Ateismi ja lakkoliikehdintä

Lakkoilijat puolustavat suomalaisten työläisten oikeuksia. Myös köyhien ja työttömien oikeuksia. Mikä siinä muka on väärin? Entäs jos sairastut ja sinusta tuleekin äkkiä köyhä, mitäs sitten sanot? Oletko silloinkin sitä mieltä, että sinulle ei pitäisi maksaa mitään tukia?

Mutta ei lakkoilulla silti ole mitään tekemistä ateismin kanssa...

😋😍😋😍😋😍😋😍😋

🍑 ­N­­y­­m­­f­­o­­­m­a­­a­­­n­­i -> https://ye.pe/finngirl21

🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞

Miksi kenenkään tulisi luottaa sellaiseen aatteeseen, jonka nimissä ei osata tehdä yksinkertaisintakaan päätöstä? Eli vielä kerran, kyllä vai ei, mitä mieltä asiasta?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi kenenkään tulisi luottaa sellaiseen aatteeseen, jonka nimissä ei osata tehdä yksinkertaisintakaan päätöstä? Eli vielä kerran, kyllä vai ei, mitä mieltä asiasta?

Mikä tällainen aate on jonka nimissä ei osata tehdä päätöksiä?


Kertauksena suomenkielen alkeita:

https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/aate

https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ateismi

Anonyymi kirjoitti:

Miksi kenenkään tulisi luottaa sellaiseen aatteeseen, jonka nimissä ei osata tehdä yksinkertaisintakaan päätöstä? Eli vielä kerran, kyllä vai ei, mitä mieltä asiasta?

Ateismi ei ole aate, joka ohjaisi päätöksentekoa tai määrittelisi toimintaa, koska se on yksinkertaisesti käsitys jumalien olemassaolon puutteesta. Ateismi ei sisällä mitään yhteistä arvopohjaa tai eettistä kehystä päätöksentekoon. Se on vain vastaus yhteen kysymykseen: "Uskotko jumalien olemassaoloon?"

Anonyymi kirjoitti:

Ateismi ei ole aate, joka ohjaisi päätöksentekoa tai määrittelisi toimintaa, koska se on yksinkertaisesti käsitys jumalien olemassaolon puutteesta. Ateismi ei sisällä mitään yhteistä arvopohjaa tai eettistä kehystä päätöksentekoon. Se on vain vastaus yhteen kysymykseen: "Uskotko jumalien olemassaoloon?"

