Nelipäiväinen työviikko - Saksan mallin mukaan

Saksalaiset sorvaavat yllättävää ratkaisua työvoimapulaan: nelipäiväinen työviikko leviää
Lyhennetty työviikko on eri muodoissa käytössä jo useissa maissa. Saksan kokeilussa on mukana 45 yritystä. Suomessa idea on tyrmätty.

Tuottavuutta parannettiin mm
luopumalla johtajien rakastamista palavereista.

CHEMNITZ Hirsack & Co:n kymmenhenkisessä arkkitehtitoimistossa itäisen Saksan Chemnitzissä on tehty nelipäiväistä työviikkoa helmikuun alusta. Ensin työaikaa leikattiin kahdella tunnilla viime kesänä ja loppuvuonna toiset kaksi tuntia lisää.

Rakennussuunnittelija Toni Winklerille ovat jo muodostuneet uudet, vain neljän päivän työviikon rutiinit. Hän on vakuuttunut, että viisipäiväinen työviikko on historiaa ja tulevaisuudessa työaika lyhenee muuallakin.
– Kun vapaa-aikaa on enemmän, pystyn hyödyntämään sitä paremmin, ja olen tehokkaampi myös työssäni, Winkler selittää.
– Joitakin asioita työssä piti muuttaa ja tottua uudenlaiseen rytmiin, mutta kokonaisuudessaan tämä on mahtava juttu.
Myös Winklerin pomo, Hirsack-arkkitehtifirman toimitusjohtaja Jan Hirsack vaikuttaa hyvin tyytyväiseltä.
– Onnistuimme pitämään läpikotaisin kaikki tunnusluvut entisellään muutoksessa, Hirsack kertoo.

Palavereista luovuttiin
Lievää stressiä aiheutui Hirsackin mukaan uusien työskentelytapojen opettelusta ja siitä, että piti luopua joistakin aiemmin tärkeinä pidetyistä asioista kuten palavereista.

– Mutta tuottavuus ei ole heikentynyt lainkaan, kun niistä luovuttiin, Hirsack sanoo.

Hirsackin mukaan nelipäiväinen työviikko sopii ennen kaikkea toimistoihin ja sellaiseen työhön, jota ei tehdä vuoroissa.

– Luulen, että moni asiakkaamme ei ole edes huomannut meidän siirtyneen lyhyempään työaikaan.

Hirsack & Co kärsii muiden saksalaisten yritysten tavoin työvoimapulasta. Suurin yllätys Hirsackille on ollut se, että lyhyempi työviikko ei ole tuonut työhakemuksia lisää.

Siihen saattaa olla syynä se, että Chemnitz on muuttotappioaluetta, ja arkkitehdeillä on hyvät neuvotteluasemat työpaikoillaan muuallakin Saksassa.

Etusivulle

Jaa
Talous
Saksalaiset sorvaavat yllättävää ratkaisua työvoimapulaan: nelipäiväinen työviikko leviää
Lyhennetty työviikko on eri muodoissa käytössä jo useissa maissa. Saksan kokeilussa on mukana 45 yritystä. Suomessa idea on tyrmätty.

Satonen ja patakonservatiivit työnantajat eivät edes uskalla kokeilla tuottavuusloikkaa.

CHEMNITZ Hirsack & Co:n kymmenhenkisessä arkkitehtitoimistossa itäisen Saksan Chemnitzissä on tehty nelipäiväistä työviikkoa helmikuun alusta. Ensin työaikaa leikattiin kahdella tunnilla viime kesänä ja loppuvuonna toiset kaksi tuntia lisää.

Rakennussuunnittelija Toni Winklerille ovat jo muodostuneet uudet, vain neljän päivän työviikon rutiinit. Hän on vakuuttunut, että viisipäiväinen työviikko on historiaa ja tulevaisuudessa työaika lyhenee muuallakin.

– Kun vapaa-aikaa on enemmän, pystyn hyödyntämään sitä paremmin, ja olen tehokkaampi myös työssäni, Winkler selittää.

– Joitakin asioita työssä piti muuttaa ja tottua uudenlaiseen rytmiin, mutta kokonaisuudessaan tämä on mahtava juttu.

Myös Winklerin pomo, Hirsack-arkkitehtifirman toimitusjohtaja Jan Hirsack vaikuttaa hyvin tyytyväiseltä.

– Onnistuimme pitämään läpikotaisin kaikki tunnusluvut entisellään muutoksessa, Hirsack kertoo.

Palavereista luovuttiin
Lievää stressiä aiheutui Hirsackin mukaan uusien työskentelytapojen opettelusta ja siitä, että piti luopua joistakin aiemmin tärkeinä pidetyistä asioista kuten palavereista.

– Mutta tuottavuus ei ole heikentynyt lainkaan, kun niistä luovuttiin, Hirsack sanoo.

Hirsackin mukaan nelipäiväinen työviikko sopii ennen kaikkea toimistoihin ja sellaiseen työhön, jota ei tehdä vuoroissa.

– Luulen, että moni asiakkaamme ei ole edes huomannut meidän siirtyneen lyhyempään työaikaan.

Hirsack & Co kärsii muiden saksalaisten yritysten tavoin työvoimapulasta. Suurin yllätys Hirsackille on ollut se, että lyhyempi työviikko ei ole tuonut työhakemuksia lisää.

Siihen saattaa olla syynä se, että Chemnitz on muuttotappioaluetta, ja arkkitehdeillä on hyvät neuvotteluasemat työpaikoillaan muuallakin Saksassa.

Silmälasipäinen mies luonnonvihreässä huopapuserossa selittää käsillään. Taustalla näkyy huonekasvi ja vanha ovi ja sininen roskapussi.

Avaa kuvien katselu
Jan Bührenillä on jo kahdeksan vuoden kokemus nelipäiväisen työviikon tutkimuksesta. Hänen mukaansa moni yritys halusi mukaan työajan lyhennyskokeiluun, koska ne haluavat pitää kiinni työntekijöistään ja parantaa heidän hyvinvointiaan. Kuva: Anna Karismo / Yle
Berliiniläinen Jan Bühren on yksi Saksan nelipäiväisen työviikokokeilun isistä. Hän vastaa tutkimuksesta Intraprenör-startupissa, joka vetää kokeilua yhteistyössä Münsterin yliopiston kanssa.

Nelipäiväisestä työviikosta odotetaan apua muun muassa Saksan työvoimapulaan.

– Mutta onko siitä apua, se selviää kokeilun päätteeksi.

Bührenin mukaan lyhennetyt työviikot esimerkiksi Yhdysvalloissa, Australiassa, Britanniassa j