Lesken testamentti

Leski perii lapsettoman puolisonsa.

Elävä puoliso antaa kaiken jälkeläisilleen eli puolet ei riitä. Lisäksi hän ei niitä olisi saanut hautaan muutenkaan.

🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑

🔞 ­­­N­y­m­­­f­­­o­­­m­a­­a­­n­i -> https://l24.im/ecC7ux#kissagirl21

🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞

Omaisuuden ositusta ei voida suorittaa PK 3 luvun tilanteissa.

Ks. tarkemmin KKO 1999:104

"Perintökaaren 3 luvun 5 a §:ssä tarkoitetun jaon yhteydessä ei voitu laillisesti toimittaa ositusta. Eloonjäänyt puoliso ei siten voinut jaon yhteydessä vedota avioliittolain 103 §:n 2 momentissa säädettyyn oikeuteen olla luovuttamatta omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille. (Ään.)"

Anonyymi kirjoitti:

Omaisuuden ositusta ei voida suorittaa PK 3 luvun tilanteissa.

Ks. tarkemmin KKO 1999:104

"Perintökaaren 3 luvun 5 a §:ssä tarkoitetun jaon yhteydessä ei voitu laillisesti toimittaa ositusta. Eloonjäänyt puoliso ei siten voinut jaon yhteydessä vedota avioliittolain 103 §:n 2 momentissa säädettyyn oikeuteen olla luovuttamatta omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille. (Ään.)"

Lue lisää

Kuolinpesän ositus on toimitettava aina, jos leski tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.

Anonyymi kirjoitti:

Kuolinpesän ositus on toimitettava aina, jos leski tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.

PK 3 luvun tilanteessa toimitetaan jako PK 3:5a mukaisesti. Ositusta ei voida toimittaa.

Mainitussa jaossa omaisuus jaetaan lähtökohtana puoliksi sukuhaarojen kesken.

Anonyymi kirjoitti:

PK 3 luvun tilanteessa toimitetaan jako PK 3:5a mukaisesti. Ositusta ei voida toimittaa.

Mainitussa jaossa omaisuus jaetaan lähtökohtana puoliksi sukuhaarojen kesken.

Lue lisää

Luetko lainkaan mitä kirjoitettiin? Vai oletko Löpötti?

Anonyymi kirjoitti:

Luetko lainkaan mitä kirjoitettiin? Vai oletko Löpötti?

Lue löpötti korkeimman oikeuden ennakkopäätös. Opit uutta!

Anonyymi kirjoitti:

Lue löpötti korkeimman oikeuden ennakkopäätös. Opit uutta!

En opi, tarina on jo vanha. Haluat vain saada viimeisen sanan ja päteä, et keskustella asiasta.

Anonyymi kirjoitti:

En opi, tarina on jo vanha. Haluat vain saada viimeisen sanan ja päteä, et keskustella asiasta.

Niin mutta perintökaaren 3 luvun 5 a §:n mukaan on eloonjääneen puolison vaatimuksesta toimitettava jako hänen ja ensiksi kuolleen puolison perillisten kesken. Jakoon on tuon lainkohdan mukaan sovellettava saman luvun jakoa koskevia säännöksiä.

Koska jako on toimitettava, syyn jakamattomuuteen on oltava ihan muualla. Onko jako siis tehty?

Aivan sama miten on vaurastuminen tapahtunut, vaikka osakkeiden kaupoilla tai kurssin vaihtelulla.
Eipä tässä kyllä kerrottu leskestä, puolisosta tai perillisistä sen tarkemmin.

Lisäksi seuraavana leski saa sijoittaa pelivoiton vaikka pankin tarjoamalla tavalla. Tämä omaisuus ei kuulu ensin kuolleen puolison perillisille, vaikka leski olisi asuntokeinottelija jatkossa ansiotoiminnassaan.

Kommentoija on oivaltanut aivan oikein, että lain sanamuoto ei koske arpajaisvoittoja yms.

Kuitenkin lakia voidaan tulkita niin, että voitot rinnastetaan lahjoihin, joilla leski on voinut vaurastua ja voitot siten luetaan lesken perillisten hyväksi. Ennakkopäätöstä asiasta ei liene olemassa.

No eihän mene. Leski voitti miehensä kuoleman JÄLKEEN lotossa.

Se on lesken omaisuutta, ei miesvainajan suvun omaisuutta.

Perunkirjoituksessa katsotaan kuolinpesän varoiksi kiinteä omaisuus, arvokas irtaimisto ja tilillä olevat varat vainajan kuolinpäivän mukaan. Mahdollinen jälkikäteen TIEDOSSA oleva tuotto/tulo lasketaan toki mukaan.

Jos leski voittaa miljoonan tai vaikka sata miljoonaa, se on lesken omaisuutta ja irti kuolinpesän varoista. Ja on menevä lesken suvulle lesken luoltua.

Omaisuuden ositusta eikä erittelyä ei voida tehdä, jos lapseton puoliso on kuollut aiemmin. Lesken ja ensiksi kuolleen puolison kuolinpesän kesken tehdään PK 3:5a mukainen jako. Omaisuus jaetaan jaossa lähtökohtaisesti puoliksi sukuhaaroille.

Anonyymi kirjoitti:

Omaisuuden ositusta eikä erittelyä ei voida tehdä, jos lapseton puoliso on kuollut aiemmin. Lesken ja ensiksi kuolleen puolison kuolinpesän kesken tehdään PK 3:5a mukainen jako. Omaisuus jaetaan jaossa lähtökohtaisesti puoliksi sukuhaaroille.

Lue lisää

Perintökaaren 3 luvun 5 a §:n mukaan on eloonjääneen puolison vaatimuksesta toimitettava jako hänen ja ensiksi kuolleen puolison perillisten kesken.

Onko jako siis tehty?

Avioliittolakia ja Perintökaarta sovelletaan.
"Muutoin on jakotoimituksesta soveltuvin osin voimassa, mitä osituksesta on säädetty."
Pesän vaurastumisen näkee vertaamalla ensiksi kuolleen perukirjaan. Ylimääräinen lisäys esimerkiksi vuosikymmenien tuloista kuuluu tulevan lesken pesään.

Anonyymi kirjoitti:

Avioliittolakia ja Perintökaarta sovelletaan.
"Muutoin on jakotoimituksesta soveltuvin osin voimassa, mitä osituksesta on säädetty."
Pesän vaurastumisen näkee vertaamalla ensiksi kuolleen perukirjaan. Ylimääräinen lisäys esimerkiksi vuosikymmenien tuloista kuuluu tulevan lesken pesään.

Lue lisää

Tulevan lesken pesään? Mikä on tulevan lesken pesä?

Jos ensin kuolleen puolison pesän jäljiltä - vuonna 2010 - pesän arvo oli 1,0 M€ ja vuonna 2024 lesken jäljiltä 2,5 M€, mikä osa summasta katsotaan kuluneeksi lesken elämiseen ja mikä osa on pesän varallisuuden karttumista?

Kuka saa siis mitäkin 1,0 M€ vs. 2,5 M€?

Anonyymi kirjoitti:

Tulevan lesken pesään? Mikä on tulevan lesken pesä?

Jos ensin kuolleen puolison pesän jäljiltä - vuonna 2010 - pesän arvo oli 1,0 M€ ja vuonna 2024 lesken jäljiltä 2,5 M€, mikä osa summasta katsotaan kuluneeksi lesken elämiseen ja mikä osa on pesän varallisuuden karttumista?

Kuka saa siis mitäkin 1,0 M€ vs. 2,5 M€?

Lue lisää

Pesänjakaja päättää jaon sen perusteella, mitä vaatimuksia osuuksista kukin osakas esittää ja mitä laskelmia ja perusteluja vaatimuksille antaa.

Asia voidaan tietenkin myös sopia osakkaiden kesken.

Anonyymi kirjoitti:

Tulevan lesken pesään? Mikä on tulevan lesken pesä?

Jos ensin kuolleen puolison pesän jäljiltä - vuonna 2010 - pesän arvo oli 1,0 M€ ja vuonna 2024 lesken jäljiltä 2,5 M€, mikä osa summasta katsotaan kuluneeksi lesken elämiseen ja mikä osa on pesän varallisuuden karttumista?

Kuka saa siis mitäkin 1,0 M€ vs. 2,5 M€?

Lue lisää

Olisit lukenut ylempää vastauksen, joka kertoo, miten esittämäsi jako menee! Tässä lainaus:

"PK 3:4.1
"Jos pesän arvo eloonjääneen puolison kuollessa on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa, on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, ==>mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen."

Pelivoittoa tuskin katsotaan ansiotoiminnaksi, joten miljoona muun lesken varallisuuden kanssa menee puoliksi, toinen puoli ensiksi kuolleen miehen perillisille ja toinen puoli lesken testamentin edunsaajilla."

Pesän varallisuus on karttunyt 1,5 M€ Jos ko. karttumisen peruste on yllä nuolen jälkeen esitetty, 2,5 M€:n jako menee siten, että ensiksi kuolleen perilliset saavat 0,5 M€ ja lesken perilliset 0,5 M€ + 1,5 M€ = 2,0 M€. Jos karttuminen johtuu esimerkiksi omaisuuden tuotoista ja arvonnoususta, 2,5 M€ menee puoliksi sukujen kesken eli 1,25 M€ kumpaisellekin.

Anonyymi kirjoitti:

Olisit lukenut ylempää vastauksen, joka kertoo, miten esittämäsi jako menee! Tässä lainaus:

"PK 3:4.1
"Jos pesän arvo eloonjääneen puolison kuollessa on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa, on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, ==>mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen."

Pelivoittoa tuskin katsotaan ansiotoiminnaksi, joten miljoona muun lesken varallisuuden kanssa menee puoliksi, toinen puoli ensiksi kuolleen miehen perillisille ja toinen puoli lesken testamentin edunsaajilla."

Pesän varallisuus on karttunyt 1,5 M€ Jos ko. karttumisen peruste on yllä nuolen jälkeen esitetty, 2,5 M€:n jako menee siten, että ensiksi kuolleen perilliset saavat 0,5 M€ ja lesken perilliset 0,5 M€ 1,5 M€ = 2,0 M€. Jos karttuminen johtuu esimerkiksi omaisuuden tuotoista ja arvonnoususta, 2,5 M€ menee puoliksi sukujen kesken eli 1,25 M€ kumpaisellekin.

Lue lisää

Tulevan lesken pesään? Mikä on tulevan lesken pesä?

Mistä yltä?

Anonyymi kirjoitti:

Tulevan lesken pesään? Mikä on tulevan lesken pesä?

Mistä yltä?

Tuleva lesken pesä syntyy sen jälkeen, kun leski kuolee.
Yläpuolella on kerrottu pariin kertaan, että lesken mm. ansiotoiminnasta johtuva varallisuus lasketaan vain lesken oman pesän osalle. Nykyään palkansaajillakin on ansioita.

Anonyymi kirjoitti:

Tuleva lesken pesä syntyy sen jälkeen, kun leski kuolee.
Yläpuolella on kerrottu pariin kertaan, että lesken mm. ansiotoiminnasta johtuva varallisuus lasketaan vain lesken oman pesän osalle. Nykyään palkansaajillakin on ansioita.

Lue lisää

Eli kyseessä oli kirjoitus- tai ajatusvirhe.

Anonyymi kirjoitti:

Eli kyseessä oli kirjoitus- tai ajatusvirhe.

Tuleva lesken pesä ei ole tulevan lesken pesä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuleva lesken pesä ei ole tulevan lesken pesä.

Tulevan lesken pesän aika on, kun leski kuolee.

Anonyymi kirjoitti:

Tulevan lesken pesän aika on, kun leski kuolee.

Mikä siis on tuleva lesken pesä?

"Jos lapseton leski vaurastuu edesmenneen lapsettoman puolisonsa tekemillä sijoituksilla, jotka ovat pääomatuloa, kenen hyväksi vaurastuminen on luettava? Leski on varallisuuden suhteen passiivinen."
- Vaurastuminen luetaan molempien perillisten hyväksi.

"Jos lapseton leski vaurastuu edesmenneen lapsettoman puolisonsa alkupääomalla mutta itse tekemillään aktiivisilla sijoituksilla, jotka ovat pääomatuloa, kenen hyväksi vaurastuminen on luettava?"
- Normaalin arvonnousun ylittävältä osalta vaurastuminen luetaan lesken perillisten hyväksi.

"Jos em. leskellä ei ole lainkaan ansiotuloja, vaan pelkkiä pääoma- ja eläketuloja, kenen hyväksi vaurastuminen on luettava?"
- Vaurastuminen luetaan molempien perillisten hyväksi.

"PK 3:4.1
"Jos pesän arvo eloonjääneen puolison kuollessa on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa, on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, ==>mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu =>ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen."
-

Anonyymi kirjoitti:

"Jos lapseton leski vaurastuu edesmenneen lapsettoman puolisonsa tekemillä sijoituksilla, jotka ovat pääomatuloa, kenen hyväksi vaurastuminen on luettava? Leski on varallisuuden suhteen passiivinen."
- Vaurastuminen luetaan molempien perillisten hyväksi.

"Jos lapseton leski vaurastuu edesmenneen lapsettoman puolisonsa alkupääomalla mutta itse tekemillään aktiivisilla sijoituksilla, jotka ovat pääomatuloa, kenen hyväksi vaurastuminen on luettava?"
- Normaalin arvonnousun ylittävältä osalta vaurastuminen luetaan lesken perillisten hyväksi.

"Jos em. leskellä ei ole lainkaan ansiotuloja, vaan pelkkiä pääoma- ja eläketuloja, kenen hyväksi vaurastuminen on luettava?"
- Vaurastuminen luetaan molempien perillisten hyväksi.

"PK 3:4.1
"Jos pesän arvo eloonjääneen puolison kuollessa on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa, on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, ==>mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu =>ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen."
-

Lue lisää

Leski saa käyttää tuoton kokonaan (ja pääomaakin) omaan elantoonsa myös maksaessaan Espanjan asunnon vuokria.
Lisäksi lesken hallitsemassa kuolinpesässä "kullakin osakkaalla oikeus jokaisen kalenterivuoden päätyttyä vaatia tuoton säästö jaettavaksi."

Anonyymi kirjoitti:

Leski saa käyttää tuoton kokonaan (ja pääomaakin) omaan elantoonsa myös maksaessaan Espanjan asunnon vuokria.
Lisäksi lesken hallitsemassa kuolinpesässä "kullakin osakkaalla oikeus jokaisen kalenterivuoden päätyttyä vaatia tuoton säästö jaettavaksi."

Lue lisää

Höpsis köpsis!!!

"Lisäksi lesken hallitsemassa kuolinpesässä "kullakin osakkaalla oikeus jokaisen kalenterivuoden päätyttyä vaatia tuoton säästö jaettavaksi."

Ap:n tädin tapauksessa ei ole mitään "lesken hallitsemaa kuolinpesää". Miesvainajan sisaruksilla ei lesken elinaikana ole mitään sanomista lesken perintönä saamaan omaisuuteen tai sen tuottoon - jota leski ei vain hallitse, vaan jonka hän yksin omistaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos lapseton leski vaurastuu edesmenneen lapsettoman puolisonsa tekemillä sijoituksilla, jotka ovat pääomatuloa, kenen hyväksi vaurastuminen on luettava? Leski on varallisuuden suhteen passiivinen."
- Vaurastuminen luetaan molempien perillisten hyväksi.

"Jos lapseton leski vaurastuu edesmenneen lapsettoman puolisonsa alkupääomalla mutta itse tekemillään aktiivisilla sijoituksilla, jotka ovat pääomatuloa, kenen hyväksi vaurastuminen on luettava?"
- Normaalin arvonnousun ylittävältä osalta vaurastuminen luetaan lesken perillisten hyväksi.

"Jos em. leskellä ei ole lainkaan ansiotuloja, vaan pelkkiä pääoma- ja eläketuloja, kenen hyväksi vaurastuminen on luettava?"
- Vaurastuminen luetaan molempien perillisten hyväksi.

"PK 3:4.1
"Jos pesän arvo eloonjääneen puolison kuollessa on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa, on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, ==>mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu =>ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen."
-

Lue lisää

Kysymys siitä, että eläke- ja pääomatulot eivät ole ansiotuloa.

"... on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta."

Kysymys siitä, että eloonjäänyt puoliso aktiivisesti tai passiivisesti toimien saa pääomatuloa.

Anonyymi kirjoitti:

Leski saa käyttää tuoton kokonaan (ja pääomaakin) omaan elantoonsa myös maksaessaan Espanjan asunnon vuokria.
Lisäksi lesken hallitsemassa kuolinpesässä "kullakin osakkaalla oikeus jokaisen kalenterivuoden päätyttyä vaatia tuoton säästö jaettavaksi."

Lue lisää

Mitä sekoilet ja sotket asioita?

Leski perii lapsettoman puolisonsa, ja käyttää perimiään varoja täysin kuten omiaan. Edesmenneen puolisonsa varoja hän ei voi kuitenkaan testamentata, vaan ne kuuluvat puolison toissijaisille perillisille.

Ei siis ole olemassa mitään jakamatonta kuolinpesää osakkaiden yhteishallinnossa. Sotket tarinasi siihen, että jos olisi, osakkailla olisi oikeus vaatia kuolinpesän omaisuuden tuoton säästöä jaettavaksi tietyillä edellytyksillä. Tämä on aivan eri asia.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä sekoilet ja sotket asioita?

Leski perii lapsettoman puolisonsa, ja käyttää perimiään varoja täysin kuten omiaan. Edesmenneen puolisonsa varoja hän ei voi kuitenkaan testamentata, vaan ne kuuluvat puolison toissijaisille perillisille.

Ei siis ole olemassa mitään jakamatonta kuolinpesää osakkaiden yhteishallinnossa. Sotket tarinasi siihen, että jos olisi, osakkailla olisi oikeus vaatia kuolinpesän omaisuuden tuoton säästöä jaettavaksi tietyillä edellytyksillä. Tämä on aivan eri asia.

Lue lisää

Ei siis saa testamentata puolisonsa osuutta mutta ei myöskään lahjoittaa. Saa kuitenkin kuluttaa kuten omaansa.

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys siitä, että eläke- ja pääomatulot eivät ole ansiotuloa.

"... on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta."

Kysymys siitä, että eloonjäänyt puoliso aktiivisesti tai passiivisesti toimien saa pääomatuloa.