Lue lisää

Mikä se sitten on, joka kertoo, että ateisteilla ei voisi tai saisi olla mielipidettä, kun asioista kysytään? Vaikka jokaisella on tietenkin oikeus olla vastaamatta mihin ei halua vastata. Niin silti, mikä siinä on, että asioissa pitää kierrellä ja kaarrella? Miksi ei voi vain sanoa kyllä tai ei, tai että en vastaa asiaan?
Joku sanoo, että ateismi on jonkinlainen vastavoima ns. uskovaisuushahmolle. Jota hahmoa ei kuitenkaan tahdota perustella.
Mutta voidaanko asia tulkita siten, että esim. teismeissä on esitetty erilaisia työntekemisen moraaliin ja etiikkaan liittyvä asioita. Ja, että ateismi olisi oppositio niille näkemyksille? Kirjoitetuissa teistisissä teoksissa osassa oletetaan, että niissä esiintyvät jumaluudet ilmoittavat asioitaan, jolloin kaikki niistä kerrottu on kokonaiskuvaus jumaluudesta tai jumaluuksista.
Mitä vastaan tai miten joidenkin tahojen esiintuoma puutos ilmenenee ateismissa, jos puhutaan vaikkapa lakoista? Miksi väittää, että ateismi ei ota kantaa osaan teismeissä esitetyistä asioista, koska se nimensä omaisestikin on ateismia? Miksi ottaa rusinat pullasta ja jättää sen taikina käsittelemättä?
Nyt varmaan ymmärretään osaltaan sitä, miksi ateismia kutsutaan monimuotoiseksi. Koska siinä on sen yksilöllinen taso, joka on muodostunut jokaisella omanlaisekseen. Sekä liikehdinnän historiallinen, aatteellinen ja toiminnallinen taso jne., jotka myös ovat saaneet erilaisia ilmiasuja ajassa ollessaan.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä se sitten on, joka kertoo, että ateisteilla ei voisi tai saisi olla mielipidettä, kun asioista kysytään? Vaikka jokaisella on tietenkin oikeus olla vastaamatta mihin ei halua vastata. Niin silti, mikä siinä on, että asioissa pitää kierrellä ja kaarrella? Miksi ei voi vain sanoa kyllä tai ei, tai että en vastaa asiaan?
Joku sanoo, että ateismi on jonkinlainen vastavoima ns. uskovaisuushahmolle. Jota hahmoa ei kuitenkaan tahdota perustella.
Mutta voidaanko asia tulkita siten, että esim. teismeissä on esitetty erilaisia työntekemisen moraaliin ja etiikkaan liittyvä asioita. Ja, että ateismi olisi oppositio niille näkemyksille? Kirjoitetuissa teistisissä teoksissa osassa oletetaan, että niissä esiintyvät jumaluudet ilmoittavat asioitaan, jolloin kaikki niistä kerrottu on kokonaiskuvaus jumaluudesta tai jumaluuksista.
Mitä vastaan tai miten joidenkin tahojen esiintuoma puutos ilmenenee ateismissa, jos puhutaan vaikkapa lakoista? Miksi väittää, että ateismi ei ota kantaa osaan teismeissä esitetyistä asioista, koska se nimensä omaisestikin on ateismia? Miksi ottaa rusinat pullasta ja jättää sen taikina käsittelemättä?
Nyt varmaan ymmärretään osaltaan sitä, miksi ateismia kutsutaan monimuotoiseksi. Koska siinä on sen yksilöllinen taso, joka on muodostunut jokaisella omanlaisekseen. Sekä liikehdinnän historiallinen, aatteellinen ja toiminnallinen taso jne., jotka myös ovat saaneet erilaisia ilmiasuja ajassa ollessaan.

Lue lisää

Totta kai! Ateismi on todella tunnettu siitä, että se on täysin välinpitämätön kaikenlaisiin lakkoihin. Ateistit eivät usko, että jumalia on olemassa, mutta sen he tietävät varmasti, että he eivät aio lakkoilla uskonasioista. Eihän tässä nyt ole mitään järkeä, kukahan edes lakkoilisi jos jumalia ei ole olemassa!

Anonyymi kirjoitti:

Mikä se sitten on, joka kertoo, että ateisteilla ei voisi tai saisi olla mielipidettä, kun asioista kysytään? Vaikka jokaisella on tietenkin oikeus olla vastaamatta mihin ei halua vastata. Niin silti, mikä siinä on, että asioissa pitää kierrellä ja kaarrella? Miksi ei voi vain sanoa kyllä tai ei, tai että en vastaa asiaan?
Joku sanoo, että ateismi on jonkinlainen vastavoima ns. uskovaisuushahmolle. Jota hahmoa ei kuitenkaan tahdota perustella.
Mutta voidaanko asia tulkita siten, että esim. teismeissä on esitetty erilaisia työntekemisen moraaliin ja etiikkaan liittyvä asioita. Ja, että ateismi olisi oppositio niille näkemyksille? Kirjoitetuissa teistisissä teoksissa osassa oletetaan, että niissä esiintyvät jumaluudet ilmoittavat asioitaan, jolloin kaikki niistä kerrottu on kokonaiskuvaus jumaluudesta tai jumaluuksista.
Mitä vastaan tai miten joidenkin tahojen esiintuoma puutos ilmenenee ateismissa, jos puhutaan vaikkapa lakoista? Miksi väittää, että ateismi ei ota kantaa osaan teismeissä esitetyistä asioista, koska se nimensä omaisestikin on ateismia? Miksi ottaa rusinat pullasta ja jättää sen taikina käsittelemättä?
Nyt varmaan ymmärretään osaltaan sitä, miksi ateismia kutsutaan monimuotoiseksi. Koska siinä on sen yksilöllinen taso, joka on muodostunut jokaisella omanlaisekseen. Sekä liikehdinnän historiallinen, aatteellinen ja toiminnallinen taso jne., jotka myös ovat saaneet erilaisia ilmiasuja ajassa ollessaan.

