Isäni oli uudessa avioliitossa. Avioparilla ei ollut yhteisiä lapsia. Aviovaimolla oli kaksi lasta edellisestä avioliitosta. Avioehtoa ei ollut. Isäni kuoli 2008. Minä olen ainoa perillinen. Avioparin omaisuus käsitti vain yhteisen omakotitalon. Kiinteistö oli yksin aviovaimon nimissä. Pieni asuntolaina oli molempien nimissä. Isäni kuoleman jälkeen leski vetosi lesken privilegiin. Ositusta isäni jälkeen ei suoritettu. Isäni leski kuoli 2020. Hänen lapsensa riitelivät perinnöstä. Käräjäoikeus määräsi pesän selvittäjän/jakajan. Isäni kuoleman jälkeen leski rahoitti elantonsa ns. asuntojoustolainalla ja antoi kiinteistön lainan pantiksi. Minä en ollut tietoinen asiasta eikä minun suostumusta siihen tarvittu. .Pesänselvittäjä/jakaja myi kiinteistön. Myyntihinnasta maksettiin pesänselvittäjän palkkio, kiinteistövälittäjän palkkio, muutama pienempi lasku talon ylläpitomaksuja. Loput varoista vei pankki pantti oikeudella. Kukaan ei siis saanut mitään perintöä, ei lesken lapset enkä minäkään.
Kysymykseni: Mitenkä voi olla mahdollista että isäni avio oikeuden alainen osuus puoleen kiinteistöstä katosi kokonaan? Lesken perunkirjan mukaan olisi isäni kuolinpesällä ollut oikeus puoleen kiinteistön arvosta, siis avio oikeuden mukaan. Kaikki nuo maksut lesken jälkeen, pesänselvitys palkkio, kiinteistövälittäjän palkkio, pankin asuntojousto laina tapahtuivat isäni kuoleman jälkeen. Miten voi olla niin että hänen avio-oikeuden alaisilla varoilla maksettiin lesken ulkopuolisia kuluja?
Kysyin asiaa pesänselvittäjältä mutta hän vastasi että hänen ei tarvitse eikä hän voi vastata yhden osakkaan kysymyksiin.
Menikö kaikki ihan oikein? Onko pesänjakajalla noin suuri valta?
Pesänselvittäjä/jakaja hävitti perintö osani
17
375
Vastaukset
- Anonyymi
Oikein meni. Leski omisti kiinteistön, joten mainitsemasi menoista vastasi koko kiinteistö (ei ½). Avio-osan suuruus määräytyy siitä osuudesta, mikä ko. menojen kuittaamisen jälkeen kiinteistön arvosta on jäljellä.
- Anonyymi
Onko sitten niin, että perunkirja lesken jälkeen on väärin kirjoitettu?
Siinä oli näin:
Yhteiset varat ( avioliiton alaiset) eli kiinteistö
./. Yhteiset velat ( avioliiton alaiset) eli se pieni kiinteistö laina isäni kuoleman aikaan
= Avioliiton säästö
Ja siitä säästöstä 50% isäni osuus ja 50% lesken osuus
Sitten edelleen:
Lesken osuudesta:
./. Pesänselvitys kulut
./. Hautauskulut
./. Asuntolaina ( avioliiton ulkopuolinen laina, otettu isäni kuoleman jälkeen)
Kun sitten pesänjakaja myi kiinteistön niin kaikki varat menivät lesken kuluihin.
Nuo lesken kulut olivat avioliiton ulkopuolisia kuluja.
Jos kerran näin on, niin miksi lesken perunkirjassa erotettiin avioliiton säästöstä puolet
isäni kuolinpesän osaksi? Jos kerran kiinteistön hinnalla maksettiin kaikki lesken omat
kulut niin eikö perunkirjankin olisi pitänyt olla niin?
Tuota en ymmärrä ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko sitten niin, että perunkirja lesken jälkeen on väärin kirjoitettu?