Lue lisää

Turhaan toistettu kysymys, kun oikea vastaus oli jo annettu. Tässä kysymys ja vastaus toistettuna:

Kysymys:
"Jos lapseton leski vaurastuu edesmenneen lapsettoman puolisonsa alkupääomalla mutta =>itse tekemillään aktiivisilla sijoituksilla<=, jotka ovat pääomatuloa, kenen hyväksi vaurastuminen on luettava?"
Vastaus:
- Normaalin arvonnousun ylittävältä osalta vaurastuminen tällöin luetaan lesken perillisten hyväksi."

Lesken aktiivisesti harjoittama sijoitustoiminta siten on laissa tarkoitettua ansiotoimintaa, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Turhaan toistettu kysymys, kun oikea vastaus oli jo annettu. Tässä kysymys ja vastaus toistettuna:

Kysymys:
"Jos lapseton leski vaurastuu edesmenneen lapsettoman puolisonsa alkupääomalla mutta =>itse tekemillään aktiivisilla sijoituksilla<=, jotka ovat pääomatuloa, kenen hyväksi vaurastuminen on luettava?"
Vastaus:
- Normaalin arvonnousun ylittävältä osalta vaurastuminen tällöin luetaan lesken perillisten hyväksi."

Lesken aktiivisesti harjoittama sijoitustoiminta siten on laissa tarkoitettua ansiotoimintaa, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen.

Lue lisää

Sinä et päätä täällä lainkaan siitä, mikä on turhaa. Ymmärrätkö?

Yleisellä tasolla pesän vaurastuminen luetaan perintökaaren 3 luvun 4 §:n mukaan lesken perillisten hyväksi.

Tämä ei kuitenkaan ole itsestään selvää.

Perintökaaren mukaan //....pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen.

(1) Mikäli ei erikseen selvitetä, vaurastuminen luetaan myös toissijaisten perillisten hyväksi;

(2) Ellei puoliso ole harjoittanut ansiotoimintaa, vaurastuminen luetaan myös toissijaisten perillisten hyväksi;

(3) Pääomatuloa on omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Pääomatulot on tuloverolaissa (1535/1992, TVL) määritelty tyhjentävästi. Ansiotuloa on kaikki muu tulo kuin pääomatulo.

Ansiotuloa on kaikki muu tulo kuin pääomatulo. Jos pesä vaurastuu tavalla tai toisella edesmenneen puolison varallisuudella, kyseessä on pääomatulo - ei ansiotulo. Edellisen mukaisesti varallisuuden kasvu koituu sekä lesken perillisten että ensin menehtyneen puolison toissijaisten perillisten hyväksi.

Perintökaaren mukaisesti on erikseen kyettävä osoittamaan perintö, testamentti, lahja sekä lesken harjoittama ansiotulo. Ellei kyseistä asiaa kyetä osoittamaan, omaisuuden itsensä tuottama varallisuuden kasvu on pääomatuloa.

Anonyymi kirjoitti:

Sinä et päätä täällä lainkaan siitä, mikä on turhaa. Ymmärrätkö?

Yleisellä tasolla pesän vaurastuminen luetaan perintökaaren 3 luvun 4 §:n mukaan lesken perillisten hyväksi.

Tämä ei kuitenkaan ole itsestään selvää.

Perintökaaren mukaan //....pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen.

(1) Mikäli ei erikseen selvitetä, vaurastuminen luetaan myös toissijaisten perillisten hyväksi;

(2) Ellei puoliso ole harjoittanut ansiotoimintaa, vaurastuminen luetaan myös toissijaisten perillisten hyväksi;

(3) Pääomatuloa on omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Pääomatulot on tuloverolaissa (1535/1992, TVL) määritelty tyhjentävästi. Ansiotuloa on kaikki muu tulo kuin pääomatulo.

Ansiotuloa on kaikki muu tulo kuin pääomatulo. Jos pesä vaurastuu tavalla tai toisella edesmenneen puolison varallisuudella, kyseessä on pääomatulo - ei ansiotulo. Edellisen mukaisesti varallisuuden kasvu koituu sekä lesken perillisten että ensin menehtyneen puolison toissijaisten perillisten hyväksi.

Perintökaaren mukaisesti on erikseen kyettävä osoittamaan perintö, testamentti, lahja sekä lesken harjoittama ansiotulo. Ellei kyseistä asiaa kyetä osoittamaan, omaisuuden itsensä tuottama varallisuuden kasvu on pääomatuloa.

Lue lisää

Tilanteissa, joissa puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, lesken omaisuus säilyy sellaisenaan tämän perillisille. Lesken jo avioliiton aikana omistamalle omaisuudelle kertyvä tuotto, joka ei ole peräisin ansiotoiminnasta, jakautuu molempien puolisoiden sukuhaaroihin puolisoiden omaisuuksien mukaisessa suhteessa.

Anonyymi kirjoitti:

Sinä et päätä täällä lainkaan siitä, mikä on turhaa. Ymmärrätkö?

Yleisellä tasolla pesän vaurastuminen luetaan perintökaaren 3 luvun 4 §:n mukaan lesken perillisten hyväksi.

Tämä ei kuitenkaan ole itsestään selvää.

Perintökaaren mukaan //....pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen.

(1) Mikäli ei erikseen selvitetä, vaurastuminen luetaan myös toissijaisten perillisten hyväksi;

(2) Ellei puoliso ole harjoittanut ansiotoimintaa, vaurastuminen luetaan myös toissijaisten perillisten hyväksi;

(3) Pääomatuloa on omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Pääomatulot on tuloverolaissa (1535/1992, TVL) määritelty tyhjentävästi. Ansiotuloa on kaikki muu tulo kuin pääomatulo.

Ansiotuloa on kaikki muu tulo kuin pääomatulo. Jos pesä vaurastuu tavalla tai toisella edesmenneen puolison varallisuudella, kyseessä on pääomatulo - ei ansiotulo. Edellisen mukaisesti varallisuuden kasvu koituu sekä lesken perillisten että ensin menehtyneen puolison toissijaisten perillisten hyväksi.

Perintökaaren mukaisesti on erikseen kyettävä osoittamaan perintö, testamentti, lahja sekä lesken harjoittama ansiotulo. Ellei kyseistä asiaa kyetä osoittamaan, omaisuuden itsensä tuottama varallisuuden kasvu on pääomatuloa.

Lue lisää

Pääomatulo ja sitä kautta kasvanut pariskunnan (tai lesken) varallisuus hyödyttää siis lopulta lapsettoman pariskunnan kaikkia perillisiä tasapuolisesti, myös toissijaisia perillisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Sinä et päätä täällä lainkaan siitä, mikä on turhaa. Ymmärrätkö?

Yleisellä tasolla pesän vaurastuminen luetaan perintökaaren 3 luvun 4 §:n mukaan lesken perillisten hyväksi.

Tämä ei kuitenkaan ole itsestään selvää.

Perintökaaren mukaan //....pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen.

(1) Mikäli ei erikseen selvitetä, vaurastuminen luetaan myös toissijaisten perillisten hyväksi;

(2) Ellei puoliso ole harjoittanut ansiotoimintaa, vaurastuminen luetaan myös toissijaisten perillisten hyväksi;

(3) Pääomatuloa on omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Pääomatulot on tuloverolaissa (1535/1992, TVL) määritelty tyhjentävästi. Ansiotuloa on kaikki muu tulo kuin pääomatulo.

Ansiotuloa on kaikki muu tulo kuin pääomatulo. Jos pesä vaurastuu tavalla tai toisella edesmenneen puolison varallisuudella, kyseessä on pääomatulo - ei ansiotulo. Edellisen mukaisesti varallisuuden kasvu koituu sekä lesken perillisten että ensin menehtyneen puolison toissijaisten perillisten hyväksi.

Perintökaaren mukaisesti on erikseen kyettävä osoittamaan perintö, testamentti, lahja sekä lesken harjoittama ansiotulo. Ellei kyseistä asiaa kyetä osoittamaan, omaisuuden itsensä tuottama varallisuuden kasvu on pääomatuloa.

Lue lisää

Lisäsin jo aiemmin vitsinä, että nykyään palkkatuloistakin voi saada ansioita eli ansiotuloa.
Ansiotoiminnasta tuleva tulo on perinteisemmin ammatinharjoittajana tai liiketoiminnasta pääomatuloineen saatua tuloa. Kaikenlainen sijoittaminen myös pankkien kautta esimerkiksi osakesäästötileineen kuuluu tähän toimintaan, jos yrittäjä näkee sen tarpeelliseksi esimerkiksi eläkesäästämisen lisäksi.
Ansiotoiminta:"Toiminta, jolla tavoitellaan rahatuloja tai rahan arvoisia tuloja."
Tuloverotuksen osalta mielletään näemmä pienehkö palkkio ansiotoiminnaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Lisäsin jo aiemmin vitsinä, että nykyään palkkatuloistakin voi saada ansioita eli ansiotuloa.
Ansiotoiminnasta tuleva tulo on perinteisemmin ammatinharjoittajana tai liiketoiminnasta pääomatuloineen saatua tuloa. Kaikenlainen sijoittaminen myös pankkien kautta esimerkiksi osakesäästötileineen kuuluu tähän toimintaan, jos yrittäjä näkee sen tarpeelliseksi esimerkiksi eläkesäästämisen lisäksi.
Ansiotoiminta:"Toiminta, jolla tavoitellaan rahatuloja tai rahan arvoisia tuloja."
Tuloverotuksen osalta mielletään näemmä pienehkö palkkio ansiotoiminnaksi.

Lue lisää

Kahden asunnon omistaen saatu vuokraus katsottiin esimerkiksi ansiotoiminnaksi, jos se joillekin niin epäselvää oli. Nykyisin niitä asuntoja myydäänkin uusia ostaen. Tulon lajilla verotuksessa ei ole merkitystä.
Tuossa Talouselämän määritelmässä paremminkin ymmärretään, että tuoton ei tarvitse olla rahana laskettua tai mitenkään verotettua.

Anonyymi kirjoitti:

Sinä et päätä täällä lainkaan siitä, mikä on turhaa. Ymmärrätkö?

Yleisellä tasolla pesän vaurastuminen luetaan perintökaaren 3 luvun 4 §:n mukaan lesken perillisten hyväksi.

Tämä ei kuitenkaan ole itsestään selvää.

Perintökaaren mukaan //....pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen.

(1) Mikäli ei erikseen selvitetä, vaurastuminen luetaan myös toissijaisten perillisten hyväksi;

(2) Ellei puoliso ole harjoittanut ansiotoimintaa, vaurastuminen luetaan myös toissijaisten perillisten hyväksi;

(3) Pääomatuloa on omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Pääomatulot on tuloverolaissa (1535/1992, TVL) määritelty tyhjentävästi. Ansiotuloa on kaikki muu tulo kuin pääomatulo.

Ansiotuloa on kaikki muu tulo kuin pääomatulo. Jos pesä vaurastuu tavalla tai toisella edesmenneen puolison varallisuudella, kyseessä on pääomatulo - ei ansiotulo. Edellisen mukaisesti varallisuuden kasvu koituu sekä lesken perillisten että ensin menehtyneen puolison toissijaisten perillisten hyväksi.

Perintökaaren mukaisesti on erikseen kyettävä osoittamaan perintö, testamentti, lahja sekä lesken harjoittama ansiotulo. Ellei kyseistä asiaa kyetä osoittamaan, omaisuuden itsensä tuottama varallisuuden kasvu on pääomatuloa.

Lue lisää

Kommentoin tätä: (3) Pääomatuloa on omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Pääomatulot on tuloverolaissa (1535/1992, TVL) määritelty tyhjentävästi. Ansiotuloa on kaikki muu tulo kuin pääomatulo."

On erittäin paha virhe päätellä tuloverolaista, mikä olisi perintökaaren 3 luvussa ansiotoimintaa, jota leski mahdollisesti on harjoittanut. Verotuksella, mikä on julkisoikeutta ei ole mitään tekemistä yksityisoikeudellisen laintulkinnan kanssa.

Selvää on, että esim. lesken AMMATTIMAINEN sijoitustoiminta on ansiotoimintaa, mutta yleensä ottaen aktiivinenkaan sijoittaminen ei ole ansiotoimintaa, mitä tarkoitetaan PK 3 luvussa.

Anonyymi kirjoitti:

Kommentoin tätä: (3) Pääomatuloa on omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Pääomatulot on tuloverolaissa (1535/1992, TVL) määritelty tyhjentävästi. Ansiotuloa on kaikki muu tulo kuin pääomatulo."

On erittäin paha virhe päätellä tuloverolaista, mikä olisi perintökaaren 3 luvussa ansiotoimintaa, jota leski mahdollisesti on harjoittanut. Verotuksella, mikä on julkisoikeutta ei ole mitään tekemistä yksityisoikeudellisen laintulkinnan kanssa.

Selvää on, että esim. lesken AMMATTIMAINEN sijoitustoiminta on ansiotoimintaa, mutta yleensä ottaen aktiivinenkaan sijoittaminen ei ole ansiotoimintaa, mitä tarkoitetaan PK 3 luvussa.

Lue lisää

Taas tuo sama palstan jänkkä, keskustelun voi lopettaa. Ja lopetan.

Anonyymi kirjoitti:

Kommentoin tätä: (3) Pääomatuloa on omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Pääomatulot on tuloverolaissa (1535/1992, TVL) määritelty tyhjentävästi. Ansiotuloa on kaikki muu tulo kuin pääomatulo."

On erittäin paha virhe päätellä tuloverolaista, mikä olisi perintökaaren 3 luvussa ansiotoimintaa, jota leski mahdollisesti on harjoittanut. Verotuksella, mikä on julkisoikeutta ei ole mitään tekemistä yksityisoikeudellisen laintulkinnan kanssa.

Selvää on, että esim. lesken AMMATTIMAINEN sijoitustoiminta on ansiotoimintaa, mutta yleensä ottaen aktiivinenkaan sijoittaminen ei ole ansiotoimintaa, mitä tarkoitetaan PK 3 luvussa.

Lue lisää

"Verotuksella, mikä on julkisoikeutta ei ole mitään tekemistä yksityisoikeudellisen laintulkinnan kanssa."

Mitä tuo tarkoittaa?

Nimenomaisesti verohallinto on se, joka määrittelee tulot ja niiden väliset erot. Ansiotuloa on siis kaikki muu tulo kuin pääomatulo. Oleellista on ymmärtää se, että sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen, on pääomatuloa. Pääomatuloa ei voi saada tai luoda ilman varallisuutta.

Perintökaari ei ota kantaa pääomatuloon, vaan ansiotuloon. Pääomatulot kasvattavat tasapuolisesti, tosin omistuksen suhteessa, lapsettoman avioparin perillisten saamaa varallisuutta.

Anonyymi kirjoitti:

"Verotuksella, mikä on julkisoikeutta ei ole mitään tekemistä yksityisoikeudellisen laintulkinnan kanssa."

Mitä tuo tarkoittaa?

Nimenomaisesti verohallinto on se, joka määrittelee tulot ja niiden väliset erot. Ansiotuloa on siis kaikki muu tulo kuin pääomatulo. Oleellista on ymmärtää se, että sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen, on pääomatuloa. Pääomatuloa ei voi saada tai luoda ilman varallisuutta.

Perintökaari ei ota kantaa pääomatuloon, vaan ansiotuloon. Pääomatulot kasvattavat tasapuolisesti, tosin omistuksen suhteessa, lapsettoman avioparin perillisten saamaa varallisuutta.

Lue lisää

Juurikin oli kerrottu, että verotuksen ansiotulolla ei ole mitään tekemistä Perintökaaressa olevan ansiotoiminnaksi nimetyn kanssa.
Verotuksessa ansiotulo ei ole ansiotoimintaa.
Vain vähäinen palkkio "palkkana" voi olla ansiotoimintaa verotuksessa.
Liiketoiminta ja sitä myöten ammatinharjoittajana toiminta on ansiotoimintaa.
Myös kahden asunnon vuokraus on voitu pitää ansiotoimintana. Verotuslajin kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Arvon nousua voi tapahtua myös verotta ansiotoiminnassa.
"Ansiotoiminta:"Toiminta, jolla tavoitellaan rahatuloja tai rahan arvoisia tuloja.""

Anonyymi kirjoitti:

Juurikin oli kerrottu, että verotuksen ansiotulolla ei ole mitään tekemistä Perintökaaressa olevan ansiotoiminnaksi nimetyn kanssa.
Verotuksessa ansiotulo ei ole ansiotoimintaa.
Vain vähäinen palkkio "palkkana" voi olla ansiotoimintaa verotuksessa.
Liiketoiminta ja sitä myöten ammatinharjoittajana toiminta on ansiotoimintaa.
Myös kahden asunnon vuokraus on voitu pitää ansiotoimintana. Verotuslajin kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Arvon nousua voi tapahtua myös verotta ansiotoiminnassa.
"Ansiotoiminta:"Toiminta, jolla tavoitellaan rahatuloja tai rahan arvoisia tuloja.""

Lue lisää

"Juurikin oli kerrottu, että verotuksen ansiotulolla ei ole mitään tekemistä Perintökaaressa olevan ansiotoiminnaksi nimetyn kanssa. Verotuksessa ansiotulo ei ole ansiotoimintaa."

Juurikin oli kerrottu? Mitä oli kerrottu, ja mihinkähän kummaan tuo väite perustuu? Miten perintökaari itse itsessään määrittelee ansiotulon? Onko jonkun ystävällisen mahdollisuus hakea perintökaaren viittaus asiaan, koska itse en sitä löytänyt? On turha käyttää asiassa suomen kielen sanakirjaa, se ei nyt toimi.

Mitä verohallinto toteaa ansiotulosta: "Pääomatuloa on omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Pääomatulot on tuloverolaissa (1535/1992, TVL) määritelty tyhjentävästi. Ansiotuloa on kaikki muu tulo kuin pääomatulo."

Perintökaaren mukaan "jos pesän arvo eloonjääneen puolison kuollessa on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa, on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen."

