Miksi erota?

Aviossa

Olen nuori ja hölömökin =) Mutta en ymmärrä sitä, että ensin mennään naimisiin ja ollaan ehkä se vuosi aviossa ja sitten ollaan hakemassa eroa, kun se avioliitto ei ollutkaan sitä ruusujen terälehdillä tanssimista...
Eikö kukaan ole muistanut kertoa avioon menevälle parille, että se arki ei muutu unelmaksi sen jälkeen, kun sanoo: Tahdon?

Minusta tuntuu siltä, että parit luovuttavat liian helpolla. Toinen sanoo jotain- ja se on niin kamalaa, että haetaan ero tai sitten tavataan joku toinen jota mukamas rakastetaan- ja sellaisen hetken huuman jälkeen ollaan heittämässä kaikki pois...
Johonkin toiseen ihastuminen on sallittua- myös avioliitossa, mutta kannattaako sen takia erota- sehän on vain hetken huumaa...

11

2442

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • P. Veli

      Miksi erota? No tietenkin sen takia kun ollaan naimisissa. Jos ei mene naimisiin, ei tarvitse erotakaan.

    • Etsitään sitä Prinssiä ja/tai Prinsessaa joka vie jalat alta.Huomenna mennään avioliittoon,ja sitten kun jalat rupeaa kantamaan niin huomataan jotta eihän tätä ole mitään järkeä jatkaa.

      On tämä kansa aika hukassa parisuhdejuttuloissa.
      Eihän avioliittoja pidetä yllä selkään puukottamisella tai vuoroin vieraissa käydään periaatteella.

      Itse olen kokenut avioliitossa ollessani tuon edellä mainitun helvetin, oli valheita, perättömiä juttuja,pettämisiä ym ym,ja kun kysyi niistä häneltä niin hän ei ollut tehnyt mitään.Tiesin kyllä joistakin.

    • Nimetön

      Hyvin kirjoitettu. Missä on vastuu, ehkä koko käsite on hukassa. Kun ei ole kivaa koko ajan, luovutetaan. Liekö syy myös se, että ensin tavoitellaan kaikkea upeaa ja kun sen on saanut, ei ole muuta kuin tyhjä olo.Ruokahalu kasvaa syödessä. Muodissa ovat myös upeat häät, senkö takia mennään myös naimisiin. Kyllä avioliittoon meneville pitäisi olla "pakollinen ajokortti".

    • vastamäen olka

      Joo, ei piä erota hepposin perustein. Itellä ollu kolme vakavaa suhetta, eka päättyi avopuolison kuolemaa ja siitä viis vuotta eteepäin löysin taas Elämäni Miehen. Komee oli ja paljon puhui, mua piti ku kukkaa. Se oli nuoruudes tehny rikoksii joita joutu istuu ja pyysi mua naimisii, alottas oikeen elämän. Ja mä menin, sinisilmä. Ain oon halunu uskoo hyvää ihmisistä, mut puukot ja nyrkit heilu, rahat vietii, koita myytii kaikki. Lähin. Olin jo kerra lähteny, ja tullu takas. Sit lähin lapsen kans taas yönselkä, mitää ei mukana. Takas ei haluttu.Tää liitto kesti 4vuotta.
      Nyt hyvä mies ja elämä, oma koti, lapset. Mies masentu kevät talvel, otti loparit, makaa apaatisena ja on sitä mielt, et millää mitää väliä. Rakkautta ei ole, ei seksiä, ei puhuta, ei mitään.
      Mie yritän kestää, mut missä menee raja? Haluisin niin hellyyttä ja juttelua, tukea, aikuista jakaa arjen. Sosiaalivirkailija kyl kuuntelee huolet, mut se ei ole sama kun puoliso.

      • vastamäen olka

        tää viimesin liitto kestäny 15 vuotta


    • ihme kyllä

      Aina ei kaikki mene niin kuin luulee. Voi tulla joku vaikea kriisi, joka naamioituu parisuhdeongelmaksi. Tai sitten kriisin myötä näkee oman elämänsä ja kumppaninsa uudessa valossa, jossa on vaikea nähdä mielekkyyttä tai tulevaisuutta. Miksi tahtoa jotain, joka tuntuu menettäneen merkityksensä?

      Ihastumisia voi tulla ja mennä, mutta rakastuminen kypsemmällä iällä voi olla hyvin raju kokemus, jonka edessä tahto on voimaton. Valitse siinä sitten paras tapa toimia.

      Minä en ainakaan tuomitsisi enää ketään kovin helposti.

      • puhut!

        Asiaa joka sana ja rivin välikin.


    • EroEero

      Ei ole tietenkään yhtä tai kahta syytä miksi erotaan. Kapeakatseiset ihmiset kuluttavat aikaansa miettien yleispäteviä selityksiä nykyajan runsaslukuisiin avioeroihin. Jokainen suhde on omanlaisensa. Oli syy sitten pettäminen, väkivalta, alkoholismi, seksin puute, tms, ei mielestäni kannata sellaiseen elämäänsä pilata.

