen perimän omaavan väestön osuus on jo surkean vähäinen,
- pikaisesti rukkaskurssilla arvioiden vain jotain 25-35 % väestöstä.
Tämä on jo asettanut valkoisen väestön kestämättömään asemaan.
Valkoisiin kohdistuu jo vahvan ja vakiintuneen perinteen vuoksi
kaikki vaatimukset , - tämän taikka tuon asian korjaamiseksi.
Valkoisten vähäinen osuus väestöstä johtaa sen syntipukin asemaan,
josta ei ylös nousta.
Kaukonäköisimmät Usan valkoiset näkevät jo mikä on vihatun
vähemmistön kohtalo ja muuttavat pahimmilta alueilta kuten
kaupungeista syrjemmälle.
Samahan näkyy jo täällä Suomessakin, josta sitten syyllistetään
suomalaisia pakoon muuttajia rasismista.
---
Mikäpä onkaan Usan vehnän kulutus nuppia ja vuotta kohti ?
Usan kulutus tekee USDAn mukaan 31,41 milj. tonnia ja kuluttajia
on 339,665 miljoonaa.
Jakolaskun tulokseksi saadaan 92,47 kiloa vuodessa per nuppi.
Epäilyn syntiin herkästi lankeava metsäveli häätyy nyt tarkistamaan
vuoden 2020 numerot.
Kulutus oli USDAn mukaan 31,71 milj t. jota jakoi 331,449 milj. väestö.
Jakolasku antaa nyt tulokseksi 95,67 kiloa per nuppi.
Näin meitä petetään, USDA ei ole ottanut väestön lisäystä huomioon,
josta johtuu että Usan kulutus on kirjattu liian pieneksi.
---
soija maalis 11,88 touko 11,98
maissi------4,42------4,53
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 6,01----6,27----6,99
touko 6,10-----6,27----7,01
heinä 6,14-----6,17----7,06
syys 6,25------6,28----7,14
Pariisi vehnä
maalis 213,25 touko 213,50 syys 221 joulu 225,75
rapsi
touko 416 elo 415 marras 419,50 helmi 423,25
maissi
maalis 181,50 kesä 184,75 elo 189,75 marras 192

Viikolla 26. vietiin Kanadasta 340 800 t. tavallista vehnää ja 39 900
tonnia durumia.
Tavallisen vehnä vienti kasvoi 10,49 milj. tonniin, ja durumin 1,55 milj.
tonniin.
Vuodentakaiseen verraten tavallisella on plussaa 0,5 milj. t. , mutta
durumilla miinusta 1,13 milj. tonnia.
Tavallisen viennistä kevätvehnän myllylaatujen osuus on 8,8 milj. t.
Kanadan SRW vehnää vastaavan CE vehnän vientiä on 0,67 milj. tonnia ja
vajaalaatuisen "other" vehnän 0,62 milj. tonnia.
Kanadan tilastoinnin kattama kulutus on karttunut 2,5 milj. tonniin,
- vastaan 2,26 milj. t. vuosi sitten.

Ohraa on viety 0,91 milj. t. - vastaan 1,69 milj. t. vuosi sitten.
Rypsiä on viety 2,78 milj. t. vastaan vuodentakainen 4,29 milj. t.
Rypsin puristamot vat käyttäneet 5,36 milj. t. jossa pieni plussa.

Tällä viikolla julkaistaan Kanadan viljojen varastomäärät joulu 31.
tasolta.
---
Marokon hallinto on ilmeisesti huolestunut viljan varastotitilanteesta
koska lupaa tuontiyrityksille tukea viljan varastoinnista.
Tukea maksettaisiin tonnia kohti 2,5 dollaria, mutta tämä viikkoa kohti.
Tuen tarkoitus on lisätä varsinkin vehnän tuontia alkaen helmikuun
alusta ja ulottuen huhtikuun loppuun.
Tänä aikana tulisi saada maahan 2,5 milj. tonnia vehnää.
Marokon viljasato on jäämässä suurella varmuudella huonoksi, ja tuontia
joudutaan jatkamaan tämän tasoisena jatkossakin.
Varastotilojen kasvattaminen saattaa olla myös tukipolitiikan ajatuksena.
---
Bangladesh asetti ostotarjouksen vehnästä, johon tarjottiin hintaan
303 - 315 doll. t. jossa mukana rahti.
Suezin kanavan kautta tapahtuvat kuljetukset ovat riskipeliä erään
muslimiporukan rähinöinnin vuoksi.
Näiden epeleitten pirttiviljelystä on tuettu YK:n ja muiden hyvien
ihmisten toimin ja tässä erinomaisesti onnistuen.
Kaikki hyvät teot tulee tietenkin rankaista, - nyt vain rankaisutoimi
osuu uskonveljiin Bangladeshissä.
Vehnän futuurihintojen miinustuksen syyksi on myös tarjottu rähinöintiä.