Onko ansiotoiminnassa kyse tulonhankkimisesta ja vain tulonhankkimisesta? Tulo voi olla juoksevaa tuloa kuten vuokratuloa, osinkotuloa tai korkotuloa. Tulo voi myös perustua arvonnousuun. Verovelvollinen voi hankkia sijoitusmielessä liikekiinteistön, asunnon tai vastaavaa, mutta jos asunto, kesämökki tai kiinteistö hankitaan henkilökohtaiseen käyttöön, kyseessä ei ole tulonhankkiminen, ja siten kyseessä ei voi olla missään mahdollisessa tapauksessa ansiotoiminta, vaikka odotettavissa olisikin arvonnousua.

Jos sijoitetut varat, pääoma, kasvattaa varallisuutta, kyse ei ole automaattisesti ansiotoiminnasta, josta suoritetaan ansiotuloveroa, vaan siitä suoritetaan tietenkin pääomatuloveroa. Edellisen perusteella ansiotoiminta ja lesken varallisuuden kasvu on täysin riippuvainen siitä, mitä ja miten leski harjoittaa työtään ja ammattiaan. Mitä jos leskin onkin päiväkauppaa käyvä osakemeklari? Jos leski on varallisuusasiassaan täysin passiivinen, varallisuuden arvonnousu ei luonnollisesti ole ansiotoimintaa.

Ellei ole selkeästi näytettävissä, että leski on harjoittanut aktiivista ansiotoimintaa oman - osittain puolisisoltaan saamalla perinnöllä - varallisuutensa kasvattamiseksi, varallisuuden kasvusta hyötyvät sekä ensin menehtyneen puolison toissijaiset perilliset että lopulta lesken perilliset.

Anonyymi kirjoitti:

"Juurikin oli kerrottu, että verotuksen ansiotulolla ei ole mitään tekemistä Perintökaaressa olevan ansiotoiminnaksi nimetyn kanssa. Verotuksessa ansiotulo ei ole ansiotoimintaa."

Juurikin oli kerrottu? Mitä oli kerrottu, ja mihinkähän kummaan tuo väite perustuu? Miten perintökaari itse itsessään määrittelee ansiotulon? Onko jonkun ystävällisen mahdollisuus hakea perintökaaren viittaus asiaan, koska itse en sitä löytänyt? On turha käyttää asiassa suomen kielen sanakirjaa, se ei nyt toimi.

Mitä verohallinto toteaa ansiotulosta: "Pääomatuloa on omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Pääomatulot on tuloverolaissa (1535/1992, TVL) määritelty tyhjentävästi. Ansiotuloa on kaikki muu tulo kuin pääomatulo."

Perintökaaren mukaan "jos pesän arvo eloonjääneen puolison kuollessa on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa, on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen."

Onko ansiotoiminnassa kyse tulonhankkimisesta ja vain tulonhankkimisesta? Tulo voi olla juoksevaa tuloa kuten vuokratuloa, osinkotuloa tai korkotuloa. Tulo voi myös perustua arvonnousuun. Verovelvollinen voi hankkia sijoitusmielessä liikekiinteistön, asunnon tai vastaavaa, mutta jos asunto, kesämökki tai kiinteistö hankitaan henkilökohtaiseen käyttöön, kyseessä ei ole tulonhankkiminen, ja siten kyseessä ei voi olla missään mahdollisessa tapauksessa ansiotoiminta, vaikka odotettavissa olisikin arvonnousua.

Jos sijoitetut varat, pääoma, kasvattaa varallisuutta, kyse ei ole automaattisesti ansiotoiminnasta, josta suoritetaan ansiotuloveroa, vaan siitä suoritetaan tietenkin pääomatuloveroa. Edellisen perusteella ansiotoiminta ja lesken varallisuuden kasvu on täysin riippuvainen siitä, mitä ja miten leski harjoittaa työtään ja ammattiaan. Mitä jos leskin onkin päiväkauppaa käyvä osakemeklari? Jos leski on varallisuusasiassaan täysin passiivinen, varallisuuden arvonnousu ei luonnollisesti ole ansiotoimintaa.

Ellei ole selkeästi näytettävissä, että leski on harjoittanut aktiivista ansiotoimintaa oman - osittain puolisisoltaan saamalla perinnöllä - varallisuutensa kasvattamiseksi, varallisuuden kasvusta hyötyvät sekä ensin menehtyneen puolison toissijaiset perilliset että lopulta lesken perilliset.

Lue lisää

Ei Perintökaaren tarvitse määritellä ansiotuloa, kun ei ole verotuslaki tältä osin.
Ansiotoiminta on aivan eri asia, josta tulosta voidaan toki maksaa tuloveroa, pääomatuloista veroa tai esimerkiksi nauttia verottomasta arvonnoususta.

Anonyymi kirjoitti:

"Juurikin oli kerrottu, että verotuksen ansiotulolla ei ole mitään tekemistä Perintökaaressa olevan ansiotoiminnaksi nimetyn kanssa. Verotuksessa ansiotulo ei ole ansiotoimintaa."

Juurikin oli kerrottu? Mitä oli kerrottu, ja mihinkähän kummaan tuo väite perustuu? Miten perintökaari itse itsessään määrittelee ansiotulon? Onko jonkun ystävällisen mahdollisuus hakea perintökaaren viittaus asiaan, koska itse en sitä löytänyt? On turha käyttää asiassa suomen kielen sanakirjaa, se ei nyt toimi.

Mitä verohallinto toteaa ansiotulosta: "Pääomatuloa on omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Pääomatulot on tuloverolaissa (1535/1992, TVL) määritelty tyhjentävästi. Ansiotuloa on kaikki muu tulo kuin pääomatulo."

Perintökaaren mukaan "jos pesän arvo eloonjääneen puolison kuollessa on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa, on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen."

Onko ansiotoiminnassa kyse tulonhankkimisesta ja vain tulonhankkimisesta? Tulo voi olla juoksevaa tuloa kuten vuokratuloa, osinkotuloa tai korkotuloa. Tulo voi myös perustua arvonnousuun. Verovelvollinen voi hankkia sijoitusmielessä liikekiinteistön, asunnon tai vastaavaa, mutta jos asunto, kesämökki tai kiinteistö hankitaan henkilökohtaiseen käyttöön, kyseessä ei ole tulonhankkiminen, ja siten kyseessä ei voi olla missään mahdollisessa tapauksessa ansiotoiminta, vaikka odotettavissa olisikin arvonnousua.

Jos sijoitetut varat, pääoma, kasvattaa varallisuutta, kyse ei ole automaattisesti ansiotoiminnasta, josta suoritetaan ansiotuloveroa, vaan siitä suoritetaan tietenkin pääomatuloveroa. Edellisen perusteella ansiotoiminta ja lesken varallisuuden kasvu on täysin riippuvainen siitä, mitä ja miten leski harjoittaa työtään ja ammattiaan. Mitä jos leskin onkin päiväkauppaa käyvä osakemeklari? Jos leski on varallisuusasiassaan täysin passiivinen, varallisuuden arvonnousu ei luonnollisesti ole ansiotoimintaa.

Ellei ole selkeästi näytettävissä, että leski on harjoittanut aktiivista ansiotoimintaa oman - osittain puolisisoltaan saamalla perinnöllä - varallisuutensa kasvattamiseksi, varallisuuden kasvusta hyötyvät sekä ensin menehtyneen puolison toissijaiset perilliset että lopulta lesken perilliset.

Lue lisää

>>> Ellei ole selkeästi näytettävissä, että leski on harjoittanut aktiivista ansiotoimintaa oman - osittain puolisisoltaan saamalla perinnöllä - varallisuutensa kasvattamiseksi, varallisuuden kasvusta hyötyvät sekä ensin menehtyneen puolison toissijaiset perilliset että lopulta lesken perilliset.

Se onkin hyvä, että kaikki hyötyvät. Toissijaiset perilliset pääsevät tuossa siipeilemään ja nauttimaan varallisuuden noususta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei Perintökaaren tarvitse määritellä ansiotuloa, kun ei ole verotuslaki tältä osin.
Ansiotoiminta on aivan eri asia, josta tulosta voidaan toki maksaa tuloveroa, pääomatuloista veroa tai esimerkiksi nauttia verottomasta arvonnoususta.

Lue lisää

Kai olisi syytä tietää, mitä lainsäätäjä on tarkoittanut. Nyt asia ei ole yksiselitteinen.

Anonyymi kirjoitti:

"Juurikin oli kerrottu, että verotuksen ansiotulolla ei ole mitään tekemistä Perintökaaressa olevan ansiotoiminnaksi nimetyn kanssa. Verotuksessa ansiotulo ei ole ansiotoimintaa."

Juurikin oli kerrottu? Mitä oli kerrottu, ja mihinkähän kummaan tuo väite perustuu? Miten perintökaari itse itsessään määrittelee ansiotulon? Onko jonkun ystävällisen mahdollisuus hakea perintökaaren viittaus asiaan, koska itse en sitä löytänyt? On turha käyttää asiassa suomen kielen sanakirjaa, se ei nyt toimi.

Mitä verohallinto toteaa ansiotulosta: "Pääomatuloa on omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Pääomatulot on tuloverolaissa (1535/1992, TVL) määritelty tyhjentävästi. Ansiotuloa on kaikki muu tulo kuin pääomatulo."

Perintökaaren mukaan "jos pesän arvo eloonjääneen puolison kuollessa on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa, on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen."

Onko ansiotoiminnassa kyse tulonhankkimisesta ja vain tulonhankkimisesta? Tulo voi olla juoksevaa tuloa kuten vuokratuloa, osinkotuloa tai korkotuloa. Tulo voi myös perustua arvonnousuun. Verovelvollinen voi hankkia sijoitusmielessä liikekiinteistön, asunnon tai vastaavaa, mutta jos asunto, kesämökki tai kiinteistö hankitaan henkilökohtaiseen käyttöön, kyseessä ei ole tulonhankkiminen, ja siten kyseessä ei voi olla missään mahdollisessa tapauksessa ansiotoiminta, vaikka odotettavissa olisikin arvonnousua.

Jos sijoitetut varat, pääoma, kasvattaa varallisuutta, kyse ei ole automaattisesti ansiotoiminnasta, josta suoritetaan ansiotuloveroa, vaan siitä suoritetaan tietenkin pääomatuloveroa. Edellisen perusteella ansiotoiminta ja lesken varallisuuden kasvu on täysin riippuvainen siitä, mitä ja miten leski harjoittaa työtään ja ammattiaan. Mitä jos leskin onkin päiväkauppaa käyvä osakemeklari? Jos leski on varallisuusasiassaan täysin passiivinen, varallisuuden arvonnousu ei luonnollisesti ole ansiotoimintaa.

Ellei ole selkeästi näytettävissä, että leski on harjoittanut aktiivista ansiotoimintaa oman - osittain puolisisoltaan saamalla perinnöllä - varallisuutensa kasvattamiseksi, varallisuuden kasvusta hyötyvät sekä ensin menehtyneen puolison toissijaiset perilliset että lopulta lesken perilliset.

Lue lisää

"Mitä oli kerrottu, ja mihinkähän kummaan tuo väite perustuu? Miten perintökaari itse itsessään määrittelee ansiotulon?"

Se perustuu oikeuslähdeoppiin. Perintöoikeus on yksityisoikeutta ja perintökaarta sovellettaessa ei voida tulkintaohjetta hakea julkisoikeudesta. Tämä on yleisesti tunnettua tietoa lakialaa tunteville.

Perintökaaren 3 luvussa ei mainita ansiotuloa, vaan vaurastuminen otetaan huomioon lesken tai hänen perillistensä hyväksi, jos mm. leski on harjoittanut ansiotoimintaa.

Eläkeistä on hyvä huomata, että ansiotoiminnan seurauksena saatava työeläke on otettava huomioon lesken tai hänen perillistensä hyväksi, jos pesä on vaurastunut. Sama koskee myös virkasuhteen perusteella saatavaa eläkettä. Eläke huomioidaan, jos se on säästetty ja tallella lesken pesässä.

Anonyymi kirjoitti:

"Mitä oli kerrottu, ja mihinkähän kummaan tuo väite perustuu? Miten perintökaari itse itsessään määrittelee ansiotulon?"

Se perustuu oikeuslähdeoppiin. Perintöoikeus on yksityisoikeutta ja perintökaarta sovellettaessa ei voida tulkintaohjetta hakea julkisoikeudesta. Tämä on yleisesti tunnettua tietoa lakialaa tunteville.

Perintökaaren 3 luvussa ei mainita ansiotuloa, vaan vaurastuminen otetaan huomioon lesken tai hänen perillistensä hyväksi, jos mm. leski on harjoittanut ansiotoimintaa.

Eläkeistä on hyvä huomata, että ansiotoiminnan seurauksena saatava työeläke on otettava huomioon lesken tai hänen perillistensä hyväksi, jos pesä on vaurastunut. Sama koskee myös virkasuhteen perusteella saatavaa eläkettä. Eläke huomioidaan, jos se on säästetty ja tallella lesken pesässä.

Lue lisää

"Tämä on yleisesti tunnettua tietoa lakialaa tunteville."

Paha virhetulkinta. Elleivät lait kuten perintö- ja lahjaverolaki ja perintökaari kykenisi keskustelemaan keskenään samoilla termeillä, seurauksena olisi katastrofi.

Lait eivät ole koskaan keskenään ristiriidassa ja terminologia on poikkeuksetta samaa.

Lopeta siis höpöttely.

Anonyymi kirjoitti:

"Tämä on yleisesti tunnettua tietoa lakialaa tunteville."

Paha virhetulkinta. Elleivät lait kuten perintö- ja lahjaverolaki ja perintökaari kykenisi keskustelemaan keskenään samoilla termeillä, seurauksena olisi katastrofi.

Lait eivät ole koskaan keskenään ristiriidassa ja terminologia on poikkeuksetta samaa.

Lopeta siis höpöttely.

Lue lisää

Jokaisella lailla on lähtökohdin sen omat käsitteet, jotka voidaan määritellä lain ensimmäisissä pykälissä. Saman alan lainsäädännöllä voi olla tietyissä tapauksissa samankaltaiset käsitteet käytössä, mutta ei koskaan yksityis- ja julkisoikeudella.

Tämä opiksi sinulle!

Anonyymi kirjoitti:

Jokaisella lailla on lähtökohdin sen omat käsitteet, jotka voidaan määritellä lain ensimmäisissä pykälissä. Saman alan lainsäädännöllä voi olla tietyissä tapauksissa samankaltaiset käsitteet käytössä, mutta ei koskaan yksityis- ja julkisoikeudella.

Tämä opiksi sinulle!

Lue lisää

Lähetä linkki tuohon määritelmään, kirjallisuuteen, jonka jälkeen uskon. En tietenkään jää pidättämään hengitystä. Kyseessä ei laki, asetus, vallitseva käytäntö tai edes maan tapa.

Käsitteet eivät vaihtele laista toiseen, sen kaikki täyspäiset ymmärtävät.

Anonyymi kirjoitti:

Lähetä linkki tuohon määritelmään, kirjallisuuteen, jonka jälkeen uskon. En tietenkään jää pidättämään hengitystä. Kyseessä ei laki, asetus, vallitseva käytäntö tai edes maan tapa.

Käsitteet eivät vaihtele laista toiseen, sen kaikki täyspäiset ymmärtävät.

Lue lisää

Pitää lukea "... ei ole...".

Anonyymi kirjoitti:

Lähetä linkki tuohon määritelmään, kirjallisuuteen, jonka jälkeen uskon. En tietenkään jää pidättämään hengitystä. Kyseessä ei laki, asetus, vallitseva käytäntö tai edes maan tapa.

Käsitteet eivät vaihtele laista toiseen, sen kaikki täyspäiset ymmärtävät.

Lue lisää

Ei minulla ole tuollaisesta linkkiä tai lähdettä olemassa. Asia vaan on niin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei minulla ole tuollaisesta linkkiä tai lähdettä olemassa. Asia vaan on niin.

Asia oli kyllä jo tiedossa. Pelkkä höpöukko.

Anonyymi kirjoitti:

Tilanteissa, joissa puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, lesken omaisuus säilyy sellaisenaan tämän perillisille. Lesken jo avioliiton aikana omistamalle omaisuudelle kertyvä tuotto, joka ei ole peräisin ansiotoiminnasta, jakautuu molempien puolisoiden sukuhaaroihin puolisoiden omaisuuksien mukaisessa suhteessa.

Lue lisää

"Tilanteissa, joissa puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, lesken omaisuus säilyy sellaisenaan tämän perillisille. "

Väärin.

Jos puolisoiden omaisuus ensiksi kuolleen ajankohtana oli 50 ja 100, yhteensä 150 ja lesken pesä hänen kuollessaa on 120, jako sukujen kesken menee 1/3 x 120 = 40 ja 2/3 x 120 : 80.

Anonyymi kirjoitti:

"Tilanteissa, joissa puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, lesken omaisuus säilyy sellaisenaan tämän perillisille. "

Väärin.

Jos puolisoiden omaisuus ensiksi kuolleen ajankohtana oli 50 ja 100, yhteensä 150 ja lesken pesä hänen kuollessaa on 120, jako sukujen kesken menee 1/3 x 120 = 40 ja 2/3 x 120 : 80.

Lue lisää

Sellaisenaan. Lesken jo avioliiton aikana omistamalle omaisuudelle kertyvä tuotto, joka ei ole peräisin ansiotoiminnasta, jakautuu molempien puolisoiden sukuhaaroihin puolisoiden omaisuuksien mukaisessa suhteessa.

Puolisoiden omaisuuksien mukaisessa suhteessa.

Lue ensi kerralla paremmin.

Anonyymi kirjoitti:

Höpsis köpsis!!!

"Lisäksi lesken hallitsemassa kuolinpesässä "kullakin osakkaalla oikeus jokaisen kalenterivuoden päätyttyä vaatia tuoton säästö jaettavaksi."

Ap:n tädin tapauksessa ei ole mitään "lesken hallitsemaa kuolinpesää". Miesvainajan sisaruksilla ei lesken elinaikana ole mitään sanomista lesken perintönä saamaan omaisuuteen tai sen tuottoon - jota leski ei vain hallitse, vaan jonka hän yksin omistaa.

Lue lisää

Kuolinpesä syntyy jokaisen henkilön kuollessa.
Kuolinpesä on vainajan omaisuus varoineen ja velkoineen ennen perinnönjakoa.
Leski on kuolinpesän osakas, mikäli hänellä on avio-oikeus perinnönjättäjän omaisuuteen, tai mikäli hän on yleistestamentinsaajan asemassa tai perii puolisonsa.