Lue lisää

> Mikä se sitten on, joka kertoo, että ateisteilla ei voisi tai saisi olla mielipidettä, kun asioista kysytään?

Ateisteilla on mielipiteitä, mutta yhteinen mielipide heillä on ainoastaa jumalien olemamuudesta. Jumaliin uskominen vaikuttaa hyvin usein muihinkin mielipiteisiin, mutta nämä ovat riippuvaisia uskonnosta, uskonsuunnasta, jne. Nämä voivat olla jopa toisilleen vastakkaisia. Teisteilläkin on oikeastaan on aika vähän asioita, joista heillä kaikilla olisi yhteinen mielipide. Tuleeko mieleen yhtäkään?

>> Ja, että ateismi olisi oppositio niille näkemyksille?

Ateismi on sitä, että ei usko jumaliin. Se on oppositio ainoastaan näkemykselle jumalien olemassaolosta ja suoraan siihen liittyville asioille.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä se sitten on, joka kertoo, että ateisteilla ei voisi tai saisi olla mielipidettä, kun asioista kysytään? Vaikka jokaisella on tietenkin oikeus olla vastaamatta mihin ei halua vastata. Niin silti, mikä siinä on, että asioissa pitää kierrellä ja kaarrella? Miksi ei voi vain sanoa kyllä tai ei, tai että en vastaa asiaan?
Joku sanoo, että ateismi on jonkinlainen vastavoima ns. uskovaisuushahmolle. Jota hahmoa ei kuitenkaan tahdota perustella.
Mutta voidaanko asia tulkita siten, että esim. teismeissä on esitetty erilaisia työntekemisen moraaliin ja etiikkaan liittyvä asioita. Ja, että ateismi olisi oppositio niille näkemyksille? Kirjoitetuissa teistisissä teoksissa osassa oletetaan, että niissä esiintyvät jumaluudet ilmoittavat asioitaan, jolloin kaikki niistä kerrottu on kokonaiskuvaus jumaluudesta tai jumaluuksista.
Mitä vastaan tai miten joidenkin tahojen esiintuoma puutos ilmenenee ateismissa, jos puhutaan vaikkapa lakoista? Miksi väittää, että ateismi ei ota kantaa osaan teismeissä esitetyistä asioista, koska se nimensä omaisestikin on ateismia? Miksi ottaa rusinat pullasta ja jättää sen taikina käsittelemättä?
Nyt varmaan ymmärretään osaltaan sitä, miksi ateismia kutsutaan monimuotoiseksi. Koska siinä on sen yksilöllinen taso, joka on muodostunut jokaisella omanlaisekseen. Sekä liikehdinnän historiallinen, aatteellinen ja toiminnallinen taso jne., jotka myös ovat saaneet erilaisia ilmiasuja ajassa ollessaan.

Lue lisää

"
Mutta voidaanko asia tulkita siten, että esim. teismeissä on esitetty erilaisia työntekemisen moraaliin ja etiikkaan liittyvä asioita. Ja, että ateismi olisi oppositio niille näkemyksille?
"

V: Ei voida.

Ateismi on oppositio PELKÄSTÄÄN TEISMIIN. Ei siis kaikkiin hulluihin väitteisiin joita teistit sattuu tekemään.

Anonyymi kirjoitti:

> Mikä se sitten on, joka kertoo, että ateisteilla ei voisi tai saisi olla mielipidettä, kun asioista kysytään?

Ateisteilla on mielipiteitä, mutta yhteinen mielipide heillä on ainoastaa jumalien olemamuudesta. Jumaliin uskominen vaikuttaa hyvin usein muihinkin mielipiteisiin, mutta nämä ovat riippuvaisia uskonnosta, uskonsuunnasta, jne. Nämä voivat olla jopa toisilleen vastakkaisia. Teisteilläkin on oikeastaan on aika vähän asioita, joista heillä kaikilla olisi yhteinen mielipide. Tuleeko mieleen yhtäkään?