Siinä oli näin:
Yhteiset varat ( avioliiton alaiset) eli kiinteistö
./. Yhteiset velat ( avioliiton alaiset) eli se pieni kiinteistö laina isäni kuoleman aikaan
= Avioliiton säästö
Ja siitä säästöstä 50% isäni osuus ja 50% lesken osuus
Sitten edelleen:
Lesken osuudesta:
./. Pesänselvitys kulut
./. Hautauskulut
./. Asuntolaina ( avioliiton ulkopuolinen laina, otettu isäni kuoleman jälkeen)
Kun sitten pesänjakaja myi kiinteistön niin kaikki varat menivät lesken kuluihin.
Nuo lesken kulut olivat avioliiton ulkopuolisia kuluja.
Jos kerran näin on, niin miksi lesken perunkirjassa erotettiin avioliiton säästöstä puolet
isäni kuolinpesän osaksi? Jos kerran kiinteistön hinnalla maksettiin kaikki lesken omat
kulut niin eikö perunkirjankin olisi pitänyt olla niin?
Tuota en ymmärrä ?Niin, ja vielä viimeinen asia:
Kun lesken perunkirja lähetettin Verotoimistoon , niin sain laskun perintöverosta , siis siitä osasta joka kuuluisi isäni kuolinpesälle.
Maksoin tietysti perintöveron.
Nyt lähetin oikaisuvaatimuksen Verotoimistoon: halusin takaisin maksamani perintöveron. Koska en saanut mitään perintöä.
Siihen vastasi Verotoimusto:
”Miksi avioliiiton alaisilla varoilla om maksettu avioliiton ulkopuolisia kuluja?
Onko sitten näin että menetin isäni kuolinpesän osuuden ja jouduin sittenkin maksamaan
perintöveron siitä osasta joka olisi kuulunut minulle mutta jota en saanut kun sillä maksettiin lesken ulkopuoliset kulut? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko sitten niin, että perunkirja lesken jälkeen on väärin kirjoitettu?
Siinä oli näin:
Yhteiset varat ( avioliiton alaiset) eli kiinteistö
./. Yhteiset velat ( avioliiton alaiset) eli se pieni kiinteistö laina isäni kuoleman aikaan
= Avioliiton säästö
Ja siitä säästöstä 50% isäni osuus ja 50% lesken osuus
Sitten edelleen:
Lesken osuudesta:
./. Pesänselvitys kulut
./. Hautauskulut
./. Asuntolaina ( avioliiton ulkopuolinen laina, otettu isäni kuoleman jälkeen)
Kun sitten pesänjakaja myi kiinteistön niin kaikki varat menivät lesken kuluihin.
Nuo lesken kulut olivat avioliiton ulkopuolisia kuluja.
Jos kerran näin on, niin miksi lesken perunkirjassa erotettiin avioliiton säästöstä puolet
isäni kuolinpesän osaksi? Jos kerran kiinteistön hinnalla maksettiin kaikki lesken omat
kulut niin eikö perunkirjankin olisi pitänyt olla niin?
Tuota en ymmärrä ?Mielenkiintoinen tapaus ollut tämä perintösi.
Perukirja on tehty oikein. Sen perusteella määrätään perintövero, kun verottaja suorittaa ns. laskennallisen osituksen ensiksi kuolleen puolison ja lesken kuolinpesien välillä.
Kaikki varat ja velat merkitään lesken kuolinhetken mukaisina mukaan lukien pankilta otettu laina, jonka leski oli velkaa (asuntojoustolaina). Jos näiden velkojen jälkeen osituksessa isällesi tulisi tasinkoa, se on perintösi määrä. Mitään tasinkoa isän kuolinpesään ei olisi tullut, jos ositus olisi toimitettu lesken eläessä, koska hän oli vedonnut tasinkoprivilegiin. Sinäkään et olisi saanut mitään. Lesken tasinkoprivilegillä ei ole merkitystä lesken kuoltua, sillä se on henkilökohtainen etuoikeus.
Osituksen jäätyä toimittamatta lesken eläessä, sinulle/isäsi kuolinpesään on tullut laskennallisessa osituksessa tasinkoa. Tämä on ollut perintösi ja siitä menee perintövero.
Lesken perillisten riidellessä asiassa, pesänselvittäjän palkkio ym. maksetaan kuolinpesän varoin, joten "perintösi" on mennyt näihin kuluihin. Niitä ei voida vähentää perintöverotuksessa.