Leski saattaa säilyttää kuolleen puolison omistusmerkinnän myös esimerkiksi puolikkaaseen kiinteistöön. Nimimerkinnän Maanmittauslaitoksella voi ilmaiseksi päivittää muotoon Henkilö kuollut X.X, jos kuolleen syntymäaikakin on puuttunut lainhuudatuksesta ja selvennyslainhuudostakin.

Tämä oli jo todettu. Lesken sijoitustoiminta on ansiotoimintaa vasta, kun se on ammattimaista toimintaa.

Yrittäjyyteen liittyy aina oleellisesti sekä yrittäjän riski että tulonhankkimisvelka. Yrittäjyydestä ja ansio-palkkatyöstä eli ansiotoiminnasta on erotettava sijoitustoiminta, johon liittyy oleellisesti varallisuuden eli pääoman tuottamat pääomatulot. Sijoitustoiminta, jossa varallisuus kasvaa joko aktiivisesti tai passiivisesti ilman lesken panosta, ei ole perintökaaressa tarkoitettua ansiotoimintaa.

Sijoitustoiminnan tulo voi olla juoksevaa tuloa kuten vuokratuloa, osinkotuloa tai korkotuloa. Tulo voi myös perustua arvonnousuun, mutta oleellista on, että omalla pääomalla tai lainalla toteutettu hankinta on tehty sijoitusmielessä. Sijoitustoiminnan tuloksesta maksetaan aina pääomatuloveroa.

Jos leski tekee ammattimaisesti - yrittäjänä tai (palkka)ansiotyössä - sijoitustoimintaa, jolla varallisuutta aktiivisesti ja tarkoituksellisesti pyritään kasvattamaan, lesken omaa panosta voidaan tarkastella ansiotoimintana. Kyseessä on samalla lesken tulonhankkiminen, josta hän saa itse joko ansiotuloa tai pääomatuloa tai sekä että. Oleellista on, että leski tai hänen yrityksensä maksaa ammattimaisesta toiminnastaan saamasta tulosta veroa ja kykenee halutessaan kohdistamaan verotukseen tulonhankkimisvelkaa.

Tuloverolain mukaan ansiotulosta suoritetaan veroa valtiolle, kunnalle ja seurakunnalle. Pääomatulosta suoritetaan veroa valtiolle. Pääomatulo ei siis ole ansiotuloa, eikä pääomaan ja varallisuuteen perustuva sijoitustoiminta ole ansiotoimintaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä oli jo todettu. Lesken sijoitustoiminta on ansiotoimintaa vasta, kun se on ammattimaista toimintaa.

Täällä on sanottu kaikenlaista, on sanottu mm.:

"Ansiotoiminnasta tuleva tulo on perinteisemmin ammatinharjoittajana tai liiketoiminnasta pääomatuloineen saatua tuloa. Kaikenlainen sijoittaminen myös pankkien kautta esimerkiksi osakesäästötileineen kuuluu tähän toimintaan, jos yrittäjä näkee sen tarpeelliseksi esimerkiksi eläkesäästämisen lisäksi."

Osakesäästötili ei tietenkään ole ansiotoimintaa, vaan se on sijoitustoimintaa. Osakesäästötilin (max. sijoitus 100 000€) tuotot ovat pääomatuloa, eikä osakesäästötilin perustamisesta ja hoitamisesta saada kenellekään ansiotoimintaa. Sijoittaminen ei ole automaattisesti ansiotoimintaa, vaikka osa saattaakin olla.

"Juurikin oli kerrottu, että verotuksen ansiotulolla ei ole mitään tekemistä Perintökaaressa olevan ansiotoiminnaksi nimetyn kanssa. Verotuksessa ansiotulo ei ole ansiotoimintaa."

Verotuksessa nimenomaisesti ansiotulo on nykyisin osa ansiotoimintaa, josta maksetaan ansiotuloveroa. Verotuksessa termi "ansiotoiminta" on korvattu termillä "tulonhankkiminen". Ansiotuloa ovat erityisesti palkkatulo, eläketulo ja veronalaiset sosiaalietuudet, kuten työttömyys- ja vanhempainpäivärahat. Ansiotuloverotus tarkoittaa Suomen henkilöverotuksessa muiden tulojen kuin pääomatulojen verottamista. Pääomaan perustuva sijoittaimen tuottaa aina pääomatuloveroa.

Aarnion ja Kankaan mukaan ansiotoiminta tarkoittaa elinkeinotoimintaa jota leski harjoittaa yrittäjänä ja yrittäjän riskillä. Tähän ansiotoimintaan voidaan lisätä myös henkilökohtainen työpanos, jonka johdosta lisää varallisuutta on kertynyt. Kyseiseen vaurastumisetuun voidaan siis laskea sekä elinkeinotoiminta että työansioiden säästäminen. Vaurastumisetu muodostuu siis sekä elinkeinotoiminnasta että henkilöhtaisen työpanoksen säästöistä.

Kaikkiaan perintökaaren termi "ansiotoiminta" on aikansa elänyt, vanhanaikainen, ristiriitainen, eikä lainkaan yksiselitteinen, ja verolaissa termi onkin korvattu "tulonhankkimisella". Parhaiten perintökaariasiassa vastaa Aarnio ja Kangas, jossa vaurastumiseduksi luetaan yrittäjyyden ja henkilökohtaisen työpanoksen säästöt lesken varojen kasvattamisessa.

Anonyymi kirjoitti:

Täällä on sanottu kaikenlaista, on sanottu mm.:

"Ansiotoiminnasta tuleva tulo on perinteisemmin ammatinharjoittajana tai liiketoiminnasta pääomatuloineen saatua tuloa. Kaikenlainen sijoittaminen myös pankkien kautta esimerkiksi osakesäästötileineen kuuluu tähän toimintaan, jos yrittäjä näkee sen tarpeelliseksi esimerkiksi eläkesäästämisen lisäksi."

Osakesäästötili ei tietenkään ole ansiotoimintaa, vaan se on sijoitustoimintaa. Osakesäästötilin (max. sijoitus 100 000€) tuotot ovat pääomatuloa, eikä osakesäästötilin perustamisesta ja hoitamisesta saada kenellekään ansiotoimintaa. Sijoittaminen ei ole automaattisesti ansiotoimintaa, vaikka osa saattaakin olla.

"Juurikin oli kerrottu, että verotuksen ansiotulolla ei ole mitään tekemistä Perintökaaressa olevan ansiotoiminnaksi nimetyn kanssa. Verotuksessa ansiotulo ei ole ansiotoimintaa."

Verotuksessa nimenomaisesti ansiotulo on nykyisin osa ansiotoimintaa, josta maksetaan ansiotuloveroa. Verotuksessa termi "ansiotoiminta" on korvattu termillä "tulonhankkiminen". Ansiotuloa ovat erityisesti palkkatulo, eläketulo ja veronalaiset sosiaalietuudet, kuten työttömyys- ja vanhempainpäivärahat. Ansiotuloverotus tarkoittaa Suomen henkilöverotuksessa muiden tulojen kuin pääomatulojen verottamista. Pääomaan perustuva sijoittaimen tuottaa aina pääomatuloveroa.

Aarnion ja Kankaan mukaan ansiotoiminta tarkoittaa elinkeinotoimintaa jota leski harjoittaa yrittäjänä ja yrittäjän riskillä. Tähän ansiotoimintaan voidaan lisätä myös henkilökohtainen työpanos, jonka johdosta lisää varallisuutta on kertynyt. Kyseiseen vaurastumisetuun voidaan siis laskea sekä elinkeinotoiminta että työansioiden säästäminen. Vaurastumisetu muodostuu siis sekä elinkeinotoiminnasta että henkilöhtaisen työpanoksen säästöistä.

Kaikkiaan perintökaaren termi "ansiotoiminta" on aikansa elänyt, vanhanaikainen, ristiriitainen, eikä lainkaan yksiselitteinen, ja verolaissa termi onkin korvattu "tulonhankkimisella". Parhaiten perintökaariasiassa vastaa Aarnio ja Kangas, jossa vaurastumiseduksi luetaan yrittäjyyden ja henkilökohtaisen työpanoksen säästöt lesken varojen kasvattamisessa.

Lue lisää

Perintökaaren "ansiotoiminnassa" ei ole mitään vanhanaikaista. Se on mainitun lain käsite ja sitä tulkitaan perintöoikeudellisista lähtökohdista.

Verotuksella ja sen käsitteillä ansiotuloista tai pääomatuloista ei ole yhtään mitään merkitystä perintökaaren ansiotoiminnan määrittelyssä. Kaikki tällaiset kommentit ovat olleet merkityksettömiä asiassa.

Myöskään Aarnio-Kangas ei spekuloi asiassa millään tulokäsitteillä.

Anonyymi kirjoitti:

Perintökaaren "ansiotoiminnassa" ei ole mitään vanhanaikaista. Se on mainitun lain käsite ja sitä tulkitaan perintöoikeudellisista lähtökohdista.

Verotuksella ja sen käsitteillä ansiotuloista tai pääomatuloista ei ole yhtään mitään merkitystä perintökaaren ansiotoiminnan määrittelyssä. Kaikki tällaiset kommentit ovat olleet merkityksettömiä asiassa.

Myöskään Aarnio-Kangas ei spekuloi asiassa millään tulokäsitteillä.

Lue lisää

"Se on mainitun lain käsite ja sitä tulkitaan perintöoikeudellisista lähtökohdista. Verotuksella ja sen käsitteillä ansiotuloista tai pääomatuloista ei ole yhtään mitään merkitystä perintökaaren ansiotoiminnan määrittelyssä."

SIlloin voit varmasti helposti lain esitöistä tai oikeuskirjallisuudesta löytää sen, mitä ansiotoiminnalla tarkoitetaan perintökaaressa. Kerro meille muille, mitä ansiotoiminta tarkoittaa laissa. Suomen sanakirja ei tässä asiassa sinua auta. Löytynee helposti, todella helposti.

Kiitos, kun annat asiassa linkin.

"Kaikki tällaiset kommentit ovat olleet merkityksettömiä asiassa."

Mielipiteesi asiassa on huomioitu. Pelkkä mielipide. Linkkiä odotellessa.

"Myöskään Aarnio-Kangas ei spekuloi asiassa millään tulokäsitteillä."

Parhaiten perintökaariasiassa vastaa Aarnio ja Kangas, jossa vaurastumiseduksi luetaan yrittäjyyden ja henkilökohtaisen työpanoksen säästöt lesken varojen kasvattamisessa. Mitään muuta tässä ei tarvita, kun tuon asian sisäistää.

Anonyymi kirjoitti:

"Se on mainitun lain käsite ja sitä tulkitaan perintöoikeudellisista lähtökohdista. Verotuksella ja sen käsitteillä ansiotuloista tai pääomatuloista ei ole yhtään mitään merkitystä perintökaaren ansiotoiminnan määrittelyssä."

SIlloin voit varmasti helposti lain esitöistä tai oikeuskirjallisuudesta löytää sen, mitä ansiotoiminnalla tarkoitetaan perintökaaressa. Kerro meille muille, mitä ansiotoiminta tarkoittaa laissa. Suomen sanakirja ei tässä asiassa sinua auta. Löytynee helposti, todella helposti.

Kiitos, kun annat asiassa linkin.

"Kaikki tällaiset kommentit ovat olleet merkityksettömiä asiassa."

Mielipiteesi asiassa on huomioitu. Pelkkä mielipide. Linkkiä odotellessa.

"Myöskään Aarnio-Kangas ei spekuloi asiassa millään tulokäsitteillä."

Parhaiten perintökaariasiassa vastaa Aarnio ja Kangas, jossa vaurastumiseduksi luetaan yrittäjyyden ja henkilökohtaisen työpanoksen säästöt lesken varojen kasvattamisessa. Mitään muuta tässä ei tarvita, kun tuon asian sisäistää.

Lue lisää

Kommenttisi on absurdi!

Ei tarvita mitään sanakirjaa, koska johan kerroit Aarnio-Kankaan opuksessa olleen hyvän määrittelyn ansiotoiminnan käsitteen selventämiseksi. Mainitut eivät käsittele tulokäsitteitä ansiotoimintaa lesken pesän vaurastumista koskevissa kirjoituksissaan. Miksi niin tekisivätkää, koska sellaisilla seikoilla ei ole merkitystä mainitun lainkohdan tulkinnassa.

Anonyymi kirjoitti:

Kommenttisi on absurdi!

Ei tarvita mitään sanakirjaa, koska johan kerroit Aarnio-Kankaan opuksessa olleen hyvän määrittelyn ansiotoiminnan käsitteen selventämiseksi. Mainitut eivät käsittele tulokäsitteitä ansiotoimintaa lesken pesän vaurastumista koskevissa kirjoituksissaan. Miksi niin tekisivätkää, koska sellaisilla seikoilla ei ole merkitystä mainitun lainkohdan tulkinnassa.

Lue lisää

"Kommenttisi on absurdi!"

Siitä huolimatta edelleen jää auki se, mitä lainsäätäjä on tarkoittanut ansiotoiminnalla perintökaaressa. Et siis tähän kykene antamaan linkkiä. Asia on selvä.

"...johan kerroit Aarnio-Kankaan opuksessa olleen hyvän määrittelyn ansiotoiminnan käsitteen selventämiseksi."

Ok, ymmärsin että tuo määritelmä oli sinulle täysin uusi, etkä nimenomaisesti tuota ansiotoiminnan määritelmää perintökaaren yhteydessä hyväksynyt. Lainsäätäjällä on kuitenkin pitänyt olla vuosisatoja sitten tai itsenäisyyden alkuaikoina täysin oma näkemyksensä asiassa.

"Mainitut eivät käsittele tulokäsitteitä ansiotoimintaa lesken pesän vaurastumista koskevissa kirjoituksissaan. Miksi niin tekisivätkää, koska sellaisilla seikoilla ei ole merkitystä mainitun lainkohdan tulkinnassa."

Sellaisilla seikoilla nimenomaisesti on merkitystä perintökaaren tulkinnassa, joten lainsäätäjän tarkoitus olisi syytä tietää. Ei voida vain heittää ilmoille väitettä, että "verotuksessa ansiotulo ei ole ansiotoimintaa."

Aarnio ja Kangas käsittelevät kyllä nimenomaisesti vaurastumisetua. Jos leski vaurastuttaa pesää, vaurastumisetu menee lesken perillisten hyväksi. Jotta vaurastumisetu voidaan erottaa, pitää pystyä osoittamaan kausaaliyhteys ansiotoiminnan ja vaurastumisen välillä. Periaate suhteellisessa laskennassa menee suhteessa euro-on-aina-euro. Ansiotoiminnan ja pesän vaurastumisen kesken täytyy siis vallita selkeä syy-yhteys eli leskeltä pitää jäädä ansiotuloistaan säästöä.

Pääomaan perustuva sijoitustoiminta ei ole ansiotoimintaa, ellei asiaa siis kyetä erikseen osoittamaan. Verohallinto on jo 90-luvulla luopunut termistä ansiotoiminta ja korvannut sen termillä tulonhankkiminen.

Ansiotoiminnan suhde perintökaareen ei edelleenkän ole lainsäätäjän tarkoituksesta nähtynä selvä.

Anonyymi kirjoitti:

"Kommenttisi on absurdi!"

Siitä huolimatta edelleen jää auki se, mitä lainsäätäjä on tarkoittanut ansiotoiminnalla perintökaaressa. Et siis tähän kykene antamaan linkkiä. Asia on selvä.

"...johan kerroit Aarnio-Kankaan opuksessa olleen hyvän määrittelyn ansiotoiminnan käsitteen selventämiseksi."

Ok, ymmärsin että tuo määritelmä oli sinulle täysin uusi, etkä nimenomaisesti tuota ansiotoiminnan määritelmää perintökaaren yhteydessä hyväksynyt. Lainsäätäjällä on kuitenkin pitänyt olla vuosisatoja sitten tai itsenäisyyden alkuaikoina täysin oma näkemyksensä asiassa.

"Mainitut eivät käsittele tulokäsitteitä ansiotoimintaa lesken pesän vaurastumista koskevissa kirjoituksissaan. Miksi niin tekisivätkää, koska sellaisilla seikoilla ei ole merkitystä mainitun lainkohdan tulkinnassa."

Sellaisilla seikoilla nimenomaisesti on merkitystä perintökaaren tulkinnassa, joten lainsäätäjän tarkoitus olisi syytä tietää. Ei voida vain heittää ilmoille väitettä, että "verotuksessa ansiotulo ei ole ansiotoimintaa."

Aarnio ja Kangas käsittelevät kyllä nimenomaisesti vaurastumisetua. Jos leski vaurastuttaa pesää, vaurastumisetu menee lesken perillisten hyväksi. Jotta vaurastumisetu voidaan erottaa, pitää pystyä osoittamaan kausaaliyhteys ansiotoiminnan ja vaurastumisen välillä. Periaate suhteellisessa laskennassa menee suhteessa euro-on-aina-euro. Ansiotoiminnan ja pesän vaurastumisen kesken täytyy siis vallita selkeä syy-yhteys eli leskeltä pitää jäädä ansiotuloistaan säästöä.

Pääomaan perustuva sijoitustoiminta ei ole ansiotoimintaa, ellei asiaa siis kyetä erikseen osoittamaan. Verohallinto on jo 90-luvulla luopunut termistä ansiotoiminta ja korvannut sen termillä tulonhankkiminen.

Ansiotoiminnan suhde perintökaareen ei edelleenkän ole lainsäätäjän tarkoituksesta nähtynä selvä.

Lue lisää

En tiedä, mitä sinulla on auki ansiotoiminnasta PK 3:4:ssa. Hyvin selvästä asia vaikuttaa myös oikeuskäytännössä.

"Lainsäätäjällä on kuitenkin pitänyt olla vuosisatoja sitten tai itsenäisyyden alkuaikoina täysin oma näkemyksensä asiassa."

Perintökaari säädettiin 1965, joten ei ihan vuosisatoja sitten ole tarvinnut sen käsitteitä määritellä.

"Verohallinto on jo 90-luvulla luopunut termistä ansiotoiminta ja korvannut sen termillä tulonhankkiminen."

Se ei perintökaarta tulkittaessa kiinnosta laintulkitsijaa yhtään. Pitää vain ymmärtää käsite 'ansiotoiminta'. Tulonhankkimisesta eikä tuloista muutoinkaan tarvitse tietää mitään.