>> Ja, että ateismi olisi oppositio niille näkemyksille?

Ateismi on sitä, että ei usko jumaliin. Se on oppositio ainoastaan näkemykselle jumalien olemassaolosta ja suoraan siihen liittyville asioille.

Lue lisää

"Ateismi on sitä, että ei usko jumaliin. Se on oppositio ainoastaan näkemykselle jumalien olemassaolosta ja suoraan siihen liittyville asioille."

Tästä pääsemme käsiksi siihen keskusteluun, jota voidaan kutsua nimeltä ateismin jumaluudet. Jos teismeissä, joita ateismi määritelmänsä mukaisesti opponoi, esiintyy sellainen jumaluus, joka määrittää jotenkin vaikkapa lakkokysymystä?
Niin onko tosiaan silloin niin, että ateismi ei ota kantaa siihen, miten ko. jumaluus ilmaisee itsensä suhteessa vaikka lakkoiluun?
Sittenhän voisi olla mitä tahansa asioita a-merkillä, joissa ei tarvitsi selvittää, miksi niiden kohteen asiat tulisi hylätä. Mikä on tietenkin mahdollista, mutta miksi?
Mutta toisaalta se voisi selvittää ateismissa olevaa ehdottomuutta suhteessa asioiden selvittämiseen, koska niihin ei tarvitse perehtyä, pelkkä usko aatteeseen riittää.

Anonyymi kirjoitti:

"
Mutta voidaanko asia tulkita siten, että esim. teismeissä on esitetty erilaisia työntekemisen moraaliin ja etiikkaan liittyvä asioita. Ja, että ateismi olisi oppositio niille näkemyksille?
"

V: Ei voida.

Ateismi on oppositio PELKÄSTÄÄN TEISMIIN. Ei siis kaikkiin hulluihin väitteisiin joita teistit sattuu tekemään.

Lue lisää

"Ateismi on oppositio PELKÄSTÄÄN TEISMIIN. Ei siis kaikkiin hulluihin väitteisiin joita teistit sattuu tekemään."

Eli siis ajatellaan, että on ateismin oppi? Jonka voisi ehkä päätellä koostuvan vaikkapa kirjallisesta tai kirjoittamattomattomasta teoksesta, joka jotenkin määrittää teismin?
Miten teismi on määritelty ateismissa?
Entä, jos teisti esittää hullun väitteensä, vaikka teismissä olevien kirjoitusten, niiden tulkintojen tai perimätiedon mukaan ja sillä on seuraamuksensa. Onko ateismi opeissaan välinpitätön lopputuleman suhteen?
Ristiriita asian suhteen on ehkä se, että itse ateismin teko (sen perusteiden määrittäminen, sen merkityksen määrittäminen ja siitä seuraavaksi ajateltujen tekojen) ja ateismin filosofian välillä on ylitsekäymätön kuilu?
Vaikkapa siten, että yht"äkkiä ateistit esittävät perusteita ateismille. Ja siltikään ateismin perustelujen rajat eivät ole mitenkään selväpiirteiset, koska hyvinkin lyhyen ajan kuluessa joku esittää ateismin nimissä aiheesta hyvinkin poikkeavia asioita.
Esim. on esitetty, että ateismissa voi olla vaikkapa moraalia ja elämänlaadun parannusta sisältävä sanoma. Ja vähän ajan päätteestä väittämä samasta asiasta kumotaan.

Tämän tähden ns. ateismin määrittämisen työ on tärkeää. Onko sillä mitään merkitystä, voidaanko sitä käyttää mihinkään jne. Mutta tämä kaikki on sitä puolta ateismista, joka on osa sen monimuotoisuudesta ja paradoksista tai osoitus ateismin sisäisen ristiriidan luonteesta. Ja, jota kokonaisuutena voidaan kutsua aatteeksi nimeltä ateismi.

Anonyymi kirjoitti:

"Ateismi on oppositio PELKÄSTÄÄN TEISMIIN. Ei siis kaikkiin hulluihin väitteisiin joita teistit sattuu tekemään."