En ole varma, mutta mahdollisesti valtiovarainministeriöltä voi hakea perintöverotuksen kohtuullistamista, jos siihen katsotaan olevan perusteltua aihetta. Maksoit veroa tyhjästä eli ainoastaan laskennallisesta perinnöstä, jonka olisi voinut välttää vaatimalla osituksen suorittamista lesken eläessä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mielenkiintoinen tapaus ollut tämä perintösi.
Perukirja on tehty oikein. Sen perusteella määrätään perintövero, kun verottaja suorittaa ns. laskennallisen osituksen ensiksi kuolleen puolison ja lesken kuolinpesien välillä.
Kaikki varat ja velat merkitään lesken kuolinhetken mukaisina mukaan lukien pankilta otettu laina, jonka leski oli velkaa (asuntojoustolaina). Jos näiden velkojen jälkeen osituksessa isällesi tulisi tasinkoa, se on perintösi määrä. Mitään tasinkoa isän kuolinpesään ei olisi tullut, jos ositus olisi toimitettu lesken eläessä, koska hän oli vedonnut tasinkoprivilegiin. Sinäkään et olisi saanut mitään. Lesken tasinkoprivilegillä ei ole merkitystä lesken kuoltua, sillä se on henkilökohtainen etuoikeus.
Osituksen jäätyä toimittamatta lesken eläessä, sinulle/isäsi kuolinpesään on tullut laskennallisessa osituksessa tasinkoa. Tämä on ollut perintösi ja siitä menee perintövero.
Lesken perillisten riidellessä asiassa, pesänselvittäjän palkkio ym. maksetaan kuolinpesän varoin, joten "perintösi" on mennyt näihin kuluihin. Niitä ei voida vähentää perintöverotuksessa.
En ole varma, mutta mahdollisesti valtiovarainministeriöltä voi hakea perintöverotuksen kohtuullistamista, jos siihen katsotaan olevan perusteltua aihetta. Maksoit veroa tyhjästä eli ainoastaan laskennallisesta perinnöstä, jonka olisi voinut välttää vaatimalla osituksen suorittamista lesken eläessä.Kommenttisi on hyvin selvä ja ymmärrettävä, myös ei-juristille. Kiitos siitä.
En vain vieläkään käsitä, minkä vuoksi erotellaan avio oikeuden alaisia ja ulkopuolisia
varoja ja velkoja jos niillä ei käytännössä ole mitään merkitystä? En myöskään ymmärrä miksi isäni kuolinpesän ”varoilla” maksettiin lesken velka jonka hän oli ottanut isäni kuoleman jälkeen? Ja, viimeksi : miksi Verohallinto esittää minulle tuon kysymyksen
jos ei sillä ole mitään merkitystä? Joudun siis maksamaan myös ei-perinnöstä?
En käsitä myöskään sitä, miksi pesänselvittäjä/jakaja ei voinut vastata minulle että pantti oikeuden nojalla on pankilla oikeus kiinteistön myyntihintaan, riippumatta siitä koska
laina oli otettu?
En minä ole puuttunut koko asiaan, enkä riidellyt kenenkään kanssa. Tuntuisi vain hyvemmältä jos saisi suoria vastauksia/selityksiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kommenttisi on hyvin selvä ja ymmärrettävä, myös ei-juristille. Kiitos siitä.
En vain vieläkään käsitä, minkä vuoksi erotellaan avio oikeuden alaisia ja ulkopuolisia
varoja ja velkoja jos niillä ei käytännössä ole mitään merkitystä? En myöskään ymmärrä miksi isäni kuolinpesän ”varoilla” maksettiin lesken velka jonka hän oli ottanut isäni kuoleman jälkeen? Ja, viimeksi : miksi Verohallinto esittää minulle tuon kysymyksen
jos ei sillä ole mitään merkitystä? Joudun siis maksamaan myös ei-perinnöstä?
En käsitä myöskään sitä, miksi pesänselvittäjä/jakaja ei voinut vastata minulle että pantti oikeuden nojalla on pankilla oikeus kiinteistön myyntihintaan, riippumatta siitä koska
laina oli otettu?