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä, mitä sinulla on auki ansiotoiminnasta PK 3:4:ssa. Hyvin selvästä asia vaikuttaa myös oikeuskäytännössä.

"Lainsäätäjällä on kuitenkin pitänyt olla vuosisatoja sitten tai itsenäisyyden alkuaikoina täysin oma näkemyksensä asiassa."

Perintökaari säädettiin 1965, joten ei ihan vuosisatoja sitten ole tarvinnut sen käsitteitä määritellä.

"Verohallinto on jo 90-luvulla luopunut termistä ansiotoiminta ja korvannut sen termillä tulonhankkiminen."

Se ei perintökaarta tulkittaessa kiinnosta laintulkitsijaa yhtään. Pitää vain ymmärtää käsite 'ansiotoiminta'. Tulonhankkimisesta eikä tuloista muutoinkaan tarvitse tietää mitään.

Lue lisää

"Pitää vain ymmärtää käsite 'ansiotoiminta'."

Se on täysin epäselvä, ellei lainsäätäjä itse kerro asiasta.

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä, mitä sinulla on auki ansiotoiminnasta PK 3:4:ssa. Hyvin selvästä asia vaikuttaa myös oikeuskäytännössä.

"Lainsäätäjällä on kuitenkin pitänyt olla vuosisatoja sitten tai itsenäisyyden alkuaikoina täysin oma näkemyksensä asiassa."

Perintökaari säädettiin 1965, joten ei ihan vuosisatoja sitten ole tarvinnut sen käsitteitä määritellä.

"Verohallinto on jo 90-luvulla luopunut termistä ansiotoiminta ja korvannut sen termillä tulonhankkiminen."

Se ei perintökaarta tulkittaessa kiinnosta laintulkitsijaa yhtään. Pitää vain ymmärtää käsite 'ansiotoiminta'. Tulonhankkimisesta eikä tuloista muutoinkaan tarvitse tietää mitään.

Lue lisää

Perintökaari on Ruotsin ajalta 1700-luvulta.

Anonyymi kirjoitti:

"Pitää vain ymmärtää käsite 'ansiotoiminta'."

Se on täysin epäselvä, ellei lainsäätäjä itse kerro asiasta.

Maksaako leski ansiotoiminnasta veroa ja jos maksaa, niin mitä veroa?

Anonyymi kirjoitti:

Perintökaari on Ruotsin ajalta 1700-luvulta.

Nykyisin voimassaoleva perintökaari säädettiin 5.2.-65 ja se tuli voimaan 1.1-66.

Vuoden 1734 perintökaaren mukaan puolisolla ei ollut perintöoikeutta. Perimys perustui pelkästään sukulaisuuteen. Joten lainsäätäjällä ei ollut tuolloin mitään ongelmaa lesken pesän vaurastumisesta, kun laki ei tuntenut lesken pesääkään.

Ennen kuin kirjoittaa omista kuvitelmistaan, kannattaa edes googlata, mitä historiassa on perintöasioista säädetty.

https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/l175905.html

Anonyymi kirjoitti:

Nykyisin voimassaoleva perintökaari säädettiin 5.2.-65 ja se tuli voimaan 1.1-66.

Vuoden 1734 perintökaaren mukaan puolisolla ei ollut perintöoikeutta. Perimys perustui pelkästään sukulaisuuteen. Joten lainsäätäjällä ei ollut tuolloin mitään ongelmaa lesken pesän vaurastumisesta, kun laki ei tuntenut lesken pesääkään.

Ennen kuin kirjoittaa omista kuvitelmistaan, kannattaa edes googlata, mitä historiassa on perintöasioista säädetty.

https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/l175905.html

Lue lisää

> Vuoden 1734 perintökaaren

Onpa vanha laki alunperin.

Anonyymi kirjoitti:

Nykyisin voimassaoleva perintökaari säädettiin 5.2.-65 ja se tuli voimaan 1.1-66.

Vuoden 1734 perintökaaren mukaan puolisolla ei ollut perintöoikeutta. Perimys perustui pelkästään sukulaisuuteen. Joten lainsäätäjällä ei ollut tuolloin mitään ongelmaa lesken pesän vaurastumisesta, kun laki ei tuntenut lesken pesääkään.

Ennen kuin kirjoittaa omista kuvitelmistaan, kannattaa edes googlata, mitä historiassa on perintöasioista säädetty.

https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/l175905.html

Lue lisää

Kirjoitat siis kuvitelmistasi.

Anonyymi kirjoitti:

Nykyisin voimassaoleva perintökaari säädettiin 5.2.-65 ja se tuli voimaan 1.1-66.

Vuoden 1734 perintökaaren mukaan puolisolla ei ollut perintöoikeutta. Perimys perustui pelkästään sukulaisuuteen. Joten lainsäätäjällä ei ollut tuolloin mitään ongelmaa lesken pesän vaurastumisesta, kun laki ei tuntenut lesken pesääkään.

Ennen kuin kirjoittaa omista kuvitelmistaan, kannattaa edes googlata, mitä historiassa on perintöasioista säädetty.

https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/l175905.html

Lue lisää

https://helda.helsinki.fi/bitstreams/9f9d3560-835f-4728-b06e-ee121bd2ef73/download

Tuossa on perintökaarta vuodelta 1935.

Anonyymi kirjoitti:

"Pitää vain ymmärtää käsite 'ansiotoiminta'."

Se on täysin epäselvä, ellei lainsäätäjä itse kerro asiasta.

No kyllähän lainsäätäjä on useana vuonna kertonut 60-luvun jälkeen myös niille, jotka eivät tiedä asiasta yritystoiminnasta.
Lain valmistelussa ansiotoiminta on mainittu viimeksi viime vuonna. Ansiotoimintaa on myös se osa, joka ei vaadi eläkejärjestelmä kuten todetaankin ja lisäksi veroton arvonnousu.
HE 27/2023
"Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvat kaikki työsuhteessa olevat sekä yrittäjä- tai maatalousyrittäjätoimintaa harjoittavat henkilöt, joiden «ansiotoiminta» ylittää lain edellyttämät vähimmäisehdot. Yrittäjätoiminta vakuutetaan joko yrittäjän eläkelain (1272/2006, YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006, MYEL) mukaan."

Anonyymi kirjoitti:

Maksaako leski ansiotoiminnasta veroa ja jos maksaa, niin mitä veroa?

Tottakai pääosin.
Liikkeen- tai ammatinharjoittajaa eli yksityistä elinkeinonharjoittajaa kutsutaan usein myös toiminimiyrittäjäksi.
Yleisimpiä yrityksien maksamia veroja ovat ansiotulovero, arvonlisävero sekä pääomatulovero.
Tässä keskustelussa kyseessä olevaan Perintökaareen ei ole verotusmenettelyllä oikeastaan mitään tekemistä. Se nimittäin sekoittaa kyseisen ansiotoiminnan verotuksen muihinkin tulolähteisiin: eri tulolähteiden ansiotulot lasketaan yhteen ja pääomatulot lasketaan yhteen.

Anonyymi kirjoitti:

No kyllähän lainsäätäjä on useana vuonna kertonut 60-luvun jälkeen myös niille, jotka eivät tiedä asiasta yritystoiminnasta.
Lain valmistelussa ansiotoiminta on mainittu viimeksi viime vuonna. Ansiotoimintaa on myös se osa, joka ei vaadi eläkejärjestelmä kuten todetaankin ja lisäksi veroton arvonnousu.
HE 27/2023
"Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvat kaikki työsuhteessa olevat sekä yrittäjä- tai maatalousyrittäjätoimintaa harjoittavat henkilöt, joiden «ansiotoiminta» ylittää lain edellyttämät vähimmäisehdot. Yrittäjätoiminta vakuutetaan joko yrittäjän eläkelain (1272/2006, YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006, MYEL) mukaan."

Lue lisää

Missä puhutaan ansiotoiminnasta ja perintökaaresta, jotta lansäätäjän tarkoitus selviää?

Anonyymi kirjoitti:

Missä puhutaan ansiotoiminnasta ja perintökaaresta, jotta lansäätäjän tarkoitus selviää?

Kyllähän siinä voi lukea, mikä on esimerkiksi ansiotoimintaa lainsäätäjälle.
Eli henkilö pitää olla ansiotoimintaa varten ja "yrittäjä- tai maatalousyrittäjätoimintaa harjoittavat henkilöt".

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän siinä voi lukea, mikä on esimerkiksi ansiotoimintaa lainsäätäjälle.
Eli henkilö pitää olla ansiotoimintaa varten ja "yrittäjä- tai maatalousyrittäjätoimintaa harjoittavat henkilöt".

Lue lisää

Saako linkin perintökaareen siten että ansiotoiminta selvitetään samalla, siis lainsäätäjän tarkoitus.

On sanottu että linkki ei saa johtaa julkisoikeuteen, koska sillä ei ole mitään tekemistä yksityisoikeudellisen laintulkinnan kanssa.

Se linkki lai säätäjän tarkoitukseen.

Anonyymi kirjoitti:

Saako linkin perintökaareen siten että ansiotoiminta selvitetään samalla, siis lainsäätäjän tarkoitus.

On sanottu että linkki ei saa johtaa julkisoikeuteen, koska sillä ei ole mitään tekemistä yksityisoikeudellisen laintulkinnan kanssa.

Se linkki lai säätäjän tarkoitukseen.

Lue lisää

On jo sanottu että lainsäätäjän tarkoitus ansiotoiminnasta ei ole selvillä.

Anonyymi kirjoitti:

Nykyisin voimassaoleva perintökaari säädettiin 5.2.-65 ja se tuli voimaan 1.1-66.

Vuoden 1734 perintökaaren mukaan puolisolla ei ollut perintöoikeutta. Perimys perustui pelkästään sukulaisuuteen. Joten lainsäätäjällä ei ollut tuolloin mitään ongelmaa lesken pesän vaurastumisesta, kun laki ei tuntenut lesken pesääkään.

Ennen kuin kirjoittaa omista kuvitelmistaan, kannattaa edes googlata, mitä historiassa on perintöasioista säädetty.

https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/l175905.html

Lue lisää

"Vuoden 1734 perintökaaren mukaan puolisolla ei ollut perintöoikeutta. Perimys perustui pelkästään sukulaisuuteen."

Perintökaari oli siis olemassa jo vuonna 1734. Kiitos.

Anonyymi kirjoitti:

"Vuoden 1734 perintökaaren mukaan puolisolla ei ollut perintöoikeutta. Perimys perustui pelkästään sukulaisuuteen."

Perintökaari oli siis olemassa jo vuonna 1734. Kiitos.

Lue lisää

Vuoden 1734 perintökaari kumottiin voimassa olevalla v 1965 säädetyllä perintökaarella. Ne ovat kaksi eri lakia, vaikka ovatkin saman nimisiä.

Puolison perintöoikeutta ei ollut olemassa v 1734 perintökaaressa, joten siihen ei kuulunut PK 3:4 vastaavaa säännöstäkään.

Ole hyvä tästä uudesta tiedosta, jonka sinulle annoin.

Anonyymi kirjoitti:

Vuoden 1734 perintökaari kumottiin voimassa olevalla v 1965 säädetyllä perintökaarella. Ne ovat kaksi eri lakia, vaikka ovatkin saman nimisiä.

Puolison perintöoikeutta ei ollut olemassa v 1734 perintökaaressa, joten siihen ei kuulunut PK 3:4 vastaavaa säännöstäkään.

Ole hyvä tästä uudesta tiedosta, jonka sinulle annoin.

Lue lisää

"Ne ovat kaksi eri lakia, vaikka ovatkin saman nimisiä."

Perintökaari on siis ollut olemassa vuodesta 1734 lähtien, ja kuten laeilla yleensäkin, niillä on taipumusta muuttua ajan mittaan. Itsenäisyyden alusta saakka laki on siis ollut osa itsenäisen Suomen lakia.

Kiitos tiedosta, jonka kerroit.

Linkki täällä jo annettiinkin.

Anonyymi kirjoitti:

"Ne ovat kaksi eri lakia, vaikka ovatkin saman nimisiä."

Perintökaari on siis ollut olemassa vuodesta 1734 lähtien, ja kuten laeilla yleensäkin, niillä on taipumusta muuttua ajan mittaan. Itsenäisyyden alusta saakka laki on siis ollut osa itsenäisen Suomen lakia.

Kiitos tiedosta, jonka kerroit.

Linkki täällä jo annettiinkin.

Lue lisää

Nykyisin voimassa oleva perintökaari on ollut voimassa noin 68 vuotta. Se on toki muuttunut ajan myötä monin lainmuutoksin ja siihen on tullut muutama uusi lukukin sen säätämisen jälkeen.

Perintökaaren voimaan tulosta säädetiin erillisellä lailla nimeltään laki perintökaaren voimaanpanosta.

Sen 1 § kuuluu:
"Uusi perintökaari tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1966. Sillä kumotaan:
1734 vuoden lain perintökaari"

Ole hyvä jälleen tästä uudesta tiedosta, jonka sinulle annoin.

Anonyymi kirjoitti:

"Ne ovat kaksi eri lakia, vaikka ovatkin saman nimisiä."

Perintökaari on siis ollut olemassa vuodesta 1734 lähtien, ja kuten laeilla yleensäkin, niillä on taipumusta muuttua ajan mittaan. Itsenäisyyden alusta saakka laki on siis ollut osa itsenäisen Suomen lakia.

Kiitos tiedosta, jonka kerroit.

Linkki täällä jo annettiinkin.

Lue lisää

"Perintökaari on siis ollut olemassa vuodesta 1734 lähtien, ja kuten laeilla yleensäkin, niillä on taipumusta muuttua ajan mittaan. Itsenäisyyden alusta saakka laki on siis ollut osa itsenäisen Suomen lakia."

1734 vuodelta oleva perintökaari ei tietenkään ollut voimassa sellaisenaan vuoteen 1966 saakka, vaan sitä päivitettiin jopa 1800-luvulla, jolloin Suomi oli vielä suurruhtinaskunta. Suomella oli siis omia lakeja venäläisenkin vallan alla. Tietenkin.

On selvää, että Suomen kansa ei olisi pärjännyt ilman perintölainsäädäntöä eli perintökaarta yli 200 vuotta. Perintökaari täyttää kohta 300 vuotta.

"1734 lain perintökaari oli Suomessa voimassa vuoteen 1966, jolloin nykyinen perintökaaremme tuli voimaan. Suomessa oli toisen maailmansodan jälkeen yritetty kansallisin voimin uudistaa vanhaa perintökaarta, mutta lopulta kädet oli pakko nostaa pystyyn ja kääntää suomeksi Ruotsissa voimassa ollut perintökaari. Tällä tavalla Suomi jälkiharmonisoi oman perintöoikeutensa samansisältöiseksi kuin Ruotsin perintöoikeus."

"Pohjoismaiden välinen lainsäädäntöyhteistyö tai Helsingin sopimus eivät millään tavalla selitä sitä, miksi esimerkiksi Suomen vuoden 1966 alusta voimaan tulleen perintökaaren esikuvaksi oli valittu Ruotsin perintökaari. Selitys on paljon pragmaattisempi. Suomessa oli vuosina 1951–1956 yritetty perintökaaren osittaisuudistuksilla saattaa vuoden 1734 lain perintökaaren säännöksiä ajan tasalle, mutta tuo hanke ei edennyt."

"Itsenäisen Suomen ensimmäinen perintö- ja lahjaverolaki tuli voimaan vuonna 1919. Laki perustui perintöosuusverojärjestelmälle ja kumosi kaikki entiset pe rintöverotuksen muodot. Perintövero määrättiin perukirjan perusteella, jos ei laillista perinnönjakoa ollut suoritettu."

"Suomen perintökaari tuli voimaan 1.1.1966 ja sitä kutsuttiin hyvin pitkään uudeksi perintökaareksi aina kun haluttiin tehdä sel väksi se, ettei vuoden 1734 lain perintökaari enää ollut voimassa."

https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/c520983d-2deb-4674-939a-8fd028c7db36/content

Anonyymi kirjoitti:

Nykyisin voimassa oleva perintökaari on ollut voimassa noin 68 vuotta. Se on toki muuttunut ajan myötä monin lainmuutoksin ja siihen on tullut muutama uusi lukukin sen säätämisen jälkeen.

Perintökaaren voimaan tulosta säädetiin erillisellä lailla nimeltään laki perintökaaren voimaanpanosta.

Sen 1 § kuuluu:
"Uusi perintökaari tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1966. Sillä kumotaan:
1734 vuoden lain perintökaari"

Ole hyvä jälleen tästä uudesta tiedosta, jonka sinulle annoin.

Lue lisää

HE 37/1948

Hallituksen esitys n:o 37 (1948vp) laeiksi perintökaaren 17 luvun, oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 2 §:n ja konkurssisäännön 46 §:n muuttamisesta sekä maakaaren 2 ja 3 luvun sekä 8 luvun 3 §:n kumoamisesta.

Tuossahan perintökaarta on muutettu myös vuonna 1948 eli sodan jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

HE 37/1948

Hallituksen esitys n:o 37 (1948vp) laeiksi perintökaaren 17 luvun, oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 2 §:n ja konkurssisäännön 46 §:n muuttamisesta sekä maakaaren 2 ja 3 luvun sekä 8 luvun 3 §:n kumoamisesta.

Tuossahan perintökaarta on muutettu myös vuonna 1948 eli sodan jälkeen.

Lue lisää

Lainsäätäjät olivat perintökaaren osalta ajan tasalla jo sodan jälkeen: "Mikäli perittävä on aiemmin antanut jollekin lapsistaan merkittävän lahjan ja perittävän tarkoituksena on jälkimmäisellä lahjoituksella saattaa perillisensä tasa-arvoiseen asemaan, olisi kohtuutonta, jos laskennallinen lisäys tehtäisiin jäämistön varoihin tällaisen lahjan johdosta."

HE 37/1948

https://www.edilex.fi/he/viitekortti/19480037

Anonyymi kirjoitti:

HE 37/1948

Hallituksen esitys n:o 37 (1948vp) laeiksi perintökaaren 17 luvun, oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 2 §:n ja konkurssisäännön 46 §:n muuttamisesta sekä maakaaren 2 ja 3 luvun sekä 8 luvun 3 §:n kumoamisesta.

Tuossahan perintökaarta on muutettu myös vuonna 1948 eli sodan jälkeen.