Eli siis ajatellaan, että on ateismin oppi? Jonka voisi ehkä päätellä koostuvan vaikkapa kirjallisesta tai kirjoittamattomattomasta teoksesta, joka jotenkin määrittää teismin?
Miten teismi on määritelty ateismissa?
Entä, jos teisti esittää hullun väitteensä, vaikka teismissä olevien kirjoitusten, niiden tulkintojen tai perimätiedon mukaan ja sillä on seuraamuksensa. Onko ateismi opeissaan välinpitätön lopputuleman suhteen?
Ristiriita asian suhteen on ehkä se, että itse ateismin teko (sen perusteiden määrittäminen, sen merkityksen määrittäminen ja siitä seuraavaksi ajateltujen tekojen) ja ateismin filosofian välillä on ylitsekäymätön kuilu?
Vaikkapa siten, että yht"äkkiä ateistit esittävät perusteita ateismille. Ja siltikään ateismin perustelujen rajat eivät ole mitenkään selväpiirteiset, koska hyvinkin lyhyen ajan kuluessa joku esittää ateismin nimissä aiheesta hyvinkin poikkeavia asioita.
Esim. on esitetty, että ateismissa voi olla vaikkapa moraalia ja elämänlaadun parannusta sisältävä sanoma. Ja vähän ajan päätteestä väittämä samasta asiasta kumotaan.

Tämän tähden ns. ateismin määrittämisen työ on tärkeää. Onko sillä mitään merkitystä, voidaanko sitä käyttää mihinkään jne. Mutta tämä kaikki on sitä puolta ateismista, joka on osa sen monimuotoisuudesta ja paradoksista tai osoitus ateismin sisäisen ristiriidan luonteesta. Ja, jota kokonaisuutena voidaan kutsua aatteeksi nimeltä ateismi.

Lue lisää

> Eli siis ajatellaan, että on ateismin oppi? Jonka voisi ehkä päätellä koostuvan vaikkapa kirjallisesta tai kirjoittamattomattomasta teoksesta,
> joka jotenkin määrittää teismin?
> Miten teismi on määritelty ateismissa?


Teismiä ei ole määritelty ateismissa vaan suomenkielessä. Se mitä se tarkoittaa suomenkielessä voit
tarkistaa sanakirjasta.



>Entä, jos teisti esittää hullun väitteensä, vaikka teismissä olevien kirjoitusten,
>niiden tulkintojen tai perimätiedon mukaan ja sillä on seuraamuksensa. Onko ateismi opeissaan välinpitätön lopputuleman suhteen?


Ateismissa(1) ei edelleenkään ole mitään oppeja.


> Ristiriita asian suhteen on ehkä se, että itse ateismin teko (sen perusteiden määrittäminen, sen merkityksen määrittäminen
> ja siitä seuraavaksi ajateltujen tekojen) ja ateismin filosofian välillä on ylitsekäymätön kuilu?

Ei ole olemassa ateismin(1) tekoja.


> Vaikkapa siten, että yht"äkkiä ateistit esittävät perusteita ateismille. Ja siltikään ateismin perustelujen rajat eivät ole mitenkään selväpiirteiset,

Ateismi(1) perustelut on aina samat: puuttuu jumalusko.

> koska hyvinkin lyhyen ajan kuluessa joku esittää ateismin nimissä aiheesta hyvinkin poikkeavia asioita.

Ateismi(1) nimissä näitä hyvinkin poikkeavia asiota lyhyessä ajassa on esittänyt lähinnä sinä näiden sekoiluviestiesi puitteissa.


> Esim. on esitetty, että ateismissa voi olla vaikkapa moraalia ja elämänlaadun parannusta sisältävä sanoma.
> Ja vähän ajan päätteestä väittämä samasta asiasta kumotaan.'

Missä tällaisia asioita on esitetty ja kenen toimesta. Edelleen katso (1)

> Tämän tähden ns. ateismin määrittämisen työ on tärkeää. Onko sillä mitään merkitystä, voidaanko sitä käyttää mihinkään jne.
> Mutta tämä kaikki on sitä puolta ateismista, joka on osa sen monimuotoisuudesta ja paradoksista tai osoitus ateismin sisäisen ristiriidan luonteesta.