      Tunnen tapauksia ja tännekin kirjoittavat jotkut kertoen, että puoliso löi ja petti ja silti ollaan naimisissa,, eikä kaduta. Se on toki kunkin oma valinta, mutta mielestäni ei mitenkään tavoittelemisen arvoista. Kyllä elämä saa olla hyvää ja rakkaudentäytteistä. Jos se ei sitä ole parisuhteessa, kannattaa toki erota.

      Lapset täytyy aina toki huomioida. Mutta lasten on parempi olla hellässä ilmapiirissä uusioperheessä, kun väkivallan uhassa ydinperheessä (jos tälläinen vastakkainasettelu sallitaan).

      Muutama kommentti kirjoitukseesi:
      ikävää viisastella, mutta muista nuo sanasi sitten kun olet nähnyt enemmän elämää. Minäkin luulin, että avioliittomme on ikuinen. Ja itse eroa kuitenkin hain. Maailma muuttuu, ihmiset muuttuvat.

      Eivät ulkopuoliset voi tietää, erotaanko helpolla, vai onko suhteessa käyty isojakin kamppailuja, vaikka ulospäin on näyttänyt hyvältä.

      Olen osaltani miettinyt, että miksi sitten ei pitäisi erota. Itselleni se oli uudenlaisen ja onnellisen elämän alku, jota on nyt kestänyt useita vuosia.

      • irene

        yhdyn mielipiteeseesi.. Ennen luulin että ei minun mieheni voisi koskaan olla väkivaltainen, en minä tulisi koskaan pettämään, en minä ikinä eroaisi, ei minun lapseni voisi olla kehitysvammainen... Ja tässä sitä ollaan kaiken läpikäyneenä.. Mitään näistä en olisi voinut välttää, tiedän sen nyt.. Olin ehkä heikko, vihainen, pettynyt, ties mitä ja niin vaan kävi.
        Ja minä olin hyvästä kodista jossa puhuttiin rakastettiin, naurettiin, matkustettiin, oltiin onnellisia kaikki yhdessä.. Ehkä siksi niin naivi kuva minulla oli myös elämästä..
        Mutta nyt elämä näyttää niin paljon valoisammalta, rakastan ja minua rakastetaan.. Enkä tätä vaihda mihinkään.. Miehestä en sitten tiedä, elämä näyttää mitä eteen tulee..


      • EroEero
        irene kirjoitti:

        yhdyn mielipiteeseesi.. Ennen luulin että ei minun mieheni voisi koskaan olla väkivaltainen, en minä tulisi koskaan pettämään, en minä ikinä eroaisi, ei minun lapseni voisi olla kehitysvammainen... Ja tässä sitä ollaan kaiken läpikäyneenä.. Mitään näistä en olisi voinut välttää, tiedän sen nyt.. Olin ehkä heikko, vihainen, pettynyt, ties mitä ja niin vaan kävi.
        Ja minä olin hyvästä kodista jossa puhuttiin rakastettiin, naurettiin, matkustettiin, oltiin onnellisia kaikki yhdessä.. Ehkä siksi niin naivi kuva minulla oli myös elämästä..
        Mutta nyt elämä näyttää niin paljon valoisammalta, rakastan ja minua rakastetaan.. Enkä tätä vaihda mihinkään.. Miehestä en sitten tiedä, elämä näyttää mitä eteen tulee..

        mukavaa lukea, että menee paremmin! Hoitakaa sitä rakkautta.
        Oikein hyvää jatkoa elämässä ja hyvää kesää, irene!


    • aviossa

      Jotkut ystävällisesti missasivat pointin...
      Tässä esimerkki (josko sitten pointtini ymmärrettäisiin paremmin):

      Pariskunta seurustelee n. 5vuotta, he ovat toki kihloissa ja kihlausta on kestänyt se 3-4vuotta.
      Sitten keksitään, että mennään naimisiin.
      Molemmilla on odotukset korkealla avioliiton suhteen.
      Avioliitto ei kestä vuottakaan, kun ollaan hakemassa eroa, kun se ei ollutkaan niin erilaista kuin se seurustelu, kihlat kuitenkin vaihdettuina.

      - Minä olen avioero perheestä ja tiedän milloin on viisasta erota.
      Mikäli se toistensa sietäminen on siinä pisteessä, ettei todellakaan siedä, muuten kuin lasten takia- niin kannattaisi harkita eroa.
      Mutta jos tulee toimeen ihan normaalisti, niin miksi erota??

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitään järkeä?

      Että ollaan erillään? Kummankin pää on kovilla.
      Ikävä
      117
      1587
    2. Noniin rakas

      Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi
      Ikävä
      99
      1448
    3. Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä

      Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy
      Maailman menoa
      35
      829
    4. Multa sulle

      Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M
      Ikävä
      26
      774
    5. Nainen, olen tutkinut sinua paljon

      Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm
      Ikävä
      50
      726
    6. Okei nyt mä ymmärrän

      Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘
      Ikävä
      56
      688
    7. Olet myös vähän ärsyttävä

      Tuntuu, että olet tahallaan nuin vaikeasti tavoiteltava. En tiedä kauanko jaksan tätä näin.
      Ikävä
      37
      680
    8. Kumpi vetoaa enemmän sinuun

      Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?
      Ikävä
      34
      678
    9. Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?

      Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s
      Ikävä
      39
      650
    10. Onko sulla empatiakykyä?

      Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet
      Ikävä
      37
      643
    Aihe