Lue lisää

Myös nykyistä perintökaarta 5.2.1965/40 on muutettu useita kymmeniä kertoja.

Tässä lain esittely:
HE 6/1964
Hallituksen esitys eduskunnalle perintölainsäädännön uudistamisesta.
https://www.edilex.fi/he/19640006
Perintölakivaliokunnan mietintö no. 1

Anonyymi kirjoitti:

Myös nykyistä perintökaarta 5.2.1965/40 on muutettu useita kymmeniä kertoja.

Tässä lain esittely:
HE 6/1964
Hallituksen esitys eduskunnalle perintölainsäädännön uudistamisesta.
https://www.edilex.fi/he/19640006
Perintölakivaliokunnan mietintö no. 1

Lue lisää

Eli perintökaari on satoja vuosia vanha, Ruotsin peruja.

Anonyymi kirjoitti:

Eli perintökaari on satoja vuosia vanha, Ruotsin peruja.

Perintökaari on säädetty vuonna 1965, ja se on siten noin 58 vuotta vanha. Se on Suomen eduskunnan säätämä.

Anonyymi kirjoitti:

Perintökaari on säädetty vuonna 1965, ja se on siten noin 58 vuotta vanha. Se on Suomen eduskunnan säätämä.

Professori Urpo Kangas: "Suomen perintökaari tuli voimaan 1.1.1966 ja sitä kutsuttiin hyvin pitkään uudeksi perintökaareksi aina kun haluttiin tehdä sel väksi se, ettei vuoden 1734 lain perintökaari enää ollut voimassa."

https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/c520983d-2deb-4674-939a-8fd028c7db36/content

"Vuoden 1734 perintökaaren mukaan puolisolla ei ollut perintöoikeutta. Perimys perustui pelkästään sukulaisuuteen. Joten lainsäätäjällä ei ollut tuolloin mitään ongelmaa lesken pesän vaurastumisesta, kun laki ei tuntenut lesken pesääkään."

https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/l175905.html

Vanha ja alkuperäinen perintökaari on siis 290 vuotta vanha, siltä ajalta, kun Suomi oli osa Ruotsia. Toki lakeja ajantasaistetaan lähes vuosittain ja ns. uusi perintökaari on hyvin pitkälle kopio modernin Ruotsin vastaavasta.

Anonyymi kirjoitti:

Perintökaari on säädetty vuonna 1965, ja se on siten noin 58 vuotta vanha. Se on Suomen eduskunnan säätämä.

"Perintökaari on säädetty vuonna 1965, ja se on siten noin 58 vuotta vanha."

Mitä lakia noudatettiin ennen vuotta 1965?

"Se on Suomen eduskunnan säätämä."

Kenen muun säätämä laki voisi olla itsenäisessä Suomessa, kun vaikkapa Euroopan Unionia ei ollut olemassa? Kai laki oli myös presidentin vahvistama? Nykyisin lakeja tietenkin EU:n myötä yhtenäistetään.

Anonyymi kirjoitti:

"Perintökaari on säädetty vuonna 1965, ja se on siten noin 58 vuotta vanha."

Mitä lakia noudatettiin ennen vuotta 1965?

"Se on Suomen eduskunnan säätämä."

Kenen muun säätämä laki voisi olla itsenäisessä Suomessa, kun vaikkapa Euroopan Unionia ei ollut olemassa? Kai laki oli myös presidentin vahvistama? Nykyisin lakeja tietenkin EU:n myötä yhtenäistetään.

Lue lisää

>>> Mitä lakia noudatettiin ennen vuotta 1965?

Laki oli nimeltään perintökaari.

Mitä väliä on kumotulla lailla 1935 ja valmistelulla, kun ei senkään tarvitse tietämättömälle nykykansalaiselle selvittää, mitä on ansiotoiminta ?

Esitä linkki, missä "Oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa ansiotoimintana" olisi vahingossa erehtyen pidetty myös ansiotyötä ?

Vielä viime vuonnakin lainsäätäjä siis on osannut erottaa ansiotoiminnan: HE 27/2023
"Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvat kaikki työsuhteessa olevat sekä yrittäjä- tai maatalousyrittäjätoimintaa harjoittavat henkilöt, joiden «ansiotoiminta» ylittää lain edellyttämät vähimmäisehdot. Yrittäjätoiminta vakuutetaan joko yrittäjän eläkelain (1272/2006, YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006, MYEL) mukaan."

Myös tätä pienempi yritystoiminta on ansiotoimintaa, mutta ei vaadi eläkevakuuttamista itselleen.

Kuten yrittämiseen vuosikymmenillä perehtynyt myös voi ymmärtää, että asiassa ei "palkkatodistuksilla" voi todistaa kuin päinvastaista, kun kyse ei ole ansiotoiminnasta.

Nykyisen lain esittely on tässä:
HE 6/1964
Hallituksen esitys eduskunnalle perintölainsäädännön uudistamisesta.
https://www.edilex.fi/he/19640006
Perintölakivaliokunnan mietintö no. 1 liitteenä.
Ansiotoimintaa ei ole tarvinnut selittää erikseen.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä väliä on kumotulla lailla 1935 ja valmistelulla, kun ei senkään tarvitse tietämättömälle nykykansalaiselle selvittää, mitä on ansiotoiminta ?

Esitä linkki, missä "Oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa ansiotoimintana" olisi vahingossa erehtyen pidetty myös ansiotyötä ?

Vielä viime vuonnakin lainsäätäjä siis on osannut erottaa ansiotoiminnan: HE 27/2023
"Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvat kaikki työsuhteessa olevat sekä yrittäjä- tai maatalousyrittäjätoimintaa harjoittavat henkilöt, joiden «ansiotoiminta» ylittää lain edellyttämät vähimmäisehdot. Yrittäjätoiminta vakuutetaan joko yrittäjän eläkelain (1272/2006, YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006, MYEL) mukaan."

Myös tätä pienempi yritystoiminta on ansiotoimintaa, mutta ei vaadi eläkevakuuttamista itselleen.

Kuten yrittämiseen vuosikymmenillä perehtynyt myös voi ymmärtää, että asiassa ei "palkkatodistuksilla" voi todistaa kuin päinvastaista, kun kyse ei ole ansiotoiminnasta.

Lue lisää

Yrititkö lisätä asiaan jotakin, muuttaa jotakin vai mikä oli tekstisi tarkoitus?

Palkkatyön säästö + palkkatodistus toimivat lesken perillisten hyväksi, eikö niin.

Anonyymi kirjoitti:

Yrititkö lisätä asiaan jotakin, muuttaa jotakin vai mikä oli tekstisi tarkoitus?

Palkkatyön säästö palkkatodistus toimivat lesken perillisten hyväksi, eikö niin.

Lue lisää

> Pelkkä lesken suorittama säästäminen ja sijoittaminen ei siis automaattisesti muuta puolittamisperiaatetta.

On erotettava ansiotulon säästö.

Anonyymi kirjoitti:

Yrititkö lisätä asiaan jotakin, muuttaa jotakin vai mikä oli tekstisi tarkoitus?

Palkkatyön säästö palkkatodistus toimivat lesken perillisten hyväksi, eikö niin.

Lue lisää

Eivät toimi lesken perillisten hyväksi, kun laki kertoo niin.
Ne tulevat jaettavaksi osituksen lailla lesken kuolinpesästä puoliksi kummallekin pesälle.
Ne ovat palkkatuloa.

Ei kyllä niin.

Anonyymi kirjoitti:

Eivät toimi lesken perillisten hyväksi, kun laki kertoo niin.
Ne tulevat jaettavaksi osituksen lailla lesken kuolinpesästä puoliksi kummallekin pesälle.
Ne ovat palkkatuloa.

Ei kyllä niin.

Lue lisää

Oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa ansiotoimintana on pidetty ansiotyön lisäksi sellaista lesken harjoittamaa elinkeinotoimintaa, johon liittyy yrittäjäriski.

Keskeisenä tekijänä ansiotoimintaa arvioitaessa on lesken henkilökohtainen työpanos. Myös lesken omaan virka- tai työsuhteeseen perustuvien ansioeläkkeiden säästämisen on katsottu oikeuttavan vaurastumisetuun.

Toimii siis lesken perillisten eduksi.

Anonyymi kirjoitti:

Oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa ansiotoimintana on pidetty ansiotyön lisäksi sellaista lesken harjoittamaa elinkeinotoimintaa, johon liittyy yrittäjäriski.

Keskeisenä tekijänä ansiotoimintaa arvioitaessa on lesken henkilökohtainen työpanos. Myös lesken omaan virka- tai työsuhteeseen perustuvien ansioeläkkeiden säästämisen on katsottu oikeuttavan vaurastumisetuun.

Toimii siis lesken perillisten eduksi.

Lue lisää

Ensimmäiseen kohtaan pitäisi olla yksikin linkki.
Leskellä ansiotoiminta on lesken harjoittamaa elinkeinotoimintaa. Eläkemaksunsa tästä hän maksaa itse maksurajan ylitettyä.

Eläkenimikkeenä asia on mahdollista, mutta eläketurvan voi maksaa tai säästää itse.
Ansioeläkkeitä ovat työeläke, yrittäjäeläke ja virkaeläke.
https://www.telp.fi/ohjeet/vakuuttaminen/ansiotyo-ja-siihen-sovellettava-elakelaki/tyosuhteen-ja-yrittajatoiminnan-tunnusmerkit-seka-tyosuhteen-ja-yrittajatoiminnan-valinen-rajanveto/?version_date=2024-02-05

Palkkatyö eli ansiotyö.
Kun ihminen saa palkkaa työstä, hän tekee palkkatyötä.
Yrittäjä tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa.
Yrittäjän erottaa palkansaajan asemassa olevasta työntekijästä se, että yrittäjä tekee työtä niin sanotusti omaan lukuunsa.

Omaan ammattitaitoon perustuvia palveluksia yleisesti tarjoavat henkilöt (esim. lääkärit) voivat olla yrittäjiä ilman huomattavaa pääomapanosta.
Olennaista on arvioida, tehdäänkö työtä epäitsenäisessä vai itsenäisessä asemassa suhteessa työnteettäjään.

Anonyymi kirjoitti:

Ensimmäiseen kohtaan pitäisi olla yksikin linkki.
Leskellä ansiotoiminta on lesken harjoittamaa elinkeinotoimintaa. Eläkemaksunsa tästä hän maksaa itse maksurajan ylitettyä.

Eläkenimikkeenä asia on mahdollista, mutta eläketurvan voi maksaa tai säästää itse.
Ansioeläkkeitä ovat työeläke, yrittäjäeläke ja virkaeläke.
https://www.telp.fi/ohjeet/vakuuttaminen/ansiotyo-ja-siihen-sovellettava-elakelaki/tyosuhteen-ja-yrittajatoiminnan-tunnusmerkit-seka-tyosuhteen-ja-yrittajatoiminnan-valinen-rajanveto/?version_date=2024-02-05

Palkkatyö eli ansiotyö.
Kun ihminen saa palkkaa työstä, hän tekee palkkatyötä.
Yrittäjä tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa.
Yrittäjän erottaa palkansaajan asemassa olevasta työntekijästä se, että yrittäjä tekee työtä niin sanotusti omaan lukuunsa.

Omaan ammattitaitoon perustuvia palveluksia yleisesti tarjoavat henkilöt (esim. lääkärit) voivat olla yrittäjiä ilman huomattavaa pääomapanosta.
Olennaista on arvioida, tehdäänkö työtä epäitsenäisessä vai itsenäisessä asemassa suhteessa työnteettäjään.

Lue lisää

Olennaista on ymmärtää se, mikä luo vaurastumisetua.

Jos leski tekee 20 - 40 vuotta palkkatyötä, siitä koituva säästö ja varallisuuden kasvu luo vaurastumisetua, joka koituu lesken perillisten hyväksi. Olisikin kummallista, että "nuoren" lesken koko elämäntyö koituisi puolison toissijaisten perillisten hyväksi.

Sama koskee tietenkin yrittäjyyttä.

Kaikessa tässä on kyse lesken työpanoksesta; työpanos luo vaurastumisetua.

" Lesken jo avioliiton aikana omistamalle omaisuudelle kertyvä tuotto, joka ei ole peräisin ansiotoiminnasta, jakautuu molempien puolisoiden sukuhaaroihin puolisoiden omaisuuksien mukaisessa suhteessa."

Sanottu omaisuuden tuotto jakaantuu molempien puolisoiden sukuhaaroille puolisoiden omaisuuksien suhteessa, joka lähtökohtaisesti on 1:2 eli puoliksi. Tästä pääsäännöstä poikkeava jaon suhdeluku voi tulla kysymykseen, jos puolisoilla oli avio-oikeudesta vapaata omaisuutta tai esimerkiksi ensiksi kuollut oli tehnyt (osasta) omaisuudestaan testamentin muulle kuin puolisolleen. Lähtökohtaisesti omaisuus, ml. tuotto, jakautuu sukuhaarojen kesken puoliksi.

Anonyymi kirjoitti:

" Lesken jo avioliiton aikana omistamalle omaisuudelle kertyvä tuotto, joka ei ole peräisin ansiotoiminnasta, jakautuu molempien puolisoiden sukuhaaroihin puolisoiden omaisuuksien mukaisessa suhteessa."

Sanottu omaisuuden tuotto jakaantuu molempien puolisoiden sukuhaaroille puolisoiden omaisuuksien suhteessa, joka lähtökohtaisesti on 1:2 eli puoliksi. Tästä pääsäännöstä poikkeava jaon suhdeluku voi tulla kysymykseen, jos puolisoilla oli avio-oikeudesta vapaata omaisuutta tai esimerkiksi ensiksi kuollut oli tehnyt (osasta) omaisuudestaan testamentin muulle kuin puolisolleen. Lähtökohtaisesti omaisuus, ml. tuotto, jakautuu sukuhaarojen kesken puoliksi.

Lue lisää

" Lesken jo avioliiton aikana omistamalle omaisuudelle kertyvä tuotto, joka ei ole peräisin ansiotoiminnasta, jakautuu molempien puolisoiden sukuhaaroihin puolisoiden omaisuuksien mukaisessa suhteessa."

Puolisoiden omaisuuksien mukaisessa suhteessa.

Pitää olla tehtynä pesänjako kuitenkin. "Pesänjako voidaan poikkeuksellisesti toimittaa lesken eläessä, mutta vain lesken omasta aloitteesta. " Ensimmäisen tai toisenkin avioliiton jälkeen voi menetellä näin ja ex-puolisoiden perilliset saavat jo osansa.

Miksi olisi?

Koska perintökaaren mukaan, "jos pesän arvo eloonjääneen puolison kuollessa on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa, on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen."

Pelivoitto ei ole perintö, testamentti tai lahja, eikä se ole myöskään lesken ansiotoimintaa. Sen vuoksi lakia tiukasti tulkiten edesmenneen puolison sisaruksilla on oma oikeutensa pelivoittoon.

Pelivoitto on kuitenkin ehdottomasti vaurastuttanut lesken pesää ja kyse on vaurastumisedusta. Pesän alku- ja loppuomaisuuksien määrät ovat aivan erilaiset, joten kyse onkin vain siitä, kenellä on oikeus tulkita lakia. Sopimukseen on aina mahdollisuus päästä, mutta näytön pohjalta asian ratkaisee tietenkin pesänselvittäjä, pesänjakaja sekä tietenkin viime kädessä oikeuslaitos. On mahdollista, vaikka laki ei suoraan niin totea, että pelivoitto rinnastuu lahjaan.

Kaikkien etu olisi, että joko leski elinaikanaan tai joku kuolleen puolison perillisistä olisi vaatinut omaisuuden ositusta, jolloin pelivoitto voidaan erottaa yhteisestä omaisuudesta. Ellei ositusta ole tehty, testamentista huolimatta ensin kuolleen puolison omaisille kuuluu puolet yhteisestä varallisuudesta.

Molemmat vaihtoehdot ovat sekä periaatteessa että käytännössä mahdollisia. Korkein oikeus ei tunne ennakkotapauksia.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi olisi?

Koska perintökaaren mukaan, "jos pesän arvo eloonjääneen puolison kuollessa on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa, on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen."

Pelivoitto ei ole perintö, testamentti tai lahja, eikä se ole myöskään lesken ansiotoimintaa. Sen vuoksi lakia tiukasti tulkiten edesmenneen puolison sisaruksilla on oma oikeutensa pelivoittoon.

Pelivoitto on kuitenkin ehdottomasti vaurastuttanut lesken pesää ja kyse on vaurastumisedusta. Pesän alku- ja loppuomaisuuksien määrät ovat aivan erilaiset, joten kyse onkin vain siitä, kenellä on oikeus tulkita lakia. Sopimukseen on aina mahdollisuus päästä, mutta näytön pohjalta asian ratkaisee tietenkin pesänselvittäjä, pesänjakaja sekä tietenkin viime kädessä oikeuslaitos. On mahdollista, vaikka laki ei suoraan niin totea, että pelivoitto rinnastuu lahjaan.

Kaikkien etu olisi, että joko leski elinaikanaan tai joku kuolleen puolison perillisistä olisi vaatinut omaisuuden ositusta, jolloin pelivoitto voidaan erottaa yhteisestä omaisuudesta. Ellei ositusta ole tehty, testamentista huolimatta ensin kuolleen puolison omaisille kuuluu puolet yhteisestä varallisuudesta.

Molemmat vaihtoehdot ovat sekä periaatteessa että käytännössä mahdollisia. Korkein oikeus ei tunne ennakkotapauksia.

Lue lisää

Omaisuuden ositusta ei voida toimittaa lesken ja ensiksi kuolleen perillisten kesken. Ks. tark. KKO 1999:104

Anonyymi kirjoitti:

Omaisuuden ositusta ei voida toimittaa lesken ja ensiksi kuolleen perillisten kesken. Ks. tark. KKO 1999:104

Totta kai voi, älä jankuta taas tuota samaa asiaa.

Perintökaaren 3 luvun 5 a §:n mukaan on eloonjääneen puolison vaatimuksesta toimitettava jako hänen ja ensiksi kuolleen puolison perillisten kesken. Jakoon on tuon lainkohdan mukaan sovellettava saman luvun jakoa koskevia säännöksiä.

Koska ositys on vaatimuksesta toimitettava, KKO:n tapauksessa syy jakamattomuuteen on ihan muualla. Löydät sen syyn ihan itse ilman minun neuvojani.