Usassa taas pellekoulun selitys oli että maanantaina julkaistavassa
"export inspection", - eli viime viikon torstaihin mennessä laivattu
viikon vehnämäärä oli pieni.
Olihan se pienehkö koska vehnää on liian vähän saatavilla, ja myyty
vaan ei vielä laivattu osuus senkun kasvaa expurtin takistaessa.
Siitä taas ei löydy pellekoulun värssykirjasta mikäänlaista säkeistöä.
---
soija maalis 11,97 touko 12,06
maissi -------4,43------4,53
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,91----6,14----6,91
touko 6,00-----6,13----6,93
heinä 6,04-----6,08----6,99
syys 6,15------6,18----7,06
Pariisi vehnä
maalis 210 touko 211,25 syys 219 joulu 223,75
rapsi
touko 414,25 elo 413,25 marras 318,25 helmi 422,50
maissi
maalis 181 kesä 184,25 elo 189,50 marras 191

Brasilian ja Argentiinan soijasadot jäävät paljon alle siitä mitä
ennustettiin.
Arvioita on alenneltu melkein viikottain, mutta vasta ensiksi kylvety,
soijan osalta jota on alettu korjata.
Kuivuus ja korkeat lämpötilat ovat syynä ja pahimmillaan sato on
tuhoutunut.
Brasilian safrinha maissi on vasta kylvövaiheessa joten siitä ei
voi arvioida mitään. - noin 27 % safrinhasta on kylvetty.
Cordonnier pitää vielä yllä arviota 115 milj. tonnin maissisadosta,
-vastaan 127 milj. t. USDAn arvioimana.

Argentiinassa osa maissista on saavuttanut kasvuvaiheen josssa tulee
usein suuriakin satotappioita.
Noin 35 % osuus Argentiinan maissista on pölytysvaiheessa, jossa
lämmöt eivät saisi suuresti ylittää 37 asteen rajaa.
Maissin tuotannon painopisteessä on kuitenkin jo 75 % pölytysvaiheessa,
53 % jyvien täyttymisen vaiheessa ja 10 % kypsymässä.
Kasvustot ovat erityisen huonon näköisiä ja tuottajat eivät suuria odota.
---
Thaimaa osti 120 000 t. vehnää joka toimitetaan EU:n ja Mustanmeren
alueelta.
Hinnaksi rahteineen kerrotaan 259 -262 doll. t.
---
soija maalis 11,99 touko 12,08
maissi-----4,38--------4,50
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,95----6,18----6,93
touko 6,02-----6,15----6,94
heinä 6,05-----6,09----6,99
syys 6,15------6,17----7,05
Pariisi vehnä
maalis 211 touko 211,25 syys 218,50 joulu 223,50
rapsi
touko 421,25 elo 418,50 marras 423,50 helmi 427
maissi
maalis 182 kesä 184,75 elo 190,75 marras 192

Linkistä löytyy Usalaiselle keskustelupalstalle postitettuja kuvaajia ,
joista ensimmäinen näyttää miten vehnän satomäärä vastaan kulutus on
kehittynyt vuosien mittaan.
Toisena oleva kuvaaja näyttää kuinka suurta osuutta loppuvarastot
edustavat kulutuksesta.
Kyseessä on koko planeetan tuotanto ja käyrät alkavat vuodelta 1993 ja
päättyvät nykyistä edeltävään kauteen.
Koska mukana on monia vilunkia harjoittavia valtioita kuten vaikka
Kiina ja Intia, niin täyttä luottamusta ei noihin käyriin ole.
Samoin laatutekijät eivät tule huomioiduksi.
https://talk.newagtalk.com/forums/thread-view.asp?tid=1147728&mid=10612555#M10612555