En minä ole puuttunut koko asiaan, enkä riidellyt kenenkään kanssa. Tuntuisi vain hyvemmältä jos saisi suoria vastauksia/selityksiä.Lesken kuolinpesää voi verrata tapauksessa konkurssipesään. Panttivelkojalla on vahvin oikeus saada saatavansa, sitten tulee muut ulkoiset velkojat ja viimeisellä sijalla on puoliso (eli tässä isäsi kuolinpesä), jonka tasinkosaatava jäi ilman suoritusta. Tämä laskennallinen tasinko oli käytännössä perintösi, joka oli siten arvoton saatava.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lesken kuolinpesää voi verrata tapauksessa konkurssipesään. Panttivelkojalla on vahvin oikeus saada saatavansa, sitten tulee muut ulkoiset velkojat ja viimeisellä sijalla on puoliso (eli tässä isäsi kuolinpesä), jonka tasinkosaatava jäi ilman suoritusta. Tämä laskennallinen tasinko oli käytännössä perintösi, joka oli siten arvoton saatava.
Eli ihan perillisten asema riippuu siitä,onko vainalta jäänyt leski joka panttaa kiinteistön? Tässähän on käynyt iso vääryys.
Perillinen on joutunut maksamaan jopa perintöveron,eikä ole nähnyt tiiltäkään,tai hirttäkään tai centiäkään siitä mistä on veron joutunut maksamaan.
Aloittajan kannattaa nyt ihan ekana käydä papereitten kanssa vaikka tunti lakimiehen juttusilla.
Ei voi olla niin,että leski saa hassata perillisen perinnön. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kommenttisi on hyvin selvä ja ymmärrettävä, myös ei-juristille. Kiitos siitä.
En vain vieläkään käsitä, minkä vuoksi erotellaan avio oikeuden alaisia ja ulkopuolisia
varoja ja velkoja jos niillä ei käytännössä ole mitään merkitystä? En myöskään ymmärrä miksi isäni kuolinpesän ”varoilla” maksettiin lesken velka jonka hän oli ottanut isäni kuoleman jälkeen? Ja, viimeksi : miksi Verohallinto esittää minulle tuon kysymyksen
jos ei sillä ole mitään merkitystä? Joudun siis maksamaan myös ei-perinnöstä?
En käsitä myöskään sitä, miksi pesänselvittäjä/jakaja ei voinut vastata minulle että pantti oikeuden nojalla on pankilla oikeus kiinteistön myyntihintaan, riippumatta siitä koska
laina oli otettu?
En minä ole puuttunut koko asiaan, enkä riidellyt kenenkään kanssa. Tuntuisi vain hyvemmältä jos saisi suoria vastauksia/selityksiä."En myöskään ymmärrä miksi isäni kuolinpesän ”varoilla” maksettiin lesken velka jonka hän oli ottanut isäni kuoleman jälkeen? "
Kun kerran leski omisti koko kiinteistön, lesken velat tulee maksaa tai kattaa (koko) kiinteistön arvosta (ei vain ½-osasta). Kun näin tapahtuu, se ei merkitse, että maksamiseen olisi käytetty isäsi kuolinpesän varoja. Kuolinpesän varoja mahdollinen avio-oikeuteen perustuva tasinkosaatava leskeltä ei ole. Kuolinpesän varoja osuus kiinteistöön olisi ollut vasta osituksen jälkeen. Ja jos ositus lesken eläessä olisi toimitettu, leski olisi tasinkoprivilegiinsä vedoten välttynyt tasingon antamisesta isäsi kuolinpesälle.
"Isäni kuoleman jälkeen leski vetosi lesken privilegiin. Ositusta isäni jälkeen ei suoritettu. Isäni leski kuoli 2020. // Kun lesken perunkirja lähetettin Verotoimistoon , niin sain laskun perintöverosta , siis siitä osasta joka kuuluisi isäni kuolinpesälle.
Maksoin tietysti perintöveron."