Anonyymi kirjoitti:

Totta kai voi, älä jankuta taas tuota samaa asiaa.

Perintökaaren 3 luvun 5 a §:n mukaan on eloonjääneen puolison vaatimuksesta toimitettava jako hänen ja ensiksi kuolleen puolison perillisten kesken. Jakoon on tuon lainkohdan mukaan sovellettava saman luvun jakoa koskevia säännöksiä.

Koska ositys on vaatimuksesta toimitettava, KKO:n tapauksessa syy jakamattomuuteen on ihan muualla. Löydät sen syyn ihan itse ilman minun neuvojani.

Lue lisää

Omaiuuden ositusta ei voida toimittaa PK 3:5a jaon yhteydessä.

Korkein oikeus perustelee asiaa seuraavasti:
"Sellaisen jaon yhteydessä, joka perintökaaren 3 luvun säännösten mukaan suoritetaan molempien puolisoiden kuoltua, ei ole toimitettava ositusta, vaan puolisoiden varallisuussuhteet otetaan huomioon tuon luvun 2 §:n 1 momentin osoittamalla tavalla. Näin ollen luvun 5 a §:n sanamuoto viittaa siihen, ettei siinä tarkoitetun jaon yhteydessä ole toimitettava ositusta.

Lainkohdan säätämiseen johtaneen lainvalmistelun lähtökohtana on ollut perintöoikeuskomitean mietintö (Kom. 1975:84), johon sisältyneen säännösehdotuksen (s. 59) mukaan eloonjääneen puolison elinaikana toimitettavaan jakoon olisi sovellettu aviopuolisoiden varallisuussuhteista annettuja säännöksiä. Säännösehdotuksen perustelujen mukaan eloonjäänyt puoliso olisi jakotoimituksessa saanut hyväkseen sen varallisuusetuuden, joka hänelle olisi tullut puolisoiden välisessä omaisuuden osituksessa. Myöhemmässä lainvalmistelussa (22.9.1981 päivätty ehdotus hallituksen esitykseksi Eduskunnalle perintölainsäädännön uudistamisesta ja HE 225/1982 vp.) tällaisesta sääntelyvaihtoehdosta kuitenkin luovuttiin. Sen sijaan ehdotettiin sittemmin lakiin otetun sisältöistä säännöstä, jonka mukaan jakoon sovelletaan perintökaaren 3 luvun jakoa koskevia säännöksiä. Tätä perusteltiin halulla estää lesken jakomahdollisuuden väärinkäyttö (ehdotus s. 20 ja 40 ja HE s. 11 ja 21). Esityöt viittaavat siten siihen, että perintökaaren 3 luvun 5 a §:ää säädettäessä on tarkoitettu, ettei sen mukaisen jaon yhteydessä ole toimitettava ositusta."

Anonyymi kirjoitti:

Omaisuuden ositusta ei voida toimittaa lesken ja ensiksi kuolleen perillisten kesken. Ks. tark. KKO 1999:104

Juuri näin - jos leski on perinyt puolisonsa. MUTTA jos leski säädetyin tavoin on luopunut perinnöstä, ositus olisi mahdollista toimittaa sekä lesken eläessä että lesken kuoltua. Tällöin lottovoitto periytyisi vain lesken perillisille. Ap:n tapauksessa leski oli perinyt puolisonsa

Anonyymi kirjoitti:

Omaiuuden ositusta ei voida toimittaa PK 3:5a jaon yhteydessä.

Korkein oikeus perustelee asiaa seuraavasti:
"Sellaisen jaon yhteydessä, joka perintökaaren 3 luvun säännösten mukaan suoritetaan molempien puolisoiden kuoltua, ei ole toimitettava ositusta, vaan puolisoiden varallisuussuhteet otetaan huomioon tuon luvun 2 §:n 1 momentin osoittamalla tavalla. Näin ollen luvun 5 a §:n sanamuoto viittaa siihen, ettei siinä tarkoitetun jaon yhteydessä ole toimitettava ositusta.

Lainkohdan säätämiseen johtaneen lainvalmistelun lähtökohtana on ollut perintöoikeuskomitean mietintö (Kom. 1975:84), johon sisältyneen säännösehdotuksen (s. 59) mukaan eloonjääneen puolison elinaikana toimitettavaan jakoon olisi sovellettu aviopuolisoiden varallisuussuhteista annettuja säännöksiä. Säännösehdotuksen perustelujen mukaan eloonjäänyt puoliso olisi jakotoimituksessa saanut hyväkseen sen varallisuusetuuden, joka hänelle olisi tullut puolisoiden välisessä omaisuuden osituksessa. Myöhemmässä lainvalmistelussa (22.9.1981 päivätty ehdotus hallituksen esitykseksi Eduskunnalle perintölainsäädännön uudistamisesta ja HE 225/1982 vp.) tällaisesta sääntelyvaihtoehdosta kuitenkin luovuttiin. Sen sijaan ehdotettiin sittemmin lakiin otetun sisältöistä säännöstä, jonka mukaan jakoon sovelletaan perintökaaren 3 luvun jakoa koskevia säännöksiä. Tätä perusteltiin halulla estää lesken jakomahdollisuuden väärinkäyttö (ehdotus s. 20 ja 40 ja HE s. 11 ja 21). Esityöt viittaavat siten siihen, että perintökaaren 3 luvun 5 a §:ää säädettäessä on tarkoitettu, ettei sen mukaisen jaon yhteydessä ole toimitettava ositusta."

Lue lisää

Eloonjääneen puolison ja toissijaisten perillisten välinen ositus oli jutussa vailla oikeudellista merkitystä: leski ei voi myöskään eläessään toimitettavan jaon yhteydessä vedota tasinkoprivilegiinsä. Leski ei voi toimituttaa ositusta oikeudellisesti pätevällä tavalla itsensä ja toissijaisten perillisten välillä, sillä lesken periessä puolisonsa ei ole kahta varallisuusmassaa joiden vuoksi ositus täytyisi toimittaa.

Puolisonsa perinyt leski voi vaatia, että hänen ja ensin kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken toimitetaan PK 3 luvun mukainen jako. Puolison perillisillä ei ole oikeutta vaatia tällaista jakoa. Ositusta ei kuitenkaan toimiteta, eikä leski voi vedota avioliittolain pykäliin.

Normaalitapauksessa ositus tehdään aina ensin, jonka jälkeen vasta perinnönjako.

Nyt kyseessä oli varakkaampi leski sekä hänen puolisonsa, mutta kummallakaan ei ollut omaisuutta, johon toisella ei olisi ollut avio-oikeutta. Toimituksessa leski oli ilmoittanut, että avioliittolain nojalla hän ei luovuta omaisuuttaan vaimonsa perillisille. Lisäksi hän oli perintökaaren nojalla vaatinut jaon toimittamista hänen ja vaimonsa toissijaisten perillisten välillä siten, että omaisuudet erotetaan ja jaetaan toissijaisille perillisille.

Perintökaaren 3 luvun 5 a §:ssä tarkoitetun jaon yhteydessä ei voitu laillisesti toimittaa ositusta. Eloonjäänyt puoliso ei siten voinut jaon yhteydessä vedota avioliittolain 103 §:n 2 momentissa säädettyyn oikeuteen olla luovuttamatta omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille.

Leski itse oli vaatinut sekä ositusta että perinnönjakoa, ja vedonnut tasinkoprivilegiin, mutta ei ollut olemassa avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta. Pesän omaisuus olisi tullut jakaa - ja jaettiin - puoliksi lesken ja kuolleen puolison toissijaisille perillisille.

--

(1) Leski vaati ositusta, mutta ei ollut olemassa avio-oikeuden ulkopuolista varallisuutta eikä hän voinit vedota privilegiinsä;
(2) Leski itse vaati jakoa, ja hän myös sen sai. Koska ei ollut olemassa avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta, omaisuus jaettiin tasan toissijaisten perillisten ja lesken kesken.

Ositusta ei siis toimiteta silloin kun leski perii puolisonsa. Leski peri lapsettoman puolisonsa ja olisi saanut perintönä kaiken. Nyt hänen vaatimuksistaan menestyi vain se osuus, jota hän ei ollut toivonut.

Pelivoitto ei ole perintö, testamentti tai lahja, eikä se ole myöskään lesken ansiotoimintaa. Sen vuoksi lakia tiukasti tulkiten edesmenneen puolison sisaruksilla on oma oikeutensa pelivoittoon.

Pelivoitto on kuitenkin ehdottomasti vaurastuttanut lesken pesää ja kyse on vaurastumisedusta. Pesän alku- ja loppuomaisuuksien määrät ovat aivan erilaiset, joten kyse onkin vain siitä, kenellä on oikeus tulkita lakia. Sopimukseen on aina mahdollisuus päästä, mutta näytön pohjalta asian ratkaisee tietenkin pesänselvittäjä, pesänjakaja sekä tietenkin viime kädessä oikeuslaitos. On mahdollista, vaikka laki ei suoraan niin totea, että pelivoitto rinnastuu lahjaan.

Mikäli pesän arvo on lesken kuollessa suurempi kuin se on ollut ensiksi kuolleen puolison kuollessa, vaurastuminen luetaan lesken perillisten hyväksi, jos saadaan selvitettyä, että leski on saanut perintönä, testamentilla tai lahjana omaisuutta taikka vaurastuminen johtuu lesken puolisonsa kuoleman jälkeen harjoittamasta ansiotoiminnasta. Mikä tahansa vaurastuminen ei kelpaa säännöksen soveltamisen edellytykseksi, ja pelkästään lesken taitava omaisuuden hallinnoiminen ja säästäminen ja sitä kautta pesän vaurastuminen ei oikeuta lesken perillisiä vetoamaan vaurastumisedun erottamiseen.

Mukaan liittyy oleellisesti lesken työpanos. Näyttötaakka ansiotoiminnan ja pesän vaurastumisen välisestä syy-yhteydestä on vaurastumisedun erottamista vaativilla lesken perillisillä. Olipa kyseessä joko vastikkeeton (vaikkapa lahja) tai vastikkeellinen saanto tai ansiotoiminta, syy-yhteys tulee olla, mutta näyttö vaurastumisedusta tarkastellaan aina tapauskohtaisesti.

"Jos leski itse haluaa selvittää avioparin todellisen omaisuuden, ja jättää omille perillisilleen enemmän varallisuutta, lesken ainoaksi mahdollisuudeksi jää käyttää joko osituksen sovittelua tai perinnöstä luopumista, jonka lisäksi leski voi vaatia perinnönjakoa"

Lesken ainoaksi mahdollisuudeksi jää käyttää perinnöstä luopumista. Lottovoitto ei voi tulla sovitelluksi, sillä ensiksi kuolleen jälkeen sattunut varallisuuden lisäys, mihin ensiksi kuolleella tahi hänen varallisuudellaan ei ole ollut mitään osuutta, ei oikeuta sovitteluun. (" Ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua.! AL 103 b §) - Aivan eri asia on, että vastikesäännöstön soveltaminen voi vaikuttaa suhteellisiin jako-osuuksiin.

" Ilman avioehtoa perinnönjako toimii yleensä kuolleen puolison toissijaisten perillisten hyväksi."

Kysymyksessä EI ole perinnönjako, vaan PK 3 luvussa tarkoitettu pesänjako.

"Kaiken edellisen perusteella voidaan sanoa, että lapsettoman pariskunnan lesken kannattaa ottaa saamansa perintö vastaan ja olla tekemättä mitään, sillä hänen mahdollisuutensa ovat kovin vähäiset."

Näin tietysti normaalitapauksessa, eihän leski voi olla tietoinen tulevasta lottovoitostaan. Mutta jos miljoonavoitto sattuukin tulemaan siinä vaiheessa, missä perinnöstä luopuminen vielä on mahdollista, ja jos leski haluaa suosia omia perillisiään, lesken kannattaa luopua perinnöstä, toimituttaa omaisuuden ositus ja vedota siinä lesken tasinkoprivilegiin. Siinä tapauksessa lesken mahdollisuudet todellakaan eivät ole "kovin vähäiset".

Anonyymi kirjoitti:

"Jos leski itse haluaa selvittää avioparin todellisen omaisuuden, ja jättää omille perillisilleen enemmän varallisuutta, lesken ainoaksi mahdollisuudeksi jää käyttää joko osituksen sovittelua tai perinnöstä luopumista, jonka lisäksi leski voi vaatia perinnönjakoa"

Lesken ainoaksi mahdollisuudeksi jää käyttää perinnöstä luopumista. Lottovoitto ei voi tulla sovitelluksi, sillä ensiksi kuolleen jälkeen sattunut varallisuuden lisäys, mihin ensiksi kuolleella tahi hänen varallisuudellaan ei ole ollut mitään osuutta, ei oikeuta sovitteluun. (" Ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua.! AL 103 b §) - Aivan eri asia on, että vastikesäännöstön soveltaminen voi vaikuttaa suhteellisiin jako-osuuksiin.

" Ilman avioehtoa perinnönjako toimii yleensä kuolleen puolison toissijaisten perillisten hyväksi."

Kysymyksessä EI ole perinnönjako, vaan PK 3 luvussa tarkoitettu pesänjako.

"Kaiken edellisen perusteella voidaan sanoa, että lapsettoman pariskunnan lesken kannattaa ottaa saamansa perintö vastaan ja olla tekemättä mitään, sillä hänen mahdollisuutensa ovat kovin vähäiset."

Näin tietysti normaalitapauksessa, eihän leski voi olla tietoinen tulevasta lottovoitostaan. Mutta jos miljoonavoitto sattuukin tulemaan siinä vaiheessa, missä perinnöstä luopuminen vielä on mahdollista, ja jos leski haluaa suosia omia perillisiään, lesken kannattaa luopua perinnöstä, toimituttaa omaisuuden ositus ja vedota siinä lesken tasinkoprivilegiin. Siinä tapauksessa lesken mahdollisuudet todellakaan eivät ole "kovin vähäiset".

Lue lisää

"... jos leski haluaa suosia omia perillisiään, lesken kannattaa luopua perinnöstä, toimituttaa omaisuuden ositus ja vedota siinä lesken tasinkoprivilegiin."

Pahasti yleistetty.

Tämä pätee vain tapauksissa, joissa leski on vaurastunut puolisonsa kuoleman jälkeen tai hänen varallisuutensa on todisteellisesti merkittävästi suurempi jo alunperin. Varattoman lesken ei koskaan taloudellisesti kannata luopua perinnöstä.

Ensin kuolleen puolison ja lesken välillä ei voida tehdä ositusta, vaikka leski voikin vaatia halutessaan pesänjakoa. KKO:n ennakkoratkaisu luo tapauksia, joissa perinnöstä on pakko luopua.

Kaikki eivät voita miljoonaa peleissä kuten avauksessa.

Anonyymi kirjoitti:

"... jos leski haluaa suosia omia perillisiään, lesken kannattaa luopua perinnöstä, toimituttaa omaisuuden ositus ja vedota siinä lesken tasinkoprivilegiin."

Pahasti yleistetty.

Tämä pätee vain tapauksissa, joissa leski on vaurastunut puolisonsa kuoleman jälkeen tai hänen varallisuutensa on todisteellisesti merkittävästi suurempi jo alunperin. Varattoman lesken ei koskaan taloudellisesti kannata luopua perinnöstä.

Ensin kuolleen puolison ja lesken välillä ei voida tehdä ositusta, vaikka leski voikin vaatia halutessaan pesänjakoa. KKO:n ennakkoratkaisu luo tapauksia, joissa perinnöstä on pakko luopua.

Kaikki eivät voita miljoonaa peleissä kuten avauksessa.

Lue lisää

""... jos leski haluaa suosia omia perillisiään, lesken kannattaa luopua perinnöstä, toimituttaa omaisuuden ositus ja vedota siinä lesken tasinkoprivilegiin."

Pahasti yleistetty.

Tämä pätee vain tapauksissa, joissa leski on vaurastunut puolisonsa kuoleman jälkeen tai hänen varallisuutensa on todisteellisesti merkittävästi suurempi jo alunperin."

Olipa todellinen hölmöläisen kommentti!

Nythän on keskusteltu nimenomaan ap:n esittämästä tapauksesta, missä leski puolisonsa kuoltua on voittanut miljoonan, ja siitä, meneekö tuo vaurastuminen molempien perillisille vai viimeksi eläneen perillisille / testamentinsaajille. Ymmärrys ohoi!

Ap:
"Tätini on voittanut miehensä kuoleman jälkeen miljoonan. Testamentti on tehty. Onko edesmenneen puolison sisaruksilla enää oikeutta voittoon?"

Anonyymi kirjoitti:

"Jos leski itse haluaa selvittää avioparin todellisen omaisuuden, ja jättää omille perillisilleen enemmän varallisuutta, lesken ainoaksi mahdollisuudeksi jää käyttää joko osituksen sovittelua tai perinnöstä luopumista, jonka lisäksi leski voi vaatia perinnönjakoa"

Lesken ainoaksi mahdollisuudeksi jää käyttää perinnöstä luopumista. Lottovoitto ei voi tulla sovitelluksi, sillä ensiksi kuolleen jälkeen sattunut varallisuuden lisäys, mihin ensiksi kuolleella tahi hänen varallisuudellaan ei ole ollut mitään osuutta, ei oikeuta sovitteluun. (" Ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua.! AL 103 b §) - Aivan eri asia on, että vastikesäännöstön soveltaminen voi vaikuttaa suhteellisiin jako-osuuksiin.

" Ilman avioehtoa perinnönjako toimii yleensä kuolleen puolison toissijaisten perillisten hyväksi."

Kysymyksessä EI ole perinnönjako, vaan PK 3 luvussa tarkoitettu pesänjako.

"Kaiken edellisen perusteella voidaan sanoa, että lapsettoman pariskunnan lesken kannattaa ottaa saamansa perintö vastaan ja olla tekemättä mitään, sillä hänen mahdollisuutensa ovat kovin vähäiset."

Näin tietysti normaalitapauksessa, eihän leski voi olla tietoinen tulevasta lottovoitostaan. Mutta jos miljoonavoitto sattuukin tulemaan siinä vaiheessa, missä perinnöstä luopuminen vielä on mahdollista, ja jos leski haluaa suosia omia perillisiään, lesken kannattaa luopua perinnöstä, toimituttaa omaisuuden ositus ja vedota siinä lesken tasinkoprivilegiin. Siinä tapauksessa lesken mahdollisuudet todellakaan eivät ole "kovin vähäiset".