Keskustelun aloittaja ihmettelee missä vika kun hinnat laskee vaikka
planeetan vehnänkulutus ylittää satomäärän neljänä peräkkäisenä vuotena.
Käyrät eivät tätä selitä, - ne päivastoin lisäävät epäilystä.
Ensimmäinen käyrä näyttää miten satomäärä on suuresti kasvanut, mutta
silti kaikki saatava syödään pois.

Toisena olevan käyrä vaatii paljon enemmän selittämistä kuin mitä nyt
ehdin, mutta tässä päällimmäiset.
Käyrän alkuosan aikojen tilanne poikkeaa paljon nykyisestä, vientiin
kysytty osuus sadosta oli pieni, joten vaikka loppuvarastojen koot
vastasivat noin 25-30 % osuutta koko kauden kulutusta planeetalla, niin
niistä ei seurannut suurtakaan hälyä, - ja tämä vientikysynnän puutteesta
johtuen.
Ranttalikauden 2007/08 minimi oli 130 milj. tonnia, joka vastasi vain
21 % osuutta planeetan kulutuksesta.
Tämän jälkeen tilanne alkoivähin erin muuttua toisen luontoiseksi
planeetan ruokahuollon alettua vaatimaan vinnin kautta suuremman
osuuden vehnästä, mistä seurasi loppuvaraston määrän ja kulutuksen osuuden
lasku alkaen vuodesta 2019 , - jolloin se oli 43 % tasolla.
Korkeahko prosettiosuus johtui paljon Kiinan varastoista joiden USDA
kertoi ylittävän päälle 100 % Kiinan kulutuksesta.

Ajankohtaan osuu myös "peak wheat" vuodella 2017, eli korkein asukasta
kohti laskettu vehnän tuotannon määrä planeetalla.
Se oli 100 kiloa per nuppi, josta se on jo laskenut monta kiloa, lienee nyt
noin 96 kilon hujakalla.
Käyrästäkin tuo näkyy myös, loppuvarasto vastaa enää 33 % osuutta kulutuksesta,
- ja väestön jatkuva kasvu takaa että aleneva suunta jatkuu.
---
Huomenna julkaistaan uudet USDAn raportit ja uusi katsausletka alkaa.
---
soija maalis 11,89 touko 11,98
maissi------4,34-------4,47
vehnäfutuurit
-------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 6,00----6,17-----6,96
touko 6,07-----6,14-----6,95
heinä 6,09-----6,07-----7,00
syys 6,18------6,17-----7,06
Pariisi vehnä
maalis 209 touko 209 syys 216 joulu 221,50
rapsi
touko 410.75 elo 410,25 marras 415 helmi 418,50
maissi
maalis 179 kesä 181,75 elo 187,50 marras 189,25

Olen ollut poissa sivustolta viitisen vuotta, mutta näköjään samat ”analysoinnit” ovat yhä voimissaan. 35 vuotta viljakauppa-alalla olleena voin äkkiseltään todeta, että markkinoita vastaan ei kukaan pysty taistelemaan. Aina jää välillä mustapekka käteen. Suurin osa viljelijöistä kylvää keväällä , kun on aina kylvetty, markkinoista piittaamatta. Markkinat ja kysyntä ei juurikaan vaikuta kylvöalapäätöksiin. Viljelypäätökset tehdään valtaosin tunteella, ilman suurta murhetta siitä, onko touhu kannattavaa vai ei. Markkinointi- ja sopimusinstrumentteja ei käytetä…. Vilja myydään silloin kun itselle tuntuu hyvältä… markkinoista piittaamatta. Tyydytään siihen
että juuri itse valitulla myyntihetkellä saatiin hyvä hinta kun oli Fazerilla kolme euroo tonnilta parempi hinta kuin Myllyparhaalla.