Outoa onkin, miksi sinulle määrättiin perintövero, vaikka perukirjassa oli (?) merkintä, että leski kieltäytyy tasingon antamisesta vainajan perillisille. Noin ei olisi kuulunut tehdä. Vai jäikö isältäsi muutoinkin perintöä 20.000 euron edestä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"En myöskään ymmärrä miksi isäni kuolinpesän ”varoilla” maksettiin lesken velka jonka hän oli ottanut isäni kuoleman jälkeen? "
Kun kerran leski omisti koko kiinteistön, lesken velat tulee maksaa tai kattaa (koko) kiinteistön arvosta (ei vain ½-osasta). Kun näin tapahtuu, se ei merkitse, että maksamiseen olisi käytetty isäsi kuolinpesän varoja. Kuolinpesän varoja mahdollinen avio-oikeuteen perustuva tasinkosaatava leskeltä ei ole. Kuolinpesän varoja osuus kiinteistöön olisi ollut vasta osituksen jälkeen. Ja jos ositus lesken eläessä olisi toimitettu, leski olisi tasinkoprivilegiinsä vedoten välttynyt tasingon antamisesta isäsi kuolinpesälle.
"Isäni kuoleman jälkeen leski vetosi lesken privilegiin. Ositusta isäni jälkeen ei suoritettu. Isäni leski kuoli 2020. // Kun lesken perunkirja lähetettin Verotoimistoon , niin sain laskun perintöverosta , siis siitä osasta joka kuuluisi isäni kuolinpesälle.
Maksoin tietysti perintöveron."
Outoa onkin, miksi sinulle määrättiin perintövero, vaikka perukirjassa oli (?) merkintä, että leski kieltäytyy tasingon antamisesta vainajan perillisille. Noin ei olisi kuulunut tehdä. Vai jäikö isältäsi muutoinkin perintöä 20.000 euron edestä?Ensiksi kuolleen puolison (aloittajan isän) kuollessa tasinkoprivilegi on verotuksessa otettu huomioon. Muutoinhan perintövero olisi tullut maksuun jo silloin.
Mutta tasinkoprivilegi on lesken henkilökohtaoinen etuoikeus, eikä siihen voi vedota lesken perilliset. Siksi ensiksi kuolleen plson perillisellä on oikeus tasinkoon. Verottaja on menetellyt oikein. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ensiksi kuolleen puolison (aloittajan isän) kuollessa tasinkoprivilegi on verotuksessa otettu huomioon. Muutoinhan perintövero olisi tullut maksuun jo silloin.
Mutta tasinkoprivilegi on lesken henkilökohtaoinen etuoikeus, eikä siihen voi vedota lesken perilliset. Siksi ensiksi kuolleen plson perillisellä on oikeus tasinkoon. Verottaja on menetellyt oikein.Olet huonosti lukenut ap:n kirjoitukset!
"Muutoinhan perintövero olisi tullut maksuun jo silloin."
Noinhan ap. juuri kertoo tapahtuneen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"En myöskään ymmärrä miksi isäni kuolinpesän ”varoilla” maksettiin lesken velka jonka hän oli ottanut isäni kuoleman jälkeen? "
Kun kerran leski omisti koko kiinteistön, lesken velat tulee maksaa tai kattaa (koko) kiinteistön arvosta (ei vain ½-osasta). Kun näin tapahtuu, se ei merkitse, että maksamiseen olisi käytetty isäsi kuolinpesän varoja. Kuolinpesän varoja mahdollinen avio-oikeuteen perustuva tasinkosaatava leskeltä ei ole. Kuolinpesän varoja osuus kiinteistöön olisi ollut vasta osituksen jälkeen. Ja jos ositus lesken eläessä olisi toimitettu, leski olisi tasinkoprivilegiinsä vedoten välttynyt tasingon antamisesta isäsi kuolinpesälle.
"Isäni kuoleman jälkeen leski vetosi lesken privilegiin. Ositusta isäni jälkeen ei suoritettu. Isäni leski kuoli 2020. // Kun lesken perunkirja lähetettin Verotoimistoon , niin sain laskun perintöverosta , siis siitä osasta joka kuuluisi isäni kuolinpesälle.
Maksoin tietysti perintöveron."