Lue lisää

"Kun kuolinpesä on selvitetty, pesänjakaja voi suorittaa perinnönjaon. Pesänjakoa eli perinnönjakoa ei voida aloittaa, ennen kuin pesänselvitys on päättynyt. Perinnönjako voidaan suorittaa sopimusjakona, jolloin käräjäoikeuden määräämää pesänjakajaa ei tarvita."

Lainaus.

Anonyymi kirjoitti:

""... jos leski haluaa suosia omia perillisiään, lesken kannattaa luopua perinnöstä, toimituttaa omaisuuden ositus ja vedota siinä lesken tasinkoprivilegiin."

Pahasti yleistetty.

Tämä pätee vain tapauksissa, joissa leski on vaurastunut puolisonsa kuoleman jälkeen tai hänen varallisuutensa on todisteellisesti merkittävästi suurempi jo alunperin."

Olipa todellinen hölmöläisen kommentti!

Nythän on keskusteltu nimenomaan ap:n esittämästä tapauksesta, missä leski puolisonsa kuoltua on voittanut miljoonan, ja siitä, meneekö tuo vaurastuminen molempien perillisille vai viimeksi eläneen perillisille / testamentinsaajille. Ymmärrys ohoi!

Ap:
"Tätini on voittanut miehensä kuoleman jälkeen miljoonan. Testamentti on tehty. Onko edesmenneen puolison sisaruksilla enää oikeutta voittoon?"

Lue lisää

> Ymmärrys ohoi!

Niinpä. Osa ihmisistä ei näe isoa kuvaa vaan tuijottavat pieniä yksityiskohtia.

"Leski voi testamentata vain omaansa, eikä hänellä ole oikeutta testamentata tai lahjoittaa ensin kuolleelta puolisolta perimäänsä. "

Väärin.

PK 3:1.2
"Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille."

Leski saa määrätä arvomääräisesti puolesta pesästään. Jos siis lesken pesä käsittäisi vain hänen mieheltä perimäänsä omaisuutta, hän lähtökohtaisesti saisi testamentillaan määrätä puolesta tuosta omaisuudesta eli pesästään. Tällöin kuitenkin ensiksi kuolleen puolison perillisillä olisi otto-oikeus eli oikeus valita osalleen tuo puolet lesken pesän omaisuudesta.

PK 3:5.1
"Viimeksi kuolleen puolison pesää jaettaessa on ensiksi kuolleen puolison perillisillä oikeus saada osalleen mitä haluavat siitä omaisuudesta, joka avioliiton aikana on kuulunut tälle puolisolle. Vastaava oikeus, myös sen omaisuuden osalta, mikä on saatu ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, on viimeksi kuolleen puolison perillisillä. Kiinteistö saadaan ottaa pesästä, vaikka sen arvo ylittäisi osuuden arvon, jos annetaan rahaa toisen puolen osuuden täytteeksi."

Anonyymi kirjoitti:

"Leski voi testamentata vain omaansa, eikä hänellä ole oikeutta testamentata tai lahjoittaa ensin kuolleelta puolisolta perimäänsä. "

Väärin.

PK 3:1.2
"Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille."

Leski saa määrätä arvomääräisesti puolesta pesästään. Jos siis lesken pesä käsittäisi vain hänen mieheltä perimäänsä omaisuutta, hän lähtökohtaisesti saisi testamentillaan määrätä puolesta tuosta omaisuudesta eli pesästään. Tällöin kuitenkin ensiksi kuolleen puolison perillisillä olisi otto-oikeus eli oikeus valita osalleen tuo puolet lesken pesän omaisuudesta.

PK 3:5.1
"Viimeksi kuolleen puolison pesää jaettaessa on ensiksi kuolleen puolison perillisillä oikeus saada osalleen mitä haluavat siitä omaisuudesta, joka avioliiton aikana on kuulunut tälle puolisolle. Vastaava oikeus, myös sen omaisuuden osalta, mikä on saatu ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, on viimeksi kuolleen puolison perillisillä. Kiinteistö saadaan ottaa pesästä, vaikka sen arvo ylittäisi osuuden arvon, jos annetaan rahaa toisen puolen osuuden täytteeksi."

Lue lisää

Väärin!

Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.

Kukaan ei voi testamentata tai lahjoittaa toiselle kuuluvaa. Pitää olla oikeus..

"yhdessä päättivät lotota"...
Kuitenkin lottovoittona asia on tuolloin kimppalotto ja voitto jaetaan puoliksi jo maksajalle kerrottuna ja kummallekaan ei tule veroseuraamuksia jatkossa.
Tuo lauseesi kertoo tapahtuman luonteen.

Kyseessä ei ole mielipideasia, vaan kyse on siitä, mitä laki sanoo asiasta. Perintökaari ei tunne pelivoittoa vaikka se tuntee lahjan tai vaurastumisedun.

On toissijaisten perillisten etu ensisijaisesti kiistää vaurastumisetu, jota lesken perilliset tietenkin ja luonnollisesti vaativat. On tietenkin mahdollista että vastikkeeton lahja ja lähes vastikkeeton pelivoitto ovat vertailukelpoisia, mutta siitä ei ole nähtävissä ennakkotapausta.

Lesken kannattaa lahjoittaa voittonsa vielä eläessään, ellei halua riidellä asiassa.

Anonyymi kirjoitti:

"yhdessä päättivät lotota"...
Kuitenkin lottovoittona asia on tuolloin kimppalotto ja voitto jaetaan puoliksi jo maksajalle kerrottuna ja kummallekaan ei tule veroseuraamuksia jatkossa.
Tuo lauseesi kertoo tapahtuman luonteen.

Lue lisää

Verotus on eri asia. Kysymys on kiinnostava, koska oletetaan, etteivät leski ja miesystävä tee kirjallista sopimusta kimppalotosta, joten he eivät kykene todistamaan näin tarkoitetun.

Niinpä ensiksi kuolleen perilliset voivat vaatia puolta lesken pesästä, jossa pelivoitto on mukana, jos kupongin osti leski [tässä täti] itse. Pelivoitto on silloin määrältään kaksi miljoonaa, koska esimerkkitapauksessa hän lahjoittaa siitä puolet miesystävälleen. Lisäksi ensiksi kuolleen puolison perilliset voivat vedota siihen, että leski on lahjoittamalla vähentänyt varallisuuttaan ja saada vastiketta. He voivat vaatia jopa lahjan palauttamista pesään.

PK 3:3
"Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä."

Kirjoitat "näinkö väki tulkitsee lakia". Ei toki "väki" eikä muukaan tällaista tulkintaa esitä. Joku vain on arvellut, että tällainen tulkinta käräjillä ehkä voisi olla mahdollinen. Spekulointi kun on luvallista.

" Lähes samanlaiset tapaukset, mutta toisessa miljoona menee jakoon. Itse pitäisin analogista laintulkintaa oikeana, enkä kummassakaan tapauksessa antaisi ensiksi kuolleen perillisille mitään osuutta lottovoittoon."

Mitähän tarkoittanet "analogisella laintulkinnalla". Oikeasti analoginen laintulkinta nyt po. tapauksessa johtaisi päinvastaiseen tulokseen eli siihen, että se, mikä lahjasta on sanottu, pätee myös lottovoittoon, vaikkei sitä ole huomattu ottaa lakitekstiin. Mutta ainakin vankka lähtökohta on lain sanamuoto (jossa ei lottovoittoa mainita).

Wikipedia:
"Oikeudellisessa päättelyssä analogia-päättelyä käytetään silloin, kun tuomari laajentaa normin kattamaan myös uutta tapausta, siitä huolimatta, että se ei vielä kuuluisi lakitekstin alaan."

Anonyymi kirjoitti:

Kyseessä ei ole mielipideasia, vaan kyse on siitä, mitä laki sanoo asiasta. Perintökaari ei tunne pelivoittoa vaikka se tuntee lahjan tai vaurastumisedun.

On toissijaisten perillisten etu ensisijaisesti kiistää vaurastumisetu, jota lesken perilliset tietenkin ja luonnollisesti vaativat. On tietenkin mahdollista että vastikkeeton lahja ja lähes vastikkeeton pelivoitto ovat vertailukelpoisia, mutta siitä ei ole nähtävissä ennakkotapausta.

Lesken kannattaa lahjoittaa voittonsa vielä eläessään, ellei halua riidellä asiassa.

Lue lisää

Niin, lesken lahjoittaessa varojaan, puolisoiden perilliset sitten voivat riidellä asiasta PK 3:3 mukaisesti. Ks. edellinen kommnettini asiassa.

On oletettu että täti eli leski on tehnyt testamentin.

On oletettu että tädillä ei ole omia lapsia, ja tiedetään, että ainakaan avioparilla ei ole yhteisiä rintaperillisiä.

Tiedetään että kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä.

- Vastikeoikeuden syntyminen edellyttää kolmen kriteerin täyttymistä. Leski on ensinnäkin antanut lahjan tai ryhtynyt siihen rinnastettavaan toimeen. Toiseksi edellytetään, että lesken toimi on loukannut toissijaisten perillisten oikeutta sekä kolmanneksi edellytetään, että lesken käyttäytyminen on aiheuttanut omaisuuden olennaista vähentymistä. (Prof. Tapani Lohi)

Tämä tarkoittaa toissijaisten perillisten osalta tietenkin sitä, että heille kuuluva osuus lasketaan periaatteella euro-eurosta eli rahanarvon alenemista tai korkokuluja ei asiassa huomioida. Leski saa lahjoittaa omaansa vapaasti, mutta ellei omaisuuden todellinen määrä vähene, vastikeoikeutta ei synny.

Jos puoliso on kuollut vuonna 2002, ja perukirja näyttää kuolleelle puolisolle (tai avioparille) omaisuutta 100 000 €, vuonna 2024 tuo suhteellinen summa on aivan sama. Kun elinkustannusindeksi otetaan huomioon, summan pitäisi olla 150 000 €.

Pilkunviilausta, mutta jos lottokuponki olisi ostettu todistettavasti kuolinpesän varoilla, silloin se olisi kuolinpesän tuottoa.
Mutta jos leski on ostanut sen omilla eläkerahoillaan, silloin se on lesken omaa tuloa.

Lesken omalla työllään tai muulla tavoin saama tulo on lesken omaa, ei edesmenneen kuolinpesän omaisuutta. Ja on menevä lesken perillisille.

Toki toissisijaisia vituttaa mutta minkäs teet. Voi yrittää vaatia tasinkoa, mutta tuskin saa.

Anonyymi kirjoitti:

Pilkunviilausta, mutta jos lottokuponki olisi ostettu todistettavasti kuolinpesän varoilla, silloin se olisi kuolinpesän tuottoa.
Mutta jos leski on ostanut sen omilla eläkerahoillaan, silloin se on lesken omaa tuloa.

Lesken omalla työllään tai muulla tavoin saama tulo on lesken omaa, ei edesmenneen kuolinpesän omaisuutta. Ja on menevä lesken perillisille.

Toki toissisijaisia vituttaa mutta minkäs teet. Voi yrittää vaatia tasinkoa, mutta tuskin saa.

Lue lisää

Mikäli aviopuolisoilla on keskinäinen testamentti, silloin tilanne on ihan toinen. Aloituksessa ei mainita kuin testamentti, muttei kenen tekemä ja kenen hyväksi tehty.

<Jos keksinäinen testamentti, silloin lesken lottovoitto on menevä lesken kuoleman jälkeen sekä lesken että ensin kuolleen puolison sijaantuloperillisille. Kuolinpesän osituksen ja perinnönjaon voi tehdä vasta molempien kuoltua.

Jää arvoitukseksi onko leski testamentannut lottovoiton jollekin. Edesmenneen miehen osuutta ei voi hallita mutta omaa osaansa (edesmenneen miehen laaditun perunkirjan jälkeen saamaa henkilökohtaista omaisuuttaan) voi.

Anonyymi kirjoitti:

Pilkunviilausta, mutta jos lottokuponki olisi ostettu todistettavasti kuolinpesän varoilla, silloin se olisi kuolinpesän tuottoa.
Mutta jos leski on ostanut sen omilla eläkerahoillaan, silloin se on lesken omaa tuloa.

Lesken omalla työllään tai muulla tavoin saama tulo on lesken omaa, ei edesmenneen kuolinpesän omaisuutta. Ja on menevä lesken perillisille.

Toki toissisijaisia vituttaa mutta minkäs teet. Voi yrittää vaatia tasinkoa, mutta tuskin saa.

Lue lisää

Asiasi on ihan ymmärretty, mutta kysymys on siitä, mihin lain kohtiin haluat vedota, jotta näkemyksesi varmuudella toteutuu.

Kun leski elää, hänen rahankäyttöönsä ei puuttua millään tavoin. Leski voi tuhlata sekä miljoonansa että puolisoltaan perimänsä, ja vasta lesken kuoltua voidaan tarkastella, mikä kuuluu kenellekin. Leski käyttää kaikkea kuten omaansa, ja häntä rajoittaa ainoastaan lahjoitus- ja testamenttauskielto. Lahjoittaakin saa, mutta seki pyritään ennallistamaan vastike-ehdolla.

Ilman avioehtoa kaikki jaetaan tasan, ja riippuen siitä, miten varallisuutta on olemassa lesken kuollessa, näyttövelvollisuus voi olla kumman tahansa puolison perillisillä. Asioita kompensoidaan joko vastikkeella tai vaurastumisedulla suuntaan ja toiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Pilkunviilausta, mutta jos lottokuponki olisi ostettu todistettavasti kuolinpesän varoilla, silloin se olisi kuolinpesän tuottoa.
Mutta jos leski on ostanut sen omilla eläkerahoillaan, silloin se on lesken omaa tuloa.

Lesken omalla työllään tai muulla tavoin saama tulo on lesken omaa, ei edesmenneen kuolinpesän omaisuutta. Ja on menevä lesken perillisille.

Toki toissisijaisia vituttaa mutta minkäs teet. Voi yrittää vaatia tasinkoa, mutta tuskin saa.

Lue lisää

> Lesken omalla työllään tai muulla tavoin saama tulo on lesken omaa, ei edesmenneen kuolinpesän omaisuutta. Ja on menevä lesken perillisille.

Muulla tavoin saama tulo...? Perintökaari ei määrittele asiaa tällä tavoin.

Anonyymi kirjoitti:

> Lesken omalla työllään tai muulla tavoin saama tulo on lesken omaa, ei edesmenneen kuolinpesän omaisuutta. Ja on menevä lesken perillisille.

Muulla tavoin saama tulo...? Perintökaari ei määrittele asiaa tällä tavoin.

Lue lisää

Jos ensin kuollut puoliso on paljon köyhempi, varakkaampi leski voi kieltäytyä tämän perinnöstä ja teettää omaisuuden osituksen. Silloin köyhemmän pieni perintö jaetaan heti tämän suvulle. Kun varakas leski kuolee, hänet perii vain hänen sukunsa, eivätkä ensiksi kuolleen sukulaiset saa mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ensin kuollut puoliso on paljon köyhempi, varakkaampi leski voi kieltäytyä tämän perinnöstä ja teettää omaisuuden osituksen. Silloin köyhemmän pieni perintö jaetaan heti tämän suvulle. Kun varakas leski kuolee, hänet perii vain hänen sukunsa, eivätkä ensiksi kuolleen sukulaiset saa mitään.

Lue lisää

"Jos ensin kuollut puoliso on paljon köyhempi, varakkaampi leski voi kieltäytyä tämän perinnöstä ja teettää omaisuuden osituksen."

Kuten täällä on hienosti kerrottu ja perusteltu, lapsettoman avioparin lesken periessä puolisonsa, ositusta ei voida suorittaa. Leski perii kaiken.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos ensin kuollut puoliso on paljon köyhempi, varakkaampi leski voi kieltäytyä tämän perinnöstä ja teettää omaisuuden osituksen."

Kuten täällä on hienosti kerrottu ja perusteltu, lapsettoman avioparin lesken periessä puolisonsa, ositusta ei voida suorittaa. Leski perii kaiken.

Lue lisää

Sekä pesän jako on mahdollista, kun leski niin tahtoo itse. Perinnöstä voi toki myös kieltäytyä kuten edellä on mainittu. Laki kertoo, että jaossa sovelletaan osituksesta säädettyä lainsäädäntöä.

Anonyymi kirjoitti:

Sekä pesän jako on mahdollista, kun leski niin tahtoo itse. Perinnöstä voi toki myös kieltäytyä kuten edellä on mainittu. Laki kertoo, että jaossa sovelletaan osituksesta säädettyä lainsäädäntöä.

Lue lisää

Leski itse voi vaatia pesänjakoa mutta ei ositusta. Ne ovat eri asiat.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos ensin kuollut puoliso on paljon köyhempi, varakkaampi leski voi kieltäytyä tämän perinnöstä ja teettää omaisuuden osituksen."

Kuten täällä on hienosti kerrottu ja perusteltu, lapsettoman avioparin lesken periessä puolisonsa, ositusta ei voida suorittaa. Leski perii kaiken.

Lue lisää

Kuten täällä on myös hienosti kerrottu ja perusteltu, OSITUS VOIDAAN TOIMITTAA, jos lapsettoman avioparin leski luopuu puolisonsa perinnöstä - eli EI PERI PUOLISOAAN. Siis juuri siten kuin lukemaansa ymmärtämättömän kommentoimassa tekstissä oikein oli esitetty!

Anonyymi kirjoitti:

Kuten täällä on myös hienosti kerrottu ja perusteltu, OSITUS VOIDAAN TOIMITTAA, jos lapsettoman avioparin leski luopuu puolisonsa perinnöstä - eli EI PERI PUOLISOAAN. Siis juuri siten kuin lukemaansa ymmärtämättömän kommentoimassa tekstissä oikein oli esitetty!

Lue lisää

Leski itse voi vaatia pesänjakoa mutta ei ositusta. Ne ovat eri asiat.

Pesänjako ei vaadi ositusta. Lesken on luovuttava perinnöstä, jos haluaa osituksen tehtäväksi.

Kannattaa jatkossa kirjoittaa asiansa suomeksi.

Kerro vielä perustelusi kun huomioit perintökaaren.

Kyllähän he sukua ovat, mutta perilliset ovat eri asia usein

Minä on mielestäsi parenteeli?