Ateismi(1) on erittäin selkeästi määritelty suomenkielessä jo valmiiksi joten mitään uusia määrittämisiä ei tarvita.

> Ja, jota kokonaisuutena voidaan kutsua aatteeksi nimeltä ateismi.

1) Ateismin määrittely: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ateismi

Anonyymi kirjoitti:

Mikä se sitten on, joka kertoo, että ateisteilla ei voisi tai saisi olla mielipidettä, kun asioista kysytään? Vaikka jokaisella on tietenkin oikeus olla vastaamatta mihin ei halua vastata. Niin silti, mikä siinä on, että asioissa pitää kierrellä ja kaarrella? Miksi ei voi vain sanoa kyllä tai ei, tai että en vastaa asiaan?
Joku sanoo, että ateismi on jonkinlainen vastavoima ns. uskovaisuushahmolle. Jota hahmoa ei kuitenkaan tahdota perustella.
Mutta voidaanko asia tulkita siten, että esim. teismeissä on esitetty erilaisia työntekemisen moraaliin ja etiikkaan liittyvä asioita. Ja, että ateismi olisi oppositio niille näkemyksille? Kirjoitetuissa teistisissä teoksissa osassa oletetaan, että niissä esiintyvät jumaluudet ilmoittavat asioitaan, jolloin kaikki niistä kerrottu on kokonaiskuvaus jumaluudesta tai jumaluuksista.
Mitä vastaan tai miten joidenkin tahojen esiintuoma puutos ilmenenee ateismissa, jos puhutaan vaikkapa lakoista? Miksi väittää, että ateismi ei ota kantaa osaan teismeissä esitetyistä asioista, koska se nimensä omaisestikin on ateismia? Miksi ottaa rusinat pullasta ja jättää sen taikina käsittelemättä?
Nyt varmaan ymmärretään osaltaan sitä, miksi ateismia kutsutaan monimuotoiseksi. Koska siinä on sen yksilöllinen taso, joka on muodostunut jokaisella omanlaisekseen. Sekä liikehdinnän historiallinen, aatteellinen ja toiminnallinen taso jne., jotka myös ovat saaneet erilaisia ilmiasuja ajassa ollessaan.

Lue lisää

Mielipide on vähän kuin persreikä. Kaikilla on sellainen, mutta kaikki eivät välitä esitellä sitä julkisesti.

Anonyymi kirjoitti:

"Ateismi on sitä, että ei usko jumaliin. Se on oppositio ainoastaan näkemykselle jumalien olemassaolosta ja suoraan siihen liittyville asioille."

Tästä pääsemme käsiksi siihen keskusteluun, jota voidaan kutsua nimeltä ateismin jumaluudet. Jos teismeissä, joita ateismi määritelmänsä mukaisesti opponoi, esiintyy sellainen jumaluus, joka määrittää jotenkin vaikkapa lakkokysymystä?
Niin onko tosiaan silloin niin, että ateismi ei ota kantaa siihen, miten ko. jumaluus ilmaisee itsensä suhteessa vaikka lakkoiluun?
Sittenhän voisi olla mitä tahansa asioita a-merkillä, joissa ei tarvitsi selvittää, miksi niiden kohteen asiat tulisi hylätä. Mikä on tietenkin mahdollista, mutta miksi?
Mutta toisaalta se voisi selvittää ateismissa olevaa ehdottomuutta suhteessa asioiden selvittämiseen, koska niihin ei tarvitse perehtyä, pelkkä usko aatteeseen riittää.

Lue lisää

Ateismi ottaa kantaa ainoastaan jumalien olemassaoloon. Kun ateistilla on mielipide jostain asiakysymyksestä, sille on takuulla jokin muu peruste kuin jonkin kuvitellun jumalan mielipiteen vastustaminen.

"Ateismi ei ole kannanotto työmarkkinapolitiikkaan."

""Ovatko ateistit" "Mitä ajatuksia ja mielipiteitä asia herättää?""

Mikä asiassa jäi epäselväksi?