Outoa onkin, miksi sinulle määrättiin perintövero, vaikka perukirjassa oli (?) merkintä, että leski kieltäytyy tasingon antamisesta vainajan perillisille. Noin ei olisi kuulunut tehdä. Vai jäikö isältäsi muutoinkin perintöä 20.000 euron edestä?Korjaus:
Perintöveroa ei maksettu AP:n vanhemman jälkeen, vaan vasta lesken jälkeen. Jos veroa on määrätty olemattomasta perinnöstä tai muuten liikaa, päätökseen on syytä hakea oikaisua. Ohje on verolipussa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Korjaus:
Perintöveroa ei maksettu AP:n vanhemman jälkeen, vaan vasta lesken jälkeen. Jos veroa on määrätty olemattomasta perinnöstä tai muuten liikaa, päätökseen on syytä hakea oikaisua. Ohje on verolipussa.Perintöveroa maksetaan myös laskennallisesta perinnön määrästä. Asia on mennyt lain mukaisesti. Eri asia onko tämä kohtuullista.
- Anonyymi
Eihän tässä nyt ole miljoonista kysymys, enkä ole rakentanut elämääni perinnön varaan.
Askarruttaa vain kun ei ymmärrä näitä perintölajeja. Pesänselvittäjä oli juristi ja eiköhän hänenlaisensa pitäisi tuntea lait ja toimia niiden mukaan? Jos etsii tietoa internetistä niin löytyy artikkeleita joissa sanotaan että isäni kuolinpäivän jälkeen hän ei vastaa mistään kuluista jotka leski aiheuttaa. Saa siis käsityksen että kaikki nuo kulut, asuntolaina, pesänselvitys lesken jälkeen, kiinteistön myynti j.n.e. rasittaisi vain lesken osuutta?
Ihan niinkuin kaikki on listattu lesken perunkirjassa.
Olisiko kaikki sitten näin että lesken elämää voi verrata yhteiseen pankkitilin?
Leski voi käyttää kaikki varat pankkitililtä ja kun tili on tyhjä niin siihen on sitten mennyt
molempien varat ? Jos ajattelen asian näin niin se on ymmärrettävää. Tietysti se on suuri vääryys että toinen voi ”hussata” yksin molempien varat, mutta hänellä oli valta siihen.
Mutta, miksi sitten Verohallinto asettelee tuollaisia kysymyksiä? Heillä on kaikki paperit pesänselvittäjän toimista…. Että kaikki varat menivät lesken kuluihin. Olisin otaksunut
että he ilman kysymyksiä maksavat perintöveroni takaisin? Miksi he nyt kaivelevat
tuota asiaa: ” mitä varten avioliiton alaisia varoja on käytetty lesken ulkopuolisiin
velkoihin ?? Mitä merkitystä sillä on nyt enää? Ja, miksi minun pitäisi maksaa perintö
veroa siitä että leski on käyttönyt itselleen kaikki varat? Sehän tässä askarruttaa…..- Anonyymi
Leski ei voi käyttää toisen puolison (tässä ensiksi kuolleen plson kuolinpesän) varoja eikä tehdä velkaa toisen osapuolen puolesta. Siitä ei ole kysymys tapauksessa vaan pantin vaikutuksesta ja toisaalta kuolintapaukseen liittymättömistä kuluista.
Aviovarallisuussuhteissa puoliso voi ottaa velkaa itsenäisesti, koska puolisoiden varat ja velat ovat erillisiä avioliitossa. Kumpikin omistaa siis oman omaisuutensa ja vastaa omista veloistaan. Poikkeus on ns. perheen elatusvelat, joista voi syntyä yhteisvastuu velkojaan nähden.
Mutta aviovarallisuussuhteet eivät estä puolisoa antamasta pantiksi velkojalle omasta velastaan hänen omaa omaisuuttaan. Pantiksi annettu omaisuus voi olla avio-oikeuden alaista eikä silti vaadita toisen puolison suostumusta pantiksi antamiselle (tietyn AO-omaisuuden luovuttamiseen tarvitaan puolison susotumus). Tästä voi seurata sellainen tilanne, että avioeron sattuessa tai toisen puolison kuoltua, pantiksi annettu avio-oikeuden alainen omaisuus menee velkojen maksuksi. Jos pantin realisoinnin jälkeen ei sanotulla puolisolla ole varoja tasingon maksamiseen, tasinkoon oikeutettu puoliso jää ilman täyttä suoritusta. Tämä riski on vielä suurempi, jos puoliso tekee panttia vastaan velkaa avioeron/kuolintapauksen jälkeen, koska sen jälkeen puolison ottamat velat eivät vaikuta osituslaskelmaan. Lesken tekemä velka ei siis vähennä tasinkoa.
Tapauksessa on lesken velkaa maksettu lesken panttaamasta omaisuudesta. Leskellä on lain mukaan oikeus pantata omaisuuttaan ilman puolisonsa tai tämän kuolinpesän suostumusta. Jollei leskelle jää riittävästi varoja pantin realisoinnista, tasinko jää ilman suoritusta. Leski on ikään kuin konkurssissa. Tappio jää kuolinpesän vastuulle.
Toinen asia on sitten, että pantin myynnin kustannukset ja pesänselvittäjän palkkio eivät ole perintöverotuksessa vähennyskelpoisia eriä, koska ne syntyvät vasta kuolinhetken jälkeen, eivätkä ole pesän hoitamisesta aiheutuvia.
Puolisoa suojataan kuitenkin ns. vastikesäännöksillä sitä vastaan, että puoliso ei hoida omaa avio-oikeuden alaista omaisuuttaa huolellisesti niin, ettei se vähene toisen puolison vahingoksi (avioliittolain 37 §). Tällä ei kuitenkaan ole käytännön merkitystä tapauksessa, koska vastiketta ei voitaisi suorittaa lesken varoista niiden mentyä velkojen maksuun.
- Anonyymi
Ei ole ensimmäinen kerta kun omaisuus menee haaskuun. Voi ajatella vaikka 70-luvun alun taloa pikkukaupungissa. Aikanaan ostettu tontti ja rakennettu velaksi. Remontteja ei juuri ole tehty 20 vuoteen. Ikkunat, katto, kylpyhuoneet jne. vaatisivat uusimista, silti talo olisi vanha. Kysyntää ei ole, edes tonttia ei halua kukaan.
Leskellä ei ole ollut kiinnostusta/voimia remontteihin. Lapset eivät ole kannustaneet niihin kun pelkäävät lesken haaskaavan rahansa remonteissa.
Eli talon arvo olisi myydessä vain joitain kymppitonneja korkeintaan. - Anonyymi
Valitettavan usein se perintö Suomessa on väsähtänyt ja ilman hoitoa ollut omakotitalo. Omistaja ollut vuosia palvelutalossa. Talo ollut ennestään vanha ja saanut ränsistyä. Perikunta sitten kauhistelee kiinteistönvälittäjän arviota. Pyytää varoiksi toisen arvion. Huudetaan "ei voi olla totta, pappa sen itse rakensi ja hoiti viimosen päälle!". Tosin pappa kuoli 20 v sitten eikä mummo asuessaan hoitanut muuta kuin kukkapenkkiä. Sukulaiset leikanneet nurmikon kolme kertaa kesässä, pihakin painunut. Autotallissa on vieläkin papan ooppelin varaosia neljännesvuosisadan takaa.
- Anonyymi
Olen kiitollinen kaikista asiallisista kommenteista. Ne auttoivat minua ymmärtämään asian. Voin lopuksi mainita että useimmiten kaikki menee sittenkin oikein tässä maailmassa.
Lesken kuolemasta pesänselvittäjän määräämiseen kului muutama vuosi. Se ainoa omaisuus, se kiinteistö, jäi tahallisesti heitteille ja ränsistymään sen takia että lesken perilliset eivät sopineet asiasta. Tällä välin ehti kiinteistön hinta pudota puolella. Vielä kun jouduttiin antamasta selvitys muille , siis pesänselvittäjälle ja kiinteistövälittäjälle, joiden lasku tuli yli 20000e,
niin juuri ja juuri riittivät loppuvarat asuntojoustolainaan. Näin siinä kävi.
Koska minä en ole varsinainen perillinen, vain isäni kuolinpesän oikeus omistaja, niin en ole jälkeen päin tiedustellut ovatko perilliset tyytyväisiä lopputulokseen?
Ehkä olisi ollut kaikille parempi, ei vain materiaalisesti vaan myös henkisesti, jos olisi unohdettu
ahneus ja kateus ja järjestelty asia sovinnolla.
Keskityn nyt itse siihen että saan takaisin maksamani perintöveron.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)755534Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu242476- 261957
- 551694
- 121591
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51388- 91307
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa91269"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla71229- 141193